talous opas

12
OPAS TäMä JULKAISU ON EDITOR HELSINKI OY:N TUOTTAMA TOIMIALALEHTI ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Tietoa päätöksenteon tueksi – editori.fi | energia ja ympäristö | henkilöt | julkishallinto ja yhteiskunta | juridiikka ja innovaatiot | kansainvälistyminen | kiinteistöt ja rakentaminen | koulutus | | logistiikka | myynti ja markkinointi | riskienhallinta ja turvallisuus | talous ja vakuutus | tekniikka ja ICT | teollisuus | tutkimus ja kehitys | yrityskauppa |

Upload: editor-helsinki-oy

Post on 22-Mar-2016

243 views

Category:

Documents


6 download

DESCRIPTION

| Konecranes haki toimittajakentästä vipuvoimaa | Euroalueen tulevaisuus | Rahoitustilanne markkinoilla | Pankkipaneeli | Fiskarsin palkittu talousjohtaja yrittäjän turvaverkosto

TRANSCRIPT

Page 1: Talous OPAS

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

Tietoa päätöksenteon tueksi – editori.fi| energia ja ympäristö | henkilöt | julkishallinto ja yhteiskunta | juridiikka ja innovaatiot | kansainvälistyminen | kiinteistöt ja rakentaminen | koulutus |

| logistiikka | myynti ja markkinointi | riskienhallinta ja turvallisuus | talous ja vakuutus | tekniikka ja ICT | teollisuus | tutkimus ja kehitys | yrityskauppa |

Page 2: Talous OPAS

2 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Yhteistyössä:

talous OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Yrjö Ristkari, 09 4241 2222, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Mia Heiskanen, mH • Kati Knuuttila, kkn • Kati Keturi kk. kuvaajat: Sami Perttilä, SP • Dreamstime • Istock. kansikuva: Konecranes. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, 09 4241 2222, [email protected], www.editori.fi.

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää seuraavista Oppaista.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

talouden asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis hallinnon, yhdis-tykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää taloudesta sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Asiantuntijat myös verkossa. Business to Business-portaali www.editori.fi

Visma Software OyLinnoitustie 4 A | 02600 Espoop. 0207 560 [email protected]

Collector Finland OyArabiankatu 12 | 00560 Helsinkip. 010 286 2000 | www.collector.fiYhteyshenkilö: Miika Engströ[email protected]

tapiola-ryhmä02010 Tapiolap. 01019 5101 (ma-pe klo 8-18)tapiola.fi/yritysasiakkaat

Sisältö4 Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen4 Collector Laskusijoitus – kehitys- ja kasvuhaluisen yrityksen

strateginen valinta!6 Rahoitustilanne markkinoilla? Finanssialan Keskusliiton

Pia-Noora Kauppi vastaa.7 Visma Monipankki siirtää yrityksesi

vaivattomasti SEPA-aikaan8 Yrittäjän turvaverkoston rakentaminen alkaa riskienkartoituksella8 Mikä on mielestänne euroalueen tulevaisuus, Sixten Korkman?9 Tapiola puhuu yrityksen kieltä10 Toimittajakentästä vipuvoimaa koko organisaation nosteeksi10 Pankkipaneeli

Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen

Rahoitustilanne markkinoilla? Finanssialan Keskusliiton Pia-Noora Kauppi vastaa.

Yrittäjän turvaveroston rakentaminen alkaa riskien-kartoituksella

4

6

8

10 Toimittajakentästä vipuvoimaa koko orga-nisaation nosteeksi

Page 3: Talous OPAS

3ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Page 4: Talous OPAS

4 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Ihmisten osuus talousjohtamisessa on kasvanut ja talousjohtajalta vaaditaan entistä enem-män ihmissuhdetaitoja. Vuoden 2010 CFO:ksi valittu Fiskars Oyj:n talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki painottaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja rohkeutta hypätä uusiin asioihin.

F iskars Oyj:n talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki valit-tiin viime vuoden syyskuussa

vuoden 2010 talousjohtajaksi. Gutta Oy:n järjestämässä vuoden CFO-valinnassa korostui tällä kertaa muutosjohtajuus. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan muutok-sen johtaminen painottuu erityisesti

tilanteessa, jossa yritykset tekevät töitä liiketoiminnan kääntämiseksi nousuun taantuman jälkeen ja yri-tyksen koko organisaatio on saatava mukaan muutoksen toteuttamiseen.

Teemu Kangas-Kärki korostaa omassa työssään muutostyön tärke-yttä, sillä perinteinen talousjohtajan työhön liitettävä numeroiden pyörit-

täminen ei ole enää tätä päivää.– Näen, että talousjohtajan tulee

toimia tasapainoisesti kolmella osa-alueella. On pyrittävä asiakashyödyn luomiseen, jotta yrityksen kasvu on mahdollista. Toisaalta huomiota on kiinnitettävä organisaation läpinäky-vyyteen ja kolmanneksi on kyettävä innostamaan yrityksen työntekijöitä.

Kuvat: Fiskars

Asiakkaame osaavat sanoa sen parem-min kuin me:

– Kova kasvu on vaatinut jatkuvia panostuksia tuotantolaitteisiin ja -ti-loihin. Siksi Collector Laskusijoitus on tärkeä osa yrityksemme toimintaa. Se on varmistanut nopean kassavirran, mikä on helpottanut investointien to-teuttamista.

– Vahva kassavirta antaa myös mah-dollisuuden kilpailuttaa tavarantoimit-

tajia. Teräksen hinnan noustessa jatku-vasti tämä on ollut erityisen tärkeää.

Kuulostaa hyvältä, mutta toimiiko tämä?Asiakaskyselymme (04/2011) antoi sel-keän vastauksen: täydet 100% asiakkais-tamme pitää palveluamme, joko erittäin hyvänä tai hyvänä. Asiakkaistamme 94,7% on suositellut tai valmis suositte-

lemaan meitä kumppaniksi myös muil-le! Olemme ylpeitä siitä, että myös 100% vastasi meidän pitäneen lupauksemme. Asiakkaidemme keskimääräinen myyn-nin kasvu on ollut vuonna 2010 45,8%.

Meidän intohimomme on mahdollis-taa asiakkaidemme menestys. Ota mei-hin yhteyttä, niin kerromme lisää miten Sinä voisit vauhdittaa omaa kasvuasi. Me tiedämme miten asiakkaamme ovat siinä onnistuneet. •

www.laskusijoitus.fi

Collector laskusijoitus – kehitys- ja kasvuhaluisen yrityksen strateginen valinta!

Liity kasvajien joukkoon! Laske paljonko Sinun yrityksesi voisi vapauttaa pääomaa kasvuun:

Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen

Vahva osaaja

Kauppatieteiden maisteri Tee-mu Kangas-Kärki (44) on toimi-nut Fiskars-konsernin talousjoh-tajan tehtävissä vuodesta 2008 lähtien. Talousjohtajan tehtävi-en ohessa Kangas-Kärki on kon-sernin johtoryhmän jäsen.

