taloudentekijät 1/2013

HYVINVOINTI:Työkuntovalmennuksesta apua muutostilanteisiin s. 4

TT TesTaaToyota Auris täyshybridi –ekologinen perheauto s. 12

RaHa & TalOus: Pääekonomisti Reijo Heiskanen maalailee tasaista talousvuotta s. 6

PROFIIlIssa:Heikki Tynkkynen uskoo alueen kehittymiseen s. 8

Yrittäjän arki vaatii vastapainoa s. 3

TalOudeNTekIjäTEtelä-Savo • tiistaina 12.2.2013 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 1/2013

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2013

Yrityselämää 70 vuotta

TalOudeNTekIjäT

Kaupat auki vai kiinni?

arkadianmäeltäPaulIINa VIITamIes, kaNsaNedusTaja (sd.)

ToimitusjohtajaltaeTelä-saVON YRITTäjIeN TOImITusjOHTaja mIRja HaaVIkkO

Juhlan aikalyhyesti

Toimituksen valinnat

ajassa

Itse kannatan mahdollisimman vapaata mahdollisuutta kaupankäyntiin.

Moottoripyöräilyä, golfia ja orkesterimu-siikkia – yrittäjän mieli rentoutuu monen-laisissa harrastuksissa. Lue tarkemmin si-vulta 3.

Juhlavuotena Etelä-Savon Yrittäjät tuovat esille yrittäjyyttä ja yrityksiä monimuotoisesti.

Ekologisesti tehokkaampia valintoja asumiseen ja autoiluun sivuilla 7 ja 12.

julkaIsIja: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

kusTaNTaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

PääTOImITTaja: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, [email protected]

TOImITus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiska-

nen ja Arto Tolvanen, [email protected]

ulkOasu ja TaITTO, IlmOITusmYYNTI ja -ValmIsTus:

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

IlmesTYY VuONNa 2013: 12.2., 11.4., 4.6., 10.9., 31.10. ja 10.12.

PaINOPaIkka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

eTelä-saVON YRITTäjIeN ValINNaT 2013Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtajana jatkaa viidettä vuotta punkahar-

julainen Heikki Tynkkynen. Hän jatkaa työtään myös Suomen Yrittäji-

en hallituksessa. Varapuheenjohtajiksi valittiin paikallisyhdistysten pu-

heenjohtajista Nina Rasola Mikkelistä, Sirpa Ylönen Jäppilästä ja Matti

Tulla Kangasniemeltä. Muut hallituksen jäsenet ovat Jarkko Wuorinen

Savonlinnasta, Pauli Hellberg Pieksämäeltä, Riitta Rimmi Juvalta, Jukka

Suomalainen Kerimäeltä, Jouko Toivonen Pertunmaalta ja Kaarina Ko-

vanen Rantasalmelta.

eTelä-saVON YRITTäjäT FacebOOkIssaEtelä-Savon Yrittäjät löytyy nyt myös Facebookista. Jäsen, rupea tyk-

kääjäksi ja saat ajankohtaisinta infoa yrittäjäelämästä!

keHITYsYHTIö saVONlINNaaNKaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti on Savonlinnan seudun

yrityselämää palvelemaan perustettu kehitysyhtiö Savonlinnan Yritys-

palvelut Oy. Yhtiön vt. toimitusjohtajana toimii Marjukka Aarnio ja uusi

toimitusjohtaja on parhaillaan haussa. Kehitysyhtiön tavoitteeksi on

asetettu 300 nettotyöpaikan luominen seudulle.

Yhtiön omistaa 100 % Savonlinnan kaupunki ja yhtiön hallituksessa toi-

mivat puolueidensa edustajina Jarkko Wuorinen (pj) Pirkko Juuti, Erja

Turunen, Ari Ora ja elinkeinoelämän edustajana BLC-konsernin toimi-

tusjohtaja Martti Volotinen. Palvelusopimus kaupungin kanssa yritys-

palvelujen toteuttamisesta on parhaillaan tekeillä.

kesäTYöPaIkkaHaku kuumImmIllaaNEtelä-Savon Yrittäjät kannustaa jäsenyrityksiään palkkaamaan kesä-

apulaisia ja mahdollistamaan paikallisille nuorille kesätyöpaikka koti-

seudulla. Myös kaupunkien kesätyöpaikat ovat haettavissa kaikkien

maakunnan kaupunkien nettisivujen kautta.

PaRIkkalaN RajaNYlITYsPaIkka VaaTII lIsälObbausTaKansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen Parikkalaan on maakun-

nan suuri mahdollisuus. Usean eri ministeriön päätöksen vaativa hanke

puskee eteenpäin, mutta tarvitsee avukseen kaikkien alueen kansan-

edustajien ja vaikuttajatahojen yhteiseen hiileen puhaltamista ja vaikut-

tamistyötä. Delegaatio Kataisen juttusille ja pääomien keruu hankkeen

tueksi voisi edesauttaa hanketta.

Anna palautetta www.yrittajat.fi/etelasavo/palaute

Etelä-Savon Yrittäjät ry saavuttaa 70 vuoden merkkipaalun tänä

vuonna. Alkuhankaluuksien jälkeen aluejärjestöstä on kehittynyt vahva eteläsavolaisen elinkeinoelämän suunnannäyttäjä ja aktiivi-nen toimija. Entistä tärkeämpi ja olennaisempi osa seutukuntaa. Jä-

senmäärä on kohonnut noin 2 800 yritykseen. Etelä-Savon Yrittäjät haluaa olla mukana rakentamassa ja kehittämässä maakuntaa ja lisäämässä alueen elinvoimaa.

Alueen yritykset ovat seudun merkittävin työllistäjä ja kuntien talouden pe-ruspilari. Yrittäjien on oltava päättäväisiä, tarmokkaita, innovatiivisia, tehok-kaita, osaavia ja sitkeitä. Ammattitaito, erikoisosaaminen ja oman alan erityis-tuntemus ovat yrittäjille monesti ainutlaatuisen tärkeitä ominaisuuksia. Juh-lavuotena on yrittäjillä erityinen syy olla ylpeitä omasta osaamisestaan ja sit-keydestään alati muuttuvan maailman haasteissa.

Yrittäjän on muistettava kiireen keskellä huolehtia myös omasta hyvinvoin-nistaan. Suomen yrittäjät ja sen aluejärjestöt työskentelevät yrittäjille parem-pien toimintaolosuhteiden ja positiivisemman yrittäjyyskulttuurin puolesta. Silloin kun yrittäjät voivat hyvin, kunnat voivat hyvin ja koko Suomi voi hyvin. Siksi lähes kaikkien kuntien päätöksentekoon on otettu mukaan yritysvaiku-tusten arviointi, ja yrittäjät ovat mukana kuntien strategiaprosesseissa ja ke-hitysfoorumeissa.

Juhlavuotena Etelä-Savon Yrittäjät tuovat esille yrittäjyyttä ja yrityksiä mo-nimuotoisesti. Juhlavuoteen kuuluvat olennaisena osana myös yhteiset het-ket. Varaa jo nyt kalenteriisi Etelä-Savon Yrittäjien maakunnallinen juhlapäi-vä 24.5.2013 Mikaelissa Mikkelissä.

Tapahtumien lisäksi yrittäjyys on esillä monella eri tavalla koko vuoden ajan. Toivomme kaikille jäsenyrityksillemme menestyksekästä toimintavuotta, ai-kaa itselle ja perheelle, panoksia työhyvinvointiin ja kehittämiseen. Tapaami-siin yritystilaisuuksissa 2013.

Eduskunta käsittelee ensi viikolla selontekoa kauppojen aukioloajan laajentumisen vaikutuk-sista.

Selonteko pohjautuu vuonna 2009 tehtyyn lakimuutokseen, jolla kauppojen aukiloaikojen sääntelyä muutettiin vapaampaan suuntaan. Sa-malla eduskunta edellytti, että asiasta tehdään selonteko, jolla selvitetään aukioloaikojen laajen-tamisen vaikutusta mm. kaupanalan työntekijöi-hin, yrittäjiin sekä henkilöstön turvallisuuteen.

Selonteko paljastaa monia mielenkiintoisia asioita. PAMin kyselyn mukaan laajentuneet au-kioloajat eivät ole tuoneet kokoaikatyötä, vaan tunnit ovat jakautuneet useamman työntekijän kesken ja se on vastoin ennakko-odotuksia.

Palvelualan työpaikat ovat niitä, joiden on ar-veltu lisääntyvän meillä Etelä-Savossakin eniten. Ongelmana kuitenkin on samanaikaisesti töiden silppuuntuminen eli ihmisen on pienen palkan ja vähäisten työtuntien vuoksi tehtävä usealle työn-antajalle osa-aikatöitä samanaikaisesti.

Tätä kirjoitettaessa tuli Keski-Suomen käräjä-oikeuden päätös Viitasaaren ABC-aseman hen-kilökuntaa koskien. Työnantaja eli S-ryhmän Osuuskauppa Keskimaa oli tehnyt osa-aikai-sia työsopimuksia vuokravälitysfirman kanssa, vaikka ns. omat työntekijät olivat ilmaisseet ha-lunsa tehdä lisää työtunteja osa-aikaisen työn-sä täytteeksi. Keskimaa tuomittiin työsopimus-lain rikkomisesta. Tuomio oli ihan maalaisjär-

jellä käsitettävä.Ensi viikon eduskuntakeskustelussa tullaan

kuulemaan monia mielenkiintoisia puheenvuo-roja. Osa ihmisistä on tässäkin asiassa juuttu-nut tiukasti poteroihinsa eikä välttämättä huo-maa maailman muuttuneen ympärillä.

Itse kannatan mahdollisimman vapaata mah-dollisuutta kaupankäyntiin, kuitenkin niin, että työntekijöiden näkökulmia työvuoroihin kuul-laan. Se on kuitenkin kauppa, joka kannattaa!

31/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Ruth Lähdeaho

Kaarina ja Jyrki Kovanen tapasivat jo 80-luvulla opiskellessaan maati-lateknisellä linjalla Joroisissa. Meni kuitenkin jokunen vuosi ennenkuin pariskunnan tiet taas kohtasivat ja Jyrki houkutteli Kaarinan Selän Me-talliin töihin.

Selän Metallissa Kaarina on keskit-tynyt enemmän hallinnollisiin tehtä-viin, mutta osallistuu tarvittaessa myös laitteiden kokoonpanoon. Selän Metalli tekee erikoistöitä teollisuudel-le ja valmistaa myös itse kehittämiään SEME Yleiskahmareita.

Yleiskahmarin suunnittelu alkoi siitä, kun hiljaisena aikana pariskunta katseli kahvihuoneen ikkunasta naa-purin työläästi etenevää pellon raiva-usta. Jyrki alkoi miettiä miten työ voi-si sujua paremmin.

Näyttöä ongelmien ratkaisusta oli

jo ennestään, onhan takapihalla itse tehty traktori ja autosta rakennettu ruohonleikkuri. Parin vuoden kehi-tystön jälkeen yhtiöllä oli valmis tuo-te, jonka myynti nykyisin edustaa yli puolet Selän Metallin liikevaihdosta.

Työn ja harrastuksen yhdistelmä

Kaarinan oma yritys, KatinUnelmat käynnistyi melkeinpä vahingossa pa-risen vuotta sitten. Maailmanlaajui-nen taloudellinen notkahdus on tun-tunut Selän Metallissa ja toimintaa on supistettu.

Kaarina oli jo aiemmin haaveillut oman vaate- ja kosmetiikkaliikkeen perustamisesta ja harrastusmielessä tehty esittelymyynti muuttuikin lii-ketoiminnaksi. Koska Kaarina on itse ommellut ja kiinnostunut muodista, oman naisten putiikin perustaminen

oli helppoa. Jo ensimmäisenä kesä-kautena kivijalkamyymälä piti Kaari-nan yllättävän kiireisenä.

Talvella, kun liikkeessä on hiljai-sempaa, Kaarina lähtee itse asiakkai-den luo. KatinUnelmien myötä har-rastus ja työ menevät iloisesti sekai-sin, mutta erilaisten muotinäytösten ja esittelytilaisuuksien toteuttami-nen niin ihmisten kodeissa kuin yri-tyksissäkin on hauska sosiaalinen ta-pahtuma.

Yhdessä Jyrkin kanssa Kaarina on osallistunut Suomen Yrittäjien jär-jestämään Voi hyvin -hankkeeseen. Kaarina suosittelee lämpimästi pien-ryhmähanketta muillekin yrittäjille. Etenkin hankkeeseen sisältyvät pien-ryhmätapaamiset, joissa saa vaihtaa kokemuksia eri aloilla toimivien yrit-täjien kanssa olivat innostavia.

alttotorvea soittaessa unohtuu kaikki muu

Rantasalmelle muuttaessaan Kaari-na oli iloisesti yllättynyt paikkakun-nan hyvästä musiikkitarjonnasta ja liittyikin pian AIV:n (aikuisten viih-deorkesterin) aktiiviseksi jäseneksi. Kaarina pitää tiukasti kiinni siitä, että maanantai-iltana ei ole muuta menoa kuin AIV-harjoitukset.

Pariskunnan yhteinen harrastus on veneily. Vesillä mieli lepää päivän päätteeksi, viikonloppuvapaalla tai ke-sälomalla. Hyvin varustettu vene kor-vaa kesämökin ja sen voi ankkuroida missä vaan vesillä. Etenkin Linnan-saaren kansallispuisto on paikka, jossa voi saunoa ja uida kelillä kuin kelillä.

Hyvinvointi Näin yrittäjä irtautuu työkiireistä ja rentoutuu vapaa-ajallaan.Mikroyrittäjän työterveyshuolto vaatii kehittämistä.Talouden haasteet asettavat vaatimuksia työssäjaksamiselle.

metallia ja hepeneitä

Hirsirakentamista ja äijäjumppaaRuth Lähdeaho

Huvilavalmistamo Kor-

hosen toimintaa jatkava Ari Korhonen on tyy-tyväinen. Luonnonkau-

niilla Rantasalmella on hyvä elää ja jatkaa isän aloittamaa työtä. Hyvän yhteistyöverkkonsa ansiosta Huvila-valmistamo pystyy toimittamaan hir-sirakennukset avaimet käteen peri-aatteella.

