taantuma koputtaa kahdesti - danske bank · 2013-06-18 · saattaa silti rajoittaa ostoja...

www.danskebank.fi

Suhdannekatsaus kesäkuu 2013

Odotamme kansainvälisen talouden kehittyvän myönteisesti 2013

jälkipuolella, vaikka kasvu ei kiihdy niin hyvin kuin keväällä

odotettiin. Yhdysvalloissa rakennusalan, työllisyyden ja julkisen

talouden kohentuminen tukevat talouskasvua 2014. Kehittyvät

taloudet nousevat kotimaisen kysynnän voimin.

Euroalueen pitkällinen taantuma ei helpottane merkittävästi ennen

ensi vuotta, kun muun maailman kysyntä nostaa vientiä ja

rakenteelliset uudistukset kantavat vähitellen hedelmää.

Korot ovat nousseet aavistuksen sijoittajien odottaessa

Yhdysvaltojen keskuspankin poikkeustoimien rajoittamista ja

likviditeetin vähentyessä euroalueella. Hauras suhdannetilanne,

pankkien luotonannon kiristyminen ja alhaiset inflaatio-odotukset

jättävät ohjauskorot alas, joten odotamme euriborien pysyttelevän

likimain nykytasoilla 2013-2014.

Ennustamme taantuman jatkuvan Suomessa kesään asti, koko

vuoden BKT:n jäädessä 0,4 prosenttia pakkaselle. Ensi vuonna

tuotanto kasvaa vain 1,5 prosenttia huolimatta heikosta

vertailuvuodesta. Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin ja

patoutuneeseen investointikysyntään.

Työttömyysaste nousee 8,5 prosentin tuntumaan. Inflaatio ja

ansiotasokehitys pysyttelevät maltillisina. Asuntomarkkinoilla

nimellishinnat pysyttelevät kuluvana vuonna ennallaan, vaikka

lainakorot pysyttelevät matalalla lähivuodet. Reaalihinnat laskevat

kolmannen vuoden peräkkäin.

Vaihtotase ja julkinen talous pysyttelevät viime vuoden tasolla,

alijäämät kestävät ainakin vuoteen 2015 asti. Julkisen talouden

velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta, eikä käännettä

parempaan ole vielä näköpiirissä.

18 kesäkuu 2013

Luottamus yhä heikkoa

Taantuma koputtaa kahdesti

Suomi eurokriisin ristiaallokossa

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 [email protected]

Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 [email protected]

SUOMI Nykyinen ennuste

2013 2014

Edellinen ennuste

2013 2014

BKT, volyymi, % -0,4 1,5 0,3 2,0

Työttömyysaste, % 8,4 8,3 8,3 8,0

Inflaatio, % 1,4 1,7 2,0 2,0

Ansiotaso, % 2,2 1,7 2,6 2,2

Asuntojen hinnat, % 0,5 2,0 0,5 2,5

Vaihtotase / BKT, % -1,5 -1,2 -1,0 -0,7

Julkinen velka / BKT, % 57,0 58,5 56,0 57,0

2 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi

Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

Kansainvälinen talous

Taantuma koputtaa kahdesti

Suhdannetilanne kohentuu Yhdysvalloissa ja kasvu jatkuu Kiinassa. EKP:n ja

euromaiden hallitusten toimet riittävät pitämään euron kasassa, mutta

euroalue matelee taantumassa. Matalien korkojen aika jatkuu länsimaissa.

Rahapolitiikalla on onnistuttu luomaan vakautta, mutta ei kasvua.

Ylivelkaantumisen purkuun liittyvien ongelmien takia kokonaistuotanto

nousee useissa maissa trendikasvua hitaammin, rahapolitiikka ei välity

kunnolla ja rakenteelliset uudistukset etenevät liian hitaasti. Odotamme

kansainvälisen talouden saavan lisää tuulta purjeisiin 2014, vaikka

suhdannetila pysyy hauraana. Poliittisen päätöksenteon pattitilanteet voivat

vielä romuttaa orastavan nousun. Kiina ja muut suuret kehittyvät taloudet

hakevat kasvua kotimaisen kysynnän voimin.

Elvytykselle annetaan jälleen tilaa

Finanssikriisin puhjettua maailmantaloutta elvytettiin voimakkaasti 2009

sekä rahapolitiikan että finanssipolitiikan keinoin. Valtioiden nopea

velkaantuminen vei pian finanssipolitiikan liikkumavaran, kun sijoittajat

huolestuivat etenkin useiden euromaiden maksukyvystä. Pian julkisen

talouden leikkaukset nähtiin välttämättöminä keinoina sijoittajien

luottamuksen palauttamiseksi. Samalla painopistettä siirrettiin myös

rakenteellisiin uudistuksiin, jotta pitkän aikavälin kasvupotentiaalia saataisiin

nostettua ja eläkejärjestelmä kestävämmäksi. Kiristyvä finanssipolitiikka ja

osin epäsuositut rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin heikentäneet

monien äänestäjien taloudellista tilannetta ja euroalueen talous on taantunut.

Populismi on vallannut alaa politiikassa esimerkiksi Italiassa.

Akateeminen keskustelu kausaalisuudesta valtioiden velkaantuneisuuden ja

kasvun välillä on varsin tulehtunutta. Reinhartin ja Rogoffin laskemissa olleen

virheen on jopa ajateltu kumoavan väitteen siitä, että velka jarruttaisi

talouskasvua. Virhe kyllä heikentää uskottavuutta ajatukselta, että olisi jokin

tarkka raja, jonka jälkeen velka jarruttaa merkittävästi talouskasvua. Silti

kirjanpidollisesti ajatellen ulkomaille velkaantuva maa menettää jatkuvasti

suuremman osan verotuloistaan korkoina maan rajojen ulkopuolelle, joten

todennäköisesti velalla on kyseisen maan kasvua rajoittavia vaikutuksia.

Sisäisesti velkaantuvan maan, kuten Japanin, tapauksessa vaikutus on

pienempi. Velkahuolien takia nousevat korot vaikuttavat nekin negatiivisesti

talouskasvuun. Maakohtaiset erot vaikutuksissa ovat varmasti suuria, mutta

ilman kansallisen keskuspankin selkänojaa toimivat euromaat luultavasti

kärsivät kasvun hidastumisesta maksaessaan korkoja ulkomaisille sijoittajille.

Sijoittajat tuntuvat vähitellen laskevan, että pelkkä kireä finanssipolitiikka ei

riitä kääntämään taloutta kasvuun. EKP:n poikkeustoimet ovat samalla

onnistuneet rauhoittamaan markkinoiden suurimmat pelot pankkien ja

valtioiden maksukyvyttömyydestä sekä euron hajoamisesta LTRO- ja OMT-

ohjelmilla. Lisäksi syvimpään kriisiin ajautuneiden maiden velkajärjestelyt

vähentävät akuutteja ongelmia. Tilanne tekee mahdolliseksi finanssipolitiikan

pitkäjänteisemmän kehittämisen syvimmässä taantumassa oleville maille.

Ranskalle ja muutamille muille maille sallitut lykkäykset budjetin

tasapainottamiseen antavat aikaa tehdä parempaa talouspolitiikkaa.

Välittömän julkisen talouden sopeuttamispaineen katoaminen näyttää

valitettavasti johtavan myös rakenteellisten uudistusten lykkäämiseen.

Rakenteellisten uudistusten jatkaminen ja EU:n sisäisten markkinoiden

Nuorisotyöttömyys vaarallisen korkea

Valtionlainojen korot kohtuullisia


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


toiminnan tehostaminen olisivat tarpeen Euroopan kasvupotentiaalille, joka

uhkaa alhaisten investointien ympäristössä muutenkin jäädä alhaiseksi.