Teemu Kangas-Kärjellä on vank-ka tausta talousjohtamisen saralla. Aikaisemmin hän on työsken-nellyt Alma Media Oyj:n, Kesko Oyj:n sekä Suomen Nestle Oy:n talousjohtajana sekä eri tehtävissä Unileverin palveluksessa Saksas-sa ja Suomessa.

Page 5: Talous OPAS

5ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

SLK Instituutti toteuttaa joustavasti aikuiskoulutusta, joka mahdollistaa työn ohessa omassa ammatissa kehittymisen ja uralla etenemisen. Tutustu tutkintoihin tarkemmin osoitteessa www.slkinstituutti.fi

Sihteerin ammattitutkintoHaku 11.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 8.9.2011.Lisätietoja [email protected], puh. 040 709 8371

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoHaku 15.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 12.9.2011.Lisätietoja [email protected], puh. 044 775 6393

Johtamisen erikoisammattitutkintoHaku 16.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 13.9.2011.Lisätietoja [email protected], puh. 050 564 3911

Taloushallinnon ammattitutkintoHaku 31.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 14.9.2011.Lisätietoja [email protected], puh. 040 751 3008

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoHaku 18.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 15.9.2011.Lisätietoja [email protected], puh. 044 775 6393

Varmista paikkasi. Hae nyt!

Hakemukset: www.slkinstituutti.fi -> koulutustarjontaKoulutuspaikka: SLK Instituutti, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki

Jalostu alasi timantiksi

slkinstituutti.fi

Tuloksia saadaan aikaan kehittämällä johdonmukaisesti kaikkia näitä osa-alueita, Kangas-Kärki linjaa.

Mahdollisuus työssä oppimiseenAikaisemmin kuluttajatuotebisnek-sen parissa esimerkiksi Unileverin ja Alma Median palveluksessa työs-kennelleelle Teemu Kangas-Kärjelle valinta vuoden talousjohtajaksi oli mieluista yllätys.

– Toki palkinto lämmittää mieltä ja se on yhtä lailla tunnustus koko jouk-kueellemme. Tekemämme työ on nähty onnistuneena myös yrityksen ulkopuolelta katsottuna, hän toteaa.

Tänä päivänä talousjohtajalta vaa-ditaan Teemu Kangas-Kärjen mukaan moniottelijan taitoja, jotta menestykse-käs toiminta muuttuvissa ympäristöis-sä on mahdollista. Pohjana osaamiselle on aina vankka koulutus, jonka avulla on hyvä ponnistaa eteenpäin.

– Itse uskon vahvasti työssä oppi-miseen. Työtä tekemällä on mahdol-lista oppia liiketoiminnan sääntöjä

sekä taitoja, joita tarvitaan ihmisten johtamisessa, Kangas-Kärki sanoo.

Innostava johtaja menestyksen kulmakiviYrityksen kasvu ja kannattavuu-den lisääntyminen lähtee aina sen palveluksessa työskentelevistä ih-misistä, joten henkilöstön kannus-taminen on Teemu Kangas-Kärjen mukaan yritysjohdon tärkeimpiä tehtäviä.

– Talousjohtajaa ajatellessa voisi kärjistäen sanoa, että kun talousjoh-taja aiemmin nähtiin anlyysejä teke-vänä henkilönä, on tänä päivänä osat-tava toimia ihmisten innostajana.

Teemu Kangas-Kärki pitää talous-johtajan tärkeänä ominaisuutena oi-keanlaisen nöyryyden omaamista.

– Onnistuminen vaatii sekä nöy-ryyttä että herkkyyttä, kun ollaan johtamassa toisia ihmisiä. On osatta-va löytää ne keinot, joilla organisaa-tio saadaan innostumaan tavoitteista ja pyrkimään määrätietoisesti niitä kohti, hän toteaa. • kkn

Talousjohtajan 3 kovaa à la Teemu Kangas-Kärki

1asiakashyödyn luominen

2organisaation läpinäkyvyys

3 työntekijöiden innostaminen

Yrityksen kasvu ja kannattavuuden lisääntyminen lähtee aina sen palveluksessa

työskentelevistä ihmisistä.

kysy lisää: Editor Helsinki Oy Valtteri Rantalainen • 09 4241 2223 [email protected]

• OPAS-lEHDEt

Opas–julkaisu keskittyy yhteen toimialaan kerrallaan. Editor Helsingin toimitus luotsaa aihealuetta, kirjoittaen mm. alan ilmiöistä ja henkilöistä.

Yrityksille Opas–julkaisu tarjoaa erinomaisen väylän tuoda esille omaa osaamista alalla, palveluita, tuotteita ja hyötyjä asiakkaille. Toimituksellinen lähestyminen antaa yritykselle kasvot ja puheenvuoron – mitä yritys tekee, kenelle ja miksi – mikä hyöty palvelusta on asiakkaalle?

Opas nitoo yhteen mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa yritysten on luonnollista näkyä ja kuulua, kertoa omista ratkaisuista informatiivisella tavalla.

Ammattitaitoista lehtituotantoa – Editor Helsinki Oy

• Asiakaslehdet / messulehdet avaimet käteen -periaatteella• Sisällöntuotanto • toimitukselliset ilmoitukset

tutustu Opas-julkaisuihimme: www.editori.fi

| ene

rgia

ja y

mpä

ristö

| ju

lkish

allin

to ja

yht

eisk

unta

| ju

ridiik

ka ja

inno

vaat

iot |

kan

sain

välis

tym

inen

| ki

inte

istöt

ja ra

kent

amin

en |

kokous ja matkustaminen | koulutus | logistiikka | myynti ja markkinointi | riskienhallinta ja turvallisuus | talous ja vakuutus | tekniikka ja ICT | teollisuus | terveydenhuolto ja hyvinvointi | tutkim

us ja kehitys | yrityskauppa |

Page 6: Talous OPAS

6 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Mikä on rahoitustilanne markkinoilla?

Kuinka finanssikriisi on vaikuttanut rahoituksen saantiin?

Mitä suomalaiset yritykset voivat odottaa rahoitusmarkkinoilta lähitulevaisuudessa?

Minkälainen tilanne nyt Sepassa? Ovatko yritykset ottaneet järjestelmät käyttöön?

Yritysten rahoitusasema on kokonai-suudessaan hyvä. Nyt tilanne yri-tyksissä on aivan toisenlainen kuin 1990-luvun laman jälkeen. Yritykset ovat vakavaraisempia ja taantumassa suomalaiset pankit pystyivät tarvitta-essa luotottamaan niitä. Tämä onkin ollut Suomen erityispiirre – pankkim-me ovat parhaimpien joukossa koko EU:ssa.

