talousarvio 2020 taloussuunnitelma 2020 · 2019-12-18 · jo ensi vuonna kasvu elpyy pitkälti...

Lopen kunta TALOUSARVIO 2020 TALOUSSUUNNITELMA 2020–2022 Käsittely: Kunnanhallitus 2.12.2019 (§ 242) Valtuusto 9.12.2019 (§ 64)

SISÄLLYSLUETTELO

TALOUSARVIO 2020 JA TALOUSSUUNNITELMA 2020–2022

”POSITIIVISESTI ETEENPÄIN” ........................................................................... 1

1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA 2018–2023 .......................................................... 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ............................................................. 5 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................. 5 2.2. Kuntien taloudellinen kehitys .............................................................. 7 2.3. Väestömuutokset ............................................................................ 8 2.4. Työpaikat ja työllisyys .................................................................... 11 2.5. Nettomuutto iän mukaan 2000–2018 ................................................... 11 2.6. Työpaikat Lopella ......................................................................... 12

3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO ................................................................ 13

4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ...................................................................... 15

5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS ....................................................... 16

6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA ..................................................... 18 6.1. Tuloslaskelma .............................................................................. 18 6.2. Rahoituslaskelma .......................................................................... 20 6.3. Verotulot .................................................................................... 21 6.4. Valtionosuudet ............................................................................. 22 6.5. Lainakanta .................................................................................. 23 6.6. Talousarvion yhteenveto vuodelle 2020 ................................................ 24

7. KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN ......................................................... 25 Keskusvaalilautakunta .................................................................... 25 Tarkastuslautakunta ...................................................................... 26 Kunnanhallitus ............................................................................. 27 Ympäristö- ja rakennuslautakunta ...................................................... 40 Perusturvalautakunta ..................................................................... 45 Sivistyslautakunta ......................................................................... 57 Tekninen lautakunta ...................................................................... 76

8. KONSERNITAVOITTEET ........................................................................... 86

9. INVESTOINNIT ..................................................................................... 88

LIITTEET Kehittämisprojektit .............................................................................. 98 Talousarvion tuloslaskelma 2020 ............................................................... 99 Valtuuston päätös 9.12.2019 (§ 64) ........................................................... 105 Talousarvion 2020 täytäntöönpano-ohje ..................................................... 129 Talouden ja toiminnan vuosikello 2020 ...................................................... 138

POSITIIVISESTI ETEENPÄIN Käsillä on nykyisen valtuuston kolmas talousarvio. Itselleni Lopen kunnan talousarvion valmistelu tuli tehtäväksi nyt toista kertaa. Talousarvion laatiminen tuskin koskaan on helppoa. Vuoden 2020 talousarvion laatiminen on kuitenkin ollut ehkä normaaliakin haasteellisempaa. Talouskasvu on alkanut hidastua sekä Suomessa että muualla maailmassa. Edessä näyttäisi olevan hitaamman kasvun vuosia. Pääosan kunnan tuloista muodostavat verokertymät ja valtionosuudet ja nyt talousarviota on jouduttu laatimaan tilanteessa, jossa näistä molemmista on vallinnut suuri epävarmuus. Niin Lopen kuin monien muidenkin kuntien talouteen on ilmaantunut haasteita viimeisen vuoden aikana johtuen kunnallisveron ennakoitua selvästi huonommasta kertymästä. Syynä ovat olleet palkansaajille maksettavat poikkeuksellisen suuret veronpalautukset sekä tulorekisterin käyttöönoton aiheuttamat tuloverokertymän viiveet. Vuoden 2020 verotulojen arviointi on edellä mainitusta syistä johtuen ollut haastavaa. Heikko verotulojen kehitys yhdistettynä viime vuosien valtionosuuksien leikkauksiin aiheuttaa sen, että monien kuntien rahat eivät tule nykyisellä mallilla riittämään. Vuotta 2019 on kutsuttu Suomen kunta-talouden vaikeimmaksi. Ensimmäisten verotuloja valtionosuusennusteiden tultua näytti Lopen kunnan vuoden 2020 talousarviovalmistelu kovin synkältä. Kuluneiden kuukausien aikana on tehty paljon töitä; menokarsinta ja toimintojen suunnittelu on tuottanut tulosta. Kun ennusteet ensi vuoden verokertymästä ja valtionosuuksien määrästä ovat samalla kohentuneet, on kunnan vuoden 2020 talousarvio 357.872 euroa ylijäämäinen. Verotulot ja valtionosuudet on voitu varata määrältään lähes 1,6 miljoonaa euroa suurempana kuin vuoden 2019 talousarviossa. Talousarviossa toimintatuottojen kokonaismääräarvio on 8.401.832 euroa, jossa on kasvua edeltävään vuoteen 1,8 %, ja toimintakuluarvio 52.212.329 euroa, jossa vastaavasti kasvua 2,0 %. Kunta tuottaa jatkossakin peruspalvelut kustannustehokkaasti. Helpotuksen huokaisuun ei silti vielä ole syytä ja taloudenpidossa on syytä olla tarkkana. Verotulo-kertymään liittyvän epävarmuuden lisäksi kunnan talouteen kohdistuu paineita myös menopuolelle. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon siirtyminen RHL-Data Oy:ltä Sarastia Oy:lle sekä ICT:n siirtyminen Kuntien Tieralle aiheuttanee kustannusten nousua entiseen verrattuna. Palkkojen osalta on varauduttu 1,5 %:n palkankorotuksiin, mutta nähtäväksi jää, onko varaus edessä olevien valtakunnallisten palkka-neuvottelujen jälkeen riittävä. Myös terveydenhuoltomenojen kasvu näyttää väestön ikääntymisen myötä vääjäämättömältä ilman nykyjärjestelmän suurempaa muutosta. Asiantuntijoiden ja puolueiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirrettävä yksittäisiltä kunnilta suuremmille alueille. Maan uuden hallituksen tavoit-teena onkin jälleen koota sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itse-hallinnollisille alueille – maakunnille. Uudistus tarvitaan ennen kaikkea eriarvoisuuden vähentämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Kuntaa suurempi toimija mahdollistaa paremmin mm. toiminta-käytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyn-tämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Myös pelastustoimen järjestäminen on tarkoitus siirtää maa-kuntien tehtäväksi. Monet yksityiskohdat uudistukseen liittyen ovat kuitenkin vielä tässä vaiheessa auki. Loppi on tiiviisti mukana myös Kanta-Hämeen vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän valmistelussa. Suurimmat riskit ja uhat maakunnan kokoisen kuntayhtymän mallissa Lopen kunnan kannalta liittyvät lähipalveluiden turvaamiseen Lopella ja jatkovalmistelussa valittavaan kunnilta perittävien maksujen malliin. Tuleva rakennemuutos on haaste, mutta myös mahdollisuus. Kunnan tuleva menestys riippuu siitä, pystyykö kunta huolehtimaan elinvoimastaan ja kuntalaisten hyvinvoinnista, ilman mahdollisuuksia suoraan vaikuttaa sote-palveluihin. Asukasmäärällä on keskeinen merkitys kunnan verorahoituksen kehityksen ja palvelurakenteen ylläpidon kannalta. Tilastokeskuksen syksyllä julkistamat väestöennusteet olivat useimmille kunnille karua luetta-vaa. Suomessa väestö keskittyy yhä enenevässä määrin muutamaan kaupunkikeskukseen. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuodesta 2030 alkaen. Samalla ikärakenne muuttuu ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi, kun vastaavasti työikäisen väestön suhteellinen määrä vähe-nee. Kanta-Hämeessä ja myös Lopella painitaan samojen ongelmien parissa. Vuonna 2018 Lopen kunnan väkiluku laski lähes 160 asukkaalla. Vuonna 2019 väkiluvun lasku ei onneksi ole ollut yhtä dramaattista, vaikka hienoista laskua kunnan asukasmäärässä on edelleen ollut. Tätä kirjoitettaessa tuoreimman syys-kuun 2019 väestötilaston mukaan kunnan väkiluku on 7.839 asukasta.

1

Kunnan strategiassa vuosille 2018–2023 yhtenä merkittävänä osana on laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen tarjoaminen kuntalaisille. Hyviksi ja riittävän laajoiksi koetut palvelut ovat kunnalle elinehto. Talouskuri ei suoraan näy kuntalaisille tarjottavissa palveluissa ja talousarvioesitys onkin laadittu kunta-strategian mukaisesti siten, että kunnan nykyinen palvelutaso säilyy ja sitä kehitetään edelleen. Verotusta ei kiristetty ja kunnallisveroprosentti vuodelle 2020 on 21,50. Myös kiinteistöverotus on pidetty ennallaan. Tulevana vuonna kunnassa on välivuosi suurempien investointien suhteen. Jatkossakin joudumme tarkkaan miettimään investointien määrää suhteessa taloudelliseen kantokykyymme. Mutta pitää muistaa, että investoinnit ovat aina satsauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Elinvoimainen kunta ei voi olla investoi-matta. Haasteita siis on. Loppi tarvitsee houkuttimia, jotka edesauttavat kilpailussa muuttajista. Kesäkuussa lanseerattu ”Tontti tonnilla” -kampanja on tuottanut tulosta tonttivarausten ja -kauppojen muodossa. Laaja valokuituverkko ja sen tuomat mahdollisuudet etätyöhön nähdään merkittävänä kilpailutekijänä kunnalle. Valokuituverkkoa on jo kunnan tukemana alkanut rakentua aluksi Järventaustan kyläkuitu-osuuskunnan toimesta. Myös Itä- ja Länsi-Lopella ollaan käynnistämässä omia hankkeita. Hyviä ideoita ja toimenpiteitä silti edelleen tarvitaan. Suuri haaste tuleville vuosille onkin saada asukasluvun kehitys toteutumaan ennusteita myönteisempänä. Koen, että lähtökohdat vuodelle 2020 ovat kaikista haasteista huolimatta myönteiset. Lopen kunta pystyy jatkossakin tarjoamaan kuntalaisilleen parempaa arkea. Positiivisesti eteenpäin! Mikko Salmela kunnanjohtaja

2

Parempaa arkea • Monipuolista, kohtuuhintaista asumista • Turvallinen ja yhteisöllinen elinympäristö • Tarpeita vastaava julkinen infrastruktuuri • Laadukkaat, nykyaikaiset varhaiskasvatuspalvelut • Laadukkaat ja inhimilliset vanhuspalvelut • Hyvin toimivat perusterveydenhuollon palvelut • Monipuoliset koulut ja lukio

(kyläkoulut, monipuoliset taajamakoulut) • Julkisen liikenteen kehittäminen • Etätyömahdollisuudet • Päätösten vaikutusten arviointi

Virkistävää vapaa-aikaa • Hyvät liikuntamahdollisuudet • Upea luonto monipuoliseen liikkumiseen,

metsästykseen, marjastukseen yms. • Edullista harrastustoimintaa • Laadukas kansalaisopistotoiminta • Monipuolinen kulttuuritarjonta • Yhteisöllinen kirjasto • Runsas tapahtumatarjonta • Päätösten vaikutusten arviointi

Vireä ja mahdollistava elinkeinoelämä • Yrittämistä ja yrittäjyyttä tukeva toimintakulttuuri • Monipuolinen elinkeinorakenne • Työllistävä maaseutu • Etätyölle hyvät edellytykset • Matkailu • Aktiivinen työllistäminen • Päätösten vaikutusten arviointi

1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA 2018–2023

Strategiset tavoitteet 2018–2023

3

Avoimuus

Yhteistyö

Arvot

Luonnollisesti Lopella

• Luonto on osa loppilaista arkea ja vapaa-aikaa • Pidetään huolta rakennetusta ympäristöstä • Rakennetaan terveellistä ja turvallista • Ylläpidetään ja kehitetään kunnan vastuulla olevia palveluita ja rakenteita • Huolehditaan luonnosta ja hyödynnetään sen moninaisuutta kestävällä tavalla • Kannustetaan kuntalaisia pitämään huolta itsestään ja läheisistään • Kunnioitetaan ja suvaitaan erilaisuutta • Huolehditaan saavutettavuudesta • Hyödynnetään innovaatioita ja digitalisaatiota • Mahdollistetaan etätyöskentely • Osallistetaan ja osallistutaan • Tuetaan yhteisöllisyyttä • Ollaan saatavilla, autetaan, palvellaan ja välitetään

Tavoitteet 2018–2023

• Hyvät, helposti saavutettavat peruspalvelut • Laadukas, turvallinen ja saavutettava varhaiskasvatus • Julkinen liikenne maalla asumisen tukena • Työmatkaliikenteen tukeminen • Laajakaistayhteydet koko kuntaan • Luonto-olosuhteiden vetovoimaisuuden lisääminen • Tonttitarjonnalla pyritään vastaamaan nykyistä paremmin ihmisten asumisen tarpeisiin • Pääsääntöisesti hyväksytään vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi • Kulttuuritoiminnan ylläpitäminen ja hyvän maineen säilyttäminen • Laadukkaat ja houkuttelevat liikuntamahdollisuudet kaiken ikäisille • Hoidettu, siisti ympäristö • Varmistetaan hyvä sisäilma kaikissa kunnan kiinteistöissä. Epäilyihin sisäilmaongelmista puututaan

välittömästi, ryhdytään tarvittaviin toimiin ja tiedotus hoidetaan avoimesti ja ajantasaisesti.

Vastuullisuus

4

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Toimintaympäristön muutosten ja yleisen taloudellisen kehityksen tarkastelu perustuu valtiovarain-ministeriön syksyllä 2019 julkaisemaan Taloudelliseen katsaukseen. Katsauksen mukaan talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden heikoista uutisista. Kotimainen kysyntä ylläpitää talouskasvua tulevina vuosina. Yksityisten investointien ja kulutuksen kasvu hidastuu epävarman ulkoisen ympäristön heijastuessa suomalaisten yritysten ja kulut-tajien odotuksiin. Julkisen kulutuksen ja investointien merkitys BKT:n kasvulle korostuu varsinkin ensi vuonna. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin johtuen talouden rakenteellisista tekijöistä. Hidastuvan talouskasvun seurauksena työllisyyden koheneminen jää vähäiseksi. Julkisen talouden menot ovat pysyneet koko korkeasuhdanteen ajan tuloja suurempina. Julkisessa talou-dessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Julkista taloutta heiken-tävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukai-set menonlisäykset. Maailmantalouden kasvu hidastuu kuluvana vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna kasvu elpyy pitkälti euroalueen, mutta myös monien kehittyvien talouksien vetämänä. Maailmankaupan kasvu on hitainta kuluvana vuonna, mutta sekin elpyy ensi vuodesta lähtien. Julkinen talous Ennusteen mukaan hyvä suhdannetilanne ja julkista taloutta vahvistavat sopeutustoimet ovat kohentaneet julkisen talouden rahoitusasemaa viime vuodet, mutta eivät ole poistaneet alijäämää. Koko korkea-suhdanteen ajan julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina. Ennusteen mukaan julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa lähivuosina. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyy vuosikymmenen vaihteeseen saakka aivan 60 prosentin tuntumassa, mutta kääntyy sen jälkeen kasvuun. Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menonlisäykset. Alhainen korkotaso pienentää julkisen velkasuhteen kasvupainetta lähivuosina, mutta ei helpota julkisen talouden tasapainottamista. Korkotason lasku pienentää valtion ja paikallishallinnon korkomenoja. Samalla työeläkelaitosten korkotulot kuitenkin supistuvat ja kansantalouden tilinpidon mukaisten omaisuustulojen kasvu hiipuu. Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia viime vuonna. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluvana vuonna kasvun ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Vuosina 2020–2021 kasvu jatkuu maltilli-sena, noin yhden prosentin suuruisena. Kansainvälinen talous Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu kuluvana vuonna suhdanne-kierron, Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppakonfliktin sekä Brexitiin liittyvän epävarmuuden takia. Kuitenkin jo ensi vuonna kasvun ennustetaan elpyvän pitkälti euroalueen, mutta myös monien kehittyvien talouksien vetämänä. Maailmankaupan kasvu on hitainta kuluvana vuonna, mutta sekin elpyy ensi vuodesta lähtien. Yhdysvaltojen talouden kasvu on ollut nopeaa vahvan yksityisen kulutuksen vetämänä. Talouskehitystä varjostaa kuitenkin kauppakonflikti Kiinan kanssa. Teollisuuden uudet tilaukset viittaavat hidastuvaan kasvuun. Keskuspankki kevensi elokuussa rahapolitiikkaa vastauksena hidastuvaan inflaatioon ja talous-kasvuun yleensä. Talous kasvaa 2,2 % kuluvana vuonna. Tuotantokuilun umpeutuessa kasvu hidastuu 2,0 prosenttiin ensi ja 1,9 prosenttiin seuraavana vuonna.

5

Euroalueella talousnäkymiä varjostaa ennusteen mukaan tänä vuonna nopeasti hidastunut talouskasvu Saksassa sekä Brexitiin liittyvä epävarmuus. Ennakoivat indikaattorit viittaavat heikkenevään kehitykseen lähiaikoina. Näkymien odotetaan kuitenkin kirkastuvan ensi vuonna. Suhteellisen vahvana pysytellyt palveluiden kysyntä tukee elpymistä. Euroalueen kasvu hidastuu 1,0 prosenttiin kuluvana vuonna pitkälti Saksan vetämänä, mutta kiihtyy 1,3 prosenttiin ensi ja 1,5 prosenttiin seuraavana vuonna. Ison-Britannian talousnäkymien keskeinen kysymys on Brexit. Kotimaisen kysynnän myönteinen kehitys kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hiipui toisella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit viit-taavat jyrkästi heikkeneviin näkymiin. Pidempään jatkunut epävarmuus on vähentänyt investointi-toimintaa. Talouskasvu hidastuu 0,8 prosenttiin kuluvana vuonna ja pysyttelee yhden prosentin tuntu-massa ennusteperiodilla. Ruotsin talouskasvu on hidastunut pitkälti suhdannetekijöiden takia. Kotimaiset kysyntäerät heikentävät kasvua, mutta heikko kruunu vahvistaa nettovientiä. Teollisuuden ostopäällikköindeksi on verrattain hyvä. Kuluttajien luottamus on ollut heikkoa viime vuoden lopulta lähtien, mutta osoittaa elpymisen merkkejä. Kuluvan vuoden heikon toisen neljänneksen jälkeen kasvu elpyy 1,2 prosenttiin kuluvana vuonna ja kiihtyy 1,7 prosenttiin ensi ja 1,8 prosenttiin seuraavana vuonna. Venäjän talous supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja tulevaisuuden näkymät ovat epä-varmat. Taloudellinen aktiviteetti on hidastumassa laajalla rintamalla. Talouden potentiaalinen kasvu on hidasta, ja heikko tuottavuus sekä kapasiteetin alhainen käyttöaste viittaavat vaimeaan kehitykseen lähi-vuosinakin. Talous kasvaa 1,3 % kuluvana vuonna ja 1,2 % lähivuosina. Kiinan hidastuvan talouskasvun näkymää heikentää kauppakonflikti Yhdysvaltojen kanssa. Viime vuonna talouskasvu oli hitainta sitten vuoden 1990. Teollisuuden ostopäällikköindeksit viittaavat epävarmoihin kasvunäkymiin. Erityisesti paikallishallinnon alaisten yritysten velkaantuneisuus herättää huolta ja koros-taa tarvetta rahoitusmarkkinoiden sääntelyn vahvistamiselle. Talouskasvu pysyttelee kuuden prosentin tuntumassa ennusteperiodilla. Kiinan valuutan juanin heikentäminen elokuun alusta lähtien on nähty kauppakonfliktin laajentamistoimena. Japanin talousnäkymiä varjostavat teollisuuden vaimeat näkymät, kuluttajien luottamuksen heikentymi-nen sekä talouden mittavat rakenteelliset haasteet. Kuluvan vuoden lokakuussa toteutettavalla arvonlisä-veron nostolla voi olla negatiivisia vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin, ja valtio pyrkii vastaamaan niihin finanssipoliittisin toimin. Talous kasvaa vajaan prosentin vauhtia ennusteperiodilla. Raakaöljyn hinta on pysytellyt melko alhaisena huolimatta Persianlahden jännittyneestä tilanteesta. Syynä tähän ovat mm. maailmantalouden hidastuva kasvu, öljyn vaimea kysyntä sekä liuskeöljytuotannon voimakas kasvu Yhdysvalloissa. Raakaöljyn hinta kasvaa maltillisesti ennusteperiodilla. Teollisuuden raaka-aineiden hintojen alavireisyydessä poikkeuksen tekee nikkelin hinnan viimeaikainen kova nousu. Lyhyiden markkinakorkojen ja valtionlainojen korkoympäristö on muuttunut kuluvan vuoden aikana perusteellisesti. Markkinakorot ovat painuneet yhä syvemmälle negatiivisiksi, ja yhä useamman valtion pitkäaikaisten lainojen korot ovat nekin kääntyneet negatiivisiksi. Syynä tälle kehitykselle voidaan pitää mm. epävarmaa globaalitalouden tilaa sekä inflaation hidastumista. Korkojen odotetaan kuitenkin nouse-van hienoisesti ennusteperiodin lopulla.

6

2.2. Kuntien taloudellinen kehitys Kuntaliiton 14.10.2019 julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaan kuntien valtionosuudet (ml. veromenetysten kompensaatiot) kasvavat 610 miljoonaa euroa (+7,1 %; 111 €/asukas) vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 6.968 miljoonaa euroa ja veromenetysten kompensaatioita 2.251 miljoonaa euroa vuonna 2020 (yhteensä 8.608 miljoonaa euroa vuonna 2019). Ennakkolaskelman mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on 25,46 % vuonna 2020 (25,37 % vuonna 2019). Budjettiriihessä (17.9.2019) tehtiin päätös kertaluonteisen valtionosuuskompensaation (+237 miljoonaa euroa) siirrosta vuodelta 2020 vuodelle 2019. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Erona aiempiin vuosiin vuonna 2020 kunnille makset-tavat veromenetysten kompensaatiot erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentilta. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Peruspalvelujen valtionosuuden (VM) kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia: Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtion-osuuden leikkaus (-264 miljoonaa euroa) päättyy vuoteen 2019. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016–2019 koskenut indeksi-korotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 miljoonaa euroa. Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 miljoonaa euroa vuonna 2020. Uutuutena vuonna 2020 aiemmin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen. Veromenetysten kompensaatiot lisääntyvät 285 miljoonaa euroa vuonna 2020. Täten vuosien 2010–2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteis-summa on 2.251 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen muutosten lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien tehtä-vien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020. Kuntasektorille menopaineita aiheuttavat palkankorotusten, erikoissairaanhoidon, useiden investointi-tarpeiden sekä kiinteistöjen peruskorjaustarpeet. Myös sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät valmis-telut lisäävät kuntien kustannuksia lähivuosina.

7

2.3. Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS 1990–2019

Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos ka./v

1990 7 405

1995 7 506 101 20,2

2000 7 578 72 14,4

2005 7 964 386 77,2

2010 8 273 309 61,8

2011 8 377 104 2012 8 336 -41 2013 8 341 5 2014 8 291 -50 2015 8 175 -116 -17,2

2016 8 098 -77 2017 8 028 -70 2018 7 861 -167

2019 *) 7 839 -22

*) Ennakkotieto syyskuu 2019

Loppi on ollut vahvasti kasvukunta, mutta vuoden 2011 jälkeen asukasluvun kehitys on ollut laskeva. Myös alkuvuoden 2019 väestökehitys on negatiivinen pääosin muuttoliikkeen johdosta. Taustana on osaltaan ollut kehitys, että väestöä keskittyy isompiin kasvukeskuksiin. Koko Kanta-Hämeen alueella väestö on alkuvuoden 2019 aikana vähentynyt 329 hengellä.

8

LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät 0–4 5–14 15–19 20–34 35–49 50–64 65–79 80– Yhteensä

Vuosi 2000 434 1 061 466 1 071 1 688 1 581 959 318 7 578 % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2

Vuosi 2005 473 1 125 458 1 039 1 731 1 764 1 040 334 7 964 Vuosi 2006 492 1 119 458 1 053 1 732 1 743 1 082 327 8 006 Vuosi 2007 510 1 105 486 1 064 1 740 1 796 1 081 340 8 122

Vuosi 2008 503 1 112 491 1 056 1 721 1 819 1 084 360 8 146 Vuosi 2009 503 1 122 509 1 071 1 717 1 854 1 093 375 8 244

Vuosi 2010 504 1 126 500 1 057 1 722 1 842 1 131 391 8 273 Vuosi 2011 495 1 139 511 1 063 1 743 1 831 1 194 401 8 377 Vuosi 2012 473 1 146 514 1 029 1 713 1 808 1 248 405 8 336

Vuosi 2013 477 1 157 483 983 1 716 1 806 1 328 391 8 341 Vuosi 2014 455 1 165 479 953 1 672 1 807 1 366 394 8 291

Vuosi 2015 422 1 117 492 912 1 598 1 817 1 399 418 8 175 Vuosi 2016 397 1 117 446 895 1 561 1 827 1 417 438 8 098

Vuosi 2017 383 1 086 461 845 1 548 1 800 1 449 456 8 028 Vuosi 2018 335 1 045 472 769 1 489 1 805 1 481 465 7 861

% 4,8 13,5 5,7 10,5 19,3 22,4 18,0 5,7 Koko maa 4,9 11,1 5,4 18,6 18,4 19,9 16,3 5,5

Kunnan väestön ikärakenne on 2000-luvulla painottunut aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin, sillä tarkastelujaksolla kaikkien alle 50-vuotiaiden ikäryhmien suhteellinen osuus kunnan asukasluvusta on pienentynyt ja vastaavasti kaikkien yli 50-vuotiaiden ikäryhmien suhteellinen osuus kasvanut. Ikäryhmistä eniten on kasvanut 50–64-vuotiaiden osuus väestöstä. Nuorimmissa ikäryhmissä lukumääräinen kehitys on negatiivinen, mikä tulee näkymään tulevina vuosina mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kysynnän pienenemisenä. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna 0-4- ja 20–34-vuotiaiden osuudet ovat keskimääräistä pienemmät ja 5–19-vuotiaiden ja yli 35-vuotiaiden osuudet ovat yli maan keskiarvon. VÄESTÖENNUSTE

Tilasto-keskuksen ennuste

2019

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Väestön-

lisäys Väestö 31.12. Elävänä

syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys

Kuntaan muuttaneet

Kunnasta muuttaneet

Kokonais-nettomuutto

2019 (enn.) 54 82 -28 342 388 -46 -74 7 789

2020 53 82 -29 340 387 -47 -76 7 713

2021 51 84 -33 339 387 -48 -81 7 632

2022 50 84 -34 338 385 -47 -81 7 550

2023 49 85 -36 336 384 -48 -84 7 465

2024 49 85 -36 335 378 -43 -79 7 386

2025 47 87 -40 335 373 -38 -78 7 309

2030 45 91 -46 333 346 -13 -59 6 967

2035 45 98 -53 330 316 14 -39 6 727

2040 43 102 -59 322 292 30 -29 6 564

Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2019

9

Kunnan viime vuosien huono väestökehitys heijastuu Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteeseen laskevana väestöennusteena. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väkiluvussa tulisi tarkas-telujaksolla tapahtumaan laskua ja vuonna 2040 kunnassa olisi 6.564 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2035 alkaen kuntien välinen muuttoliike kääntyisi kokonais-nettomuuton osalta positiiviseksi vuoden 2035 jälkeen. Kunta näkee tärkeänä tavoitteenaan asukasluvun kehityksen kääntämisen uudelleen kasvuun lähivuosina – etenkin sen jälkeen, kun yleinen talouskehitys saadaan uudelleen kasvu-uralle ja sen myötä uskallus investoimiseen lisääntyy. Kunnan tavoite on siten Tilastokeskuksen ennustetta optimistisempi. VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE

Väestön koulutusaste 2018 Koko maa Kanta-Häme Loppi

15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4 635 685 4 635 685 144 717 144 717 6 481 6 481

Ei perusasteen tutkintoa 1 236 153 26,7 % 40 881 28,2 % 2 100 32,4 %

Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3 399 532 73,3 % 103 836 71,8 % 4 381 67,6 %

Toinen aste 1 885 053 40,7 % 61 477 42,5 % 2 859 44,1 %

Erikoisammattitutkinto 41 471 0,9 % 1 680 1,2 % 91 1,4 %

Korkea-asteen tutkinnon suorittanut, yhteensä 1 473 008 31,8 % 40 679 28,1 % 1 431 22,1 %

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittanut 431 981 9,3 % 16 039 11,1 % 598 9,2 %

Alemman korkeakouluasteen suorittanut 542 023 11,7 % 14 213 9,8 % 534 8,2 %

Ylemmän korkeakouluasteen suorittanut 450 497 9,7 % 9 675 6,7 % 282 4,4 %

Tutkijakoulutusasteen suorittanut 48 507 1,0 % 752 0,5 % 17 0,3 %

Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusaste Koulutusaste on noussut Lopella. Vuonna 2000 tutkinnon 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli suorittanut 51,1 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2018 tutkinnon 15 vuotta täyttäneistä oli suorittanut 67,6 prosenttia. Tämä on hieman koko maan tutkinnon suorittaneiden keskiarvoa (71,8 %) pienempi.

10

2.4. Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS 2000-2019

Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, %

2000 10,6 12,2 12,9 2005 8,4 10,0 10,6 2010 6,8 9,3 10,0 2011 6,0 8,3 9,1 2012 6,0 8,3 9,4 2013 6,9 9,5 11,3 2014 8,3 10,5 12,4 2015 8,8 10,8 13,4 2016 7,6 14,1 13,6 2017 6,3 8,8 11,2 2018 5,3 7,2 9,7

9/2019 4,4 6,2 8,6 Lopen työllisyystilanne on ollut keskimääriin verrattuna hyvä. Kunnan työttömyysaste on pysynyt Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalimpana sekä selkeästi parempana kuin maassa keskimäärin. Lopella oli syyskuussa 2019 työttömiä yhteensä 157 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita oli 15 henkilöä ja yli vuoden työttömänä olleita 21 henkilöä. Vastaavasti vuotta aiemmin syyskuussa vuonna 2018 oli työttömänä yhteensä 153 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita oli 12 henkilöä ja yli vuoden työttömänä oli ollut 39 hen-kilöä. 2.5. Nettomuutto iän mukaan 2000–2018

2000 2005 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 79 148 -88 -67 -87 -120

–4 33 26 1 4 -8 -7 5–9 6 29 -13 4 -1 1

10–14 1 23 -7 -9 -4 -8 15–19 -24 -40 -41 -67 -34 -54 20–24 -35 -10 -35 -30 -43 -19 25–29 36 33 15 11 15 -5 30–34 13 32 9 15 8 -9 35–39 10 34 -2 2 0 -6 40–44 24 10 -1 2 10 -4 45–49 10 4 -9 -4 -3 -3 50–54 0 0 1 3 4 2 55–59 5 -3 7 9 -2 2 60–64 6 8 -6 7 -10 1 65–69 1 6 0 -6 -5 -1 70–74 -3 1 -3 -2 -4 -5 75– -4 -5 -4 -6 -10 -5

Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muutto Taulukko osoittaa hyvin, miten muuttoliike Lopelle on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja kehi-tys muuttunut viime vuosina negatiiviseksi. Lopelle muuttajat ovat pääosin olleet nuoria lapsiperheitä. Vuoden 2018 aikana nettomuutto oli negatiivinen -120 henkeä.

