31 1

2

3

4

5

34

33

3230

29

2627

28

20

23

25

24

21

22

6

7

8

10

9

11

14

13 12

19

18

17

16

15

Talonpoikainen Suomi pienoiskoossa!1. T E RVAV E N EPaltamo1800-luvun tervavene on 14 metriä pitkä ja siihen mahtui jopa 25 tervatynnyriä. Se saattoi painaa lasteineen yli neljä tonnia.

2 . V E S I M Y L LYSumiainenMyllyt olivat usein monen talon yhteisiä, ja kevättulvien aikaan ne jauhoivat viljaa yötä päivää.

3 . V I L JA- A I TTAPaltamoAitta on yksi ulkomuseon vanhim-mista rakennuksista. Aitan alusra-kenne estää hiirien pääsyn aittaan ja huolehtii pohjan tuuletuksesta, jotta vilja pysyy kuivana.

4 . K U RS S IKuortaneKurssin talon päärakennus ja Sippolan luhti ovat eri taloista, jotka sijaitsivat järvenrantakylissä lähellä toisiaan. Kahden kerroksen korkuinen tupa oli talonpoikaistalon arkielämän keskus.

5 . I VA RSNärpiöIvarsin talon pihaan johtaa ajotie porttirakennuksen läpi. Kun keisari Aleksanteri I poikkesi 1819 matkal-laan majatalona toimineeseen Ivar-siin, häntä varten tehtiin koristeelli-nen kuisti ja yläkertaan sisustettiin ajan muodin mukainen huone.

6 . K I R K KOTA L L IKaarlelaKirkkotalleja esiintyi osassa Poh-janmaata. Ne toimivat hevosten lepopaikkoina kirkonmenojen ajan, yläkerran asuinhuoneessa vaihdet-tiin kirkkovaatteet ja joskus siellä yöpyivät pitkämatkalaiset.

7. N I E M E L Ä N TO R P PAKonginkangasTorpan pihapiirissä on useita aittoja, eläinsuojia, keittokota ja riihi. Ra-kennusten lukumäärä kertoo siitä, että torppa oli suhteellisen hyvin toimeen tuleva. Niemelän torppa on ensimmäinen ulkomuseoon siirretty rakennusryhmä, sen tulo Seurasaareen merkitsi ulkomuseon perustamista.

8 . K A R U N A N K I R K KOSauvoKarunan kirkko on toiminut Sauvon seurakunnan kappelikirkkona. Tapu-liin on sijoitettu Haapaveden vaivai-sukko. Kirkkomaalla on ulkomuseon perustajan Axel Olai Heikelin ja hänen vaimonsa Marian hauta.

9 . K A H I L U O D O N K A RTA N OTaivassaloRokokootyylisen kartanon on rakentanut taivassalolainen rakennusmestari Bertil Lustig 1790 Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukaan. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäisiä rakennusosia mutta myös myöhempiä tyylejä edustavia muutoksia.

10 . K I R K KOV E N E E TLuopioinen ja VirratKirkkomatkat kuljettiin kesäaikaan kylän talojen yhteisillä kirkkoveneil-lä. Suurempaan veneistä, Virtain kirkkoveneeseen, mahtui jopa 100 henkilöä.

11. A L E K S I S K I V E N M Ö K K ISiuntioKirjailija Aleksis Kivi vietti mökissä ainakin kesän ja syksyn 1863. Hän viimeisteli siellä näytelmiään Kuller-vo ja Nummisuutarit. Rakennus on jäljennös.

1 2 . L Ä N S I -S U O M A L A I S E T A I TATAitat on sijoitettu länsisuomalai-seen tapaan riviin tien varrelle. Niissä on säilytetty viljaa, vaatteita ja työvälineitä.

1 3 . P E RT I N OT S ASuojärviPertinotsa on peräisin viime sodissa menetetyltä alueelta. Rakennus edustaa pohjoisvenäläistä talotyyp-piä, jossa asuinhuoneet ja karjasuo-jat ovat saman katon alla.

1 4 . K AU KO L A N S AV U T U VATKaukolaKarjalankannaksen luterilaiselta alueelta siirretyt savutuvat edusta-vat hyvin vanhakantaista asumis-tapaa. Pihapiiriin kuuluvat myös pienikokoiset makuu- ja ruoka-aitat.

1 5 . J U S U P O F F I N TA L L IHelsinkiUusgotiikkaa edustavan puisen tallin ulkovuoraus on maalattu tiilirakennetta jäljitellen.

1 6 . P U H E L I N K I O S K IHelsinkiRuotsalaisvalmisteinen kioski on vuoden 1912 mallia. Helsingin keskustassa vastaava malli on ollut käytössä ainakin 1930-luvulle asti.

17. P I K K U H E L S I N K IMuseon perustajan A. O. Heikelin al-kuperäinen suunnitelma oli esitellä Kaivopuiston 1800-luvun kukoista-vaa kylpyläelämää, ja Pikku Helsinki on kunnianosoitus hänen työlleen.

18 . F LO R I N I N H U V I M A JAHelsinkiUusgoottilaisen huvimajan kalus-teet ovat koivua ja maisematapetit ranskalaista alkuperää.