Suomessa toimivien pankkien luo-tonanto yrityksille kasvoi voimak-kaasti vuonna 2008, kun yritysten luotonsaanti markkinoilta ja muualla

toimivilta kansainvälisiltä pankeil-ta vaikeutui. Mikro- ja PK-yritykset olivat tähänkin asti rahoittaneet toimintaansa pankkiluotoin, mut-ta nyt lähes pelkästään kotimaisiin pankkiluottoihin turvautuivat myös suuret yritykset. Vuonna 2008 lop-puvuotta kohti rahoitusmarkkinoilla pankkien oma varainhankinta kallis-tui ja erityisesti pitkäaikaisen luoton myöntäminen väheni. Kriisin aikana FK:n jäseninä olevat työeläkelaitokset myönsivät lisäksi yrityksille luottoja, joissa usein oli pankin takaus. TyEL-

takaisinlainojen määrä nousi noin viiteen miljardiin euroon.

Pankkien yritysluototus on ny-kyään kaikkiaan noin 60 miljardia euroa. Vuoden 2009 puolella oltiin syvällä taantumassa ja luotonanto väheni vielä jyrkemmin kuin se edel-lisvuonna oli kasvanut. Suurin syy oli, etteivät yritykset laman keskel-lä ryhtyneet investoimaan. Luottoa tarvittiinkin paljolti käyttöpääoma-rahoitusta varten, jotta vähäisen kas-savirran vaikeina aikoina päästäisiin pahimman yli. Avuksi saatiin myös

Finnveran suhdannelainat ja takauk-set, joihin pankit tulivat mukaan va-kauttamalla yrityksen luotot.

Viime vuonna nähtiin käänne nor-maalimpaan. Kaikkiaan pankkien luotonanto yrityksille kasvoi vuonna 2010 viitisen prosenttia, vaikka mis-tään investointien käynnistämisestä ei vielä ollut kyse. Pikemminkin luo-tonanto keskittyi kiinteistökauppaan sekä yritys- ja omistusjärjestelyihin. Tämän vuoden puolella on jo hieman näkynyt yritysten, pääosin pienten, luotonkysynnän kasvua.

Rahoitusta on saatavilla ja markkinat toimivat. Kansainvälinen sääntely kuitenkin tuo pankeille vaatimuksia, jotka vaikuttavat yritysten luottojen ehtoihin.

Tulevien pankkeihin kohdistuvien vaatimusten yksityiskohdat alkavat selkiintyä. Keskeisimpiä muuttuvia asioita ovat:

• pääomavaatimukset• lyhyen aikavälin likviditeetti• pitkäaikainen varainhankinta

Jatkossa pankeilta edellytetään enemmän pääomaa kattamaan uu-

det vaatimukset. Tällaisia ovat mm. vähimmäisomavaraisuusaste ja va-kavaraisuuden vahvistaminen mah-dollisten järjestelmäriskien osalta. Pääomien rakenne muuttuu ja tarvi-taan enemmän ns. ensisijaisia omia varoja. Uusien likviditeettivaati-musten mukaan tarvitaan enemmän ja matalariskisempää lyhytaikaista pankin omaa varainhankintaa. Suuri osa likviditeettipuskurista koostuu valtionlainoista.

Pitkäaikaisen varainhankinnan vaatimuksen vaikutuksesta pankin omasta varainhankinnasta entistä suurempi osa on pitkäaikaista. Pysy-

vän varainhankinnan vaatimuksen (Net Stable Funding Ratio) tavoittee-na on saada pankin oman sisään tu-levan rahan juoksuaika vastaamaan paremmin asiakkaille annettujen lai-nojen juoksuaikaa. Tästä sääntelystä ei vielä ole lopullista päätöstä. Varain-hankinnan muutosten seurauksena kustannukset nousevat.

Osin muutokset jo näkyvät margi-naalien levenemisenä ja yritykseen liittyvän riskin huomioon ottamise-na aikaisempaa tarkemmin luoton hinnassa. Yritysten on aikaisempaa haasteellisempaa saada riittävän pit-käaikaista rahoitusta investointeihin,

joiden takaisinmaksuaika on erityi-sen pitkä, kuten tehdas- ja energiain-vestoinnit.

Sääntelyssä olemme FK:ssa painot-taneet kattavien vaikuttavuusarvi-oiden tekemistä sekä EU-tasolla että Suomessa, jotta vaikutukset yrityksiin ja talouteen saadaan selville ja voidaan ottaa sääntelyssä huomioon. Pankkien yksi keskeisimmistä tehtävistä on ns. maturiteettitransformaatio eli tehdä lyhyestä rahasta pitkää. Jos sääntelyl-lä tätä rajoitetaan liian tehokkaasti, on vaarana, että rahoitusmarkkinoiden kyky luoda kasvua vaarantuu ja syn-nytämme uusia riskejä.

Suomen SEPA-tilanne näyttää tällä hetkellä melko hyvältä. Helmikuussa SEPA-maksujen osuus pankkien välil-lä kulkevissa maksuissa oli jo 54% ja osuus kasvaa koko ajan.

Tammikuussa tehdyn yrityskyse-lyn vastausten perusteella yrityksillä alkaa olla hyvät SEPA-valmiudet: Yli

70% yrityksistä ilmoitti, että talous-hallinnon järjestelmissä on SEPA-versiot käytössä ja lähes 80% yrityk-sistä kertoi maksuliikeohjelmistojen olevan SEPA-valmiita.

SEPAn hyödyt voivat näkyä yrityk-selle viiveellä, mutta jos yritys on SEPA-muutoksia tehdessään käynyt samalla

taloushallinnon prosessit läpi, yrityksen on mahdollista saavuttaa tehokkuus-hyötyjä taloushallinnossa. Siirtyminen yhtenäiseen maksujärjestelmään 32 maata kattavalla alueella mahdollistaa maksujenvälityksen kustannustehok-kuuden, jolloin maksujenvälitykseen liittyvien palvelumaksujen korotukset

eivät ole läheskään samaa luokkaa kuin olisivat ilman SEPAn toteuttamista. Jos

SEPAan yhdistetään vielä siirtyminen sähköiseen laskutukseen, säästöt kus-tannuksissa ja työajassa ovat vieläkin huomattavammat puhumattakaan ym-päristönsuojelunäkökulmasta. •

Pankeilla on täysi valmius rahoittaa hyviä hankkeita ja elinkelpoisia yri-tyksiä. Investointeihin perustuvaa luoton kysyntää on vieläkin valitetta-van vähän. Erityisesti suurten yritys-ten rahoituksen tarve ei ole kasvanut. Investointeja on näkyvimmin kiin-

teistöpuolella. PK-yritysten rahoituk-sen kysyntä kasvaa lähinnä sukupol-venvaihdosten ja omistusjärjestelyjen takia. Finanssialan Keskusliiton tuo-rein pankkibarometri helmi-maalis-kuun vaihteessa ennakoi parempaa. Pankinjohtajien arvioiden mukaan

yritysten luotonkysyntä on kasvussa, mikä viittaa investointien käynnisty-miseen. Kaksi kolmesta vastaajasta odottaa luotonkysynnän kasvua vuo-den aikajänteellä. Marraskuun kyse-lyssä luotonkysynnän kasvua ennakoi kaksi viidestä pankinjohtajasta.