Kasvupotentiaalin ja työllisyyden edistämiseksi tarvittaisiin aktiivisempia

toimia yhteismarkkinoiden toimivuuden ja infrastruktuuri-investointien

edistämiseksi. Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ja eläkeiän nostaminen

ovat myös tarpeen, vaikka monissa maissa onkin korkea työttömyys. Kasvua ei

myöskään synny ilman oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta.

Yritysverotuksen keventäminen on lisäämässä yritystoiminnan

kannattavuutta muutamissa EU-maissa, mutta velkarahoituksen saatavuus on

ongelma etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Työvoiman tarjontaan ja

yhteismarkkinoiden toimivuuteen liittyvä kysymykset ratkeavat valitettavan

hitaasti useiden vaalikausien aikana, mutta investointeja ja rahoitusta

voitaisiin helpottaa EKP:n ja EU-komission yhteistoimin melko nopeastikin.

Vuosi sitten keskusteltiin projektibondeista, joilla kerättäisiin

yhteistakauksella varoja korvamerkittyihin investointihankkeisiin, jotka

toteutettaisiin esimerkiksi Euroopan investointipankin hallinnassa.

Investoinneilla kehitettäisiin esimerkiksi lentokenttien infrastruktuuria ja

panostettaisiin työllistäviin hankkeisiin. Viime aikoina on keskusteltu

mahdollisuudesta ostaa pankeilta yrityslainavakuudellisia ABS arvopapereita,

eli esimerkiksi Euroopan investointipankki tavallaan ostaisi yrityslainoja

pankeilta. EKP rahoittaisi ostoja ABS vakuutta vastaan. Kumpikaan hanke ei

kuitenkaan näytä etenevän nopeasti eikä siinä mittakaavassa, että euroalue

saisi merkittävää piristysruisketta ennusteperiodilla 2013-2014.

Hitaamman kasvun maailma

Kehittyneillä talouksilla, etenkin euroalueella, näyttää olevan edessään

hitaamman kasvun jakso, vaikka kriisi väistyisikin. Teknologinen kehitys on jo

pitkällä, ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia ja velkataakka rajoittaa

sekä kotitalouksien että julkisen sektorin liikkumavaraa vielä pitkään. Samaan

aikaan kehittyvillä talouksilla, joiden varaan maailmantalouden kasvun

ennakoidaan lähivuosina rakentuvan, talouskasvu hidastuu tai ainakin jää alle

odotusten. Kehittyvillä talouksilla ei ole samanlaisia ongelmia kuin

kehittyneillä, mutta ne eivät näytä olevan täysin valmiilta kasvamaan vain

kotimaisen kysynnän voimin. Ainakin murros vientivetoisesta taloudesta

investointivedon kautta yksityisen kulutuksen suuntaan tuottaa kasvukipuja,

mikä vaikeuttaa tasapainoisen talouspolitiikan harjoittamista. Kiinassa

tarvittaisiin yksityistä kulutusta tukevaa talouspolitiikkaa, mutta

paikallishallinto on velkaantunut investointihankkeiden kautta ja keskuspankki

pelkää alhaisten korkojen aiheuttavan ylikuumenemista asuntomarkkinoille.

On realistista odottaa, että maailmantalouden kasvu jää toivottua

vaatimattomammaksi, mutta kasvu tuskin tyrehtyy kokonaan. Uudet

teknologiat ja koulutus nostavat tuottavuutta edelleen kovaa vauhtia

kehittyvissä talouksissa, uudet energialähteet pitävät inflaation maltillisena ja

kriisimaiden uudistukset tuottavat vähitellen tulosta. IMF:n synkän arvion

mukaan finanssikriisistä toipuminen voi viedä vuosikymmenen. Tilanne ei ole

silti toivoton, vaan taloudessa toimii tervehdyttäviä voimia. Viime kädessä

yrittäjien, sijoittajien ja kuluttajien tahto nostaa elintasoa ratkaisee.

Ennustamme maailmantalouden nousun jatkuvan likimain viime vuoden

vauhtia ja ensi vuonna löytyy edellytyksiä nopeammalle kasvulle, mutta

talouden kehitykseen mahtuu monta töyssyä. Erot maiden välillä voivat olla

suuria ja poliittiset päätökset vaikuttavat paljon.

Ei merkkejä inflaation kiihtymisestä


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Kyproksen velkajärjestely keväällä osoitti jälleen, että EU:n säännöt eivät ole

pyhiä. Avoin keskustelu talletusten leikkausmahdollisuudesta osana

pankkitukea, vaikka sittemmin päädyttiinkin säästämään alle 100.000 euron

talletukset, kertoo harkinnan puutteesta ylimmällä päätöksentekotasolla.

Päätös jäädyttää pääomaliikkeet Kyprokselta soti pääoman vapaan

liikkumisen sääntöä vastaan; pääomarajoitusten salliminen tekee yksittäisen

euromaan eroamisen eurosta helpommaksi.

Keskuspankkien poikkeuksellisen löysään rahapolitiikkaan liittyy paljon riskejä.

Monet ovat odottaneet inflaation kiihtymistä jo finanssikriisin alusta lähtien,

mutta käytännössä inflaatio on pysynyt matalana. Kevyt rahapolitiikka ei

yksinkertaisesti valu ostovoimana kuluttajien tai yritysten tileille, eikä edes

valtioiden kirstuihin. Useat taloudet toimivat myös vajaakierroksilla tuottaen

vähemmän kuin potentiaalisesti olisi mahdollista, joten hintapaineet pysyvät

kurissa. Inflaatiota on näissä oloissa hankala saada aikaan, vaikka sitä

haluttaisiin, joten emme odota inflaation uhkaavan hintavakautta

lähitulevaisuudessa. Löysällä rahapolitiikalla voi silti olla muita

haittavaikutuksia, minkä takia poikkeustoimet lopetetaan tilaisuuden tullen.

Yhdysvaltojen talous ponnistaa ylöspäin

Yhdysvaltojen kasvu on jatkunut kvartaalista toiseen 2009 taantuman

pohjalta saakka, vaikka velkaongelmat jarruttavat vauhtia. Bruttokansantuote

kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,8 % vuoden

takaa. Julkisten menojen leikkaukset jarruttivat muuten suhteellisen laaja-

alaista talouskasvua. Keskuspankin Beige Book -raportin ja ennakoivien

indikaattoreiden perusteella tuotannon kasvu on jatkunut alkukesään saakka.

Etenkin rakentaminen piristyy. Suurten teollisuusyritysten odotukset ovat

ISM:n kyselyn perusteella tosin heikentyneet, mutta pienyritysten

suhdannekuva on vuorostaan noussut. Antolainaus kasvoi alkuvuoden aikana,

ongelmaluottojen määrä laski ja pankkien lainapolitiikka höllentyi. Emme

uskokaan ISM:n kyselyn heikon tuloksen kertovan vakavammasta häiriöstä

taloudessa, vaan tilapäiseksi jäävästä heikkoudesta.

Keskeinen riski Yhdysvalloissa on edelleen pääpuolueiden vaikeus tehdä

kompromisseja. Puolueet ovat kuitenkin onnistuneet ylittämään ”Fiscal Cliffin”

ja velkakaton, joten odotamme Yhdysvaltojen BKT:n kasvun asettuvan 2 %

lukemiin tänä vuonna. Valtiontalouden ongelmien pysyvämpi ratkaisu siirtynee

tulevaisuuteen. Maalla on vielä varaa velkaantua ja hyödyntää dollarin

keskeistä asemaa. 2014 talouskasvu saattaa jo yltää 3 %:iin, sillä talous käy

vielä vajaakierroksilla ja julkisten menojen leikkaustarve vähenee.

