t a i m i - etusivu - luonnonvarakeskus raha. pari vuotta sitten hakkuu-tähteistä maksettiin vajaa...

t a i m iuutiset 4/2006

Tässä numerossa

KUUSEN PAAKKUTAIMIENKASVATUS KESÄISTUTUKSEEN

RAUDUSKOIVUN SILMUN-MUODOSTUKSEN AJANKOHTAETELÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA

HEINÄNTORJUNTATULOKSIAPELLONMETSITYKSESSÄ

METSÄPUIDEN SIEMEN-KOKOUKSEN KUULUMISET

HORTI-FAIR PUUTARHA-NÄYTTELYN ANTIA

KATSAUS HOLLANNINTAIMITUOTANNOSTA

JULKAISUSATOA

2

SISÄLLYSYhteistyössä mukana:

FIN TAIMI OySavilahdentie 670210 KUOPIO

Forelia OyPL 41240101 JYVÄSKYLÄ

Ab Mellanå Plant OyMellanåvägen 3364320 DAGSMARK

Pohjan Taimi OyKaarreniementie 1688610 VUOKATTI

Taimi-Tapio OyNäsinlinnankatu 48 DPL 9733101 TAMPERE

UPM MetsäJoroisten taimitarhaKotkatlahdentie 12179600 JOROINEN

Taimitarhojen tietopalvelutoimittaa Taimiuutiset-lehteä,järjestää alan kursseja sekäjulkaisee oppaita.

Toimittaja Marja PoteriMetsäntutkimuslaitosSuonenjoen toimintayksikkö[email protected]

TilauksetTilaushinta vuodeksi 2007 on 35euroa. Taimiuutiset ilmestyy neljäkertaa. Tilaukset toimittajalta.

JulkaisijaMetsäntutkimuslaitosSuonenjoen toimintayksikkö

ISSN 1455-7738Dark Oy, Vantaa 2006

KansikuvaKasvien kasvatukseen sovel-tuvia LED-valoja odotetaanmielenkiinnolla. (KuvaMarja-Liisa Juntunen).

TaittoEija Lappalainen

HAKKUUTÄHTEIDEN ENERGIAKÄYTÖLLÄ ON HINTANSA _____________ 3KARI MIELIKÄINEN

METSÄNUUDISTAMINEN JA BIOENERGIAN KORJUU POHJOISMAISSA _____ 4MARJA POTERI

KUUSENTAIMIA KESÄISTUTUKSIIN – KYLVÖ KEVÄTTALVELLA JA ISTUTUSHEINÄKUUSSA? ________________________________________________ 5KYÖSTI KONTTINEN JA RISTO RIKALA

SILMUNMUODOSTUKSEN KRIITTINEN YÖNPITUUS JA SEN VAIHTELURAUDUSKOIVUN ETELÄISESSÄ JA POHJOISESSA METSIKÖSSÄ ____________ 9ANNELI VIHERÄ-AARNIO, RISTO HÄKKINEN JA OLAVI JUNTTILA

PINTAKASVILLISUUDEN TORJUNNALLA HYVÄÄNPELLONMETSITYSTULOKSEEN ___________________________________ 12PAULA JYLHÄ JA JYRKI HYTÖNEN

ISTA, TETRAZOLIUM, PSD, VERONA… ______________________________ 14PEKKA HELENIUS

HORTI FAIR –NÄYTTELY – PUUTARHA-ALAN VUOSITTAINENSUURKATSELMUS _____________________________________________ 16MARJA-LIISA JUNTUNEN, JUHA HEISKANEN JA RISTO RIKALA

PUUTARHATUOTANTO JA ALAN TUTKIMUS TIIVIISSÄ YHTEISELOSSAHOLLANNISSA _______________________________________________ 19MARJA-LIISA JUNTUNEN

MPS - KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIA _____________ 22MARJA-LIISA JUNTUNEN

JULKAISUSATOA ______________________________________________ 23

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2007 _________________________________ 27

PUUPELTOCITY _______________________________________________ 28

3

taimi-uutiset 4/2006

LLähes 21 % Suomen energian ko-konaiskulutuksesta tyydytettiinvuonna 2004 puuperäisillä polttoai-neilla. Nestemäisten ja kiinteidenpuupolttoaineiden kokonaisenergiavastaa 43 miljoonaa kiintokuutio-metriä puuta. Tämä merkitsee sitä,että yli puolet vuosittain hakattavas-ta puusta päätyy lopulta energiaksi.Metsähakkeen osuus puuperäisestäenergiasta oli vuonna 2005 noin 8%. Metsähakkeesta 60 % oli pääte-hakkuualojen hakkuutähdettä, 15 %kantomursketta ja loput pienpuutasekä jätepuuta. Kansallisen metsä-ohjelman mukaan metsähakkeenvuotuinen käyttö pyritään kaksin-kertaistamaan nykyisestä vuoteen2010 mennessä.

Hakkuutähteen korjuun hyödyt jahaitat kuusivaltaisilta päätehakkuu-aloilta eivät ole yksiselitteisiä. Ener-giaa tuottavat ja sitä myyvät yrittä-jät ovat ymmärrettävästi varsin in-nostuneita risujen keruuseen. Help-po ja kannattava korjuu yhdistetty-nä suureen energiasisältöön selittä-vät kiinnostuksen. Hehtaarin oksis-ta ja kannoista saadaan energiaa 200megawattituntia. Tällä energiallaisokin omakotitalo pysyy lämpimä-nä yli vuosikymmenen ajan.

Koneellinen istutus tarvit-see hakkuutähteidenpoiston

Metsänomistajaa eniten kiinnostavatenergiasta maksettava kantohinta jase, miten hakkuualan siivoaminenvaikuttaa uudistamiseen ja seuraa-van puusukupolven kehitykseen.

Hakkuutähteiden ja kantojen pois-taminen helpottaa kiistämättä maan-muokkausta ja istutustyötä. Vaiku-tus ei ole ratkaisevan suuri perintei-sissä viljelyketjuissa. Äestys taimätästys ja istutus kuokalla tai pot-tiputkella sujuvat kohtuullisen hy-vin myös risukkoon. Koneellisessaistutuksessa hakkuutähteiden pois-to on sen sijaan lähes välttämätön-tä. Moni risujen alle piiloutuva kivija kanto jäävät kalliilla koneellakokeilematta, jos istutus päästääntekemään paljaaseen, muokattuunmaahan. Asia korostuu, jos kone is-tuttaa yhtäaikaisesti useita taimia.

Hakkuutähteiden ja kantojen kor-juun vaikutus uuden puusukupolvenkehitykseen on kaksijakoinen. Ri-suttomaan ja muokattuun maahansyntyy luontaisen täydennyksen an-siosta tasaisia ja tiheitä taimikoita.Kantojen korjuualoille monet arve-levat lehtipuuta tulevan liian kans-sa. Ylimääräisistä taimista pääseeonneksi eroon raivaussahalla. Har-vasta ja aukkoisesta taimikosta eitule hyvää metsää millään.

Ravinnevarat vaihtelevatpuun eri osissa

Hakkuutähteiden merkitys maape-rän ravinnevaroihin riippuu siitä,mitä puun osia ja kuinka paljonmetsästä viedään. Oksien osuuskuusikon biomassasta on 15 % janeulasten vain 5 %. Vähäisestä mas-sastaan huolimatta vihreät neulasetsisältävät peräti kolmanneksen puu-hun varastoituneesta typestä ja kal-siumista. Päätehakkuukuusikon vih-

reissä hakkuutähteissä on typpeänoin 250 kg/ha, mikä vastaa mää-rältään kahta kasvatuslannoitusta.

Oksien ja neulasten täydellinenpoistaminen hakkuualalta alentaaruotsalaisen tutkimuksen mukaantaimikon alkukehitystä noin 10 pro-sentilla. Vastineena pituuskasvunlievästä alenemisesta taimikosta tu-lee tasainen ja tiheä. Eduksi voidaanlaskea myös typen ja muiden ravin-teiden huuhtoutumisriskin vähene-minen tilanteessa, jossa nuori tai-mikko ei vielä pysty sitomaan jakäyttämään kaikkia vapautuvia ra-vinteita. Ravinnehävikkiä voidaantehokkaimmin estää jättämällä osaoksista ja neulaset korjaamatta. Kan-tojen korjuun etuna on Etelä-Suo-messa yleisen juurikäävän vähene-minen.

Energiapuun korjuun lisääntymisenparas konsultti ei ole pelkkä tieto,vaan raha. Pari vuotta sitten hakkuu-tähteistä maksettiin vajaa parikym-mentä euroa hehtaarilta. Kilpailunkovetessa hinta on noussut parhais-sa kohteissa 125 euroon. Hinta mah-dollistaa neulasten mukana poistu-neiden ravinteiden palauttamisenmetsään keinolannoitteena siinä vai-heessa, kun metsikön kasvu ja ra-vinteiden tarve ovat suurimmillaan.

Suot ja karut kankaatkeruun ulkopuolelle

Hakkuutähteiden korjuu kuusival-taisilta uudistusaloilta on nykytek-niikalla ja nykyisillä energian hin-noilla kannattavaa sekä lämpöyrit-

HAKKUUTÄHTEIDEN ENERGIAKÄYTÖLLÄON HINTANSA

Kari Mielikäinen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan yksikkö

4

täjälle että metsänomistajalle. Met-sänomistajan palkkana ovat hyvättaimikot; lämpöyrittäjä saa toimin-nasta jokapäiväisen leipänsä. Boo-rinpuutosalueilla uuden puusuku-polven alkukehitystä on kuitenkintarkkailtava ja ryhdyttävä oireidenilmaantuessa välittömiin terveyslan-

noituksiin. Soilta ja karuilta kankail-ta oksia ei kannata vähäisen mää-rän ja ravinneriskien vuoksi kerätä.

Professori Kari Mielikäisen tutki-musalana on metsänkasvatus ja pui-den kasvuun liittyvät tekijät.

Kari MielikäinenMetsäntutkimuslaitosVantaan yksikköPL 1801301 [email protected]

Vantaalla pidettiin 15.12.2006 Poh-joismaisen metsätalouden siemen-ja taimineuvoston (NSFP) järjestä-mä seminaari, jossa käsiteltiin bio-energian korjuun mahdollisia vaiku-tuksia metsänuudistamiseen.

Alustuksissa esiteltiin hakkuutäh-teen keruun välittömiä vaikutuksiamaanmuokkaukseen ja koneellisenistutustyön tuloksiin. Kannonnostonyhteydessä maanpintaa rikkoutuu,minkä seurauksena uudistusalalle

saattaa syntyä tavallista runsaamminvesakkoa. Tätä kysymystä tarkastel-tiin tapaustutkimukseen pohjautu-neessa esityksessä.

Uudistusalan ravinnevarat ja niidenmäärä bioenergian korjuun jälkeenon laajan mielenkiinnon kohteena.Tutkimustuloksia ei toistaiseksi oleolemassa pitkän aikavälin vaikutuk-sista, jotka ulottuisivat kiertoajanloppuun asti. Hakkuutähteeseen japuun eri osiin sitoutuneita ravinne-

varoja ja niiden vapautumista onkuitenkin tutkittu lyhyemmällä ai-kajänteellä ja tutkitaan myös parail-laan, kuten kahdessa esityksessä to-dettiin.

Monista hakkutähteiden ja kantojenkeruun biologisista vaikutuksista,kuten juurikäävän ja tukkimiehen-täin aiheuttamista tuhoriskeistä uu-delle puusukupolvelle, ei toistaisek-si ole tutkimustuloksia. Tukkimie-hentäi on aiheuttanut viime vuosi-

METSÄNUUDISTAMINEN JA BIOENERGIANKORJUU POHJOISMAISSA

Kuva

: Hel

i Viir

i.

5


IIstutuskauden pidentymisen myötätaimitarhojen pitäisi pystyä toimit-tamaan koko sulanmaan ajan koko-suositukset täyttävää ja loppukesäl-lä myös hallankestävää taimimate-riaalia. Edellisenä kesänä kylvetyis-tä, kesäkuun loppupuolella lyhytpäi-väkäsitellyistä (LP) ja heinäkuunpuolivälin jälkeen istutetuista tai-mista (1,5 v) on jo myönteisiä ko-kemuksia. Mitä etuja olisi, jos hei-näkuussa voitaisiin istuttaa taimiasaman vuoden kevättalven kylvök-sistä? Taimien kasvatusaika lyheni-si eikä taimia tarvitsisi talvivarastoi-da, jolloin myös tuhoriski vähenisi.Taimitarha voisi reagoida nopeam-

min myös kysynnän muutoksiin.Toisaalta taimet saattaisivat jäädälyhyiksi. Taimitarhalla tarvittaisiinmyös hyvällä lämmitysjärjestelmäl-lä sekä häirintävaloilla varustettujakasvatustiloja, mikä tietäisi energi-an kulutuksen kasvua.

Yksivuotiaiden kuusentaimien kas-vatus aloitetaan yleensä huhtikuus-sa tai toukokuun alussa ja taimet is-tutetaan seuraavana keväänä. Taimi-tarhoilla on kylvetty jonkin verranmyös maaliskuussa, jolloin kasva-tuksen alkuvaiheessa on käytettyhäirintävaloja silmuuntumisen estä-miseksi. Jos kasvatus voitaisiin

aloittaa vielä aikaisemmin, helmi-kuussa, olisiko mahdollista aikais-taa myös lyhytpäiväkäsittelyä janäin kasvattaa pituuskasvun päättä-neitä, karaistuneita istutuskelpoisiataimia jo heinäkuun puolivälin istu-tuksiin?

Tässä artikkelissa kuvataan Suonen-joen taimitarhalla vuosina 2005 ja2006 toteutettu koe, jossa selvitet-tiin mahdollisuutta kasvattaa hallan-kestäviä kuusentaimia heinäkuunlopun ja elokuun istutuksiin yhdenkasvukauden aikana.

KUUSENTAIMIA KESÄISTUTUKSIIN – KYLVÖKEVÄTTALVELLA JA ISTUTUS HEINÄKUUSSA?

Kyösti Konttinen ja Risto Rikala, Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö

kymmenen aikana etenkin kuusenistutustaimille isoja tuhoja. Hakkuu-tähde ja kantokasat jäävät kuivu-maan uudistusalalle, mikä seminaa-rissa kuullun esityksen perusteellaaiheuttaa vielä lisäriskin tukkimie-hentäituhoista.