Myös korjausrakentaminen ja ra-kennusten laajennustyöt lisääntyvät jatkuvasti ja merkittävä osuus yri-tyksen liikevaihdosta tuleekin näiden myynnistä. Korhonen ei kilpaile hin-nalla vaan laadulla ja kattavilla pal-veluilla.

Pitkää ikää työn ja vapaa-ajan tasapainoista

Korhosen mielestä työ ei saa hallita koko elämää, vaan pitää huolehtia niin omasta kunnostaan kuin perhe-elämästäkin. Tavoitteena on päästä nauttimaan joskus huolettomia elä-kepäiviä, toisin kuin esimerkiksi Kor-hosen omalle isälle kävi.

Tässä vaiheessa on liian aikaista keskustella siitä, onko joku Korhosen neljästä lapsesta halukas jatkamaan perheyrityksen pyörittämistä. Aina-kin vanhin poika opiskelee rakennus-insinööriksi. Lasten on parempi opis-kella niin pitkään kuin intoa riittää ja käydä katselemassa maailmaa. Sen jälkeen voi tehdä päätöksiä yrityksen tulevaisuudesta.

Lapset ovat kyllä tutustuneet per-heyrityksen toimintaan ainakin kesä-töiden merkeissä. Myös Korhosen vai-mo työskentelee puolipäiväisesti yri-tyksessä.

Korhonen pyrkii pitämään työpäi-vänsä enintään 8-9 tunnin pituisina. Työpäivät voivat toki venyä, etenkin

vilkkaimman rakennuskauden aika-na.

Älypuhelimet ja kannettavat ovat tuoneet toimiston työmaalle, joten illat eivät mene toimistotöissä, vaan osan paperitöistä pystyy hyvin teke-mään työaikaan.

Korhosen mielestä 50-vuotiaan yrittäjän on pakko alkaa ajatella omaa kuntoaan ja liikunta on tärkein vapaa-ajan harrastus. Hän käy äijäjumpas-sa, mikä on hyvä vastapaino raskaalle työlle. Mikäs siinä äijien kanssa heit-tää huulta kun nuori naishenkilö piis-

kaa miehiä liikkumaan. Talvisin hiihto ja retkiluistelu ovat

mieluisia tapoja viettää vapaa-aikaa. Kesään kuuluvat golf ja moottoripyö-räily. Vaikka talvella golfia ei pääse pelaamaan, paikallisen seuran pu-heenjohtajuuden myötä Korhonen

viettää aikaa myös hallinnollisissa tehtävissä.

Lisäksi vapaa-aikaa kuluu kerho-rakennuksen kunnostamiseen. Ran-tasalmella on 25 vuotta sitten perus-tettu seura, jonka käytössä on 9-rei-käinen rata. Se on juuri sopivan ko-

koinen, ettei tarvitse koko päivää kuluttaa golf-kentällä.

Golf vaatii keskittymistä ja pelin aikana työasiat pysyvät poissa aja-tuksista. Pääsääntöisesti golfissa ta-pellaan itseään vastaan, mutta välillä otetaan toisistakin mittaa.

aRto toLVaNeN

JYRKI KoVaNeN

HIRsITalOYRITTäjä aRI kORHONeN ei halua, että työ hallitsee koko elämää.

kaaRINa kOVaNeN ReNTOuTuu aikuisten

viihdeorkesterin soittajana.


HyvinvointiOn hölmöä jättää oma työterve yshuolto retuperälleLaki velvoittaa työ-antajan järjestämään terveyspalveluja henkilöstölleen. Suuri joukko pienyrittäjiä jättää kuitenkin edel-leen oman työter-veyshuoltonsa hoita-matta.

PäIVI KaPIaINeN-heIsKaNeN

Työterveyshuollon perusta on työ-paikkaselvitys. Sitä varten selvitetään työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja vä-kivaltavaarat. Samalla selvitetään myös ensiapuvalmiudet. Selvityksin kartoitetaan myös työilmapiiriin ja työn kuormitukseen liittyviä asioita.

Lakisääteisiä ovat työsuhteen alus-sa ja määräajoin tehtävät terveystar-kastukset, joissa voidaan seurata altis-teita, kuten melua ja kemikaaleja. Li-säksi voidaan järjestää vapaaehtoisia terveystarkastuksia, joiden avulla ker-rytetään tietoa työkyvyn ylläpidosta.

Silloin kun asiat ovat työpaikalla kunnossa, työterveyshuolto toimii ja jokainen voi hakeutua palvelujen pa-riin niitä tarvitessaan.

Terveyspalvelut kaupungin liikelaitokselta

Mikkeliläinen Tiina Mäkinen pe-rusti Mainospihlajan ystävänpäivä-nä 2006. Yritys on erikoistunut tar-joamaan asiakkailleen graafiseen- ja tekstinsuunnitteluun liittyviä palve-luja. Neljä ammattitutkintoa suoritta-nut yrittäjä pyörittää yritystään kom-mandiittiyhtiönä.

Työterveyshuollon peruspalveluis-ta hän teki sopimuksen Mikkelin kau-pungin hallinnoiman liikelaitoksen kanssa muutama vuosi yrityksen pe-rustamisen jälkeen.

– Tämä on hyvä tapa pitää huol-ta omasta työterveydestä ja työhyvin-voinnista. On hyvä, että on määräai-kaistarkastuksia, että veriarvot yn-nä muu tulee edes joskus katsottua. Myös rokotukset, kuten influenssa-rokotus, hoituvat näin helposti. Olen ollut perusterve, mutta jos sairastui-sin, tietäisin, miten pääsen nopeasti lääkärille.

Yksinyrittäjistä valtaosa on työter-veyshuollon ulkopuolella. Mäkisen

mielestä työterveyshuollon perusso-pimuksen solmimisen ei pitäisi jäädä ainakaan rahasta kiinni.

– Kustannukset ovat olleet todella pienet muutaman vuoden välein pi-dettävistä perustarkistuksista ja ro-kotuksista. Jos taas sairastuisin, tuli-si varmasti kalliimmaksi, jos en pääsi-si nopeasti hoitoon ja takaisin töihin.

Mäkinen on mukana Mikkelin am-mattikorkeakoulun Voi hyvin yrittäjä -hankkeessa pohtimassa pienryhmäs-sä yrittäjien työhyvinvointia. Yrittäjän työhyvinvoinnin ykkösasia on hänen mielestään työpäivän sisältö.

– Työpäivä ei saisi uuvuttaa ihmis-tä, vaikka tehokkaan päivän jälkeen voi väsynyt ollakin. Arjenkin sisällön pitäisi olla positiivista. Ja lomaa pitää osata pitää. Luovuus ja ideat eivät ke-hity, jos pysyttelee pelkästään oman

työpöydän äärellä.

Terveydenhuollon palvelut yksityiseltä lääkäriasemalta

Heikki Vanhanen perusti kahden

kollegansa kanssa vuonna 1996 Ete-lä-Savon hydrauliikkakeskus Oy:n Mikkeliin. Yritys tarjoaa koneisiin, öljyyn ja voimansiirtoon liittyviä pal-veluja. Asiakasyritykset toimivat teol-lisuudessa, kunnossapidossa ja tuo-

tannossa. Yritys myös myy työsuojelutarvik-

keita, kuten työsuojeluvaatimusten mukaisia vaatteita ja kenkiä. Pelivaraa ja lisäresursseja yrityksen kiirehuip-puihin tuo samassa toimintaympä-

kela korvaa Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan

ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan

kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityk-

sistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja

ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä.

Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon li-

säksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon

ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja

kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon

kustannuksista. Toiminnan on täytettävä hyvän työ-

terveyshuoltokäytännön periaatteet, ja palveluiden

on oltava maksuttomia työntekijöille.

Korvattavia kustannuksia syntyy

� työterveyshuollon ammattihenkilöiden eli työter-

veyslääkäreiden ja -hoitajien palveluista

� ammattihenkilöiden tarvitsemista asiantuntija-

palveluista

� ammattihenkilöiden tarvitsemista laboratorio- ja

radiologisista tutkimuksista

� työterveysaseman ylläpidosta ja varustamisesta

� työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä

� muista työterveyshuollon toteuttamiseen tar-

peellisten voimavarojen käytöstä.

Työkyvyn arviointi- ja hoitovastuu on työterveys-

lääkärillä. Erikoislääkärin palvelut sekä tutkimuk-

set korvataan työterveyshuoltona vain silloin,

kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin

konsultaatioita arvioidakseen työntekijän työkykyä

ja hoitomahdollisuuksia.

Myös muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden

palvelujen (mm. fysioterapeutit, psykologit) käyttö

työterveyshuollossa perustuu työterveyshuollon

ammattihenkilöiden tarveharkintaan.

Lisätietoja: www.kela/tyoterveys

uusia lääkkeitä työelämän muutostilanteista selviämiseen Yt-neuvottelu- ja irti-sanomistilanteet ovat monelle turhankin tuttuja taloudellisesti haasteellisena aikana.

aRto toLVaNeN

Juuri näiden muutostilanteiden

vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja niistä selviämiseksi on Etelä-Savossa kehitetty uusi toimintamalli, työkun-tovalmennus.

Moniammatillinen kuntoutustiimi kehitti uuden toimintamallin projek-tipäällikkö ja fysioterapeutti Tuovi Riikilän johdolla Kruunupuistossa Punkaharjulla. Ammattilaistiimi on työskennellyt aiemmin vuosia var-haiskuntoutuksen, ammatillisen kun-toutuksen, työttömien kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin parissa.

Nyt kehitetyssä toimintamallissa on tavoitteena työttömyysuhan alla olevien tai työttömäksi jääneiden yk-silöiden työmarkkinakelpoisuuden ja oman identiteetin vahvistaminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja aktiivinen työskentely tulevaisuuden rakentamiseksi.

Menetelmä hyödynsi myös valmen-nusryhmän sosiaalista asetelmaa ta-voitteiden saavuttamiseksi. Valmen-nusohjelma kehitettiin yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa Eu-

roopan sosiaalirahaston tuella.

Yritysnäkökulma mukana

Työelämän vaatimuksia työntekijöille

oli kehitysprojektiin mukaan tuomas-sa Etelä-Savon Yrittäjien puheenjoh-taja Heikki Tynkkynen ja Itä-Sa-von Uusyrityskeskuksen toimitusjoh-taja Juhani Rouvinen.

– Työelämävalmiuksien muutos, fyysinen jaksaminen, osaamisen ke-hittämisen jatkuvat vaatimukset ja asennoituminen työhön, Tynkkynen luettelee tämän päivän kiivaan työryt-

min haasteita. – Pitkään samalla työnantajalla

työskennelleet eivät usein enää osaa hakea työtä eli kaupallistaa omaa osaamistaan työnantajille houkutte-

levaksi, Riikilä analysoi. Menetelmän sisäänajovaihees-

sa kursseille ilmoittautui työvoima-toimiston avustamana yhteensä 233 hakijaa, joista valittiin 144 kurssilais-ta. Yhteensä 15 kuntoutusvalmen-nuskurssia toteutettiin 8–12 hengen ryhmissä. Projekti alkoi huhtikuussa 2010 ja päättyi tammikuussa 2013. Tulosten analysoinnista vastasivat kuntoutuspsykologi Petri Karkko-la ja lääkäri Taimi Lehtilä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta kuntoutustyön tukirankana

– Kuntoutukseen ja hyvinvointiin liit-tyvä laaja tutkimusohjelma kehittää Kruunupuiston osaamista kokonai-suutena, Kruunupuisto Oy:n toimi-tusjohtaja Hannu Ronkainen pai-nottaa.

Kruunupuisto on toiminut jo yli 40 vuoden ajan kuntoutuksen edelläkävi-jänä Suomessa.

– Sekä oman toiminnan että kun-toutuksen kehittämiseen ei ole auto-maatteja. On tehtävä pitkäjänteistä kehitys- ja tutkimustyötä ja etsittävä uudenlaisia ratkaisuja ja ennakkoluu-lottomia lähestymiskulmia.

Työkuntovalmennus on nyt tuot-teistettu ja valmennuskurssien jär-jestämiseksi on kehityshanke tuotta-nut oman ohjekirjan.

Lisätietoja:www.kruunupuisto.fi/ tyokuntovalmennus

”On tyhmyyttä jättää omat asiat hoitamatta. Olet samaa lihaa ja verta kuin työn- tekijäsikin.”

HaNNu RONkaINeN (Vas.) ja HeIkkI TYNkkYNeN (OIk.) pohtivat uusia keinoja yrittäjien työssäjaksamiseen.


On hölmöä jättää oma työterve yshuolto retuperälleristössä toimivat kolme yhteistyöyri-tystä. Yhteistyökumppaneiden kanssa saadaan mittavatkin tilaukset toimi-tettua jouhevasti asiakkaan vaatimus-ten mukaisesti.

– Homma toimii. Jokainen käy lää-käriasemalla, kun on tarvetta. Itse en käy terveystarkastuksissa vuosittain, sillä olen perusterve.

Lisäksi yritys on hankkinut kai-kille työntekijöilleen vakuutusyhti-ön kanssa räätälöidyt vapaa-ajan va-kuutukset.

– Haluamme pitää huolta työnte-kijöistämme kuin omista perheen-jäsenistämme. Työntekijöille hanki-tut edut eivät ole asemaan sidottuja, vaan ne ovat kaikille samat.

Vanhasta kummastuttaa se, että monessa yrityksessä pidetään huolta työntekijöiden työterveyshuollosta, mutta yrittäjän oma työterveyshuol-to unohdetaan kokonaan.

– Mitä teet työntekijöillä, jos olet itse raihnainen? Yritys lähtee sinus-ta itsestäsi, ja siksi sinulle kuuluvat samat edut kuin muillekin. On tyh-myyttä jättää omat asiat hoitamatta. Olet samaa lihaa ja verta kuin työn-tekijäsikin.

Yrittäjän työhyvinvoinnissa hän pi-tää tärkeänä sitä, että yrittäjä huoleh-

tii myös omista lomistaan. – Jos joku sanoo minulle, ettei ole

pitänyt lomiaan 20 vuoteen, sanon, että se on tyhmää ja lyhytnäköistä. Ei ihminen muutu koneeksi ryhtyessään yrittäjäksi, vaan kyllä yrittäjäkin tar-vitsee lomaa ja omaa aikaa ladata ak-kujaan. Jos on aina töissä, ei sillä to-dista kenellekään mitään.