Kokonaistuotannon kasvu riittää luomaan lisää työpaikkoja melko hyvään

tahtiin. Työpaikkoja syntyi tammi-toukokuussa nettona keskimäärin 189000

kuukaudessa. Työttömyysaste nousi toukokuussa hiukan 7.6 %:iin, koska

työvoiman tarjonta on lähtenyt kasvuun. Teollisuuden ja palvelualojen

työllistämisodotukset (ISM:n kysely) heikentyivät toukokuussa selvästi, mutta

kertovat edelleen työllistämistarpeesta ja asuntorakentamisen vilkastuminen

lisää rakennusalan työpaikkoja.

Työllisyys pysyy keskeisenä elementtinä talouden elpymisessä. Keskuspankki

sitoikin joulukuussa 2012 rahapolitiikkansa entistä tiukemmin

työmarkkinoiden tilaan ilmoittamalla, että ohjauskorko pidetään nollan

tuntumassa kunnes työttömyysaste painuu alle 6.5 %:n, kunhan inflaatio-

odotukset eivät nouse hälyttävästi ja inflaatio jäänee alle 2,5 %:iin. Näin

rahamarkkinakorot pysyvät varsin alhaisina ainakin pari vuotta. Keskuspankki

jatkaa toistaiseksi valtionlainojen osto-ohjelmaa. Velkakirjoja ostetaan 45

Pienyritysten odotukset kohenevat


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


miljardilla dollarilla kuukaudessa, mikä yhdessä asuntolainavakuudellisten

joukkolainojen ostojen kanssa kasvattaa keskuspankin tasetta roimasti 2013.

Kevyen rahapolitiikan heikentämä dollari on osaltaan auttanut teollisuutta ja

maan vienti on noussut.

Rahapoliittisia toimenpiteitä voikin pitää oikein ajoitettuna, sillä ne tukevat jo

tapahtuvaa elpymistä. Pitkään jatkuvina ne kuitenkin tuottavat uusia haasteita.

Tästä huolimatta keskuspankki tuskin lopettaa osto-ohjelmiaan 2013, vaikka

johtohenkilöt ovat vihjanneet mahdollisuudesta vähentää ostojen määrää

talouden elpyessä. Rahapolitiikan kiristäminen saattaisi aiheuttaa

huomattavan hintojen laskun rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi

luottamusta talouteen ja uhkaisi reaalitalouden kohentumista. Talous ei vielä

näytä niin vahvalta, että keskuspankilla pitäisi olla kiirettä. Keskuspankki

saattaa silti rajoittaa ostoja loppuvuodesta, jos talouskasvu vahvistuu.

Kehittyvät taloudet kärsivät kasvukivuista

Reaalitalouden kasvu hidastui 2013 alussa kehittyvissä talouksissa. Osittain

hidastuminen on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua.

Inflaatiosta tuli merkittävä haaste etenkin Aasian maille 2011, jolloin

rahapolitiikkaa kiristettiin monissa maissa. Talousnäkymien heikennyttyä ja

inflaation vajottua useat keskuspankit vaihtoivat suuntaa ja kevensivät

rahapolitiikkaa 2012 aikana. Lisäksi useat maat kevensivät finanssipolitiikkaa.

Toimenpiteet ovat kantaneet hedelmää, mutta kehittyvien talouksien

kotimainen kulutuskysyntä ei näytä pystyvän täysin korvaamaan viennin ja

investointien heikkoutta.

Kiinan bruttokansantuotteen kasvu hidastui 7,7 %:iin ensimmäisellä

vuosineljänneksellä kasvettuaan 7,8 % viime vuonna. Hallituksen tavoite

vuoden 2013 BKT:n kasvulle on 7,5 % ja tavoite on perinteisesti ylitetty,

mutta tänä vuonna ylitys jäänee vähäiseksi. Vähittäiskaupan kasvu ylittää

teollisuustuotannon kasvun, eli kotimainen kysyntä näyttää nostavan rooliaan.

Alkuvuoden aikana vähittäiskaupan luvut ovat olleet toivottua vaisumpia.

Epäilemme sen osittain liittyvän hallituksen kampanjaan tuhlailun ja

korruption vähentämiseksi. Ostopäällikköindeksit ennakoivat Kiinan

teollisuuden kasvun jatkuneen maltillisesti alkukesän aikana. Hintaindeksit

kertovat myös tilanteen rauhoittumisesta, kuluttajahintainflaatio oli

toukokuussa 2,1 %. Inflaatiotavoite on 3,5 %. Liian kevyt rahapolitiikka voi

ylikuumentaa asuntomarkkinoita, mutta toistaiseksi emme näe suurta uhkaa.

Talouspolitiikka ei silti uskalleta enää keventää reippaasti ja kotitalouksien

kulutuksen roolin nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden voi odottaa

kohdistuvan rakenteellisiin uudistuksiin, kuten sosiaalipalveluiden

kehittämiseen ja korruption kitkemiseen. Kotitaloudet tarvitsisivat parempia

turvaverkkoja terveydenhoidon ja eläkejärjestelmän osalta uskaltaakseen

laskea säästämisastetta, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Yksityisen

kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten tilastojen mukaan vain noin 35 %, eli

puolet Yhdysvaltojen tasosta. Varaa kasvulle on runsaasti.

Intian tuottajahintainen BKT nousi 5,1 % koko vuonna 2012. Ensimmäisellä

neljänneksellä 2013 nousu jäi 4,8 %:iin ja markkinahinnoin talous kasvoi 3 %.

Ennakoivien mittareiden valossa teollisuustuotanto on loivassa kasvussa

alkukesän aikana. Inflaatio kiihtyi 2012 elintarvikkeiden kallistuessa ja vielä

huhtikuussa 2013 kuluttajahinnat nousivat yli 10 % vauhtia. Keskuspankki on

laskenut ohjauskorkoa ja kotimaista kysyntää pyritään elvyttämään.

Kauppataseen alijäämä pysyy huomattavana. Intia saattaa tulevina vuosina

Kiinan kasvu hidastunut


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


yltää ripeämpään talouskasvuun kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla

on mahdollisuuksia, mutta lähitulevaisuus on Kiinaa haasteellisempi.

Japanin kokonaistuotanto nousi tammi-maaliskuussa 1 % edellisestä

neljänneksestä, mutta BKT jäi silti vain 0,2 % korkeammalle kuin vuotta

aiemmin. Viime vuonna kasvua kirjattiin 1,9 %. Vahvan jenin hyydyttämä vienti

ei ehtinyt vielä keväällä toipua, vaikka pääministeri Aben talouspolitiikka

(”Abenomics”) onnistui heikentämään jeniä ja lisäämään toiveita

talouskasvusta. Ostopäällikköindeksi ja Tankan-kyselyn tulokset kertovat

odotusten piristymisestä. Keskuspankin uusi rahapolitiikka tähtää 2 %

inflaatioon, mutta vielä huhtikuussa 2013 kuluttajahinnat laskivat 0,7 %.

Tuontituotteiden hintojen korotukset ovat kuitenkin jo alkaneet. Heikentynyt

jeni auttaa vientiä ja odotamme Japanin BKT:n nousevan likimain viime vuoden

vauhtia 2013.