Page 7: Talous OPAS

7ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Visma Monipankki siirtää yrityksesi vaivattomasti SEPA-aikaanSEPA-siirtymäajan loppusuora on lähellä, 135 työpäivän päässä. Mikä on yrityksesi tilanne? Visma Monipankki -ohjelmiston avulla varmistat, että yrityksesi pankkipalvelut toimivat ja maksut lähtevät, kun pankkiliikenne siirtyy SEPA-aikaan.

visma.fi/sepa

SEPAan eli yhteismaksualueeseen siirtyminen vaikuttaa väistämättä jo-kaiseen suomalaiseen yritykseen, joka lähettää maksuja ja palkkoja pankkiin pankkiyhteyden kautta.

• Tuettuna yleisimmät pankit ja pankkipalvelut

• SEPA-valmius • Euroalueen maksuliikenne ja

valuuttamaksut • Automaattinen

IBAN/BIC-muunnos • Ajastettu tiedonsiirto ja

tiedonsiirtopaketit• Tositetiliotteet • Tiliotekirjanpito• Tehokas moniyrityskäyttö • Monipuoliset käyttäjäoikeudet

Kokonaisuus on näin selkeä niin toi-minnallisuutensa kuin hintansakin puolesta.

Mäntylän mukaan ohjelmiston eh-doton etu on, että se käyttää toimin-nassaan hyväksi Visman pilvessä ole-vaa pankkiliikennepalvelua.

– Pilvipalvelumme takaa SEPAn nopean käyttöönoton ja helpon käy-tön. Visman pankkiratkaisua käyttä-villä asiakkailla on käytössään aina tuorein ohjelmistoversio, varmuusko-piointi ja korkea turvallisuustaso.

Aina ajan tasalla

Turvallisuuden ja laajojen toiminnal-lisuuksien lisäksi Visma Monipankki hoitaa nimensä mukaisesti yhteydet kaikkiin yrityksen käyttämiin pank-kiryhmittymiin. – Pilvipalvelumme takaa sen, asiakkaillamme on pankki-liikenteen hoitamiseen oikea versio ja toimiva ratkaisu ilman ohjelmistoihin tehtäviä paikallisia tai pankkikohtai-sia päivityksiä. Näin yrityksen ei tar-vitse seurata, mitä päivityksiä pankit tekevät omiin järjestelmiinsä. Vis-ma Monipankki on aina ajan tasalla, Mäntylä painottaa.

Korkea tietoturva

SEPA-maksujen keskeinen piirre on korkea tietoturvan taso.

– SEPA edellyttää, mutta toisaalta myös takaa korkean maksuliikenteen turvallisuustason. Vaikka Visma Mo-nipankki on edullinen, ei tietoturvas-ta ole tingitty, Mäntylä toteaa. • mH

– Siirtymäaika päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen pankit eivät enää vastaanota vanhan standardin mukaisia maksutapahtumia. Tästä syystä yritysten kannattaisi ennakoi-

välitettyjen maksujen määrä on ylit-tänyt jo maaliskuussa 100 miljoonaa euroa, Mäntylä kertoo.

Pähkinänkuoressa Visma Moni-pankki on kattava pankkiliikenne-ohjelma kaikenkokoisten yritysten käyttöön.

– Ohjelmistomme on turvallinen, ja soveltuu kustannuksiltaan ja toi-minnallisuudeltaan mainiosti pk-yritysten käyttöön. Perusversiolla on kiinteä hinta, jonka jokainen yrittäjä löytää helposti verkkosivuiltamme.

da tuleva tilanne jo nyt, Visma Soft-ware Oy:n toimitusjohtaja Juha Män-tylä muistuttaa.

Toimiva ja turvallinen Visma MonipankkiVisma onkin tehnyt SEPAan siirtymi-sen mahdollisimman helpoksi Visma Monipankki -pankkiliikenneohjel-miston avulla.

– Yli 4000 suomalaista yritystä käyttää jo Visman pankkiratkaisua, ja

Visma Monipankin laajat ominaisuudet ja korkea laatu

MBA•Työnohessasuoritettavavaltakunnallinen100opintopisteenlaajuinenohjelma

•Opiskelijantukenahenkilökohtainenopintojenohjausjalaajaohjelmatarjonta

•Opinnotkytketäänomanorganisaationstrategiseenkehittämiseen

•AMBA(AssociationofMBAs)akkreditoituMBA-ohjelma

SuunnitteleomatMBAopintosiwww.jyu.fi/mbajaotayhteyttä,niinkartoitetaanyhdessämitämahdollisuuksiaMBAohjelmaSinulletarjoaa!

MENESTYKSEN STRATEGIAT AloitaopinnotMenestyksen Strategiat-ohjelmassa.MenestyksenStrategiatonvaikuttavaoppimisympäristö,jossajäsennetäänyritystoiminnantulevaisuudenhaasteitajamenestystekijöitä.

Tutustuohjelmaanwww.jyu.fi/avance OhjelmavoidaanliittääosaksiMBA-ohjelmaataisuorittaaerillisenäkokonaisuutena.

[email protected],0400777054

[email protected],0405881703

www.facebook.com/avancemba

Avance-johtamiskoulutus

Visma Software Oy:n toimitusjohtajan juha mäntylän mukaan ohjelmiston ehdoton etu on, että se käyttää toiminnassaan hyväksi Visman pilvessä olevaa pankkiliikennepalvelua.

Kuva: Perttilä

Page 8: Talous OPAS

8 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Yrityksiä on monenlaisia, kuten itse yrittäjiäkin. Yksi keskeisimmistä menestystekijöistä on se, miten toiminta on suunniteltu. Rahoituksen järjestäminen on toiminnan lähtökohta, mutta olennaista on myös yrittäjän oman turvaverkoston rakentaminen ja riskeihin varautuminen.

Kuinka Suomen tulisi toimia kriisialueiden kanssa?

Kreikka ja Irlanti sekä Portugali ovat ajautuneet velkakriisiin, joka pahim-millaan voi vaarantaa koko Euroopan elpymisen. Näin on siksi, että velan-hoidon laiminlyönti voi aiheuttaa tar-tuntaa, tappioiden ja alaskirjausten kierteen ja eskaloituvan pankkikrii-sin. Näin kävi syksyllä 2008 kun mel-ko pieni investointipankki Lehman Brothers päästettiin konkurssiin.

Yhdysvaltojen viranomaiset hoitivat

roalueen maiden erilainen kehitys kuitenkin kasaa jännitteitä, kuten on nähty.

Ei ole mitään nappia, jota pai-namalla voitaisiin nostaa Suomen kilpailukykyä. Pitää kantaa huolta infrasta, koulusta, yliopistouudis-tuksesta ja tutkimuksesta, verotuk-sesta ja yleensä kannusteista. Suo-rimmin Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintimaana voisi tukea yhtiöverokantaa reippaasti alenta-malla, kuten Hetemäen työryhmä on esittänyt. •

Mikä on euroalueen tulevaisuus, Sixten Korkman?

Yrittäjille pitäisi saada vastaavanlainen lomautusturva kuin palkansaajillakin on. Kukaan ei tule toimeen ilman tuloja.

– Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.