Työhyvinvointi korostuu työterveyshuollossa

15 vuotta sitten kiinteistöalan yri-tyksen perustaneelle Marko Pal-homaalle on ollut alusta asti sel-vää, että työterveyshuolto on kaikki-en ulottuville. Vuodesta 2009 yritys on toiminut Aitoasuntojen nimellä.

– Meillä on paikallisesta yritykses-tä ostettu normaali työterveyshuol-lon palvelupaketti, johon kuuluvat terveystarkastukset ja vuosittaiset ra-portit. Suomalainen työterveysjärjes-telmä on työssäkäyvien etuoikeus: hy-vää hoitoa saa nopeasti. Kalleinta yri-tykselle on, jos työntekijä jää odotta-maan, eikä mene heti hoitoon tai kun flunssa iskee, ei jää kotiin lepäämään, vaan tartuttaa taudin muihin.

Myös Palhomaa korostaa työhyvin-vointia.

– Ihminen viihtyy työssään, kun

hän kokee tekevänsä mielekästä työtä, saa vastuuta ja tilaa. Työssä viihtymi-nen heijastuu asiakkaille saakka ja nä-kyy asiakastilanteissa. On tärkeää, et-tä myös perheen asiat ovat kunnossa.

Kiinteistönvälittäjillä työaikoja ei käytännössä ole.

– Me pidämme huolta siitä, että lo-mia on riittävästi. Ihmiset merkitse-vät ensin kalentereihinsa harrastuk-set ja vasta sitten työt. Jos niin ei tee, on työssä koko ajan, mutta tällä alal-la ei tule tuloksia, jos on aina töissä.

Työterveyshuollon tavoitteena on myös ehkäistä uupumista.

– Jos työterveyshuoltoon mennään

uupuneena, se on jo johtamisasiakin. On johtajan asia, ettei porukka uuvu. Jos porukka näyttää siltä kuin olisi vedetty kolme maratonia putkeen, on peiliin katsomisen paikka.

Jotta paletti pysyy kasassa, yrit-täjän on pidettävä omastakin hyvin-voinnistaan huolta.

– Yrittämisen kehittämiseen pitää jättää aikaa. Jos yrittäjä on uupunut, kehittäminen jää väliin ja se näkyy lii-kevaihdossa ja liikevoitossa.

TYössä VIIHTYmINeN näkyy asiakkaille saakka, Marko Palhomaa korostaa. >

”kalleinta yritykselle on, jos työntekijä jää odottamaan, eikä mene heti hoitoon, tai kun flunssa iskee, ei jää kotiin lepäämään, vaan tartuttaa taudin muihin.”

1 2Älä unohda vapaa-aikaasi, hanki mielekäs harrastus

Huolehdi terveydestä ja varaudu muutoksiin

Henkilöstökuluja vai tuottoja?Yrityksen tärkein voi-mavara on osaava, motivoitunut, työky-kyinen henkilöstö. Kuitenkin vallalla on käsite, että kulusääs-töt kannattaa tehdä henkilöstömenoista. Mikä mahtaa olla totuus?

Yhden työntekijän yksi työpäivä

maksaa suomalaisessa yrityksessä keskimäärin 300 euroa (lähde: EK). On siis totta, että henkilöstöstä ai-heutuu useimpien yritysten suurin yksittäinen kuluerä.

Toisaalta henkilöstö tekee yrityk-sen tuloksen eli on se kaikkein rat-kaisevin lenkki tuotantoketjussa. Työntekijän valinta, perehdyttämi-nen, sitouttaminen ja motivointi sekä terveydestä huolehtiminen onkin me-nestyvien yritysten resepti pärjätä ko-koajan kovenevassa kilpailussa. Kes-kimäärin suomalainen työntekijä on sairauden tai tapaturman takia pois töistä 11 päivää vuodessa. Menesty-vissä yrityksissä luku on merkittäväs-ti alhaisempi.

Eniten poissaoloja aiheuttavat tu-ki- ja liikuntaelimissä olevat sairau-det (noin 25 %) ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet (yli 20 % kaikista) perinteisten flunssien ja vatsatautien ohella.

Hyvä kokonaisuus alkaa esimies-

työstä – se on jatkuvaa välittämis-tä ja vuorovaikuttamista, yhteistä te-kemistä. Esimiestyötä auttaa selke-ästi mietitty palvelukokonaisuus – työterveydenhuolto, vakuutukset ja muut työsuhde-edut. Tärkeää on va-lita myös oikeat palveluntuottajat ja varmistaa yhdessä yrityksen tarpei-siin sopivat toimintamallit.

Työterveydenhuolto on oltava koh-

tuullisen lähellä työpaikkaa. Enna-koiva työkykyä ylläpitävä toiminta tulee olla muutakin kuin lakisäätei-set paperit kansioissa. Terveystarkas-tukset, työpaikkakäynnit, työkykyris-kien varhainen tunnistaminen vaatii aktiivista otetta niin palveluntuotta-jalta, yritykseltä kuin työntekijöiltä. Sairauksien hoitoon tulee päästä no-peasti, mieluiten jo samana päivänä.

Erikoislääkäriä vaativissa saira-uksissa myös mahdolliset jatkotutki-muksien ja hoitojen nopea toteutta-minen on työnantajalle keino varmis-taa työntekijän työkunto eli yrityksen tuottavuus. Myös työ- tai vapaa-ajan tapaturmatilanteissa nopea hoidon saanti on työkyvyn palautumisen kan-nalta olennainen seikka.

miten valita oikea kokonaisuus?

Kustannustehokkainta on hyödyn-tää työterveyshuoltoa. Tällöin työter-veyslääkäri katsoo yrityksen kokonai-suutta. Työterveyshuoltoa saumatto-masti täydentävällä vakuutuksella saadaan myös isommat erikoislääkä-

riä vaativat sairaudet nopeasti hoi-toon ja kun hoitoon meno vaatii työ-terveyslääkärin lähetteen, säilyy hoi-toketjun hallinta edelleen työterveys-lääkärillä.

Mikäli työterveyspalvelut ovat työnliikkuvuuden tai muuten vai-keasti tavoitettavissa, voidaan ko-ko sairaanhoito rakentaa ennakoi-van työterveyshuollon päälle vakuu-tuksella. Tuolloin työntekijä voi men-nä kulloinkin itseään lähinnä olevaan lääkäriin hoitoon. Tapaturmatilan-teissa hoitopaikan vapaa valinta ko-rostuu – työterveysasemalle on erit-täin hankala päästä hoitoon vaikkapa talvilomalla pohjoisessa hiihtoladul-la sattuneen kaatumisen jälkeen, kun polvi on turvonnut ja kipeä.

Työterveydenhuoltoa täydentäviä

vakuutuksia on monenlaisia. Kor-vauspiiri, palvelumalli ja hinta ovat sidoksissa toisiinsa. Kannattaa var-mistaa, että vakuutus korvaa mm tuki ja liikuntaelinsairauksien sekä myös mielenterveyteen liittyvien sairauksi-en hoitoja. Kannattaa myös kiinnittää huomiota kuinka laaja verkosto lääkä-rikeskuksia vakuutusyhtiöllä on käy-tössään ja saako hoidon ilman omaa rahaa.

Vakuutusyhtiön ollessa suoraan palvelunostajana prosessin sujuvuus on varmistettu ja hintataso voi olla paljon listahintoja edullisempaa eli näin samalla korvausmäärällä saa pal-jon enemmän hoitoa.

Oikean kokonaisuuden rakentami-nen onnistuu parhaiten oman vakuu-tusyhtiön asiantuntijan kanssa.

OP-Kiinteistökeskus

Suomi tarvitsee onnistumisia.


Raha & TalousTalouden välivuosiRahoitusmarkkinoilla vuosi 2013 on alkanut myönteisissä tunnel-missa. Pahimmat pelot ovat tällä erää haihtuneet ja talouksien odotetaan vähitellen kohenevan.

Markkinoiden tunnelmat ovat epäi-lemättä oikeutettuja, mutta toisaal-ta niiden katse on vähintäänkin puolen vuoden päässä. Var-

sinainen reaalitalouden käänne odottaa useimmissa maissa vielä tulemistaan ja riskejä on helppo nähdä.

Reaalitalouden näkökulmasta näyt-tää siltä, että talousvuodesta 2013 on tulossa välivuosi. Talous ei heikkene edelleen, mutta juuri missään ei ole näköpiirissä ih-meempää elpymistä. Talou-den riskit ovat tilapäises-ti aiempaa paremmin hallinnassa. Euroalu-

Puhtaan veden tarve kasvaa jatkuvasti. Siksi veteen sijoit-taminen on paitsi vastuullista myös kannattavaa. Lisätietoja OP-Puhdas Vesi -rahastosta osoitteessa op.fi/rahastot

OP-Rahastoyhtiö Oy:n rahastojen rahastoesitteet ja avaintietoesitteet ovat saatavissa suomen- ja ruotsinkielisinä osoitteessa op.fi/rahastot, kaikista osuuspankin kontto-reista ja Helsingin OP Pankista.

”Talous ei heikkene edelleen, mutta juuri missään ei ole näköpiirissä ihmeempää

elpymistä.””Talouskasvun vähittäinen nopeutuminen perustuu

viennille.”

een velkakriisi säilyy silti edelleen ongelmana, joka voi jär-kyttää luottamusta ainakin tilapäisesti.

Maailmantalous kasvoi vuoden 2012 lopulla vaisusti. Suhdannekyselyt lupaavat hieman parempaa tälle vuo-delle, mutta merkit ovat toistaiseksi vaisuja ja hajanaisia. Selvemmin tilanne on kohenemassa kehittyvillä markki-noilla Aasiassa, mutta voimakasta elpymistä ei sielläkään ole näköpiirissä.

Yhdysvalloissa talous kasvaa alkuvuonna verkkaisesti talouspolitiikan kiristymisen vuoksi ja euroalueella ti-

lanne säilyy heikkona. Loppuvuonna talous virkistyy Atlantin molemmin puolin ja vuodelle 2014 näky-

mät ovat hieman tätä vuotta paremmat. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu on

jäämässä keskimäärin jokseenkin samoihin lukemiin kuin viime vuonna.

Vasta vuonna 2014 talous alkaa sel-vemmin elpyä, mutta kunnon kasvulu-

kuihin tuskin päästään ennen vuot-ta 2015.

Euroopan keskuspankki ta-kaa tällä erää rahoitusmark-

kinoiden vakauden euro-alueella lupauksellaan os-

taa tarvittaessa ongel-mamaiden valtion

lainoja. Korois-sa on ollut

vuo-

den alussa vaihteeksi pientä nousua, kun koronlaskuodo-tukset ovat vähentyneet ja markkinoiden riskinottohaluk-kuus lisääntynyt.

Lisäksi likviditeetti on hieman kiristymässä, koska osa pankeista maksaa etuajassa keskuspankilta pitkäaikaisista rahoitusoperaatioista viime vuonna lainaamiansa rahoja.

Pitkän laskun jälkeen näköpiirissä on silti varsin vakaat korot ainakin tälle vuodelle. Lyhyet euribor-korot pysyvät jokseenkin nykytasollaan ja Euroopan keskuspankin ohja-uskorko on 0,50 - 0,75 % haarukassa.

Ensi vuonna korkomarkkinoilla aletaan vähitellen odo-tella selvemmin talouden piristymistä. Euribor-korot ovat toki myös vuonna 2014 poikkeuksellisen matalalla, vaikka suunta olisikin jo ylöspäin.

suomen talous palaa hitaaseen kasvuun

Suomen talous notkahti pakkasen puolelle syksyllä, mutta näkymä kuluvalle vuodelle on hieman parempi.

Varsinaisesta elpymisestä on turha puhua. Kyse on enemmänkin paluusta hitaaseen kasvuun. Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 0,8 %. Kasvu alkaa elpyä selvemmin vuonna 2014, mutta vasta vuodella 2015 on edellytykset

kunnon suhdannenousulle.Talouskasvun vähittäinen nopeutuminen perus-tuu viennille. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti

ja investoinnit supistuvat vielä tänä vuonna. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu

jää prosentin tuntumaan niin tänä kuin ensi vuonna.

Ennuste perustuu arviolle hy-vin maltillisesta palkkaratkai-

susta. Vuonna 2014 ansio-tason nousu hidastuu

noin prosenttiin, mikä on vähiten viiteen vuosikymmeneen vuotta 1993 lukuun ottamatta. Myös inflaatio hidastuu jyr-kästi, joten reaalipalkkojen lasku jää pieneksi. Inflaatio jää tänä vuonna 2,2 %:iin ja ensi vuonna 1,3 %:iin.

Toistaiseksi työttömyys on noussut ainoastaan hie-man, mutta käännettä parempaan saadaan odotella ensi vuoteen. Työttömyys nousee keväällä kausiluontoisesti jyr-kästi, mutta vuosikeskiarvona työttömyysaste jää vuonna 2013 8,1 %:iin, kun viime vuonna työttömiä oli 7,7 % työ-voimasta.

Talouskuva on siis tänä vuonna parhaimmillaankin kä-denlämpöinen, mutta välillä esillä olleisiin uhkakuviin näh-den vaisukin kehitys tuntuisi lohdulliselta. Suunta vaihtuu vähitellen jälleen suotuisaksi, ja odotukset tästä näkyvät jo nyt rahoitusmarkkinoilla. Tasaista menoa tuskin kan-nattaa odottaa.

PääEkonoMiSti

ReIJo heIsKaNeN

oP-PohJola-ryhMä


asuminen

Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!

Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Savonlinna

Punkaharju

Enonkoski

Savonranta

Pertunmaa

Sulkava

Kerimäki

Puumala

Juva

Hirvensalmi

Kangasniemi

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, Puh. 010 255 2551

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, puh. 0440 651 710

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, puh. 010 255 2200

JUVAPiikkiläntie 3

puh. 010 255 2687

SAVONLINNA Olavinkatu 46, puh. 010 255 2222

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suo-mesta soitettaessa lankapu-helimesta 0,0828 euroa/pu-helu + 0,0595 euroa/mi-nuutti ja matkapuhelimes-ta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KEDHelena Pippuri

KiinteistönvälittäjäLKV

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Tarja PulkkinenMyyntisihteeri

LKV

Jari LeskinenMyyntipäällikköLKV, YKV, AIT

Petri InkinenKiinteistönvälittäjä

LKV, YKV, AKA

Kari KivimurtoKiinteistönvälittäjä

LKV

Hanna KotroMyyntisihteeri

LKV

Päivi HeikkinenKiinteistönvälittäjä

LKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Väl.palkkio 4,96 %, min. 2.480 € (sis. alv)

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Maalämpö mullisti asumiskustannuksetEtelä-Savoon on rakennettu nyt myös maalämpökerrosta-loja. Päätimme tutkia kuinka asumiskustan-nukset toteutuvat maalämpökodeissa.

aRto toLVaNeN

Kalliossa, maaperässä, ilmassa ja vesistössä on varastoitunutta aurin-gon energiaa, jota voidaan käyttää lämmitykseen. Lämpöpumppu käyt-tää hyväkseen tätä ehtymätöntä ja ympäristöystävällistä energiaa ja tuo sen sisälle taloon.