Seminaarissa kuultiin myös lyhyetkatsaukset Suomen, Ruotsin ja Nor-jan tämänhetkisestä bioenergiankäytön tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Kantojen korjuussa Suo-

mi kulkee edellä. Ruotsissa kannon-nostoa harjoitetaan vasta tutkimus-mielessä, sillä toiminnan seuraus-vaikutuksia halutaan pohtia etukä-teen.

Kaikissa pohjoismaissa on tavoittee-na nostaa metsästä saatavan bioener-gian määrää omien kansallisten oh-jelmien mukaan huomattavasti. Raa-ka-ainetta on tavoitteeseen nähdenriittävästi tarjolla. Kysymys onkinsiitä, millä tekniikoilla ja kustannuk-

silla aines saadaan kannattavastipolttolaitoksiin – heikentämättä uu-den puuston kasvuedellytyksiä.

Seminaarissa pidetyt alustukset ovatnähtävissä Metlan taimitietopalve-lun sivulla: http://www.metla.fi/ta-pahtumat/2006/metsanuudistami-nen/ohjelma.htm

Marja Poteri

6

Kasvatusolosuhteet jalyhytpäiväkäsittelyt

Taimet kasvatettiin lämmitetyssälasikasvihuoneessa. Siemenet (Sv.111, T03-92-0041) kylvettiin 16.2.(helmikuun kylvöerä) ja 17.3. (maa-liskuun kylvöerä) 2005, kuuteen PL-121F arkkiin, 726 tainta/kylvöerä.Idätyksen ja alkukasvatuksen aika-na luontaista päivänpituutta jatket-tiin 18 tuntiin suurpainenatriumlam-puilla 11.5. saakka. Keskilämpötilalasikasvihuoneessa oli 20-22 °C.Taimia kasteltiin ja lannoitettiin nor-maalisti.

Lisävalaistuksesta huolimatta hel-mikuun kylvön taimista 20 % tekipäätesilmun toukokuun alussa.Maaliskuun kylvöstä silmuuntui 0,5%. Silmuuntuneet taimet lähtivätkuitenkin jo parin viikon kuluttuauudelleen kasvuun.

Helmikuun kylvön taimien LP-kä-sittely aloitettiin 10.6. ja maaliskuunkylvön 20.6. LP-käsittelyn alkaes-sa, helmikuun kylvölle oli kertynytlämpösummaa 1846 d.d. ja maalis-kuun kylvölle 1570 d.d. LP-käsitte-lyt (3 arkkia/kylvöerä) toteutettiinkasvatuskaapissa (yönpituus 12 h,kesto 3 viikkoa). Vertailutaimet oli-vat vastaavan ajan toisessa kaapis-sa, johon yönpituus säädettiin luon-taisen yönpituuden mukaan. Käsit-telyjen päättyessä 1.7. ja 11.7. tai-met siirrettiin ensin 5 vuorokaudeksimuovihuoneeseen ja sitten 5 vuoro-kaudeksi ulos odottamaan istutusta.

Taimet istutettiinheinäkuussa

Taimet (80 tainta/käsittely) istutet-tiin entiselle taimitarhapellolle 10vuorokautta LP-käsittelyn päättymi-sestä, helmikuun kylvöerä 11.7. jamaaliskuun kylvöerä 21.7. Istutus-hetkellä LP-taimissa oli jo päätesil-mut, kun taas vertailutaimet olivatkasvussa. Helmikuun kylvöerän LP-taimien keskipituus oli istutushet-kellä 14 cm ja vertailutaimien 18 cm

ja maaliskuun kylvöerän vastaavas-ti 17 cm ja 22 cm. Helmikuun kyl-vöerän taimet jäivät maaliskuuntaimia pienemmiksi, huolimatta var-haisemmasta kylvöajasta (kuva 1).Maaliskuun kylvöerän 10 vrk pitem-pi kasvuaika kesä-heinäkuussa mer-kitsi kasvussa enemmän kuin neljänviikon ero kylvöajassa helmi-maa-liskuussa.

Heinäkuun alussa satoi vain 7 mm,joten ensimmäinen erä istutettiinmelko kuivaan maahan. Istutuksenjälkeen 20.7. mennessä satoi 51 mm,joten toisessa istutuksessa maa olimärkää ja runsaat sateet jatkuivatvielä heinäkuun lopulla.

Jälkikasvua voi esiintyä

Istuttamatta jääneisiin, taimitarhal-la edelleen kasvatettuihin taimiinkehittyi jälkikasvuja huomattavastienemmän kuin istutettuiin taimiin.Istutetuissa LP-taimissa oli jälkikas-vuisia taimia 3 % ja 1 % (10.6. ja20.6. käsittelyt), mutta taimitarhal-le jääneissä taimissa peräti 45 % ja8 %. Sen sijaan kasvussa olleisiinvertailutaimiin (istutuspaikalla taiarkeissa kasvaneet) ei muodostunutjälkikasvua. Jälkikasvun esiintymi-nen on varsin oikullista, mutta ai-

nakin lannoituksen ja poikkeuksel-listen sääolosuhteiden tiedetään li-säävän jälkikasvun riskiä. Ilmeisestitaimien istutusstressi vähentää jäl-kikasvuja tarhaoloissa kasvatettui-hin taimiin verrattuna. Aikaisem-massa kokeessa, kesäkuun lopulla2003 LP-käsitellyissä ja loppukesäntaimitarhalla kasvatetuissa 2-vuoti-aissa taimissa oli vain vähäistä jäl-kikasvua (Konttinen ym. 2004) javuoden 2001 vastaavissa kokeissa eijälkikasvua esiintynyt lainkaan(Konttinen ja Rikala 2006).)

Istutusajankohta vaikuttaajuurten kasvuun ensim-mäisenä kesänä

Lokakuussa noin kolme kuukauttaistutuksesta jokaisesta käsittelystänostettiin 20 tainta juurineen ja nemitattiin. Helmikuun kylvettyjen ja11.7. istutettujen taimien juuret kas-voivat enemmän kuin maaliskuunkylvettyjen ja 21.7. istutettujen tai-mien juuret. Sen sijaan LP-taimienja vertailutaimien välillä ei ollut ero-ja juurtumisessa (kuva 2). Aiemmis-sa tutkimuksissa (Luoranen ym.2006ab) on kuitenkin saatu viittei-tä, että LP-käsittely voi parantaajuurtumista etenkin kuivissa olosuh-teissa.

Kuva 1. LP- ja vertailutaimien pituuskehitys kylvöerittäin. Kummankinerän LP-käsittelyn ajoitus merkitty vaakapalkein ja istutusaika mustillaneliöillä.

7


LP-käsittely parantaapakkaskestävyyttä

Tarhakasvatukseen jääneet taimetaltistettiin pakkastesteihin 25.8. ja13.9. ja havaittiin, että LP-käsittelyparansi selvästi neulasten pakkas-kestävyyttä vertailutaimiin nähdenjo elokuun loppuun ja silmun pak-kaskestävyyttä syyskuun puoliväliinmennessä. LP-taimien pakkaskestä-vyyttä heikensi em. suuri jälkikas-vuisten taimien määrä. Jälkikasvu-jen neulaset eivät olleet karaistunei-ta eikä kaikkiin jälkikasvuisiin tai-miin uusi päätesilmu ollut ehtinytmuodostua. Tulos tukee aikaisempiatutkimuksia, joiden mukaan kesä-kuun LP-käsittely parantaa 2-vuo-tiaden taimien neulasten ja silmujenpakkaskestävyyttä elokuun lopulla(Konttinen ym. 2004). Kuvaako tai-mitarhalla kasvaneista taimista mi-tattu pakkaskestävyys myös istutet-tujen taimien pakkaskestävyyttä?Ehkä ei. Saattaa olla jopa niin, ettäistutusstressi heikentää taimien ka-raistumista.

LP-taimien päätesilmujavaurioitui keväthallassa

Istutusta seuraavana keväänä (2006)seurattiin istutustaimien päätesilmu-jen puhkeamista. Kuten aiemmantiedon (mm. Konttinen ym. 2003)perusteella saattoi odottaa, LP-tai-mien silmut alkoivat puhjeta hiemanvertailutaimia aikaisemmin, joskinmyöhemmin ero tasoittui. Keväälläkasvuunlähdön jälkeen LP-taimiinjäi kuitenkin selvästi enemmänkuolleita tai puhkeamattomia pää-tesilmuja kuin vertailutaimiin; eni-ten niitä oli edellisenä kesänä 20.6.alkaen LP-käsitellyissä taimissa(kuva 3). Syy silmujen vaurioitumi-seen tai puhkeamisen viivästymi-seen oli ilmeisesti halla. Toukokuus-sa (16.-18.5.) lämpötila laski yhte-nä yönä -8 °C:een ja kahtena yönä -4 °C:een. Hallaöiden aikaan lämpö-summa oli jo 120 d.d., joten silmutolivat puhkeamassa. Osa puh-keamattomista silmuista lähti myö-

Kuva 2. Helmikuun (istutus 11.7.) ja maaliskuun (istutus 21.7.) kylvö-erien kuusen LP- ja vertailutaimien paakusta istutuskesän aikana uloskasvaneiden juurien kuivapaino.

Kuva 3. Kuusen LP- ja vertailutaimien kuolleiden päätesilmujen ja ly-hyiksi jääneiden kasvaimien osuus istutusta seuraavana vuonna, havain-not tehty 11.8.

Kuva 4. Kuusen LP- ja vertailutaimien istutuspituus ja pituuskehitysistutuksen jälkeen. Istutus tehtiin niin syvälle, että paakun päälle tulimaata 3-4 cm.

8

hemmin kasvuun, mutta kasvu jäilyhemmäksi kuin sivusilmusta kas-vanut uusi latvakasvain, joka mitat-tiin uutena latvana. Niinpä LP- javertailutaimien välille pituuskasvus-sa ei muodostunut eroa (kuva 4). Sensijaan aiemmin istutetut (11.7.) tai-met kasvoivat toisena kesänä pituut-ta enemmän (12 cm) kuin myöhem-min (21.7.) istutetut taimet (9 cm).

LP-käsittelyn lisäksi myös istutus-ajankohta voi vaikuttaa seuraavanakeväänä silmujen puhkeamisen ajoi-tukseen. Heinäkuussa tai elokuunalussa istutettujen taimien silmujenon havaittu puhkeavan aikaisemminkuin syyskuussa tai keväällä istutet-tujen taimien silmut (Konttinen jul-kaisematon).

Päätelmiä

Koe osoitti, että saman vuoden ai-kana on mahdollista kasvattaa hal-lankestäviä 14-17 cm mittaisiataimia heinäkuun lopun-elokuun is-tutuksiin. Tulokset kuitenkin perus-tuvat vain yhden vuoden kokeenverraten pieneen taimimäärään javarhaiset kylvökset hoidettiin hyvis-sä kasvatusolosuhteissa. Tavallises-sa lämmitettävässä muovihuonees-sa kasvatuslämpötila voi jäädä alhai-semmaksi ja taimien kasvu hitaam-maksi.

Menetelmää kannattaisi kokeillapaakku-paakkuun koulintana, jol-

loin koulintamateriaalin kasvatus(3000 – 4000 tainta/m2) voidaan to-teuttaa pienemmissä hyvin hallitta-vissa olosuhteissa ja siirtää taimetkoulinnan jälkeen huhtikuussa läm-mitettävään muovihuoneeseen. Ke-vättalven olosuhteissa on myös var-mistettava riittävä päivänpituus, vä-hintään 20 tuntia, taimien silmuun-tumisen ehkäisemiseksi.

Vaikka varhainen LP-käsittely pa-rantaa taimien hallankestävyyttä,voi se toisaalta epäonnistuessaanjohtaa herkästi myös jälkikasvuunloppukesällä. Taimien istutus näyt-täisi sinänsä vähentävän LP-taimi-en jälkikasvuriskiä verrattuna tar-halla hyvissä olosuhteissa pidettyi-hin taimiin. Jälkikasvuriskin pienen-tämiseksi LP-käsittelyjakson tuleeolla vähintään nyt käytetty 3 viik-koa, ajan salliessa jopa 4 viikkoa.

Niin tässä kuin aiemmissa tutkimuk-sissa on noussut esiin LP-käsitelty-jen ja kesällä istutettujen taimien ris-ki paleltua seuraavan kevään hallois-sa silmujen aikaisemman puhkeami-sen vuoksi. Vaikka paleltuminen eijuuri vaikuttanutkaan taimien pi-tuuskehitykseen, on riski syytä huo-mioida LP-taimia käytettäessä.

Kirjallisuus

Konttinen, K. & Rikala R. 2006.Kuusentaimia kesäistutuksiin –Kylvöaikojen ja lyhytpäiväkäsit-

telyn yhteensovittaminen. Taimi-uutiset 2: 13-15.

Konttinen, K., Luoranen, J. & Ri-kala, R. 2004. Voidaanko heinä-kuun lopun istutukseen kasvattaaLP-käsittelyllä hallankestäviäkuusentaimia. Taimiuutiset 2: 12-15.

Konttinen, K. Rikala, R & Luora-nen, J. 2003. Timing and durationof short-day treatment of Piceaabies seedlings. Baltic ForestryVol 9. no 2. (2-9).

Luoranen, L., Rikala, R., Konttinen,K. & Smolander, H. 2006a. Sum-mer planting of Picea abies con-tainer-grown seedlings: Effects ofplanting date on survival, heightgrowth and root egress. ForestEcology and Management (Pai-nossa).

Luoranen, J., Helenius, P., Huttunen,L. & Rikala, R. 2006b. Short-daytreatment enhances root egress ofsummer planted Norway spruce(Picea abies (L.) Karst.) seedlingsunder dry conditions. (Käsikirjoi-tus).