11

2.6. Työpaikat Lopella ELINKEINO 2010 2015 2016 2017

Maatalous, metsätalous ja kalatalous 251 197 183 175

Kaivostoiminta ja louhinta 11 2 3 5

Teollisuus 551 452 483 459

Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 7 5 7 5

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 45 38 34 30

Rakentaminen 352 344 353 354

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 539 500 496 486

Kuljetus ja varastointi 283 270 264 254

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 89 91 95 103

Informaatio ja viestintä 97 85 89 91

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 42 44 40 40

Kiinteistöalan toiminta 18 19 27 23

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 147 118 121 128

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 180 213 212 195

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 177 165 153 152

Koulutus 167 157 156 167

Terveys- ja sosiaalipalvelut 463 462 454 465

Taiteet, viihde ja virkistys 35 39 56 47

Muu palvelutoiminta 78 78 77 87

Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön

0 17 14 16

Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0

Tuntematon 53 45 45 53

YHTEENSÄ 3 585 3 341 3 362 3 335

Työlliset yhteensä 3 853 3 314 3 362 3 335 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Pääryhmittelynä tarkastellen eniten ovat vähentyneet teollisuuden, maatalouden ja metsätalouden sekä kalatalouden työpaikat ja eniten ovat kasvaneet kotitalouksien toiminta työnantajana sekä hallinto- ja tukipalvelutyöpaikat viime vuoteen verrattuna. Työssäkäynti 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alueella työssäkäyvät yhteensä 2 137 2 161 2 213 2 173 2 130 2 020 2 040 2 062

Asuinkunnassaan työssäkäyvät 1 461 1 420 1 419 1 394 1 372 1 282 1 246 1 231

Alueelle pendelöivät 676 741 794 779 758 738 794 831

Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti Lopen kunnan ulkopuolella on kasvanut. Vuonna 2016 kävi yhteensä 2.116 henkilöä töissä asuinkuntansa ulkopuolella, kun vuonna 2017 määrä oli 2.104 henkilöä. Vuonna 2017 kävi asuinkunnassaan Lopella töissä yhteensä 1.231 henkilöä, kun vuonna 2016 Lopella työssä kävi 1.246 henkilöä.

12

3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO Kunnassa on kiinnitetty kuluvan vuoden aikana huomiota kunnan talouden tilan parantamiseen ja tehty myös joukko tervehdyttämistoimia kunnan talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosina tilannetta on helpottanut yleisen korkotason alhaisuus sekä suotuisa kehitys etenkin sosiaalitoimen palvelutarpeissa. Kuitenkin alhaisesta korkotasosta ja kuluvan vuoden aikana tehdyistä terveyhdyttämistoimista huolimatta, on kunta tekemässä alijäämäisen tilinpäätöksen kuluvana vuonna. Yhtenä syynä kunnan talouden tilan heikkenemiseen on ollut se, että kunnan verotulokehitys on toteu-tunut ennakoitua heikompana. Talouden tasapainottamistyössä on erittäin iso merkitys kunnan henkilöstön ja päätöksentekijöiden asen-teella. Hallintokunnat ovat noudattaneet talousarviota ja vuoden mittaan syystä tai toisesta vapautuvia resursseja ei käytetä harkitsemattomasti talousarvion ulkopuolisiin hankintoihin tai toimintoihin. Yksi kunnan kriittinen menestystekijä on talouden tasapaino. Vuoden 2020 talousarvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia, mutta sen valmistelussa on huomioitu verotulorahoituksen tuomat talouden reunaehdot. Kunta hoitaa tehtävänsä keskimääräistä pienemmin resurssein eikä menojen merkittävä leikkaaminen ole enää mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Vuoden 2020 talousarvio on ylijäämäinen ja taloussuunnitelmakaudella talous pyritään pitämään tasa-painossa edellyttäen, että yleinen taloustilanne kehittyy oletetun mukaisesti, budjettikuri pitää ja suunni-tellut valtakunnalliset rakenneuudistukset toteutuvat. Kuntien valtionosuusrahoitukseen on tehty leikkauksia ja kunnat ovat joutuneet paikkaamaan rahoitus-vajeita esim. veronkorotuksilla. Lopen kunnassa ei tehdä veronkorotuksia talousarviovuodelle ja tavoit-teena on, että suunnitelmakaudellakaan ei jouduta lisäämään verorasitusta. Kunnan talouden tasapaino on herkkä ja kunnan taloudellinen tilanne saattaa nopeastikin kääntyä epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Yleisen talouskehityksen arviointiin kohdistuu epävarmuustekijöitä. Kunnan velkamäärä kääntyi vuoden 2014 jälkeen kasvuun raskaiden investointivuosien johdosta. Velan-hoitokustannusten kasvua on helpottanut alhainen korkotaso. Suunnitelmavuodet ovat investointien osalta edeltäviä vuosia selvästi kevyemmät. Sen ansiosta kunta on kyennyt vuodesta 2017 alkaen kääntämään velkakehityksen jälleen laskevaksi. Suunnitelmavuosien matalammasta investointitasosta on ehdottomasti pidettävä kiinni, osaltaan senkin takia, että korkea velkamäärä myös rasittaa kunnan käyttötaloutta kasva-vien korkokustannusten johdosta. Tulevina vuosina Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen tulee olemaan tulevien vuosien keskeisimpiä haasteita, kun yksi kunnan keskei-simmistä tehtävistä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Vuoden 2020 talousarvioehdotus on perusteiltaan realistinen. Investointisuunnitelma on 2000-luvun keski-määräistä tasoa kevyempi myönteisen velkakehityksen turvaamiseksi. Toteutettu investointiohjelma lisää kuitenkin merkittävästi tulevien vuosien talouden tasapainottamistarvetta lisääntyvien poistojen sekä lainojen korkokulujen johdosta. Tämän takia on välttämätöntä pitää käyttötalous tiukkana niin, että tulevia investointeja voidaan terveen käyttötalouden kautta rahoittaa mahdollisimman paljon omalla tulo-rahoituksella lainarahoituksen sijaan. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavu-tetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden.

13

Keskeisimmät hallintokunnille asetetut tervehdyttämistoimet ovat: Perusturva − Kotona arjessa selviytymistä tuetaan monipuolisin keinoin, kotikuntoutusta sekä intervallijaksoja

kehitetään ja tehostetaan. − Työhyvinvointia pyritään edistämään kaikin keinoin. − Sairauspoissaolojen vähentyminen. − Sijaismäärärahojen käyttö vähenee. − Kaikki ostopalvelut arvioidaan kriittisesti. − Tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, yhtenäistetään käytänteitä ja kehitetään työtä valta-

kunnallisten sote-uudistusten linjausten mukaisesti maakunnassa. Sivistystoimiala − Toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja resurssien tulee olla oikeassa suhteessa palvelutarpeeseen.

Tätä tulee seurata sekä tarvittaessa tehdä toiminnan taloudellisuutta tukevia ratkaisuja. − Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa käytäntöjen tulee olla kunnan alueella

yhdenmukaiset. − Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä kehitetään järjestelmällisesti. − Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella koulualuetta sekä kunnan koko perusopetus-

kokonaisuutta huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. − Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien perustamisen ryhmäkokoraja on 7. Mikäli ryhmäkoko putoaa

toimintavuoden aikana alle edellä mainitun rajan, ryhmä lakkautetaan lukukauden päättyessä. − Opettajasijaista tulee käyttää lyhyissä sijaistarpeissa harkitusti. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan

muiden opettajien toimesta (pl. varhaiskasvatuksen opettajat). − Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan sivistyslautakunnan määrittämät ryhmäkoko- ja jako-

tuntikriteerit. Ryhmiä muodostettaessa ja lukujärjestyksiä laadittaessa tulee huomioida pedagogisten näkökohtien rinnalla taloudelliset vaikutukset.

− Sähköisiä palveluita ja toimintatapoja kehitetään edelleen, jotta yksiköissä saadaan vähennettyä esi-merkiksi tulostus-, postitus-, painatus- ja ilmoituskustannuksia.

Tekninen toimi − Kiinteistöhoidossa kehitetään energiatalouden parantamista, jossa hyödynnetään syksyllä 2018 käyt-

töön otettua sähköistä huoltokirjaa. − Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan ja haittatyökorvausten määrää hillitään kuuden viikon työajan-

tasoitusjakson avulla siihen soveltuvan henkilöstön osalta. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa vähentämällä lainanottoa. Myynnissä ovat mm. − Saunatien entisen päiväkodin huonetilat − Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomat osakehuoneistot Lisäksi: − Sähköisiä käytänteitä lisäämällä vähennetään paperinkäyttöä. − Kunnan taksapolitiikka on aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten

asettamissa rajoissa. − Kunnan omistamien tilojen käytöstä peritään aina käyttövuokra, jos tilan maksuttomasta käytöstä ei

ole erikseen tehty päätöstä. − Kunnassa suoritetaan aktiivista sisäistä valvontaa toiminnan laillisuuden, suunnitelmallisuuden, annet-

tujen määräysten ja ohjeiden ja talousarvion noudattamisen varmistamiseksi.

14

4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2020 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstölisäykset ja -muutokset: Kunnanhallitus: − Kunnan ICT-toimintojen siirryttyä RHL-Data Oy:ltä Kuntien Tiera Oy:lle perustetaan keskushallinnon

alaisuuteen ICT-erityisasiantuntijan vakanssi. − Sivistystoimen alaisuuteen kuulunut viestintäsuunnittelijan vakanssi siirretään keskushallinnon

alaisuuteen. − Liikunnanohjaajan tehtävänimike muutetaan liikuntasuunnittelijaksi. − Kerho-ohjaajan tehtävänimike muutetaan vapaa-aikaohjaajaksi. − Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti on perustettu uusi liikunnanohjaajan toimi. Perusturva: − Vammaispalveluiden ja Vanhusten palveluiden palvelusihteerit (2 henkilöä) siirtyvät Perusturvatoimen

hallinnon kustannuspaikalle. − Aikuissosiaalityönohjaajan toimi muutetaan sosiaalityöntekijän viraksi. − Työllisyysohjaajan toimi muutetaan sosiaaliohjaajan viraksi aikuissosiaalityöhön. − Resurssipooliin esitetään kolmea uutta lähihoitajan vakanssia. − Eedilään esitetään yhtä uutta vastaavan sairaanhoitajan vakanssia.

Perusopetus: − Kirkonkylän koulun päätoiminen tuntiopettaja ja Launosten päätoiminen tuntiopettaja siirtyvät

Läyliäisten kasvatusalueelle. − Yläkoulun alaisuudessa ollut asiakaspalvelusihteerin vakanssi siirretään Sivistystoimialan yhteisiin

palveluihin, koska asiakaspalvelusihteeri työskentelee yläkoulun ja lukion lisäksi myös alakouluilla. − Perustetaan valmistavan luokan tuntiopettajan toimi määräajaksi 7.1.–31.5.2020 sekä syyskaudelle

2020 neljän kuukauden ajaksi. Varhaiskasvatus ja esiopetus: − 1.9.2018 voimaan astuneen varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisesti varhaiskasvatuksen opetta-

jien / sosionomien määrää tulee lisätä niin, että vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Nykyisin mitoitus on 1/3 henkilöstöstä. Vuoden 2020 aikana arvioidaan olevan tarve yhteensä kahden lastenhoitajan toimen muuttamiselle varhaiskasvatuksen opettajan toimeksi.

− Lastenhoitajan toimet (vakanssit 84724-114 ja 84724-003) lakkautetaan 31.7.2020. − Kaksi uutta varhaiskasvatuksen opettajan vakanssia avataan ja täytetään 1.8.2020 alkaen. Tekninen toimi: − Perustetaan uusi laitoshuoltajan toimi. Toimenkuvaan kuuluisivat vuosi- ja työlomien sijaistukset

kunnan eri kiinteistöissä sekä perusturvan kiinteistöissä (Kallio, Kuusela, Mäntykoti, Pajukoti ja Eedilän kotihoidon tilat) lisääntynyt siivoustarve sekä sesonkiluonteisesti tehtävät työt. Tällä hetkellä työskennellään vajaalla henkilöstöllä.

− Kormun palveluvastaavan toimi (ruokapalvelu) muutetaan osa-aikaiseksi laitoshuoltajan toimeksi (siivouspalvelu).

Rakennusvalvonta: − Määräaikaisen kiinteistötarkastajan viran jatkaminen 31.12.2021 asti. Kiinteistökartoituksen tarkoi-

tuksena on käydä koko kunnan alueen kiinteistöt läpi niin, että kiinteistörekisterien sisältämät kiinteistötiedot saadaan ajantasaistettua ja yhdenmukaistettua verohallinnon tietojen kanssa.

Kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet on kirjattu jäljempänä käyttötalousosassa kohtaan ”Henkilöstö”. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

15

5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Talousarvion valmistelussa on huomioitu 1.3.2019 voimaan tullut hallintosääntö sekä huomioitu valtuuston päätöksen 10.12.2018 (§ 50) mukainen organisaatiorakenne siten, että sivistyslautakunnan perusopetuksen alaiset alakoulut ja yläkoulu ovat omina tehtäväalueina sekä nuorisotoimi, kulttuuritoimi ja liikuntatoimi ovat kunnanhallituksen alaisuudessa. Lisäksi kustannuspaikkarakenteeseen on tehty joitain muutoksia, joilla on vaikutusta lähinnä kirjaus-käytäntöihin, taloustilastoinnin vaateet huomioiden. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoit-teiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat toimielimille. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asia-kirja. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen toimintakate sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Toimintakatteen osalta ennalta arvaamaton merkittävä tuloarvion ylitty-minen ei kuitenkaan oikeuta menopuolen ylityksiin. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toimielinten asettamia toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen alaista toimintaa, mutta jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, mutta hallintokuntien tulee noudattaa peruste-luissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia – ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia, vaan niiden tarkoituksena on lisätä talousarvion informatiivi-suutta. Kuluvana vuonna KuEL-maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön mahdollisesti edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä talousarvion toteutumaseurannan helpottamiseksi. Vuodesta 2019 alkaen Keva on laskuttanut työn-antajalta kuukausittain palkkaperusteisen eläkemaksun, joka korvasi aiemmat työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset eläkemaksut sekä varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Lopullinen varhaiseläkemeno-perusteinen maksu vuodelta 2020 täsmäytetään vuonna 2021. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan vastuista ja käyttövaltuuksista. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt määrärahat ovat perusteluosassa mainituin täydennyksin valtuustoon nähden hankekohtaisesti sitovia seuraavasti: 1. Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Talonrakennus hankeryhmäkokonaisuuksina, erikseen peruskorjaus- ja muutostyöt kokonaisuutena 4. Liikenneväylät 5. Ympäristötyöt sekä urheilu- ja liikuntapaikat 6. Lopen vesilaitos Kunkin toimielimen tulee talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistaa investointi-määrärahan jakaminen eri kohteille talousarviovalmistelussa käytössä ollut yksityiskohtaisempi erittely huomioiden.

16

Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tulos-laskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan osavuosikatsauksella tilanteen 30.6. mukaan ja sen jälkeen tilinpäätöksellä. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutumisen jatku-vaan seurantaan ja raportointiin.

Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaa-vasti tuloista ovat verotulot ja valtionosuudet valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita.

Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten laino-jen enimmäismäärä.

17

6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2018 TA+MUUT.

2019 VALT 2020 Ero% SV1 2021 SV2 2022

TOIMINTATUOTOT 8 717 189 8 250 061 8 401 832 1,8 8 341 990 8 341 990

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 64 325 57 000 57 000 0,0 57 000 57 000

TOIMINTAKULUT -50 813 935 -51 200 959 -52 212 329 2,0 -52 528 906 -52 687 269

TOIMINTAKATE -42 032 420 -42 893 898 -43 753 497 2,0 -44 129 916 -44 288 279

VEROTULOT 28 111 685 29 518 000 30 071 000 1,9 30 672 000 30 654 000

VALTIONOSUUDET 15 422 129 15 631 051 16 668 820 6,6 16 725 713 16 635 713

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

KORKOTUOTOT 24 690 19 260 15 600 -19,0 15 600 15 600

MUUT RAHOITUSTUOTOT 58 334 7 040 9 900 40,6 9 900 9 900

KORKOKULUT -313 897 -388 976 -380 300 -2,2 -382 150 -395 100

MUUT RAHOITUSKULUT -4 444 -2 724 -2 900 6,5 -2 900 -2 900

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -235 317 -365 400 -357 700 -2,1 -359 550 -372 500

VUOSIKATE 1 266 076 1 889 753 2 628 623 39,1 2 908 247 2 628 934

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 090 980 -2 260 220 -2 270 751 0,5 -2 441 620 -2 460 970

TILIKAUDEN TULOS -824 904 -370 467 357 872 -196,6 466 627 167 964

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -824 904 -370 467 357 872 -196,6 466 627 167 964

Suunnitelmakautta edeltää alijäämäinen jakso heikon verotulokehityksen ja valtionosuusleikkausten takia, mutta suunnitelma on laadittu niin, että talous saadaan käännettyä tasapainoon. Tämä edellyttää tarkkaa käyttötaloutta ja sitä, että asukasluvun kehitys saadaan jälleen positiiviseksi. Tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on jäljempänä.

18

Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran kunta pystyy omalla tulorahoituksella kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskei-nen tunnusmerkki on, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate riittää kattamaan poistot kuin myös investoinnit, joten velka-määrän lisäykseen ei ole suunnitelman mukaan paineita. Kunnan myönteisen kehittämisen turvaamiseksi on tärkeätä, että raskaan investointijakson jälkeen on kevyempiä vuosia enintään tähän taloussuunnitelmaan sisältyvän, jäljempänä esiteltävän investointi-suunnitelman mukaisesti. Näin velkaantuneisuus saadaan uudelleen kevenemään eikä käyttötaloutta jou-duta investointiohjelman johdosta sopeuttamaan liikaa. Taloussuunnitelmavuonna 2020 vuosikate riittää kattamaan poistot, joten velkakehitys saadaan vuoden 2020 aikana käännettyä laskevaksi. Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymisellä on keskeinen vaikutus kunnan rahoituspohjaan ja niiden tarkastelu on myöhemmin erikseen. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2019 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioi-matta. Palkkauskustannusten ja palvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 0,5–1 %.

Poistot Talousarviossa ja -suunnitelmassa poistojen laskenta perustuu valtuuston vuonna 2012 hyväksymään poistosuunnitelmaan. Toteutettu, kunnan resursseille raskas investointiohjelma, lisäsi käyttötalouden tasapainotustarvetta usealla sadallatuhannella eurolla kasvaneiden poistojen takia. Poistojen määrä on ollut korkeimmillaan vuonna 2017 ja kääntyy suunnitelmavuosina laskuun paljolti kiinteissä rakenteissa ja laitteissa, mm. Silmänkannon kunnallistekniikka, käytettävän menojäännöspoiston myötä.

19

6.2. Rahoituslaskelma

TP 2018 TA+ MUUT. 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

€ € € € €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate (+/-) 1 266 076 1 889 753 2 628 623 2 908 247 2 628 934

Satunnaiset erät (+/-)

Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -504 237 -200 000 -170 000 -170 000 -170 000

Tulorahoitus yhteensä 761 839 1 689 753 2 458 623 2 738 247 2 458 934

Investointien rahavirta

Investointimenot -1 931 048 -2 607 000 -2 064 800 -2 665 000 -2 690 000

Rahoitusosuudet investointeihin (+) 50 000 80 000 450 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 283 250 400 000 300 000 300 000 300 000

Investoinnit -1 647 798 -2 157 000 -1 684 800 -2 365 000 -1 940 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -885 959 -467 247 773 823 373 247 518 934

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset (-)

Antolainasaamisten vähennykset (+) 25 000 25 000 25 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 4 000 000 4 000 000 4 000 000 3 600 000 3 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -4 236 458 -2 925 000 -3 125 000 -2 875 000 -2 625 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) -2 000 000 -1 500 000 -1 000 000

Oman pääoman muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteen -1 097 417 -1 367 247 173 823 98 247 893 934

Lainakanta 31.12. 21 025 000 20 100 000 19 475 000 19 200 000 19 575 000

Lainamäärä euroa/as. 2 519 2 564 2 525 2 516 2 593

Asukasluku 7 861 7 840 7 713 7 630 7 550

Suunnitelman mukaan vuosikate kehittyy talousarviovuonna 2020 myönteiseen suuntaan. Suunnitelmavuosina investointitaso on kohtuullinen, mikä on edellytys kunnan velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Ulkopuolista rahoitusosuutta arvioidaan saatavan valtiolta tekonurmikentän rakentamiseen ja aikanaan liikuntahallin rakennushankkeeseen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloarvio perus-tuu siihen, että Silmänkannon yritystonttien ja muun kunnan myytäväksi asettaman omaisuuden myynti etenee suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy suunnitelman mukaan positiiviseksi vuodesta 2020 alkaen. Antolainasaamisten vähennyksenä on huomioitu Lopen Vanhustentalot Oy:lle myönnetyn lainan takaisin-maksu velkakirjan mukaisesti.

20

Rahoituslaskelma osoittaa, että velkamäärä kääntyy laskuun edellyttäen, että talouden yleinen kehitys on ennakoidun mukainen ja kunnan oman talouden perusteet pidetään kunnossa. Koko kuntasektorin lainakanta oli vuoden 2018 tilinpäätöksissä 3.039 €/asukas, joten siihen nähden kunnan velkamäärä on kohtuullinen. 6.3. Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon:

TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2021

Kunnallisvero 25 303 500 25 962 000 26 448 000 26 972 000 26 900 000

Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50

Kiinteistövero 2 061 200 2 015 000 2 074 000 2 074 000 2 074 000

Yhteisövero 1 681 800 1 541 000 1 549 000 1 626 000 1 680 000

YHTEENSÄ 29 046 500 29 518 000 30 071 000 30 672 000 30 654 000 Kuntaliiton lokakuussa julkaisemassa kuntakohtaisessa verotuloarviossa laskennan pohjana olevat suunnitelmavuosien asukaslukuarviot pohjautuvat Tilastokeskuksen 30.9.2019 julkaisemaan väestö-ennusteeseen. Verotuloarviossa laskennan pohjana olevat suunnitelmavuosien asukaslukuarviot pohjau-tuvat kuluvan vuoden asukasmäärän laskuun. Asukasmäärän muutos on tilastokeskuksen ennusteessa arvioitu seuraavasti: KUNNALLISVERON VEROPOHJAVEROVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022**

VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12.

0 - 24 vuotiaat 2 139 2 050 2 005 1 961 1 904 1 845

Muutos % -2,4 -4,2 -2,2 -2,2 -2,9 -3,1

25 - 64 vuotiaat 3 984 3 865 3 806 3 738 3 682 3 623

Muutos % -1,7 -3,0 -1,5 -1,8 -1,5 -1,6

+ 65 vuotiaat 1 905 1 946 1 978 2 014 2 046 2 082

Muutos % 2,7 2,2 1,6 1,8 1,6 1,8

Asukasluku vuoden lopussa 8 028 7 861 7 789 7 713 7 632 7 550Muutos % -0,9 -2,1 -0,9 -1,0 -1,1 -1,1 Lähde: Kuntaliiton 9.10.2019 julkaisema kuntakohtainen verotuloarvio Verotuloarvio pohjautuu Kuntaliiton lokakuussa 2019 julkaisemaan kuntakohtaiseen verotuloarvio-laskentaan. Kuntaliiton verotuloarviolaskennassa on huomioitu yleisen talouskehityksen näkymät ja se perustuu valtakunnantasoisten talousodotusten pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon varovaisuuden periaatteet huomioiden. Verotuloarvion laskennassa on huomioitu kunnallisveron vuoden 2019 kertymien heikko kertymä. Kuntaliiton arvion mukaan ennakoita olisi pitänyt kertyä kunnille syyskuun loppuun mennessä noin 500 miljoonaa euroa toteutunutta enemmän, kertymän heikkous johtuu verokorttiuudistuksesta ja tulo-rekisteri-ilmoittamisen ongelmista. Verokorttiuudistuksessa on kyse siitä, että uudessa ennakkoperintä-menettelyssä on luovuttu palkkakausikohtaisista tulorajoista ja sivutulokorteista, minkä johdosta ennakon-pidätykset on toimitettu alkuvuodesta huomattavasti aiempaa käytäntöä alhaisempina.

21

Verohallinnon laatiman selvityksen perusteella verokorttiuudistuksesta johtuva kertymävaje alkaa korjaantua suurelta osin vasta joulukuussa 2019 tehtävissä ennakonpidätyksissä. Täten loppusyksyn aikana kertymävaje kasvaa edelleen kuukausittain, elleivät veronmaksajat korota laajasti veroprosenttejaan tai verokorttien vuosittaiset ansiorajat ylity laajasti. Tilityksissä korjausliike näkyisi siten suuremmassa määrin vasta tammikuussa 2020. Lopullisesti vaje korjaantuu vasta verotuksen valmistuessa kesästä 2020 alkaen. Kuntaliiton verotuloennusteessa yhteisöveron arvioissa pohjana on käytetty valtiovarainministeriön uutta ennustetta yhteisöjen verotettavasta tulosta ottaen huomioon maksuunpantujen ennakkoverojen kehitys. Ennusteen taustalla on kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutos. Ennusteessa on myös huo-mioitu syyskuun yhteisöverotilitykset ja verohallinnon ennakkotiedot vuoden 2018 osalta. Yhteisöveroennusteessa ei ole vielä huomioitu hallituksen vuosille 2020–2023 linjaamia kone- ja laite-investointien korotettuja poistoja eikä aineettomien investointien 50 %:n ylimääräistä verovähennystä. Näiden esitysten lopullisesta sisällöstä tai niiden verotuloja vähentävästä vaikutuksesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Kunnille muutosten vaikutukset aiotaan kompensoida yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron osalta Kuntaliiton verotuloennusteessa on vuoteen 2019 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Vuoden 2019 kiinteistöverotus valmistui syyskuussa. Kiinteistöverotuksen perusteet ovat Lopella keskimääräistä matalammat. Vuoden 2018 lopulla käynnis-tetyn kiinteistöveroselvityksen arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa tulevina vuosina. Taloussuunnitelman laskenta ei sisällä veroperusteiden korotusta suunnitelmavuosina. 6.4. Valtionosuudet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

− Peruspalvelujen valtionosuus 11 963 575 12 089 208 9 268 540 9 862 670 9 772 670

− Verotulotasaus 4 309 764 4 423 378 4 384 570 3 827 334 3 827 334

− Veromenetysten kompensointi 3 827 330 3 827 330 3 827 330

− Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -851 210 -881 535 -811 620 -791 621 -791 621

Yhteensä 15 422 129 15 631 051 16 668 820 16 725 713 16 635 713 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuodesta 2015 lukien, tarkoituksena yksin-kertaistaa järjestelmää. Loppi menetti tuon uudistuksen johdosta valtionosuutta noin 0,7 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja siinä isoin painoarvo on ikärakenteella. Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kuntien tulopohjaa verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauk-sella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen vero-tuloon, johon sisältyvät laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Tasaus joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta sen mukaan, onko kunnan verotulo asukasta kohti keskimääräistä pienempi vai suurempi. Koska Lopella asukaskohtainen verotulo on selvästi keskimääräistä matalampi, kunta saa tasauksen kautta noin 4,4 miljoonaa euroa, mikä on noin kolmannes peruspalvelujen valtionosuuden kokonaismäärästä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus, joka sisältää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistotoiminnan, liikunta- ja nuorisotyön sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen toisen asteen koulutuksen eli Lopella lukion. Valtionosuusjärjestelmän yhteydessä käsitellään myös esi- ja perusopetuksen rahoitukseen liittyen keski-tetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Budjettiriihessä (17.9.2019) tehtiin päätös kertaluonteisen valtionosuuskompensaation (+237 miljoonaa euroa) siirrosta vuodelta 2020 vuodelle 2019. Tämä on otettu huomioon Kuntaliiton laskelmassa.

22

Erona aiempiin vuosiin vuonna 2020 kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot erotetaan perus-palvelujen valtionosuudesta ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentilta. Uudistus yksin-kertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Peruspalvelujen valtionosuuden (VM) kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia: − Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtion-

osuuden leikkaus (-264 miljoonaa euroa) päättyy vuoteen 2019. − Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016–2019 koskenut indeksi-

korotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 miljoonaa euroa.

− Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoi-

hin) lisää valtionosuutta 102 miljoonaa euroa vuonna 2020. − Uutuutena vuonna 2020 valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten

kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen. Veromenetysten kompensaatiot lisään-tyvät 285 miljoonaa euroa vuonna 2020. Täten vuosien 2010–2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteissumma on 2.251 miljoonaa euroa. Loppi saa valtionosuusjärjestelmän kautta veromenetysten kompensaatiota kaikkiaan runsaat 3,8 miljoonaa euroa.

− Edellä mainittujen muutosten lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien

tehtävien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020. Varsinaiset valtionosuuspäätökset tehdään joulukuun 2019 lopussa. 6.5. Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2019 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi 4 miljoonaa euroa. Kunta on lyhentänyt pitkäaikaisia lainoja suunnitellusti kuluvana vuonna. Tämä merkitsi, että pitkäaikaisen lainan määrä väheni noin 312.500 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi kunnalla on käytössä edullista lyhytaikaista lainoitusta kuntatodistusohjelmaan perustuen. Kuluvan vuoden marraskuussa kunnan lainakanta kokonaisuutena oli noin 2.400 euroa asukasta kohti. Lainakannan määrän arvioidaan vielä kasvavan kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä kunnan lainakanta oli 2.519 euroa asukasta kohti. Kunta on valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaan-tunut. Vuoden 2020 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin noin 390.000 euroa. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla ja odotus on, että korkotaso pysyy matalana myös talousarvio-vuonna. Talousarviolaskennassa on varauduttu korkotason lievään nousuun. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin 3 miljoonaa euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan lähes 3,4 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2020 on noin 4.000.000 euroa. Kunnan velkamäärä laskee talousarvion perusteella, mikäli taloudelle asetetut tavoitteet toteutuvat.

23

6.6. Talousarvion yhteenveto vuodelle 2020 TP 2018 TA 2019 TA 2020 Kasvu %

€ € € % käyttöm.

Keskusvaalilautakunta Tulot 25 200

Menot -52 310 0,0

Netto 0 -27 110 0

Tarkastuslautakunta

Menot -19 521 -24 770 -25 040 1,1 0,0

Kunnanhallitus Tulot 803 860 781 270 759 650 -2,8

Menot -2 916 979 -3 262 661 -3 684 350 12,9 7,1

Netto -2 113 119 -2 481 391 -2 924 700 17,9

Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tulot 168 451 164 250 159 250 -3,0

Menot -318 796 -423 421 -393 598 -7,0 0,8

Netto -150 345 -259 171 -234 348 -9,6 Perusturvalautakunta / Terveydenhuolto

Menot -15 932 174 -15 637 200 -15 343 500 -1,9 29,4 Perusturvalautakunta / Sosiaalitoimi Tulot 1 986 398 1 842 100 1 910 600 3,7

Menot -11 202 233 -11 523 620 -11 678 956 1,3 22,4

Netto -9 215 835 -9 681 520 -9 768 356 0,9

Sivistyslautakunta Tulot 835 259 760 590 772 930 1,6 Menot -14 017 777 -14 361 339 -14 917 000 3,9 28,6

Netto -13 182 518 -13 600 749 -14 144 070 4,0

Tekninen lautakunta Tulot 4 974 018 4 733 651 4 856 402 2,6 Menot -6 394 264 -5 915 638 -6 169 885 4,3 11,8

Netto -1 420 246 -1 181 987 -1 313 483 11,1

Käyttötalous yhteensä Tulot 8 767 986 8 307 061 8 458 832 1,8 Menot -50 801 744 -51 200 959 -52 212 329 2,0 100,0 Käyttötalousmenoista hieman yli puolet eli 51,8 % kohdistuu perusturvalautakunnan toimialueelle terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden järjestämiseen. Mikäli sote-uudistus toteutuu suunni-tellulla tavalla, nämä menot poistuvat kunnan toimintakatteesta.

24

7. KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN

TOIMIELIN: KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TEHTÄVÄALUE: VAALIT

Perustehtävä Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestyksen järjestelytehtävät.