Yrittäjän turvaverkoston rakentaminen alkaa riskien kartoituksella

turvaverkoston rakentamisessa lähtö-kohtana on useimmiten riskien kar-toitus ja niihin varautuminen. Yrit-

täjän toimialasta riippumatta on olemassa liiketoiminnallisia riskejä, jotka koskevat kaikkia. Yrittäjää itseään henkilökohtaisem-min koskevat riskit liittyvät työttömyyteen sekä työkykyisyyden säilyttämiseen.

– Yrittäjäriskejä, joihin ei voi erityisemmin itse vaikuttaa ovat mm. suhdanteiden vaihte-lu, tiettyjen alueiden väestökadosta johtuva asiakaskunnan väheneminen tai vaikkapa alihankkijana toimiminen projektissa, joka päättyy tilaajan konkurssiin. Omia toiminta-tapoja muokkaamalla voi kuitenkin edesaut-taa omia mahdollisuuksiaan menestyä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.

Yrittäjä on itse avainasemassaVanhasen mukaan yrittäjän on syytä pohtia, millaisen turvaverkoston itselleen rakentaa – ei pelkästään rahallisista syistä, vaan myös toiminnan jatkuvuuden kannalta.

– Yrittäjien toimeentulo on usein raa-emmalla tavalla kiinni omasta itsestä kuin palkansaajilla. Yrittäjän työyhteisö on usein myös pelkästään hän itse. Innostuneena ja motivoituneena on helppo lipsua niin fyy-sisestä kuin henkisestä työhyvinvoinnista, Vanhanen kuvailee.

Lakisääteisesti yrittäjät eivät kuulu työter-veyshuollon piiriin, jolloin heidän työkunto-aan ei monitoroida tai seurata automaattises-ti. YEL-vakuutus on sosiaaliturvan perusta yrittäjälle. Se määrittelee työtulon kautta mm. sairaus- ja työttömyyspäivärahat ja van-huuseläkkeen.

– Vakuutus koetaan usein etäisenä asi-ana, mutta on syytä varautua työkyvyn säilyttämiseen nimenomaan työikäisenä. Riskeihin varautuminen antaa rauhallisem-man mielen keskittyä itse yritystoimintaan ja sen kehittämiseen. Olemme ilolla huo-manneet, että nuorempi yrittäjäsukupolvi on valveutuneempaa tässä suhteessa. He osta-vat aktiivisemmin itselleen esimerkiksi työterveyshuollon palveluja sekä liittyvät aktiivisesti työttö-

pankit kuntoon jo vuonna 2009: tehtiin tiukat pankkien stressitesti ja sen jäl-keen niitä pääomitettiin joko markki-noiden tai liittohallituksen toimesta.

Euroopassa ei ole tehty vastaavaa: on seisty tumput suorana ja toivottu, että pankkien tila kohenee itsestään. Nyt ei edes tiedetä tarkkaan mikä on pankkien tila ja kuinka haavoittuvia ne ovat. Siksi ei uskalleta jättää on-gelmavaltioita auttamatta ja velkojia kärsimään tappioitaan.

Lyhyellä tähtäimellä on syytä pitää mölyt mahassa ja jatkaa tukirahoitus-

ta. Se on moraalisesti väärin, mutta vielä pahempaa olisi sytyttää Euroop-paan pankkikriisi ja uusi taantumaa.

Pidemmän päälle on kyettävä toteut-tamaan sijoittajan vastuuta siten, että pankit ja velkojat kärsivät varomatto-masta luotonannosta tappioita. Suunni-telmia järkevämpien keinojen käyttöön on jo suunniteltu, viimeistään parin vuoden kuluttua ne ovat käytössä.

Rahaliiton perusteet ovat edelleen vahvat. Lastentaudit kärsittyään us-kon sen voivan toimia nykyistä paljon paremmin.

Kuinka euroalueen epävarmuus on vaikuttanut Suomen kilpailukykyyn? Mistä nostetta Suomen kilpailukyvylle?

On pieni paradoksi, että euroalu-een epävarmuus on toistaiseksi lähinnä tukenut Suomen kilpai-lukykyä pitämällä EKP:n korkoa matalampana ja euron arvoa hei-kompana kuin muuten olisi ollut asian laita. Pidemmän päälle eu-

Kuva: Jouko Lantto

Page 9: Talous OPAS

9ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Y rityksen vakuutusturvan perusajatuk-sena on huolehtia, että vahingon sattu-essa yrityksellä on kattava turva, jotta

sen toiminta voidaan häiriötilanteissa taata ja tarvittaessa nopeasti elvyttää.

– Oikein mitoitettu vakuutusturva on kaikki-en etu, sillä kenenkään intressissä ei ole yli- tai alivakuuttaa yhtiön liiketoimintaa. Tästä syystä Tapiola toimii asiakasyritystensä kumppanina, jonka ydintehtävä on turvata yrityksen häi-riötön toiminta kaikissa tilanteissa, Tapiolan Yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Jari Sund-ström toteaa.

Sundströmin mukaan peruslähtökohta on varmistaa asiakkaan ymmärrys yrityksen va-kuutuksen kattavuudesta ja sisällöstä, jotta kor-vaustilanteissa vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä ja väärinymmärryksiltä.

– Toimintamme perustuu aina asiakkaan tarpeeseen ja arvioon siitä, mitkä ovat ne koko-naisuudet, jotka tulee vakuuttaa ja mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita. Meidän tehtäväm-me on puolestaan antaa asiakkaalle paras asian-tuntemus ja näkemys sekä kertoa asiat siten, että vakuutusmaailman usein varsin vaikeaselkoiset asiat hahmottuvat selkeinä ja ymmärrettävinä, Sundström lisää.

”Pakkopullaan” voi vaikuttaa

Tosiasia on, että vakuutuksiin liittyvät asiat ovat haastavia: ne koetaan kulueriksi tai jopa ”pak-kopullaksi”.

– Moni ajattelee näin erityisesti lakisääteisis-tä vakuutuksista. Mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että yritys voi myös omalla toimin-nallaan vaikuttaa lakisääteisen tapaturmava-kuutuksen maksujen suuruuteen? Sundströmin mukaan keinoja löytyy niin riskikartoituksista, työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpidosta kuin työturvallisuuteen panostamisesta.

Tapiola haluaakin auttaa asiakasta enna-koimaan ja tunnistamaan ne riskitekijät, jotka www.tapiola.fi

Kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että yritys voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa laki-sääteisen tapaturmavakuutuksen maksujen suuruuteen, kysyy Tapiolan Jari Sundström.

Tapiola puhuu yrityksen kieltä

Tapiola on yrityksen kumppani, joka auttaa löytämään jokaiselle yritykselle sopivan vakuutusturvan. Onnistumisen avaimena toimii

molemminpuolinen ymmärrys ja yhteinen kieli.

voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja murheita. – Meidän tavoitteenamme on ennalta-ehkäistä yrityksen vahingot ja tapaturmat sekä minimoida niiden aiheuttamat vaikutukset, sillä täydellinenkään vakuutusturva ei ole yhtä hyvä kuin vahingon välttäminen. Tähän meiltä löy-tyy runsaasti erilaisia työkaluja, palveluja ja rat-kaisuja. Sundström kertoo, että Tapiolan verk-kopalvelussa on esimerkiksi työkalu, joka auttaa yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Kuva

t: Pe

rttilä

Hoitoturva luo säästöjä

Hyvä esimerkki työhyvinvoinnin kehittämisrat-kaisusta on Hoitoturva.