Kyö[email protected]@metla.fiMetsäntutkimuslaitosSuonenjoen yksikköJuntintie 15477600 SUONENJOKI

9


PPohjoisessa ilmastossamme puidenmenestymisen tärkeä edellytys onniiden lepotilan ja talvenkestävyy-den kehittyminen oikeaan aikaan.Talveentumiskehityksen ensimmäi-nen näkyvä vaihe on pituuskasvunpäättyminen. Loppukesällä valojak-son muutos, yön piteneminen, onsignaali, joka vallitsevan käsityksenmukaan laukaisee pituuskasvunpäättymisen. Koivun taimet ovat eri-tyisen herkkiä tälle fotoperiodisellesäätelylle, koska ne vapaan kasvu-tavan puina voivat kasvaa jatkuvas-sa valossa loputtomasti, mutta pit-kässä yössä lopettavat kasvunsa javalmistautuvat lepotilaan. Kehityk-sen laukaiseva kriittinen yönpituusvoidaan määritellä eri tavoilla, muttayleensä sillä tarkoitetaan lyhintäyötä, joka aiheuttaa pituuskasvunpäättymisen, tai saa aikaan silmun-muodostuksen 50 % tarkasteltavis-ta taimista.

Laajalle levinneillä puulajeilla tie-detään eri leveysasteilta peräisin ole-villa alkuperillä olevan erilainenkriittinen yönpituus, joka saa niidentalveentumiskehityksen alkamaanoikeaan aikaan kyseisen seudun va-lojakso- ja lämpöolojen vuodenai-kaisvaihteluun nähden. Sekä raudus-että hieskoivulla on aiemmissa tut-kimuksissa osoitettu olevan levin-neisyysalueen eri osissa kriittisenyönpituuden suhteen erilaisia ns.fotoperiodisia ekotyyppejä. Kriitti-nen yönpituus, samoin kuin kasvunpäättymisajankohta, muuttuu kui-tenkin luonnossa vähitellen, klinaa-lisesti, metsiköstä toiseen ja alueel-

ta toiselle siirryttäessä. Tällaista jat-kuvaa muuntelua pitää yllä koivunyhtenäinen levinneisyys sekä teho-kas, siitepölyn ja siementen leviä-misen kautta tapahtuva geenivirtakoivupopulaatioiden välillä. Kunverrataan etelä-pohjoissuunnassaetäisiä alkuperiä, voidaan kuitenkintällaisia toisistaan selvästi eroaviaekotyyppejä erottaa. Alan kirjalli-suudessa fotoperiodinen ekotyyppion yleisesti käytetty termi.

Koivupopulaatioiden sisällä, puidenvälillä, tiedetään esiintyvän suurtavaihtelua ominaisuuksissa, jotka liit-tyvät koivun vuosirytmiin ja ilmas-toon sopeutumiseen, kuten silmunpuhkeamisen ja kukinnan ajankoh-ta keväällä sekä pituuskasvun päät-tymisen ja syysvärityksen ajoittumi-nen syksyllä. Koivumetsiköiden si-säistä, puiden välistä kriittisen yön-pituuden vaihtelua ei kuitenkaan oletutkittu, vaikka se saattaa suureltaosin selittää sellaisissa adaptiivisis-sa ominaisuuksissa kuin pituuskas-vun päättymisessä ja talveentumi-sessa esiintyvän vaihtelun. Tällöinpuilla, joilla on lyhyempi kriittinenyönpituus, kasvu päättyisi varhainloppukesällä, ja vastaavasti pitem-män kriittisen yönpituuden puut jat-kaisivat kasvuaan pidempään. Täs-sä tutkimuksessa selvitettiin raudus-koivun etelä- ja pohjoissuomalaises-sa metsikössä esiintyvää, metsiköi-den sisäistä ja välistä vaihtelua 50% silmunmuodostuksen aiheutta-vassa kriittisessä yönpituudessa.

Kokeen toteutus

Tutkimus toteutettiin Pohjois-Nor-jassa sijaitsevalla Tromssan yliopis-ton fytotroniasemalla (69º39’N)syksyllä 2001 ja keväällä 2002. Tut-kimuksen aineiston muodosti kaksirauduskoivumetsikköä, jotka sijait-sivat toisiinsa nähden etäisillä leve-ysasteilla ja edustivat siten erilaisiafotoperiodisia ekotyyppejä. Eteläi-nen metsikkö (pitkään yöhön sopeu-tunut ekotyyppi) sijaitsi Tuusulassa(60º27’N) ja pohjoinen metsikkö(lyhyeen yöhön sopeutunut eko-tyyppi) Kittilässä (67º44’N). Kum-mastakin koivikosta kerättiin 21puusta vapaapölytyksen tuloksenasyntynyttä siementä. Puittain eril-lään pidetyt siemenerät kylvettiin jataimia kasvatettiin ensin + 18 ºClämpötilassa 74 % suhteellisessakosteudessa 24 tunnin valojaksossan. 4 viikon ajan, minkä jälkeen nesiirrettiin varsinaisen kokeen yönpi-tuuskäsittelyihin 4 - 6 viikon ajak-si.

Tutkimuksessa toteutettiin kolmeerillistä fytotronikoetta, joissa mo-lempien metsiköiden yksittäistenemopuiden taimijälkeläisiin kohdis-tettiin 4 - 6 erilaista yönpituuskäsit-telyä. Tuusulan taimien käsittelys-sä käytetyt yönpituudet vaihtelivat5 ja 8,5 tunnin välillä ja Kittilän kä-sittelyissä käytetyt yönpituudet 1 ja4,5 tunnin välillä. Jokaista 21 emo-puun vapaapölytysjälkeläistöä edus-ti kussakin yönpituuskäsittelyssä 9tai 10 tainta. Yhteyttämisvalo annet-tiin joko tekovalona tai luonnonva-

SILMUNMUODOSTUKSEN KRIITTINEN YÖNPI-TUUS JA SEN VAIHTELU RAUDUSKOIVUNETELÄISESSÄ JA POHJOISESSA METSIKÖSSÄ

Anneli Viherä-Aarnio, Risto Häkkinen ja Olavi JunttilaMetsäntutkimuslaitos, Vantaan yksikkö ja Tromssan yliopisto

10

lona, kokeesta riippuen, ja päivän-pituus säädeltiin hehkulamppuvalol-la.

Yönpituuskäsittelyjen päätyttyä tai-mista havainnoitiin verson kärkisil-mun muodostumista. Silmun muo-dostaneiden taimien määrä ja pro-senttiosuus laskettiin erikseen kuta-kin emopuuta ja yönpituuskäsittelyäkohden. Havaintojen perusteellamääritettiin jokaisen emopuun tai-mijälkeläisille regressioanalyysiäapuna käyttäen 50 % silmunmuo-dostuksen aiheuttava kriittinen yön-pituus, jossa esiintyvää metsiköidenvälistä ja sisäistä vaihtelua testattiintilastollisesti.

Kriittinen yönpituus 50 %silmunmuodostukselleeteläisessä ja pohjoisessametsikössä

Silmun muodostaneiden taimienkeskimääräinen osuus oli molem-missa metsiköissä pienin lyhyen yönkäsittelyissä ja kasvoi jyrkästi yön-pituuden kasvaessa (kuva 1). Met-siköiden välinen ero oli hyvin selväja samansuuntainen kaikissa kokeis-sa. Pohjoisen metsikön taimilla sil-mun muodostuminen tapahtui lyhy-emmässä yössä kuin eteläisen.

Kaikkien kolmen kokeen yli lasket-tu, keskimääräinen kriittinen yönpi-tuus ja sen 95 % luottamusväli oliTuusulan metsikössä 6,3 h ± 0,2 hja Kittilän metsikössä 3,1 h ± 0,3 h(taulukko 1). Keskiarvojen luotta-musvälit olivat kapeat, mikä osoit-taa, että tässä työssä pystyttiin esti-moimaan keskimääräiset kriittisenyönpituuden arvot tarkasti.

Kummallekin metsikölle määritettykriittinen yönpituus vaihteli kokei-den välillä (taulukko 1). Kokeessa1 saatiin tulokseksi suurimmat kriit-tisen yönpituuden arvot molemmil-le metsiköille. Tämä tulos selittyyehkä yönpituuskäsittelyjen kestolla,mikä oli lyhin kokeessa 1. Käsitte-lyajan ollessa lyhyt tarvitaan toden-

näköisesti pidempi yönpituus, jottasaavutetaan sama silmunmuodostu-misprosentti kuin pitkäkestoisissakäsittelyissä.

Eteläinen ja pohjoinen metsikköerosivat toisistaan merkitsevästikriittisen yönpituuden suhteen kai-kissa kolmessa kokeessa, ja niidenvälinen ero pysyi kutakuinkin sa-mansuuruisena eri kokeissa. Lievä,mutta merkitsevä yhdysvaikutushavaittiin kuitenkin kokeen ja met-sikön välillä, mikä näkyy ristikkäi-sinä viivoina kuvassa 2. Yhdysvai-kutus saattoi johtua siitä, että Kitti-län metsikön taimet kasvoivatTromssan luonnonvalossa kokeessa3 paremmin kuin muissa kokeissaja kookkaampina taimina reagoivat

lyhyempään yönpituuteen kuinmuissa kokeissa. Jo aiemmissa tut-kimuksissa on havaittu taimen ke-hitysvaiheen ja koon vaikuttavanniiden valojaksovasteeseen.

Taulukossa 1 mainittu kummankinmetsikön keskimääräinen kriittinenyönpituus (6,3 ja 3,1 tuntia) saavu-tetaan heinäkuun loppupuolella,Tuusulassa heinäkuun 23. ja Kitti-lässä 25. päivänä. Kolmesta eri ko-keesta lasketut, metsiköiden keski-määräisten kriittisten yönpituuksienluottamusvälit voidaan myös muut-taa Tuusulan ja Kittilän yönpituudenmuutoskäyrien kautta vastaamaankalenteriaikoja (kuva 3). Kittilänkriittisen yönpituuden luottamusvä-lit ovat tunteina suuremmat, mutta

Taulukko 1. Kriittinen yönpituus (h) 50 % silmun muodostukselle ja sen vaih-telu eteläisessä (Tuusula, 60º27’N = Tu) ja pohjoisessa (Kittilä, 67º44’N = Ki)rauduskoivumetsikössä kokeissa 1-3. Lyhenne: n = otoskoko.

Kuva 1. Päätesilmun muodostaneiden taimien keskimää-räinen osuus (%) eri yönpituuksissa eteläisellä (Tu = Tuu-sula, 60º27’N) ja pohjoisella (Ki = Kittilä, 67º44’N) rau-duskoivumetsiköllä kokeissa 1-3.

11


kalenteriaikoina kapeammat kuinTuusulan, mikä johtuu siitä, että yöpitenee loppukesällä Kittilässä huo-mattavasti nopeammin kuin Tuusu-lassa.

Kriittisen yönpituudenvaihtelu metsiköidensisällä

Kriittisen yönpituuden vaihtelu met-sikön sisällä oli kaikissa kokeissasystemaattisesti suurempaa pohjoi-sella Kittilän metsiköllä kuin eteläi-sellä Tuusulan metsiköllä, ja kokei-den yhdistetyt varianssit poikkesi-

vat toisistaan merkitsevästi (tauluk-ko 1).

Yksittäisten emopuiden keskimää-räisten, yli kolmen kokeen laskettu-jen, kriittisten yönpituuksien vaih-teluväli oli Tuusulassa 5,5 h - 6,7 h(1,2 h) ja Kittilässä 1,8 h - 4,0 h (2,2h). Tuusulassa emopuut erosivat täs-sä suhteessa tilastollisesti merkitse-västi, mutta Kittilässä eivät.

Kun puukohtaisten kriittisten yön-pituuksien vaihteluvälit muunnetaanvastaaviksi kalenteriajoiksi, asettuupuukohtainen vaihtelu kriittisenyönpituussignaalin ajoituksessaTuusulassa heinäkuun 10. ja 28. päi-vän välille ja Kittilässä heinäkuun19. ja 29. päivän välille. Kalenteri-ajoiksi muutettuna puittainen vaih-teluväli on siten pohjoisessa kape-ampi kuin etelässä.

Yhtenä työn tavoitteena oli selvit-tää, löytyisikö eri metsiköiden sisäl-tä puita, joilla olisi merkitsevästilyhyempi tai pidempi kriittinen yön-pituus (so. aikaisia tai myöhäisiätyyppejä). Eteläisen, Tuusulan met-sikön kohdalla tälle hypoteesillelöytyi jonkin verran tukea. Aikai-simmat ja myöhäisimmät emopuuterosivat kriittisen yönpituuden suh-teen merkitsevästi keskimäärin,mutta puilla oli eri kokeissa eri jär-jestys. Pohjoisen metsikön puidenjärjestys oli puolestaan eri kokeissahyvin epäsäännöllinen, eikä puidenvälillä havaittu merkitseviä eroja

Koivun ilmastoon sopeutumisenkannalta kasvun päättymisen ja sii-tä alkavan talveentumisen ajoittumi-nen on keskeinen ominaisuus. Sitäsäätelevien tekijöiden (yönpituus,lämpötila ym.) ja mekanismien, sa-moin kuin niissä esiintyvän muun-telun tunteminen on tärkeätä pyrit-täessä ennustamaan koivujen mu-kautumista ja koivupopulaatioidenperinnöllistä sopeutumista ilmas-toon, myös muuttuvissa oloissa.Riittävä geneettinen muuntelu po-pulaation sisällä lisää sen mahdol-lisuuksia sopeutua muuttuviin olo-

Kuva 2. Eteläisen (Tuusula) ja pohjoisen (Kittilä) raudus-koivumetsikön keskimääräinen 50 % silmunmuodostuk-sen aiheuttava kriittinen yönpituus kokeissa 1 - 3. Ko-keen ja metsikön välinen lievä yhdysvaikutus näkyy ku-vassa kokeiden 2 ja 3 ristikkäisinä viivoina.

Kuva 3. Eteläisen (Tu = Tuusula) ja pohjoisen (Ki = Kittilä) rauduskoivumetsi-kön 95 % luottamusvälit keskimääräiselle 50 % silmunmuodostuksen aiheutta-valle, kriittiselle yönpituudelle kokeissa 1-3. Luottamusvälit on muutettu vas-taaviksi kalenteriajoiksi kyseisen paikkakunnan yönpituuden muutosta kuvaa-van käyrän kautta.