TALOUSARVIO 2020

Määrärahat ja tuloarviot

TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 13 528 25 200 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -12 190 -52 310 0 -15 310 0Toimintakate (Netto) 1 338 -27 110 0 -15 310 0

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0

-12 190 -52 310 0 -15 310 0

1000 VAALIT

Tuloarviot ja määrärahat

Laskennalliset kustannukset

Tehtävän kokonaiskustannukset Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Vuonna 2020 ei ole toimitettavia vaaleja. Vuonna 2021 toimitetaan kuntavaalit (18.4.2021).

25

TOIMIELIN: TARKASTUSLAUTAKUNTA

TEHTÄVÄALUE: TARKASTUSTOIMI

Perustehtävä Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (kuntalaki 71 §). Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (kuntalaki 73 § ja 75 §).

TALOUSARVIO 2020


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 0 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -19 521 -24 770 -25 040 -25 185 -25 295Toimintakate (Netto) -19 521 -24 770 -25 040 -25 185 -25 295


-19 521 -24 770 -25 040 -25 185 -25 295

1100 TARKASTUSTOIMI



Tehtävän kokonaiskustannukset

26

TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS

TALOUSARVIO 2020

Sitovat tavoitteet

Strateginen tavoite Tavoite 2020 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan

Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kunnan elinvoimaisuuden takaaminen saamalla väestökehitys toteutumaan ennusteita merkittävästi positiivisempana. Toimiva yhteistyö kyläyhdistysten kanssa

• Väestökehitys • Kuntamarkkinoinnin

tehostaminen; markkinointi-suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen

• Kyläkäräjät kerran vuodessa

Kunnanjohtaja

Kunnan tarjoamat palvelut ja talous ovat tasapainossa

• Kunta saavuttaa vuodelta 2020 tasapainoisen tilinpäätöksen.

• Kunnan lainakanta/asukas pienenee edellisestä tilinpäätöksestä.

Talouspäällikkö

Valokuituyhteyksiä rakentuu kunnan alueelle. Kunnan toimiva yhteistyö mm. osuuskuntien kanssa.

• Toteutuneet valokuituhankkeet.

Kunnanjohtaja

2. Virkistävää vapaa-aikaa

Kunta tarjoaa asukkailleen vireän ja virkistävän asuinympäristön.

• Kunnan järjestämien tilaisuuksien määrä vähintään vuoden 2019 tasolla.

• Kunnan yleisilmeen virkistäminen, mm. yleinen siisteys, leikkipuistot, kuntoilupisteet kunnossa.

Kulttuuri- ja vapaa-aika-päällikkö Tekninen johtaja

3. Vireä ja mahdollistava elinkeinoelämä

Toimiva yhteistyö loppilaisten yrittäjien kanssa.

• Yrittäjäkyselyn tulokset vähintään edellisen kyselyn tulosten tasolla.

Kunnanjohtaja

Monipuolistuva elinkeinorakenne.

• Silmänkannon markkinointia toteutetaan markkinointi-suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti.

Kunnanjohtaja

27

Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella seuraavilla sitovilla tavoitteilla on yritysvaikutuksia: Sitova tavoite 2020 Yritysvaikutukset Asteikko

-3….3

Kunnan elinvoimaisuuden takaaminen saamalla väestökehitys toteutumaan ennusteita merkittävästi positiivisempana. Toimiva yhteistyö kyläyhdistysten kanssa

Väestön väheneminen on saatava pysähtymään, sillä negatiivinen väestökehitys heikentää kunnan elinvoimaa ja voi vaikeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja palveluiden käyttämisen näkökulmista.

+ 2

Kunnan tarjoamat palvelut ja talous ovat tasapainossa

Tasapaino tukee osaltaan elinkeinoelämää ja kunnan yritysmyönteistä imagoa.

+ 2

Valokuituyhteyksiä rakentuu kunnan alueelle. Kunnan toimiva yhteistyö mm. osuuskuntien kanssa.

Laajat valokuituyhteydet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa kunnan kehittymisessä entistäkin yrittäjä- ja työntekijäystävällisempään suuntaan. Etätöiden tekemisessä valokuituyhteys voi olla välttämättömyys.

+ 3

Kunta tarjoaa asukkailleen vireän ja virkistävän asuinympäristön.

Viihtyisä asuinympäristö on vetovoimatekijä, joka osaltaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin mm. työvoiman saatavuuden osalta.

+ 1

Toimiva yhteistyö loppilaisten yrittäjien kanssa.

On tärkeää, että yhteydenpito kunnan ja kunnassa toimivien yritysten välillä on aktiivista ja sujuvaa. Yrittäjien on koettava, että kunta haluaa toiminnallaan edesauttaa yritysten pärjäämistä.

+ 2

Monipuolistuva elinkeinorakenne. Uudet yritykset ovat tärkeitä työllistämisen ja sitä kautta uusien kuntalaisten saamisen kannalta.

+ 2

Yritysvaikutusten toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä.

28


TEHTÄVÄALUE: KESKUSHALLINTO

Perustehtävä Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, viranomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa.

TALOUSARVIO 2020

Toiminnalliset tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Tarpeisiin mitoitettu julkinen liikenne.

• Tarkoituksenmukainen julkisen liikenteen tarjonta.

Talouspäällikkö


Kesätorikäytänteen kehittäminen mm. ohjelmatarjontaa monipuolistamalla ja panostamalla esiintyjiin aiempaa enemmän

• Määrällisesti vuoden 2019 suuruinen ohjelmatarjonta

• Asiakaspalautekyselyn tulokset

Kunnanjohtaja, Kulttuuri- ja vapaa-aika-päällikkö


Työpaikkaomavaraisuuden paraneminen

Silmänkannosta myydään 1–3 tonttia vuonna 2020

Kunnanjohtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 341 185 65 200 65 200 65 200 65 200Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -1 592 976 -1 740 753 -2 077 050 -2 083 763 -2 085 737Toimintakate (Netto) -1 251 792 -1 675 553 -2 011 850 -2 018 563 -2 020 537

Poistot ja arvonalentumiset -9 883 -93 920 -95 370 -154 480 -130 620

-1 602 859 -1 834 673 -2 172 420 -2 238 243 -2 216 357

1200 KESKUSHALLINTO



Tehtävän kokonaiskustannukset Henkilöstö TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Virat/toimet 5 7 7 7 Perustetut virat/toimet (7): Kunnanjohtaja, talouspäällikkö, ICT-erityisasiantuntija, laskentasihteeri, hallintosihteeri, asianhallintasihteeri, viestintäsuunnittelija.

29

Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Etelän suunnan bussiyhteyksien kilpailutus on kesken, eivätkä sen kustannukset ole vielä tarkkaan selvillä. Laajuudeltaan liikenne tulee olemaan lähes nykyisellä tasolla. Kesätorien esiintyjiin panostetaan vuonna 2020 aiempaa enemmän, mikä tarkoittaa kesätoriin varattujen kustannusten nousua. Silmänkannon markkinoinnin suhteen harkitaan eri vaihtoehtoja. Yhteistyö Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa kuitenkin päättyy vuoden 2019 loppuun.

30


TEHTÄVÄALUE: HENKILÖSTÖHALLINTO

Perustehtävä Lopen kunnan keskitettyyn henkilöstöhallintoon ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseen sisältyvät keskitetty henkilöstökoulutus, yhteistoiminta, työllistäminen, työsuojelu, työterveyshuolto, tyky-toiminta sekä palkkavaraukset.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Esimiesten osaamisen vahvistaminen virka- ja työehtosopimusten soveltamisessa

Työsopimusten ja palkan-maksun oikeellisuus ja ajantasaisuus

Hallintopäällikkö, Esimiehet

Palkkahallinnon prosessien sujuvuus ja virheettömyys palveluntuottajan vaihtuessa

Palkanmaksun oikeellisuus ja ajantasaisuus


Korvaavan työn mallin kuvaaminen ja käyttöönotto yhteistyössä työterveyshuollon kanssa

Sairauspoissaolojen väheneminen



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 101 172 228 870 219 000 219 000 219 000Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -712 470 -923 827 -934 140 -936 563 -937 115Toimintakate (Netto) -611 298 -694 957 -715 140 -717 563 -718 115


-712 470 -923 827 -934 140 -936 563 -937 115

1300 HENKILÖSTÖHALLINTO




Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Hallintopäällikkö. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Palkka- ja taloushallinnon palvelujen tuottamisen siirtyessä RHL-Data Oy:ltä 1.1.2020 alkaen Sarastia Oy:lle varaudutaan kustannusten kasvuun.

31


TEHTÄVÄALUE: MAANKÄYTTÖ

Perustehtävä Huolehtia kunnan alueen suunnitelmallisesta maankäytöstä yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen avulla siten, että kunnan alueen asumisen, yrittämisen, erilaisten palvelutoimintojen ja vapaa-ajan toiminta- ja sijoittumisedellytykset pystytään turvaamaan arvostaen ja huomioiden kunnan luonto- ja kulttuuri-maisemalliset arvot.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kunnan kaavoitus on ajan tasalla ja vastaa asumisen tarpeisiin

Ajantasaiset kaavat Kunta myy vähintään 15 omakotitalotonttia Selvitys tulevaisuuden asumistoiveita vastaavan kaavan toteuttamisesta

Maankäyttö-päällikkö

Yleisten alueiden lohkomisten ajantasaistaminen

Prosessia jatketaan Läyliäisten asemakaava-alueella

Maankäyttö-päällikkö


Puisto- ja kaava-alueilla toteutetaan hakkuita tarpeen ja tilanteen mukaan

Toteutetut puisto- ja kaava-alueiden hakkuut

Kunnanjohtaja, Maankäyttö-päällikkö

Kunta huolehtii metsä-omaisuudestaan kunnan metsäsuunnitelman pohjalta Hakkuut toteutetaan suunnitelmaan perustuen

Hakkuutuotto (brutto) vähintään 180.000 €

Kunnanjohtaja, Maankäyttö-päällikkö


Kunnan kaavoitus on ajan tasalla ja vastaa yrittämisen tarpeisiin

Ajantasaiset kaavat Kunta myy vähintään 2 yritystonttia

Maankäyttö-päällikkö, Kunnanjohtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 294 846 428 000 433 000 433 000 433 000Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -171 214 -145 590 -176 170 -171 386 -172 096Toimintakate (Netto) 123 632 282 410 256 830 261 614 260 904


-278 474 -264 790 -263 050 -258 266 -258 976

1400 MAANKÄYTTÖ




32

Henkilöstö TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Maankäyttöpäällikkö. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Myydyt omakotitalotontit 2 10 15 10 10

Myydyt yritystontit 1 - 2 2 2 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Vuonna 2020 jatketaan vuonna 2019 aloitettua omakotitalotonttien myyntikampanjaa siten, että omakotitalotontit maksavat 1.000 euroa/kpl, niiden aiemmasta hinnasta riippumatta. Kampanja on voimassa kesäkuun loppuun saakka. Hintatarjous ei koske rivitalo- eikä yritystontteja. Metsänmyyntiä toteutetaan hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsien lentolannoitukseen varataan vuodelle 2020 yhteensä 26.000 euroa, toteutus erillisellä päätöksellä.

33


TEHTÄVÄALUE: KULTTUURITOIMI

Perustehtävä Laissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan kulttuuritoimi luo puitteet kunnassa tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle yhdessä eri toimija-tahojen kanssa, ensisijaisesti paikallisten yhdistysten ja yksittäisten taiteilijoiden kanssa.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempi arki, kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen

Toimiva yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa

Asiakaspalaute tapahtumista erilaisin kyselyin Tapahtumien määrä: niihin osallistuneet / käytetyt eurot / vuosi Vastikkeelliset avustukset: hakijoiden määrä / eurot/ tehdyt toimenpiteet

Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö

Lasten ja nuorten kulttuuriin panostaminen

Paikallisten, seudullisten ja maakunnallisten yhteistyö-mahdollisuuksien kartoittaminen. Suunnitelma toiminnasta vuoden 2020 aikana.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, Vapaa-aikaohjaaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 12 355 7 100 -8 150 -8 150 -8 150Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -122 729 -109 600 -119 810 -120 612 -121 219Toimintakate (Netto) -110 374 -102 500 -127 960 -128 762 -129 369

Poistot ja arvonalentumiset 0 -3 000 -4 840 -12 900 -12 020

-122 729 -112 600 -124 650 -133 512 -133 239

4600 KULTTUURITOIMI




Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet: Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö.

34

Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Toteutetut aikuisille suunnatut konsertit/kulttuuritapahtumat 61 65 65 68 68

Toteutetut lapsille suunnatut konsertit/kulttuuritapahtumat 9 10 12 13 13

Vastikkeellisten avustusten hakijat 20 15 15 17 17 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kulttuuritoimen talousarvion kautta on toteutettu Riihimäen nuorisoteatterin kerhotoimintaa muutaman vuoden ajan, kustannukset tästä ovat olleet 1.200 euroa/lukuvuosi. Opetusta annetaan taiteen perus-opetuksen teatteritaiteen laajan oppimäärän mukaan vuonna 2020, tämä lisää kunnan kustannuksia 400 euroa/vuosi (1.600 euroa/vuosi). Kulttuuritoimi kartoittaa vuoden 2020 aikana lasten ja nuorten kulttuurin toiminnan/tekemisen paikallisesti, seudullisesti ja maakunnan tasolla. Budjettivaraus tähän on 2.500 euroa.

35


TEHTÄVÄALUE: LIIKUNTATOIMI

Perustehtävä Edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle. Kehittää toimivia yhteistyöverkkoja sekä terveyttä edistävää liikuntaa huomioon ottaen kaikki ikäryhmät. Tehtäväalue sisältää määrärahat liikunta-toiminnalle, liikuntasalitoiminnalle sekä ulkoilureitistöjen ylläpitoon.

TALOUSARVIO 2020


Strateginen tavoite Tavoite 2020 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Liikuntatoimi mahdollistaa omaehtoisen liikunnan, joko järjestämällä itse toimintaa tai tarjoamalla puitteet.

Liikuntasalien käyttöaste: tunnit, käyttäjäryhmät / viikko ja osallistujamäärät / vuosi Kuntosalikorttien määrä / vuosi Liikuntatoimen omat ryhmät: ryhmien määrä ja kokoontumiskerrat / keskiarvo kävijöistä / vuosi

Liikunta-suunnittelija

Liikuntatoimi ylläpitää ulkoilureitistöjä vähintään nykyisellä tasolla.

Huoltosopimukset ja huolto-ohjelmat pidetään päivitettynä.


Lisätään reitistöjen tunnettuutta markkinoimalla.

Markkinointitoimenpiteet: tiedotteet ja tapahtumiin osallistuminen


Liikuntatoimi kerää kuntalaisten palautteita ja kehittää toimintaa niiden perusteella.

Asiakaspalautekysely tehdään kerran vuodessa. Tapahtumakohtainen palaute.



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-187 489 -185 763 -238 880 -239 060 -239 040

4800 LIIKUNTATOIMI




36


Virat/toimet 1 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): Liikuntasuunnittelija, liikunnanohjaaja. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Elmolan liikuntasalin käyttäjät 19 393 21 000 21 000 21 000 21 000

Launosten liikuntasalin käyttäjät 7 813 7 000 7 000 7 000 7 000

Läyliäisten liikuntasalin käyttäjät 7 687 7 000 7 000 7 000 7 000

Loppisalin käyttäjät 8 739 7 000 7 000 7 000 7 000

Kuntosalikortit 389 450 450 450 450

Kuntoliikuntaryhmät 8 8 10 10 10

Nuorten liikuntaryhmät 2 2 2 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Nimikemuutos: Nykyinen liikunnanohjaajan tehtävänimike muutetaan liikuntasuunnittelijaksi. Ei aiheuta kustannusmuutoksia. Kiipeilyköydet Elmolaan 1.800 euroa, vanhat köydet eivät ole enää turvalliset. Huomioitavaa yhdessä teknisen toimen kanssa: Uimarantojen ja venevalkamien huolto ja siisteys, taajama-alueiden viihtyisä ilme: piha-alueet/leikkipaikat sekä ladut ja jääalueet. Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti liikuntatoimen määrärahoihin on lisätty liikunnanohjaajan palkka- ja muut kulut.

37


TEHTÄVÄALUE: NUORISOTOIMI

Perustehtävä Nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen sekä nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen. Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy varhaisella puuttumisella sekä korjaavalla toiminnalla. Tehtäväalue sisältää määrärahat kunnan nuorisotyöhön ja kerhotoimintaan.

TALOUSARVIO 2020



1. Parempaa arkea

Monipuolinen kouluyhteistyö

Koulupäivystys yläkoululla ja alakouluilla h/viikko, ohjattu/osallistava toiminta, määrä/tarkoitus

Nuoriso-ohjaaja


Osallistavat vapaa-ajan toiminnot

Nuorisotilatoiminta; kävijämäärä Retket, kerhot, tapahtumat; osallistujien määrä Bänditilatoiminta; kerho/käyttäjämäärät Asiakaspalaute

Nuoriso-ohjaaja

Yhteistyö eri hallinto-kuntien, seutukunnan, ammattioppilaitosten ja seurakunnan kanssa

Tapaamiset ja yhteiset tapahtumat / vuosi

Nuoriso-ohjaaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-138 538 -176 528 -170 620 -172 065 -173 124

4900 NUORISOTOIMI




Virat/toimet 3 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): Nuoriso-ohjaaja (2), vapaa-aikaohjaaja.

38


Nuorisotilojen käyttäjät 6 277 6 500 6 500 7 000 7 000 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Nimikemuutos: Kerho-ohjaajan tehtävänimike muutetaan vapaa-aikaohjaajaksi. Ei aiheuta kustannusmuutoksia. Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti nuorisotoimen talousarvioon on lisätty 2.500 euroa nuorisovaltuuston budjetiksi.

39

TOIMIELIN: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2020

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Toteutetaan kiinteistökartoitus (kartoitetaan luvanvaraisten rakennusten ja rakennelmien määrä sekä kiinteistöveron määräytymisperusteiden oikeellisuus) kunnan kiinteistö-veroperusteiden tarkistamiseksi

Kunnan kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen täsmentyminen Kiinteistöverojen määrä

Rakennustarkastaja


Kunta tukee vesienhoitoa ja osallistuu vesienhoitotahojen toimintaan. Vesistöjen tila kehittyy myönteiseen suuntaan

Loppijärven lisätutkimukset jatkuvat Loppijärven tutkimusten valmistuneet raportit on käsitelty ympäristö- ja rakennuslautakunnassa ja toimenpiteistä on tehty suunnitelma

Ympäristöpäällikkö

Rakennetun ympäristön tila siistiytyy

Vuosittaisia siisteys-kierroksia on jatkettu ja havaituista puutteista annettu siivous/korjaus-kehotukset

Ympäristöpäällikkö, Rakennustarkastaja


-3….3

Rakennetun ympäristön tila siistiytyy Siivous/korjauskehotusten myötä yleinen maisemankuva siistiytyy ja houkuttelee mahdollisia uusia yrittäjiä ja asukkaita

+ 2

Yritysvaikutusten toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä.

40


TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Rakennusjärjestyksen ajantasaistaminen vastaamaan ihmisten muuttuvia tarpeita

Rakennusjärjestys valmis toukokuun loppuun mennessä

Rakennus-tarkastaja

41


TEHTÄVÄALUE: RAKENNUSVALVONTA

Perustehtävä Rakentamisen ohjaaminen siten, että saavutetaan mahdollisimman onnistunut rakennushanke käyttäjän ja ympäristön kannalta katsoen ja siten, että rakentaminen tapahtuu lainsäädännön, rakentamis-määräysten, kaavoituksen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusten mukaisesti.

TALOUSARVIO 2020


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-155 801 -227 911 -249 624 -251 825 -252 782

1800 RAKENNUSVALVONTA




Virat/toimet 3 3 3 3

Määräaikaiset 1 1 1 Perustetut virat/toimet (3): rakennustarkastaja, rakennustarkastaja (virka täyttämättä), palvelusihteeri. Määräaikainen (1): rakennetun ympäristön tarkastaja (= kiinteistötarkastaja). Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Rakennusluvat 78 105 130 130 130

Lisätoimenpide (aiemmin oma lupa) 19 9 12 15 15

• omakotitalot 6 9 12 12 12

- asemakaava-alueet 5 5 8 8 8

- muut alueet 1 4 4 4 4

• loma-asunnot 6 14 16 16 16

- ranta-asemakaava-alueet 2 5 6 6 6

- muut alueet 4 9 10 10 10

Toimenpideluvat 47 35 37 35 35

Toimenpideilmoitukset 64 80 40 40 40

Poikkeamispäätökset 15 15 15 15 15

Suunnittelutarveratkaisut - 5 2 2 2

Muut luvat ja päätökset, (jatkoajat, työnjohtajat ym.) 89 80 80 80 80

42


Tekniseen toimeen on palkattu tarkastusinsinööri, jonka työpanoksesta ja palkkakustannuksista 50 % on osoitettu rakennusvalvontaan. Rakennetun ympäristön tarkastajan (= kiinteistötarkastajan) virasta aiheutuu kustannuksia, jotka palautuvat tulevaisuudessa lisääntyvinä kiinteistöverotuloina.

43


TEHTÄVÄALUE: YMPÄRISTÖNSUOJELU

Perustehtävä Hoitaa ne tehtävät, jotka laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (6 §) on asetettu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi.

TALOUSARVIO 2020


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022


Poistot ja arvonalentumiset 0 0 -4 930 -15 110 -14 090

-164 123 -197 180 -150 034 -161 550 -161 519

1900 YMPÄRISTÖNSUOJELU




Virat/toimet 3 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): ympäristöpäällikkö, ympäristösuunnittelija (virka täyttämättä), palvelusihteeri (työpanos jaettu ympäristönsuojelu/vesilaitos 60/40 %). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Ympäristösuunnittelija jää eläkkeelle 1.4.2020 alkaen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.10.2019 (§ 204), että ympäristösuunnittelijan virkaa ei täytetä.

44

TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2020

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Ollaan mukana valtakunnallisessa ja seudullisessa sote-uudistusten läpiviennissä sekä kehityksessä.

Laadittu suunnitelma prosessin toteuttamisesta.

Perusturvajohtaja, Hallintopäällikkö

Turvataan Lopen laadukkaat lähipalvelut edistyksellisesti ja tehokkaasti myös jatkossa.

Toteutuneiden kehitys- ja yhteistyöhankkeiden määrä, jotka ovat edistäneet tavoitetta.

Perusturvajohtaja

Kunta toimii aktiivisesti julkisten lääkäripalvelujen palauttamiseksi Lopelle.

Julkiset lääkäripalvelut palautettu Lopelle

Perusturvajohtaja

Sote-uudistuksen valmistelulla on yritysvaikutuksia (konsultointi, yhteiskehittämishankkeet, keskitetyt palveluhankinnat). Valmisteluun liittyvistä palveluhankinnoista ja kehittämishankkeista päätetään seudullisissa kehittämisryhmissä.

45

TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA/TERVEYSTOIMI

TEHTÄVÄALUE: TERVEYDENHUOLTO

Perustehtävä Terveydenhuollon perustehtävänä on huolehtia terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kunnan osoittaman taloudellisen resurssin puitteissa.

TALOUSARVIO 2020


Perusterveydenhuollon palvelut järjestää Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja sitä koskevat toiminnalliset tavoitteet päättää yhtymähallitus. Määrärahat ja tuloarviot

TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 0 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -15 932 174 -15 637 200 -15 343 500 -15 419 650 -15 488 900Toimintakate (Netto) -15 932 174 -15 637 200 -15 343 500 -15 419 650 -15 488 900


-15 932 174 -15 637 200 -15 343 500 -15 419 650 -15 488 900

2000 TERVEYDENHUOLTO




46

TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA/SOSIAALITOIMI

TEHTÄVÄALUE: PERUSTURVATOIMEN HALLINTO

Perustehtävä Perusturvatoimi turvaa riittävät sosiaalipalvelut ja edistää kuntalaisten hyvinvointia sekä omatoimisuutta.

TALOUSARVIO 2020



1. Parempaa arkea

Henkilöstön työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen paranevat, henkilöstöä tuetaan tulevissa muutoksissa

Kohentunut työtyytyväisyys (työtyytyväisyyskysely vrt. edellinen vuosi), ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys (henkilöstön vaihtuvuus-prosentti vrt. edellinen vuosi), terveysperusteiset poissaolot laskevat (vrt. edellisen vuoden terveysperusteiset poissaolot).

Perusturvajohtaja, Hallintopäällikkö

Sosiaalitoimen asiakasmaksu-päätösten käsittely nopeutuu

Lähetetyt asiakasmaksupäätökset/kk/v verrattuna edellisvuoteen

Hallintopäällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-214 534 -223 200 -323 798 -327 354 -329 928

3000 PERUSTURVATOIMEN HALLINTO




Virat/toimet 3 5 5 5 Perustetut virat/toimet (5): Perusturvajohtaja, hallintopäällikkö, hallintosihteeri, palvelusihteeri, laskentasihteeri.

47


Perusturvatoimen hallintoa virtaviivaistetaan keskittämällä tiliöinti-, asiakasmaksu- ja maksatus-prosesseja. Aikuissosiaalityön palvelusihteeri sekä vanhuspalveluiden laskentasihteeri siirtyvät perusturvatoimiston kustannuspaikalle hallintopäällikön alaisuuteen. Avoin palvelusihteerin toimi täytetään organisaation sisäisillä järjestelyillä. Hallinnon tilojen kalustamiseen varataan rahaa 2.500 euroa. Perusturvatoimen hallinnon kustannukset kasvavat vuonna 2020 100.878 euroa henkilöstöjärjestelyistä johtuen. Lisäksi pyritään varautumaan tuleviin yhteistoimintajärjestelyihin sekä henkilöstön työhyvin-voinnin parempaan tukemiseen. Henkilöstöjärjestelyillä ei ole vaikutusta perusturvatoimen kokonais-kustannuksiin.

48


TEHTÄVÄALUE: LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

Perustehtävä Lasten ja perheiden palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja asiakaslähtöisesti. Lasten ja perheiden palvelut -tehtäväalueeseen sisältyy sosiaalihuoltolain mukaiset perheiden palvelut sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Varhainen ja tehokas tuki lapsiperheille

Hoitovuorokausien määrä sijoituksissa kodin ulkopuolelle vähenee.

Johtava sosiaalityöntekijä


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-1 981 303 -2 209 300 -2 030 720 -2 045 221 -2 039 129

3100 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT




Virat/toimet 7 7 7 7 Perustetut virat/toimet (7): Johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja (2), perhetyöntekijä (2), lähihoitaja. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Lastensuojelun palvelut:

* Perhehoitovuorokausien määrä 3 874 3 900 4 100 4300 4400

* Laitos ja ammatillinen perhekoti, hoitovuorokausien määrä 2 993 2 900 2 500 2300 2200

Lastensuojeluilmoitukset ja muut lapsia koskevat yhteydenotot 195 200 200 200 200

Avohuollon tukitoimien saajat (Lasten lkm) 39 60 45 45 45

49


Huostaanotetut ja avohuollon sijoituksessa olevat lapset yhteensä vuoden aikana 25 26 25 24 23

Uudet huostaanotot, lapsia 5 3 3 3

Kiireelliset sijoitukset 9 7 5 5 5

Lastensuojelun perhetyön asiakkaat (kunnan oma toiminta) (lasten lkm) 20 20 20 20

Lastensuojelun perhetyön asiakkaat (ostopalvelu) (lasten lkm) 5 5 4 4

Jälkihuollon asiakkaat 12 12 14 15 16

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut lapsiperheille:

Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön asiakkaat/käynnit (kunnan oma toiminta) 14/196 14/196 14/196 14/196

Palvelusetelillä myönnetty tp. kotiapu: asiakaspäätökset 6 12 8 8 8

Lapsiperheiden kotipalvelu/kunnan toiminta: asiakaspäätökset/käynnit 25/331 25/331 25/331 25/331

Ennaltaehkäisevät palvelut:

Perheneuvolan suoritteet 575 775 650 650 650

Nuppi, nuorten palvelupiste, asiakaskäynnit 11 70 50 30 30

* Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään pyritään vaikuttamaan ennalta ehkäisevin toimin siten, että sijoitettujen lasten määrä laskee, sijoitusaika lyhenee ja sijoitukset painottuvat perhehoitoon. Osa sijoituksista päättyy vuoden aikana lapsen tullessa täysi-ikäiseksi; myös uusia sijoituksia tulee vuoden aikana.


Lastensuojelun laitossijoitukset ovat vähentyneet vuonna 2019, mikä näkyy kulujen alentumisena. Laitossijoitusten kustannukset vuodelle 2020 ennakoidaan olevan 710.000 euroa, kun ne vuonna 2019 olivat 1.038.000 euroa. Perhehoidon rooli sijaishuollossa on puolestaan selvästi lisääntynyt vuoden 2019 aikana. Lisäksi perhehoitajien palkkioihin ja kulukorvauksiin on esitetty seudullista korotusta vuodelle 2020. Perhehoidon kustannukset ovat vuonna 2020 yhteensä 237.000 euroa, kun ne vuonna 2019 olivat 142.500 euroa. Kaikkiaan lastensuojelun sijaishuollon kustannukset alenevat vuonna 2020 yhteensä 233.500 euroa. Myös lastensuojelun jälkihuollon tukitoimien tarve on vähentynyt vuoden 2019 aikana, mikä laskee kustannuksia noin 28.000 euroa vuodelle 2020. Kaikkiaan lasten ja perheiden palvelujen kulujen ennakoidaan alenevan vuonna 2020 noin 179.000 euroa.

50


TEHTÄVÄALUE: AIKUISTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT

Perustehtävä Aikuisten ja vammaisten palvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vammaispalveluina järjestetään vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia sekä kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja. Aikuisten palveluina ovat mm. aikuis-sosiaalityö, täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ja maahanmuutto- ja pakolaisasiat sekä kunnan tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Mahdollisimman moni tukea tarvitseva pärjää kotiin annettavien palveluiden turvin ilman ympärivuorokautista hoivaa.

Kotiin annettavien palveluiden määrä

Sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Perusturvajohtaja

Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat kyetään hoitamaan omissa yksiköissä.

Ostopalveluvuorokaudet ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ei lisäänny. Omien yksiköiden (Pajukoti ja Taari) täyttöaste on korkea.


Erityisryhmien huomiointi vapaa-ajan palveluissa

Toteutuneet erityisryhmille järjestettävät tapahtumat, liikuntaryhmät ym.



Pyritään hyödyntämään omassa kunnassa ja seutukunnalla toimivia hoivayrityksiä kilpailutuksien sallimissa rajoissa

Oman ja seutukunnan yrityksiltä ostettujen palveluiden määrä



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-2 768 813 -2 744 946 -2 604 842 -2 623 420 -2 620 008

3200 AIKUISTEN JA VAMMAISTEN PALVEL




51


Virat/toimet 15 14 14 14 Perustetut virat/toimet (14): Sosiaalihuollon erityisasiantuntija, ohjaaja (2), lähihoitaja (8), ½ sairaanhoitaja, ½ vastaava sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja (2). (palvelusihteeri siirtyy hallinnon kustannuspaikalle vuoden 2020 alusta) Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut:

Asiakkaat vuoden aikana / oma toiminta 12 15 17 16 16

Asiakkaat vuoden aikana / ostopalvelu 14 9 7 6 6

Kehitysvammaisten henkilöiden palvelut:

Tuetusti itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden määrä 5 4 3 3 3

Asumispalvelussa asuvat kehitysvammaiset henkilöt (oma toiminta ja ostopalvelut) 27 27 22 22 22

Toimintakeskus Kuuselan kehitysvammaisten päivätoiminnan toimintapäivien määrä 1 831 1 800 1750

Voimassa olevien erityishuolto-ohjelmien määrä 31.12. 57 58 50 50 50

Vammaisten henkilöiden palvelut:

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajat 113 120 108 108 108

Vaikeavammaisten palveluasumis-palvelujen saajat 4 4 4 4 4

Omaishoitotuki alle 65-vuotiaat 18 14 12 12

Henkilökohtaisen avun saajat 12 12 12 12

Toimeentulotuki:

Täydentävää toimeentulotukea hakevien asiakasperheiden määrä 50 50 53 52 51


Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten tuetun asumisen sekä ympärivuorokautisten asumispalveluiden tarpeet ovat vähentyneet vuoden 2019 aikana. Palveluohjausta sekä omaa palvelu-tuotantoa tehostamalla on palveluja tarvitsevia saatu ohjattua kunnan oman palvelutuotannon piiriin. Ostopalveluita vähentämällä saavutetaan aikuisten ja vammaisten palvelualueella noin 110.000 euron säästöt.