Lämpöpumpuista käytetään eri ni-mityksiä riippuen siitä, mistä energia on peräisin. Maalämpöpumppu saa energiansa maaperästä tai kalliosta, vesistölämpöpumppu vedestä ja ilma-lämpöpumppu sekä ilma-vesilämpö-pumppu ilmasta.

Yleisin tapa toteuttaa maalämpö-kohde on lämpökaivoon liitetty maa-lämpö sekä liitännäisenä vesikiertoi-nen lämmitysratkaisu.

Maalämmön mukana on hyödyn-nettävissä myös passiivinen viilennys, joka ei tarvitse suuria investointeja ja lisää asumisviihtyvyyttä vain todella

pienellä puhallinsähkön lisäkululla.

maalämpökohteissa asutaan huomattavasti edullisemmin

Mikkelin Rokkalaan valmistui 22-huo-neistoa käsittävä maalämpökerrostalo As Oy Viherkeiju vuonna 2009. Sa-vonlinnan ensimmäinen maalämpö-kerrostalo As Oy Koralli puolestaan valmistui kaupungin ydinkeskustaan tammikuussa 2013.

Maalämpöratkaisut molemmissa kohteissa ovat samantyyppiset. Maa-lämpökaivoihin liitettävät maalämpö-pumput käyttävät hyväkseen kallioon varastoitunutta aurinkoenergiaa. Put-ket on upotettu kallioon noin 150-200 metrin syvyyteen porattuihin reikiin.

As Oy Viherkeijun kustannusseu-rannasta on käytettävissä jo kolmen vuoden tilastotiedot.

– Voidaan todeta, että lämmitysku-lut Viherkeijussa ovat 50% vastaavaa kaukolämpökohdetta edullisemmat,

isännöitsijä Juhani Kortelainen Mikkelin Asuntokeskus Oy:stä kertoo.

– Lämmitys- ja kiinteistösähkö yh-teensä ovat Viherkeijussa olleet 0,50 euron tasolla per neliö, mikä on lois-tava tulos, Kortelainen laskee.

Vastaavasti kaukolämmöllä toteu-tetuissa kerrostalokohteissa uuden talon vastike on keskimäärin 3,-/m2.

Kortelainen kertoo, että laitteistokin on myös toiminut moitteetta.

– Maalämpökoneistot kannattaa

äänieristää hyvin asuintiloista run-koäänien osalta ja alkuvaiheen säädöt kannattaa tehdä huolellisesti, Korte-lainen painottaa.

– Kun nämä asiat on huomioitu, on maalämpö todella energiatehokas ja huoleton ratkaisu myös kerrostalois-sa, ja lisää asumismukavuutta, Korte-lainen pohtii.

Tietoa tarvitaan lisää

– Tänä päivänä ihmisillä ei ole vie-

lä riittävästi tietoa maalämpötekno-logiasta ja sillä saavutetuista eduista kerrostalokohteissa, Suur-Savon Op-Kiinteistökeskus Oy:n myyntipäällik-kö Jari Leskinen toteaa.

– Omakotikohteissa homma on jo tutumpaa. Teknologia on kuitenkin monelle yhä vieras, ja tilastotietoa saamme vasta nyt kustannusvertai-lun tueksi, Leskinen summailee.

– Kaupan päälle tuleva viilennys on seikka, jolle moni ostaja on laitta-nut suuren merkityksen. Asumismu-

kavuudesta ei enää haluta tinkiä kesä-kuumalla, Leskinen puntaroi.

Näin lämpöpumppu toimii � Lämmönkeruuneste (etanolin tai etyleeni-glykolin ja veden sekoi-

tus) kiertää keruuputkistossa keräten lämpöenergiaa kalliosta,

maaperästä, ilmasta tai vedestä.

� Lämmönvaihtimessa (höyrystin) haalea lämmönkeruuneste koh-

taa lämpöpumpun jääkylmän kylmäaineen (ympäristöystävälli-

siä hiilivetyjä tai hiilidioksidia), jonka lämpötila nousee muutaman

asteen, ja höyrystyy.

� Kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan painee-

seen, jolloin se lämpenee.

� Syntynyt lämpö johdetaan lämmönvaihtimen (lauhdutin) kautta

talon lämmitysjärjestelmään, jolloin lämpötila laskee ja kylmäai-

ne muuttuu jälleen nesteeksi.

� Kylmäaineen kierto jatkuu: paisuntaventtiilissä sen paine laskee

ja kylmäaine muuttuu jälleen jääkylmäksi. Prosessi alkaa uudel-

leen, kun jääkylmä kylmäaine kohtaa haalean lämmönkeruunes-

teen.

jaRI leskINeN OPkk:sTa esittelee maalämpökerrostalon viilennyksen toimintaperiaatetta.as oy korallissa on neljä lämpökai-voreikää, jotka on porattu hieman viistoon tontin rajoja noudattaen.

Maalämpö on tätä päivää. Lämpökaivoon liitettävän maalämpöpumpun etuihin kuuluu mm. ettei tontin tarvitse olla suuri ja se mahdollistaa passiivisen viilennyksen. Lisäksi kalliossa olevan reiän lämpötila on tasainen koko vuoden ajan.

”lämmityskulut Viherkeijussa ovat 50% vastaavaa kau-kolämpökohdetta edullisemmat.”

aRto toLVaNeN


Profiilissa

Etelä-Savon Yrittäjät saavuttaa tänä vuon-na merkittävän virs-tanpylvään.

aRto toLVaNeN

Vuosikymmenten saa-

tossa Etelä-Savon Yrit-täjistä on kehittynyt vah-va ja aktiivinen alueen

tulevaisuudesta ja sen kehittymisestä huolta kantava sekä edistävä järjestö.

Noin 2800 jäsenyrityksen alueel-lisen yrittäjäjärjestön nykyinen pu-heenjohtaja, punkaharjulainen lvi-alan yrittäjä Heikki Tynkkynen tuntee toiminnan kehityskaaren.

Jos yritykset voivat hyvin ja kehit-tyvät, myös kunta ja koko alue voi hy-vin.

– Tavoitteet ovat alueella yhte-neväiset ja hyvinvointia pyritään luo-maan tasaisesti koko maakuntaan.

Tavoitteena koko alueen hyvinvoinnin kehittäminen

– Meidän ensimmäinen tavoite on-kin yritysten liiketoiminnan kehittä-minen ja sitä kautta alueen kehittä-minen, Tynkkynen painottaa.

– Panostamme yritysten verkottu-miseen, osaamisen kehittämiseen ja edunvalvontaan, sillä esimerkiksi so-siaaliturvassa yrittäjät ovat kaukana jäljessä esimerkiksi palkansaajia.

– Yrittäjänpolven vaihdokset, yk-sinyrittäjän työterveyshuolto, yrittä-jän puolison ja perheen työttömyys-turvan kehittäminen ovat alueen kan-nalta tärkeitä kehityskohteita.

– Tärkeää olisi saada myös pk-yri-tykset kansainvälistymään, ja meil-lä sen suunta on useimmiten Venäjä.

– Suomen Yrittäjät haluavat alen-taa työllistämisen kynnystä ja lisätä joustavuutta. Nuoret on saatava työ-elämään ja sitä kautta turvattava am-mattitaitoinen työvoima. Tämä edel-lyttää yhteiskunnan parempaa mu-kaantuloa työssäoppimisen kustan-nuksiin.

Yrittäjillä on aito halu olla muka-na yhteiskunnan pahimman epäkoh-dan, nuorisotyöttömyyden ja syrjäyty-misen korjaamisessa, mutta se ei voi tapahtua yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn kustannuksella.

Yrittäjät eivät halua ilmaista työ-voimaa ja nuoret tarvitsevat rahaa elääkseen siinä kuin toisetkin, mutta niin kauan kuin työ ei ole tuottavaa, ei kustannuksia voida sälyttää yrityk-sille. Esimerkiksi helpotusta nuorten

palkkojen sivukuluihin voitaisiin ko-keilla.

alueellinen yrittäjäjärjestö – vahva talouden tiennäyttäjä

– Toimintamme lähtökohta ovat ak-

tiivisesti toimivat paikallisyhdistyk-set. Myös kuntaliitostilanteissa toi-vomme, että saman kunnan tai kau-pungin alueella olevat paikallisyh-distykset jatkavat toimintaansa ja sopivat järkevän edustuskäytännön yhteisissä asioissa, puheenjohtaja

ohjeistaa. – Viime kuntavaaleissa kunnan

päätöksentekijöiksi äänestettiin ennä-tysmäärä yrittäjiä ja nyt toivon, että se kehittää entisestään päätösten yritys-vaikutusten arviointia ja alueellisen kilpailukyvyn kehittymistä.

– Nopeasti muuttuvissa tilanteis-sa pärjää parhaiten motivoitunut ja kehityshaluinen yksikkö. Olemme panostaneet aluejärjestön toimiston resursseihin ja paikallisyhdistysten palvelua on pystytty lisäämään. Olen halunnut painottaa hallituksen kes-

kustelukulttuuria ja vastuuta on jaet-tu entistä enemmän.

Oman toimialan kehitys peilaa toimintaympäristön muutosta

Tynkkysen omalla alalla työmenetel-mät ja materiaalit ovat kehittyneet vauhdilla.

– Enää ei juurikaan tarvita hitsaus-pillejä työmailla ja muovi on syrjäyttä-nyt paljon muita materiaaleja, Tynk-kynen pohtii.

Työmenetelmien ja materiaalien kehittyminen ei kuitenkaan riitä.

– Saneerauspuolella ollaan pahas-ti jäljessä eli remonttivelkaa on pääs-syt kertymään paljon. Taloyhtiöt ei-vät ole osanneet varautua riittävästi tulevaan.

– Rakennus- sekä energiamääräys-ten kiristyminen ovat vieneet uudis-rakentamista kohti tuntematonta. Ke-hitys on ollut niin nopeaa, ettei tutki-mustuloksia päätöksenteon tueksi ole ollut läheskään aina olemassa, Tynk-kynen puntaroi.

– Tämä ala on valtakunta pienois-koossa. Onneksi LVI-ala kiinnostaa nuoria ja alueellemme on kehittynyt suuria toimijoita, jotka hakevat liike-toimintaa myös tämän toimialueen ulkopuolelta.

– Kansainvälisen aspektin tuo oh-jaustekniikoiden kehitys, verkon yli tapahtuvien ohjausten lisääntyminen ja ohjausten monimuotoisuus.

Yrittäjä suuntaa luottavaisesti tulevaisuuteen

70-VuOTIasTa eTelä-saVON YRITTäjäjäRjesTöä luotsaava punkaharjulainen lvi-alan yrittäjä heikki tynkkynen tuntee toiminnan kehityskaa-ren.

”kyllä meidän ensimmäinen tavoite onkin yritysten liike-toiminnan kehittäminen ja sitä kautta alueen kehittäminen.”

Heikki Tynkkynen

� Punkaharjun Vesi ja

Lämpö Oy:n perustaja ja

toimitusjohtaja

� Suomen Yrittäjien halli-

tuksen jäsen vuodesta

2009

� Etelä-Savon Yrittäjien

puheenjohtaja viidettä

vuotta

� Suur-Savon OP:n edusta-

jiston jäsen

� Suomen Yrittäjien raken-

tamisen ja teollisuuden

valiokunnan jäsen

� Toimi Punkaharjun Yrittä-

jien puheenjohtajana 17

vuotta

� Harrastaa moottoripyö-

räilyä

� Kaksi aikuista lasta, kaksi

lastenlasta

aRto toLVaNeN

”Nopeasti muuttuvissa tilanteissa pärjää parhaiten motivoi-tunut ja kehitys-haluinen yksikkö.”


hEiMo turunEn

N ykyisten työehtosopimus-

ten pohjalta tehty, laajempi yrityskohtainen palkoista ja

työehdoista sopiminen parantaisi yri-tysten kilpailukykyä ja työpaikkojen säilymistä.

Nuorten koulutussopimus oppiso-pimuskäytännön rinnalla toisi nuoril-le lisää koulutuspaikkoja ja sitä kaut-ta työpaikkoja.

Työllistymistä voitaisiin helpottaa kohtuullistamalla työnantajien riske-jä ja velvoitteita.

Sairausloman ensimmäinen päivä tulisi olla Ruotsin mallin mukaan ka-renssipäivä.

Nämä asiat nousivat pääteemoina esille Suomen Yrittäjien (SY) puheen-johtajien neuvottelupäivillä 3.–5.2. Helsinki-Tukholma-risteilyllä. Ta-pahtumaan osallistui reilut 450 hen-kilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittä-jistä ja yhteistyökumppani Fenniasta.

Vierailevaksi puhujaksi oli kutsuttu STTK:n puheenjohtaja Mikko Mä-enpää, joka toivoi Suomen hallituk-selta leikkaamisten ja veronkorotuk-sien sijaan kansantalouden kasvuun tähtäävää käsikirjoitusta.

– Suomalaisesta osaamisesta ja koulutusjärjestelmästä tulee pitää huolta ja sitä on kehitettävä tarpeel-lisilta osin, totesi Mäenpää.

Hänen mukaansa aikuiskoulu-tus ja työn parempi tuottavuus ovat

avainasemassa kansainvälisessä kil-pailussa.

Mäenpää valitteli, että työmarkki-noiden keskusteluyhteys ei ole nyky-ään kunnossa muun muassa työnte-kijöiden kolmea koulutuspäivää kos-kevassa kiistassa.