12

O

suhteisiin. Tämän tutkimuksen mu-kaan koivupopulaation sisäinenvaihtelu kriittisen yönpituuden suh-teen on pohjoisessa metsikössä suu-rempi kuin eteläisessä, mutta kalen-teriaikoina kriittinen yönpituusig-naali ajoittuu pohjoisessa lyhyem-mälle jaksolle kuin etelässä. Jatkos-sa tulisi selvittää tarkemmin puu-kohtaisin kenttätutkimuksin, millätavalla tässä raportoiduissa fytotro-nikokeissa havaittu kriittisen yönpi-tuuden vaihtelu näkyy luonnossapuiden syysfenologiassa kuten kas-vun päättymisen, syysvärin ja tal-veentumisen ajoituksessa.

Artikkeli on kooste julkaisusta: Vi-herä-Aarnio Anneli, Häkkinen Ris-to & Junttila Olavi. 2006. Criticalnight length for bud set and its va-riation in two photoperiodic ecoty-pes of Betula pendula. Tree Physio-logy 26:1013-1018.

[email protected]äntutkimuslaitosVantaan toimintayksikköPL 1801301 Vantaa

[email protected]äntutkimuslaitosKeskusyksikköUnioninkatu 40 A00170 Helsinki

[email protected] of BiologyUniversity of TromsøN-9037 TromsøNorway

Onnistunut pintakasvillisuuden tor-junta pellonmetsityksen yhteydessälisää männyn kasvua ja vähentääkuolleisuutta. Kookkaat kuusentai-met voivat säilyä hengissä tiheässä-kin kasvillisuudessa, mutta myösniiden kasvu hidastuu. Tiedot ilme-nevät Metsäntutkimuslaitoksen tut-kimuksesta, jossa tehokkaimmaksitorjunta-aineeksi osoittautui jomarkkinoilta poistunut terbutylatsii-ni. Sillä saavutettiin männyllä 11vuodessa lähes kaksinkertainenpuuston tilavuus käsittelemättömiinkoealoihin verrattuna.

Kokeessa selvitettiin pintakasvilli-suuden kilpailun ja erilaisten torjun-tamenetelmien vaikutusta männyn jakuusen taimien kehitykseen 6-11vuoden seurantajaksoilla. Kolmi-vuotiaat männyn ja nelivuotiaat kuu-

sen taimet istutettiin keväällä 1991Vilppulassa sijaitsevalle, kynnön jaäestyksen jäljiltä kasvipeitteettömäl-le kivennäismaapellolle. Rikkakas-vien torjuntakäsittelyt tehtiin hetiistutuksen jälkeen tai myöhemminkesällä. Maavaikutteisista torjunta-aineista tutkittiin terbutylatsiinia,heksatsinonia ja pendimetaliiniasekä terbutylatsiinin ja glyfosaatinseosta. Lehtivaikutteisista torjunta-aineista olivat mukana glyfosaattiruiskutettuna ja sivelykäsittelynäsekä pendimetaliini. Vaihtoehtoisi-na menetelminä kokeiltiin katelevy-jä (kuitulevy, 50 cm x 50 cm) ja val-koapilan kylvämistä peitekasviksi.

Kuuden vuoden kuluessa istutukses-ta 19 % männyistä ja 5 % kuusistakuoli. Pintakasvillisuuden kilpailuhidasti männyn pituus- ja tilavuus-

kasvua sekä lisäsi kuolleisuutta. Tai-mikuolleisuus kääntyi kuitenkinjyrkkään nousuun vasta, kun pinta-kasvillisuuden peittävyys ylitti 60%:n tason (kuva 1). Kuusen kuol-

PINTAKASVILLISUUDEN TORJUNNALLA HY-VÄÄN PELLONMETSITYSTULOKSEEN

Paula Jylhä ja Jyrki HytönenMetsäntutkimuslaitos, Kannuksen tutkimusasema

Kuva 1. Kolmen ensimmäisen kasvu-kauden keskimääräisen pintakasvilli-suuden peittävyyden ja 11 vuoden iäs-sä mitatun puuston tilavuuden välinenriippuvuus männyllä.

13


leisuuteen pintakasvillisuuden peit-tävyys ja torjuntakäsittely eivät vai-kuttaneet. Paras torjuntatulos saavu-tettiin pitkävaikutteisilla torjunta-aineilla, joiden teho kesti vähintään2-3 vuotta. Glyfosaattivalmisteetvaikuttivat ainoastaan yhden kasvu-kauden ajan, minkä jälkeen lähinnäyksivuotiset rikkakasvit valtasivatalan.

Terbutylatsiinilla käsitellyillä koe-aloilla männyn tilavuus oli 11 kas-vukauden jälkeen 32 m3/ha ja käsit-telemättömillä koealoilla 17 m3/ha(kuva 2). Glyfosaattikäsitelyllä saa-vutettu tilavuus oli 23 m3/ha. Hallavaurioitti kuusia kolmena keväänä,joten pintakasvillisuuden torjunnanvaikutusta kuusen pituus- ja tila-vuuskasvuun ei voitu arvioida luo-tettavasti. Viitteenä rikkakasvien tor-junnan merkityksestä myös kuusel-la oli tyviläpimitan kasvun merkit-sevä hidastuminen pintakasvillisuu-den peittävyyden lisääntyessä. Ko-keessa käytetyt kuusentaimet olivatkookkaita 4-vuotiaita paljasjuuri-taimia, joilla on hyvät edellytyksetselviytyä kilpailussa rikkakasvejavastaan.

Valkoapila peitekasvina oli rikka-kasvien veroinen kilpailija. Lisäksise saattaa houkutella myyriä paikal-le ja siten lisätä myyrätuhojen ris-kiä. Katelevyt olivat kooltaan liianpieniä vähentääkseen kilpailevaakasvillisuutta riittävästi.

Metsäsertifiointikriteerien mukaankemiallisia torjunta-aineita voidaankäyttää vain pakottavissa tapauksis-sa, esimerkiksi pintakasvillisuudentorjunnassa metsänuudistamisaloil-la. Tehokas pintakasvillisuuden tor-junta on erityisen tärkeää metsite-tyillä pelloilla, sillä peltomaassa onsuuri rikkakasvien siemenpankkivuosikymmeniä jatkuneen maanvil-jelyn jälkeen. Kemiallisten rikka-kasvien torjunta-aineiden metsäta-louskäyttö on Suomessa loppunutlähes kokonaan, ja monia tuotteitaon vedetty markkinoilta ympäristö-syistä. Havupuilla voidaan käyttääglyfosaatin lisäksi ainoastaan syk-loksidiimia, joka hyväksyttiin vastahiljattain metsäkäyttöön. Glyfosaat-tikäsittelyt tehdään metsänviljely-aloilla yleensä kertaalleen, muttapellonmetsityksessä sen teho kerta-käsittelynä ei ole riittävä. Hyvän

lopputuloksen saavuttamiseksi kä-sittely olisi perusteltua toistaa seu-raavana kesänä. Glyfosaatti voi kui-tenkin huolimattomasti tai vääräänaikaan levitettynä vaurioittaa taimiaja hidastaa niiden kasvua. Tutki-muksessa taimet selvisivät vähäisinvaurioin niillä koealoilla, joilla gly-fosaatti oli levitetty sivelykäsittely-nä. Ruiskutettaessa taimet on syytäsuojata huolellisesti.

Metsänviljelyn kustannusten kuris-sa pitämiseksi päädytään usein pie-nikokoisiin taimiin, joiden edelly-tykset selvitä kilpailussa metsitetyil-lä pelloilla ovat heikot ilman teho-kasta pintakasvillisuuden torjuntaa.Kemiallisten torjuntakeinojen käy-tyä vähiin on syytä harkita myösmuita tapoja turvata taimien alku-kehitys. Esimerkiksi siirtyminensuurempiin taimiin voisi parantaametsitystulosta. Myös vaihtoehtois-ten menetelmien kehittämistä onsyytä jatkaa.

Julkaisu: Paula Jylhä & Jyrki Hytö-nen. 2006. Effect of vegetation cont-rol on the survival and growth ofScots pine and Norway spruceplanted on former agricultural land.Canadian Journal of Forest Research(36):2400-2411.

Lisätietoja:

[email protected]/Kannuspuh. 010 211 3432

[email protected]/Kannuspuh. 010 211 3405

Kuva 2. Torjuntakäsittelyn vaikutus puuston tilavuuteen 11 vuoden iässä.

14

KKansainvälisen siementestausjärjes-tön (ISTA = International Seed Tes-ting Association) metsäpuiden sie-menkomitean seminaari pidettiinsyyskuun 12-15 päivä VeronassaPohjois-Italiassa. Seminaarin avain-teemoja olivat siemenalkioiden elä-vyyden testaus tetrazolium-liuoksel-la ja puhtaan siemenen määritys(PSD = Pure Seed Definition), sekäedellä mainittujen asioiden yhden-mukaistaminen lähinnä ISTA:n jä-senlaboratorioiden välillä. Seminaa-rin järjestelyistä vastasi Italian val-tion metsäyhtiön (Corpo Forestaledello Stato) siemenkeskus, joka olimyös yksi seminaarin vierailukoh-teista. Alla lyhyt yhteenveto semi-naarin annista.

Tetrazolium-testi

Tetrazolium on väritön suola, jokareagoi elävissä soluissa olevan de-hydrogenaasientsyymin kanssamuuttuen punaiseksi formatsaanik-si. Formatsaani on puolestaan pysy-vä, veteen liukenematon yhdiste.Tetrazoliumin avulla voidaan siismäärittää, onko tutkittava solukkoelävä vai kuollut. Metsäpuiden sie-menten alkioiden elävyyden testa-uksessa tetrazoliumia on käytetty jo1940-luvulta lähtien. Käytännössätestaus etenee kolmessa vaiheessa.Ensin siemenkuori avataan veitsel-lä siten, että 1 %:n vahvuiseksi lai-mennettu tetrazolium-liuos pääseediffuntoitumaan siemenvalkuaiseenja alkioon, tai alkio voidaan vaihto-ehtoisesti irrottaa kokonaan siemen-valkuaisesta. Liuoksen imeytymis-tä alkioon voidaan myös nopeuttaakäsittelyn alussa alipaineen avulla

(Savonen 1999). Tämän jälkeen tet-razoliumin annetaan vaikuttaa alki-oon vajaa vuorokausi noin 30 ºC-asteen lämpötilassa. Lopuksi arvi-oidaan visuaalisesti alkion värjäy-tyminen. Elävä, terve solukko vär-jäytyy kirkkaan punaiseksi ja hei-kentynyt tumman- tai purppuranpu-naiseksi. Kuollut solukko ei värjäy-dy (kuva 1). Alkio voi myös värjäy-tyä osittain, jolloin arvioidaan, onkojoku taimen kehityksen kannaltaolennainen osa, esim. sirkkajuurenkärki jäänyt värjäytymättä (topogra-finen tetrazolium-testi).

Tetrazolium-testin haittapuolena onsen hitaus, sillä siemenet joudutaanpreparoimaan ja arvioimaan yksikerrallaan. Testi ei myöskään kerrovälttämättä mitään siementen itä-miskyvystä tai elinvoimaisuudesta,saatikka orastumisesta (Tetrazo-lium-testissä havaittu elävyys e” itä-miskyky elinvoimaisuus e” orastu-

miskyky).

PSD

Siemenerässä voi ilmoitetun lajinsiementen lisäksi esiintyä erilaisiaepäpuhtauksia kuten vieraan kasvi-lajin siemeniä, siemenen osia, esim.lenninsiipiä, ja muita roskia (pihka-palloja ym.). Puhtausanalyysin ta-voitteena on selvittää edellä mainit-tujen tekijöiden osuudet siemeneränpainosta, jolloin siemenen käyttäjävoi paremmin arvioida siemenkilos-ta saatavan taimimäärän. ISTA:nsäännöissä on olemassa tarkat mää-ritelmät siitä, mikä luetaan puhtaak-si, ilmoitetun lajin siemeneksi (PSD= Pure Seed Definition = puhtaansiemenen määritelmä). Määrittelynkannalta ongelmallisia lajeja ovatesimerkiksi lehtikuusi, Douglaskuu-si ja muutamat pihtalajit, joilla len-ninsiipi ei yleensä kokonaan irtoa

ISTA, TETRAZOLIUM, PSD, VERONA…

Pekka HeleniusMetsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö

Kuva 1. Tetrazolium-liuoksella käsiteltyjä kuusen siemenen alkioita, joista yksi(valkoinen) on kuollut ja muut (punaiset) eläviä. (Kuva Pekka Helenius).

15


siemenkuoresta. Seminaarissa käy-tettiin merkittävä osa ajasta puhtaansiemenen määritelmän “viilaami-seen” juuri edellä mainituilla lajeil-la. Männyllä ja kuusella lenninsiipion löyhemmin kiinni siemenessä,joten meillä vastaavaa ongelmaa eionneksi ole. ISTA:n säännöissä puh-taaksi siemeneksi luetaan myös sie-menen osat, jotka ovat puolikastasiementä suurempia. Tämän määri-telmän mielekkyydestä käytiinmyös vilkasta keskustelua, koskatällaisella tynkäsiemenellä ei luon-nollisesti ole mahdollisuuksia itää jamuodostaa elinvoimaista taimea.

Stratifiointi -uudelleenkuivaus

Allekirjoittaneelle seminaarin mie-lenkiintoisinta antia oli kanadalai-sen George W. Edwardsin luento sie-menten esikäsittelymenetelmästä,jolla puretaan dormanssi eli lepoti-la ja saadaan lisäksi siemenet itä-mään lähes yhtäaikaisesti. Menetel-mässä siemenet ensin stratifioidaan,eli niitä pidetään kylmässä ja koste-assa neljä viikkoa, jonka jälkeen nii-tä kuivataan hieman ja palautetaantakaisin kylmään (+2 °C). Uudel-leenkuivauksen jälkeen siemeniävoidaan varastoida useita kuukausiaja näin ollen kylvövalmista, esikä-siteltyä siementä on saatavilla juurisilloin, kun sitä tarvitaan. Stratifioin-nin jälkeen tapahtuva lievä kuivaus

(siemenen kosteus kuivauksen jäl-keen 25-30 %) estää juuri ja juurisiementen itämisen, mutta mahdol-listaa itämistarmoltaan heikompiensiementen kehityksen lähelle sitävaihetta, jossa sirkkajuuri tunkeutuusiemenkuoresta ulos. Toisin sanoenlievällä kuivuusstressillä “jarrute-taan” nopeasti itäviä siemeniä, jottahitaammatkin ehtivät mukaan. Kunsiemenet käsittelyn jälkeen kylve-tään ja ne imevät taas vettä, tapah-tuu itäminen kaikilla siemenillä lä-hes samanaikaisesti. Menetelmänkäytöstä on saatu lupaavia tuloksiaainakin Douglaskuusella, loblolly-männyllä ja muutamalla pihtalajil-la. Haittapuolena menetelmässä onitämiskapasiteetin lievä lasku.