52


TEHTÄVÄALUE: VANHUSTEN PALVELUT

Perustehtävä Vanhuspalveluiden tehtäväalue tukee iäkkäiden asukkaiden kykyä elää omatoimisesti kotona pidempään oikea-aikaisilla, riittävillä palveluilla ja järjestää tarvittaessa ympärivuorokautista asumista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja ostopalveluna.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Kotona asumista tuetaan ennalta-ehkäisevästi palvelurakennetta kehittämällä

Tehostetun palveluasumisen peittävyys % laskee (vrt. edellinen vuosi).

Vanhuspalvelujen johtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 1 431 547 1 335 100 1 375 100 1 360 600 1 360 600Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -5 990 653 -6 075 924 -6 478 086 -6 511 457 -6 530 982Toimintakate (Netto) -4 559 106 -4 740 824 -5 102 986 -5 150 857 -5 170 382


-6 093 964 -6 188 694 -6 584 786 -6 594 557 -6 614 082

3400 VANHUSTEN PALVELUT




Virat/toimet 76 80 80 80 Perustetut virat/toimet (80): Vanhusten avopalvelut: Kotihoidonohjaaja, ohjaustoiminnan artenomi, lähihoitaja (30), muistineuvoja, palveluohjaaja, kuntohoitaja, fysioterapeutti. Vanhusten ympärivuorokautiset palvelut: Vanhuspalvelujen johtaja, sairaanhoitaja (vastaava) (3), sairaanhoitaja (2), lähihoitaja (30), hoitoapulainen. Vanhustenhuollon yhteinen sijaispooli: Lähihoitaja (7). Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Omaishoidontuen saajat vuoden aikana (yli 65-vuotiaat) 42 50 55 60

Omaishoidontuen saajat vuoden aikana (vanhukset ja vammaiset henkilöt) 64 63 68 73

53


Säännöllisen kotipalvelun asiakastunnit 19 680 19 500 21 000 21 500 22 000

Kotipalvelun tehokkuus (säännöllisen asiakastyön osuus) 55 % 60 % 60 % 60 % 60 %

Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito/hoitopäivät lukumäärä:

Tehostettu palveluasuminen (Eedilä ja Salmela) 19 940 20 000 20 000 20 000 20 000

Ostopalvelut (vrk) 5 450 7 300 7000 6700 6000

Kotikuntalain perusteella ympäri-vuorokautisessa hoidossa toisessa kunnassa 5 5 5 5

Kotikuntalain perusteella ympäri-vuorokautisessa hoidossa toisesta kunnasta 0 1 1 2 2

Sijaisten saatavuus Seuturekrystä 90/100 % 90/100 % 90/100 % 90/100 %

Tunnusluvut yli 75-vuotiaat:

75 vuotta täyttäneiden määrä 31.12. 807 850 880 900 920

Kotona asuvat, % 75 vuotta täyttäneistä 91 % 92 % 92,5 % 93 % 94 %

Säännöllistä kotihoitoa saaneiden määrä, % 75-vuotiaista 12,9 % 13 % 13 % 12,5 % 12,5 %

Omaishoidontukea saavien määrä, % 75-vuotiaista 4,2 % 4,5 % 4,5 % 5 % 5,5 %

Tehostetussa palveluasumisen piirissä, % yli 75-vuotiaista 9 % 8,0 % 7,5 % 7 % 6 %

Laitoshoidossa, % yli 75-vuotiaista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Käyttöasteet:

Hoivakoti Eedilä 99 100 99 99 99

Hoivakoti Salmela 100 100 100 100 100 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Vanhusten palveluissa hoidon painopistettä viedään yhä enemmän itsenäistä kotona selviytymistä tukevien palveluiden ja hoitomuotojen suuntaan. Tämä edellyttää uusia lisäpanostuksia kotihoidon resursseihin. Tästä syystä vuoden 2020 talousarvioon esitetään kolmen uuden lähihoitajan vakanssin perustamista koti-hoitoon. Myös Palvelukeskus Eedilän toimintaa kehitetään tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä tarjoamalla entistä joustavammin lyhytaikaista hoitoa, sekä päiväkeskustoimintaa kehittämällä. Tämän mahdollistamiseksi vuoden 2020 talousarvioon esitetään yhden uuden vastaavan sairaanhoitajan viran perustamista Hoivakoti Eedilään. Fysioterapeutin, kuntohoitajan ja kuntouttavan lähihoitajan palvelut keskitetään tukipalveluihin. Myös vanhuspalvelujen johtajan palkkakulu siirtyy Eedilästä tukipalveluihin. Vanhuspalvelujen palvelusihteeri siirtyy perusturvatoimen hallintoon hallintopäällikön alaisuuteen. Tehostetun palveluasumisen ateriapäivän hinta nousee vuoden 2020 alusta 14,00 eurosta 14,50 euroon, vastaamaan yleistä raaka-aineiden sekä työvoimakulujen kehitystä. Vanhusten palvelut -tehtäväalueen toimintakulut nousevat vuoden 2020 talousarviossa kaikkiaan 421.936 euroa.

54


TEHTÄVÄALUE: TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA

Perustehtävä Lopen kunnan työllistämistä edistävä toiminta järjestää ja tuottaa sekä koordinoi työllistämisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää toimintaa kunnan alueella. Erilaisia työllistämisen palveluja ja työtoimintaa pyritään järjestämään asiakkaan tarpeet kartoittaen. Näitä palveluja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatuettu työ.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Työllisyysaste pysyy matalana ja vaikeasti työllistettävät saadaan työmarkkinoille tai työllisyys-toimenpiteiden piiriin.

Työmarkkinatuen kuntaosuus euroina ei nouse ja henkilö-määrä listoilla ei kasva. (vrt. edellinen vuosi).

Työllisyys-koordinaattori, Sosiaalihuollon erityisasiantuntija

Työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa

Palkkatuella työllistetyt työllistyvät avoimille työmarkkinoille

Työllisyys-koordinnaattori, sosiaalihuollon erityisasiantuntija


Hyvä yhteistyö yrittäjien kanssa. Yrittäjien auttaminen hakemusten täyttämisessä. (työkokeilu, palkkatuki, yritystuki, rekrykoulutus).

Yhteistyötilaisuuksien ja yhteydenottojen määrä yrittäjien kanssa. Myönnettyjen yritystukien määrä.


Nuoret yrittäjät -koulutus-toimintaa jatketaan. (rahoitusta yrittäjiltä ja työllisyydenhoidosta).

Yhteistyö, yrittäjät, koulut, kunta, 4H. Tapaamiset ennen kevättä 2020.


Kunnan yksiköiden kanssa aktiivista työllistämistä (palkkatuki, oppisopimus).

Palkkatuella palkattujen määrä sama kuin 2019.



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-278 009 -290 900 -244 440 -246 279 -245 416

3500 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMIN




55


Virat/toimet 2 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Työllisyyskoordinaattori (työllisyysohjaaja siirtyy aikuissosiaalityöhön vuoden 2020 alusta). Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kuntouttava työtoiminta (läsnäolo): 4 940 2 779 (elo) 4 500 4500 4500

HRAKSilta ostetut kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 6 156 6 156 6 156 5 900 5 900

Kunnan itse tuottamat kuntouttavan työtoiminnan toimintaryhmien toimintapäivät 156 104 (elo) 0 0 0

Palkkatuella työllistettyjen määrä 22 18 (elo) 20 20 20 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Valtionavustusten määrän odotetaan laskevan vuoden 2019 tasosta 10.000 euroa. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu laskevan samassa suhteessa, joten muutos ei näy vastuualeen talousarvion toimintakatteessa. Työllisyysohjaajan palkkakulut siirtyvät aikuissosiaalityöhön. Henkilöstövaihdoksilla ei ole vaikutuksia perusturvatoimen kokonaiskustannuksiin.

56

TOIMIELIN: SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2020

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Henkilöstötarpeen muutoksen huomioiminen

Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Sivistysjohtaja, Varhaiskasvatuspäällikkö, Rehtorit, Päiväkodinjohtajat, Lopen opiston rehtori, Kirjastotoimenjohtaja

Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen

Kehittämiskeskustelukäytänteiden edelleen kehittäminen. Pyritään ottamaan ryhmäkehityskeskustelut käyttöön. Kehittämiskeskustelut on käyty kaikkien kanssa.

Sivistysjohtaja, Varhaiskasvatuspäällikkö, Rehtorit, Päiväkodinjohtajat, Lopen opiston rehtori, Kirjastotoimenjohtaja

Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella sitovilla tavoitteilla ei ole yritysvaikutuksia.

57


TEHTÄVÄALUE: SIVISTYSTOIMIALAN YHTEISET PALVELUT

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Toimivien hallinnon palveluiden järjestäminen kasvatus- ja koulutustyön tueksi ja omalta osaltaan kehittämisedellytysten luomiseksi.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Sivistystoimialan hallinnon tukitoimien jakaminen tasapuolisesti

Kysely esimiehille tukitoimien riittävyydestä ja kehittämisestä

Sivistysjohtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-196 732 -170 040 -223 180 -225 575 -227 235

4000 SIVISTYSTOIMEN YHTEISET PALVEL




Virat/toimet 3 4 4 4 Perustetut virat/toimet (4): Sivistysjohtaja, hallintosihteeri, palvelusihteeri, asiakaspalvelusihteeri. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Asiakaspalvelusihteerin palkkakulut on siirretty sivistystoimen yhteisten palvelujen kustannuksiin, koska hän työskentelee yläkoulun ja lukion lisäksi myös alakouluilla. Lopen kunta osallistuu Ohjaamo–toimintaan 1.1.2020 lukien.

58


TEHTÄVÄALUE: VARHAISKASVATUS

Perustehtävä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksessa lapsen etu on ensisijaisesti huomioitava asia yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän kannalta. Lapsen edun lisäksi varhaiskasvatuksessa korostuu lapsen oikeus leikkiin sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Varhaiskasvatuksen arvioinnin menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto

Arviointiryhmän raportointi Varhaiskasvatus-päällikkö

Monialaisen yhteistyön kehittäminen

Verkostopalaverien ja erilaisten monialaisesti toteutettujen tapahtumien määrät

Varhaiskasvatus-päällikkö, Päiväkodinjohtajat


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-3 984 932 -3 996 224 -4 202 450 -4 234 669 -4 256 445

4100 VARHAISKASVATUS




Virat/toimet 65 66 66 64 Perustetut virat/toimet (66): Varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodin johtaja (3), varhaiskasvatuksen erityisopettaja (2), varhaiskasvatuksen opettaja/sosionomi (17), varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (29), varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (resurssihoitaja), erityisavustaja (4), ryhmäavustaja (4), perhepäivähoitaja (5).

59


Varhaiskasvatuksen piirissä, kpl 31.12. / alle 3-vuotiaat 48 40 45 35 35

Varhaiskasvatuksen piirissä, % 31.12. / alle 3-vuotiaista 25 28 28 30 30

Varhaiskasvatuksen piirissä, kpl 31.12. / 3-5-vuotiaat 170 157 170 156 145

Varhaiskasvatuksen piirissä, % 31.12. / 3-5-vuotiaista 72 74 82 83 84

Päiväkotihoito, hoitopäivän hinta 54 51 55 55 55

Perhepäivähoito, hoitopäivän hinta 53 66 60 60 60

Lapsia yksityisessä päivähoidossa, kpl 31.12. 27 32 30 30 30

Kotihoidontuen saajia, kpl 31.12. 77,

lapsia 134

115, lapsia 175

31.7.2019 tilanne 75

70, lapsia 125

65, lapsia 115

60, lapsia 110

Loppi-lisää saavat perheet, kpl 31.12. 46 55 45 40 40

Loppi-lisää maksettujen kuukausien määrä kpl 31.12.

450 21.8.2019

toteuma 550 450 400 400

60


Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisesti varhaiskasvatuksen opettajien/sosionomien määrää tulee lisätä niin, että vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tointa (vakanssinumerot 84724–114 ja 84724–003) lakkautetaan 31.7.2020. Kaksi varhaiskasvatuksen opettajan toimea avataan sekä täytetään 1.8.2020 alkaen. Vapautuvien varhaiskasvatuksen lastenhoitajien toimien muuttaminen lain edellyttämällä tavalla varhaiskasvatuksen opettajaksi/sosionomiksi aiheuttaa kustannusmuutoksia henkilöstökuluihin nykyisillä palkkatuloilla noin 2.200 euroa vuodelle 2020. Kustannusmuutos on huomioitu talousarviossa. Kotihoidon tuen Loppi-lisän sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksatus siirretään Kelan kautta maksettavaksi 1.1.2020 alkaen. Maksatuksen siirtäminen Kelan kautta toteutuvaksi mahdollistaa kuntalaisille yksinkertaisemman kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja kuntalisien hakemisen ja toteutetaan Kelan asiointipalvelun kautta kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kuntalisän maksaminen Kelan kautta on kunnalle maksutonta. Kelan kanssa tehdään kuntalisien maksamisesta toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka mukaisesti kuntalisän myöntämiseen liittyen tulee seuraavat muutokset ehtoihin: Kotihoidon tuen Loppi-lisä • Kotihoidon tuen Loppi-lisän määrärahasidonnaisuus poistetaan talousarviomuutoksena. • Kotihoidon tuen Loppi-lisä maksetaan vain yhdestä lapsesta (nuorimmasta tukeen oikeutetusta

lapsesta), jolloin kuntalisä maksetaan 1.1.2020 alkaen vain toisesta kaksoslapsesta. • Kotihoidon tuki maksetaan kotihoidontuen hoitorahan korotuksena, jolloin kuntalisä maksetaan

täsmälleen samalta ajanjaksolta kuin hoitoraha.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisä: • Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrä on sama kaikista lapsista riippumatta varhaiskasvatus-

oikeuden laajuudesta (kokopäiväisen hoidon mukaisesti). • Lopen kunnassa maksettavaa yksityisen hoidon tuen sisaruslisää tulee hakea erillisellä lomakkeella

Lopen kunnasta, sillä Kelan kautta sopimuksen ehtojen mukaisesti sisaruslisää ei voida maksattaa. Monialaista yhteistyötä tulee vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen mahdollistamiseksi loppilaisten lasten ja perheiden hyväksi. Valtion erityisavustus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä siihen liittyviin kokeiluihin vuosille 2019–2020 – hakuun liittyen Lopen kunnalle on myönnetty valtionavustusta 17.000 euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perheohjaajan palkkaamiseen. Perheohjaaja työskentelee 2.9.2019–31.5.2020 välisen ajan osa-aikaisesti (58,06 %) 3–12-vuotiaiden lasten perheiden arjen tukena mm. vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvissä haasteissa. Mahdollisimman varhaisen tuen mahdollistamiseksi lapsiperheille Lopen kuntaan tulee perustaa perhe-ohjaajan vakinainen toimi. Määräaikaisesta perheohjaajan työstä saatujen vaikuttavuuteen liittyvien tietojen perusteella perheohjaajan toimi tulee perustaa vuoden 2021 talousarvion yhteydessä.

61


TEHTÄVÄALUE: ESIOPETUS

Perustehtävä Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä.

Esiopetuksen tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Esiopetus edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteis-kunnan jäsenyyteen ohjaamalla lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetusta suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sillä on suuri merkitys lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Osaamisen jakaminen esiopetus-yksiköissä ja niiden välillä

Esiopetushenkilöstön ja esimiesten arviointi

Päiväkodinjohtajat, Varhaiskasvatus-päällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-504 048 -544 050 -508 860 -514 177 -516 104

4150 ESIOPETUS




Virat/toimet 6 6 6 6 Perustetut virat/toimet: Varhaiskasvatuksen opettaja (6).

62


Esiopetukseen osallistuvia lapsia, henkilöä (tiedot 21.8.2019) 92 84 90 59 66

Esiopetukseen osallistuvia lapsia % 6-vuotiaista 100 100 100 100 100

Esiopetusikäisiä, Kirkonkylä 21 22 27 17 19

Esiopetusikäisiä, Launonen 30 30 28 25 26

Esiopetusikäisiä, Läyliäinen 33 21 22 10 12

Esiopetusikäisiä, Länsi-Loppi 6 7 5 3 5

Esiopetusikäisiä, Pilpala 2 4 8 4 4

Esiopetusikäisiä, yksityinen 1 1

Esiopetuspäiviä vuoden aikana 190 190 190 190 190 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Länsi-Lopen ja Pilpalan koulussa tarjotaan esiopetusta kuten nykyisin.

63


TEHTÄVÄALUE: ALAKOULUT

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lopen kunnan perusopetus antaa oppilaille hyvät perustiedot ja -taidot. Perusopetus tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä, kasvattaa vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä luo valmiuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen, oppimaan oppimisen taitoihin ja opiskeluun ylimmillä kouluasteilla.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Positiivisen pedagogiikan edelleen kehittäminen.

Positiivisten Wilma-merkintöjen määrä.

Sivistysjohtaja, Rehtori, Aluerehtorit, Johtotiimi

Liikunnan mahdollisuuksien lisääminen koulupäivien aikana.

Tilastointi, viikko-otos, Ohjatun välituntiliikunnan määrä.


Oppilaiden kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä ja tilanteita.

Raportointi. Oppilaiden kanssa mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voivat vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta.



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-5 302 824 -5 592 081 -6 063 270 -6 116 704 -6 146 034

4200 ALAKOULUT




64



Määräaikaiset 6 4 4 4 Perustetut virat/toimet (69): Rehtori, lehtori (2), erityisluokanopettaja (7), erityisopettaja (3), luokanopettaja (27), tuntiopettaja (4), koulunkäynninohjaaja (23). Yhteinen yläkoulun kanssa: Psykologi (66 %) ja kuraattori (66 %). Määräajaksi täytetyt virat/toimet (4): Tuntiopettaja (4). Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Oppilasmäärät:

Joentaan koulu 49 50 46 43 41

Kirkonkylän koulu 207 194 178 139 129

Kormun koulu 49 45 43 49 53

Launosten koulu 137 148 157 138 129

Länsi-Lopen koulu 40 33 30 31 32

Läyliäisten koulu 167 158 173 168 168

Pilpalan koulu 25 22 18 16 20

Yhteensä 674 650 645 584 572 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kirkonkylän koulun päätoiminen tuntiopettaja ja Launosten päätoiminen tuntiopettaja siirtyvät Läyliäisten kasvatusalueelle. Oppilasmäärä kirkonkylällä ja Launosissa on laskeva eli lukuvuodesta 2020–2021 alkaen ei näytä olevan tarvetta näille tuntiopettajille. Oppilaskohtainen määräraha nostetaan yleisopetuksessa 242 euroon ja erityisopetuksessa 267 euroon. Vuoden 2020 alusta alkaa A1-kielen opetus ensimmäisen luokan oppilaille. Talousarviossa ei ole varattu määrärahaa Länsi-Lopen koulun kolmannelle luokanopettajalle.

65


TEHTÄVÄALUE: YLÄKOULU

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lopen kunnan perusopetus antaa oppilaille hyvät perustiedot ja -taidot. Perusopetus tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä, kasvattaa vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä luo valmiuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen, oppimaan oppimisen taitoihin ja opiskeluun ylimmillä kouluasteilla.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Jokainen kiusaamistapaus selvitetään Tilasto tapauksista Apulaisrehtori

Jokainen peruskoulun päättävä nuori saa jatkokoulutuspaikan

Tilasto sijoittumisista Rehtori, Opintojen ohjaaja

Koulua käymättömien osuus alle 1 % Tilasto runsaista poissaoloista

Apulaisrehtori


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 15 564 61 770 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -3 084 931 -2 909 346 -2 884 610 -2 875 534 -2 891 821Toimintakate (Netto) -3 069 367 -2 847 576 -2 884 610 -2 875 534 -2 891 821


-3 235 953 -3 042 176 -3 069 390 -3 061 564 -3 077 021

4250 YLÄKOULU





Määräaikaiset 1 Perustetut virat/toimet (29): lehtori (17), erityisluokanopettaja (3), erityisopettaja (2), joista toinen yhteinen lukion kanssa (50 %), tuntiopettaja (4), koulunkäynninohjaaja (2), nuoriso-ohjaaja. Yhteinen alakoulun kanssa: Psykologi (34 %), kuraattori (34 %).

66


Oppilasmäärä:

Lopen yläkoulu 332 331 322 326 354 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Oppilaskohtainen määräraha yleisopetuksessa on 278 euroa ja erityisopetuksessa 303 euroa. Talousarviossa on varauduttu siihen, että lukuvuonna 2020–2021 7-luokkalaisia on viisi rinnakkaisluokkaa.

67


TEHTÄVÄALUE: LUKIO

Perustehtävä Tuottaa opiskelijoille niin hyvä pohjakoulutus, että he menestyvät ylioppilaskirjoituksissa ja saavat hyvät jatko-opintovalmiudet.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Lukiolaiset ovat tyytyväisiä koulutukseensa

Palautekyselyn tulokset Rehtori

Jatko-opintoihin sijoittuminen Tilasto sijoittumisesta Rehtori, Opintojen ohjaaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 3 747 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -624 196 -610 866 -631 280 -640 273 -644 840Toimintakate (Netto) -620 449 -610 866 -631 280 -640 273 -644 840


-673 014 -659 686 -680 650 -690 893 -695 440

4300 LUKIOT




Virat/toimet 9 9 9 9 Perustetut virat/toimet (9): Rehtori, lehtori (8). Perusopetukseen perustetusta yläkoulun erityisopettajan virasta 50 %. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Lukio-opiskelijat yhteensä (31.12.) 74 75 70 70 70

Ylioppilaat 11 26 15 15 15 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Opiskelijakohtainen määräraha on 155 €/opiskelija. Opiskelijoiden taloudellinen tuki (100 €/opiskelija).

68


TEHTÄVÄALUE: KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Perustehtävä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö koulupäivää ennen ja sen jälkeen, tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajan-viettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on lapsen valvomattomaan ajankäyttöön liittyvien riskitekijöiden sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja pyrkimys edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Hyvän tiedonkulun varmistaminen työyhteisössä sekä huoltajille

Tiedottamisen säännöllisyys, palaute tiedottamisesta

Päiväkodinjohtajat, Varhaiskasvatus-päällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-165 567 -181 387 -209 150 -211 112 -212 429

4400 ILTAPÄIVÄTOIMINTA



Tehtävän kokonaiskustannukset Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä 4 608 4 500 4 800 4 800 3 800

Aamupäivätoimintaan osallistuvien lasten lukumäärä

25

40 21.8.2019 toteuma 52 50 50 40

Iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten lukumäärä

60

65 21.8.2019 toteuma 74 75 75 60

69


Lukuvuodelle 2019–2020 on Launosten ja Läyliäisten alueilla järjestettävään koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan hakenut odotettua enemmän lapsia. Koska vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä toimintaan osallistuvaa lapsimäärää ei rajoitettu, myönnetään kaikille hakemuksen jättäneille paikka. Launosten ja Läyliäisten kouluilla työskentelevien koulunkäyntiohjaajien resurssi ei riitä työtuntien osalta tarvittavaa määrää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tämän vuoksi Launosten ja Läyliäisten iltapäivätoimintaan on täyttöluvan kautta rekrytoitu kaksi osa-aikaista iltapäivätoiminnan ohjaajaa (21 t/viikko) ajalle 8.8.2019–29.5.2020. Kevään 2020 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan haun jälkeen arvioidaan lukuvuodelle 2020–2021 tarve osa-aikaisten iltapäivätoiminnan ohjaajien rekrytointiin Launosten, Läyliäisten ja Kirkonkylän alueille. Vuoden 2020 osalta osa-aikaisten iltapäivätoiminnan ohjaajien tarve tarkoittaa 24.400 euron palkkakulua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen raja on seitsemän (7) oppilasta.

70


TEHTÄVÄALUE: KANSALAISOPISTO

Perustehtävä Monipalveluopisto, jonka tehtävänä on kunnan ainoana aikuisoppilaitoksena järjestää laadukasta ja laaja-alaista opetusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti eri puolilla kuntaa ja erilaisille kohderyhmille. Opisto järjestää myös lasten opetusta kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa ja käsityössä.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Arjen taitojen koulutusta kurssitarjonnassa.

Ensiapukoulutuksen yms. hyödyllisen koulutuksen järjestäminen ja toteutuminen.

Opiston rehtori


Kurssitarjonta on houkuttelevaa.

Opiskelijoiden määrä pysyy samana tai kasvaa vuoteen 2019 verrattuna.

Opiston rehtori

Kurssitarjontaa järjestetään eri puolilla kuntaa.

Kursseja järjestetään vähintään neljässä eri kylässä tai taajamassa Lopen alueella.

Opiston rehtori

Liikuntakurssien tarjonta on laajaa.

Tanssi-ja liikuntakurssien määrä pysyy vähintään samana tai kasvaa verrattuna vuoteen 2019.

Opiston rehtori


Terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävien kurssien tarjonta.

Kurssien toteutuminen. Opiston rehtori


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-231 304 -226 652 -222 840 -223 304 -223 394

4500 KANSALAISOPISTO




71


Muut 45 45 45 45 Virat/toimet: Lopen kunta ostaa 50 % rehtoriresurssia Hausjärven kunnalta. Muut: Kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Nettomenot/opetustunti 57 65 65 65 65

Nettomenot/opiskelija 207 270 270 270 270

Nettomenot/asukas 21 25 25 25 25

Opiskelijat 826 700 730 750 750

Kurssit 102 98 100 100 100

72


TEHTÄVÄALUE: MUSIIKKIOPISTO

Perustehtävä Tehtäväalueeseen sisältyvät määrärahat Riihimäen musiikkiopiston palveluihin. Riihimäen musiikkiopiston antama opetus perustuu kuntien väliseen sopimukseen.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö


Musiikkileikkikoulutoimintaa Kirkonkylässä, Launosissa ja Läyliäisissä.

Lasten lukumäärä/ vertailuvuodet verrattuna kahteen edelliseen vuoteen.

Kirjastotoimen-johtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-27 171 -31 950 -31 800 -32 115 -31 800

4620 MUSIIKKIOPISTO




Opiskelijoiden lukumäärä 26 30 30 30 30

Musiikkileikkikouluun osallistujien lukumäärä 42,5 35 35 35 35

73


TEHTÄVÄALUE: KIRJASTOTOIMI

Perustehtävä Kirjastot ovat tiedon, oppimisen ja elämysten keskuksia. Kirjastot tarjoavat laaja-alaisen mahdollisuuden kulttuurin ja elämysten lähteille, antavat mahdollisuuden hankkia tietoa ja henkistä pääomaa sekä tukevat tietojen, taitojen ja koulutuksen täydentämistä. Kirjastot tukevat ihmisten hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjastot ovat väylä paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen tietoon ja kulttuuri-perintöön. ”Yhteistyön avulla ajanmukaisia, asiakaslähtöisiä ja elämyksellisiä kirjastopalveluita elämän-kaaren kaikissa vaiheissa perinteitä unohtamatta.” (Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston yhteinen toiminta-ajatus ja visio)

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö


Monipuoliset tapahtumat ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Kävijämäärät ja palaute vähintään edellisvuosien tasolla


Lasten ja nuorten lukemisen tukeminen: Kirjavinkkausten ja tiedonhaunopetuksen lisääminen

Tilaisuuksien ja kävijöiden määrä vähintään edellisten vuosien tasolla


e-aineiston monipuolistaminen sekä verkkokirjastokäyntien lisääminen

Aineistolajien monipuolisuus/ määrä, lainatilastot, verkko-käyntien tilastot



TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-489 861 -554 363 -561 790 -566 313 -568 872

4700 KIRJASTOTOIMI




Virat/toimet 8 8 8 8 Perustetut virat/toimet (8): Kirjastotoimenjohtaja, kirjastonhoitaja, kirjastopalvelusihteeri, kirjastovirkailija (3), kirjastoautonkuljettaja-virkailija, palvelusihteeri (Rosamunda).

74


Lainat/asukas 9,61 10,00 10 10 10

Menot, €/asukas 58,88 59,11 59,11 59,11 59,11 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Lopen kirjasto yhdistetään Ratamo-kirjastojen kirjastojärjestelmään. Yhdistyminen (päivitykset, ajot, koodaukset yms.) Ratamo-tietokantaan maksaa noin 10.000 euroa.

75

TOIMIELIN: TEKNINEN LAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2020

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kirkonkylän uusi vedenottamo käytössä ja vesi täyttää koko vuoden talousveden laatu-vaatimukset

Ei laatupoikkeamia Tekninen johtaja, Kiinteistöpäällikkö


Leikkipuistojen kunnostaminen ja taajamien yleisilmeen parantaminen

Vähintään kaksi kpl saneerataan / peruskorjataan

Työnjohtaja


Silmänkanto / päällystys Osa Silmänkannon tiestöstä päällystetty

Tekninen johtaja


-3….3

Leikkipuistojen kunnostaminen ja yleisilmeen parantaminen

Kunnostusvaiheessa hyödynnetään paikallisia toimijoita 2

Silmänkanto / päällystys Alueen houkuttelevuus paranee Yritysvaikutusten toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä.

76


TEHTÄVÄALUE: TEKNINEN HALLINTO

Perustehtävä Tuottaa teknisen hallinnon palveluita kuntalaisille sekä kunnan muille hallintokunnille. Sisältävät kustannuspaikat tekninen toimisto, asuntoasiat ja yksityistiet.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Tiedonkulun ja yhteistyön lisääminen

Säännölliset toimistopalaverit sekä yhteistyö muiden hallintokuntien sihteerien kanssa

Hallintosihteeri


Tiedotuskäytänteiden parantaminen

Asioiden oikea-aikainen tiedottaminen kotisivuilla ja kunnan ilmoituslehdissä

Tekninen johtaja


Hyödynnetään paikallisia toimijoita mahdollisuuksien mukaan

Paikallisten toimijoiden käyttö Tekninen johtaja, Kiinteistöpäällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-294 833 -310 355 -323 375 -325 537 -327 065

5000 TEKNINEN HALLINTO




Virat/toimet 4 4 4 4 Perustetut virat/toimet (4): Tekninen johtaja, tarkastusinsinööri (työpanos jaettu tekninen toimi / rakennusvalvonta 50/50 %), asuntosihteeri, hallintosihteeri.