Valtion nopea velkaantuminen on jatkunut ja julkinen velka ylittää 200

prosenttia bruttokansantuotteesta. Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt

ja vaihtotaseen ylijäämä ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman

kriisiä ja matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Viime vuosina tapahtunut

valtion entistä suurempi nojautuminen velkaan rahoituslähteenä verojen

sijasta merkitsee velan runsasta lisäkasvua lähivuosina. Keskuspankin 2 %

inflaatiotavoite merkitsee toteutuessaan valtionlainojen reaalituoton

muuttumista negatiiviseksi, ellei korkotaso lähde nousuun.

Euroalue uinuu taantumassa

Euroalueen suhdannekehitys näyttää suurista talousalueista kaikkein

heikoimmalta 2013. Vaikka euroalueen rahoitusmarkkinoiden tila on pysynyt

vakaana emmekä odota euron hajoavan lähitulevaisuudessa, useiden maiden

kokonaistuotanto supistuu edelleen. Velkasopeutus, rakenteelliset ongelmat ja

epävarmuus toimintaympäristöstä rajoittavat euroalueen kotimaisen

kysynnän kasvua lähivuosina, mutta ennustamme talousalueen nettoviennin

kasvavan vuoden loppua kohti. Pitkäaikainen heikon kasvun jakso on

valitettavasti selkeä riski, eivätkä poliittiset ratkaisut ole tarjonneet vahvoja

lääkkeitä uhan poistamiseen. Euroalueen tulevaisuus muotoutuu hitaasti

tiukan talouspolitiikan ja rakenneuudistusten paineessa.

Euroalueen taantuma syveni 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, BKT oli

0,2 % pienempi kuin edellisen neljänneksen ja 1,1 % vuoden takaista

alhaisempi. Ennakoivat mittarit ovat hieman kohentuneet kevään aikana,

mutta viittaavat yhä alamäen jatkumiseen. Kotimaisen kysynnän

heikkenemisen ja velkasopeutuksen positiivisena vaikutuksena kriisimaiden

vaihtotaseet ovat kääntyneet positiivisiksi, eli velkaantuneisuus purkautuu

vihdoin, mutta hitaasti ja kotitalouksille kivuliasta tietä kulkien.

Euroopan keskuspankin lupaus valtionlainojen tukiostoista, Euroopan

vakausmekanismi (EVM) ja suunnitelmat pankkiunionista lisäävät

rahoitusmarkkinoiden vakautta, mutta vakaus on edelleen alisteista

reaalitalouden kehitykselle. Niin kauan kuin euroalueella ei ole keinoja

yhteiseen finanssipolitiikkaan, tulevat makrotalouden ongelmat aiheuttamaan

suurempaa levottomuutta kuin Yhdysvalloissa. Euroalue ei silti muutu

liittovaltioksi lähitulevaisuudessa, koska vauraat maat eivät halua

maksumiehiksi ja valtioiden sisältäkin löytyy yhteistä budjettia vastustavia

näkemyksiä, kuten havaitsemme esimerkiksi Espanjassa ja Belgiassa. EVM on

kuin puoliksi täyteen puhallettu pelastusvene, joka uhkaa keikahtaa jos Ranska

tai jokin muista suurista jäsenmaista ajautuu syvempään kriisiin. Italiassa

heikko hallituspohja tuskin pystyy toteuttamaan merkittäviä uudistuksia.

Luottamus ei lupaa tuotannon nousua


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Ongelmista huolimatta yhteistyön lisääntyminen näyttää vääjäämättömältä,

ainakin siihen asti kunnes vaalit Saksassa tai muissa suurissa jäsenmaissa

johtavat eurovastaisuuden nousuun. Toistaiseksi markkinat luottavat myös

EKP:n kykyyn pelastaa tilanne. Saksassa käytävä keskustelu OMT-ohjelman

laillisuudesta ja pelko kevyen rahapolitiikan riskeistä viittaavat siihen, ettei

EKP jatkossakaan voi toimia yhtä suurin vapausastein kuin Fed tai Japanin

keskuspankki.

Euroalueen työttömyysaste noussee yli 12 prosenttiin ja alhainen

investointiaste kertoo epäuskosta talouskasvun pikaiseen palaamiseen.

Euroalueen luvut peittävät alleen pahoin erkautuneen talouskehityksen eri

maissa. Suurista talouksista Saksa on edelleen vakaa, mutta Italia ja Espanja

supistuvat. Ranskan taloudessa muhii selkeitä riskejä asuntomarkkinoiden ja

julkisen talouden kestävyyden puolella. Ranska voi muodostaa suuren riskin

koko euroalueen tulevaisuudelle, ellei talouskasvu ehdi ajoissa apuun. Julkisen

talouden leikkaukset näkyvät talouskasvussa velkaisimmissa maissa, joissa

myös luottolama on ongelma. Saksassa täystyöllisyys on muun euroalueen

onneksi johtanut merkittäviin palkankorotuksiin, mikä parantaa muiden

suhteellista kilpailukykyä ja saattaa lisätä Saksan tuontia. Saksalaisten

kotitalouksien kulutus nousi peräti 0,9 % edellisestä neljänneksestä tammi-

maaliskuussa. Saksakaan ei silti näytä enää nousevan reippaasti, sillä

teollisuuden uudet tilaukset polkevat painoillaan ja IFO- sekä Zew-kyselyissä

teollisuuden ja sijoittajien arvio tulevaisuudesta on ollut alkuvuotta heikompi.

EKP laski toukokuussa 2013 ohjauskoron 0,5 prosenttiin, missä odotamme

koron pysyvän ainakin vuoteen 2014. EKP tarjoaa edelleen rahoitusta 3

kuukauden erissä ilman ylärajaa. Keskuspankilla on valmius laskea

ohjauskorkoa lisää ja painaa talletuskorko (tällä hetkellä 0,0 %) negatiiviseksi,

mikä antaisi pankeille kannusteen siirtää varoja keskuspankkitalletuksista

muuhun toimintaan, ennen kaikkea asiakasluotoiksi. Useat pankit ovat

toisaalta jo maksaneet osan keskuspankkilainasta takaisin, mikä kertoo

pankkien markkinaehtoisen rahoitusaseman paranemisesta. Negatiivinen

talletuskorko saattaisi pikemminkin vähentää likviditeettiä kuin kasvattaa

luotonantoa. Lähitulevaisuudessa odotamme EKP:n keskittyvän tilanteen

tarkkailuun ja kehittävän keinoja rahapolitiikan välitysmekanismin

tehostamiseksi. Likviditeetin vähentyessä 12 kuukauden euribor nousi

aavistuksen yli 0,5 %:iin kesäkuun puolivälissä. Odotukset kevyen

rahapolitiikan jatkumisesta näkyvät euriboreissa ja lyhyet korot pysynevät

erittäin alhaisina ainakin 2013. Talouden odotettua myönteisempi kehitys

nostaisi korkoja maltillisesti.

Pitkät korot ovat nousseet kuukaudessa 0,3-0,4 %-yksikköä. Nousun takana ei

ole niinkään pelko inflaatiosta tai talouden ripeästä elpymisestä, vaan huoli

EKP:n OMT-ohjelman laajuudesta ja Yhdysvaltojen Fedin osto-ohjelman

jatkumisesta. Sijoittajien edelleen karttaessa riskejä ja keskuspankkien

pitäessä ohjauskorot alhaalla odotamme tuottokäyrän kuitenkin pysyvän

melko loivana lähitulevaisuudessa. Sijoittajien koko euroaluetta kohtaan

tuntema hämmennys ja epäluulo näkyvät koroissa pitkään, vaikka EKP:n

tukiohjelma on jo kaventanut korkoeroja. Talouden elpymisen täytyisi olla

vahvaa, jotta pitkät korot nousisivat merkittävästi.

