Vastaanottaja

Sipon kunta

Asiakirjatyyppi

Hulevesiselvitys

Päivämäärä

Marraskuu 2019

TAASJÄRVI IV

HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

TAASJÄRVI IV

Ramboll

Kiviharjunlenkki 1A

90220 OULU

T +358 20 755 611

https://fi.ramboll.com

Päivämäärä 25/11/2019

Laatija Ekaterina Shaydakova

Tarkastaja Marjo Valtanen

Hyväksyjä Marjo Valtanen

Kuvaus Suunnitelmaselostus

Viite 1510045828

Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 1 2. Suunnittelualueen kuvaus 2 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 3 4. Mitoitusperusteet 4 5. Hulevesien hallinta 5 5.1 Suositus hulevesien hallinnan kaavamääräyksiksi 7 5.2 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 8 6. Yhteenveto 9

LIITTEET

Piirustusnro Nimi Mittakaava Päiväys

H01 Suunnitelmakartta 1:2000 25.11.2019

1

1. JOHDANTO

1.1 Hankkeen taustaa

Hulevesiselvitys on osa Taasjärven IV rakentamishankkeen kaavoitusvaiheen lisäselvitystä. Selvi-

tyksessä kuvataan hulevesien hallinnan nykytilanne sekä esitetään hulevesien hallintasuunnitelma

kaavamuutosalueelle.

Hulevesien hallinnan prioriteetteina on Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti hulevesien

muodostumisen estäminen, hyödyntäminen ja käsittely syntypaikalla, viivytys ja poisjohtaminen

mainitussa järjestyksessä.

Suunnitelma on laadittu ETRS-GK25-koordinaattijärjestelmässä ja N2000 korkeusjärjestelmässä.

1.2 Terminologia

Hulevesi

Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois joh-

dettava sade- tai sulamisvesi.

Hulevesien

hallinta-alue

Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle

voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne.

Avo-oja Maahan kaivettu, peittämätön uoma, jonka tarkoitus on tietyn maa-alueen

kuivattaminen tai kasteleminen tai muu veden johtaminen.

Avopainanne Rakennettu avoin, loivareunainen ja yleensä kasvipeitteinen hulevesien joh-

tamisrakenne.

Painanne Ympäröivää maanpintaa alempi maaston kohta.

Hulevesilam-

mikko ja hule-

vesikosteikko

Vesirakenne, johon hulevedet ohjataan joko pintavaluntana tai

hulevesikosteikko imeytys- ja suodatinrakenteen kautta ja jonka tarkoituk-

sena on toimia hulevesien kerääjänä, viivyttäjänä ja puhdistajana

sekä maisemallisena aiheena.

Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

2

2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS

Asemakaava-alue sijaitsee Sipoossa Söderkullan taajamakeskuksen pohjoisosassa. Tontti on ny-

kyisin rakentamaton metsäalue (Kuva 1).

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti, karttapaikka MML

Alustavan asemakaavan muutosalueen koko on 18,3 hehtaaria. Nykytilanteen suunnittelualueen

hulevesien valuma-alue on pinta-alaltaan noin 32 hehtaaria. Nykyisin alueella muodostuvat hule-

vedet osittain imeytyvät maaperään ja loput johtuvat pintavaluntana alueen avo-ojiin.

Maanpinnan taso uudisrakennuksen kohdalla on tasolla noin +38,0…+25,0. Suunnittelualueen

maaperä Geologian tutkimuskeskuksen (2019) tietojen mukaan on pääasiassa savea (Sa) ja kal-

liomaata (Ka).

3

Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä, GTK

Suunnittelualueelle on tulossa pientaloalue, jonka tonttikoko pientalojen osalta on noin 1000 m2 ja

tonttitehokkuus on e=0,2-0,25. Alueella tulee olemaan osittain päällystettyjä liikennöintialueita,

pysäköintialuetta ja rakennusten kattopintaa, jotka kaikki ovat erittäin vähän vettä läpäiseviä. Tä-

män seurauksena alueella muodostuu nykyistä enemmän pintavaluntaa, koska viheralue pidättää

enemmän hulevesiä kuin läpäisemättömät piha- ja kattopinnat.