Kuva 2. Perin siemenkeskus ja -laboratorio Alppien juu-rella Pohjois-Italiassa. (Kuva Pekka Helenius).

Kuva 3. Käpyjen karistusuuni Perin siemenkeskuksessa.Kävyt kulkevat uunin läpi liukuhihnaa pitkin. Karistusläm-pötila on useimmilla havupuilla +40 °C (Douglaskuusella+48 °C). (Kuva Pekka Helenius).

Kuva 4a-b. Kylvöpenkki (a) sekä eri-ikäisiä tammen ja saarnen taimia (b) Perin siemenkeskuksen taimitarhalla. (KuvaPekka Helenius).

16

HHorti Fair –näyttely (www.hortifair.com) järjestetään joka vuosi loka-marraskuussa Amsterdamin RAI-keskuksessa. Se lienee yksi maail-man suurimmasta puutarha-alannäyttelyistä. Viime vuosina noin1000 näytteilleasettajaa on esitellytja myynyt tuotteitaan näyttelyssä.Neljän näyttelypäivän aikana50 000 vierailijaa yli 100 eri maas-ta on tutustunut näyttelyyn.

Näytteilleasettajien määrästä voi jopäätellä, että näyttelyssä on esillätuotteita laidasta laitaan; kasvihuo-neista ja suurista laitteista kaikkeen

kasvatuksessa tarvittavaan välineis-töön, tarvikkeisiin ja palveluihinsaakka. Vaikka näyttelyssä oli tänävuonna yrityksiä 51 eri maasta, onhollantilaisten yritysten suuri edus-tavuus ymmärrettävää. Noin kol-mannes näyttelytilasta liittyi erilais-ten leikko-, ruukku- ja viherkasvi-en tuottamiseen ja uusiin lajikkei-siin. Teknologia- ja erilaiset tarvi-keosastot oli sijoitettu useisiin hal-leihin, joiden huolelliseen kiertämi-seen yksi päivä ei tahdo riittää.

Näyttelyn järjestäjät olivat helpot-taneet “uusien tuulien” haistelua

merkitsemällä vasta markkinoilletulleita laitteita ja tuotteita uutuus-tuote merkillä. Uutuustuotteista löy-tyy myös valmistaja/yritystietojanäyttelyn www-sivuilta. Lisäksi358-sivuisesta näyttelyluettelosta onlöydettävissä kaikkien yritysten si-jainti eri halleissa sekä yritystenyhteystiedot. Paikan päälle näytte-lyyn kannattanee lähteä, jos mieles-sä on suuremman laitteen/laitteistonhankinta ja laitteita löytyy useam-malta valmistajalta. Ennen lähtöäkannattaa toki varmistaa yritystenpaikallaolo. Näyttelyssä on sittenmahdollista samassa paikassa ja ly-

Perin siemenkeskus

Noin 30 km päässä Veronasta sijait-see Perin siemenkeskus, jonka yh-teydessä toimii myös ISTA:n hiljat-tain akkreditoima siemenlaboratorio(kuva 2). Siemenkeskus perustettiin1970-luvulla tuottamaan pääasiassahavupuiden siemeniä Pohjois-Itali-an vuoristoalueiden metsityksiin.Tältä ajalta ovat peräisin siemenkes-kuksen massiiviset ja pitkälle auto-matisoidut käpyjen ja siementen kä-sittelylaitteet (kuva 3). Myöhemmintoiminnan pääpaino on siirtynyt“teollisesta” toiminnasta pienipiir-teisempään suuntaan, lähinnä tutki-mukseen, testaukseen, opetukseen jabiologisen monimuotoisuuden säi-lyttämiseen. Samalla siemenkeskuk-sen tuotevalikoimaan on otettu myöslehtipuiden siemenet metsien pa-

lauttamiseksi Po-jokilaaksoon. Sie-menkeskuksen yhteydessä on myöspieni taimitarha, joka tuottaa vuo-dessa hieman yli 100 000, lähinnätammen, saarnen ja muutaman ha-vupuulajin paljasjuuritainta myyn-tiin. Siemenet kylvetään avomaalleharson alle (kuva 4a) ja koulitaanmyöhemmin käsin väljempään asen-toon (kuva 4b).

Seuraavaksi Suomeen?

ISTA:n metsäpuiden siemenkomite-an nykyinen presidentti, tsekkiläi-nen Zdenka Procházková esitti Suo-melle (= Metla Suonenjoki) haas-teen järjestää seuraava metsäpuidensiemenseminaari vuonna 2008. Ve-ronan seminaari oli niin sisällöltään,aikataulultaan kuin oheisohjelmal-

taankin erinomaisesti järjestetty eikäpuitteissakaan ollut moittimista.Haaste ei siis ole vähäinen.

Viite

Savonen, E-M. 1999. An improve-ment to the topographic tetrazo-lium testing of Scots pine (Pinussylvestris L.) seeds. Seed Scienceand Technology 27: 49-57.

Pekka HeleniusMetsäntutkimuslaitosSuonenjoen yksikköJuntintie 15477600 [email protected]

HORTI FAIR –NÄYTTELY – PUUTARHA-ALANVUOSITTAINEN SUURKATSELMUS

Marja-Liisa Juntunen, Juha Heiskanen ja Risto RikalaMetsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö

17


hyessä ajassa käydä yritysten kans-sa neuvotteluja ja vertailla tuotteitaja tarjouksia.

Kasvualustatmonipuolisesti esillä

Messuilla oli esillä arviolta pari-kol-mekymmentä kasvualustatoimitta-jaa, joiden mukana kotimaiset Kek-kilä ja Biolan. Kasvuturpeen tuot-

tajia oli esillä myös Baltiasta(www.mikskaar.com ja www.domo-flor.lt) ja Venäjältä (www.pelgors-koe.ru, toisella mukana olleella fir-malla ei ole www-sivua). Ainakinosa näistä on ilmeisesti vasta äsket-täin alkanut markkinoida tuotteitaanlänsimaihin.

Kookoskuitu näytti olevan varsinsuosittu kasvualusta, sillä ainakin

tusina eri toimittajaa (esim. www.silvermillgroup.com ja www.sivanthijoecoirs.com), joiden muka-na myös Biolan, esitteli tuotetta erimuodoissa. Kookoskuitua myydäänyleensä seosaineena eri seulontaf-raktioina sekä kateaineena. Turve-maisen ulkonäön vuoksi siitä käy-tetään usein nimitystä kookosturve(coco peat).

Kookosturvetta käytetään kasvu-alustaseoksissa, koska sen ominai-suudet ovat lähellä turvetta ja koskase ei kutistu eikä maadu helposti,mutta sen sijaan kostuu hyvin. Hyvästabiliteetti johtuu ligniinistä. Koo-kosturve koostuu pääosin ligniinis-tä (65-70%) ja selluloosasta (20-30%), kun taas turpeessa ligniinipi-toisuus on alhaisempi (vaaleassa(H2) 10-20% ja tummemmassa (H6)30-40%). Kookosturpeen hinta onsamaa luokkaa tai hieman alempikuin kasvuturpeen, mutta kookos-turpeen rahtikustannukset Suomeenvoivat muodostua korkeiksi. Metsä-puidenkin taimien kasvatuksessakookosturve voisi olla käyttökel-poista ainakin sekoitteena. Toisaal-ta kohtuuhintaista ja todetusti hyvinkasvualustana toimivaa kasvuturvet-ta meillä vielä riittää.

Kuorikatteella rikkaongel-man kimppuun

Myös erilaisia kasvualusta-aineita ja-seoksia oli esillä kuten männyn-kuorta (www.hortimea.nl), puukui-tua (www.ekofibre.com), vermiku-liittia (www.pullrhenen.nl) ja perliit-tiä (www.knauf-perlite.de). Karke-aa kuorimursketta (5-10 mm) käy-tetään Alankomaissa yleisesti kate-aineena monivuotisten kasvien paa-kuissa (kuva 2). Tuore kuorikatekuivana ja vettä hylkivänä vaikeut-taa rikkakasvien sekä sammal- jaleväkasvuston muodostumista paak-kujen pinnalle ja se saattaa myössisältää ainesosia, jotka ovat estävätrikkakasvien, levien ja sammalienitämistä sekä sienitautien leviämis-tä.

Kuva 1. Ensimmäisiä toistaiseksi tutkimuskäyttöön soveltuvia LED-kas-vatusvaloja oli esillä Hollannin puutarha-alan näyttelyssä. (Kuva MarjaPoteri).

Kuva 2. Hollannissa ruukkujen kateaineena käy-tetään yleisesti merimännyn (Pinus maritima) kuo-rimursketta. (Kuva Marja-Liisa Juntunen).

18

Koossa pysyviä paakkuja

Messuilla oli esillä myös Jiffyn Pre-forma paakkukasvualusta (www.jiffypot.com), joka on turpeesta jakuoresta liima-aineilla tehty stabii-li, muotonsa pitävä seos, jota käy-tetään lähinnä koulittaessa (paakustapaakkuun). Alustaa saa valmiinaarkkeihin täytettynä tai irtopaakkui-na. Uusia vastaavanlaisia elastisia“sienimäisiä” paakkuja esittelivätmyös QuickPlug (www.quickplug.nl) ja Grow-Tech (www.grow-tech.com). Näiden pikkupaakkujenhinnat vaihtelevat 0.5-3 snt/paakkuarkkeineen.

Messuilla oli esillä perinteisten no-pea- ja hidasliukoisten lannoitteidenlisäksi myös paljon orgaanisia lan-noitteita, joissa on yhdistetty ravin-teita, humiinihappoja ja mikro-orga-nismeja tavoitteena maan kunnonylläpito ja sitä kautta kasvien hyväkasvu. Mansikan viljelykokeissajoillakin tuotteilla on saavutettusama tulos kuin epäorgaanisilla lan-noitteilla, mutta pienemmillä käyte-tyillä ravinnemäärillä.

Vesipitoisuus- ja johtoky-kymittareita

Taimitarhoilla on kaivattu luotetta-vaa ja kohtuuhintaista vesipitoisuut-ta ja johtokykyä suoraan kasvualus-tasta mittaavaa mittaria. Joitakinmittareita markkinoilla jo on, muttaongelmana niissä on yleensä mitta-pään liian suuri koko tai korkea hin-ta. Vielä muutama vuosi sitten mark-kinoilla oli johtokykymittari (Del-ta-T SigmaProbe EC1), jossa oliohut ja helposti turpeeseen työnnet-tävä mittakärki (Taimiuutiset 1/2001). Laite on kuitenkin jostainsyystä poistunut markkinoilta.

HortiFairissa esillä olleella ja mark-kinoilla jo olevalla Cultilene WETkäsimittarilla voi mitata kasvualus-tan vesipitoisuutta, sähkönjohtoky-kyä ja lämpötilaa. Mittapään kolmi-piikkinen kärki (pit. 68, paks. 3,yhteislev. noin 50 mm) ei kuiten-

kaan mahdu pienimpiin paakkuihin(kuten PL121F-PL64F). Mittaria onSuomesta saatavilla noin 1583 eur(0 alv.) hintaan, ja sitä myy ainakinSchetelig Oy (www.schetelig.com).Mittarin valmistaja on englantilai-nen Delta-T Devices Ltd (http://www.delta-t.co.uk).

Aivan uusi vastaavantyyppinen an-turi oli myös esillä HortiFairissa.Anturin, joka voidaan liittää käsi-mittariin tai tiedonkeräimeen, onvalmistanut Decagon Devices Inc.(www.decagon.com). ECH

2O-TE

anturi on kolmikärkinen (pit. 52,paks. 7, lev. 32 mm), jonka ympä-rille on jäätävä mitattavaa alusta-massaa vähintään 5 mm (kuva 3).Siten anturi mahtuu juuri ja juuriPlantek 81F paakkuun kulmittain.Kärkipiikit ovat litteitä eivätkä pyö-reitä, joten ne saattavat leikata paak-kutaimen juuria. Anturi maksaaUSA:ssa 300 USD ja vaati lisäksilukulaitteen (tiedonkeräin tai käsi-mittari noin 400 USD).

Mittakärjestä on myös olemassakaksikärkinen, kapeampi (lev. 20mm) malli EC-5, joka mittaa vainvesipitoisuutta mutta mahtuu mm.PL81F:n kennoon. Decagonin antu-reiden on todettu pystyvän vesipi-toisuuden mittauksessa TDR-laittei-den tarkkuuteen, vaikka ovatkin hin-naltaan selvästi halvempia (USA:ssaECH2O Check käsimittari 366 USDja EC-5 anturi 100 USD). Antureil-la ei ole Suomessa virallista maa-hantuojaa. Yritys valmistaa mittarei-ta myös muille yrityksille (mm. On-set/Hobo).

Eutech Instruments (www.eu-techinst.com) valmistaa maan joh-tokyvyn mittaria yksipiikkisellä an-turilla (EcoScan CON6 Soil). Antu-ri muodostuu noin 200 mm pitkästäja 10 mm paksusta teräväkärkisestäpuikosta, joka yhdistetään käteenmahtuvaan pidettävään mittalaittee-seen. Mittausalue 0-20 mS/cm riit-tää hyvin taimitarhojen tarpeeseen.Puikko tekee melko ison reiän tur-peeseen, mutta toisaalta mahtuu

jopa PL121F kennoon. MaahantuojaSuomessa on Oriola (www.oriola.fi). Käsimittari antureineen maksaa385 eur (toimitusaika noin 3 viik-koa).

Amerikkalaisessa Forest NurseryNotes-lehden johtokyvyn mittauk-sesta kertovassa artikkelissa (Landis& Dumroease 2006) mainittiinSpectrum Technologies yhtiön(www.spectmeters.com) mittari(Field Scout Soil EC), jonka netti-hinta on 349 USD. Mittapää, jokamuistuttaa EuScan Soilin puikko-maista mittapäätä, on myös yhdis-tettävissä saman valmistajan kal-liimpaan mittariin (690 USD), johonvoi myös tallentaa mittaustuloksiaja siirtää ne PC:lle. Nämä mittariteivät olleet Hortifairissa esillä.