Viron talous on eurojäsenyyden jälkeen kehittynyt suotuisasti, mutta 2013

alussa kasvu hidastui merkittävästi. BKT nousi vain 1,1 % ensimmäisellä

kvartaalilla ja odotamme kasvun jäävän vaatimattomaksi 2013.

Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu

hitaahkona. Ruotsissa BKT nousi 1,7 % 2013 ensimmäisellä kvartaalilla,

Pitkät korot nousseet hieman


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


mutta vienti ja investoinnit kääntyivät laskuun. Kuluttajien luottamus on

välttävällä tasolla ja teollisuuden luottamus kertoo maltillisesta noususta

tuotannossa. Odotamme loivaa talouskasvua tänäkin vuonna. Keskuspankki

laski helmikuussa ohjauskoron 1,0 %:iin, missä korko pysynee koko vuoden,

joskin mahdollisuus koron laskuunkin on olemassa. Kuluttajahinnat olivat

toukokuussa 0,2 % vuoden takaista alempana ja inflaatio jää nollan tuntumaan

2013. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta Ruotsista tuli yksi

turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, minkä takia kruunu pysyy liiankin

vahvana maan vientiteollisuutta ajatellen. Maa on silti onnistunut säilyttämään

kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämän. Latvia pyrkii liittymään euroon 2014

alussa ja muodollinen hyväksyntä saadaan luultavasti heinäkuussa. Ison-

Britannian talous nousi tammi-maaliskuussa yksityisen kulutuksen voimin

0,6 % vuoden takaa, mutta teollisuuden näkymät ja vientikysyntä pysyvät

vaatimattomina. Kestävän kasvun saavuttaminen vie vielä aikaa. Julkisen

sektorin suuret leikkaukset vaikuttavat edelleen talouteen. Kotitalouksien

kannalta on myönteistä, että asuntojen hinnat ovat kääntyneet loivaan

nousuun ja inflaatio tullut hieman alas. Rahapolitiikkaa ei uskalleta kiristää

vielä pitkään aikaan.

Venäjän talouskasvu hidastuu ja BKT nousi ensimmäisellä neljänneksellä vain

1,6 %. OeKB:n kyselyn mukaan teollisuuden ja kaupan odotukset ovat

alimmillaan sitten 2009. Kireähkö rahapolitiikka ja öljyn hinnan lasku

heikentävät kasvua. Talviolympialaiset helmikuussa 2014 tuovat lisäruiskeen

investointeihin ja kulutukseen, mutta 2013 BKT:n kasvu jäänee alle 3 %.

Maailmantalouden riskit painottuvat politiikkaan

Monet talouden mittarit kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin

vuosi sitten. Ylivelkaantuneisuus on pitkälti purkautunut Yhdysvalloissa ja

Euroopassakin on edistytty monissa maissa. Rahoitusmarkkinat ovat

rauhoittuneet keskuspankkien toimin. Globaalin talouskasvun odotetaan

piristyvän viimeistään 2014. Riski maailmantalouden uudesta taantumisesta

on silti olemassa. Keskeisen riskin muodostaa poliittinen epävarmuus ja

äänestäjien valinnat etenkin Euroopan kriisimaissa, joissa työttömyys edelleen

pahenee. Useimmat talousennustajat olettavat päättäjien lopulta päätyvän

järkevään ratkaisuun joka vakauttaa tilanteen.

Näin ei välttämättä tapahdu, vaan politiikka saattaa ajautua umpikujaan, joka

ääritapauksessa voisi johtaa jopa euron hajoamiseen. Valtioiden velka nousee

edelleen vähentäen talouspolitiikan liikkumavaraa. Nämä tekijät riittävät

tekemään lähivuosista hermoherkkää ja jännittävää rahoitusmarkkinoilla.

Toisaalta jos historiaa katsotaan vaikkapa 50 vuotta taaksepäin, aikaan

mahtuu maailman joutuminen ydinsodan partaalle Kuuban kriisin aikaan,

monia sotia Lähi-idästä Vietnamiin, Japanin talouskriisi, AIDS, terrorismia ja

öljykriisejä. Mikään näistä ei ole riittänyt pysäyttämään maailmantalouden

kasvua kuin tilapäisesti.

Pasi Kuoppamäki.


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa

Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen tuottokäyrä

%

Source: Reuters EcoWin

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

USA: Fed Funds Target

EKP: ohjauskorko

Government Benchmark Bonds

Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten 6 kuukautta sittenSource: Reuters EcoWin

1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v

-0,25

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

Pro

sen

ttia

-0,25

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

Kotimaiset suhdanteet

Suomi eurokriisin ristiaallokossa

Suomen bruttokansantuote laski tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia viime

vuoden lopusta. Tuotanto on supistunut nyt neljä vuosineljännestä peräkkäin

ja viides uhkaa olla edessä. Yritysten ja kuluttajien luottamusmittarit ovat

yhä varovaisia, viennin tilauskanta sekä teollisuuden uudet tilaukset

alamaissa ja rakennusalalla uudet aloitukset sekä luvat jatkavat syöksyään.

Talouden heikkous jatkuu siis vuoden jälkipuoliskolle asti. Ennustamme

suhdanteiden kääntyvän maailmantalouden mukana vähitellen

suotuisammiksi vuoden lopulla, mutta koko vuoden lukemat jäävät

pakkaselle. Vienti matelee yhä eikä nopeaa käännettä ole luvassa, vaikkakin

nettovienti pysyy positiivisena tuonnin laskun jatkuessa. Investoinnit

supistuvat selvästi rakennusalan heikkouden perässä. Suomea eurokriisin

ensiaalloilta suojannut kotimainen kulutuskysyntä hiipuu ostovoiman

laskiessa. Inflaatio on laskenut puoleentoista prosenttiin huolimatta

veronkorotuksista, loppuvuonna lähennytään jo yhtä prosenttia. Työttömyys

kasvaa yhä maltillisesti, julkinen velkasuhde heikkenee kiristystoimista

huolimatta ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä ennusteperiodilla.

BKT ei saavuta 2007 huippua edes 2014 lopussa

Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan

Viennin vaikeudet jatkuvat

Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi laski tammi-maaliskuussa 4

prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna heikkoon edelliseen neljännekseen

vuoden 2012 lopulta vienti kuitenkin kasvoi aavistuksen tavaraviennin

toipumisen ansiosta. Tavaravienti kärsi viestintälaitteiden laskun jatkumisesta

vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvon jäädessä peräti 75

prosenttia edellisvuodesta. Nokian matkapuhelimia ei Suomesta enää viedä


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


rajojen yli viime vuonna suljetun Salon tehtaan vuoksi. Myös metallien,

koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen viennin arvo supistui, kun

investoinnit Suomen vientimaissa pysyvät vähäisinä. Metsä- ja

kemianteollisuuden vienti sen sijaan kasvoi edellisvuoden alusta.

Kemianteollisuuden arvon osuus Suomen tavaraviennistä nousi nyt yli

neljännekseen. Alan todellinen merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin

pienempi, sillä vienti pohjautuu lähinnä tuontihyödykkeisiin.

Tavaravienti romahti yllättävän paljon tärkeisiin kauppakumppaneihimme

Ruotsiin (-10 %) ja Saksaan (-7 %) edellisvuoden tammi-maaliskuusta. Sen

sijaan vienti Venäjälle kasvoi 5 prosenttia. Yleisesti ottaen Suomen

tavaravienti ja -tuonti laskivat kauttaaltaan. Suomen riippuvuus euro- ja EU-

alueelle suuntautuvalle kaupalle jatkaa hiipumistaan. Suomen tavaraviennistä

kaksi kolmasosaa suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.