3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH-

DOT

Asemakaavanmuutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reunaehtoina ovat:

- Asemakaavanmuutosta koskevat maankäyttöluonnokset ja asemakaavaehdotus;

- Hulevesien hallinnan prioriteetteina ovat Kuntaliiton hulevesihallinnan suunnitteluohjeiden

mukaisesti kiinteistöille aiheuttavien haittojen ehkäisy, hulevesien muodostamisen eh-

käisy, hyödyntäminen ja käsittely syntypaikalla, hulevesien poisjohtaminen kiinteistöltä

viivyttävällä rakenteella;

- lähtökohtaisesti suunnittelualueella syntyvät hulevedet pyritään viivyttämään ja käsittele-

mään syntypaikoillaan mahdollisimman hyvin;

- Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle;

- Vastaanottavalle vesistölle ei saa aiheuttaa hulevesistä johtuvia haitallisia vaikutuksia.

4

4. MITOITUSPERUSTEET

Suunnittelualueella käytettiin taulukossa 4.1 esitettyä mitoitussadetta. Käytetty sateen kesto va-

littiin sen perusteella, kuinka kauan veden virtaus laskennallisesti kestää valuma-alueen kauim-

maisesta pisteestä tarkastelupisteeseen. Rankkuus ja kertymä määritettiin Rankkasateen ja taaja-

matulvat (RATU) -hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu

ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys.

Virtaamalaskentaa varten valuma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maakäytön mukaan

(taulukot 5.2 ja 5.3). Valumakertoimen φ, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i

perusteella laskettiin muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti:

Q = φ * A * i

Mitoitussateella muodostuvat huleveden virtaamat ja kertymät on esitetty taulukossa 4.4.

Taulukko 4.1 Suunnittelualueella käytetty mitoitussade tulvatilanteille.

Tilanne Toistuvuus Kesto

[min]

Sademäärä

[mm]

Rankkuus

[l/s/ha]

Alkuperäinen Kerran 10 vuodessa 120 39 54

Taulukko 4.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan.

Maankäyttö Valumakerroin

Tasainen metsämaasto 0,1

Kattopinta 0,8

Asfalttipäällyste 0,7

Taulukko 4.3 Osavaluma-alueiden pinta-ala ja keskimääräinen valumakerroin.

Alue Pinta-ala

[ha]

Keskimääräinen

valumakerroin

VA1 (nykytilanne) 32 0,1

VA2 (rakennettu tilanne) 32 0,23

Taulukko 4.4 Valuma-alueen hulevesivirtaama ja kertymä nykytilanteessa rakentamisen jälkeen.

Alue Nykytilan

virtaama

[l/s]

Tulevan tilan-

teen virtaama

[l/s]

Nykytilan

kertymä

[m3]

Tulevan tilan-

teen kertymä

[m3]

VA 1 171 1233

VA 2 428 3082

5

5. HULEVESIEN HALLINTA

Suunnittelualueen osalta esitetään, että tontilla pyritään maksimoimaan läpäisevän pinnan osuus.

Läpäiseviä pintoja ovat mm. viheralueet ja pysäköintialueiden läpäisevät päällysrakenteet (Kuva 3

& 4).

Kuva 3. Tyyppikuva läpäisevästä pintarakenteesta pysäköintialueella.

Kuva 4. Läpäisevää päällystettä pysäköintialueella, Englanti.

Huleveden viivytysratkaisut mitoitettiin siten, että ne viivyttävät suunnittelualueen rakennetun ti-

lanteen aiheuttaman hulevesivirtaaman lisäyksen.