77


TEHTÄVÄALUE: TEKNISET PALVELUT

Perustehtävä Huolehtia teknisen lautakunnan varastoista sekä koneista ja autoista.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Varasto-ohjelman uusiminen Uusi varasto-ohjelma käytössä Tekninen johtaja

Kaluston huolto määräajoin Kalustohuollot toteutetaan ja kalusto on käyttövalmiudessa

Tekninen johtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 57 991 39 033 53 760 53 989 53 989Valmistus omaan käyttöön 2 106 7 000 7 000 7 000 7 000Toimintamenot -158 076 -156 050 -154 817 -155 926 -156 534Toimintakate (Netto) -97 978 -110 017 -94 057 -94 937 -95 545


-180 475 -184 130 -190 167 -194 276 -191 884

5100 TEKNISET PALVELUT




Virat/toimet 2 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): Ulkoilualueiden hoitaja, varastonhoitaja. Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kuorma-auto, km 6 810 13 000 13 000 13 000 13 000

Traktorit, h 1 631 2 100 2 100 2 100 2 100

SER-jätteet, kg 64 835 63 000 63 000 63 000 63 000

Vaaralliset jätteet, kg 27 082 25 000 25 000 25 000 25 000

78


TEHTÄVÄALUE: RUOKAPALVELUT

Perustehtävä Tuottaa monipuolista, terveellistä ja maittavaa ruokaa asiakkaille taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti sekä ohjata oikeisiin ruokatottumuksiin ja -tapoihin.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Jamix-toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto

Toiminnanohjausjärjestelmä käytössä reseptiikan osalta valmistuskeittiöissä

Ruokapalvelu-päällikkö

Ruokapalvelun laatua ja toimivuutta seurataan palautekyselyin

Ruokapalvelusta saadaan hyvää palautetta

Ruokapalvelu-päällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 1 184 777 1 230 400 1 243 190 1 243 190 1 243 190Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -1 096 221 -1 217 234 -1 215 394 -1 222 461 -1 227 334Toimintakate (Netto) 88 557 13 166 27 796 20 729 15 856


-1 113 054 -1 234 074 -1 230 604 -1 237 671 -1 242 544

5200 RUOKAPALVELUT




Virat/toimet 19 18 18 18 Perustetut virat/toimet (18): Ruokapalvelupäällikkö, ruokapalveluvastaava (3), kokki (2), ruokapalvelutyöntekijä (12). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kormun valmistuskeittiön muutos jakelukeittiöksi.

79


TEHTÄVÄALUE: LIIKENNEVÄYLÄT

Perustehtävä Tekninen lautakunta vastaa kunnan ylläpitämien teiden kunnossapidosta sekä tievalaistuksesta.

TALOUSARVIO 2020



1. Parempaa arkea Hiekoitus- ja aurausurakoiden kilpailuttaminen

Uudet auraus- ja hiekoitussopimukset käytössä syksyllä 2020

Tekninen johtaja


Katuvalaistuksesta huolehtiminen

Vähintään 2 kertaa vuodessa suoritetaan laajempi katuvalojen tarkastus

Tekninen johtaja


Päällystystyöt Osa Silmänkannon yritysalueen teistä on päällystetty

Tekninen johtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 3 661 500 6 000 6 000 6 000Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -189 327 -200 245 -219 360 -220 264 -219 364Toimintakate (Netto) -185 666 -199 745 -213 360 -214 264 -213 364


-716 302 -732 845 -583 700 -606 384 -647 914

5300 LIIKENNEVÄYLÄT




Rakennetut kaavatiet, m 39 700 39 700 39 700 39 700 39 700

Päällystetyt kaavatiet, m 32 040 32 040 32 540 32 540 32 540 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kaavateiden kunnossapidon kilpailutus toteutetaan keväällä 2020.

80


TEHTÄVÄALUE: YLEISET ALUEET

Perustehtävä Huolehtia kunnan ylläpitämien urheilualueiden, uima- ja venerantojen, puistojen sekä muiden yleisten alueiden ml. tori ja matonpesupaikka turvallisuudesta ja käytettävyydestä.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Leikkipuistojen kunnostaminen ja yleisilmeen parantaminen

Vähintään kaksi kappaletta saneerataan / vuosi

Työnjohtaja


Yleisten alueiden yleisilmeestä huolehtiminen

Vastaanotettu asiakaspalaute

Työnjohtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-292 974 -333 227 -374 449 -406 580 -389 937

5400 YLEISET ALUEET




Virat/toimet 5 5 5 5 Perustetut virat/toimet (5): Työnjohtaja, puistotöidenohjaaja, kenttämestari, ulkoilualueiden hoitaja (2). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti jokaisessa taajamassa yksi leikkipuisto varustellaan nykyaikaisella valotekniikalla.

81


TEHTÄVÄALUE: RAKENNUKSET

Perustehtävä Huolehtia kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta sekä oikea-aikaistaa tarvittavat korjaustoimenpiteet.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman jatkaminen

Ohjelma valmis Kiinteistöpäällikkö, Tarkastusinsinööri


Vapaa-aikaa palvelevat tilat ovat asianmukaisessa kunnossa

Vastaanotettu käyttäjäpalaute sekä käyttöaste

Kiinteistöpäällikkö


Kiinteistöjen tehokas käyttö Tyhjien kiinteistöjen vuokraus/myynti

Kiinteistöpäällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 2 625 711 2 270 467 2 378 037 2 346 298 2 346 298Valmistus omaan käyttöön 62 219 50 000 50 000 50 000 50 000Toimintamenot -3 178 655 -2 649 439 -2 802 268 -2 833 496 -2 828 085Toimintakate (Netto) -490 724 -328 972 -374 231 -437 198 -431 787


-3 254 928 -2 863 559 -2 926 668 -2 983 446 -3 011 055

5500 RAKENNUKSET




Virat/toimet 35 38 38 38 Perustetut virat/toimet (38): Kiinteistöpäällikkö, siivouspäällikkö, vastaava kiinteistönhoitaja, kiinteistönhoitaja (7), ammattimies (2), laitoshuoltaja (26). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Perustetaan uusi laitoshuoltajan toimi. Toimenkuvaan kuuluisivat vuosi- ja työlomien sijaistukset kunnan eri kiinteistöissä sekä perusturvan kiinteistöissä (Kuusela, Mäntykoti, Pajukoti ja Eedilän kotihoidon tilat) lisääntynyt siivoustarve sekä sesonkiluonteisesti tehtävät työt. Tällä hetkellä työskennellään vajaalla henkilöstöllä. Vuonna 2019 on yksi palveluvastaavan toimi (ruokapalvelu) muutettu ja vuonna 2020 muutetaan Kormun palveluvastaavan toimi (ruokapalvelu) osa-aikaiseksi laitoshuoltajan toimeksi (siivouspalvelu).

82


TEHTÄVÄALUE: PALO- JA PELASTUSTOIMI

Perustehtävä Öljyntorjunta, väestönsuojelu, Kanta-Hämeen pelastuslaitos.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Huolehtia kuntalaisten turvallisuudesta

Yhteistyö Kanta-Hämeen pelastus-laitoksen kanssa sujuvaa

Tekninen johtaja


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022



-449 127 -454 970 -497 738 -497 738 -497 738

5600 PALO- JA PELASTUSTOIMI



Tehtävän kokonaiskustannukset Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Yhteistoimintaosuudet ovat nousseet edellisvuodesta.

83


TEHTÄVÄALUE: VESI- JA VIEMÄRILAITOS

Perustehtävä Vesi- ja viemärilaitos vastaa laitosten toiminnasta sekä vastaa, että talousvesi täyttää sille asetetut vaatimukset. Viemärilaitos huolehtii jätevesien johtamisesta Riihimäelle puhdistettavaksi.

TALOUSARVIO 2020



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Uuden kirkonkylän vedenottamo toimii moitteettomasti

Ei laatupoikkeamia Tekninen johtaja, Kiinteistöpäällikkö

Uuden valvontatutkimus-ohjelman laatiminen yhteistyössä Riihimäen valvontaosaston kanssa

Valvontatutkimusohjelma käytössä

Tekninen johtaja, Kiinteistöpäällikkö


TP 2018 TA 2019 VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

Toimintatulot 990 086 1 103 247 1 086 545 1 088 713 1 088 713Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0Toimintamenot -750 378 -651 248 -670 104 -674 938 -673 138Toimintakate (Netto) 239 708 451 999 416 441 413 775 415 575


-1 128 824 -1 054 818 -1 122 454 -1 154 408 -1 150 418

5800 VESI- JA VIEMÄRILAITOS




Virat/toimet 2 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): vesilaitoksen hoitaja, vesilaitoksen apuhoitaja.

84


Pumpattu vesi, m³ 288 193 250 000 250 000 250 000 250 000

Laskutettu vesi, m³ 190 368 207 000 207 000 207 000 207 000

Jätevesi Riihimäkeen, m³ 356 812 250 000 250 000 250 000 250 000

Laskutettu jätevesi, m³ 178 926 190 000 190 000 190 000 190 000 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kirkonkylän vedenottamo on saneerattu vuoden 2019 aikana.

85

8. KONSERNITAVOITTEET Lopen Vuokratalot Oy

Toiminnalliset tavoitteet Arviointimenetelmä / mittari

1. Yhtiö toimii taloudellisesti, tehokkaasti ja siten, että omaisuudesta huolehditaan

Vuosi 2019 on ollut taloudellisesti raskas Lopen Vuokratalot Oy:llä, käyttöaste on vaihdellut rajusti. Huoneistojen peruskorjauksiin on vesivahingoista johtuen mennyt huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän. Positiivista on ollut, että Åvikintie 4 -yhtiöstä asunnot on saatu kaupaksi niin, että yhtiöllä on enää yksi asunto, joka on vuokrattu. Myynti on parantanut taloutta ja yhtiö on kyennyt hoitamaan lainat suunnitellusti, myös vuosi 2020 on siltä osin turvattu. Yhtiön tavoitteena on suunnitella peruskorjaukset seuraaville 10 vuodelle ja sen mukaan myös toteuttaa ne, tärkeimpinä käyttövesiputket ja vesikatot. Yhtiö pyrkii asuntomassasta huolehtiessaan ja korjauksia tehdessään mahdolli-suuksien mukaan käyttämään paikkakuntalaisia yrityksiä, kohtuullisella hinta-tasolla. Selkeänä tavoitteena on pitää asunnot kunnossa ja päästä suunnitel-malliseen korjaustoimintaan. Vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan kohtalainen. Vuoden 2020 tavoitteena on selkeästi parempi käyttöaste ja kannattavuus, vaikka isot peruskorjaukset painavat ja lisäävät korjausvelkaa. Hallitus on ollut aktiivinen ja paneutunut yhtiön asioihin, pyrkimyksenä saada pidettyä vuokra-asunnot kohtuullisessa kunnossa siten, että se tukisi käyttöastetavoitetta.

2. Vuokrasaatavien määrän pienentäminen ja vuokrarästien saaminen hallintaan

Vuokranperintää on tehostettu ulkoistamalla perintätoimistolle, minkä lisäksi viime kädessä on käytetty vuokrasopimuksen purkuoikeutta. Yhtiön hallitus on kiinnittänyt runsaasti huomiota vuokrarästeihin ja pyrkinyt löytämään keinoja parantaa kertymää ja vuokralaisten vuokranmaksuhalukkuutta. Tavoitetta tukee hyvin toimiva asukastoiminta.

3. Asuntojen käytettävyyden ja käyttöasteen parantaminen

Asuntojen käyttöaste vuonna 2019 on kokonaisuutena ollut edellisen vuoden tasolla, mutta 95 %:n käyttöastetavoitetta ei saavuteta. Yhtiö pystyy huoneis-tojen ylläpidon kautta tarjoamaan laadultaan kohtuullisia asuntoja ja sen pohjalta vuoden 2020 uskotaan olevan parempi.

4. Toiminta-suunnitelman laatiminen

Lopen Vuokratalot Oy:n toimintasuunnitelmaan kuuluu pitää asunnot kohtuul-lisessa kunnossa ja saada siten käyttöaste nousemaan. Lisäksi tavoitteena on vuokrarästien supistaminen. Yhtiön tavoitteena on tuottaa hyviä asumis-palveluita kohtuullisin neliöhinnoin ja jatkaa aktiivista toimintaa. Asukastoiminta pyritään saamaan paremmin toimivaksi. Yhtiö on valmis tekemään asuntoihin muutoksia niin, että ne soveltuisivat vanhuksille, jos vanhuspuolella ilmenee tarvetta.

86

Lopen Vanhustentalot Oy

Toiminnalliset tavoitteet Arviointimenetelmä / mittari

1. Yhtiön talous pidetään kunnossa

Talousarvio laaditaan niin, ettei vuokratasoon tule korotuspaineita. Tavoitteena on hallittu ja tasapainoinen taloudenhoito, joka johtaa tasapainoiseen tilinpäätökseen vuonna 2020. Kiinteistöjä ylläpidetään suunnitellusti niin, että omaisuus pidetään kunnossa. Kiinteistöjen huoltokirjat ovat käytössä. Yhtiö ei toteuta uusia investointeja, vaan keskittyy lainojensa lyhennyksiin ja tarvittaviin huoneistoremontteihin.

2. Täyttöasteen pitäminen korkeana

Asuntojen käyttöaste pidetään vähintään vuoden 2019 tasolla, yli 95 % käyttökuntoisista asunnoista. Hyvä yhteistyö kunnan vanhuspalveluiden kanssa tukee tavoitetta.

3. Hyvä asukas-turvallisuus

Hyväksyttyä turvallisuussuunnitelmaa ylläpidetään ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta huolehditaan. Turvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan resurssien puitteissa. Nykytekniikoita hyödynnetään.

4. Toiminta-suunnitelman laatiminen

Mikäli kotipalvelujen turvin itsenäiseen asumiseen kykenevien asunnon-hakijoiden määrä lisääntyy pysyvästi, yhtiö aloittaa neuvottelut Lopen Vuokratalot Oy:n kanssa asuntojen hankkimisesta vanhusten käyttöön. Vaikka sote-ratkaisu tuskin vaikuttaa yhtiön tilanteeseen ja toimintaan, tulee uudistuksen vaikutuksia seurata niin, että tarvittaessa kyetään muuttuvaan tilanteeseen reagoimaan ajoissa.

87

9. INVESTOINNIT

INVESTOINTIKOHDE TA 2019 €

TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

KUNNANHALLITUS

Maa-alueet

Menot 100 000 100 000 100 100 100 100 Maanhankinta.

Tulot 400 000 300 000 300 300 300 300 Yritys- ja omakotitalotonttien myyntitulot.

Netto 300 000 200 000 200 200 200 200

Osakkeet ja osuudet

Menot 35 000 35 000 35 35 35 35 Lopenpaja, rahastoitavat pääomavastikkeet.

Tulot

Netto -35 000 -35 000 -35 -35 -35 -35

ICT-hankinnat

Menot 25 000 47 000 20 0 0 0 WPro-työturvallisuuden hallintajärjestelmän hankinta (20.000 €). Kunnanviraston langattoman verkon investointimenot (15.000 €). Varmistusjärjestelmän päivitys (12.000 €).

Tulot

Netto -25 000 -47 000 -20 0 0 0

Laajakaista

Menot 250 000 250 000 0 0 0 0 Kunnan elinvoimaisuuden tukeminen parantamalla laajakaistasaavutettavuutta kunnan alueella. Varautuminen kylähankkeiden 10 %:n kuntamaksuosuuteen ja/tai yhteistoimintaan muiden palveluntarjoajien kanssa.

Tulot

Netto -250 000 -250 000 0 0 0 0

88


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Osallistuva budjetointi

Menot 0 20 000 0 0 0 0 Varataan 20.000 € osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen.

Tulot

Netto 0 -20 000 0 0 0 0

Kulttuuritoimi

Menot 10 500 16 100 0 0 0 0 Tuolihankinta 150 kpl; Fallesmanniin uudet 100 tuolia ja Loppisaliin 50 kpl lisää entisten 200 lisäksi. Lisäksi tarvitaan näille 3 kuljetusvaunua. Tulot

Netto -10 500 -16 100 0 0 0 0

Liikuntatoimi

Menot 72 000 17 000 0 0 0 0 Vuodelle 2019 varattu 17.000 euron määräraha tekonurmikentän väline- ja tarvikehankinnoille siirretään vuodelle 2020, koska Launosten tekonurmi-kentän toteutus siirtyi kunnassa tehtyjen päätösten vuoksi lähes kokonaisuudessaan vuodelle 2020.

Tulot

Netto -72 000 -17 000 0 0 0 0

Kunnanhallitus yhteensä

Menot 492 500 485 100 155 135 135 135

Tulot 400 000 300 000 300 300 300 300

Netto -92 500 -185 100 145 165 165 165

89


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA

Menot 20 000 20 000 10 10 10 10 Kunnan osallistuminen vesienhoitohankkeisiin ja kustannushankkeisiin, joissa rakennetaan pysyviä vesiensuojelurakenteita, kuten selkeytysallas-kosteikkoja. Määrärahasta varataan Loppijärven kunnostuskohteisiin 10.000 €.

Tulot

Netto -20 000 -20 000 -10 -10 -10 -10

Ympäristö- ja rakennus-lautakunta yhteensä

Menot 20 000 20 000 10 10 10 10

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -20 000 -20 000 -10 -10 -10 -10

PERUSTURVA-LAUTAKUNTA

Sosiaalitoimen koneet ja kalusto

Menot 12 000 0 0 0 0 0

Tulot

Netto -12 000 0 0 0 0 0

Sosiaalitoimen atk-hankinnat

Menot 30 000 0 0 0 0 0

Tulot

Netto -30 000 0 0 0 0 0

90


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Perusturvalautakunta yhteensä

Menot 42 000 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -42 000 0 0 0 0 0

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Varhaiskasvatus, irtain

Menot 30 500 32 500 30 20 20 10 Päiväkoti Pellavan sisätilojen/ryhmätilojen kalusteiden uusimista (18.500 €). Päiväkoti Sirkuksen sisätilojen kalusteiden uusimista (pöydät, tuolit, säilytystilat, tilan jakamiseen kalusteet 14.000 €).

Tulot

Netto -30 500 -32 500 -30 -20 -20 -10

ICT-hankinnat

Menot 0 12 000 0 0 0 0 Kormun koulu, kolmen luokan projektorien kaapeloinnit uusitaan (HDMI), sekä kiinteät seinälle asennettavat kaiuttimet. Joentaan koulu, kahden luokan projektorien kaapeloinnit uusitaan (HDMI), sekä kiinteät seinälle asennettavat kaiuttimet. Launosten koulu, rikkinäisen älytaulun korvaaminen projektorilla (HDMI), valkokankaalla ja kiinteillä seinälle asennettavilla kaiuttimilla. Kirkonkylän koulu, rikkinäisen älytaulun korvaaminen projektorilla, valkokankaalla ja kiinteillä seinälle asennettavilla kaiuttimilla. Lisäksi koulukeskuksen projektorien kaapelointia.

Tulot

Netto 0 -12 000 0 0 0 0

91


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Koulutoimen koneet ja kalusto

Menot 38 000 50 200 30 10 10 10 Kirkonkylän koulun työskentely-ympäristön ja luokkien kalusteiden uusiminen (12.000 €). Launosten koulun oppilaspöytien ja -tuolien hankinta sekä lokerikot luokkiin oppilaille kirjoja yms. varten ns. "vanhalle puolelle" kahteen luokkaan (11.200 €). Läyliäisten koulun yhden luokkatilan kalustaminen uusilla oppilaskalusteilla (12.000 €). Cromebookien ja tablettien latauskärryt kouluihin (15.000 €).

Tulot

Netto -38 000 -50 200 -30 -10 -10 -10

Kirjastotoimi

Menot 12 000 0 0 0 0 0

Tulot

Netto -12 000 0 0 0 0 0 Sivistyslautakunta

yhteensä

Menot 80 500 94 700 60 30 30 20 Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -80 500 -94 700 -60 -30 -30 -20

92


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Peruskorjaus- ja muutostyöt

• Palvelukeskus Eedilä 0 20 000 0 0 0 0 Palvelukeskus Eedilän huonokuntoisten ikkunoiden uusiminen.

• Päiväkoti Satakieli 0 40 000 0 0 0 0 Päiväkoti Satakielen IV-laitteiden osittainen uusiminen, paloilmoitinlaitteisto ja rakennusautomaatio.

• Päiväkoti Satakieli 0 30 000 0 0 0 0 Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti on lisätty 30.000 euron määräraha Päiväkoti Satakielen piha-alueiden kunnostamiseen ja sen kalusteiden uusimiseen.

• Päiväkoti Pellava 0 0 30 0 0 0 Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti on lisätty 30.000 euron määräraha Läyliäisten Päiväkoti Pellavan piha-alueiden kunnostamiseen ja sen kalusteiden uusimiseen.

• Päiväkoti Pellava 0 0 0 30 0 0 Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) mukaisesti on lisätty 30.000 euron määräraha Launosten Päiväkoti Sirkuksen piha-alueiden kunnostamiseen ja sen kalusteiden uusimiseen.

• Kk koulukeskus 0 50 000 0 0 0 0 Koulukeskuksen kotitalousluokkien käyttövesiputkien uusiminen sekä kaluste- ja laitehankintoja.

• Kormun koulu 20 000 0 0 0 0 0

• Länsi-Lopen koulu 0 60 000 0 0 0 0 Länsi-Lopen koulun katon ja julkisivun korjaukset.

• Kunnantalo 0 0 150 0 0 0 Ikkunoiden uusiminen ja wc-tilojen kunnostus vuonna 2021.

• Pääkirjasto 70 000 0 0 0 0 0

• Läyliäisten paloasema 0 80 000 1 500 0 0 0 Läyliäisten uusi paloasema. Suunnittelu vuonna 2020 ja varsinainen rakentaminen vuonna 2021. Kohteelle haetaan vuodelle 2021 Palosuojelurahaston erityis-avustusta. Avustus voi olla enintään 220.000 euroa.

• Paloilmoittimien ja rakennus-automaatioiden päivitys

40 000 0 0 0 0 0

• Kalamaja 0 35 000 0 0 0 0 Kalamajan katon sekä saunarakennuksen katon uusiminen.

93


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

• Koulukeskuksen jääalueen valaistus

0 20 000 0 0 0 0 Valtuuston päätöksen 9.12.2019 (§ 64) päätöksen mukaisesti on lisätty 20.000 euroa koulukeskuksen jääalueen valaistukseen ja sen päivittämiseksi led-tekniikalla.

• Varaus 150 000 150 000 200 200 200 200 Varaus kiinteistöjen kunnostuksiin. Kohteina mm. Hoivakoti Salmelan aidan uusiminen, Mäntykodin ja Kallion julkisivujen maalaus.

Peruskorjaus- ja muutostyöt yhteensä

Menot 280 000 485 000 1 880 230 200 200

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -280 000 -485 000 -1 880 -230 -200 -200

Keskuskeittiö

Menot 0 0 0 0 1 000 1 000 Uuden keskuskeittiön rakentaminen / Toteutus erillispäätöksillä. Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 -1 000 -1 000

Liikuntatila

Menot 100 000 50 000 0 1 500 1 500 0 Liikuntahallin tarveselvityksen tekeminen sekä erikoissuunnittelun käynnistäminen. Liikuntahallin rakentaminen erillispäätöksillä. Tulot 0 0 0 450 450 0

Netto -100 000 -50 000 0 -1 050 -1 050 0

Talonrakennus yhteensä

Menot 380 000 535 000 1 850 1 700 2 700 1 200

Tulot 0 0 0 450 450 0

Netto -380 000 -535 000 -1 850 -1 250 -2 250 -1 200

94


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Liikenneväylät

Kaavateiden ja tievalaistuksen rakentaminen

• Kirkonkylä

• Launonen 0 60 000 400 400 0 0 Silmänkannon teiden osittainen päällystäminen. Marjarinteen asuntoalueen 2. vaihe vuonna 2022.

• Varaus 60 000 80 000 50 50 50 50 Vanhojen kaavateiden korjaukset ja valaistukset.

Liikenneväylät yhteensä

Menot 60 000 140 000 450 450 50 50

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -60 000 -140 000 -450 -450 -50 -50

Ympäristötyöt

• Uimarannat ja venevalkamat

20 000 15 000 0 0 0 0 Uimarantojen ilmeen parantaminen.

• Leikkipuistot 20 000 35 000 10 10 10 10 Leikkipuistojen kunnostuksia kaikissa taajamissa.

Ympäristötyöt yhteensä

Menot 40 000 50 000 10 10 10 10

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -40 000 -50 000 -10 -10 -10 -10

Urheilu- ja liikuntapaikat

Menot 550 000 290 000 0 0 0 0 Launosten tekonurmikentän toteutus siirtyi lähes kokonaisuudessaan vuodelle 2020. Tulot 50 000 80 000 0 0 0 0

Netto -500 000 -210 000 0 0 0 0

95


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Vesijohtoverkosto

• Kirkonkylä 770 000 0 0 0 0 0

• Launonen 0 0 75 75 0 Marjarinteen asuntoalueen 2. vaihe vuonna 2022.

• Läyliäinen 0 75 000 0 0 0 0 Läyliäisten vesijohtoverkoston laajennus.

• Varaus 100 000 75 000 50 50 50 50 Vesi- ja viemärilaitoksen saneeraus- ja laajennustarpeet.

Vesijohtoverkosto yhteensä

Menot 870 000 150 000 50 125 125 50

Tulot

Netto -870 000 -150 000 -50 -125 -125 -50

Viemäriverkosto

• Launonen 0 0 0 150 100 0 Marjarinteen asuntoalueen 2. vaihe vuonna 2022.

• Läyliäinen 75 000 0 0 0 0 Läyliäisten vesijohtoverkoston laajennus.

• Riihimäen jäteveden-puhdistamo

0 90 000 0 0 0 0 Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus, Lopen kunnan osuus 10 % kustannuksista.

• Varaus 60 000 75 000 50 50 50 50 Vesi- ja viemärilaitoksen saneeraus- ja laajennustarpeet.

Viemäriverkosto yhteensä

Menot 60 000 240 000 50 200 150 50

Tulot

Netto -60 000 -240 000 -50 -200 -150 -50

Vesi- ja viemärilaitos yhteensä

Menot 930 000 390 000 100 325 275 100

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -930 000 -390 000 -100 -325 -275 -100

96


TA 2020 €

TS 2021 1 000 €

TS 2022 1 000 €

TS 2023 1 000 €

TS 2024 1 000 €

Selite

Ruokahuollon kalusto

Menot 12 000 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto -12 000 0 0 0 0 0

Teknisen toimen koneet ja kalusto

Menot 0 60 000 0 0 0 0 Teknisen toimen kuorma-auton uusiminen (50.000 euroa) sekä alueaura (10.000 euroa). Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 -60 000 0 0 0 0

Tekninen lautakunta yhteensä

Menot 1 972 000 1 465 000 2 440 2 515 3 035 1 360

Tulot 50 000 80 000 0 450 450 0

Netto -1 922 000 -1 385 000 -2 440 -2 065 -2 585 -1 360

Investoinnit yhteensä

(kunta + vesilaitos)

Menot 2 607 000 2 064 800 2 665 2 690 3 210 1 525

Tulot 450 000 380 000 300 750 750 300

Netto -2 157 000 -1 684 800 -2 365 -1 940 -2 460 -1 225

97

KEHITTÄMISPROJEKTIT

Yhteiset projektit Hallinnoija Toteutusaika Hanke-kustannukset,

€

Lopen osuus,€

Maksuosuus vuonna 2020,

€

1. Toimintaryhmätyö EMO ry 2018–20202 €/asukas

+ lisärahoitus16 0605 000

2. Vanajavesikeskus-hanke Hämeen liitto 2018–2021 1 €/asukas 8 030

3. Suomen kasvukäytävä Hämeenlinnan kaupunki 2020– 10 000 5 000

4. TriPla II Hämeen kylät ry 2019–2020 3 000

5. LAKELAND – Western Lakeland yhteistyö Kanta-Hämeessä Hämeen ammattikorkeakoulu 2019–2020 384 840 4 400 2 200

6. VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Hämeen ammattikorkeakoulu 2018–2020 249 760 3 243 923

Varaus uuden ohjelmakauden alkaviin hankkeisiin kunnanhallituksen päätöksin

7 687

Yhteensä 47 900

98

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

5 136 160 5 283 995 5 254 653 5 254 6531 541 860 1 539 150 1 539 150 1 539 150

378 470 385 450 365 450 365 4501 193 571 1 193 237 1 182 737 1 182 737

8 250 061 8 401 832 8 341 990 8 341 990

57 000 57 000 57 000 57 000

57 000 57 000 57 000 57 000

-18 842 502 -19 552 388 -19 746 417 -19 899 369-14 994 790 -15 670 410 -15 793 569 -15 919 381-3 847 712 -3 881 978 -3 952 848 -3 979 988-3 325 952 -3 365 718 -3 432 928 -3 455 688

-521 760 -516 260 -519 920 -524 300-27 925 802 -28 147 149 -28 231 726 -28 257 108-2 034 289 -2 184 662 -2 204 633 -2 184 662-1 594 900 -1 527 700 -1 527 700 -1 527 700

-803 466 -800 430 -818 430 -818 430

-51 200 959 -52 212 329 -52 528 906 -52 687 269

-42 893 898 -43 753 497 -44 129 916 -44 288 279

29 518 000 30 071 000 30 672 000 30 654 000

15 631 051 16 668 820 16 725 713 16 635 713

19 260 15 600 15 600 15 6007 040 9 900 9 900 9 900

-388 976 -380 300 -382 150 -395 100-2 724 -2 900 -2 900 -2 900

-365 400 -357 700 -359 550 -372 500

1 889 753 2 628 623 2 908 247 2 628 934

-2 260 220 -2 270 751 -2 441 620 -2 460 970

-2 260 220 -2 270 751 -2 441 620 -2 460 970

-370 467 357 872 466 627 167 964

-370 467 357 872 466 627 167 964

433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020

TOIMINTATUOTOTMYYNTITUOTOT 5 005 889 2,9MAKSUTUOTOT 2 021 596 -0,2TUET JA AVUSTUKSET 474 636 1,8MUUT TOIMINTATUOTOT 1 215 068 -0,0

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖNVALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 64 325 0,0

TOIMINTATUOTOT 8 717 189 1,8

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 64 325 0,0

PALKAT JA PALKKIOT -14 420 984 4,5

TOIMINTAKULUTHENKILÖSTÖKULUT -18 002 849 3,8

ELÄKEKULUT -3 105 905 1,2HENKILÖSIVUKULUT -3 581 865 0,9

MUUT HENKILÖSIVUKULUT -475 960 -1,1PALVELUJEN OSTOT -28 084 488 0,8AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2 229 218 7,4AVUSTUKSET -1 560 736 -4,2MUUT TOIMINTAKULUT -936 643 -0,4

TOIMINTAKULUT -50 813 935 2,0

VEROTULOT 28 111 685 1,9

TOIMINTAKATE -42 032 420 2,0

VALTIONOSUUDET 15 422 129 6,6

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKORKOTUOTOT 24 690 -19,0MUUT RAHOITUSTUOTOT 58 334 40,6KORKOKULUT -313 897 -2,2MUUT RAHOITUSKULUT -4 444 6,5

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -235 317 -2,1

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

VUOSIKATE 1 266 076 39,1

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 090 980 0,5

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 090 980 0,5

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -824 904 -196,6

TILIKAUDEN TULOS -824 904 -196,6

99

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022

5 136 160 5 283 995 5 254 653 5 254 6533001 Vesi- ja jätevesimaksut 980 799 963 105 965 266 965 2663059 Varastolisätulo 0 0 0 03079 Muut liiketoiminnan myyntituot 0 0 0 03086 Sotilasvammalain mukaiset korv 60 000 60 000 60 000 60 0003091 Rintamaveteraanien avopalvelut 45 000 45 000 45 000 45 0003100 Kotikuntakorvaukset 157 280 223 700 223 700 223 7003105 Aik.kotikunnan korv.(k.laki) 28 000 28 000 28 000 28 0003115 Muut yhteistoimintakorvaukset 0 0 0 03135 Metsän myyntitulot 180 000 190 000 190 000 190 0003198 Kunnan sis.kiinteistötulot vyö 1 604 836 1 740 670 1 709 140 1 709 1403199 Muut suoritteiden myyntituotot 2 080 245 2 033 520 2 033 547 2 033 547