Teollisuuden vientiodotukset ovat yhä vaisut ja viennin tilauskannat ohuet.

Vienti ei siis tule pelastamaan Suomen taloutta kuluvana vuonna, vaikka

maailmantalouden kasvu ja etenkin euroalueen odotettu toipuminen

käynnistyisivät vuoden lopulla. Teollisuuden uusien tilausten arvo jatkoi laskua

huhtikuussa, vaikkakin syöksy tasoittui alkuvuodesta. Ennustamme viennin

volyymin supistuvan tänä vuonna 1 prosentin. Ensi vuodelle on syytä odottaa

kohtuullista kasvua heikon vertailuvuoden ansiosta. Kauppatase pysynee

positiivisena, sillä tuonti laskee vientiä ripeämmin kuluvana vuonna ja

toipuminenkin on verkkaista heikon kotimaisen kysynnän vuoksi vuonna 2014.

Rakennusala kaipaisi elvytystä

Investoinnit romahtivat 5,5 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

edellisvuodesta. Kasvua tuli kuitenkin hitusen loka-joulukuuhun verrattuna,

mutta investointien synkkä tila jatkunee koko vuoden 2013. Alkuvuoden lasku

selittyy rakennusinvestointien yli 8 prosentin heikkenemisellä vuodesta 2012.

Aloitettujen rakennusten kuutiomäärä oli matalampi kuin kertaakaan sitten

vuoden 1997, vaikkakin asuinrakentaminen pysyi kohtuullisena. Myönnetyt

rakennusluvat ovat poikkeuksellisen matalalla, joten helpotusta ei ole

odotettavissa lähiaikoina. Kone- laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit sen sijaan

kasvoivat sekä edellisestä neljänneksestä että vuoden takaisesta, mutta

näkymät loppuvuodelle ovat synkeät.

Investointien kannalta suurin positiivinen epävarmuustekijä on hallituksen

mahdolliset kohdennetut elvytystoimet. Lisäbudjetit rakennusalan tueksi ovat

mahdollisia, mutta merkittävät toimet valitettavasti epätodennäköisiä. Nyt

olisi erinomainen tilanne korjata homevaurioisia julkisia rakennuksia sekä

rapistuvaa infrastruktuuria, kun osaavaa työvoimaa ja edullista lainarahaa on

saatavilla. Piristysvaikutukset koko talouteen olisivat myös tavallista

suuremmat nykyisessä taloustilanteessa. Emme kuitenkaan odota

hallitukselta suurempia muutoksia nykyiseen talouspoliittiseen linjaan.

Rakennusalan luottamusindikaattorit sekä myönnettyjen rakennuslupien ja

aloitettujen rakennusten romahdus ennakoivat investointien supistumisen

jatkuvan vuoden lopulle asti. Myös teollisuuden investointitarpeet ovat

vähäiset, kun taantuma pitää yllä ylimääräistä kapasiteettia jo nykytilanteessa.

Rakennusluvat ja -aloitukset laskussa


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Ennakoimme investointien laskevan peräti 4 prosenttia tänä vuonna. Ensi

vuonna investointikysyntä palautuu hiljalleen kahden laskuvuoden jälkeen.

Kotitaloudet varovaisina

Yksityinen kulutus supistui odotetusti tammi-maaliskuussa viime vuoden

vauhdikkaasta ensimmäisestä neljänneksestä, jolloin palkka- ja verotekijät

kannustivat kotitalouksia kuluttamaan. Kuluvan vuoden alku ei todellisuudessa

ollut niin murheellinen yksityisen kulutuksen kasvaessa hieman edellisestä

neljänneksestä. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi ennakkotietojen

mukaan huhtikuussa aavistuksen vuodentakaisesta. Autokauppa on vähitellen

toipumassa viime vuoden veromuutoksesta, vaikkakin henkilöautojen

ensirekisteröinnit ovat yhä normaalin tason alapuolella.

Kuluttajien luottamus on heikentynyt uudelleen huhti-toukokuussa.

Huolestuttavaa on kuluttajien luottamuksen horjuminen omaan talouteen.

Kotitalouksien kulutushaluja hillitsee myös koholla oleva pelko työttömyydestä

sekä henkilökohtaisesti että Suomen tasolla. Työttömyyden jatkaessa

kasvuaan loppuvuonna, voi olettaa kulutuksen pysyvän varovaisena. Myös

ostovoiman heikko kehitys syö yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia

tänä ja ensi vuonna.

Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvun jäävän vuonna 2013 vain 0,3

prosenttiin. Vuodelle 2014 odotamme 0,8 prosentin nousua. Tämä tarkoittaa,

että yksityisen kulutuksen vauhtivuodet ovat takanapäin. Julkisen sektorin

leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet huolehtivat siitä, että julkinen kulutus

kasvaa lähivuosina vain aavistuksen.

Taantuma pitää Suomea pihtiotteessaan

Bruttokansantuotteen määrä pysyi odotustemme mukaisesti liki ennallaan

viime vuonna. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto supistui

0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä oli neljäs peräkkäinen

vuosineljännes. Suomen talous vajoaa yhä loivassa taantumassa.

Tammi-maaliskuussa tehdasteollisuuden tuotanto laski 3 prosenttia

edellisestä neljänneksestä. Heikkous oli laaja-alaista metsä-, kemian-, metalli-

ja elektroniikkateollisuuden supistuessa. Myös rakentaminen jatkoi

heikkenemistään. Kauppa ja kiinteistöala sen sijaan kasvoivat viime vuoden

lopulta. Tulevaisuuden toimialana pidetyn informaatio ja viestintä-alan

tuotanto kasvoi yhä edelleen. Kasvua tosin kaivattaisiin muuallakin.

Teollisuusyritysten luottamus on elpynyt vuoden alusta, mutta taso kertoo yhä

varovaisen heikoista näkymistä. Rakennusalalla on poikkeuksellisen synkkää

aloitettujen rakennusten määrien ja rakennuslupien laskun jatkuessa. Myös

vähittäiskaupan ja palvelujen luottamus on pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

Kuluvalle vuodelle ei ole siis odotettavissa selkeää käännettä parempaan,

vaikka maailmantalouden tilanne asteittain paranisikin vuoden loppua kohden.

Odotamme Suomen bruttokansantuotteen laskevan toisen vuoden peräkkäin,

vaikka vuoden lopussa päästäisiin heiveröiseen kasvuun kiinni muun

maailman vanavedessä. Kahden laskuvuoden jälkeen voisi uskoa, että ripeä

kasvu verrattuna heikkoon vertailuvuoteen olisi mahdollista. Kuitenkin

Kuluttajien heikot näkymät näkyvät

Toimialojen kasvu


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Suomen talouden rakenteelliset haasteet elektroniikka- ja metsäteollisuuden

kärvistellessä sekä kotimaisen kulutuksen hiipuessa tarkoittaa, ettei 1,5

prosenttia vahvempaa kasvua ole näköpiirissä ensi vuodelle.