Edellä kuvattuja mittareita ei tie-tääksemme ole testattu taimitarha-olosuhteissa. Valmistajan antamathintatiedot tai nettikauppahinnat ei-vät välttämättä ole lopullisia koko-naishintoja. Suomeen erillisen maa-hantuojan kautta tuotuna hinnat voi-vat jopa kaksinkertaistua.

Kuva 3. Decagonin anturimalliECH2O TE kasvualusta vesipitoisuu-den mittaamiseen.

Marja-Liisa Juntunen, Juha Heiska-nen ja Risto Rikala

19


WWageningen UR – opetuksen, tut-kimuksen ja tuotekehittelyn yhteis-työtä

Wageningenin yliopisto- ja kehittä-miskeskuksen (Wageningen UR,www.wur.nl) pääpaikka on Wage-ningen pikkukaupungissa, jossa an-netaan maa- ja puutarhataloudenopetusta. Alueella sijaitsee myösuseita tutkimusyksiköitä. Wagenin-genin lisäksi organisaatiolla on yk-siköitä eri puolilla Alankomaita.Wageningen UR oli näyttävästimyös esillä Horti Fair –näyttelyssähakemassa potentiaalisia yhteistyö-kumppaneita tutkimuksessa synty-neiden tuoteideoiden kehittämisek-si valmiiksi tuotteiksi tai palveluik-si.

Vierailu Wageningen UR:nsoveltavan kasvitutkimuk-sen Lissen yksikössä

Lissen yksikkö on erikoistunut si-pulikasvien ja taimitarhakasvien tut-kimukseen. Tutkimuksen pääpainoon sipulikasveissa, sillä sijaitseehanyksikkö sipulituotannon ydinalueel-la. Yksikössä tehdään vuosittainnoin 75 henkilötyövuotta, josta allekolmannes käytetään taimistotutki-muksiin.

Tutkimusrahoituksenrakenteessa suuri muutos

Yksikön budjetti on noin 10 milj.euroa. Yksikössä siirtyminen valtionsuorasta budjettirahoituksesta pro-jektirahoitukseen oli tapahtunut vii-meisen viiden vuoden aikana. Yksi-

kön tärkein rahoittaja on maatalo-usministeriö (Ministry of Agricultu-re, Nature and Food quality). Toi-nen tärkeä rahoittaja on kasvattaji-en etujärjestö (Produce Board forHorticulture), joka kerää toimin-taansa varat kasvattajilta (tietty pro-senttiosuus yrityksen liikevaihdos-ta). Osa rahoituksesta tulee teolli-suudelle ja tavarantoimittajille teh-tävistä tutkimuksista, sen sijaan yk-sityiset yritykset (kasvattajat) teet-tävät tutkimuksia niiden kalleudenvuoksi vähän. Muita rahoituslähteitäovat EU, vesiviranomaiset ja maa-kuntahallitukset.

Taimistotuotannolla edel-leen tärkeä merkitys

Taimistotuotannon ala (vuonna2005, 15 000 ha) on kaksinkertais-

PUUTARHATUOTANTO JA ALAN TUTKIMUSTIIVIISSÄ YHTEISELOSSA HOLLANNISSA

Marja-Liisa JuntunenMetsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö

Kuva 1. Van Ieeuwen tarhan ulkoalueilta maa- ja hohka-kivikerroksen läpi suodattunut kastelu- ja sadevesi kerät-tiin 3000 m3 ulkoaltaaseen (kuvassa verhottu muovilla),josta vesi johdettiin kastelulaitteisiin uudelleen käytettä-väksi. Kuvassa on nähtävissä myös tarhan sijainti aivankanavaverkoston äärellä. (Kuva Risto Rikala).

Kuva 2. Huolella vartettuja taimia kasvamassa J. Schoute-nin tarhan ulkoalueella. (Kuva Marja-Liisa Juntunen).

20

tunut viimeisen 15 vuoden aikana.Alalla on 4000 yritystä ja alan vuo-tuinen liikevaihto on 545 milj. eu-roa. Noin 65 % tuotannosta viedäänpääasiassa muualle Eurooppaan.Metsätaimia ja erilaiseen suojauk-seen (tuuli, padot, pensasaidat) tar-koitettuja taimia tuotetaan noin 2300ha alalla. Yritysten keskikoko onvain 2,7 ha, joten alalla on noin 850yritystä. Kasvatettavista metsätai-mista 70 % on pyökkiä ja loput pää-asiassa tammea (Quercus robur).Tuotanto on paljasjuurituotantoa,mutta uutuutena meille esiteltiin tut-kimuksia taimien paakkukasvatuk-sesta.

Tulevaisuus tuo haasteitasekä kasvattajille ettätutkimukselle

Tutkija H. van Reuler otti ensimmäi-senä asiana esille yritysten kilpailu-kyvyn säilyttämisen, johon tärkeim-pänä vaikuttavat työvoiman saata-vuus ja työvoimakustannukset.Alankomaissa on selvästi nähtävis-sä, että hollantilaisia nuoria ei aina-kaan tällä hetkellä kiinnosta puutar-ha-ala. Suuri osa työvoimasta tulee-kin sesonkiaikoina maan ulkopuo-lelta. Esimerkiksi puolalaisen työ-voiman välittäjäyritys oli esillä Hor-ti Fair –näyttelyssä. Pelko työvoi-man saatavuuden heikkenemisestäluo tietysti paineita automaationkehittämiselle ja käyttöönotolle.

Ympäristölainsäädäntö vaikuttaavoimakkaasti toimintaympäristöön.Alankomaissa tarhayritysten on ke-rättävä maaperään huuhtoutuva vesiuudelleen käytettäväksi, joten ve-denkeräysjärjestelmiä on joudutturakentamaan myös ulkoalueille. Jo-kaista hehtaaria kohti tarhalla pitääolla 1200 m3 säiliö veden varastoin-tia ja uudelleen käyttöä varten (kuva1). Mineraalitypen huuhtoutuma saaolla korkeintaan 35 kg/ha ja fosfo-rin 5 kg/ha vuosittain ja yritysten onpidettävä kirjaa ravinteiden ja kas-vinsuojeluaineiden käytöstä.

Kolmantena asiana van Reuter ottiesille innovaatioiden tärkeyden sekäkotimaassa että ulkomailla. Tämäliittynee osittain Alankomaissa teh-tyihin maa- ja puutarha-alan opetuk-sen ja tutkimuksen uudelleen järjes-telyihin, jossa jää vielä nähtäväksi,miten linkki perus- ja soveltavantut-kimuksen välillä toimii ja toisaaltamiten kasvattajat/yritykset saadaantutkimukseen mukaan, mm. rahoit-tamaan tutkimusta.

Käytännössä nähtyä –vierailut neljällä tarhalla

Yrityksistä kolme sijaitsi Boskoopinkaupungissa, jossa taimistotuotan-nolla on pitkät perinteet ja tärkeämerkitys. Alueella toimii tällä het-kellä noin 400 taimiyritystä. Op-paamme Theo Aenderkerk tunteealueen hyvin, koska hän työskente-

li jo alueella toimineessa tutkimus-laitoksessa (nursery stock) ennensen muuttoa Lisseen. Vierailummeneljässä eri taimisto- ja puutarha-alan yrityksessä antoi mainion ku-van siitä, mihin alalla ollaan menos-sa.

Perinteistä kasvatusta

Yhden tarhoista voi sanoa edusta-neen perinteitä. Tässä yrityksessätaimet vartettiin itse ammattitaidol-la. Varttamalla hyvän ulkomuodonomaavasta emotaimesta versoja ter-veeseen hyväjuuriseen kantatai-meen saatiin tuotettua halutunlaisiaja tasalaatuisia koristetaimia. Yrityk-sellä oli vähän kasvihuonealaa, jo-ten alkukasvatuksen jälkeen taimiakasvatettiin ulkokentillä maahan is-tutettuina (kuva 2). Kasvatusajat oli-vat yleensä pitkiä 4-5 vuotta. Tar-han tuottamista taimista osa myytiinpaikanpäällä, osa meni ostajien vä-lityksellä laajemmalle kotimaahanja ulkomaille. Pitkän linjan omista-jalle oli selvästi kunnia-asia tuottaalaadukkaita taimia. Kuitenkin häntotesi, että taimien laatu tietyn ra-jan ylitettyään ei merkitse paljoa-kaan, vaan hinta ratkaisee ostajienpäätökset.

Ajan haasteisiinvastaamista

Toisella vierailutarhalla oli myös

Kuva 3. Van Ieeuwenin tarhan työntekijät viimeistele-mässä myyntiin Andromeda-sukuun kuuluvia koristekas-veja. (Kuva Marja-Liisa Juntunen).

Kuva 4. Taimien siirtelyä kasvihuoneesta pakkausalueellevan Ieeuwenin tarhalla. (Kuva Risto Rikala).

21


sukupolvien mittaiset perinteet,mutta uusi sukupolvi oli tarttunutajan haasteisiin investoimalla ja ke-hittämällä tuotantoa voimakkaasti.Tarhalla ei ollut taimien alkukasva-tusta, vaan nuoret taimet ostettiintoisilta kasvattajilta, ja mm. paljonkäsityötä vaativat vartetut taimetostettiin Kiinasta. Kasvivalikoimaapyrittiin pitämään sen verran laaja-na, että tarhalla olisi tuotteitta ym-pärivuotisesti tarjottavana. Tuotteetmenivät pääasiassa isojen markki-nointiketjujen kautta myyntiin ja nepakattiin tarhalla myyntikuntoon.Parhaillaan valmistauduttiin joulu-markkinoihin mm. erilaisien ruuk-

kukasvien viimeistelyllä (kuva 3).Tarhan päätuotteita olivat kuitenkinpuistoihin ja puutarhoihin istutetta-vat koristevaahterat.

Tarhalla oli tehty mittavat kasvihuo-neinvestoinnit ja suunnitelmia kas-vihuonealan kasvattamiseksi oli ole-massa. Lasin alla pääosa taimistatuotettiin altakastelualtaissa ja osinharrastettiin 2-kerroskasvatusta.Kasveista entistä suurempi osa ha-luttiin kasvihuonekasvatukseen ta-voitteena lyhentää taimien viipymäätarhalla. Ulkokentillä taimia ei kou-littu maahan, vaan ne kasvatettiinruukuissa. Osa taimista oli maanpin-

nan tasossa katekankaalla peitetyl-lä maalla, osa ruukuista kasvatettiinsuuralustoilla, kuten muovihuoneis-sakin. Tavoitteena oli lisätä suur-alustakasvatusta myös ulkona ja si-ten nopeuttaa ruukkujen käsittelyätarhalla (kuva 4).

Taimien vientiä Alanko-maiden ulkopuolelle

Kolmannessa 80 vuotta toiminees-sa yrityksessä oli jo kolmas suku-polvi vastuussa. Tämä tarha on eri-koistunut taimien vientiin pääasias-sa Iso-Britanniaan ja Saksaan. Tar-ha tuottaa itse vuosittain noin mil-joona ruukkutainta, kuten koriste-pensaita ja –havuja, kärhöjä, pe-rennoja, ruusuja, hedelmäpuita. To-siasiassa tarha toimii pitkälti “näy-teikkuna” ostajille ja välittäjille,koska tarhan oma tuotanto kattoivain noin 5-10 % sen koko viennis-tä.

Yhtiö tekee vuosittain näyttävänesittelykansion tuotteistaan ja www-sivuilta löytyy tarjouksia kuvienkera (www.stolwijk.nl). Taimienpakkaushallin yhteydessä meille esi-teltiin näppärä komero, jossa voitiinottaa tarjolla olevista taimista digi-kuvia ja välittää kuvat asiakkaillesähköpostilla tunnissa.

Sesonkiaikoina, keväisin ja syksyi-sin, tarhalta lähtee joka keskiviikko

Kuva 6. Florensis –yhtiön kehittämiä, päällekkäin ladot-tavia kovamuovisia kasvatusarkkeja. Arkin oikeassa kulmas-sa olevan tunnisteen avulla seurataan arkin liikkeitä tar-han sisällä sekä siirtoa jatkokasvattajille. (Kuva Risto Rika-la).

Kuva 5. Koristetaimien pakkausta seuraavan päivän kul-jetuksiin J.C Stolwijkin tarhalta Iso-Britaniaan. (Kuva Ris-to Rikala).

Kuva 7. Florensisin tarhalla oltiin tyytyväisiä itserakennettuunhyönteisimuriin. Laite kulkee kasvustojen yläpuolella ja poistaasieltä lähinnä lentäviä harsosääskiä imemällä ne pusseihin. (KuvaRisto Rikala).

22

HHollannissa kehitetyn MPS (MilieuProjekt Sierteelt) järjestelmän perus-työkalu on torjunta-aineindikaatto-ri (MPS-MIND), joka tarjoaa yrityk-sille avun haitallisten kemikaalienhallintaan. Osallistuvan yrityksen onkirjattava järjestelmään kaikki käyt-tämänsä torjunta-aineet ja muut ke-mikaalit neljän viikon välein. Pa-lautteena yritys saa tulosteita eriajanjaksoilla käytetyistä määristä.Tämän lisäksi järjestelmä on luoki-tellut kaikki torjunta-aineet niiden

terveys- ja ympäristövaikutustenperusteella kolmeen luokkaan: vä-hiten haitalliset (vihreä), keskihai-talliset (oranssi) ja haitallisimmat(punainen). Palautteen ja luokittelunavulla yrityksen on helppo vertaillatoiminnassaan tapahtunutta vaihte-lua vuoden sisällä ja vuosien välilläsekä seurata sitä, onko yritys pysty-nyt vähentämään kemikaalien koko-naiskäyttöä ja haitallisimpien kemi-kaalien käyttöä.