19 . L E P PÄ L Ä N M Ö K K ILoimaaLeppälän mökki on mäkitupa-laisasunto, joka hankittiin museoon 1980-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu myös vaja, ulkokäymälä ja humalatarha.

2 0 . M A A L A I S K AU P PASavitaipaleMaalaiskaupassa myytiin kaikkea, mitä omavaraistaloudessa ei itse tuotettu. Se toimi myös postina, pankkina ja paikallisena uutistoimis-tona, jossa vaihdettiin kuulumiset.

2 1. H U V I M A JAElimäkiEmpiretyylinen huvimaja on Moision kartanosta. Doorilaisine pylväineen se jäljittelee antiikin temppeliä.

2 2 . K A RTA N O N P U U TA R H AKartanon päärakennusta ympäröivä puisto polkuineen oli tärkeä osa säätyläiskulttuuria ja ylpeyden aihe omistajalleen. Esikuvat kartanoiden puistoille saatiin mm. Ranskasta ja Englannista.

2 3 . S E PÄ N PA JAEspooYksi sepän tavallisimmista töistä oli hevosten kengittäminen. Pajan ulko-seinässä onkin rengas, johon hevo-set kiinnitettiin kengityksen ajaksi.

2 4 . V E S I S A H APernajaSaha on Sarvilahden kartanosta. Vanhimmat tiedot vesivoimalla käy-neistä sahoista ovat 1500-luvulta.

2 5 . T U U L I M Y L LYPunkalaidunTuulimylly on ns. harakkamylly. Nimi johtuu harakan pyrstöä muis-tuttavasta parrusta, jonka avulla myllyn yläosaa voi kääntää.

2 6 . A N TT I A N T I N K A F F E L I I T E R ISäkylä

Antti on umpipihatalo, jollaisia raken-

nettiin keskiajalta lähtien Länsi-Suo-men sarkajakoisiin rivi- ja ryhmäky-liin. Piha jakautuu asuinrakennusten ympäröimään miespihaan ja eläin-suojien ympäröimään karjapihaan.

27. ANTIN MÄKIAITAT JA RI IHISäkylä ja SiikainenMäkiaitoissa on säilytetty viljaa ja tervaa. Riihi sijoitettiin tulipalovaa-ran vuoksi pihapiirin ulkopuolelle.

2 8 . T U U L I M Y L LYOripääNs. mamsellimyllyn nimi johtuu säätyläisnaisen pukua muistuttavas-ta ulkomuodosta. Myllyn yläosaa käännetään tuulta kohti hammas-pyörälaitteen avulla.

2 9 . S E L K Ä M ÄPieksämäkiSelkämä on savolaisen kasken-raivaajan talo, jonka tupa on alun perin ollut savutupa.

3 0 . S AV U S AU N AKangasniemiSauna on parihuonetyyppiä, ja sen kiuas on ladottu ilman laastia. Eteisen toisella puolella on maa-lattiainen kota, jossa lämmitettiin pesuvesi.

3 1. H A L L AHyrynsalmiHallan asuinrakennuksessa on iso pirtti, kolme kamaria ja keittiö. Hallan ukko, valtiopäivämies J. A. Heikkinen, uudisti maataloutta ja elvytti alueen poronhoidon.

3 2 . H E I N ÄT U PA JA A I TTANuorgamTuvan rakentamiseen tarvittavat hir-ret on tuotu etelästä, sillä Nuorga-min korkeudella ei kasva havupuita. Tuvassa asuttiin heinänteon aikaan.

3 3 . PAT S AS A I TTA E L I N I L IPetsamoNili on rakennettu korkean kannon päähän, jotta metsästyssaalis olisi suojassa karhuilta ja ahmoilta. Aittaan noustiin tikapuita pitkin.

3 4 . K A R JA M A JAMaalahtiKaukaisille laidunmaille rakennet-tuja karjamajoja käytettiin maidon-käsittelyyn ja paimenen yöpymis-paikkana.

3 5 . I I S A L M E N PA P P I L AU U S I M U S E O K AU P PAIisalmiPappilat olivat seudun kulttuuri-elämän keskuksia ja niiden hyöty-puutarhat tärkeitä puutarhaviljelyn vaikutteiden ja uutuuksien levittäjiä. Kirjailija Juhani Ahon tiedetään kirjoittaneen pappilassa pieniä kertomuksiaan, hänen isä Theodor Brofeldt oli Iisalmen kirkkoherra.

L I P U T / I N F O

M U S E O K AU P PA

TO I M I STO

K A H V I L A

TA M M I N I E M I

R AV I N TO L A S E U R AS A A R I

L AU TTA L A I T U R I

K AU P PATO R I – S E U R AS A A R I

toukokuu

10.30 / 12.30 / 14.30

kesä, heinä, elo

10.30 / 12.30 / 14.30 / 16.30

S E U R AS A A R I – K AU P PATO R I

toukokuu

11.30 / 13.30 / 15.30

kesä, heinä, elo

11.30 / 13.30 / 15.30 / 17.30

S E U R AS A A R E N U L KO M U S E O F Ö L I S Ö F R I L U F T S M U S E U M

35