Alustuksen jälkeen syntyneen vilk-kaan keskustelun päätteeksi Mäen-pää sanoi nostavansa hattua yrittäjille ja yrittäjyydelle. Hän kertoi vieraile-vansa yrityksissä eri puolille Suomea suuntautuvilla matkoillaan.

elinkeinovaikuttamista kunnissa

SY:n puheenjohtaja Mikko Simo-linna korosti yrittäjyyden merkitys-tä koko Suomen kehityksen ja talou-den näkökulmasta. SY:n painopistei-nä ovat kuntavaikuttaminen ja järjes-tön kehittäminen palvelujärjestönä.

– Tuotamme jäsenille palveluja, jotka ovat heille arvokkaita. Jäsen-tutkimuksen mukaan jäsenet ovat-kin tyytyväisiä järjestöönsä ja jäsen-määrä on jatkuvassa kasvussa.

Simolinna toivoi runsaan 2000

yrittäjävaltuutetun vaikuttavan en-tistä tehokkaamman elinkeinopoli-tiikan toteutumista kunnissa.

– Lakisääteisten tehtävien rinnal-la on tehtävä riittävästi panostuksia kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen. Kuntien on pystyttävä vastaamaan yrittäjien ja yritysten tarpeisiin ja teh-tävä elinkeinopoliittiset päätökset no-peasti ja joustavasti.

Haasteena Simolinna esitti, että Suomen Yrittäjän päivänä torstaina 5.9. paikallisyhdistykset kutsuisivat kuntien valtuustot koolle tekemään sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Suomen Yrittäjät tulee antamaan tä-hän merkittävään kampanjaan kai-ken tukensa.

Vanhemmuuden kustannuksiin tasausta

Yrittäjänaiset ovat puuhaamassa Eduskunnan käsiteltäväksi kansalais-aloitetta vanhemmuuden kustannus-ten tasaamiseksi. Aloitteeseen tarvi-taan 50 000 nimeä.

Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokisen mukaan nimien

keruu on hyvässä vauhdissa ja tar-koitus on saada tarvittavat nimet vii-meistään heinäkuuhun mennessä.

– Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Yksi vauva maksaa äidin työn-antajalle noin 12 000 euroa.

– Tämä on suuri tulppa naisten työllistymisille ja valtava rasite hen-kilökunnan palkkauksessa naisvaltai-sille aloille ja pienyrittäjille.

– Nyt meidän on aika saada van-hemmuuden kulut maksettavaksi sa-malla tavalla kuin rahoitamme päivä-hoidon, koulutuksen, tiet ja kirjastot,

sillä vauvat ovat tulevaisuuden tur-vamme, vetosi Jokinen.

Paikallisyhdistyksiä palkittiin hyvästä toiminnasta

Vuoden 2012 parhaina paikallisyh-distyksinä palkittiin Kärkölän, Meri-karvian, Mäntsälän ja Uudenkaupun-gin Yrittäjät. Vuoden toimialajärjestö -palkinnolla huomioitiin Lääkäripal-veluyritykset ry.

Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajan-

kohtaisia asioita. Uusille puheenjoh-tajille, joita oli mukana yli 50, annet-tiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen.

Ohjelmassa oli myös usean eri pai-kallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuoroja koskien muun muas-sa paikallisyhdistysten asiointia Suo-men Yrittäjien kanssa.

Puheenjohtajat neuvottelupäivillä:

Suomen hyvinvointi onrakennettu yrittämisellä

eTelä-saVON YRITTäjIeN TOImITusjOHTaja Mirja haavikko vetämässä aluepalaveria puheenjohtajaristeilyllä.

”Nyt meidän on aika saada vanhemmuu-den kulut maksettavaksi samalla tavalla kuin rahoitamme päivähoidon, koulutuk-sen, tiet ja kirjastot, sillä vauvat ovat tulevaisuuden turvamme.”

Tässä saRjassa esitellään Etelä-Sa-von Yrittäjien 70-vuotista historiaa ja maalaillaan tulevaisuutta.

synnyinsija Pieksämäellä

Yksityisyrittäjäin Etelä-Savon alue-järjestön (nykyinen Etelä-Savon Yrittäjät) perustamiskokous järjes-tettiin 13.9.1940. Kotipaikaksi tuli Pieksämäen kauppala ja siihen kuu-luivat myös Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit ympäristöineen.

Perustamisasiakirjan mukaises-ti yhdistyksen tehtävänä oli ”toimia alueen eri paikkakuntien yksityis-yrittäjäin välisenä yhdyssiteenä, pyrkiä kaikin laillisin keinoin työs-kentelemään yhdessä sekä alueen yksityisyrittäjäin että Yksityisyrit-täjäin liiton kanssa, koko maan yksi-tyisyrityksellisen kaupan, teollisuu-den ja muun liikealan hyväksi, val-voa ja edistää yksityisyritteliäisyy-den yhteisiä etuja sekä työskennellä yksityisyritteliäisyyden yleisen ase-man vakiinnuttamiseksi maassa”.

Järjestön syntymäpäivä on yh-distysrekisteriin merkitsemispäivä 12.10.1943.

Toiminnan ensimmäiset vuo-

sikymmenet olivat hapuilevia. 1940-luvulta ei löydy juuri asiakir-joja, joista voisi tutkia järjestön al-

kuvaiheen toimintaa. Myös 50-luku vaikuttaa olleen toiminnan kannal-ta haasteellinen. Toiminta- ja yhteis-työmuotoja haettiin myös 60-luvul-la, sillä järjestölle ei tahtonut löytyä vetäjää.

Mikkelin läänin yritysmaailmassa oli liian monta tasavahvaa talousalu-etta, joista kukin puhalsi omaan hii-leensä ja joista yksikään ei pystynyt nousemaan riittävän voimakkaak-si keskukseksi jo väestöpohjan pie-nuuden takia.

On hyvä myös muistaa, että myös keskusjärjestötasolla toiminta ja ta-voitteet olivat 1960-luvulla epäselvät ja tieto muutoksista kulkeutui yksi-tyisen yrittäjän tasolle hitaasti.

Tämä kaikki oli valitettavaa ai-kana, jolloin talouselämässä tapah-tui suuria muutoksia, jotka kosketti-vat yritysmaailman perusrakenteita. Toiminnan kunnollisella organisoi-mattomuudella voidaankin arvioida olleen pitkä vaikutus yrittäjien sosi-aaliturvan ja vaikuttavuuden kehit-tymiseen.

uutta voimaa 1970–luvulla

Valtakunnallisten ns. päättävien ta-hojen suhtautuminen yrittäjyyteen näkyi ristiriitaisena. Yrittäjätoimin-taa ja vapaata markkinataloutta vas-taan suunnattu kritiikki tuntui jär-jestelmälliseltä, ja sitä harjoitettiin radion ja television välityksellä. Yrit-täjät kautta maan totesivat, että aat-teellisen sanoman ohitse on saatava syntymään etupiiriajattelua, ja mu-

kanaolo päättävissä elimissä nähtiin ainoaksi vastalääkkeeksi.

Myönnytyksenä julkiselta sekto-rilta koettiin kehitysalueilla yrittä-mistä tukeva verolainsäädäntö ja elinkeinoasiamiesten virkojen pe-rustaminen kuntiin.

Etupiiriajattelua vahvistettiin 1971 käynnistämällä Yrittäjät yhtä köyttä -kampanja. Yrittäjäin liitossa halut-tiin keskittää voimavarat keskuslii-ton tehtäviin, mikä käynnisti tun-nustelut maakuntatason yrittäjäin aluejärjestöjen liiton aikaansaami-seksi. Suunnitelmat ilmensivät yrit-täjäkunnan huolestumista omasta tulevaisuudestaan ja halua herättää kenttäväki mukaan toimintaan.

Organisaatio uudistettiin vuoden 1972 alusta vastaamaan toiminnan tarpeita. Kentällä lisättiin yrittäjäti-laisuuksien järjestämistä, julkisuu-den hankkimista ja väen aktivointia.

Kuntakohtaisista paikallisyhdis-

tyksistä suurin osa perustettiin 1973–1981. Järjestössä haluttiin saada kaikki yrittäjät saada saman lipun alle. Suurimpina esteinä pai-kallisyhdistysten syntymiselle näh-tiin kateus yrittäjien välillä, sekä tie-tämättömyys valtakunnallisen jär-jestön toiminnasta ja tavoitteista.

Lakimuutokset ja työnantajamak-sujen nousu osaltaan vaikuttivat sii-hen, että kaukonäköisimmät yrittäjät näkivät voimakkaan yrittäjäjärjestön ainoaksi tueksi tulevaisuudessa. Yh-teenkuuluvuuden tunne ja tarve alet-tiin ymmärtää.

etelä-savon Yrittäjien historiikki 1940-1970


maailmalla

Suomi ja suomalaiset ovat syttyneet Ukrainan kasva-vista markkinoista hitaam-min, vaikka tuotteillamme

on maassa hyvä maine. Noin 40 suo-malaisyrityksellä on toimipiste tai edustusto Ukrainassa. Nokian mat-kapuhelimet on ylivoimaisesti tun-netuin suomalainen kulutustavara, ja Nokia on toimittanut Ukrainaan myös 3G-verkon.

Finpro ja suomen suur-lähetystö kontakteina

Suomen suurlähetystö Ukrainan suurimmassa kaupungissa Kiovassa identifioi liiketoimintamahdollisuuk-sia suomalaisille yrityksille, tuotteil-le ja palveluille. Se toimii hyvässä yh-teistyössä ja tottuneesti Ukrainan lii-ke-elämän, tiedotusvälineiden ja vi-ranomaisorganisaatioiden kanssa. Suurlähetystö voi auttaa suomalais-yrityksiä solmimaan kontakteja uk-rainalaisiin toimijoihin myös laajem-min (yritykset, valtionhallinto, asian-ajajat).

Paikallisten olosuhteiden tuntemus ja oikeat kontaktit ovat edellytys myös Ukrainan markkinoilla menestymisel-le. Suurlähetystön resurssit ovat kui-tenkin rajalliset, joten laajempia sel-vityksiä tarvittaessa on paras kääntyä Finpron puoleen.

Myös Suomen ulkoministeriö on tuottanut selvityksiä Ukrainan kau-pallisista mahdollisuuksista. Se jo hel-pottaa asioiden hoitamista, kun viisu-mia Schengen alueelta tulevilta, kuten suomalaisilta, ei tarvita ja aikavyöhy-ke on sama kuin meillä Suomessa.

Viime lokakuussa perustettiin Uk-rainaan ensimmäinen suomalainen kauppayhdistys.

– Ukraina on ylivoimaisesti Euroo-

pan vähiten kilpailtu suuri markki-na, Ukrainan Suomen kauppayhdis-

tyksen perustaja Tim Louzonis pai-nottaa.

Elintarviketeollisuus, rakennusma-teriaalit, erilaiset koneet ja laitteet, lääketeollisuus, vapaa-ajan tuotteet ja erityisesti it-alan ulkoistukset tar-joavat suomalaisille yrityksille mah-dollisuuksia.

Louzonis kehottaa yrityksiä tutki-maan Kiovan lisäksi erityisesti Län-si-Ukrainaa, jonne matka Helsingis-tä Via Balticaa pitkin on ainoastaan 1300 km. Gdanskista tai Gdyyniasta matkaa on vain reilu 1000 kilometriä. Helsingistä Kiovaan lentää Ukraine International Airlines -lentoyhtiö suo-raana kahdessa tunnissa ja esimerkik-si Lappeenrannasta pääsee Air Balti-cilla useampaan Ukrainan kaupunkiin Riikan kautta.

Länsi-Ukrainan suurinta kaupun-

kia, 800 000 asukkaan Lviviä pi-detään yleisesti Ukrainan parhaa-na asuinkaupunkina. Lviv on myös palkka- ja hintatasoltaan selväs-ti Kiovaa edullisempi. Lvissä asuvat ovat omien sanojensa mukaan oikei-ta ukrainalaisia, jossa venäläisvaiku-tus on ehkä vähäisintä ja kielikin hie-man erilaista. Venäläisten osuus vä-estöstä on noin 18%.

– Suurista mahdollisuuksista huo-limatta Ukraina ei ole liiketoimin-taympäristönä kovin helppo. Realis-tisen kuvan saamiseksi omista mah-dollisuuksista on erittäin tärkeää löy-tää oikeat yhteistyökumppanit, Tim Louzonis opastaa.

Nokia lisäksi ovat suomalais-yrityksistä Ukrainassa toimintan-sa aloittaneet mm. Ruukki, KCI Ko-necranes, Sanoma WSOY ja Tik-kurila. Myös Stockmann on avan-nut kaksi myymälää maahan. Pienempiä yrityksiä työläs by-rokratia saattaa aluksi lannis-taa. Sen vuoksi yrityksen tai edus-tuston perustamista harkitsevan

on suositeltavaa keskustella hy-vän, asiaa tuntevan juristin kanssa. Perustamiseen tarvittava asiakirjapa-ketti on kerättävä ja laadittava huolel-lisesti. Kun yritys on jo toiminnassa, kannattaa kirjanpitoon panostaa ja to-teuttaa se vain maan asiantuntijoilla.

Rikkaimpien ukrainalaisten listalla jo 12 miljardööriä

Kaikkia eivät Ukrainan byrokratian tai poliittiset elämän haasteet hait-taa. Rinat Akhmetov, Igor Kolo-moisky ja Vadim Novinsky aloit-tavat 100 rikkaimman ukrainalaisen listan. Kolmikon bisnesalue on Ukrai-nan vientiykkönen metallurgia.

Listalta löytyy perinteisten energi-an sekä kaivos- ja petrokemianteolli-suuden edustajien lisäksi yllättävän paljon ruoka- ja maatalousbisneksen

edustajia. Vilja on Ukrainalle todella tärkeä vientituote, muun muassa Kii-nan suuntaan.

Kiova on Ukrainan kallein kau-punki, myös palkkojen suhteen. Uk-rainalaisten keskipalkka on rapiat 300 euroa kuukaudessa. Ukrainan talous yskii myös monien haasteiden edes-sä. Talous hidastui vuoden 2012 lop-pupuolella noin -1,3 % ja teollisuuden sähkönkulutus laski -5,3 %.

Sähköisen maksamisen yleistymis-tä kaupankäynnissä ajetaan voimak-kaasti, jotta voidaan vähentää kätei-sen valuutan määrää, nostaa kaupan tehokkuutta ja vähentää kaupalle va-luutanvaihdosta aiheutuvia kustan-nuksia.