– Se on vapaaehtoinen vakuutus, joka takaa sairaustapauksessa työntekijälle korkealaatui-sen erikoislääkäritasoisen hoidon ja nopean pa-luun työhön. Työnantaja voi puolestaan säästää vuositasolla huomattavia summia kun sairaus-poissaolojen määrä vähenee.

– Moni voi yllättyä siitä, kuinka paljon vuo-sittaista säästöä syntyy, jos sairauspoissaolot vä-henevät vaikkapa prosenttiyksiköllä vuodessa.

– Jos tulokset synnyttävät ajatuksia, on kes-kustelua helppo jatkaa Tapiolan yhteyshenkilön kanssa, Sundström kannustaa. • mH

Mikä on euroalueen tulevaisuus, Sixten Korkman?

ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mukaan Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintimaana voisi tukea reipas yhtiöverokannan alentaminen.

myyskassoihin, Vanhanen jatkaa.Oman osaamisalueen ulkopuolisiin

asioihin kannattaa Vanhasen mielestä pyytää reilusti apua. Myös verkostoi-tumisessa on voimaa.

– Yrittäjän kannattaa keskittyä omaan ammattitaitoon ja ulkoistaa asiat, joista ei ole kokemusta. Hyvin tärkeää on myös olla tekemisissä ko-keneempien yrittäjien kanssa. Nämä konkarit tuntevat erilaiset uhkat ja riskit omasta kokemuksesta ja voivat olla hyvin tärkeitä mentoreita aloitte-lijoille.

Tavoitteena tasa-arvoisempi työttömyysturvajärjestelmä Suomen Yrittäjien yhtenä tärkeänä ta-voitteena on Vanhasen mukaan työt-tömyysturvajärjestelmän korjaami-nen seuraavan vaalikauden aikana.

– Järjestelmää on parannettava kattamaan myös epäsäännöllisempää työtä tekevät. Yrittäjille pitäisi saada vastaavanlainen lomautusturva kuin palkansaajillakin on. Kukaan ei tule toimeen ilman tuloja. Kyse on vain

tasapainoilusta sen välillä, mikä on yrittäjälle normaali ”kui-

va kausi” ja mikä oikeaa, minimitoimeentu-

lon alle jäävää

työttömyyttä. Luonnollisesti tarkoi-tuksena ei ole rakentaa korvausjärjes-telmää kattamaan yrittäjäriskiä, hän toteaa.

Maailma muuttuu, riskit muuttuvat sen mukanaYritystoiminnan riskit ovat kehitty-neet vuosien varrella. Vaikka mah-dollisuudet varautua niihin ovatkin parantuneet ja toimintapuitteisto on parantunut, on samassa suhtees-sa ilmaantunut aivan uudenlaisia yritystoimintaan liittyviä riskejä, kuten vaikkapa sopimukselliset riskit.

– Yrittäjät ovat nykyään entistä enemmän erittäin aggressiivisen markkinoinnin kohteena. Kun toi-mitaan ennestään tuntemattomien tekijöiden kanssa, yrittäjien tulisi var-mistua siitä, että maksetaan oikeista asioista ja todella saadaan sitä, mitä on tilattu. On ymmärrettävää, että yrittäjät haluavat olla tavoitettavissa, mutta ilmiön kääntöpuolena on vali-tettavasti se, että yhteystiedot ovat va-paasti saatavilla myös negatiivisessa mielessä. Olemalla itse valppaana voi parhaiten ”vakuuttaa” itsensä tämän-kaltaisilta uusilta riskeiltä, Vanhanen tiivistää. • kk

Page 10: Talous OPAS

10 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Suomen kansantalouden eväät vuonna 2011 näyttävät kohtuulli-sen hyviltä. Maailmantalous kasvaa

kriisien keskelläkin kohtalaista vauhtia ja vientiyritysten tilauskirjat ovat vähi-tellen paisuneet kohti normaalilukemia. Matalat korot ja työllisyystilanteen as-teittainen kohentuminen nostivat koti-maista kulutuskysyntää 2010. Yksityisten investointien kasvu oli vielä pelkästään yli viidenneksellä kasvaneiden asuinra-kennusinvestointien varassa, sillä muut investointierät supistuivat.

Tänä vuonna olisi investointien vuo-ro ottaa isompi rooli talouden kasvussa. Inflaation kiihtyminen yli 3 % vauhtiin nimittäin leikkaa kulutuskysynnän kas-vumahdollisuuksia, mutta teollisuuden käyttöasteiden nousu ja täyttyvät tilaus-kirjat viittaavat tarpeeseen ylläpitää ja lisätä tuotannollista kapasiteettia. Infra-struktuuri-investoinneillekin olisi tarvet-ta, riittää kun katsoo Suomen tieverkon kuntoa.

Suomi on pitkään ollut suurten teol-lisuusyritysten maa, mutta jatkossa pal-velusektorin merkitys nousee, molempia luonnollisesti tarvitaan. Palvelusektorikin investoi esimerkiksi rakennuksiin ja tieto-tekniikkaan, mikä on tärkeää tuottavuuden nostamisen kannalta. Muutamien tutki-muksien mukaan palveluiden tuottavuus on kehittynyt Yhdysvalloissa selvästi Eu-rooppaa nopeammin.

Rahapolitiikan asteittainen kiristymi-nen nostaa korkoja, mutta velkarahan saa-tavuus ja hinta pitäisi olla kohtuullinen tänä vuonna. Rahoituksen saatavuus on paran-tunut finanssikriisin jäädessä taakse, mutta pankkien kiristyvä säätely saattaa edelleen nostaa velkarahan hintaa. Samaan aikaan riskipääoman saatavuus näyttäisi Suomes-sa olevan vähäisempää kuin muissa Poh-joismaissa. Jotta yritteliäisyys kukoistaisi jatkossakin ja loisi työpaikkoja, soisi uuden hallituksen toteuttavan kasvuystävällisen verouudistuksen ja pohtivan myös riski-pääoman lisäämiseen tähtääviä keinoja. •

Pasi kuoppamäkiChief Economist Sampo Pankki

Stefan törnqvistManaging DirectorÅlandsbanken Asset Management

Investointeja tarvitaan kasvun vauhdittajaksi 2011

O len saanut suurta huomiota medioissa sanomalla uskovani euroalueen hajoavan 80 %:n to-

dennäköisyydellä kahden vuoden sisällä.Markkinat eivät selvästikään pidä

tähänastisia toimia eurokriisin taltut-tamiseksi riittävinä. Jos markkinat oi-keasti uskoisivat vakautustoimiin, olisi mahdotonta saada yli 12 %:n vuosituottoa Kreikan valtion ”riskittömistä” 10 vuo-den valtion obligaatioista tai yli 10 %:n vuosituottoa vastaavista irlantilaisista papereista.