Torjunta-aineindikaattori on osaympäristöjärjestelmäosiota. Tässäosiossa yritys saa pisteitä torjunta-aineiden käytön lisäksi energiankäytöstä, lannoitteiden/ravinteidenkäytöstä ja jätteiden sekä veden kä-sittelystä. Ylläpito-organisaationesitteistä on ymmärrettävissä, ettäkäyttömääristä johdetut pisteet ovattuotantokohtaisia (esim. leikkoku-kat, ruukkukasvit) ja että ne perus-tavat kasvatuksesta lähteville vaati-muksille. Tavoitteena on, että jokai-

toimituksia ulkomaille. Tilatut tai-met kerätään alkuviikosta eri puo-lilta Alankomaita kasvattajilta tar-halle pakattavaksi (kuva 5). Yhteis-työ kuljetusyrityksen kanssa onkintärkeää. Samojen kuljettajien käyt-tö toimituksissa takaa aran kasvima-teriaalin huolellisen käsittelyn japakkaamisen. Tilausten toimittami-sessa tarvitaan siis melkoinen logis-tinen ketju. Yrityksen toimintaa esit-telyt G. Stolwijk totesi kuitenkin,että kuljetusjärjestelyt on hoidetta-vissa, mutta markkinointi sen sijaanon entistä vaikeampaa. Alihankki-joina toimivien kasvattajien kanssatehdään yhteistyötä laadun ylläpitä-miseksi sekä uusien tuotteiden löy-tämiseksi markkinoille.

Suurta ja hiottua

Neljäntenä kohteena oli Florensis -yhtiön taimitarha lähellä Rotterda-

mia (www.florensis.com). Tarha olierikoistunut taimien alkukasvatuk-seen eli se tuottaa taimia muille vil-jelijöille loppukasvatusta varten.Tarhalla oli lasinalaista pinta-alaa 11hehtaaria. Laajasta kasvivalikoimas-ta johtuen tarhalla jouduttiin käsit-telemään rakenteellisesti ja itä-vyydeltään erilaisia siemeniä. Yhti-öllä olikin käytössä neljä erilaistakylvölaitetta, joiden avulla erilaisillesiemenille saatiin paras kylvötulos.Kylvetyt arkit pinottiin päällekkäinja arkkipinot vietiin muovilla kää-rittyinä idätyshuoneeseen, missä nii-tä pidettiin pimeässä kullekin lajil-le sopiva aika ennen kasvatushuo-neisiin siirtoa. Huolimatta tarkastakylvöstä ja idätyksestä monien laji-en kohdalla itävyys jää noin 70 %,joten taimien koulinta isompiin ken-noihin täysiksi arkeiksi on välttämä-töntä. Yhtiöltä löytyi sekä TTA:nettä Visserin koulintakoneita erimalleissa ja useassa linjassa.

Taimierien jäljitettävyyden varmis-tamiseksi yhtiö oli ottanut tänävuonna käyttöön kehittämänsä ko-vamuovisen taimiarkin, joka seuraataimien mukana aina jatkokasvatta-jille saakka. Arkissa on luettava vii-vakooditunniste, joten niiden liik-keitä ja tiedostoihin kirjautuvaa tai-mien kasvatushistoriaa voidaan seu-rata arkin tarkkuudella. Arkkienkennokoko vaihtelee, mutta kenno-kooltaan erilaisetkin arkit ovat so-pivat päällekkäin pinottaviksi kul-jetuksissa (kuva 6). Arkkien siirtelytarhalla tapahtui robottien avulla.

Marja-Liisa JuntunenMetsäntutkimuslaitosSuonenjoen yksikköJuntintie 15477600 [email protected]

MPS - KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄYMPÄRISTÖSERTIFIOINTIA

Marja-Liisa JuntunenMetsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema

23


sella yrityksillä on mahdollisuussaavuttaa paras eli A-taso. Lisäksijärjestelmä mahdollistaa yritystenvälisen vertailun. Järjestelmästä vas-taavan organisaation www-sivuilta(www.my-mps.com) on löydettävis-sä luettelot sertifioiduista yrityksis-tä.

Käytännön toimijat järjes-telmän luomisessa muka-na

Organisaatio on lähtenyt liikkeellevuonna 1993, kun Alankomaidenpohjoisosien kukkaviljelijät, koulut-tajat ja tutkijat kehittelivät yhteis-työssä sertifiointiohjelman, jonka ta-voitteena oli vähentää kasvatukses-ta johtuvia ympäristövaikutuksia jasiten kohottaa alan hyväksyttävyyt-tä. Kasvattajien mukanaolosta joh-tuen järjestelmästä tehtiin yritystentoimintaa tukeva ja käytännön kas-vatuksen apuväline. Niinpä vuoden1994 lopussa jo noin 1000 kukka-viljelijää oli rekisteröinyt ympäris-tötietojaan järjestelmään. Vuoden1995 aikana järjestelmä levisi kokoAlankomaiden alueelle ja se on jat-kanut leviämistään myös Alanko-

maiden ulkopuolelle. Järjestelmääon kehitetty eteenpäin ja sitä on rää-tälöity myös muiden kasvien, kutenvihannesten, sipulikasvien ja koris-tepuiden tuotantoon sopivaksi.

Järjestelmän sisältö jakäyttäjäkunta laajenee

Ympäristöosion (MPS-A,B,C ja D)lisäksi järjestelmässä on muita osi-oita: laatu (MPS-Quality), yrityksensosiaalinen ympäristö (Healthy andsafe working practices) ja hyvätmaatalouskäytännöt (MPS-GAP).Eri osiot vastaavat hieman eri taval-la yrityksen omiin tarpeisiin sekäyrityksen asiakkaiden ja erilaistensidosryhmien vaatimuksiin. Ajatuk-sena on, että yritys voi lähteä aluksipienellä panostuksella mukaan,esim. ympäristöjärjestelmän D-ta-solta. Myöhemmin yrityksen tarpei-den ja asiakkailta tulevien vaatimus-ten mukaan mukanaoloa voi laajen-taa uusiin osioihin.

Saatuaan sertifikaatin kaikista MPS-järjestelmän osioista ja ympäristö-osiosta korkeimman A-tason yrityssaa MPS-Florimark statuksen tuot-

teisiinsa. Tämän merkin tavoitteenaon ennemmin kertoa tuotteiden ja-kelusta huolehtivalle tukku- ja vä-hittäiskaupalle yrityksen tavasta toi-mia (business to business) kuin ollamerkittävä tekijä loppukuluttajienvalinnoissa.

Yritysten raportoitavakemikaalien ja ravinteidenkäytöstään

Alankomaissa yritysten kiinnostus-ta liittyä järjestelmän käyttäjäksi onlisännyt yritysten velvollisuus rapor-toida hallinnolle vuosittain kemi-kaalien ja ravinteiden käytöstään.Järjestelmän käyttäjänä yritys saajärjestelmästä vaadittavat raportit.Pohjoismaista Tanskassa on yrityk-siä, jotka ovat liittyneet tähän MPS-jäjestelmään mukaan, muutamametsätaimitarhakin (kts. Taimiuuti-set 3/2006). MPS-organisaatio olinäyttävällä osastolla mukana HortiFair –näyttelyssä.

Marja-Liisa Juntunen

KOKONAISPALVELUITAMETSÄPALVELUIDENTUOTANTOON

Kiljunen, Nuutti. 2005. Creatingvalue through advanced silvicultu-ral services. Dissertationes Foresta-les 17. 41 s. + liitteet.

Väitöskirjassa hahmoteltiin koko-naispaketti metsänuudistamisen pal-velutuotantoon, jossa palvelutuotta-ja myy asiakkaalle valmiin, sovitutlaatukriteerit täyttävän taimikon so-

vitulla toimitusajalla. Palvelutuotta-ja vastaa taimikon laadusta perusta-misen vielä jälkeen etukäteen sovi-tun ajan.

Ensimmäinen osa palvelukokonai-suutta oli laatutakuun sisältävä met-säuudistamispalvelu, jossa taimikkoperustetaan metsänomistajalle koko-naispalveluna sisältäen taimikonvarhaishoidon. Palvelukonseptintarkoituksena on, että asiakas saasovitun toimitusajan kuluessa sovi-tut laatukriteerit täyttävän taimikon

ja tuona aikana palvelun tuottajakantaa taimikon perustamiseen javarhaiskehitykseen liittyvät riskit.Tutkimuksessa laskettiin palveluntarjoajalle kertyviä riskejä eri toi-mintaympäristöissä.

Tarkoituksena ei ole, että metsänuu-distamisen laatutakuu olisi jokinerillinen vakuutuksen tapainen lisämetsänuudistamisessa. Tutkimuk-sen tarkoitus oli pikemminkin tar-jota yrityksen operatiiviselle lasken-tatoimelle tukea päätöksentekoon ja

JULKAISUSATOA

24

riskienhallintaan, jos tällainen pal-velu on suunniteltu tarjottavaksimetsänomistajille.

Toinen tutkimuskohde käsitteli tai-mikon varhaishoitotarpeen ennusta-mista kuusen taimikoissa kuudenvuoden kuluessa istutuksesta. Jostaimikkokohtaista varhaishoitotar-vetta voitaisiin ennustaa, voitaisiintaimikoihin tehtävät maastotarkas-tukset priorisoida todennäköisim-min varhaishoitoa vaativiin kohtei-siin. Näin voitaisiin säästää kustan-nuksissa. Taimikon varhaishoitotar-peeseen selvästi vaikuttavia tausta-tekijöitä löydettiin tutkimuksessa,mutta luotettava varhaishoitotarpeenennustaminen yksittäisille taimikoil-le ei onnistunut nykyaikaisilla luo-kittelualgoritmeillakaan.

Kolmas tutkimuskohde käsittelikuusen taimikoiden perkauksen aj-oituksen vaikutusta työn tuottavuu-teen. Perkauksen lykkääminen kah-della vuodella aiheutti merkittäviälisäyksiä raivaussahatyön työajan-menekissä. Käsittelyiden vaikutuk-set puuston kasvussa eivät simuloin-titutkimuksen perusteella eronneetmerkittävästi eri käsittelyajankohti-en välillä. Taimikoiden käsittelyntarkalla ajoituksella on siten merki-tystä työkustannusten kannalta,vaikka tuotantopuusto reagoisi eriajankohtina tehtyyn käsittelyyn lä-hes samalla tavalla..

Väitöskirjan yhteenveto-osassa arvi-oitiin yleisten palveluliiketoiminta-teorioiden sopivuutta metsäpalvelui-den tuottamisessa ja pohdittiin lisä-arvopalveluiden tuottamisen peri-aatteita metsänhoitoon.

Väitöskirjan yhteenveto-osa on lu-ettavissa sähköisessä muodossaosoitteessa: http://www.metla.fi/dis-sertationes/df17.htm

Nuutti Kiljunen

KUUSIKLOONEILLAERILAISET EKTOMY-KORRITSAYHTEISÖT

Korkama, T., Pakkanen, A., Pen-nanen, T. 2006. Ectomycorrhizalcommunity structure varies amongNorway spruce (Picea abies) clones.New Phytologist 171: 815-824.

Pohjoisen havumetsävyöhykkeenmetsämaissa elää monimuotoinen jalaikuittaisesti jakautunut ektomy-korritsa (EM)yhteisö. Mykorritsojamuodostavia sienilajeja on pohjois-maissa kuvattu yli 700 mutta todel-linen lajilukumäärä on todennäköi-sesti vielä paljon suurempi. Suures-ta EM sienien diversiteetistä huoli-matta isäntäpuulajeja metsissämmeon vain muutamia. Mykorritsasie-nen kanssa symbiooseja solmivatpääpuulajimme kuusi, mänty ja koi-vu, jotka yhdessä muodostavat 98 %Suomen metsistä.

Isäntäpuut vaikuttavat EM diversi-

teettiin. Symbioosi puun ja sienenvälillä voi olla spesifinen muttamyös puiden sienelle tarjoamien re-surssien määrä ja laatu vaikuttaa sii-hen, millaiseksi EM yhteisö muo-dostuu. Muita EM diversiteettiä luo-via tekijöitä on arveltu olevan ravin-teiden epätasainen jakautuminen,erilaiset häiriötekijät sekä kilpailu javuorovaikutus muiden eliöidenkanssa. Sienen ja puun välisen sym-bioosin muodostuminen sinänsäedellyttää, että maatyyppi ja ympä-ristötekijä ovat sopivia, kilpailuolo-suhteet ja muu eliöstö ovat suotui-sia, sieniymppiä on saatavilla ja ettäisäntäpuu on iältään, elinvoimaisuu-deltaan ja lajiltaan oikeanlainen.

Puulajin sisäisen geneettisen vaih-telun tiedetään vaikuttavan resistent-tiyteen patogeenisiä ja endofyytti-siä sieniä vastaan. Käytännön ongel-mista johtuen isäntäpuun genotyy-pin vaikutuksesta EM sieniin ei kui-tenkaan tiedetä yhtä paljon. Työlästapa yhdistää mykorritsat tiettyyn

Kuva 1. Ektomykorritsataksonien suhteelliset osuudethitaasti ja nopeasti kasvaneilla kuusiklooneilla. Taksonitovat yleisyysjärjestyksessä. Pylväät esittävät keskiarvoja(± SE, n = 12).

25


puuyksilöön olisi juurien kaivami-nen mutta nykyään molekyylibiolo-giset menetelmät mahdollistavatpuuyksilöiden tunnistamisen jo suo-raan juurien DNA:sta. Isäntäpuungenotyypin on in vitro havaittu vai-kuttavan mykorritsallisten juuren-kärkien suhteelliseen osuuteen juu-ristossa. Sitä ei kuitenkaan vielä tie-detä, pystyykö puuyksilö vaikutta-maan juuristossa elävän mykorritsa-yhteisön rakenteeseen ja mikä käy-tännön merkitys tällä voi olla luon-non olosuhteissa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli sel-vittää, mitkä tekijät ovat yhteydes-sä kuusen (Picea abies L. Karst.)EM yhteisörakenteeseen. Hypotee-sina oli, että samanikäisten kuusik-loonien EM yhteisöt ovat erilaisetja että erot EM yhteisörakenteissaovat yhteydessä puiden kasvuun.Tutkimus toteutettiin kenttäkokeenaja koealana oli Metsänjalostussää-tiön 1994 perustama kuusiklooni-koe. Klooniruuduilta kerättiin maa-kairanäytteet, joista juuret pestiinerilleen. Mykorritsallisia hienojuu-renkärkiä poimittiin satunnaisestisama määrä kaikilta kuusiklooneil-ta ja mykorritsat tunnistettiin mole-kyylibiologisin menetelmin.