Maassa ehdotettiinkin 10 %:in ve-roa ulkomaisilla valuutoilla suoritet-taviin käteismaksuihin. Hotelleissa

ja isommissa kaupoissa korttimaksut toimivat jo nyt moitteettomasti

Politikka elää omaa sirkustaan

Tappelut ja mielenilmaukset Ukrai-nan parlamentissä ovat tulleet tutuk-si tv-ruuduilta. Samoin Yulia Tymo-shenkon oikeustaistelu.

Kommunistipuolueen Mykola Azarov julistautui pääministerik-si, saaden 450-paikkaisessa Ukrai-nan parlamentissa 252 ääntä. Tämä on melko kummallista, kun Maakun-tien puolue sai viime syksynä pide-tyissä vaaleissa 210 paikkaa, Tymo-shenkon puolue 99 paikkaa, Vita-li Klitschkon Demokraattinen Al-lianssi reformeille 42 ja Svoboda 37 paikkaa.

Parikymmentä lainlaatijaa päätti olla liittymättä mihinkään puoluee-seen. Puhutaankin edustajaluopioista, jotka ovat liittyneet oppositiopuoluei-siin, mutta äänestivät Azarenkan pää-ministeriksi. Tymosenkon, Klitsch-kon ja Svobodan edustajat piirittivät-kin parlamentin puhemiesaition heti ensimmäisenä päivänä ja haastoivat kommunistien laillistetun aseman.

Kommunistien arvellaan saavan lo-pulta parlamenttiin 33 paikkaa, mutta lopullinen paikkamäärä ratkeaa kaik-kien hämmästykseksi vasta keväällä!

Myös mielenosoittajat tukevat op-positiota. Kuuluisa ukrainalainen ylä-osattomien naisten aktivistijärjestö Femen riisuuntui parlamentin edus-talla uuden parlamentin avajaispäivä-nä ja osoitti mieltään poliittisia vää-rinkäytöksiä ja korruptiota vastaan.

millaisia mahdollisuuksia ukrainasta löytyy?

Länsi-Ukrainassa on vaatetusteolli-suuden osaamiskeskittymä, jota hyö-dyntää muun muassa espanjalainen Zara. Alueen huonekaluteollisuus-

klusterin tuotantoa viedään paljon esimerkiksi Skandinaviaan. Aurinko-paneelituotanto menee tällä hetkel-lä kokonaisuudessaan Saksan mark-kinoille.

Matalaa palkkatasoa ja korkeata-soista Ukrainan yliopistojen mate-maattista koulutusta osaavat hyödyn-tää erityisesti suuret it-alan toimijat, jotka ovat siirtäneet Ukrainaan vaa-tivampaa ohjelmointityötä sekä tut-kimus- ja tuotekehitystoimintaansa.

Lviv ja Kiova ovat Ukrainan tär-keimmät it-keskittymät. Suurimmat it-yritykset työllistävät kukin reilus-ti yli 1000 ohjelmoijaa ja tekevät töi-tä maailmanluokan asiakkaille. Muun muassa Facebookia, Skypeä ja eBayta kehitetään tällä hetkellä Ukrainassa.

Skype on myös Tim Louzoniksen mukaan erinomainen esimerkki Uk-rainan hintatason houkuttelevuudes-ta.

– Kukapa olisi vielä 5 vuotta sitten kuvitellut, että Virosta kannattaa ul-koistaa ohjelmointityötä Ukrainaan, hän sanoo.

Myös koulutuksella on Ukrainas-sa kysyntää. Esimerkiksi länsimaisel-le taloushallinnon ja markkinoinnin koulutusyrityksille olisi Ukrainassa juuri nyt runsaasti kysyntää.

Yhteystiedot

Suomen Suurlähetystö, Kiovavul. Striletska, 14, 01901 Kiev, Ukraine+380 44 278 7049s-posti: [email protected]

Finpro Ukraine, Finland Trade CenterO. Honchara 41 str., 3rd floor, 01034, Kiev, Ukrainepuh. +380 44 234 6646Finpron Ukrainan toimisto vastaa myös Azer-baidzhaniin, Armeniaan ja Georgiaan liittyviin yhteydenottopyyntöihin

Sergii MalynovskyiCountry Representative+380 50 311 6646 [email protected]

ukraina ponnistelee:

Onnistumisen kynnykselläLähes 50 miljoonan asukkaan Ukraina on yksi Euroopan kiinnostavimmista kasvavista markkinoista. Maailmanlaajuiset ketjut kiinnostuivat Ukrainan markkinoista jo kymmenen vuotta sitten.

arto tolvanEn, kiova, ukraina

kIOVa ON PuIsTOIsTaaN ja luOlaluOs-TaRIsTaaN TuNNeTTu kauPuNkI. Nä-kymiä yöllä ja päivällä hallitsee mahtava, kaupungin halkaiseva Dnepr-joki.

aRto toLVaNeN


senioriyrittäjät valmennukseenPäIVI KaPIaINeN-heIsKaNeN

Yllättävän moni työikäinen haa-veilee yrityksen perustamisesta sit-ten, kun eläkeikä alkaa lähestyä. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus aloittaa Mikkelissä jo toisen seniori-yrittäjyyden valmennuksen. Mento-riksi on lupautunut maailmalla tun-netun huivibrändin perustaja Mar-ja Kurki.

– Marja Kurjen yrittäjyystarinal-le on tyypillistä lannistumattomuus, rohkeus ja uuteen tarttuminen. Olemme todella iloisia, että saamme hänet mukaan aloitusiltaan ja huhti-kuun lopussa järjestettävään valmen-nusiltaan. Hän on luvannut myös sparrata osallistujia, kurssijohtaja Anne Innanen sanoo.

Innanen on huomannut, että yh-teistä senioriyrittäjyydestä kiinnos-tuneille on, että he suunnittelevat tekevänsä toimeksiantoja oman yri-tyksen tai osuuskunnan kautta jous-tavasti niin, että voivat levittää edel-leen omaa asiantuntijuuttaan.

– Helmikuussa alkava valmennus on enemmänkin henkinen valmen-nus yrittäjyyteen kuin yrityksen pe-rustamiskurssi. Valmennuksen aika-na syntyy verkostoa ja pystyy keskit-tymään oman liikeidean miettimi-seen.

Ensimmäisen valmennuksen sal-dona syntyi kolme uutta yritystä. Monille Kenkäveron kävijöille tu-tuksi tullut puutarhaneuvoja Anne-

li Miekk-oja on yksi toiminimen perustaneista.

–Valmennuksesta on saanut tur-vallista ja seesteistä fiilistä. Ryhmäs-sä on ollut samanhenkisiä ihmisiä. Tämä on ollut ihana ryhmä. Uteliai-suus on herännyt ja olen oikein ime-nyt tietoa taseista ja muusta, Miekk-oja pohdiskelee.

marja kurki mukana ohjelman aloituksessa

SYTY Yrittäjyyteen -valmennusilto-jen aikana käydään läpi omaa osaa-mista ja pohditaan oman liikeidean hauduttelua. Ideoita myös möyhen-netään vertaispajoissa.

–Valmennettavat voivat testauttaa omia ideoitaan vertaispajoissa, jotka ovat uusi toimintamalli. Pajoissa hei-

tellään ideoita vapaasti, annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta. Omaa ideaa on sitten hyvä jalostaan palaut-teen pohjalta.

Pienyrityskeskus aloitti viime vuo-den alussa ensimmäisenä maassam-me senioriyrittäjyyden valmennuk-set. Seuraava valmennusohjelma al-kaa 20.2.2013, ja mukaan ehtii vielä muutama nopea. Senioriyrittäjyyden mahdollisuuksista on tehnyt tutki-musta professori Paula Kyrö.

Koulutus kuuluu Etelä-Savon elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen osarahoittamaan Nuoren Yrityk-sen Tuki NYT -hankkeeseen.

Lisätietoja:kurssijohtaja Anne [email protected]. 040 836 7870

IdeOITa PallOTTelemassa anja karstunen (vas. takana) sekä Eila avelin ja anne innanen Pienyrityskeskuksesta.

Nuorisotakuu tilkitsemään nuorten syrjäytymistäOnko malli toimintaky-kyinen, vai sysääkö se edelleen kustannuksia yritysten suuntaan?

aRto toLVaNeN

Massiivisen nuorisotyöttömyyden ja syrjäytyneiden nuorten huiman kas-vun taltuttamiseksi hallitus loi nuori-sotakuun. Yrittäjien kannalta nuori-sotakuussa keskeistä on se, miten saa-daan nuori (peruskoulun päättävästä alle 30-vuotiaaseen) töihin alle 3 kuu-kaudessa ja miten yrityksen liiketoi-minnan kannalta nuoren osaaminen palvelee yrityksen tavoitteita.

Nuorisotakuussa on koulutusta-kuu ja toisaalta myös yhteiskuntata-kuu, mitkä merkitsevät pääsyä opis-kelemaan tai töihin. Nuorisotakuu sisältää myös kolmannen takuun eli mahdollisuuden työpajaan tai kun-toutukseen. Lisäksi alle kolmikymp-pisten osaamisohjelma tarjoaa mah-dollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen.

Haastekampanja vauhditta-maan nuorten työllistämistä

Myös Etelä-Savon yrityksille ja nuo-rille on suunnitteilla kampanja, jos-sa haastetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria töihin, ja toisaalta nuoria ha-kemaan töitä. Viranomaisten, elin-keinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu onkin välttämätöntä nuorisotakuun onnistumiselle.

Suomen nuorisotakuu perustaa Public-Private-People-Partnership-malliin, jossa nuoret ovat itse aktii-

visia oman tulevaisuutensa tekijöitä.– Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa

ja talkoohenkeä verkostojen työhön, kehityspäällikkö Tuija Toivakai-nen Etelä-Savon ELY-keskuksesta painottaa.

Keskiössä on nostaa nuori aktiivi-

seksi toimijaksi ja tekijäksi. Viran-omaiset ja elinkeinoelämä ja muu tuki auttavat siinä, että verkostot toi-mivat nuoren kannalta tehokkaasti. Digitaaliset palvelut, myönteinen il-mapiiri ja asenne nuoren asioissa, sekä yksilöllinen ja tarkasti määri-telty ohjaus ovat merkittäviä osateki-jöitä nuorisotakuun onnistumiselle.

Kuntien oma etsivä nuorisotyö auttaa niitä, joilla on suurin vaara jäädä ilman työ- tai opiskelupaikkaa.

Etelä-Savossa halutaan kannus-

taa erityisesti PK-yrityksiä palkkaa-

maan nuoria. Nuoren voi palkata töi-hin myös niin, että hän tekee useal-le yritykselle töitä samanaikaisesti. Näin yritykset voivat hyötyä nuoren työpanoksesta sopivassa suhteessa.

Nuoria kannustetaan myös pe-rustamaan omia yrityksiä ja opiske-lemaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyt-tä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa onkin usei-ta mahdollisuuksia näihin opintoihin.

Yrityksille on tärkeää, että ne saa-vat osaavia ja työkykyisiä työntekijöi-tä, ja toisaalta nuorelle on tärkeää ko-kea onnistumisia ensimmäisissä työ-tilaisuuksissa. Siksi nuorten ja yri-tysten käytännön kohtaamisia, sekä työelämän tuntemusta tarvitaan lisää.

Kysy lisää nuorisotakuusta:kehityspäällikkö Tuija Toivakainenpuh. 029 502 [email protected] www.nuorisotakuu.fi

mikä nuorisotakuu?Nuorisotakuulla tarkoitetaan:

� Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vasta-

valmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai

kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työt-

tömäksi joutumisesta.

Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu:

� Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka

lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa,

työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten yhteiskuntatakuu:

� Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdol-

lisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä.

Kirjattu hallitusohjelmaan.

Lähde: www.nuorisotakuu.fi


TT testaaLisää virtaa autoiluun

Toyotan mukaan Auris Hybrid sopii ihmisille, jot-ka haluavat ajaa hybridillä, mutta eivät halua pitää sii-

tä meteliä. Auris on valmistettu Eu-roopassa ja suunniteltu nimenomaan meille eurooppalaisille.

Suomessa valtio ei vielä kannusta veroeduilla erityisesti hybridiautoja, silti Auris kilpailee hinnaltaan vas-taavan kokoisten dieselautojen kans-sa. Lisäksi kun Aurisin akkuja ei voi ladata verkkovirralla, saavutetaan kustannusetua, kun käyttövoimave-roa ei tarvitse maksaa.

Kuljettaja selviää Aurisin lukituis-ta ovista älykkään lukitusjärjestel-män ansiosta, avain taskussa. Painal-lus power-nappiin ja auto käynnistyy Ready-tilaan. Ja kun joystickia muis-tuttavaa, ”kelluvaa” CVT-vaihteiston vaihdekeppiä käyttää D- tai R-asen-nossa sekä nostaa jarrupoljinta auto liikkuu, yleensä äänettömästi sähkö-moottorin voimin.

Keskikonsolin näyttö kertoo mis-tä lähteestä energia tulee ja minne se menee. Kuljettaja voi myös manu-aalisesti valita kolme tehokategoriaa energialähteitä ja niiden yhdistelmiä.

Ajotuntuma, jousitus ja ohjaus,

ovat hyvin eurooppalaisia. Tehostus pienissä nopeuksissa on ehkä hieman yliherkkä, mutta maantiellä mainio. Auto ei kallistele, eikä niiaile turhia, vaikka autossa on vain 15-tuumaiset talvipyörät. Aurisin alusta selviytyy hyvin myös lumipöperön aiheutta-mista urista ja kuopista. Myös renga-säänet ovat hallinnassa.

Autossa istutaan ylhäällä, näkyvyys ulos on hyvä ja penkkien selkänojien sivuttaistuki on esimerkillinen. Penk-kien istuinosat vastaavasti eivät ole si-vutueltaan ihan samaa tasoa.

Kiihdytys osoittaa, että autossa on riittävästi tehoa. Auris käyttää samaa hybriditekniikkaa kuin Prius. Kone-pellin alla pullistelee Avensiksesta tuttu 1,8-litrainen bensiinimoottori ja sen parina sähkömoottori. Moottorei-den yhteisteho on 136 hevosvoimaa.