1 541 860 1 539 150 1 539 150 1 539 1503250 Maksut lapsiperheiden kodinhoi 1 000 1 200 1 200 1 2003251 Muut kodinhoitoapumaksut 195 000 210 000 210 000 210 0003257 Hoitopäivämaksut 830 540 545 400 545 400 545 4003258 Asiakasmaksutulot 104 500 414 000 414 000 414 0003269 Muut sosiaalitoimen maksut 137 900 103 500 103 500 103 5003271 Kurssimaksut 43 000 43 000 43 000 43 0003275 Muut opetus- ja kulttuuritoime 0 30 30 303283 Ympäristölupamaksut 27 100 19 200 19 200 19 2003285 Rakennusvalvonta- ja -tarkastu 112 100 117 000 117 000 117 0003299 Muut palvelumaksut 90 720 85 820 85 820 85 820

378 470 385 450 365 450 365 4503300 Työllistämistuki 130 870 115 000 115 000 115 0003301 Valtionavustukset 133 600 160 950 140 950 140 9503306 Kelan korvaus työterveyshuolto 94 000 94 000 94 000 94 0003399 Muut tuet ja avustukset 20 000 15 500 15 500 15 500

1 193 571 1 193 237 1 182 737 1 182 7373410 Asuntojen vuokrat 770 349 763 585 753 085 753 0853420 Muiden rakennusten vuokrat 141 122 144 822 144 822 144 8223430 Maa- ja vesialueiden vuokrat 42 000 42 000 42 000 42 0003450 Koneiden ja laitteiden vuokrat 15 000 15 000 15 000 15 0003499 Muut vuokratuotot 0 0 0 03510 Pysyvien vast. luovutusvoitot 200 000 170 000 170 000 170 0003522 Vakuutuskorvaukset 0 0 0 03524 Perustoim.tulotuen takaisinper 0 0 0 03525 Täydent.ja enn.ehk.tt-tuen tak 600 1 200 1 200 1 2003530 Muut tuotot 24 500 56 630 56 630 56 630

8 250 061 8 401 832 8 341 990 8 341 990

57 000 57 000 57 000 57 0003700 Valmistus omaan käyttöön 57 000 57 000 57 000 57 000

57 000 57 000 57 000 57 000VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 64 325 0,0

64 325 0,0

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖNVALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 64 325 0,0

TOIMINTATUOTOT 8 717 189 1,8

74 200 131,1

20 63061

748 100,0

15 637 0,03 332

183 544 -15,0

739 988 -0,9138 541 2,638 389 0,0

75 582 -22,5

MUUT TOIMINTATUOTOT 1 215 068 -0,0

103 979 -12,1201 578 20,593 496 0,0

TUET JA AVUSTUKSET 474 636 1,8

37 415 -29,2103 226 4,490 189 -5,4

77 417 -24,950 356 0,0

30

351 139 7,71 159 369 -34,3

152 208 296,2

MAKSUTUOTOT 2 021 596 -0,2247 20,0

1 923 729 8,51 508 721 -2,2

52 971 0,07 074

253 367 5,6

53 228 0,039 158 0,0

200 152 42,2

5 46513 348

TOIMINTATUOTOTMYYNTITUOTOT 5 005 889 2,9


948 677 -1,8

433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

100

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022


433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

-18 842 502 -19 552 388 -19 746 417 -19 899 369-14 994 790 -15 670 410 -15 793 569 -15 919 381

4001 Luottamushlöiden kokouspalkkio -137 230 -121 430 -129 536 -122 6444002 Vak. viranhaltijain kk-palkat, -3 663 070 -5 186 490 -5 183 511 -5 235 3384004 Työsuhteisten kuukausipalkat -7 766 860 -8 375 030 -8 449 517 -8 533 3944008 Erilliskorvaukset -744 430 -728 200 -784 500 -783 0004013 Sairausloman sijaiset -118 500 -137 600 -137 600 -137 6004014 Vuosiloma,äit.loma ja muut sij -250 470 -309 090 -282 340 -282 3404018 Asiantuntijapalkkiot -1 250 0 0 04019 Tunti- ja urakkapalkat -96 800 -97 270 -97 270 -97 2704020 Viranhaltijoiden kokouspalkkio -27 840 -22 220 -23 720 -22 2204021 Tilapäisen työvoiman palkkaus -80 640 -133 250 -133 250 -133 2504025 Koulutuksen aik.sijaiset KuEL -2 800 -3 200 -3 200 -3 2004029 Koulutuksen aik.sijaiset VaEL 0 0 0 04030 Työllistettyjen palkat -252 180 -205 000 -205 000 -205 0004036 Vak. viranhalt. kk-palkat opet -1 489 010 0 0 04037 Sairauslomansijaiset VaEL 0 0 0 04038 Äit.loma ja muut sij. VaEL 0 0 0 04039 Luontoisedut alv 24/14 % (D) -107 420 -107 250 -107 250 -107 2504040 Luontoisedut (K) 22 300 66 210 66 210 66 2104041 Luontoisedut alv 00% (D) -1 060 0 0 04042 Luontoisedut (K) 86 180 40 560 40 560 40 5604043 Avoin määräaik. ei sijainen -93 010 -125 110 -125 110 -125 1104044 Ansionmenetyskorvaukset -1 200 -1 470 -1 465 -1 4654045 Verolliset matkakorvaukset -12 000 -12 500 -12 500 -12 5004046 Opettajien ylituntipalkkiot Ku -349 600 -280 840 -293 340 -293 3404047 Opettajien ylituntipalkk.VaEL 0 0 0 04048 Muut palkat ja palkkiot VaEL 0 0 0 04049 Jaksotetut palkat ja palkkiot -20 000 -20 000 -20 000 -20 0004050 Alvilliset palkat -1 000 -2 330 -2 330 -2 3304230 Sairausvakuutuskorvaukset 108 100 91 100 91 100 91 1004240 Tapaturmakorvaukset 5 000 0 0 04250 Muut Kansaneläkelaitoksen korv 0 0 0 04260 Muut hlöstömenojen korjauserät 0 0 0 0

-3 847 712 -3 881 978 -3 952 848 -3 979 988-3 325 952 -3 365 718 -3 432 928 -3 455 688

4100 KuEL-palkkaper. el.maksu -2 419 660 -2 758 620 -2 825 830 -2 848 5904102 Työkyvyttömuuseläkevak.m.KUEL 0 -19 610 -19 610 -19 6104121 VaEL-maksut -296 170 0 0 04122 KuEL Eläkemenoperusteinen maks -539 038 -584 088 -584 088 -584 0884123 Varhe-maksut -67 684 0 0 04126 Jaksotetut eläkekulut -3 400 -3 400 -3 400 -3 400

-521 760 -516 260 -519 920 -524 3004150 Työnantajan sos.turvamaksut -104 490 -212 320 -213 870 -215 6404160 Työttömyysvakuutusmaksut -278 180 -251 650 -253 440 -255 6604170 Tapaturmavakuutusmaksut -34 550 -43 340 -43 600 -43 9404180 Muut sosiaalivakuutusmaksut -103 640 -8 050 -8 110 -8 1604190 Jaksotetut sosiaalivakuutusmak -900 -900 -900 -900

-7 491 -92,214 858 0,0

-125 320 103,2-321 418 -9,5-36 589 25,4

-118 044 -100,013 940 0,0

MUUT HENKILÖSIVUKULUT -475 960 -1,1

0-313 769 -100,0-497 105 8,4

ELÄKEKULUT -3 105 905 1,2-2 190 927 14,0

2 091HENKILÖSIVUKULUT -3 581 865 0,9

255 844 -15,713 797 -100,010 000

-32 37950 899 0,0-4 664 133,0

-12 552 4,2-274 470 -19,7-96 598

0 -52,90 34,5

-1 265 22,5

-121 835 -0,2121 835 196,9

0 -100,0

-935 480 -100,0-14 849-20 803

-16 443 14,3-3 181

-188 440 -18,7

-101 366 0,5-27 728 -20,2

-131 261 65,2

-345 316 16,1-1 180 636 23,4

0 -100,0

-3 727 889 41,6-6 802 821 7,8

-715 606 -2,2

PALKAT JA PALKKIOT -14 420 984 4,5-119 870 -11,5

TOIMINTAKULUTHENKILÖSTÖKULUT -18 002 849 3,8

101

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022


433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

-27 925 802 -28 147 149 -28 231 726 -28 257 1084300 Asiakaspalvelujen ostot -18 728 380 -17 969 220 -18 076 308 -18 114 6204315 Kotikuntalain kotikuntakorvauk -606 490 -627 000 -627 000 -627 0004320 Perhehoitajien palkkiot -243 500 -321 440 -321 440 -321 4404350 Asiantuntijapalvelut -654 920 -862 850 -867 156 -871 4834351 Toimistopalvelut -200 -200 -200 -2004352 Rahoitus- ja pankkipalvelut -12 050 -12 920 -12 920 -12 9204353 ICT -palvelut -482 300 -524 280 -534 762 -524 2804360 Painatukset -26 900 -22 900 -23 200 -22 9004361 Ilmoitukset -53 380 -49 700 -51 700 -49 7004363 Postimaksut -46 950 -44 930 -44 930 -44 9304364 Tele- ja puhelinpalvelut -75 740 -82 570 -82 570 -82 5704366 Vakuutukset -74 740 -83 165 -83 165 -83 1654369 Pesulapalvelut -60 170 -43 270 -43 270 -43 2704370 Puhtaanpitopalvelut -46 290 -15 250 -15 250 -15 2504371 Jätevesimaksut -267 462 -278 026 -280 321 -277 5464372 Jätteenkuljetus - käsittelymak -1 600 -24 600 -24 600 -24 6004373 Siivouspalvelut 0 0 0 04375 Koneiden, kaluston ja laitteid -76 430 -82 530 -82 530 -82 5304377 Rakennus ja kunnossapitopalvel -27 800 -34 600 -34 600 -34 6004378 Rakentamispalvelut -163 600 -166 200 -166 200 -166 2004380 Henkilöstön majoitus ja ateria -900 -1 510 -1 510 -1 5104382 Majoituspalvelut -5 900 -6 150 -6 150 -6 1504383 Ravitsemuspalvelut -1 205 950 -1 234 520 -1 234 520 -1 234 5204384 Matkustuskorv. hlöstökoulutus -6 560 -7 250 -7 250 -7 2504385 Asiakaskuljetukset -997 510 -1 070 790 -1 070 790 -1 070 7904386 Kuljetuspalvelut -49 060 -56 060 -56 060 -56 0604387 Henkilöstön matkustuskulut -111 950 -120 160 -121 660 -120 1604388 Perhehoitajien verol.km.korvau -13 400 -11 200 -11 200 -11 2004389 Perhehoitajien kulukorvaukset -84 900 -119 840 -119 840 -119 8404390 Verottomat päivärahat -1 400 -2 490 -2 490 -2 4904391 Sosiaali- ja terveyspalvelut -180 000 -180 000 -180 000 -180 0004395 Koulutus- ja kulttuuripalvelut -29 100 -45 150 -45 150 -45 1504396 Henkilöstön koulutus -82 550 -88 740 -88 740 -88 7404397 Luottamushenkilökoulutus -5 500 -4 500 -4 500 -4 5004411 Osuus verotuskustannuksiin -171 300 -182 680 -182 680 -182 6804412 Muut yhteistoimintaosuudet -1 196 659 -1 310 038 -1 292 038 -1 292 0384418 Työvoiman vuokraus -262 850 -371 150 -371 150 -371 1504449 EU-hankkeiden kuntaosuudet -42 000 -47 900 -42 000 -42 0004450 Kunnan sis.kiint.menot vyöryty -1 604 836 -1 740 670 -1 709 140 -1 709 1404451 Kunnan sis.palvelust.osto vyör -138 085 -133 170 -134 206 -134 0064499 Muut palvelut -86 490 -167 530 -178 530 -178 530

-2 034 289 -2 184 662 -2 204 633 -2 184 6624502 Toimistotarvikkeet -18 140 -19 790 -19 990 -19 7904503 Koulutarvikkeet -40 760 -38 060 -38 060 -38 0604511 Kirjallisuus ja oppikirjat -145 445 -168 870 -168 870 -168 8704517 Kirjastoaineisto -21 000 -23 000 -23 000 -23 0004518 Lehdet -3 055 -4 120 -4 120 -4 1204520 Elintarvikkeet -410 550 -415 430 -415 430 -415 4304530 Vaatteisto -17 870 -25 840 -25 840 -25 8404540 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -42 800 -45 860 -45 860 -45 8604550 Siivous- ja puhdistusaineet -52 960 -61 440 -61 440 -61 4404551 Vedenpuhdistuskemikaalit 0 0 0 04560 Poltto- ja voiteluaineet -38 340 -46 490 -46 490 -46 4904570 Lämmitys -475 300 -477 300 -491 619 -477 3004571 Sähkö -455 949 -504 040 -504 040 -504 0404572 Vesi -41 160 -33 102 -34 756 -33 102

-509 365 10,5-33 954 -19,6

-27-36 782 21,3

-477 178 0,4

-14 840 44,6-38 730 7,1-61 255 16,0

-25 076 9,5-4 248 34,9

-371 704 1,2

-25 189 9,1-30 704 -6,6

-158 887 16,1

-192 997 93,7

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2 229 218 7,4

-33 184 14,0-1 923 729 8,5

-147 651 -3,6

-161 519 6,6-1 211 223 9,5

-198 671 41,2

-33 658 55,2-45 876 7,5

-683 -18,2

-100 467 41,2-4 062 77,9

-262 502 0,0

-48 220 14,3-114 787 7,3

-8 899 -16,4

-1 154 242 2,4-3 202 10,5

-875 142 7,3

-137 467 1,6-2 668 67,8

-698 4,2

-173-163 071 8,0-150 611 24,5

-50 089 -67,1-281 278 3,9

-2 137 1 437,5

-83 140 9,0-69 887 11,3-40 401 -28,1

-32 408 -14,9-55 342 -6,9-42 436 -4,3

-415 0,0-9 099 7,2

-463 075 8,7

-503 722 3,4-248 576 32,0-475 879 31,7

PALVELUJEN OSTOT -28 084 488 0,8-18 751 201 -4,1

102

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022


433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

4580 Kalusto ja koneet yli 500 euro -104 850 -95 990 -95 990 -95 9904581 Kalusto ja koneet alle 500 eur -41 880 -57 330 -57 330 -57 3304583 Työaineet, työ- ja oppimateria -11 450 -14 820 -14 820 -14 8204588 Varastolisät 0 0 0 04590 Rakennusmateriaali -30 700 -22 100 -22 100 -22 1004600 Muu materiaali -82 080 -131 080 -134 878 -131 080

-1 594 900 -1 527 700 -1 527 700 -1 527 7004700 Lasten kotihoidon tuki (laki -382 000 -388 000 -388 000 -388 0004703 Ehkäisevä toimeentulotuki -13 000 -11 000 -11 000 -11 0004704 Täydentävä toimeentulotuki -26 000 -30 000 -30 000 -30 0004705 Yksityisen hoidon tuki (lakis -56 000 -43 000 -43 000 -43 0004707 Yksityisen hoidon tuen kuntali -72 000 -90 000 -90 000 -90 0004710 Omaishoidontuki, hoitopalkkiot -305 500 -325 000 -325 000 -325 0004720 Perustoimeentulotuki 0 0 0 04721 Muut tukitoimet -3 000 -3 000 -3 000 -3 0004730 Muut avustukset kotitalouksill -538 200 -446 000 -446 000 -446 0004732 Palveluseteli -5 000 -5 000 -5 000 -5 0004741 Avustukset yhteisöille ja seur -22 200 -22 200 -22 200 -22 2004745 Tienhoitoavustukset -112 000 -114 500 -114 500 -114 5004747 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kel -60 000 -50 000 -50 000 -50 000

-803 466 -800 430 -818 430 -818 4304800 Maa- ja vesialueiden vuokrat -1 300 -1 300 -1 300 -1 3004820 Rakennusten ja huoneistojen vu -585 030 -557 680 -581 680 -581 6804840 Koneiden ja laitteiden vuokrat -10 300 -10 510 -10 510 -10 5104850 Koneiden ja laitteiden leasing -94 390 -105 530 -105 530 -105 5304860 Muut vuokrat -650 -1 300 -1 300 -1 3004900 Välilliset verot -50 -50 -50 -504910 Välittömät verot -2 720 -3 270 -3 270 -3 2704911 Luontoisetujen alv -13 246 -10 480 -10 480 -10 4804912 Oman käytön alv 0 0 0 04914 Työkalukorvaus -1 050 0 0 04915 Eväsraha -1 050 0 0 04916 Jäsenmaksut, yhdistykset -6 000 -7 720 -7 720 -7 7204920 Pysyvien vast. luovutustappiot 0 0 0 04924 Varastotilien oikaisut 0 0 0 04941 Luottot.toimintat.(myyntisaam) -1 200 -160 -160 -1604999 Muut kulut -86 480 -102 430 -96 430 -96 430

-51 200 959 -52 212 329 -52 528 906 -52 687 269

-42 893 898 -43 753 497 -44 129 916 -44 288 279

29 518 000 30 071 000 30 672 000 30 654 0005000 Kunnan tulovero 25 962 000 26 448 000 26 972 000 26 900 0005100 Kiinteistövero 2 015 000 2 074 000 2 074 000 2 074 0005200 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 541 000 1 549 000 1 626 000 1 680 000

15 631 051 16 668 820 16 725 713 16 635 7135501 Kunnan peruspalv. valtionos. 12 089 208 13 653 110 13 690 000 13 600 0005502 Verotuloihin per.valt.os.tasau 4 423 378 3 827 330 3 827 334 3 827 3345504 Op. ja kult. toimen valtionosu -881 535 -811 620 -791 621 -791 621

11 963 575 12,94 309 764 -13,5-851 210 -7,9

VALTIONOSUUDET 15 422 129 6,6

2 024 899 2,91 481 899 0,5

VEROTULOT 28 111 685 1,924 604 887 1,9

TOIMINTAKATE -42 032 420 2,0

TOIMINTAKULUT -50 813 935 2,0

-100 309 18,4

-45 31647

-29 090 -86,7

0 -100,00 -100,0

-6 486 28,7

-5 712 20,2-15 153 -20,9-4 069

-67 303 11,8-3 731 100,0

0 0,0

-673 0,0-645 459 -4,7-13 389 2,0

MUUT TOIMINTAKULUT -936 643 -0,4

-24 450 0,0-100 668 2,2-51 787 -16,7

0 0,0-452 280 -17,1

-1 379 0,0

-73 512 25,0-304 258 6,4

-918

-15 240 -15,4-24 060 15,4-52 936 -23,2

AVUSTUKSET -1 560 736 -4,2-459 248 1,6

-34 087 -28,0-216 612 59,7

-58 125 36,9-18 497 29,4-5 048

-108 910 -8,5

103

TA+MUUT. 2019

VALT 2020 SV1 2021 SV2 2022


433 LOPEN KUNTA

TP 2018 Ero%

19 260 15 600 15 600 15 6006000 Korkotuotot antolainoista ulko 17 768 12 000 12 000 12 0006015 Muun taseyksikön korkotuotot k 0 0 0 06019 Muut korkotuotot 1 492 3 600 3 600 3 600

7 040 9 900 9 900 9 9006100 Osinkotuotot ja osuuspääomien 2 924 5 000 5 000 5 0006120 Verotilitysten korot ja korotu 115 0 0 06130 Viivästyskorot 3 688 4 900 4 900 4 9006169 Muut rahoitustuotot 313 0 0 0

-388 976 -380 300 -382 150 -395 1006220 Korkokulut lainoista ulkopuoli -378 689 -370 000 -371 850 -384 8006237 Muun taseyksikön korkokulut la 0 0 0 06238 Korkokulut lyhytaik.lainoista -10 0 0 06250 Koronvaihtosopim. korkokulut -10 277 -10 300 -10 300 -10 300

-2 724 -2 900 -2 900 -2 9006310 Verotilitysten korot -941 0 0 06320 Viivästyskorot ja korotukset -83 -400 -400 -4006399 Muut rahoituskulut -1 700 -2 500 -2 500 -2 500

-365 400 -357 700 -359 550 -372 500

1 889 753 2 628 623 2 908 247 2 628 934

-2 260 220 -2 270 751 -2 441 620 -2 460 9707110 Poistot tietokoneohjelmista -1 128 540 -36 770 -64 770 -66 9007120 Poistot muista pitkävaikutteis -9 160 -84 010 -84 010 -84 0107130 Poistot rakennuksista -668 200 -899 991 -904 080 -895 0807140 Poistot kiinteistä rakenteista -271 200 -1 037 310 -1 176 360 -1 170 7607150 Poistot koneista ja kalustosta -183 120 -212 669 -212 400 -244 220

-2 260 220 -2 270 751 -2 441 620 -2 460 970

-370 467 357 872 466 627 167 964

-370 467 357 872 466 627 167 964TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -824 904 -196,6

TILIKAUDEN TULOS -824 904 -196,6

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 090 980 0,5

-176 725 16,1

-87 997 817,1-848 294 34,7-971 651 282,5

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 090 980 0,5-6 313 -96,7

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

VUOSIKATE 1 266 076 39,1

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -235 317 -2,1

-1 253 -100,0-959 381,9

-2 232 47,1

6 549 0,2

MUUT RAHOITUSKULUT -4 444 6,5

-305 652 -2,3-14 793

0 -100,0

48 729 -100,0

KORKOKULUT -313 897 -2,2

4 613 71,00 -100,0

4 991 32,9

MUUT RAHOITUSTUOTOT 58 334 40,6

8 057 -32,514 7931 839 141,3

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKORKOTUOTOT 24 690 -19,0

104

LOPEN KUNTA Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Pykälä (§) Sivu Valtuusto 9.12.2019 64 1

Dnro 106/2019 64 § LOPEN KUNNAN TALOUSARVIO 2020

Kunnanhallitus 17.6.2019 (§ 142):

Tausta Kuntalain 110 §:n mukaan ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväk-syttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunni-telman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai yli-jäämäinen.” ”Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrä-rahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määrä-raha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talous-arviota.” Lähtökohdat – yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö on julkaissut huhtikuussa 2019 taloudellisen katsauksen, jonka mukaan Suomen talouden kasvu hidastuu alle 1,5 % vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin. Lähtökohdat – Lopen kunnan taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät Vuoden 2018 tilinpäätös oli noin 825.000 euroa alijäämäinen. Kunnan tasee-seen kertynyttä ylijäämää oli 31.12.2018 noin 13 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosille kaavaillut investoinnit tulevat toteutuessaan kasvattamaan kunnan lainakantaa. Kunnan palkkamenoja kasvattavat kunta-alan palkan-korotukset.

105


Vuoden 2020 talousarvion valmistelu käynnistetään kunnanhallituksen ohjeis-tuksella ja siinä tarkoituksessa on valmisteltu myös alustava raamilaskelma. Valmistelu käynnistetään tilanteessa, jossa yleisen taloustilanteen kehitykseen sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka on tiedostettava valmistelussa. Arviot kunnan verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta ovat tässä vaiheessa alustavia, esimerkiksi valtion budjetin vaikutuksista kuntatalouteen on vasta alustavia laskelmia ja kuntien verotulokertymäarviot sekä valtionosuusarviot tulevat tarkentumaan tulevan syksyn aikana. Samaten talouden kehitysnäkymiin sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka tarkentuvat talousarviovalmistelun aikana. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys tullaan lähtökohtaisesti arvioimaan Kuntaliiton ennustetta maltillisemmin. Talousarvion valmistelu, aikataulu ja laadintaperusteet Talousarvion raamiehdotusta vuoden 2020 talousarvion laatimisen perustaksi on käsitelty kunnan johtoryhmässä touko–kesäkuussa 2019. Toimialat ovat esitelleet nykytilaa ja tulevia näkymiä ja tarpeita valtuuston iltakoulussa. Talousarviota valmistellaan ja käsitellään toimialoittain johtoryhmässä ja lauta-kunnissa elokuusta alkaen. Mikäli syyskuun alussa pidetään valtuuston talous-arvioseminaari, tullaan toimialojen alustavia talousarvioehdotuksia käsittele-mään siellä. Valmisteluaikataulu:

Elokuu Talousarvion valmistelu toimialoittain. 27.9.2019 Toimielinten talousarvioehdotusten oltava valmiina

järjestelmässä. 7.10.2019 Kunnanhallitus käsittelee alustavaa talousarviota

kokouksessaan. 28.10.2019 Talousarvion tarkempi käsittely kunnanhallituksessa.

Esitys valtuustolle veroprosenteiksi vuodelle 2020. 11.11.2019 Valtuusto hyväksyy veroprosentit. 25.11.2019 Kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksen talousarviosta

2020. 9.12.2019 Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion.

106


Valtuusto on linjannut kunnan kehittämisen keskeiseksi kriittiseksi menestys-tekijäksi sen, että kunnan talous pidetään tasapainossa. Kunnanhallitukselle esitettävä talousarvioraami on negatiivinen. Raamitavoite on kireä ja siihen pääsy edellyttää hallintokunnilta tiukkaa taloudenpitoa ja tuloperusteiden tarkastelua. Raamilaskenta perustuu tässä vaiheessa useiden tekijöiden osalta alustaviin arviointeihin, jotka tarkentuvat laadinnan edetessä mm. valtion budjettivalmistelun myötä. Verotulojen laskenta on tehty nykyisin veroprosentein. Laskennassa on muutoin käytetty perusteena verotuksen valtakunnallisia kehitysarvioita Kuntaliiton tuottaman arviointitiedon pohjalta kuntakohtaisesti soveltaen. Valtionosuuksien osalta valtionosuudet on arvioitu vuoden 2019 talousarvion mukaisina huomioiden 1,5 %:n indeksikorotus. Monilta osin valtionosuuden määräytymisperusteita ei vielä ole saatavissa, joten laskenta tarkentuu talous-arviovalmistelun aikana. Toimintatuottojen osalta myynti- ja maksutuottojen sekä muiden toiminta-tuottojen osalta laskentapohjaa on tarkistettu toteutuneen tason perusteella huomioiden 1,5:n indeksikorotus. Keskeisten toimintakulujen osalta vuoden 2020 henkilöstömenoja lisäävät palkkasopimukset, jotka lisäävät kunnan palkkakuluja sekä lomaraha-leikkausten päättyminen. Nykyiset palkkasopimukset ovat voimassa 31.3.2020 asti. Henkilöstökuluja on arvioitu vuoden 2019 talousarvion mukaisina huo-mioiden 1,5 %:n indeksikorotus. Lisäksi raamin henkilöstökuluissa on huomioitu keväällä 2019 myönnetyt lisäresurssit. Hallintokuntien esittämät lisäykset henkilöstökuluihin on esitelty tarkemmin talousarvion laadintaohjeessa. Perusturvassa henkilöstön saatavuuteen hoitajien osalta on suuria paineita; etenkin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on erittäin vaikea saada hakijoita. Osaltaan syynä on kohtuuttomaksi koettu työmäärä. Kilpailu osaavasta työvoimasta kove-nee jatkuvasti ja Lopen kunnan tulisi pystyä vastaamaan myös hoitotyön osalta tähän haasteeseen. Resursseja pyritään jatkuvasti uudelleenjärjestelemään asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Erityisesti kotihoidossa pysyvän lisäresursoinnin tarve on suuri. Talousarvion valmistelun edetessä tullaan esittä-mään tarkempia laskelmia tarvittavasta resursoinnin lisäämisestä suunnitel-mallisesti tuleville talousarviovuosille. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuottaja muuttuu RHL-Data Oy:stä Sarastia Oy:ksi vuoden 2020 alusta lukien. Kunnan ICT-palvelujen osalta neuvottelut ovat kesken, mutta on ilmeistä, ettei uuden palvelutuottajan kanssa tulla pääsemään samaan kustannustasoon kuin millä RHL-Data Oy on kyseiset palvelut kunnalle tuottanut. Näistä tulevat kustannukset tulevat täsmentymään talousarviovalmistelun aikana.

107


Asiakaspalvelujen ostojen määräraha-arvio perustuu toteutuneeseen kehityk-sen tasoon. Raamilaskentaan sisältyvät terveydenhuollon kuntayhtymien maksuosuudet. Tämän mukaisesti kunnan maksuosuuksiin on esitetty Riihi-mäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän osalta 1 %:n nousua. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on esittänyt tässä vaiheessa valmis-teluaan 3 %:n nousua. Raamilaskennassa käytettyjä perusteita on käyty hieman tarkemmin läpi talous-arvion laadintaohjeessa. Raami on tiukka, mutta sen toimintakatteessa on vuoden 2018 tilinpäätökseen verrattuna 4,2 %:n kasvu, joten siihen nähden laskelma on realistinen. Raamin saavuttaminen vaatii hallintokunnilta hyvää suunnittelua, olemassa olevien säästömahdollisuuksien hyödyntämistä ja tarkkaa taloudenpitoa. Laadintatavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi aikaisemmin päätettyjen tervehdyttämistoimien täysimääräistä toteuttamista. Investointien osalta lähtö-kohta on, että tuleva taloussuunnitelmavuosi on investointien osalta kuluvaa vuotta kevyempi. Tämän mukaan talousarviovuoden nettoinvestointien määrä on noin 1.922.000 euroa. Kunnanhallitukselle on toimitettu vuoden 2020 talousarvion laadintaohje hallintokunnille sekä siihen perustuvat raamilaskelmat. (Valmistelijat: Talouspäällikkö Marita Forsberg, p. 040 846 6308, Kunnanjohtaja Mikko Salmela, p. 040 630 6401) Päätösehdotus: Kunnanhallitus 1. hyväksyy vuoden 2020 talousarvion valmistelulle laadintaohjeen sekä asia-

selostuksessa esitetyt perusteet, 2. merkitsee tiedokseen niiden perusteella tehdyn alustavan raamilaskelman,

3. antaa osaltaan lisäohjeistusta talousarvion ja taloussuunnitelman laadin-

taan. Päätös: Hyväksyttiin. ______

108


Kunnanhallitus 7.10.2019 (§ 176): Lautakunnat ovat tehneet annettuun laadintaohjeeseen perustuen esityksensä vuoden 2020 talousarvioon ja niiden pohjalta on koostettu ensimmäinen koko kuntaa koskeva yhteenveto. Tässä vaiheessa kunnanhallitukselle toimitettavat laskelmat ovat täysin alustavat ja kunnanhallituksen keskusteltavaksi tuodaan täysin hallintokuntien valmisteluun perustuvat esitykset. Niiden sisältöä ei ole vielä miltään osin yhteisesti läpikäyty eikä talousarvioesitystä ole pyritty tasa-painottamaan. Talousarvion tasapainottamisen kannalta merkittävimpien erien osalta tämän-hetkiset verotulot ja valtionosuuslaskelmat perustuvat Kuntaliiton syksyllä 2019 julkaisemiin ennusteisiin. Molempien erien osalta laskelmat ovat edelleen alus-tavia ja tarkentuvat loppuvuoden aikana, mm. Kuntaliitto on ilmoittanut päivittä-vänsä kuntakohtaisia valtionosuuslaskelmia seuraavan kerran 7.10.2019. Lautakunnat ovat tehneet esityksensä myös suunnitelmakausien 2021–2024 investoinneiksi ja niistä on koottu oma yhdistelmänsä. On tärkeätä, että lähi-vuosina investointitaso pidetään matalana, jotta kunnan velkakehitys on hallittua eivätkä siitä aiheutuvat kulut syö toiminnan kehittämismahdollisuuksia käyttö-talouden puolella. Lautakuntien esittelijät on kutsuttu kokoukseen ja he esittelevät kunnan-hallitukselle oman toimialansa talousarviokokonaisuutta lautakuntakäsittelyihin perustuen. Kunnanhallitukselle on toimitettu − hallintokuntien toimittama ennakkomateriaali talousarvioesitysten sisällöstä,

sisältäen kootun yhteenvedon merkittävimmistä muutoksista kuluvaan vuoteen sekä sitovat ja toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle,

− budjetointijärjestelmästä tulostettu tuloslaskelmatason koontiraportti talous-arviovalmistelun kokonaistilanteesta ja tehtäväalueittainen tuloja meno-ryhmätason raportti sekä

− koonti investointisuunnitelmaan 2020–2024 tehdyistä esityksistä. (Valmistelija: Talouspäällikkö Marita Forsberg, p. 040 846 6308) Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedokseen ja antaa ohjeet talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen jatkovalmistelulle. Päätös: Hyväksyttiin.