Näillä tuottotasoilla ei kukaan pitäisi salkussaan mitään muuta – jos riskiä oi-keasti ei olisi.

Poliittinen keskustelu näyttää vihdoin liikkuvan kohti markkinoiden jo selvinä pitämiä velkajärjestelyjä eli valtioiden konkursseja. Lopettamalla tukirahoitus heikot maat pakotettaisiin velkajärjeste-lyyn. Silloin ne joutuisivat päättämään, käyvätkö oikeasti läpi teräskylvyn ja jää-vät euroon vai jatkavatko vanhaan malliin

ja palaavat entiseen valuuttaansa.Velkajärjestelyistä seuraisi pankki-

kriisi ja luultavasti taantuma Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yrityksiin, joiden pää-markkina on Eurooppa. Euroopan ulko-puolinen maailma jatkaisi suurin piirtein entiseen malliin, eikä globaalin yhtiön toiminta tai rahoituksen saatavuus olisi uhattuna.

Suomen talouskasvun ja teollisuuden suurin uhka lienee, että velkajärjestely-jen jälkeiseen euroalueeseen kuuluu vain hyviä talouksia. Silloin eurosta valuutta-na voi tulla jopa liian vahva Suomen vien-titeollisuudelle.

Tämä tuskin tapahtuu vuonna 2011. Uskon kuitenkin, että lähitulevaisuu-dessa tulemme näkemään muutoksia euroalueella, todennäköisemmin Etelä-Euroopan kriisimaissa. Ei kuitenkaan ole hyvä merkki, että pahimmat mielen-osoitukset on koettu juuri näissä maissa. Eurokriisi voi päättyä milloin tahansa ja miten tahansa. •

Mitä eurokriisin ratkaisu tarkoittaa Suomelle?Ku

va: A

ino

Huo

vio

Konecranes konsernilla on markki-najohtajana kunnianhimoinen tavoite saavuttaa 30 prosenttia markkinoista ja määritti strategian keskeisiksi me-nestystekijöiksi maailmanlaajuisen toimitusketjun ja toiminnan tehok-kuuden optimoinnin. Kun toimintaa muutettiin paikallisesta mallista koh-ti maailmanlaajuista mallia, tarvittiin koko konserniin uudet pelisäännöt.

– Meillä oli verkostossamme tu-hansia toimittajia ja jokaisella liike-toimintayksiköllä omat osto-orga-nisaationsa. Henkilöstömme hoiti toimittajasuhteita hyvin, mutta vain oman liiketoiminta-alueensa näkö-kulmasta. Seuraavaksi täytyi kui-tenkin ajatella koko yhtiön tarpeita ja asettaa vaatimuksia siten, että ali-hankkijoiden osaaminen hyödyttäisi yritystä laajemmin. Halusimme, että meillä olisi hankintapuolella syste-maattiset ja yhtenäiset työkalut sekä osaaminen, joilla voimme tukea yh-

Vahvassa kasvuvauhdissa olevalla Konecranes konsernilla laajan alihankintaverkoston hal-lintaan kului valtavasti resursseja. Yhtiö on käynnistänyt perinpohjaisen muutosohjelman ja on rakentamassa hankintaorganisaatiotaan huippukuntoon.

Horisontaalista ja maailmanlaajuista toimintaaKonecranes lanseerasi vuonna 2008 maailmanlaajuisen hankintaorgani-saation, joka toimii horisontaalisesti läpi kaikkien liiketoiminta-alueiden. Se tukee konsernin hankintoja ja ope-ratiivisia ostoja kattaen kaikki maan-tieteelliset alueet.

Uudessa hankintamallissa toi-mittajat on jaettu kuuteen eri kate-goriaan, joilla on oma ostokonsepti ja strategia. Operatiivinen toiminta tapahtuu liiketoimintayksiköissä ja tehtaissa. Category Manager vastaa toimittajapohjan rakentamisesta ja kehittämisestä liiketoimintayksiköi-den tarpeiden mukaan. Ostotoiminta tapahtuu pitkälti yksiköissä.

Osto-organisaatioille muutos on ollut merkittävä. Siirtyminen pai-kallisesta, taktisesta roolista pitkä-jänteiseen, globaaliin ja strategiseen

toimittajakentästä vipuvoimaa koko organisaation nosteeksi

Konecranes konsernin hankintajohtaja Pekka Lettijeff.

tiön kasvua ja tulosta, Konecranes konsernin hankintajohtaja Pekka Lettijeff kertoo.

Page 11: Talous OPAS

talouskasvu jatkui Suomessa reippaana vuoden 2010 loppu-puoliskolla, ja näkymät vuosille

2011–2012 ovat hyvät, vaikka kasvu vah-vimman elpymisvaiheen jälkeen maltil-listuukin.

Suomi on vahvasti kiinni kehittyvien talouksien vaurastumisen sävyttämässä maailmantalouden noususuhdantees-sa, joka luo kasvumahdollisuuksia in-vestointihyödykkeiden valmistukseen erikoistuneelle maalle. Kehittyvissä talouksissa investointien tarve kasvaa rajusti, ja uskomme, että investointi-hyödykkeiden valmistajat kehittyneissä länsimaissa säilyttävät kilpailuetunsa vielä pitkään, sillä näiden hyödykkeiden valmistusprosessi on vaativampi ja tuot-teiden laatuvaatimukset ovat kovemmat kuin kulutushyödykkeiden. Sellaiset in-vestointihyödykkeiden valmistajat ku-ten Ruotsi, Suomi, Saksa ja USA, kerää-vät todennäköisesti suurimman hyödyn kasvutalouksien investointibuumista,

joka on lisäksi omiaan luomaan posi-tiivisen nosteen suomalaisiin yritysin-vestointeihin, sillä yritysten on ennen pitkää lisättävä kotimaisia investointe-jaan parantaakseen ja kasvattaakseen tuotantokapasiteettiaan.

Suomi on tähän mennessä välttynyt talouden kuplilta, ja elää sen kautta myös kotimaisen kysynnän osalta nopean kas-vun kautta. EKP:n matalan ohjauskoron politiikka pysyy Suomelle korkotason maltillisesta noususta huolimatta elvyt-tävänä, ja tähän liittyy ylikuumentumi-sen vaara, josta merkkinä normaalisti työvoimapula, inflaation kasvu ja kiin-teistömarkkinoiden kallistuminen. Seu-raavan hallituksen todennäköiset finans-sipoliittiset kiristystoimet saattavat siten olla suhdannemielessä varsin tervetullei-ta. Kulutus kasvaa linjassa käytettävissä olevien tulojen kanssa, joita parantuva työllisyys tukee. Kaiken kaikkiaan Suo-men talouden kasvu pysynee 2011–2012 kolmen prosentin tuntumassa. •

V iime vuoden neljäs kvartaali näytti runsasta 5 prosentin talouskasvua. Vaikka talouskasvu hidastuneekin

tämän vuoden aikana, kasvu näyttää ylit-tävän reippaasti 3 prosenttia.