Vaikka auto lähtee liikkeelle säh-köllä, yli 50 km/h nopeuksissa sähkö-moottorin työksi jää lähinnä avustaa bensamoottoria. Järjestelmä lataa ak-kuja hidastusenergiallaan ja risteyk-siin lähestyessä kun käyttää vaihde-keppiä B-asennossa aktivoituu vie-

lä tehostettu moottorijarrutus. Tämä toimii samalla tapaa kuin formulois-takin tuttu kers, eli ottaa jarrutukses-sa energiaa pyörän pyörimisestä ak-kuihin.

Sähköllä ajettaessa bensiinimoot-tori tulee automaattisesti mukaan, kun akkujen jännite laskee. Akku al-kaa samalla latautua ja näytöstä voi-daan todeta maltilliset keskikulu-tuslukemat. Yhdistetty kaupunki- ja moottoritieajo nosti koeajon keski-kulutuksen viiden litran päälle eli il-moitettuun 3,9 litran EU-kulutukseen on ainakin testiryhmän ajotyylillä, lu-misissa talviolosuhteissa haasteellis-ta päästä.

kuljettajaa huomioivaa teknologiaa

Ulkoisesti Auris-hybridi näyttää ta-valliselta Aurisilta lukuun ottamat-ta uutta maskia ja puskureita. Auri-sin keulan muotoilu on erittäin on-nistunut. Tasaperän designratkaisut jättävät ainakin testiryhmän mieles-tä toivomisen varaa. Sisustusmateri-aalit ovat hintaluokkaan sopivia - ei ylellisiä, mutta käyttöä hyvin kestäviä. Sisällä ohjaamossa hybridi-ekonäyt-tö on korvannut kierroslukumittarin.

Aurisissa akkupaketti on sijoitettu osittain tavaratilaan takapenkin taak-se, mikä pienentää tavaratilaa noin 70 litraa. Vetokoukkua ei Auris hybridiin voi asentaa. Toyotan hybridijärjestel-mä on jo Priuksen kohdalla osoittau-tunut kestäväksi, ja sille luvataankin pitkä 5 vuoden takuu. Korkeajännite-akku kestää valmistajan ilmoituksen mukaan auton eliniän älykkään la-tausjärjestelmän ansiosta.

Päästöluvut ovat myös normiautoi-hin verrattuna todella mallikelpoi-set, parhaimmillaan noin puolet vas-taavista bensa- tai dieselmallien vas-taavista. Mäkilähtö- ja parkkeeraus-avustin sekä todella teräväkuvainen peruutuskamera helpottavat huomat-tavasti kuljettajan toimia ahtaissa ja hankalissa paikoissa.

Kaarrehuomioivat xenon-valot, integroitu kosketusnäyttöinen navi ja

OLEN AURIS. UUsi sUkUpOLvENi ON saapUNUt.

Uusi Auris on luokkansa ainoa auto, jonka saat bensiini-, diesel- tai täyshybridimoottorilla. Varustelu lisää vaihtoehtojen määrää entisestään. Voit valita autoosi mm. pysäköintiavustimen sekä portaattoman automaattivaihteiston, joka Hybrid-mallissa on jo vakiona. Active-varustelu-tasosta alkaen Aurisissa on kosketusnäytöllinen Toyota Touch & Go -multimediajärjestelmä pe-ruutuskameralla, navigaattorilla ja Google-haulla. Tervetuloa ajamaan Auris meillä!

www. e t e l a - s avo n au t o . f ie t e l a - s a v o n a u t o @ s o k . f i

Hietakatu 5, MIKKELIAutomyynti p. 015 206 2510ma-pe 8-17, la 10-14Varaosat p. 015 206 2511Huolto p. 015 206 2520ma-pe 8-17

Karjalantie 4, SAVONLINNAAutomyynti p. 015 206 2971ma-pe 8-17, la 10-13Varaosat p. 015 206 2990Huolto p. 015 206 2980ma-pe 8-17

OK SUUR-SAVO 0524 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 67894318

Testiryhmän arvio (skaala 1-5)Ajettavuus 4,7 Auris on helppo ajettava. Ketterä

kääntyvyys ja kelpo suuntavakaus ovat miellyttäviä

ominaisuuksia kokoluokassaan hieman painavam-

malle hybridiautolle.

Mukavuus 4,5

Jousitus on mukava. Se imaisee tien karkeuden,

pikkukuopat ja isot heitot. Rengasmelu nastaren-

kailla pysyy kurissa, mutta kuuluu hintaluokkansa

mukaisesti melko hyvin.

Valmistuslaatu 4,7 Toyotan hybriditekniikka on

todettu erittäin luotettavaksi. Sisustusmateriaalit

eivät anna arvokasta vaikutelmaa, mutta käytän-

nöllisen mielikuvan.

Näkyvyys 4,8 Taakse näkyvyys on hyvä erinomai-

sen peruutuskameran ansiosta. Voimakkaasti

”putoava” konepelti ei näy kuljettajalle lainkaan.

Tuulilasin pilarien pikkuikkunat pienentävät katvet-

ta etuviistoon.

Tilat 4,4 Tilava matkustamo ja helppo sisään- ja

uloskäynti etupenkeiltä ovat parasta Aurista. Taka-

penkillä jalkatilat ovat ahtaat ja akut pienentävät

takakonttia 70 litralla.

Suorituskyky 4,6 Auris-täyshybridissä on Priuk-

sessa varmaksi koettu autoon hyvin riittävä voima-

paketti. Sähkömoottori avittaa 1.8-bensiinimoot-

toria kiihdytyksissä. Generaattori ottaa talteen

jarrutusenergiaa. Bensiinikone sammuu valoissa.

Akut latautuvat jarrutusenergian ja bensiinimoot-

torin avulla.

Auris on ensimmäinen perheautoluokan täyshybridi, eli auto, joka kulkee myös pelkällä sähköllä. Ensimmäinen hybridi, joka on modifi-oitu jo myynnissä olevan automallin koriin.

aRto toLVaNeN


touch & go -multimediajärjestelmä, led-päiväajovalot ja automaattisesti koria vasten taittuvat sivupeilit ovat osa kuljettajan käyttöä helpottavaa arsenaalia, josta ei voi olla pitämättä.

käyttö tasaa tilit

Auris on hinnoiteltu kilpailemaan pienikulutuksisten dieseleiden kuten Golfin ja Astran kanssa. Lähtöhinta on hieman alle 27 000 euroa ja hin-taero esimerkiksi VW Golf TDI Blue Motioniin on vain 1 000 euroa. Auris on vastaavasti Toyotan Prius-hybridiä 5 000–8 000 euroa edullisempi, mut-ta silti lähtötasoltaan kokoluokkansa yläkvartaalissa.

Auris Hybridin huoltaminen on sa-manhintaista kuin bensamallin ja sen käyttökustannukset ovat vakiomalle-ja edullisemmat. Esimerkiksi jarrupa-lat ja -levyt kuluvat vähemmän kuin

normaaliautossa, koska auto jarrut-taa yleensä sähköisesti energiaa kerä-tessään. Normaaleja huolto-osia ku-ten tulppia, öljyjä ja hihnoja ei tarvit-se vaihtaa samaa tahtiin kuin normi-autossa.

Auris Hybrid on kokonaisuudes-saan miellyttävä tuttavuus ja erityises-ti kaupunkiajossa kilpailukykyinen ja ekologinen liikkuja. Takajalkatilat ra-jaavat sen pienemmän perheen käyt-töpeliksi, mutta myyntimiesten yri-tyskäyttöön tilat ovat vähintäänkin riittävät. Auris on tasapainoinen ko-konaisuus, jossa automatiikka hoitaa erinomaisesti sähkö- ja bensiinimoot-toreiden yhteistyön.

Auris liikkuu todella pehmeäs-ti portaattoman CTV-vaihteiston an-siosta. Auris Hybrid on hyvä ja käyt-tökustannuksiltaan todella edullinen valinta ekologisia arvoja arvostavalle tielläliikkujalle ja yritykselle.

Tekniset tiedot: � pituus: 4275 mm

� leveys: 1760 mm

� korkeus: 1460 mm

� sähkömoottorin teho 50 kW

Vietä upea rallipäiväSavonlinnassa!

RALLIPAKETIT 10,- S-etukortilla ja Etu-(sis. mm reittikartan)

rivikortilla 7,- Myynti la 16.2. klo 11.00 alkaen: PRISMA, Sokos,ABC, Seurahuone, Neste Hernemäki ja Mertala, Teboil Kallislahti

� Klo 12.00 Rallin lähtö, , 12-14, näe 140 nostal-Kauppatorigisia ralliautoa, paloauto... rallimakkaraa,haastatteluja, musiikkia, juontaa Janze

� Klo 12 -18.00 RalliPub, Piattan ulkoterassi� Klo 16.30 Rallin maali, (16.00-18.00)Kauppatori� Klo 19.00 Palkintojen jako, Mefisto� Klo 22.00 Rallibileet, , Disco Inferno, liput 10,-Mefisto

Perjantai 15.2.� Klo 22.00 Rallin ennakkobileet Mefistossa, YÖ, liput 18,-Lauantai 16.2.

www.savonlinnanua.net

aRto toLVaNeN


koulutus

Kouluttaudu

työelämän

MESTARIKSI

Yhteishaku 25.2. - 15.3.2013

Meillä ei vaihtoehdot lopu kesken.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa

on yli 30 tutkintoa, josta valita.

Tutustu koulutukseen ja

tutkinto vaihtoehtoihin

osoitteessa www.samiedu.fi.

Mikä sinusta tulee isona?

www.samiedu.fi

mIkkelI

aalto-yliopisto/ Pienyrityskeskuswww.pienyrityskeskus.aalto.fi > koulutus

� osaaminen liiketoiminnaksi – Syty yrittäjyyteen

50+ valmennus 20.2.–14.11.2013, Mikkeli

lisätiedot: anne innanen, p. 040 8367870

� yrittäjäksi nyt, 19.3.–21.5.2013 Pieksämäki

lisätiedot: katri liekkilä, p. 050 3499 203

� Suosittu, uudistunut Esimiesvalmennus Mikkeli

starttaa 19.3.2013

lisätiedot: Marja honkanen, p. 050 496 5229

etelä-savon ammattiopistowww.esedu.fi/tyoelamalle

esimiespolku-kokonaisuuden koulutukset keväällä 2013

� orientaatio ja liiketoimintaosaaminen 1, 5.3.

� liiketoimintaosaaminen 2, 19.3.

� työlainsäädäntö, 4.4.

� henkilöstön johtaminen ja kehittäminen, 12.4.

� talouden johtaminen 1, 22.4.

� talouden johtaminen 2, 7.5.

Paremman Palvelun Osaaja ®, mikkeli � PPo i: 4.3., 11.3., 18.3.

� PPo ii: 6.5., 13.5., 20.5.

lisätiedot: riitta Forsten-astikainen, puh. 050 389

1246, [email protected]

Proagria � Pienyritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla,

13.2., Pieksämäki

� yritysmuodot ja -verotus-infotilaisuus, 27.3., Juva

lisätiedot kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789

� Maaseudun energiaa -teemapäivä, 9.4., rantasalmi

lisätiedot Mikko nurhonen, puh. 043 824 9498

� Matkailuyrittäjien opintomatka tanskaan 15.–18.4.

lisätiedot kirsi Mutka-Paintola, 040 579 6330

Yrityspalvelukeskus mikkelin seutu � Minustako yrittäjä? – aloittavien yrittäjien info-

tilaisuudet 4.3., 8.4., 6.5.

esedun Firmaxi -hanke/dynamon tietoiskut � 18.2.2013 yritysmuodon vaikutus verotuksessa

� 11.3.2013 tuloslaskelma ja tase yrittäjän

työkaluina

� 15.4.2013 yrityksen kehittämisen rahoitus

lisätiedot: kirsi Blomberg, puh. 044 794 5318,

[email protected]

Omistajanvaihdosillat: � 8.4. klo 17–20, Juva

� 9.4. klo 17–20, Mikkeli

� 23.4. klo 17–20, Pieksämäki

lisätiedot: raija kallioinen, puh. 040 1294163,

[email protected]

saVONlINNa

savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto www.samiedu.fi

� 21.2. kasvatuskumppanuuden johtaminen

� 12.3. käytösoireisen muistisairaan asiakkaan

kohtaaminen

� 19.3. alaistaidot – vastuullinen innostuneisuus

voimavaraksi

� 2.4. turvallinen lääkehoito

� 9.4. Potilassiirtoergonomia sosiaali- ja terveysalalla

� 11.4. ikääntyvien terveyskasvatus

lisätietoja: anne Mutka, puh. 044 550 6498,

[email protected]

koulutuskalenterihelmi-huhtikuu

POmOIleasIaN-

TuNTeVasTI

Tsekkaa Nämä!

aRto toLVaNeN

Osaamisen kehittämisen puolestaAmmatillinen koulutus valtakunnassa murroksessa. aRto toLVaNeN

H allituksen vimmattu halu

siirtää ammatillisen koulu-tuksen aloituspaikat pää-

kaupunkiseudulle ovat laittaneet eteläsavolaiset ammattioppilaitokset muovaamaan toimintatapojaan ja ke-hittämään palvelurakennettaan.

Olisi ollut suotavaa, että koko toi-sen asteen koulutuksen resursseja, lukiot mukaan lukien, olisi tarkastel-tu yhtenäisenä. Nyt yrittäjä- ja kaup-pakamarijärjestöjen jäsenyrityksillä on paikka kehittää toimintojaan sekä osaamistaan ja miettiä oppilaitosten kanssa yhteistyössä uusia projekteja ja toimintamalleja.

Osaava työvoima ja riittävä amma-tillisen koulutuksen taso on maakun-nassa turvattava.

Räätälöityä koulutusta yrityksille

Maakunnan yritysten on syytä nyt hioa toimintojensa iskukyky maksi-maaliseksi ja kouluttautua sekä ke-hittää osaamisensa kilpailukykyisek-

si. Ammatilliset oppilaitokset Savon-linnan ammatti- ja aikuisopisto ja Etelä-Savon koulutus Oy etunenäs-sä ovat valmiita panostamaan entis-tä enemmän alueen työelämän kehit-tämiseen.