Suunnitelmassa on esitetty, että suunnittelualueen hulevedet johdetaan hulevesilammikkoon

(Kuva 5) tai kosteikkoon (Kuva 6), jolla on pysyvä vesipinta ja pysyvä ympäröivä viivytysalue.

Lammikon/kosteikon hyötytilavuudeksi arvioitiin noin 70 %. Lammikon/kosteikon pysyväksi ve-

6

dentilavuudelle arvioidaan noin 500 m3. Rakenteen tarvittava tilavuus on tällöin 2404 m3 ja tar-

vittava tila on lammikon osalta noin 0,6 ha ja kosteikon osalta on noin 0,9 ha. Hulevesialueelta

hulevedet ohjataan rummun kautta itäpäädyssä olevaan ojaan. Rummun ohjeellinen koko on 350

mm.

Tontille on esitetty viivytysrakenteen, hulevesiviemäröinnin ja painanteiden alustava sijainnit ovat

suunnitelmakartalla H01. Putkiviemäröinnin sijasta hulevesien keräilyyn voidaan käyttää myös

avo-oja, jolloin vesi viivyttyy ja veden laatu paranee putkiverkoston verraten. Näillä hulevesien

johtamis- ja käsittelyrankaisulla turvataan, etteivät virtaamat ja veden laatu muutu vastaanotta-

vassa uomassa nykytilanteeseen nähden. Rakenteiden tarkempi sijoittelu ja rakennussuunnittelu

tulee tehdä jatkosuunnittelussa.

Kuva 5. Esimerkkipiirustus lammikosta.

7

Kuva 6. Esimerkkipiirustus kosteikosta.

5.1 Suositus hulevesien hallinnan kaavamääräyksiksi

Seuraavassa on esitetty suositeltavat asemakaavamääräykset hulevesien hallinnan osalta:

• Hulevesirakenteen tilavuudelle on laskettu 2404 m3, joka tarkoittaa pinta-alalta noin 0,9

ha kosteikkoa tai noin 0,6 ha kokoista lammikkoa. Rakenteen viivytystilavuus 1904 m3

tulee tyhjentyä 1-24 tuntia kuluessa täyttymisestä ja niissä tulee olla suunniteltu yli-

vuoto. Rakenteen pysyväksi veden tilavuudelle on arvioitu 500 m3.

• Alueella tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää läpäiseviä pintoja asfaltin sijaan.

Hulevesien hallintarakenteen paikka ja aluevaraus voidaan osoittaa esimerkiksi seuraavalla mer-

kinnällä:

8

5.2 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta

Suurin hulevesistä aiheutuva laadullinen kuormitus tulee valuma-alueen rakennustöiden aikana,

jolloin paljas maaperä on alttiina eroosiolle. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan on syytä

kiinnittää huomiota. Rakennustyömaiden hulevedet tulee johtaa kokoojaojiin ja –puroihin esimer-

kiksi tilapäisten laskeutusaltaiden kautta ja/tai suotopatojen läpi.

Hulevesien hallintarakenteen paikka ja aluevaraus rakentamisen aikaisten vesien hallinnan osalta voidaan osoittaa esimerkiksi seuraavalla merkinnällä:

9

6. YHTEENVETO

Taasjärven IV rakentamishankkeeseen liittyen selvitettiin kaavamuutosalueen hulevesien nyky- ja

tulevaa tilannetta sekä laadittiin alueelle hulevesien hallintasuunnitelma rakentamisesta aiheutta-

vien ympäristövaikutusten minimoiseksi.

Hallintasuunnitelman mukaisesti lisääntynyttä hulevesivirtaamaa viivytetään lammikossa /kos-

teikossa ennen purkamista avo-ojaan. Kosteikko tai kasvillisuutta sisältävä lammikko myös puh-

distaa vesiä. Lisäksi tonteille on suunniteltu viheralueita ja läpäisevää pintamateriaalia pysäköinti-

alueelle. Hulevesien hallintarakenteille on esitettävä tarvittavat aluevaraukset ja määräykset ase-

makaavassa.

kt kt

73

66

73

231

2301

36.7

5

36.75

36.60

36.45

38.