Teollisuuden elpyminen on lähtenyt hyvään vauhtiin, ja tehdasteollisuuden uudet tilaukset ovat jo korjanneet suuren osan taantuman pudotuksesta. Inves-tointien painopisteen näemme muuttu-van vähitellen, kun asuinrakentamisen jyrkkä nousu taittuu. Kone- ja laiteinves-toinnit pääsevät kuitenkin toden teolla vauhtiin vasta vuonna 2012, sitä mukaan kun teollisuuden kapasiteetin käyttöaste kohoaa.

Suurin huolenaihe Suomen ja maail-mantalouden näkymille on öljyn hinnan nousu. Nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja kasvattaa tuotantokustannuksia eten-kin paljon energiaa tarvitsevilla teolli-suuden aloilla. Tämä jarruttaa jo jonkun verran talouden kasvua, ja riskinä on, että öljyn hinta voisi näiltä tasoilta vie-

lä nousta rajustikin, jos levottomuudet Lähi-idässä leviävät muihin öljyntuot-tajamaihin. Libyan tuotantoa on pitkälti pystytty korvamaan, mutta nyt tuottaja-mailla ei enää ole paljon käyttämätöntä kapasiteettia, millä vaimentaa hintojen nousua.

Kiihtynyt inflaatio syö pitkälti pal-kankorotukset tänä vuonna. Kulutuksen kasvu voi silti jatkua kohtuullisena työl-lisyyden kasvaessa ja kotitalouksien vä-hentäessä säästämistään, joka taantuman aikana nousi rajusti.

Talouden elpymisen myötä paineet ovat kääntyneet korkojen nousuun ja huhtikuussa nähtiin jo EKP:n ensimmäi-nen koronnosto. Odotamme vaiheittaista normalisointia korkotasossa seuraavan vuoden aikana, Euroopan keskuspankin ohjauskoron noustessa vielä prosenttiyk-siköllä nykytasoista. Markkinakorkojen nousu jatkunee, mutta korot pysyvät kui-tenkin edelleen matalalla tasolla, eivätkä siten ole uhka elpymiselle. •

Annika lindbladEconomist Economic Research Finland Nordea Markets

tiina Helenius Head of Economic Research Finland Handelsbanken Capital Markets

Suomen talous aloitti vuoden 2011 vahvalla nousu-uralla

Suomi kasvaa kehittyvien talouksien vanavedessä

asemaan on iso haaste hankintahen-kilöstölle. Talon sisällä hankintateh-täviin on siirtynyt väkeä esimerkiksi myyntiorganisaatiosta.

Vipuvoimaa verkostoon

Uuden toimintamallin myötä Konec-ranes konsernin toimittajien määrä on merkittävästi vähentynyt.

– Tavoitteena on pitkäjänteinen yh-teistyö toimittajien kanssa: valikoidut toimittajat integroidaan mukaan yhti-ön toimintaan. Tulevaisuutta halutaan suunnitella myös yhdessä toimittajien kanssa, Vesa Kuismanen kertoo.

– Toimittajilla on kokemusta markkina-alueista ja asiakkaista. Ko-kemusta voidaan jatkossa hyödyntää enemmän esimerkiksi jo tuotekehi-tysvaiheessa. Näin pääsemme nope-ammin ja kustannustehokkaammin uusilla tuotteilla markkinoille, Letti-jeff lisää.

– Toimittajan tulee olla kilpailu-kykyinen. Arvioimme toimittajia mm. kustannustason, toimituskyvyn, palvelutason, laadun ja innovatiivi-suuden mukaan. Kategorisointi on toimittajien suuntaan täysin läpinä-kyvää. Toimittajalle se on mahdol-lisuus vaikuttaa omaan paikkaansa arvoketjussa. Suurin muutos lienee siinä, että toimittajien arvoa vertail-laan. Hinta ei ainoastaan ratkaise, kun tarkastelemme kokonaisuutta, Lettijeff sanoo.

Vesa Kuismasen mukaan kolmen vuoden aikana on tapahtunut mer-kittävä muutos. Yhtiö on aiemmin ostanut komponentteja paikallisen organisaation voimin, mutta nyt sillä on käytössään toimittajakentän vipu-voima koko toiminnan kehittämisen tueksi.

– Nyt ostotoimintamme on pitkä-jänteistä ja suunnitelmallista, Kuis-manen kiittelee. • mH

Konecranes Oyj – Lifting Businesses

• Konecranes on yksi maailman joh-tavista nostolaitevalmistajista, jon-ka asiakkaita ovat mm. koneenra-kennus- ja prosessiteollisuus, tela-kat, satamat ja terminaalit.

• Konsernilla on 9 800 työntekijää ja yli 545 toimipistettä 43 maassa.

Kuva

: Kon

ecra

nes

• Yritys toimittaa asiakkailleen toi-mintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nostu-rimerkeille ja työstökoneille.

• Vuonna 2009 Konecranes-kon-sernin liikevaihto oli yhteensä 1 671 miljoonaa euroa.

• Konecranes Oyj:n osake on no-teerattu NASDAQ OMX Helsin-gin Pörssissä.

11ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Page 12: Talous OPAS

12 ilmOituSliitE | tAlOuS OPAS

Mechelininkatu 3 C FI-00100 Helsinki, Finland www.aaltoee.fi

Tel +358 10 837 3700 Fax +358 10 837 3710 [email protected]

2011 Parempi maailma paremmalla johtajuudella

Yrityskohtaiset ratkaisutAalto EE:n asiantuntijat ja kansainvälinen verkosto auttavat organisaatioita kehit-tämään strategiaansa hyödyntäen Aalto-yliopiston monitieteellisyyttä. Katso tuttuja asioita uusin silmin, elä muutoksesta ja ruoki luovuutta.

Foorumit Aalto EE:n foorumit DiViA ja Aalto Leaders’ Insight ovat aina aikaansa edellä ja kokoa-

vat jäseniään säännöllisiin, uusia oivalluksia tuottaviin tapaamisiin. Koe innostavia elä-myksiä ajankohtaisten markkinoinnin, asiak-kuuksien ja johtamisen teemojen parissa.

Avoimet ohjelmat Aalto EE:n avoimet ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden yksilöllisen oppimispolun laatimiseen. Tutustu ohjelmien ryhmittelyyn Aalto EE Profound ja Aalto EE Intense.

Uutta avoimissa 2011: Future Leadership, Leading Service Business ja Leading Sales.

Muita Aalto EE:n avoimia ohjelmia ovat AaltoJOKO®, Global Manager, Young Manager, Executive HR, Johtaminen tervey-denhuollossa ja Raheko.

Muista myös Aalto MBA ja Aalto Executive MBA –ohjelmat.

www.aaltoee.fi

Rohkeus, muutos ja kansainvälisyysSingapore, Taiwan, Korea, Kiina, Puola, Suomi

Tervetuloa Aalto EE Open House -tapahtumaan 12.5.! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.aaltoee.fi