109


Pöytäkirjaan merkittiin, että − va. sivistysjohtaja Erika Kauppi-Nykänen, tekninen johtaja Timo Rahikainen

ja ympäristöpäällikkö Marjo Alho saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 10.28.

− perusturvajohtaja Kaisa Lepola ja perusturvan hallintopäällikkö Mikko O. Salmela poistuivat kokouksesta klo 12.46.

− kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 12.46–13.20. − kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirinen saapui kokoukseen tauon

jälkeen klo 13.20. − Eeva Pyhälammi poistui kokouksesta klo 14.02 ja palasi kokoukseen

klo 14.42. − Erika Kauppi-Nykänen poistui kokouksesta klo 14.22. − Jorma Kilpiäinen, Timo Rahikainen ja Marjo Alho poistuivat kokouksesta

klo 15.08. − kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 15.08–15.18. − Heli Lehtilä saapui kokoukseen klo 15.57. − Risto Kanerva ja Tuula Pirinen poistuivat kokouksesta klo 16.40. ______

Kunnanhallitus 28.10.2019 (§ 192): Talousarvion valmistelua on jatkettu yhdessä hallintokuntien kanssa pyrkimyk-senä päästä lähemmäksi tasapainoista kokonaisraamitavoitetta, mutta samalla kuitenkin huomioiden myös se, että määrärahavaraukset olisivat nykyarvion perusteella mahdollisimman realistiset. Tämän mukaisesti talousarvioesitykseen on tehty sekä toimintakatetta paran-tavia että sitä heikentäviä muutoksia sekä huomioitu teknisen lautakunnan 22.10.2019 tekemät päätökset. Talousarvioesityksen tässä vaiheessa on huomioitu sivistyslautakunnan esit-tämä määräaikainen perusopetuksen valmistavan opetuksen virka Kirkonkylän koululle. Muista lisäyksistä ja vähennyksistä annetaan selvitys kokouksessa. Rahoituksellisten erien osalta verotuloarvio pohjautuu Suomen Kuntaliiton 9.10.2019 julkaisemaan kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa kuntakohtaisessa veroennustekehikossa on huomioitu mm. Verohallinnon uusimmat ennakkotiedot verovuoden 2018 vero-tuksesta, veroperustemuutokset vuodelle 2020 hallituksen talousarvioesityksen mukaisina sekä Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisema väestöennuste vuosille 2019–2022. Valtionosuudet on talousarvion tässä vaiheessa laskettu Suomen Kuntaliiton 14.10.2019 kuntakohtaisen ennakollisen laskelmapäivityksen mukaisesti.

110


Talousarvion tuloslaskelma on 229.862 euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot ovat pienentyneet -1,6 %:a vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Toimintakulut ovat talousarvioesityksessä 2,7 %:a suuremmat kuin kuluvan vuoden talous-arviossa. Vuosikate on 11,9 %:a, euromääräisesti 224.750 euroa, suurempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Talousarvioesityksen valmistelua jatketaan kunnanhallituksen käymän keskus-telun ja antaman ohjeistuksen pohjalta niin, että lopullinen talousarvioehdotus voidaan käsitellä 25.11.2019 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanhallitukselle on toimitettu: − talousarvioesityksen tuloslaskelma, − talousarvioesitys tehtäväalueittain tuloja menoryhmätasoisena, − investointisuunnitelma 2020–2024, − henkilöstösuunnitelma. Päätösehdotus: Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2020 talousarvioesityksen ja antaa ohjeet sen jatkovalmistelulle. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 17.26–17.35. Pöytäkirjaan merkittiin, että Tiina Seppälä poistui kokouksesta klo 18.45. Pöytäkirjaan merkittiin, että Timo Heinonen poistui kokouksesta klo 19.26. Pöytäkirjaan merkittiin, että Marita Forsberg poistui kokouksesta klo 19.34. Pöytäkirjaan merkittiin, että kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 19.34–19.40. ______

Kunnanhallitus 25.11.2019 (§ 240): Talousarvioehdotuksen valmistelua on jatkettu kunnanhallituksen aikaisempien käsittelyjen pohjalta ja tehty käsittelyn mukaiset muutokset. Lisäksi talous-arvioehdotusta on tarkennettu viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen mukaiseksi valtionosuuksien osalta ja poistolaskentaa täydennetty uusien investointikohteiden osalta talousarvioehdotuksen investointisuunnitelmaan perustuen. Verotuloarvio perustuu viimeisimpien valtakunnallisten arvioiden perusteella tehtyyn kuntakohtaiseen tarkasteluun.

111


Näiden muutosten jälkeen talousarvioehdotuksen toimintatuottojen määrä on 8.341.990 euroa, jossa on kuluvan vuoden talousarvioon kasvua 1,1 %, ja toimintakulujen määrä 52.445.049 euroa, jossa on vastaavasti lisäystä 2,4 %. Niiden jälkeen toimintakate on -44.046.059 euroa, joka on 2,7 % enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä rahoitus-tuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 2.336.061 euroa, joka on 23,6 % parempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostuu 65.310 euroa ylijäämäiseksi. Tuloksen muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti se, että verotulorahoituksen määrää on voitu kuluvaan vuoteen verrattuna selkeästi korottaa. Myönteistä on myös sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksuosuuksien pienentyminen, asukasta kohti laskettuna Lopen maksuosuudet ovat kuitenkin yhä korkeat muihin kuntayhtymän jäsenkuntiin verrattuna. Kunnan maksuosuudet terveys-keskuksen kuntayhtymälle kasvavat 1,8 %. Investointien osalta talousarvioehdotus perustuu kunnan talouden kestokykyyn suhteutettuna kestävälle tasolle. Niiden nettomäärä on talousarvioehdotuksessa runsaat 1,7 miljoonaa euroa. Talousarviovuodelle ei ole suunnitteilla euro-määräisesti merkittäviä investointikohteiden toteutuksia, mutta useilla hankkeilla on kunnan elinvoimaisuutta tukevia vaikutuksia. Rahoituslaskelman perusteella kunnan velkamäärä asukasta kohti laskettuna hieman pienenee. Laskennassa käytettyjen arviointiperusteiden mukaan kunnan talous on suunni-telmavuosien osalta tasapainoinen, lievästi ylijäämäinen. Sen edellytyksenä kui-tenkin on, että päätöksenteossa noudatetaan tarkkaa linjaa niin, ettei käyttö-taloutta paisuteta, palvelujen tuottamisessa etsitään ja noudatetaan taloudellisia toteutusvaihtoehtoja ja taloussuunnitelman mukaisesta investointitasosta pide-tään kiinni. Talousarvioehdotuksessa uuden pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuudeksi esi-tetään 4.000.000 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään ensi vuonna suunni-telman mukaan 3.125.000 euroa. Liitteenä 17 on esitys vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2021–2022 taloussuunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2020–2024 investointi-suunnitelman. (Valmistelija: Vs. talouspäällikkö Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021–2022 taloussuunnitelman sekä esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi.

112


Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuudeksi kunnanhallitukselle enintään 4.000.000 euroa. Päätös: Päätettiin siirtää tämän asian käsittely maanantaina 2.12.2019 klo 17.00 pidettävään ylimääräiseen kunnanhallituksen kokoukseen. ______

Kunnanhallitus 2.12.2019 (§ 242): Talousarvioehdotuksen numeraalista valmistelua on jatkettu, sen varsinaiseen sisältöön puuttumatta. Merkittävimpinä muutoksina on tarkistettu terveyden-huollon kuntayhtymien maksuosuuksien määrät saatujen kuntakohtaisten tieto-jen mukaisesti sekä yläkoulun ja lukion henkilöstökulujen määrärahavaraukset. Pienempiä korjauksia on tehty mm. pakolaistoiminnan ja Asumisyksikkö Mänty-kodin määrärahavarauksiin. Lisäksi investointisuunnitelmaa on tarkistettu ja tehty kunnanhallituksen aikaisempien linjausten mukaiset korjaukset. Näiden muutosten jälkeen talousarvioehdotuksen toimintatuottojen määrä on 8.401.832 euroa, jossa on kuluvan vuoden talousarvioon kasvua 1,8 %, ja toimintakulujen määrä 52.169.439 euroa, jossa on vastaavasti lisäystä 1,9 %. Niiden jälkeen toimintakate on -43.710.607 euroa, joka on 1,9 % enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä rahoitus-tuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 2.671.513 euroa, joka on 41,4 % parempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostuu 400.762 euroa ylijäämäiseksi. Investointien osalta talousarvioehdotus perustuu kunnan talouden kestokykyyn suhteutettuna kestävälle tasolle. Niiden nettomäärä on talousarvioehdotuksessa vajaat 1,6 miljoonaa euroa, joten vuosikate riittää hyvin kattamaan investointien määrän ja siten antaa hyvän perustan kunnan velkamäärän vähentämiselle. Talousarviovuodelle ei ole suunnitteilla euromääräisesti merkittäviä investointi-kohteiden toteutuksia, mutta useilla hankkeilla on kunnan elinvoimaisuutta tukevia vaikutuksia. Rahoituslaskelman perusteella kunnan velkamäärä asukasta kohti laskettuna hieman pienenee. Laskennassa käytettyjen arviointiperusteiden mukaan kunnan talous on suunni-telmavuosien osalta tasapainoinen, lievästi ylijäämäinen. Sen edellytyksenä kuitenkin on, että päätöksenteossa noudatetaan tarkkaa linjaa niin, ettei käyttö-taloutta paisuteta, palvelujen tuottamisessa etsitään ja noudatetaan taloudellisia toteutusvaihtoehtoja ja taloussuunnitelman mukaisesta investointitasosta pide-tään kiinni.

113


Talousarvioehdotuksessa uuden pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuudeksi esi-tetään 4.000.000 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään ensi vuonna suunni-telman mukaan 3.125.000 euroa. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt kunnan talousarvioehdotusta kokouksessaan 25.11.2019 ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Esitti huolensa henkilöstön jaksamisesta ja suurista sairauspoissaoloista. 2. Toivoi työterveyshuollon keskittyvän ennaltaehkäisevään toimintaan uusin

keinoin. 3. Esitti huolensa hallintopäällikön työmäärästä, joten lisäresursointia henki-

löstöpuolelle on tarpeen selvittää. 4. Onko talousarviossa huomioitu tilanne, että lukuvuonna 2020–2021

7-luokkalaisia olisi niin paljon, että tarvitaan viisi rinnakkaisluokkaa. 5. Esitti huolensa, riittääkö ympäristöpäällikön työaika, mikäli ympäristö-

toimessa resurssina on vain yksi viran/toimenhaltija. Liitteenä 2 on esitys vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2021–2022 taloussuunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2020–2024 investointi-suunnitelman. (Valmistelija: Vs. talouspäällikkö Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021–2022 taloussuunnitelman sekä esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuudeksi kunnanhallitukselle enintään 4.000.000 euroa. Päätös: Kunnanhallitus käsitteli vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021–2022 talous-suunnitelman ja teki siihen seuraavat korjaukset: 1) Keskustelun kuluessa Teemu Päivärinta esitti, että talousarviokirjan sivun 14 lause: ”Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien perustamisen ryhmäkokoraja on 10” muutetaan kuulumaan: ”Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien perustamisen ryhmäkokoraja on 7.” Heli Lehtilä kannatti Teemu Päivärinnan tekemää esitystä.

114


Teemu Päivärinnan tekemän kannatetun muutosesityksen johdosta puheen-johtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, vastaavat ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Teemu Päivärinnan tekemää esitystä, vastaavat ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväk-syttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 1) on liitteenä 3. Puheenjohtaja totesi Teemu Päivärinnan muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. 2) Keskustelun kuluessa Eeva Pyhälammi esitti, että talousarviokirjan sivulta 14 poistetaan lause ”Ympärivuorokautisen asumispalvelujen täyttöaste laskee yli 75-vuotiaiden osalta 8,2 %:sta 7–7,5 %:iin.”. Tiina Seppälä ja Antti Salminen kannattivat Eeva Pyhälammin tekemää esitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 3) Keskustelun kuluessa Tiina Seppälä esitti, että sivulle 32 toiminnallisten tavoitteiden kohtaan 1. ”Parempaa arkea” lisätään seuraava uusi mittari ”Selvitys tulevaisuuden asumistoiveita vastaavan kaavan toteuttamisesta”. Eeva Pyhälammi kannatti Tiina Seppälän tekemää esitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 4) Keskustelun kuluessa Antti Salminen esitti talousarviokirjan sivulle 33, että Tontti tonnilla -kampanja jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Satu Myllykoski kannatti Antti Salmisen tekemää esitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 5) Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja Mikko Salmela teki seuraavan muutos-ehdotuksen talousarviokirjan sivulle 33, että lause ”Metsien lentolannoitukseen varataan vuodelle 2020 yhteensä 26.000 euroa.” muutetaan kuulumaan: ”Metsien lentolannoitukseen varataan vuodelle 2020 yhteensä 26.000 euroa. Toteutus erillisenä päätöksenä.”

115


Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 6) Keskustelun kuluessa Joni Lähde esitti, että vuoden 2020 talousarviosta jo kertaalleen poistetun toisen liikunnanohjaajan toimi lisätään takaisin talous-arvioon. Liikunnanohjaajan toimen palkka- ja muut kustannukset ovat yhteensä noin 33.900 euroa. Tiina Seppälä kannatti Joni Lähteen tekemää esitystä. Joni Lähteen tekemän kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, vastaavat ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Joni Lähteen tekemää esitystä, vastaavat ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 2) on liitteenä 3. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi. 7) Keskustelun kuuluessa kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää, että sivun 41 Ympäristö- ja rakennuslautakunta, Toiminnalliset tavoitteet -kohdan taulukko muutetaan siten, että tavoitteeksi lisätään uusi tavoite: ”Rakennusjärjestyksen ajantasaistaminen vastaamaan ihmisten muuttuvia tarpeita” sekä kohtaan ”Mittarit, joilla onnistumista kuvataan”, lisätään: ”Uusi rakennusjärjestys valmis toukokuussa” ja muut tavoitteet poistetaan. 8) Keskustelun kuluessa Heli Lehtilä esitti, että talousarviokirjan sivun 44 Ympäristönsuojelu-tehtäväalueen kohtaan ”Palvelutuotannon muutokset / kustannusmuutokset” lisätään lause: ”Virka lakkautetaan 1.4.2020 alkaen.” Teemu Päivärinta kannatti Helin Lehtilän tekemää esitystä. Keskustelun kuluessa Eeva Pyhälammi esitti talousarviokirjan sivulle 44, että: ”Varataan määräraha ympäristötoimen henkilöresurssin pitämiseksi entisellään myös vuonna 2020. Tehtävä voidaan täyttää, kun työpanoksesta vähintään 40 prosenttia on voitu myydä joko toiselle kunnalle tai yhdistää johonkin olemassa olevaan Lopen kunnan tehtävään.” Tiina Seppälä kannatti Eeva Pyhälammin tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että tehtyjen kannatettujen muutosesitysten johdosta asia ratkaistaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että ensin vastakkain asetetaan Eeva Pyhälammin ja Heli Lehtilän ehdotukset ja sen jälkeen tässä äänestyksessä voittanut esitys kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin.

116


Ensimmäisessä äänestyksessä Eeva Pyhälammin esitystä kannattaneet äänestivät ”JAA” ja Heli Lehtilän esitystä kannattaneet äänestivät ”EI”. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 3) on liitteenä 4. Puheenjohtaja totesi Eeva Pyhälammin muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Toisessa äänestyksessä Eeva Pyhälammin esitystä kannattaneet äänestivät ”EI” ja kunnanhallituksen pohjaesitystä kannattaneet äänestivät ”JAA”. Suori-tetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Äänestysluettelo (äänestys 4) on liitteenä 4. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen pohja-esityksen tulleen hyväksytyksi. 9) Teemu Päivärinta ehdotti, että talousarviokirjan sivulle 45 Perusturvalauta-kunnan Sitovat tavoitteet -taulukkoon lisätään kohta: ”Julkiset lääkäripalvelut palautetaan Lopelle.” Mittarit, joilla onnistumista kuvataan” -kohtaan lisätään: ”Lääkäripalvelu on palautettu Lopelle.” ja ”Vastuuhenkilö”-kohtaan ”Perusturva-johtaja”. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 10) Keskustelun kuluessa Tiina Seppälä esitti, että sivun 49 perusturvalautakunta/ sosiaalitoimi poistetaan lause: ”Sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukitoimien määrä ei lisäänny.” Eeva Pyhälammi ja Heli Lehtilä kannattivat Tiina Seppälän tekemää esitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 11) Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja Mikko Salmela teki talousarviokirjan sivulle 58 muutosehdotuksen, että Palvelutuotannon muutokset / kustannusmuutokset kohtaan lisätään lause: ”Kunta lähtee mukaan Ohjaamo-toimintaan.” Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen.

117


12) Keskustelun kuluessa Teemu Päivärinta esitti, että sivun 64 Palvelutuotannon muutokset / kustannusmuutokset kohdan teksti: ”Sivistyslautakunnan 6.6.2019 (§ 70) kokouksessa Sami Lilja ja Leila Ahlqvist esittivät, että Lopen kunnan esiopetus järjestetään jatkossa kolmen kasvatus-alueen päiväkodeissa. Esityksen perustelut ovat seuraavat: Esiopetuksen perusteiden mukaista opetusta ei ole mahdollista toteuttaa nykyisillä resursseilla perusopetuksen yhteydessä. Lisäksi perusopetuslain mukaan esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluita (Perusopetuslaki 542/2018, 6 §). Lopen kunnan valtuusto on kokouksessaan 10.12.2018 (§ 50) linjannut esiopetuksen strategiseksi tavoitteeksi esiopetuksen osalta ”Parempaa arkea”, jonka tavoitteena on vuodelle 2019 esiopetuksen toimintamallien yhden-mukaistaminen, joten aloite on valtuuston strategisen linjauksen mukainen. Länsi-Lopen ja Pilpalan koulujen seuraavan viiden vuoden ajan oppilas-ennusteiden mukaisesti oppilaaksiottoalueilla on vuosittain 3–8 esiopetusikäistä lasta, joista osa siirtyy mm. täydentävän varhaiskasvatuksen tarpeen, oppimi-sen tuen tarpeiden tai pitkäaikaissairauden vuoksi päiväkodin yhteydessä sijait-sevaan esiopetusryhmään. Näistä syistä johtuen Länsi-Lopen ja Pilpalan koulu-jen esioppilaiden määrän voidaan ennustaa olevan tulevina vuosina 0–4 lasta/ vuosi. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti toimintaa suunni-tellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minä-kuvaa ja käsitystä itsestä oppijana. Esiopetuksella on suuri merkitys lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antami-sessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Länsi-Lopen ja Pilpalan kouluissa järjestetyn esiopetuksen osalta eivät toteudu seuraavat kuntaa velvoittavat asiat: • Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla

lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja; Länsi-Lopen ja Pilpalan koulujen esiopetuksen yhteydessä ei ole toteutunut täydentävä varhaiskasvatus, minkä vuoksi esioppilaat eivät Lopen kunnassa ole tasa-vertaisessa asemassa. Aluehallintoviraston (AVI) 10.6.2019 antamassa tiedotteessa muistutetaan kuntia, että varhaiskasvatuslain mukaan esi-opetusikäisellä lapsella on oikeus saada osa-aikaista varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäiväkodissa, jos siihen on tarvetta huoltajien työssä käynnin, opiskelun tai lapsen tarvitseman tuen takia. Perusopetuslain perus-teella kunnan on siten esiopetuspaikoista päättäessään huomioitava, että lapsella on mahdollisuus saada varhaiskasvatusta osa-aikaisesti joko päiväkodissa tai perhepäiväkodissa. Lisäksi tulee huomioida, että varhais-kasvatuslain mukaisesti täydentävän varhaiskasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.

118


• Esiopetuksessa tulee olla leikkiin soveltuva oppimisympäristö ja leikin tulee olla vahvasti läsnä eri muodoissaan esiopetuksen toiminnassa; Leikin osuus esiopetuksessa Länsi-Lopen ja Pilpalan kouluissa on toteutettavissa vain vähäisissä määrin mm. tiloista, yhdysluokasta ja vähäisestä esioppilaiden määrästä johtuen.

• Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja

kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä; Länsi-Lopen ja Pilpalan kouluissa esiopetuksen pedagogiikka muotoutuu pääsääntöisesti perusopetuksen pedagogiikan mukaisesti yhdysluokista johtuen.

Edellä mainituista perusteista johtuen Länsi-Lopen ja Pilpalan koulujen yhtey-dessä toimiva esiopetus lakkautetaan 30.5.2020 ja kyseisten oppilaaksiotto-alueiden esioppilaiden ensisijainen esiopetus järjestetään 1.8.2020 alkaen Päiväkoti Muksumäessä Lopen kirkonkylällä. Kyseisillä esioppilailla on koulu-kuljetusehtojen mukaisesti oikeus koulukuljetukseen Päiväkoti Muksumäkeen. Huoltajilla on mahdollisuus hakea lapselle paikkaa esiopetukseen ja täyden-tävään varhaiskasvatukseen myös muiden alueiden esiopetusyksiköihin.” muutetaan kuulumaan: ”Länsi-Lopen ja Pilpalan koulussa tarjotaan esiopetusta kuten nykyisin.” Tiina Seppälä kannatti Teemu Päivärinnan tekemää esitystä. Teemu Päivärinnan tekemän kannatetun muutosesityksen johdosta puheen-johtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, vastaavat ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Teemu Päivärinnan tekemää esitystä, vastaavat ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväk-syttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 5) on liitteenä 5. Puheenjohtaja totesi Teemu Päivärinnan tekemän muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi. 13) Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja Mikko Salmela teki muutosehdotuksen, että sivun 66 viimeinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Talous-arvioon ei ole varattu määrärahoja Länsi-Lopen koulun kolmannelle opettajalle.” Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen.

119


14) Keskustelun kuluessa kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että talousarviokirjan sivun 69 lause: ”Tuottaa opiskelijoille niin hyvä pohjakoulutus, että he selviävät ylioppilaskirjoituksista ja saavat riittävät jatko-opintovalmiudet.” muutetaan kuulumaan: ”Tuottaa opiskelijoille niin hyvä pohjakoulutus, että he menestyvät ylioppilaskirjoituksissa ja saavat hyvät jatko-opintovalmiudet.” 15) Keskustelun kuluessa Tiina Seppälä esitti, että talousarviokirjan sivun 69 toiminnallisten tavoitteiden kohdan ”Tavoite”-kohta muutetaan kuulumaan: ”Lukiolaiset ovat tyytyväisiä koulutukseensa” ja mittari on: ”Palautekyselyn tulokset.” sekä ”Opiskelijoiden osallisuus” -kohta poistetaan. Teemu Päivärinta kannatti Tiina Seppälän tekemää esitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 16) Keskustelun kuluessa Eeva Pyhälammi ehdotti, että talousarviokirjan sivun 78 lause: ”Leikkipuistojen kunnostaminen ja yleisilmeen parantaminen.” muutetaan kuulumaan: ”Leikkipuistojen kunnostaminen ja taajamien yleisilmeen paranta-minen.” Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 17) Keskustelun kuluessa Antti Salminen ehdotti, että talousarviokirjan sivun 81 uudeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetetaan: ”Jatketaan asiakastyytyväisyys-kyselyä”, jonka mittari on: ”Palaute on hyvää.” Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 18) Keskustelun kuluessa kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että talousarviokirjan sivun 81 lause: ”Kormun valmistuskeittiön muutos jakelukeittiöksi (toiminut jakelukeittiönä syksystä 2019 alkaen)” muutetaan kuulumaan: ”Kormun valmistuskeittiön muutos jakelukeittiöksi.”

120


19) Keskustelun kuluessa Eeva Pyhälammi ehdotti, että talousarviokirjan sivun 83 lause: ”Torin sekä venevalkamien yleisilmeestä huolehtiminen.” muutetaan kuulumaan: ”Yleisten alueiden yleisilmeestä huolehtiminen.” Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen. 20) Keskustelun kuluessa kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että talousarviokirjan sivun 84 lause: ”Ohjelma 70 % valmis.” muutetaan kuulumaan: ”Ohjelma valmis.” 21) Keskustelun kuluessa Heli Lehtilä esitti, että talousarviokirjan sivun 95 Perus-korjaus ja muutostyöt -kohdan ”Länsi-Lopen koulu, 12.000 euroa, Länsi-Lopen koulun julkisivujen korjaukset.” muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Länsi-Lopen koulu, 60.000 euroa, Länsi-Lopen koulun katon ja julkisivujen korjaus.” Tiina Seppälä kannatti Heli Lehtilän tekemää esitystä. Heli Lehtilän tekemän kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdo-tuksen kannalla, vastaavat ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Heli Lehtilän tekemää esitystä, vastaavat ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 6) on liitteenä 5. Puheenjohtaja totesi Heli Lehtilän esityksen tulleen hyväksytyksi. 22) Keskustelun kuluessa Teemu Päivärinta esitti, että talousarviokirjan sivun 97 Ympäristötyöt-kohdassa leikkipuistoihin varatuista määrärahoista kohdennetaan 20.000 euroa Satakielen piha-alueen parannukseen. Satu Myllykoski kannatti Teemu Päivärinnan tekemää esitystä. Keskustelun kuluessa Tiina Seppälä esitti, että talousarviokirjan sivun 95 Peruskorjaus- ja muutostyöt -kohtaan lisätään: ”Päiväkotien piha-alueiden parannus. Vuodelle 2020 lisätään 20.000 euroa Satakielen päiväkodin piha-alueen kunnostamiseen. Suunnitelmavuosille 2021 ja 2022 molemmille 20.000 euroa muiden päiväkotien piha-alueiden parannukseen tarpeen mukaan.” Antti Salminen ja Eeva Pyhälammi kannattivat Tiina Seppälän tekemää ehdotusta.

121


Puheenjohtaja totesi, että tehtyjen kannatettujen muutosesitysten johdosta asia ratkaistaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että ensin vastakkain asetetaan Teemu Päivärinnan ja Tiina Seppälän ehdotukset ja sen jälkeen tässä äänestyksessä voittanut esitys kunnanhallituksen pohja-esitystä vastaan. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Ensimmäisessä äänestyksessä Teemu Päivärinnan esitystä kannattaneet äänestivät ”JAA” ja Tiina Seppälän esitystä kannattaneet äänestivät ”EI”. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 5 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 7) on liitteenä 6. Puheenjohtaja totesi Teemu Päivärinnan muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Toisessa äänestyksessä Teemu Päivärinnan esitystä kannattaneet äänestivät ”EI” ja kunnanhallituksen pohjaesitystä kannattaneet äänestivät ”JAA”. Suorite-tussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä, 2 äänesti tyhjää. Äänestysluettelo (äänestys 8) on liitteenä 6. Puheenjohtaja totesi kunnan-hallituksen pohjaesityksen tulleen hyväksytyksi. Muilta osin talousarvioesitys hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Kunnanhallitus käsitteli vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021–2022 talous-suunnitelman edellä todettu huomioiden sekä esittää sen valtuuston hyväk-syttäväksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuudeksi kunnanhallitukselle enintään 4.000.000 euroa. Päivitetty esitys vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2021–2022 talous-suunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2020–2024 investointisuunni-telman on liitteenä 2. Pöytäkirjaan merkittiin, että kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 20.00–20.10. Pöytäkirjaan merkittiin, että Eeva Pyhälammi poistui kokouksesta klo 18.57–19.01. Pöytäkirjaan merkittiin, että Timo Heinonen poistui kokouksesta klo 18.57–19.01. Pöytäkirjaan merkittiin, että Satu-Maria Hietala-Virtanen poistui kokouksesta klo 19.06–19.08. Pöytäkirjaan merkittiin, että Sakari Vuorinen poistui kokouksesta klo 19.59. Pöytäkirjaan merkittiin, että Jorma Kilpiäinen poistui kokouksesta klo 19.59.

122


Pöytäkirjaan merkittiin, että Timo Heinonen poistui kokouksesta klo 21.00. ______

Valtuusto 9.12.2019 (§ 64): Päivitetty esitys vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2021–2022 talous-suunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2020–2024 investointisuunni-telman on liitteenä 9. Kunnanhallituksen päätösehdotus: Valtuusto käsittelee ja hyväksyy vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020–2022 taloussuunnitelman. Lisäksi valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuuksiksi kunnan-hallitukselle enintään 4.000.000 euroa. Päätös: Käsittelyn alussa kuultiin valtuustoryhmien puheenjohtajien pitämät ryhmä-puheenvuorot. Valtuusto käsitteli vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020–2022 talous-suunnitelman ja teki siihen seuraavat korjaukset: 1) Keskustelun kuluessa Tiina Seppälä teki seuraavan muutosesityksen talous-arviokirjan kohtaan ”Kunnanhallitus, maankäyttö” (sivu 33): ”Esitän, että metsien lentolannoitukseen varattu 26.000 euroa poistetaan budjetista.” Eeva Pyhälammi kannatti Tiina Seppälän tekemää esitystä. Tiina Seppälän kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Tiina Seppälän tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 JAA-ääntä ja 12 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 1) on läsnäololuettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi.

123


2) Keskustelun kuluessa Joni Lähde teki seuraavan muutosesityksen talousarvio-kirjan kohtaan ”Kunnanhallitus, liikuntatoimi” (sivu 36), että liikuntatoimeen palkataan vakinainen liikunnanohjaaja ja palkkakuluihin varataan 33.500 euroa, välineisiin 1.000 euroa ja matkakuluihin 2.400 euroa. Timo Perälä ja Ari Salomaa kannattivat Joni Lähteen tekemää esitystä. Joni Lähteen kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraa-van äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Joni Lähteen tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 20 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 2) on läsnäololuettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Joni Lähteen esityksen tulleen hyväksytyksi. 3) Keskustelun kuluessa Joni Lähde teki seuraavan muutosesityksen talousarvio-kirjan kohtaan ”Kunnanhallitus, nuorisotoimi” (sivu 38): ”Lopen nuorisovaltuusto esittää valtuustolle, että nuorisotoimen talousarvioon lisättäisi uutena menokohtana nuorisovaltuusto. Esitämme nuorisovaltuuston budjetiksi 2.500 euroa lisänä nuorisotoimen talousarvioon. Nuorisovaltuustolla ei tähän mennessä ole ollut omaa menokohtaa, jonka Nuva-lakikin edellyttää. Oma budjetti mahdollistaisi erilaisten tapahtumien sekä valta-kunnalliseen Nuva ry:n toimintaan osallistumisen.” Riitta Joutsi-Hänninen kannatti Joni Lähteen tekemää esitystä. Joni Lähteen kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraa-van äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Joni Lähteen tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä ja 24 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 3) on läsnäololuettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Joni Lähteen esityksen tulleen hyväksytyksi.