Työttömyys pysyy lievällä nousu-uralla

Kausitasoitettu työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesti vuoden 2012 alun

7,5 prosentista kuluvan vuoden huhtikuun 8,2 prosenttiin. Työttömyyden

kasvu on ollut pelättyä maltillisempaa ottaen huomioon pitkittyneen

laskusuhdanteen. Työttömyysaste jatkaa nousuaan eläkkeelle siirtymisistä

huolimatta ensi vuoden alkuun asti ylittäen 8,5 prosentin tason. Huhtikuussa

työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistossa nousi 40 000

henkeä edellisvuodesta. Työllisten määrä lisääntyi yksityisellä sektorilla

julkisen sektorin työpaikkojen samanaikaisesti vähentyessä edellisvuodesta.

Erityisen huolestuttavaa on, että samaan aikaan, kun työllisten määrä laskee

työikäisen väestön supistuessa ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa

avautuu uusia avoimia työpaikkoja entistä vähemmän tarjolle. Suomen

taloustilanne vaatisi kohdistettuja ja matalasuhdanteeseen ajoitettuja toimia

työn kysynnän vahvistamiseksi sekä pitkäaikaisia toimia työn tarjonnan

lisäämiseksi.

Odotamme työttömyysasteen nousun jatkuvan vuoden lopulle asti heikon

taloussuhdanteen pitkittyessä. Ennustamme kuluvan vuoden keskimääräisen

työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Vuonna 2014 työttömyysaste

pysyttelee 8,3 prosentin tasolla talouden hieman toipuessa ja eläköitymisen

näennäisesti tukiessa työttömyysastetta, vaikka työllisten määrä supistuu.

Inflaatio ja ansiotaso hiipuvat käsikädessä

Kuluttajahintojen vähäinen nousu on yllättänyt talousennustajat kuluvana

vuonna. Inflaatio on pysynyt koko vuoden selvästi alle 2 prosentin.

Toukokuussa kasvu hiipui 1,6 prosenttiin. Inflaatiosta vielä noin 0,7

prosenttiyksikköä selittyy veromuutoksilla, kun vuoden vaihteessa

arvonlisäverokannat nousivat prosenttiyksiköllä. On selvää, että yleiset

hintojen nousupaineet ovat toista vuotta kestäneen taantuman oloissa

olemattomat. Oletamme polttonesteiden hintojen laskevan vuoden alusta

markkinaodotusten mukaisesti.

Ennustamme inflaation jäävän kuluvana vuonna vain 1,4 prosenttiin. Ensi

vuonna kuluttajahintojen keskimääräinen kasvu nousee aavistuksen 1,7

prosenttiin, mutta vähäinen palkkainflaatio ja yritysten ylimääräinen

kapasiteetti hillitsevät hintojen nousua pienestä kasvusta huolimatta.

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuonna 2012 jopa 3,5 prosenttia

kattavan raamisopimuksen ja liukumien takia. Kuluvan vuoden tammi-

maaliskuussa ansiotason kasvu hiipui 2,2 prosenttiin verrattuna viime vuoden

vastaavan ajankohtaan. Tälle vuodelle yleiskorotukset ovat maltillisemmat,

joten odotamme ansiotason nousevan 2,2 prosenttia. Ensi vuoden lukuja

ennakoidessa keskeistä on arvioida mahdollista palkkasopimusta

työmarkkinajärjestöjen kesken. Uskomme palkankorotusten jäävän

maltillisiksi, mutta nollalinja vaikuttaa epätodennäköiseltä. Odotamme

Työttömyysaste nousee

Inflaatio ja palkkakehitys tasoittuu


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


ansiotason nousun jäävän yleiskorotusten, liukumien ja rakennemuutoksen

johdosta 1,7 prosenttiin vuonna 2014.

Asuntojen reaalihinnat laskevat kolme vuotta peräkkäin

Viime vuonna vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen myyntihinnat nousivat

keskimäärin 1,7 prosenttia, mikä johtui etenkin pääkaupunkiseudun asuntojen

kallistumisesta. Huhtikuun ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudun

hinnat jatkoivat pientä nousua, kun muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6

prosenttia maaliskuusta. Asuntovelallisten korkokulut ovat pysyneet

poikkeuksellisen matalina huolimatta pankkien marginaalien noususta.

Alhaiset asuntolainakorot tukevatkin asuntomarkkinoita tänä ja ensi vuonna.

Uudistuotannon krooninen riittämättömyys kasvukeskuksissa, eritoten

pääkaupunkiseudulla, suojaa myös osaltaan hintojen laskulta. Toisaalta

eurokriisin pitkittyminen ja kasvava työttömyys saavat ostajat varovaisiksi.

Asuntomarkkinoiden ylikuumentumista tai asuntokuplaa ei ole havaittavissa.

Kotitalouksien asunnon ostoaikeet ovat yhä normaalia vähäisemmät, minkä

lisäksi maaliskuun varainsiirtoveron korotus on viilentänyt aktiviteettia

asuntomarkkinoilla ainakin hetkellisesti.

Odotamme asuntojen myyntihintojen nousevan tänä vuonna vain hitusen

edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat jatkavat pientä kasvua, kun

muualla Suomessa nimellishinnat laskenevat aavistuksen. Inflaation

pysytellessä yli 1 prosentissa laskisivat asuntojen hinnat reaalisesti tällöin

kolmannen vuoden peräkkäin Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden

1993 – tuolloin kyseessä oli toki hintojen romahduksesta, kun nyt eletään

hintojen pientä luisua. Vuonna 2014 asuinrakentamisen heikkouden

karsiessa tarjontaa, korkotason pysyessä matalalla ja yleisen

suhdannetilanteen kohentuessa asuntojen hinnat nousee noin 2 prosenttia.

Vaihtotase pysyy alijäämäisenä

Vaihtotaseen alijäämä on vakiintunut noin 3 miljardin euron paikkeille.

Negatiivista on, ettei selkeää käännettä kohti tasapainoa ole tapahtunut, joskin

kauppatase on punnertanut aavistuksen ylijäämäiseksi. Toisaalta positiivista

on, että vaihtotaseen trendinomainen heikkeneminen pysähtyi, eikä vielä voida

puhua kroonisesti alijäämäisestä vaihtotaseesta. Vaihtotaseen alaeristä

keskeisimmät tekijät alijäämälle ovat tuotannontekijäkorvaukset ja

tulonsiirrot. Edellinen yllättäen jopa heikkeni huhtikuussa viime vuodesta,

vaikka Nokia jätti osingot kokonaan maksamatta. Jälkimmäinen säilyy

jatkossakin alijäämäisenä kehitysavun sekä EU-maksujen vuoksi. Täten

muiden alaerien, kauppataseen ja palvelutaseen, tulee pysytellä ylijäämäisenä,

jotta vaihtotase saavuttaisi tasapainon.

Odotamme vaihtotaseen hyvin verkkaisen tasapainottumisen jatkuvan

lähivuosina maltillisen kotimaisen kysynnän rajoittaessa tuonnin kasvua.

Vaihtotaseen heikkous selittyy sekä suhdannetilanteella, kun Suomen sykliset

vientituotteet eivät käy kaupaksi eurokriisin myllertäessä, sekä rakenteellisilla

tekijöillä – etenkin elektroniikkasektorin eli Nokian kompuroinnin ja

metsäteollisuuden ongelmien vuoksi. Myös Suomen kilpailijoita nopeampi

kustannusten eli palkkojen kasvu näkyy vaihtotaseessa. Ennustamme

vaihtotaseen alijäämän pysyvän tänä vuonna 3 miljardin euron tasolla.