Päätulokset

• Kuusikloonien EM yhteisöt olivaterilaisia.• Nopeammin kasvaneiden kuusik-loonien EM diversiteetti oli suurem-pi kuin huonommin kasvaneidenkuusikloonien. (kuva 1)• Kasvu ei kuitenkaan täysin selit-tänyt eroja EM yhteisörakenteissa.Puun genotyypin arveltiin myös vai-kuttavan EM yhteisörakenteeseen.

Tutkimus osoitti, että puulajin sisäi-nen vaihtelu voi vaikuttaa EM yh-teisön diversiteettiin ja laikuittaisuu-teen metsissämme. Näin ollen yh-den puulajin metsiköissäkin puufe-notyyppien sekä -genotyyppienrunsaus takaa suuremman EM mo-nimuotoisuuden. Suurella mykorri-tsadiversiteetillä on arveltu olevan

positiivinen vaikutus puiden kas-vuun ja myös tämän tutkimuksentulokset viittasivat siihen, että puunkasvu olisi yhteydessä EM diversi-teettiin. Selvitettäväksi kuitenkinvielä jää, sääteleekö puun genotyyp-pi juuriston EM yhteisörakennetta javoiko siten jollain puilla olla geeni-perimän saneleman optimaalisenEM yhteisörakenteen ansiosta pa-remmat kasvuedellytykset kuin toi-silla puuyksilöillä.

Tiina Korkama

TORJUNTA-AINEETVOIVAT VAIKUTTAAMÄNNYN TAIMIEN JANIIDEN SIENIJUURIENRAVINTEIDEN OTTOONJA KASVUUN

Laatikainen, Tarja. 2006. Pestici-de induced responses in ectomycorr-hizal fungi and symbiont Scots pineseedlings. Väitöskirja. Kuopion yli-opiston julkaisuja C. Luonnontieteetja ympäristötieteet 201. 180 s.

Taimitarhoilla käytettävät torjunta-aineet voivat vaikuttaa metsäpuidentaimien ja näiden sienijuurien, ek-tomykoritsojen kasvuun. Varsinkinkasvitauteja vastaan käytettyjen tor-junta-aineiden, fungisidien, todettiinestävän useimpien ektomykoritsa-sienten kasvua puhdasviljelminä.Fungisidit häiritsivät myös ektomy-koritsasienten sekä näiden kanssasymbioosissa kasvavien männyn tai-mien typen ottoa ja vaikuttivat sitentaimien kasvuun joko edistäen taihidastaen sitä. Vaikutukset olivatkuitenkin aikaa myöten palautuviaja kasvussa jälkeen jääneet taimetsaavuttivat toiset taimet parissa vuo-dessa istutuksen jälkeen.

Metsäpuiden taimitarhoilla käyte-tään yleisesti erilaisia rikkakasvien,kasvitautien ja tuhohyönteisten tor-junta-aineita. Eräillä torjunta-aineil-la tiedetään olevan erilaisia sivuvai-kutuksia niin kasveihin kuin niidenmykoritsasieniin. Varsinkin fungisi-

dien, joiden vaikutus kohdistuu jo-honkin yleiseen sienen bioproses-siin, voi olettaa vaikuttavan myöshyödyllisiin mykoritsasieniin, mut-ta tätä on varsin vähän tutkittu. My-koritsasienet auttavat kasvia ravin-teiden ja veden saannissa sekä suo-jaavat kasvin juuria kuivuudelta,mistä on merkittävä apu varsinkintaimille istutuksen jälkeen.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteenaoli selvittää erilaisten torjunta-ainei-den vaikutuksia metsäpuiden ekto-mykoritsasienten kasvuun ja niidenkanssa symbioosissa elävien män-nyn taimien ravinteiden ottoon jakasvuun. Tutkimuksia tehtiin niinlaboratoriokokein Kuopion yliopis-tossa ja Lundin yliopistossa Ruot-sissa kuin kenttäolosuhteissa Met-säntutkimuslaitoksen Suonenjoentoimintayksikön tutkimustaimitar-halla.

Puhdasviljelmäkokeissa useimmattorjunta-aineet ja erityisesti fungisi-dit heikensivät tai estivät kokonaanerilaisten metsäpuiden ektomykorit-sasienten kasvua. Kaksi eniten sien-ten kasvuun vaikuttanutta fungisidiaolivat klorotaloniili ja propikonatso-li, joita on käytetty laajalti metsä-puiden taimitarhoilla. Vaikutuksetnäkyivät sekä sienten kasvustonelinkyvyssä että sienten elävien so-lujen osuutta osoittavan ergostero-lin pitoisuuksissa. Propikonatsolilisäsi myös nk. stressiaminohappo-jen määriä sienikasvustoissa. Kysei-set fungisidien testipitoisuudet vas-tasivat taimitarhoilla käytettäviäannosmääriä.

Tarkemmissa kokeissa havaittiin,että propikonatsoli lisää sekä sien-ten että männyn taimen typpiravin-teen (ammoniumin) ottoa ja vaikut-taa typen kuljetus- ja varastoamino-happojen määriin ja koostumuk-seen. Propikonatsoli kohotti erityi-sesti pääasiallisen varastoaminoha-pon, arginiinin pitoisuutta niin sie-nikasvustossa kuin männyn taimes-sa. Arginiinia kertyy sieneen tai kas-viin, kun niiden typen saanti ylittääkäyttötarpeen.

26

Vastaavia havaintoja tehtiin myöstaimitarhalla suoritetussa tutkimuk-sessa, missä tutkittavia männyntaimia kasvatettiin normaalin taimi-tarhan käytännön mukaisesti ja kä-siteltiin klorotaloniililla tai propiko-natsolilla suositelluilla käyttömää-rillä. Molemmat fungisidit muutti-vat koetaimien versojen aminohap-pojen määriä ja koostumusta sekävaikuttivat niiden kasvuun, mutta eritavoin. Klorotaloniilikäsittely lisäsiarginiinipitoisuutta, mutta heikensitaimien kasvua. Tämä osoittaa klo-rotaloniilitaimilla olleen puutettaenemmänkin muista ravinteista,mutta ei typestä. Lisäksi saatiin viit-teitä, että klorotaloniili saattaa hi-dastaa taimien versojen talveentu-mista. Propikonatsoli puolestaankohotti paitsi arginiinin myös toisenstressiaminohapon, gamma-ami-novoihapon (GABA) pitoisuuttaversoissa. Propikonatsolin taimissaaiheuttama parantunut typen saantilisäsi taimien alkuvaiheen kasvua.

Käsittelemättömillä kontrollitaimil-la ektomykoritsasienten todettiin li-säävän niin taimien typen ja fosfo-rin saantia kuin kohottavan verso-jen typpi- ja aminohappopitoisuuk-sia ja muuttavan niiden aminohap-pokoostumusta. Lisääntynyt ravin-teiden saanti näkyi taimien parem-pana kasvuna verrattuna taimiin,joilla ei ollut sienijuuriosakasta.

Tarja Laatikainen

MYYRÄKANNAT AAL-LONPOHJASSA ETE-LÄSSÄ, RUNSASTUMAS-SA POHJOISESSA

Otso Huitu, Jukka Niemimaa jaHeikki Henttonen, Metsäntutki-muslaitos.

Myyräromahdus on syventynyt val-taosassa eteläistä Suomea läpi ke-sän 2006. Pohjoisemmassa Suomes-sa myyräkannat ovat puolestaan run-sastumassa. Kainuussa, Oulun seu-dulla ja Etelä-Lapissa runsaat met-

sämyyräkannat saattavat vioittaahavupuiden taimien latvoja tuleva-na talvena. Metsämyyrien kannan-nousu johtaa paikallisesti myösmyyräkuumetapausten lisääntymi-seen.

Metsäntutkimuslaitoksen pitkäai-kaiset myyräseurannat osoittivatmyyräkantojen romahtaneen alhai-siin tiheyksiin valtaosassa eteläistäSuomea kevääseen 2006 mennessä.Kuluneen kesän aikana myyrienmäärät vähenivät etelässä edelleen.Vaikka joidenkin yksittäisten kyli-en kannat pysyi-vätkin elinvoimai-sina pitkälle kesään, suurimmassaosassa maamme eteläistä puoliskoavallitsevat tällä hetkellä paikoitellenjopa ennätyksellisen alhaiset pelto-ja metsämyyrätiheydet. Laajoillaalueilla myyrät eivät ole olleet näinmaanraossa yli 10 vuoteen. Pikku-myyrien romah-duksesta huolimat-ta vesimyyriä esiintyi menneenäkesänä paikoittain vielä erittäin run-saasti, varsinkin Länsi- ja Etelä-Suo-messa. On mahdollista, että osallanäistä alueista vesimyyräkanta tuleesäilymään vahvana tulevan talvenyli, aiheuttaen harmia sekä puutar-hoissa että pellonmetsitys-aloilla.Mielenkiintoista on, että mitä suu-rempi on peltomyyräkanta huippu-vaiheessa syksyllä, sen syvempi ro-mahdus näyttää tapahtuvan seuraa-vana kesänä. Tämä saattaa johtuasuuren peltomyyrätiheyden turvinrunsastuneiden petoeläinkantojenaiheuttamasta kasvaneesta saalistus-paineesta.

Vastakohtana etelän hiljaisuudellemyyräkannat ovat alkaneet pohjoi-semmassa Suomessa osoittaa run-sastumisen merkkejä. Oulun seudul-la oli myyriä jo keväällä ja Kainuus-sa, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa onkesän aikana tapahtunut voimakas-ta nousua. Karkeasti, Joensuu-Oulu–linjan yläpuolella on myyriä, ete-läpuolella ei ole. Pohjois-Karjalas-sa etenkin peltomyyräkanta on run-saahko, kun taas pohjoisempanavaltalajina on metsämyyrä. Varsin-kin Oulun seudun ja eteläisen La-

pin metsämyyräkannat ovat tällähetkellä hyvin vahvat. Edellä mai-nitusta linjasta poiketen myös Kes-ki-Pohjanmaalla esiintyy paikalli-sesti kohtalaisesti metsämyyriä.Pohjoisimmassa Keski-Suomessataas peltomyyräkanta on paikoittainsäilynyt kohtalaisen vahvana viimekeväästä. Peltomyyrien säilymistäKeski-Suomen – Pohjanmaan rajoil-la on ympäröivien alueiden romah-duksesta huolimatta tapahtunut en-nenkin.

Metsämyyrä syö latvan kärkisilmu-ja

Metsämyyrät voivat vahingoittaahavupuiden taimia pääasiassa syö-mällä talvisaikaan lumihangen ylä-puolelle ulottuvista taimista latvankärkisilmuja. Metsämyyrät useinmyös kaluavat taimien latvaoksienkuorta, jopa 5-6 metrin korkeudes-sa. Vaikka metsämyyrät harvoin tap-

Kuva. Vaaleanharmaalla alueella myy-räkannat ovat kohtalaiset ja pohjoisellayhtenäisellä alueella runsastumassa.Tummanharmaalla alueella metsämyy-räkanta on vahva. Valkoisella alueellaesiintyy pelto- ja metsämyyriä erittäinvähän.

27


pavat syömiään taimia, kärkisilmunsyöminen voi johtaa latvanvaihtoonja siten tukkipuun laadun alenemi-seen. Kuoren kaluaminen taas saat-taa lisätä puun lahoriskiä.

Metsämyyrät kantavat ja levittävätPuumala-virusta, mikä pölynä hen-gitysteitse ihmiseen tarttuessaan ai-heuttaa myyräkuumeen. Suomessavuosittain esiintyvien myyräkuume-tapausten määrä ja alueellinen ja-kautuminen riippuvat voimakkaastimetsämyyrien kannan runsaudesta.Koska metsämyyrät hakeutuvat syk-syisin ihmisasutuksen liepeille, vah-va myyräkanta lisää ihmisten riskiäaltistua virusta kantavan myyräneritteille. Myyräkuumeriski jatkuu

korkeana runsaan metsämyyrätihe-yden alueella läpi kuluvan syksynja tulevan talven.

Etelässä myyräkannat nousevat joensi kesänä?

Vaikka maan eteläpuoliskon myyrä-kannat nyt ovat alamaissa, niin mi-kään herkku ei ole ikuista. On luul-tavaa, että myyräkannat etelässäkääntyvät nousuun jo ensi kesänkuluessa, jolloin uusi myyrähuippukoettaisiin jo syksyllä 2008. Jostämä ennustus pitää paikkansa, niintuhoja saattaa esiintyä jo vuodenpäästä talvella ja vielä pahempi tal-vi olisi käsillä 2008/09. Myyrähui-put ovat tällä vuosikymmenellä ol-

leet selvästi voimistumassa. Jos näinjatkuu, niin keväällä 2008 istutetuil-la taimikoilla on varteenotettava ris-ki joutua tuhon kohteeksi runsas-myyräisiksi tunnetuilla alueilla.

[email protected]äntutkimuslaitosSuonenjoen yksikköJuntintie 15477600 SUONENJOKI

[email protected]@metla.fiMetsäntutkimuslaitosVantaan yksikköPL 1801301 VANTAA

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2007

Ajankohta: 12.-13.2.2007Paikka: Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Ohjelmassa alustavasti mm.:- Puuntaimien kasvatus ja kasvihuonekasvatuksen uudet tuulet

- Ravinneanalyysituloksia hellekesältä ja uudet hoitolannoitussuositukset- Taimityppitankkaus ja tukkimiehentäituhot

- Metsäpuiden jalostushyödyistä- Taudinaiheuttajat kasteluvedessä ja kasvinsuojelun ajankohtaiset

- Metlan käynnistyvät uudistamistutkimukset

Tiedustelut:Teuvo Mäkitalo, Kekkilä Oyj, 0400 595 164, [email protected]

Marja Poteri, METLA, 010 211 4853, [email protected]

Taimiuutiset-lehti vuonna 2007

Ilmestyy, vk aineisto lehteen, vkmaaliskuu 26.3. 23.2.toukokuu 28.5. 27.4.syyskuu 24.9. 24.8.joulukuu 31.12. 23.11.

Taimiuutiset-lehti toivottaa lukijoilleenHyvää Uutta Vuotta 2007 !

t a i m i - etusivu - luonnonvarakeskus raha. pari vuotta sitten hakkuu-tähteistä maksettiin vajaa...

Documents