124


4) Keskustelun kuluessa Satu Myllykoski teki seuraavan muutosesityksen talous-arviokirjan ”Sivistyslautakunta, sivistystoimialan yhteiset palvelut ” (sivu 58): ”Kirjaus ”Lopen kunta osallistuu Ohjaamo-toimintaan 1.1.2020 lukien.” siirretään sivistyslautakunnan alaisuudesta perusturvalautakunnan alaisuuteen kohtaan Työllisyyttä edistävä toiminta. Varattu määräraha 11.000 euroa siirretään myös perusturvan alaisuuteen.” Leila Ahlqvist kannatti Satu Myllykosken tekemää esitystä. Satu Myllykosken kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdo-tuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Satu Myllykosken tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 4) on läsnäololuettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi. 5) Keskustelun kuluessa Leila Ahlqvist teki seuraavan muutosesityksen talous-arviokirjan kohtaan ”Sivistyslautakunta, esiopetus” (sivu 62), että esiopetus Länsi-Lopen ja Pilpalan kouluissa lakkautetaan. Ossi Kollin kannatti Leila Ahlqvistin tekemää esitystä. Leila Ahlqvistin kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdo-tuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Leila Ahlqvistin tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 JAA-ääntä ja 13 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 5) on läsnäololuettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi. 5) Keskustelun kuluessa Heli Lehtilä teki seuraavan muutosesityksen talous-arviokirjan kohtaan ”Sivistyslautakunta, alakoulut” (sivu 64), että:

125


”Esiopetuksen säilyessä Länsi-Lopen ja Pilpalan kouluilla esitän, että talous-arvioon varataan määrärahaa Länsi-Lopen koulun kolmannelle luokan-opettajalle siltä varalta, että oppilasmäärä syksyllä 2020 edellyttää kolmatta opettajaa. Lisäksi esitän, että vahvistetaan Pilpalan esiopetusresurssia ja varmistetaan esiopetuksen laatu nostamalla tuntiopettajan tunnit neljästä viikko-tunnista kymmeneen ja vastaavalla tavalla Länsi-Lopen esiopetuksessa siinä tapauksessa, että kolmannen opettajan resurssille ei ole oppilasmäärän vuoksi tarvetta. Määrärahan tarve on 30.000 euroa.” Teemu Päivärinta kannatti Heli Lehtilän tekemää esitystä. Heli Lehtilän kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraa-van äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Heli Lehtilän tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 JAA-ääntä ja 13 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 6) on liitteenä 10. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi. 7) Keskustelun kuluessa Leila Ahlqvist teki seuraavan muutosesityksen talous-arviokirjan kohtaan ”Sivistyslautakunta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta” (sivu 69), että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien perustamisen koko säilytetään entisellään eli kymmenessä oppilaassa. Ossi Kollin kannatti Leila Ahlqvistin tekemää esitystä. Leila Ahlqvistin kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdo-tuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Leila Ahlqvistin tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 JAA-ääntä ja 13 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 7) on liitteenä 10. Puheenjohtaja totesi käsittelyn pohjana olleen esityksen tulleen hyväksytyksi. 8) Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuorossa Jarmo Laukkanen nosti esille seuraavan talousarvioon esitetyn muutoksen: ”Esitämme, että budjettiin lisätään 20.000 euroa koulukeskuksen jääalueen valaistukseen ja sen päivittämiseksi led-tekniikalla.”

126


Kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestys-ehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä ja 24 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 8) on liitteenä 10. Puheenjohtaja totesi Jarmo Laukkasen tekemän esityksen tulleen hyväksytyksi. 9) Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuorossa Jarmo Laukkanen nosti esille seuraavan talousarvioon esitetyn muutoksen: ”Toivomuspontena esitämme, että jokaisessa taajamassa yksi leikkipuisto varustellaan nykyaikaisella valotekniikalla.” Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa valtuusto hyväksyi Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemän esityksen yksimielisesti. 10) Keskustelun kuluessa Teemu Päivärinta teki seuraavan muutosesityksen talousarviokirjan sivulle 93, että: ”Esitän, että teknisen lautakunnan peruskorjaus- ja muutostyöt kohtaan lisätään vuodelle 2020 30.000 euron määräraha Päiväkoti Satakielen piha-alueiden kunnostamiseen ja sen kalusteiden uusimiseen. Lisäksi esitän, että suunni-telmavuosille 2021 ja 2022 lisätään samansuuruinen määräraha ensin Läyliäis-ten ja sitten Launosten päiväkodin piha-alueiden kunnostamiseen.” Tommi Naakka kannatti Teemu Päivärinnan tekemää esitystä. Teemu Päivärinnan kannatetun muutosesityksen johdosta puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan ehdo-tuksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Teemu Päivärinnan tekemää ehdotusta, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä ja 24 EI-ääntä. Äänestys-luettelo (äänestys 9) on liitteenä 10. Puheenjohtaja totesi Teemu Päivärinnan tekemän esityksen tulleen hyväksytyksi. Muilta osin talousarvioesitys hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Lisäksi valtuusto hyväksyi talousarviolainojen lainanottovaltuuksiksi kunnan-hallitukselle enintään 4.000.000 euroa.

127


Päivitetty esitys vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2021–2022 talous-suunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2020–2024 investointi-suunnitelman on liitteenä 9. Pöytäkirjaan merkittiin, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauko ennen äänestysten alkamista klo 19.49–20.02. Pöytäkirjaan merkittiin, että perusturvajohtaja Kaisa Lepola, tekninen johtaja Timo Rahikainen, rakennustarkastaja Juhani Vähämäki, vanhuspalvelujen johtaja Anne Hintsala ja perusturvan hallintopäällikkö Mikko O. Salmela poistui-vat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.49. ______

Täytäntöönpano:

Talousarviokirja + ote + kunnanhallituksen antama täytäntöönpano-ohje • valtuutetut (ekstranet) • tarkastuslautakunta / tilintarkastaja • johtoryhmä • Sarastia Oy / Taloushallinto ja Palkat • Lopen kunnan kotisivut

Otteen oikeaksi todistaa Loppi 11.12.2019 Marita Forsberg talouspäällikkö

128

Kunnanhallitus 16.12.2019 Hallintokunnille VUODEN 2020 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE Kunnan talousarvio vuodelle 2020 on hyväksytty 9.12.2019 pidetyssä valtuuston kokouk-sessa. Samalla hyväksyttiin myös vuosia 2020–2022 koskeva taloussuunnitelma sekä vuosien 2020–2024 investointisuunnitelma. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kunta-konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toimin-nan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai netto-määräisenä. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Tämä ohje on osa kunnanhallituksen toteuttamaa sisäisen valvonnan ohjausta. Kunnan-hallitus antaa näin toimielimille sitovat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta. Toimin-tojen järjestämisessä ja toteuttamisessa on lisäksi huomioitava voimassa oleva muu ohjeistus. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järjestettävä siten, että vastuu tavoitteiden toteut-tamisesta sekä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toimintojen kaikilla tasoilla on oltava riittävä sisäinen valvonta – siitä on vastuussa oman toimintansa osalta kukin toimielin ja sen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöiden tulee raportoida vuoden aikana toteuttamastaan sisäisestä valvonnasta kirjallisesti erillisen ohjeistuksen mukaan. Määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Toimi-elimellä, jolle on annettu määrärahan käyttövaltuus, on hallintosäännön määräämä velvollisuus seurata määrärahojen käyttöä ja tuloerien kertymistä sekä ryhtyä tarvit-taessa asianmukaisiin toimenpiteisiin toiminnan mitoittamiseksi uudelleen talousarvion puitteisiin. Toimielimen tulee määrittää vastuut talousarvion täytäntöönpanossa siten, että taloustapahtumien oikeellisuus ja talouden toteutumaseurannan aukottomuus voidaan varmistaa. Taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat helpon ja nopean talousarvion toteutumisen seurannan ja raportoinnin. Hallintokunnille ei toimiteta toteutumaraportteja, vaan seuranta on hallintokuntien itse tehtävä. Hallintokuntien on syytä heti talousarviovuoden alussa sopia käytännöt ja vastuut talousarvion toteutumaseurannan järjestämiselle.

129

2

Vastuu kunnan talouden kehityksestä on toimialan koosta riippumatta yhteinen ja kaikkien toimielinten tulee etsiä toimintansa taloudellisuutta parantavia ratkaisuja. Hallintokuntien tulee etsiä toiminnassaan jatkuvasti keinoja, joilla kyetään saavutta-maan taloudellisia säästöjä, ja niiden myötä myös toteuttaa säästöt. Hallintokunnat ovat keskeisessä asemassa kunnan talouden kehittymisen suhteen ja talousarvion toteutu-minen on paljolti riippuvainen hallintokunnissa tehdyistä ratkaisuista. Hallintokuntien tulee sitoutua tiukkaan budjettikuriin! Niiden tulee tarkkaan seurata oman talousarvionsa toteutumista ja tarvittaessa nopeasti reagoida, mikäli tilanne on kehittymässä ennakoitua huonompaan suuntaan. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet tulee tehdä hallinnonalan sisältä. Toimialan taloudesta ja toiminnasta vastaavien tulee olla yhteydessä kunnan koko taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin aina, jos talousarvioon suunnitellaan valmis-teltavaksi muutos- tai lisäysesityksiä. Talousarvion toteutuksessa pyrkimys tulee olla budjetoitua parempi tilinpäätös. TALOUSARVIORAKENNE Talousarvio on valmisteltu 1.3.2019 alkaen voimassa olleen hallintosäännön toimielin-rakenteen mukaisena. VALTUUSTOKÄSITTELY Valtuusto päätti 9.12.2019 (§ 64) talousarvion hyväksyessään lisäksi, että:

− Liikuntatoimeen palkataan vakinainen liikunnanohjaaja ja palkkakuluihin varataan 33.500 euroa, välineisiin 1.000 euroa ja matkakuluihin 2.400 euroa.

− Nuorisotoimen talousarvioon lisätään uutena menokohtana nuorisovaltuusto ja sen budjetiksi 2.500 euroa.

− Koulukeskuksen jääalueen valaistukseen ja sen päivittämiseen led-tekniikalla lisätään 20.000 euroa. (Määrärahavaraus tehdään investointiosaan.)

− Jokaisessa taajamassa yksi leikkipuisto varustellaan nykyaikaisella valotekniikalla.

− Teknisen lautakunnan peruskorjaus- ja muutostyöt kohtaan lisätään vuodelle 2020 yhteensä 30.000 euron määräraha Päiväkoti Satakielen piha-alueiden kunnostamiseen ja sen kalusteiden uusimiseen. Suunnitelmavuosille 2021 ja 2022 lisätään saman-suuruinen määräraha ensin Läyliäisten ja sitten Launosten päiväkodin piha-alueiden kunnostamiseen.

130

3

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Talousarvio on pääosin verorahoituksen niukkuuden takia jouduttu laatimaan kireäh-könä, mikä korostaa käyttösuunnitelmien laadinnan ja niiden toteutumisen seurannan merkitystä. Käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa tulee ensin huomioida ns. pakolliset menot niin, että niitä varten on riittävät määrärahavaraukset. Erilaisissa hankinnoissa ensisijaisena lähtökohtana tulee olla tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus ja silloin kun hankintaan ryhdytään, se voidaan toteuttaa taloudellisesti. Käyttösuunnitelmissa tulee varautua mahdollisesti tarvittaviin tasapainottamistoimiin esimerkiksi viivästyttämällä ei-välttämättömiä hankintoja. Mikäli käyttösuunnitelman mukainen tavaran tai palvelun hankinta kyetään toteuttamaan ennakoitua edullisemmin, ei hankinnasta säästyneelle määrärahalle pidä suunnitella uutta käyttökohdetta, vaan jättää se säästöön tilinpäätöstä tukemaan. Kunnan talouden tilaa ja siihen liittyviä tervehdyttämistoimia taustoineen on tarkasteltu talousarvion perusteluosan luvussa 3. Tarkasteluun sisältyy eri hallintokunnille ase-tettuja velvoitteita, jotka hallintokuntien tulee toimintansa suunnittelussa ja käyttö-suunnitelmansa valmistelussa huomioida. Hallintokuntien tulee tiedostaa, että tavoitteena on saavuttaa talousarviota parempi lopputulos niin, että vuodelta 2020 voidaan tehdä tasapainoinen tilinpäätös. Vaikka talousarvio on valmisteltu talousarviokirjassa olevaa tarkemmalla tasolla, valtuusto ei vahvista määrärahoja tuloja menolajitasoisena. Valtuusto käsittelee tehtäväalueen toimintatuottojen ja -kulujen yhteismäärän, sitovuustasona tehtävä-alueen toimintakate. Henkilöstökulujen osalta sitovuus poikkeaa muista siten, että niihin ei saa käyttää tehtäväalueen muita määrärahoja. Käyttösuunnitelmassaan toimielimen tulee:

− ohjeistaa, miten talousarviossa vahvistetut sitovat tavoitteet saavutetaan ja keskei-set kehittämishankkeet toteutetaan,

− vahvistaa ja vastuuttaa toiminnalliset tavoitteet, huomioiden hallintokunnalle asete-tut tervehdyttämistoimivaateet,

− kohdistaa kunkin tehtäväalueen määrärahat tehtävä- ja kustannuspaikkatasolle,

− myöntää määrärahojen käyttövaltuudet edellä todettu huomioiden ja yksiselitteisesti määrittää vastuut talousarvion toteuttamisessa sekä

− huomioida mahdolliset talousarvion tekstiosaan sisällytetyt määrärahojen käytön ohjeistukset.

Käyttövaltuuksia myöntäessään toimielimen tulee määrittää valta- ja vastuusuhteet selkeästi. Mikäli käyttösuunnitelma poikkeaa tehtävä-/kustannuspaikkatasolla talous-arviolaskennassa olevasta, tulee muutokset viedä toimielimen päätöksellä myös talous-arviopohjiin määrärahaseurannan toteuttamiseksi. Tulee myös tiedostaa, että kalusto-hankintojen tekoa ei voi valtuuttaa toimielimen alkuperäiseen talousarvioesitykseen perustuvana, vaan valtuuston hyväksymien määrärahojen käyttö tulee suunnitella riittä-vällä tarkkuudella ja siinä yksilöidä hankinnat.

131

4

Käyttösuunnitelmat on toimitettava kunnanhallitukselle 28.2.2020 mennessä. Hallintokunnan tulee varmistaa, että henkilöstön palkkojen mahdollinen jakautuminen eri kustannuspaikoille on tallennettu Populus-järjestelmään hyväksytyn käyttösuunni-telman mukaisesti. Talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä tulee päättää myös toimielimen alaisen toiminnan laskujen hyväksyjistä ja tarvittaessa myös muusta käsittelystä. Mikäli toimi-elin ei muuta päätä, hyväksyy esittelijä toimielimen laskut. Toimielimen päättämiin käyttövaltuuksiin perustuva, hyväksyjien nimikirjoituksin kuitattu lista tulee toimittaa kunnan asianhallintasihteerille, joka toimittaa tiedot keskitetysti Sarastialle. TALOUSARVION SITOVUUS JA PÄÄTÖSVALTA Toimielin Käyttötalousosa Tehtäväalue Tehtävä Kustannuspaikka

Valtuusto Päätösvalta Sitova määräraha

Kunnanhallitus, lautakunnat

Päätösvalta Sitova määräraha

Sitova määräraha

Tilivelvolliset viranhaltijat

Päätösvalta ja sitova määräraha

Valtuusto: − päätösvalta koko talousarvion alueella, − määrärahasiirrot tehtäväalueiden välillä. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen toimintakate sekä talousarvion peruste-luissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Kuitenkin toimintakatteen osalta merkittävä ennalta arvaamaton tuloarvion ylittyminen ei oikeuta tehtäväalueen toimintamenojen ylittämiseen. Kunnanhallitus ja lautakunnat:

− päätösvalta oman toimialansa tehtäväalueiden sisällä,

− määrärahasiirrot tehtävien tai kustannuspaikkojen välillä,

− kunnanhallituksella on valtuudet päättää tarvittavista määrärahaoikaisuista eläke-menoperusteisen KuEL-maksun osalta myös tehtäväalueiden välillä.

Tilivelvollinen viranhaltija:

− päätösvalta kustannuspaikan sisällä toimielimen antamaan käyttövaltuutukseen perustuen.

132

5

Jos toimielin päättää määrärahasiirroista tehtävätasojen välillä, on päätös toimitettava kirjanpitoon talousarviopohjiin vietäväksi, jotta toteutumaseuranta voidaan järjestää. Kirjanpidon kirjaukset tehdään aina kustannuspaikalle ja oikeille meno- tai tulolajeille, vaikka niille ei olisi budjetoitu määrärahaa. Useilla tehtävätasoilla on lisäksi käytössä kustannusseurantaa ja tilastointia varten toimintokoodit, joita on ehdottomasti käytet-tävä. HENKILÖSTÖKULUT Poikkeuksen edellä mainituista sitovuustasoista muodostavat henkilöstökulut, joiden kattamiseen ei saa käyttää kustannuspaikan muita määrärahoja. Toisin sanoen palkkaus-menoja ei saa ylittää, vaikka kokonaismenot eivät ylittyisikään. Kunnan toimintakuluista noin 37 % on henkilöstökuluja, joten niitä ei voida jättää tarkas-telun ulkopuolelle silloin, jos mahdollisia säästöjä etsitään. Tämän johdosta vapautuvien virkojen ja toimien täyttämiselle tulee saada kunnanhallitukselta täyttölupa ennen viran/toimen täyttämiseen ryhtymistä. Täyttölupaa haettaessa resurssitarve tulee perus-tella niin, että vakanssin täyttämättä jättämisen seuraamukset voidaan tiedostaa. Virkoja ja toimia koskevat asiat käsitellään kootusti jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa hallintokuntien esityksiin perustuen. Perusturvan hoitohenkilöstön vapauttaminen täyttöluvasta vuonna 2020 Täyttölupaprosessi työllistää perusturvaa, jossa henkilöstön vaihtuvuus on korkea. Lisäksi täyttölupaprosessi viivästyttää joissakin tapauksissa vakanssien suunniteltua täyttöaikataulua. Perusturvan hoitohenkilöstön täyttöluvat koskevat tehtäviä, joissa on henkilökunnan vähimmäismitoitusta koskevia sääntöjä, suosituksia ja tehtävä on toimin-nan kannalta välttämätöntä täyttää. Nykymuotoinen täyttölupamenettely on työläs, hidas ja kankea. Usein henkilöllä, joka irtisanoutuu tehtävästään, on kahden viikon irtisanoutumisaika. Lisäksi kunnanhallitus, joka myöntää täyttöluvan, kokoontuu kerran kuukaudessa, joten pahimmillaan täyttö-luvan odottaminen voi viivästyttää uuden henkilön rekrytointia kuukaudella. Tälle viivästymisajalle on hankittava sijainen Seuturekryn kautta, joka esimerkiksi koti-hoidossa on erittäin haasteellista. Kaikkia prosesseja joudutaan tarkastelemaan siitä näkökulmasta, että turhia työvaiheita tulee välttää. Lisäksi perusturvan hoitohenkilöstön vapauttaminen täyttöluvasta vähentää hallinnon ja etenkin esimiesten työvaiheita. Edellä kuvattujen perustelujen vuoksi perusturvan hoitohenkilöstö vapautetaan täyttö-lupamenettelystä vuoden 2020 ajaksi.

133

6

LASKUJEN HYVÄKSYMISMENETTELY Ostolaskut tulee käsitellä viipymättä eräpäivästä välittämättä, jotta ne voidaan ajallaan maksattaa. Samalla saadaan tietoa maksuvalmiuslaskentaa varten. Laskujen eräpäivä-seurannan ja ajallaan maksatuksen hoitaa Sarastian palvelukeskus. Hyväksyjä vastaa laskun oikeellisuudesta. Laskun asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Laskujen hyväksyjän henkilökohtaiset laskut hyväksyy tämän esimies tai hänen sijaisensa. Loma-aikainen laskujen käsittely, niin asiatarkastus kuin hyväksyntäkin, tulee suun-nitella siten, että sijaisjärjestelyt ovat kunnossa ja järjestelyihin liittyvät ohjaukset kierrätysjärjestelmässä ajan tasalla. HANKINNAT Hankinnoissa on noudatettava kunnan hankintaohjetta. Loppi on ollut aiemmin KuntaPro Oy:n hankintapalveluiden käyttäjänä ja yhtiön kilpailuttamat hankintasopimukset ovat olleet kunnan käytettävissä. Jatkossa kunta voi hyödyntää Sarastia Oy:n hankintapalveluja vastaavalla tavalla. Hallintokuntien kannattaa hankintaa suunnitellessaan tarkistaa Sarastia Oy:n sopimus-tilanne ja hankintasopimusten soveltuvuus kunnalle etenkin ns. volyymituotteiden osalta. Sama koskee myös KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksia. Ohje koskee erityisesti hankintoja, joita ei kyetä tekemään oman kunnan alueella toimivalta. Tulee kuitenkin huomioida, että liityttäessä jonkin tuoteryhmän hankintasopimukseen, sitoudutaan ko. tuotteet ostamaan sopimustoimittajalta koko sopimuskauden ajan ja muutoinkin noudattamaan sopimuksen velvoitteita. Tämän johdosta on aina ennen hankintasopimukseen liittymistä harkittaessa varmistettava, käyttävätkö kunnan muut toimialat kyseisiä tuotteita. Hankinnat tulee suorittaa asianmukaiseen kilpailuttamiseen perustuen. Kunnalla on kilpailutuksia varten Cloudian sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Kilpailutustapa on todet-tava hankintapäätöksessä. Suorahankinnan käyttäminen on mahdollista hankintaohjeen mukaisesti hankinta-arvoltaan pienehköissä hankinnoissa edellyttäen, ettei kilpailutus-menettelyllä voida saavuttaa taloudellista hyötyä. Pienemmissäkin hankinnoissa tulee kuitenkin selvittää oikea hintataso, mieluiten sähköpostitse, mikäli mahdollisia toimit-tajia on useita. Myös näin saadut tarjoukset on dokumentoitava. Tarjouspyynnön laatiminen on hankintamenettelyn tärkein osa ja sen sisältöön tulee hankintaprosessissa kiinnittää erityistä huomiota. Siinä hankintakohde on eriteltävä selkeästi ja keskeisten ominaisuuksien ym. suhteen riittävästi ja niin yksiselitteisesti, että se mahdollistaa vertailukelpoisten tarjousten saamisen. Tarjouspyynnössä hankinta-kohdetta ei saa määritellä yksittäistä toimittajaa suosivasti.

134

7

Valintaperusteena käytetään pääsääntöisesti kokonaistaloudellista edullisuutta. Tarjous-pyynnössä on etukäteen ilmoitettava käytettävät arviointiperusteet, joiden on oltava yksiselitteiset ja mitattavissa, sekä niiden painoarvot. Arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi hinta, käyttökustannukset, laatu (edellyttäen, että sen pystyy määritte-lemään selkeästi), toimitusaika, ympäristövaikutukset, esteettiset, toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet, toimitusvarmuus, huoltopalvelut, varaosasaatavuus ja tekninen tuki. Mikäli valinta- ja arviointiperusteita ei tarjouspyynnössä ilmoiteta, on hyväksyttävä halvin hinta. Hankintapäätöksessä on aina ilmoitettava päätöksen perusteet, joiden on oltava tarjous-pyynnön mukaiset. Käytäntönä tulee olla, että aina kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua, hankinnat suoritetaan yhteishankintoina. Näin tulee menetellä esimerkiksi toimisto-kalusteissa ja -laitteissa. Atk-hankinnoista kootaan vuosihankintasuunnitelma, jonka ICT-erityisasiantuntija hyväksyy ja johon perustuen atk-hankinnat toteutetaan. Hyväksymiskäsittelyn yhteydessä sähköiseen laskutiedostoon tulee liittää ns. muistilappu selventämään hankitun kaluston nimikettä ja käyttötarkoitusta silloin, kun se ei laskun sisällöstä muutoin käy selväkielisesti ilmi. PALVELUA HANKITTAESSA HUOMIOITAVAA Ennen palvelua sisältävän hankintapäätöksen tekemistä tulee varmistaa, että sopimus-kumppanina olevan yrityksen rekisteritiedot ovat kunnossa. Tilaajalla on velvollisuus pyytää sopimuskumppania toimittamaan seuraavat tilaaja-vastuulain edellyttämät todistukset ja selvitykset, jotka eivät saa olla 3 kk vanhempia:

1. ennakkoperintärekisteri-, työnantajarekisteri- ja arvonlisäverorekisteriote,

2. kaupparekisteriote, tai vastaavat tiedot sähköisesti,

3. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai maksusuunnitelma (Verovelka-rekisteri),

4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai maksusopimus,

5. selvitys noudatettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista,

6. todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (vain rakennusalalla) sekä

7. selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.

Verohallinto ylläpitää julkista verovelkarekisteriä, johon pääsee YTJ-tietopalvelun yrityshaun kautta, www.ytj.fi. Rekisteristä ilmenee tieto siitä, onko yrityksellä vähin-tään 10.000 euron määräisiä erääntyneitä ja suorittamatta olevia veroja.

135

8

Palvelujen ostoja tulee arvioida työsuhteen tunnusmerkkien perusteella. Henkilö on työsuhteessa, kun hän tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle palkkaa tai muuta vastiketta vastaan toisen johdon ja valvonnan alaisena. Kuntasektorilla virka- tai työ-suhteessa tehty työ oikeuttaa KuEL:n mukaiseen eläkkeeseen ja velvoittaa kunnan huolehtimaan eläkevakuutusmaksuista (17–68-vuotiaat). Yksityisenä ammatinharjoittajana / toiminimenä toimintaa harjoitettaessa toimeksi-antoon perustuvat ostopalvelusopimukset kuuluvat KuEL:n piiriin silloin, kun henkilöllä ei ole YEL-vakuutusta sitä toimialaa varten, jota toimeksiantosopimus koskee. Mikäli työ-suhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät ne yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin, vaikka toimeksisaajalla olisi ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. Tällöin palkkio maksetaan palkanlaskennan kautta, siitä peritään palkansaajan eläkemaksu, maksetaan työnantajan eläkemaksu ja palvelussuhde ilmoitetaan palvelus-suhderekisteriin. Em. mukaisesti yksityiseltä ammatinharjoittajalta / toiminimeltä tulee aina pyytää YEL-todistus ostopalveluiden käytön yhteydessä. Kilpailutuksissa on päätökseen johtavaa hintavertailua tehtäessä huomioitava, että jos tarjouksen jättäneellä yksityisellä ammatinharjoittajalla / toiminimellä ei ole ko. toimi-alaa varten YEL- tai MYEL-vakuutusta, tulee tarjoushintaan lisätä noin 18 % kunnalle tulevia eläkekuluja, mikä vaikuttaa tarjousten edullisuusvertailuun. Ostopalveluja käytettäessä toimeksisaajilta pyydettävät rekisteri-/vakuutustodistukset säilytetään hankintasopimusten ja muiden hankintaa koskevien asiakirjojen yhteydessä. KEHITTÄMISHANKKEET Talousarviossa on pieni määrärahavaraus, jonka puitteissa kunnan on mahdollista lähteä mukaan uusiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeiden käynnistämisestä tai muiden hallinnoimiin hankkeisiin mukaan lähdöstä sekä kullekin hankkeelle hyväksytyn määrä-rahan käyttösuunnitelmasta päättää kunnanhallitus. Samalla se määrää hankkeelle vastuuhenkilön. Kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden tulee lyhyesti raportoida hankkeiden etenemi-sestä osavuosikatsauksessa ja tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. TALOUSARVION TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Taloudesta vastaavat tilivelvolliset ovat velvollisia raportoimaan talousarvion ja tavoit-teiden toteutumisesta toiminnasta vastaavalle toimielimelle vähintään kahden kuu-kauden välein. Osavuosikatsaukseen tulee sisällyttää myös arvio koko vuoden toteutu-masta. Erityisesti korostetaan lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vastuuta valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin ja päätöksiin sitoutumisessa.

136

9

Kunnanhallitus seuraa kunnan talouden kehitystä kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Samaten verotulojen kuukausittaiset tilitykset raportoidaan kunnanhallitukselle. Valtuustolle raportoidaan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksella tilanteen 30.6. mukaan. INVESTOINNIT JA KÄYTTÖOMAISUUS Investointeina käsitellään kaikki ne kertahankinnat, joiden taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta ja jotka ylittävät seuraavat raja-arvot:

− talonrakennus 10.000 euroa

− julkinen käyttöomaisuus 10.000 euroa

− vesi- ja viemärilaitos 10.000 euroa

− aineettomat hyödykkeet 10.000 euroa

− irtain omaisuus 10.000 euroa

Kertahankinta tarkoittaa yhdellä kertaa hankittua käyttöomaisuutta. Yksittäisen laitteen tai kalusteen, jonka hinta on raja-arvon alapuolella, hankintameno kirjataan investointi-osaan vain, jos se on oleellinen osa hankittavaa laajempaa kokonaisuutta ja koko hankinnan arvo ylittää raja-arvon. Raja-arvot ylittäviä hankintoja ei ole mahdollista tehdä käyttötalouden määrärahoilla. Mikäli käyttötaloudesta suunniteltu hankinta ylittää raja-arvon, tulee toimielimen hakea ennen hankintaan ryhtymistä muutosta talousarvioon. UUSI TOIMINTA Toimielimillä ja viranhaltijoilla ei ole oikeutta aloittaa ilman kunnanhallituksen lupaa uutta toimintaa eikä palkata uutta henkilöstöä, vaikka käyttötalouden määrärahat toiminnan aloittamiseen riittäisivätkin. Päätös uuden toiminnan aloittamisesta on alistettava kunnanhallitukselle, joka harkitsee toiminnan tarpeellisuuden sekä sen, tuleeko asia saattaa valtuuston päätettäväksi. ERITYISOHJEITA Kunnanhallitus korostaa sisäisen valvonnan tärkeyttä osana kunnan johtamisjärjestelmää ja edellyttää siitä annettujen ohjeiden noudattamista. Sisäisen valvonnan toteut-tamiseen ja raportointiin sekä riskienhallintaan tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota. LOPEN KUNNANHALLITUS

137

Syyskuu • Kunnanhallitus

Osavuosikatsaus 2020 • Valtuusto

Osavuosikatsaus 2020 Valtuuston talousseminaari

Lokakuu • Kunnanhallitus

Talousarvio 2021, I käsittely • Kunnanhallitus

Verot ja talousarvio 2021, II käsittely

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

Loppi 2020

Marraskuu • Valtuusto

Verot 2021 • Kunnanhallitus

Tarvittaessa talousarvion 2021 III käsittely

Joulukuu • Valtuusto

Talousarvio 2021 • Kunnanhallitus

Elokuu • Kunnanhallitus • Talousarvion valmistelu toimialoittain • Lautakuntien iltakoulut

LLOOPPEENN KKUUNNNNAANN TTAALLOOUUDDEENN JJAA TTOOIIMMIINNNNAANN VVUUOOSSIIKKEELLLLOO 22002200

Tammikuu • Kunnanhallitus 13.1.2020 • Tarkastuslautakunta 27.1.2020

Helmikuu • Tarkastuslautakunta 10.2.2020 • Kunnanhallitus 10.2.2020 • Valtuusto 24.2.2020 • Toimielinten käyttösuunnitelmat

Maaliskuu • Kunnanhallitus 2.3.2020 • Tarkastuslautakunta 16.3.2020 • Kunnanhallitus 30.3.2020

Tilinpäätös 2019

Huhtikuu • Tarkastuslautakunta 6.4.2020 • Tarkastuslautakunta 20.4.2020 • Kunnanhallitus 20.4.2020

Toukokuu • Valtuusto 4.5.2020 • Kunnanhallitus 18.5.2020 • Tilintarkastus- ja arviointikertomus 2019

Kesäkuu • Valtuusto 1.6.2020

Tilinpäätös ja arviointikertomus 2019 • Kunnanhallitus 15.6.2020 • Talousarvion 2021 valmistelun ohjeistus ja

talousarvioraami

138

talousarvio 2020 taloussuunnitelma 2020 · 2019-12-18 · jo ensi vuonna kasvu elpyy pitkälti...

Documents