Asuntojen hintakehitys eriytynyttä

Vaihtotase toipuu hitaasti


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Velkasuhde ei käänny laskuun

Toukokuun lopussa valtionvelka oli 89 mrd. euroa, eli hieman yli 45 prosenttia

suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2013 valtio lisää tuoreimman

talousarvion mukaan nettolainanottoa noin 7,8 miljardilla eurolla. Valtion

velkakanta ja velkasuhde kasvavat siis aikaisempien arvioidemme mukaisesti

hallituksen veronkorotuksista ja menojen leikkauksista huolimatta. Talouden

laskusuhdanne hillitsee valtion tulojen nousua, ja velkakanta lisääntyy ainakin

muutaman vuoden. Velkataso ei ole vielä kuitenkaan kansainvälisesti katsoen

korkea ja Suomen valtio saa edelleen markkinoilta ennätyksellisen edullista,

reaalikoroltaan jopa negatiivista, lainaa.

Suomen julkisen talouden haaste ei ole lyhyen aikavälin tilanne, vaan

pidemmän aikavälin kestävyysvaje. Mikäli lyhytnäköisesti kuristetaan taloutta

taantuman oloissa, haasteena on kiristysten tuotantoa leikkaava vaikutus,

mikä saattaa johtaa jopa velkasuhteen nousuun. Julkisen talouden

kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja valtion velkasuhteen kääntämiseksi

kestävästi laskuun huomio tulisi siirtää rakenteellisiin uudistuksiin, joilla

pidennetään työuria sekä edistetään tuottavuuden kasvua. Julkisen talouden

rationalisointia on aina hyvä tehdä, mutta leikkauslistojen toimeenpanon

ajoitus ei ole taantuma.

Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan

odotamme kohoavan suhteessa bruttokansantuotteeseen viime vuoden lopun

53 prosentista vuoden 2013 lopussa noin 57 prosenttiin ja seuraavana

vuotena vielä 58,5 prosenttiin. Nämä lukemat ovat kansainvälisesti vertaillen

edelleen varsin tyydyttäviä, ja alle Maastrichtin sopimuksen 60 prosentin

enimmäisrajan. Suomi onkin yhä AAA-maa vakailla näkymillä.

Riskejä Euroopan lisäksi kotimaassa

Suhdanne-ennustetta laadittaessa maailmalla oli edelleen

epävarmuustekijöitä, jotka kärjistyessään voisivat johtaa ennustetta

huonompaan talouskehitykseen. Toki perusennustetta suotuisampikin kehitys

on mahdollista, mikäli euroalueen taloudellinen tilanne saadaan vakautettua

odotettua nopeammin tai kotimaassa ryhdytään ripeisiin elvyttäviin

toimenpiteisiin. Eurokriisin leimahtaminen valuutta-alueen osittaisen

hajoamisen myötä tai Euroopan laajuisen pankkikriisin vuoksi muuttaisi

Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Myös heikosti

ajoitetuilla kiristystoimilla kotimaassa, voidaan tukahduttaa orastava

talouskasvu. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään euroalueeseen

liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodilla ja

Suomessa pidättäydytään laajoista leikkauksista huomion siirtyessä vähitellen

rakenteellisiin uudistuksiin. Nämä oletukset ovat arviomme mukaan

todennäköisimpiä lopputuloksia epävarmassa maailmassa.

Juhana Brotherus

Valtionvelka kasvaa yhä


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti


Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain

Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

SUOMI

Ennuste Ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2010 2011 2012 2013 2014

Määrän muutos, %

Bkt 3,3 2,8 -0,2 -0,4 1,5

Tuonti 6,9 6,1 -3,7 -2,0 2,0 Vienti 7,5 2,9 -1,4 -1,0 3,0

Kulutus 2,1 1,8 1,4 0,4 0,4

-yksityinen 3,3 2,3 1,6 0,3 0,8

-julkinen -0,3 0,4 0,8 0,5 0,2

Investoinnit 1,9 7,1 -2,9 -4,0 2,5 Indikaattoreita 2010 2011 2012 2013 2014

Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,4 8,3

Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,5 2,2 1,7

Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,4 1,7

Asuntojen hinnat, % 8,8 2,7 1,7 0,5 2,0

Vaihtotase, mrd. eur 2,7 -2,9 -3,6 -3,0 -2,5

Vaihtotase / bkt, % 1,5 -1,5 -1,9 -1,5 -1,2

Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5 -0,8 -1,9 -2,0 -1,5

Julkinen velka / bkt, % 48,6 49,0 53,0 57,0 58,5 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 2014 Euroalue

BKT 2,0 1,5 -0,6 -0,6 1,0 Kuluttajahinnat 2,2 2,7 2,5 1,7 1,6 Iso-Britannia BKT 1,8 0,9 0,3 0,6 1,4 Kuluttajahinnat 3,7 4,2 2,8 2,7 2,6 Japani BKT 4,7 -0,6 1,9 2,0 1,4 Kuluttajahinnat -0,4 -0,2 0,0 0,2 2,1 Kiina BKT 10,4 9,3 7,8 7,9 8,0 Kuluttajahinnat 3,3 5,4 2,7 2,7 3,1 Ruotsi BKT 6,6 3,7 0,7 1,7 2,0 Kuluttajahinnat 1,3 2,6 0,9 0,3 1,7 Yhdysvallat BKT 2,4 1,8 2,2 2,0 3,1 Kuluttajahinnat 1,6 3,2 2,1 1,6 1,6 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 17.6.2013


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

ENNUSTEVERTAILUA

Ennuste vuodelle 2013 Ennuste vuodelle 2014

Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP

KYSYNTÄ JA TARJONTA

Määrän muutos, %

BKT -0,4 0,4 0,3 0,7 0,6 -0,8 1,5 1,6 1,8 1,4 2,5 0,7

Tuonti -2,0 0,5 -0,5 0,0 1,3 0,8 2,0 3,3 2,7 2,3 4,1 2,8

. .. ..

Vienti -1,0 0,7 0,5 1,0 2,3 1,2 3,0 3,8 3,5 3,0 4,9 3,5

Yksityiset kulutusmenot 0,3 0,6 0,3 0,6 0,4 -0,9 0,8 1,0 1,3 1,2 1,2 0,2

Julkiset kulutusmenot 0,5 1,9 0,4 0,4 0,6 0,8 0,2 0,8 0,4 -0,2 0,5 0,1

Kiinteät investoinnit -4,0 -2,6 -2,4 -0,9 -1,6 -3,0 2,5 2,7 3,4 2,6 3,6 1,5

TALOUDEN TASAPAINO

Vaihtotase, mrd. Eur -3,0 -2,2 -2,3 .. -2,7 -3,0 -2,5 -1,5 -0,6 .. -3,0 -2,7

Kuluttajahinnat, % 1,4 2,1 2,4 1,9 1,8 1,7 1,7 2,5 1,9 2,3 1,8 1,9

Ansiotason muutos, % 2,2 2,4 2,0 2,7 2,4 1,7 1,7 2,5 2,6 2,1 2,4 1,9

Työttömyysaste, % 8,4 8,2 8,3 8,4 8,3 8,5 8,3 8,1 8,1 8,6 8,2 8,6

Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:

Danske Bank Oyj Kesäkuu 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuu 2013

Valtiovarainministeriö (VM) Maaliskuu 2013 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuu 2013

Suomen Pankki (SP) Kesäkuu 2013 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Maaliskuu 2013


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

Julkaisun päätoimittaja

Ekonomisti

Juhana Brotherus

puh. 010 5467159

ISSN 2323-7457

Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7


Ta

an

tum

a kop

utta

a ka

hd

esti

Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Macrobond, EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.

Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa

mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen

sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja

arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri

ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon

pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota

palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden

liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen

julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai

ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä

alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

taantuma koputtaa kahdesti - danske bank · 2013-06-18 · saattaa silti rajoittaa ostoja...

Documents