Tarvitsetpa toimintapasseja, eri-koisammattitutkintoja, erityisosaa-misen kehittämistä tai räätälöityä erikoiskoulutusta, voit ottaa yhteyden alueemme ammatillisen koulutuksen järjestäjiin, ja turvata samalla amma-tillisen osaamisen kehittämismahdol-lisuudet omassa maakunnassa.

maakunnan vahvuuksiin panostaen

Myös maakunnan metsäopetus on myllerryksessä. Metsäopetuksen koulutusyksiköiden muutto kaupun-kikeskuksiin on menossa ja opetus-sisällöt muokkautuvat uudenlaisiksi.

– Tarvitaan yritysten ja oppilaitos-ten tiivistä yhteistyötä, yritysten hyö-dyntämistä oppimisympäristöinä ja oppisopimuskäytännön säilymistä joustavana opetusmuotona, toteaa punkaharjulainen metsäkoneyrittäjä Seppo Pulkkinen.

Uudet bioenergiainvestoinnit tar-vitsevat myös suunnitelmallista val-mistautumista työvoimatarpeiden osalta ja metsäopetuksen kokonais-

valtaista kehittämistä. Kehitysyh-teistyö metsäinsinöörikoulutuksen ja alan clean tech -yritysten kanssa olisi aloitettava viipymättä.

Toinen mahdollisuutemme, Venä-

jä, on myös maksimaalisesti hyödyn-tämättä. Palvelukykyämme venäjän-kielellä on nostettava huimasti vas-taamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Yritysmaailmaan räätälöidyllä venä-jän puhekielen koulutuksella olisi ky-syntää koko Itä-Suomen alueella.

Huolellinen tuotteistaminen ja tii-vis yhteistyö elinkeinoelämän kans-sa takaa Venäjään liittyvää koulutus-liiketoimintaa ja yhteistyötä alueella pitkälle tulevaisuuteen. Myös koulu-tusvienti olisi syytä saada pikaisesti käyntiin.

ammatilliset oppilaitokset toimimaan verkostona

Yritysmaailman koulutustarpeet ovat

moninaisia ja koulutusosaamista ei voi ylläpitää samassa mittakaavas-sa joka ammattioppilaitoksessa. On tärkeä erikoistua ja toimia joustavasti verkostona. Ammatillisen koulutuk-sen verkosto voisi jakaa myös aloitus-paikkoja vapaammin keskenään.

Opetussisältöjen valitseminen pi-tää olla myös entistä joustavampaa ammattioppilaitosten ja lukioiden kesken. Koko toisen asteen tavoittei-ta ja resursseja tulee tarkastella yhte-nä kokonaisuutena.

Oppilaitoksilla on halu uudistua, mutta vaaditaan myös kykyä roh-keampiin päätöksiin alueella ja jous-tavuutta valtiovallan taholta.

meTsäkONeYRITTäjä sePPO PulkkINeN kouluttaa työnte-kijöitään tiiviissä yhteistyössä

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa.

”uudet bioenergiainvestoinnit tarvitsevat myös suunnitelmallista valmistautumista työvoimatarpeiden osalta ja metsäopetuksen kokonais-valtaista kehittämistä.”


Yrittäjät haluavat entistä viihtyisämmänkaupunkikeskustan

– Raa’asti sanoen kauppaelämän kannalta tavanomainen markki-nointi on kuollut. Ihmiset pitää saa-da viihtymään. Tämä näkökulma sa-taa myös liikeyritysten laariin, kun älytään olla mukana, viestittää Mik-kelin Kirjakaupan yrittäjä Markus Tikkanen Facebookin Mikkelin keskustan omassa ryhmässä.

Kyseiseen ryhmään kuuluu run-saasti pienyrittäjiä ja katutason ki-vijalkakauppoja ylläpitäviä. Ryhmä löytyy nimellä ”Mikkelin keskus”.

– Ympäristön on oltava miellyttä-vä, jotta ihmiset tulevat.

Tikkanen osallistui helmikuun alussa Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n tilai-suuteen, jossa oli mahdollisuus esit-tää ajatuksiaan siitä, miten keskus-taa ja sen välitöntä läheisyyttä pitää parantaa.

Tilaisuus kuuluu City2020-pro-

jektiin, ja sillä haetaan nimenomaan katutasossa olevien kivijalkakauppo-jen sekä aivan ydinkeskustaa ympä-röivien liikekortteleiden viihtyvyy-den ja palvelutason lisäämistä.

Yrittäjä Jari Matiskainen Kulta ja Kello Matiskaisesta kiittää Mikke ry:n avausta.

– Moni ei tule sitä ajatelleeksi, että vaikka yritys työllistäisi 1-2 ihmistä, mutta kun yrityksiä on paljon, niin siitä tulee iso määrä työntekijöitä. Pienet liikkeet pitävät työntekijänsä myös töissä viimeiseen asti. Niissä ei katsota pelkkiä lukuja. Ja pitää muis-taa, että näissä kortteleissa on kivi-jalkakauppojen lisäksi pieniä yrityk-siä myös kerroksissa.

Savonlinnassa keskustan suunnit-telu on soutanut ja huovannut edes-takaisin. Kaupunginvaltuusto päät-ti kerätä kokemuksia rinnakkais-

väylän aiheuttamista muutoksista Olavinkadun liikenteelle ensi kesä-nä. Suunnittelu etenee ja jalostuu keskustelun kautta, mutta päätöksiä ja eteenpäinmenoa tarvitaan.

suunnittelijat kuuntelemassa

Mikke ry:n tilaisuudessa oli jouk-ko kaupunkisuunnittelutoimistoja mukana. Todennäköisesti joku niis-tä saa myös tehdä ideasuunnitelman Mikkelin vieläkin ehomman keskus-tan luomiseksi.

– Hyvä, että ne olivat paikalla. Itse olin yhdessä ryhmätyöpöydässä, jos-sa pääsin sanomaan mielipiteeni kol-melle konsultille. On hyvä ottaa hei-dät tällaisiin tilaisuuksiin kuuntele-maan, sanoo yrittäjä Elisa Partti valaisinliike Valosilmästä.

Mikke ry:n ajatus on edetä niin, että ensin kuunnellaan eri tahojen mielipiteitä ja vasta sitten pyyde-tään tarjous suunnittelusta, eli hae-taan mahdollisimman paljon kau-pungin käyttäjien ajatuksia suun-nittelun pohjaksi.

Mikke ry:n toiminnanjohtaja Jan-ne Viitamies tiivistää illan annin.

– Suurin oivallus, joka minulle tu-li illan aikana, on, että luovumme ka-tujen ja uusien asuinpaikkojen suun-nittelusta.

– Sen sijaan keskitymme nuorten ja vanhojen ihmisten viihtymisen edistämiseen kaupunkisuunnittelun keinoin. Ero on merkittävä.

Yrittäjillä on suuri halu ja innostus muuttaa kaupunkiympäristöä sellaiseksi, että ihmiset viihtyisivät kaupungin keskustassa.

Samalla se tarkoittaisi kaiken muun hyvän lisäksi enemmän asiakkaita. Kaupunkikeskus-tojen kehittämissuunnittelu on parhaillaan käynnissä sekä Savonlinnassa että Mikkelissä.KaRI KauPPINeN

JUVA Audace Oy 0600 84475Juvan Tili Oy 015 228820Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy 010 5482670

KANGASNIEMI Tietomylly Oy 040 7684201

KERIMÄKI Tilitoimisto Katja Makkonen 040 8271473

MIKKELI Laskentamaa Oy 0440 228590Laskentaneliö Oy 015 228851Laskentavalio Ky 015 338882Mikkelin Tilikeskus Oy 015 7600760Mikkelin Tilitoimisto Oy 015 3370200Mikkelin Yrityspalvelu Oy 015 211305Pretax Tulospalvelu Oy 020 7442640Saimaan Tilitalo Oy 015 3373550TietoAkseli Oy 010 3472800Tilisavotta Ky 0400 230999Tilitoimisto O. Tarkiainen Ky 015 214581Visma Services Oy 010 7564973

MÄNTYHARJU Tilipalvelu Venemies Ky 044 3061839Tilituuma 015 683444

PIEKSÄMÄKI Laskentasolmu Oy 020 7981400Savon Tilitieto Oy 0440 377500Tiliarja Oy 010 6666432

PUUMALA Juvan Tili Oy 0440 630821Puumalan Tili- ja Kiinteistöpalvelu Ky 015 4681608

RANTASALMI Tilitoimisto Tuija Pylkkänen 015 643186

SAVONLINNA Laskenta-Laitinen Oy 015 533010Laskenta-Laitinen Oy Keritilit 015 541392Laskentakonsultit Oy 015 7362200Mediatili Oy 044 5755819PM-Laskenta Oy 015 515491Punkaharjun Tilitoimisto Oy 020 7498900Savonlinnan Tilikeskus Oy 010 2713800TSP Tieto Oy 0500 434099Yritysterapia Oy 010 514075Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy 015 5550250

YRITTÄJÄAUKTORISOITUONHAN TILITOIMISTOSI

www.taloushallintoliitto.fi


PaIkallIsYHdIsTYsTeN PuHeeNjOHTajaT

PaIkallIsYHdIsTYsTeN TaPaHTumaT

YHTeYsTIedOT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinenp. 0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 [email protected]

TaRjOusasIamIesIlkka [email protected]. 044 794 5695

OmIsTajaN- VaIHdOkseTRaija [email protected]. 040 129 4163

YHTeIseT TaPaHTumaTHELMIKUU12.2. Työlait tutuksi14.2. Google Analytics verkko- markkinoinnin apuna23.- 24.2. Luottamushenkilöseminaari

MAALISKUU1.3. Google AdWords -kampanjan luominen12.3. Iltakoulu: Kumpi oli ensin - hyvinvointi vai menestys?13.3. Hallituksen kokous

alueellIseT jäseNeduT

YRITYsVeROTus

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat lakIasIaT

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenpuh. (015) 338 600 tai 0440 338 600fax (015) 338 [email protected]

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 135fax (015) 161 694 [email protected] Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 [email protected] www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 [email protected]

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

alueellIseT NeuVONTaPalVeluT

lIsäTIedOT VeRkOssa

jäsenpalvelut

kivi & Reki ay Osa 4

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Enonkosken YrittäjätKirsti Eronen | p. 0500 254 [email protected]/enonkoski

Heinäveden YrittäjätTuomo Koponen | p. 0400 372 [email protected]/heinavesi

Hirvensalmen YrittäjätTuija Tanttu | p. 050 591 [email protected]/hirvensalmi

Joroisten YrittäjätJarkko Hirvonen | p. 0400 620 [email protected] www.yrittajat.fi/helsinki

Juvan Yrittäjät Riitta Rimmi | p. 040 772 [email protected] | www.yrittajat.fi/juva

Jäppilän YrittäjätSirpa Ylönen | p. 040 510 [email protected] www.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen YrittäjätMatti Tulla | p. 0400 655 [email protected]

Kerimäen YrittäjätJukka Suomalainen | p. 050 563 [email protected]/kerimaki

Mikkelin Seudun YrittäjätNina Rasola | p. 050 517 [email protected]/mikkeli

Mäntyharjun YrittäjätTeemu Punavaara | p. 040 572 [email protected]/mantyharju

Pertunmaan YrittäjätJouko Toivonen | p. 0500 602 [email protected]/pertunmaa

Pieksämäen YrittäjätPauli Hellberg | p. 0500 653 [email protected] www.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun YrittäjätSari Vuorinen | p. 050 522 [email protected]/punkaharju

Puumalan YrittäjätJaakko Kuntonen | p. 040 522 [email protected]/puumala

Rantasalmen YrittäjätKaarina Kovanen | p. 044 521 [email protected]/rantasalmi

Ristiinan YrittäjätHannu Kortelainen | p. 045 6758 [email protected]/ristiina

Savonlinnan Seudun YrittäjätJarkko Wuorinen | p. 050 537 [email protected]/savonlinna

Savonrannan YrittäjätJuha Voutilainen | p. 040 768 [email protected]/savonranta

Sulkavan YrittäjätMika Vihavainen | p. 040 844 [email protected]

Enonkosken Yrittäjät6.4. Ulkoilupäivä

Jäppilän Yrittäjät2.3. Yhdistyksen 25-vuotisjuhla

Kangasniemen Yrittäjät16.2. Mukana Myräkkä 2013 –tapahtumassa

Mikkelin Seudun Yrittäjät13.2. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit13.2. Jääkiekko-ottelu20.2. Hallituksen kokous

Pieksämäen Yrittäjät21.2. Jäsenilta ja uuden toimiston avajaiset21.3. Kevätkokous

Punkaharjun Yrittäjät19.2. Jäsenilta

Rantasalmen Yrittäjät9.3. Naistenpäivätapahtuma19.3. Kevätkokous

Savonrannan Yrittäjät23.3. Koko perheen talvitapahtuma23.3. Kevätkokous17.–20.4. Kevätmatka Prahaan

lyhyesti ja ytimekkäästi

YrittäjätSuomen Yrittäjien, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten logot uudistuivat vuoden 2013 alussa.

Uudessa logossa lukee napakasti Yrittäjät, mutta järjestön viral-linen nimi säilyy entisellään, Suomen Yrittäjät ry:nä. Tunnuksen uu-distaminen on tehty vanhaa ja tunnettua Y-tunnusta kunnioittaen. Professori Kyösti Variksen suunnittelema tunnus oli otettu käyttöön 1996.

Keskeisin muutos on järjestön kolmiportaisuuden vahvempi il-mentäminen. Jatkossa aluejärjestön tai paikallisyhdistyksen nimi lu-kee yhteisen Yrittäjät-logon alla.

Logon uudistamisen myötä järjestön koko visuaalinen ilme on saa-nut piristysruiskeen. Ilmeen uudistaminen on osa Suomen Yrittäjien viestintästrategiaa. Tavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää viestiä sii-tä, että yrittäjyys on yhteiskunnan moottori – Suomen talous ei kasva ilman menestyviä ja kasvavia yrityksiä.

Vahvemmalla visuaalisella ilmellä tuettu viesti on näkyvämpi myös suurelle yleisölle ja tavoitteena onkin, että myös suuri yleisö alkaa tie-dostaa paremmin yrittäjyyden merkityksen Suomelle: työpaikoille, ve-rotuloille, palveluille, tuotteiden tarjonnalle ja Suomen kilpailukyvylle.

Seuraava lehti ilmestyy:

11.4.2013. lehden teema on

rakentaminen & asuminen.

varaa ilmoitustilasi nyt!

taloudentekijät 1/2013

Documents