33

35 .65

35.80

35.75

35.90

35.64

37.48

34.92

35.15

34 .90

36.75

34. 31

36.60

33.47 0.0 0

33.4

535 .34

34.8736.66

36.5 5

36 .60

36.

55

36.45

38.4 9

35.70

35. 65

3 5.9

0

3 5.5932.65

35.60

36 .96

34.83

34.85

35.00

34.83

32.56

32.5032.52

33.95

32. 5

733

. 95

32.69

32.7 0

32 .70

32.7 6

34 .0 0

36.6

0

36 .70

36. 70

38.6

7

33.5135.34

33. 4

5

33 .47

33.75

33.

73

35.40

33.8035.40 32.78

32. 79

34.21

32.8 43 4.2 1 34.50

VJ160

PEH-PN10

2014

VJ 160 PEH-PN10 2012

28,3

27,0

34,1

41,4

33,8

41,4

39,1

34,0

31,3

29,1

24,5

29,7

22,6

25,6

27,3

37,7

43,2

39,9

26,3

21,7

23,4

22,4

24,4

40,0

38,2

22,1

24,4

34.0

40.134,2

32,0

34,1 33,7

34,0

753-419-4-617

753-419-4-1117

753-419-4-1818

753-419-4-305

753-419-4-28

4:1161

4:1531

753-419-4-631

4:1752

753-419-4-10

753-419-4-1604

753-419-4-1818

51

2

3

4

48

47

5

258

0

44

45

92

231

30

31

58

1

49

115

85

25

25

25

25

25

25

25

30

30

30

30

30

30

30

30

35

35

35

35

35

35

35

35

35

35

40

40

40

40

40

25

30

35

35

35

35

L

L

LL

L

L

LL

L

L

L

L

L

L

4:1445

4:1765

4:1445

4:1766

4:1771

4:1772

419 Massby

753 SIPOO SIBBO

4444

15

17

21

24

28

53

96

57

49

92

83

2619

44

72

75

76

24

40

37

1417

21

39

2232

31

36

48

63

9388

3384

45

2711 14

67

32

56

44

56

57

26

3823

70

4:1716

4:1714

4:1717

4:1718

4:1719

4:1724

4:1725

4:1720

4:1764

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

HULEVESIALUEVIHERALUE

z

z

AO

AO

AO

AO

AOAO

AO

AO

AO

AO

AO

Hulevedet kerätäänvaihtoehtoisesti hulevesiviemäriintai avo-ojiin.

Viivytysrakennetilavaraus kosteikkon.0.9 ha/lammikko n.0.6 ha

Purku

Ojan siirtotien viereen

hule-1

hul e

-2 hule-2

hule-2

hule

-2

hule-2

suunn.hyv.

Rakennuskohteen nimi

RambollKiviharjunlenkki 1A90220 OULUpuh. 020 755 611www.ramboll.fi

Suunn.ala

piir.

Piirustusnro

TiedostoTyönro

pvm

Muutos

Mittakaava

Taasjärvi IVHulevesiselitys

Suunnitelmakartta 1:2000 A2

VHT 1510045828

H01

25.11.2019E. ShaydakovaEKATMarjo Valtanen

Koordinaattijärjestelmä

Korkeusjärjestelmä

ETRS-GK25

N2000

Merkintöjen sel i tykset

Kaava-alueen raja

Suunn. oja

Olemassa oleva puro/oja

Valuma-alue (VA)

Suunn. hulevesiviemäri (ohjeellinen sijainti)

Rumpu

Virtaussuunta

Purku

hule-1 Ohjeellinen alueen osa,joka on varattu hulevesienkäsittelyä ja viivytysrakenteita varten.

hule-2 Ohjeellinen hulevesipainannetta varten varattu alueenosa.