talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma … · keski-pohjanmaan liitto: talousarvio 2014...

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JATOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016

Jäsenkuntainfo 23.10.2013Maakuntajohtajan esitys 11.11.2013

Maakuntahallitus 18.11.2013Maakuntavaltuusto 27.11.2013

Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 1

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN ................................... 2

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS ......................................................... 4 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat ................................................................................................ 42.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät ........................................................................2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat .................................................................................................. 122.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö ............................................................................ 13

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ....................................................... 14 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä .................................................. 14 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat ................................................................................................... 15

3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ........................................................................... 15 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo ................................................... 163.2.3 Kestävä kehitys ......................................................................................................... 16

3.3 Suunnitelmakauden 2014-2016 yhteiset tavoitteet ............................................................... 17 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet ............................................................................ 173.3.2 Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistus ........................................................ 173.3.3 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen ....................................................................... 18

3.4 Talousarviovuoden 2014 tavoitteet ja toimenpiteet .............................................................. 16

4. TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2014-2016 PERUSTELUT ....... 20 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus .................................................................................. 20 4.2 Tuloslaskelma ..................................................................................................................... 20 4.3 Tulosalueiden määrärahat .................................................................................................... 20 4.4 Rahoituslaskelma ................................................................................................................ 21 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014 .......................................................................... 22

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014 ................. 23 5.1 Luottamushenkilöhallinto ................................................................................................... 20 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet ...................................................................................... 21

5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys ................................................................................ 215.2.2 Aluesuunnittelu ......................................................................................................... 245.2.3 Muu lakisääteinen toiminta ....................................................................................... 28

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet .................................................................................................... 32 5.4 Hanketoiminnan tavoitteet .................................................................................................. 37 5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet ............................................................................................... 40


1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN

Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuotteen arvioidaansupistuvan vuonna 2013 noin 0,5 %. Valtion vuoden 2014 talousarvioperusteiden mu-kaan kansantalouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle, jolloin vuonna 2014kokonaistuotanto kasvaisi noin 1,2 % lähinnä kotimaisen kysynnän ja viennin kasvunmyötä. Työttömyysasteen arvioidaan edelleen lievästi kasvavan ja koko maan työttö-myysasteen arvioidaan nousevan jopa 9 % tasolle. Kansallisiin investointien elvytys-toimenpiteisiin olisi siten suuri tarve vuonna 2014.

Kataisen hallitus päätti 29.8.2013 ”rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kas-vuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromi-seksi”. Tavoitteiden täsmennyksiä valmistelee ns. Hetemäen rakennetyöryhmä, jokajättää esityksensä marraskuun 2013 lopussa. Uusilla rakennepäätöksillä ja hallituksenkevään 2014 budjettikehysratkaisuilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia kun-tatalouteen ja kuntien tehtäviin. Kuntien osalta tavoitteena on, että tehtäviä ja velvoit-teita keventämällä saadaan noin 1 miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoihinvuoteen 2017 mennessä.

Suomen julkisessa hallinnossa jatkuvat hallitusohjelman nojalla vuosina 2011-2012käynnistetyt lukuisat rakenneuudistukset eri hallinnon tasoilla. Kunta- ja soterakenne-uudistukset leimasivat vuosia 2012-2013 ja niiden täytäntöönpano konkretisoituu vas-ta vuoden 2014 aikana. Vireillä olevia muita kuntiin kohdistuvia keskeisiä normiuu-distuksia ovat kuntalain, valtionosuussäännösten uudistaminen ja kuntien tehtävienarviointi. Aluehallinnon tasolla vuoden 2014 alusta tulevat voimaan aluekehitys- jarakennerahastolainsäädännön uudistukset. Vuonna 2013 laki- ja rakenneuudistuksiaon edelleen leimannut aikataulujen venyminen, joka on ollut turhauttavaa etenkinkunnissa. Sen sijaan aluekehityslakien uudistamisesta 1.1.2014 lukien ja EU-rakennerahastovaroista kaudelle 2014-2020 maakunnat sekä Työ- ja elinkeinoministe-riö ovat päässeet marraskuussa 2013 ratkaisuun.

Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyys- ja toimialaennusteiden arvioidaan jatkuvanmaan hieman keskitasoa parempina. Koko maan työttömyysasteen arvioidaan olevannoin 8,5 % tasolla, joskin viimeaikaiset arviot ovat yli 9,0 % tasolla. Keski-Pohjanmaan työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin noin 8,0 % tasolla. Lo-mautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi maan keskiarvoavähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu.

Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla ja maakuntaliitossaon määrätietoisesti jatkettava toiminnan uudistamista niin kuntalähtöisen palvelujär-jestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Kilpailukyvyn ja vetovoi-man vahvistamisessa avainasia on maakunnan sisäinen yhteistyö ja ulkoiset yhteistyö-verkostot muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on edunvalvonta valtionhallin-non suuntaan ja kansainväliset suhteet yhteistyössä yritysten kanssa.

Keski-Pohjanmaan liiton tulevan suunnitelmakauden keskeisiä asioita ovat maakunta-ohjelman uudistaminen ja alueellinen strategiatyö, uuden EU-ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden käynnistäminen, maakuntakaavoitus sekä alueen näkyvyyden jaedunvalvonnan vahvistaminen. Uudistaminen edellyttää strategista kokonaisvaltaistasuunnittelua yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Stra-tegioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotut-tava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua.


Vuoden 2014 talousarvion toimintatuotot ovat 1.784.050 euroa, jossa on kasvua vuo-den 2012 tilinpäätökseen nähden 2,2 %. Toimintakulut ovat 1.783.150 euroa, jossa onvähennystä vuoden 2012 tilinpäätökseen -1,0 %. Talousarvion 2014 tuottojen ja me-nojen kokonaisuustaso riippuu uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden käynnistymises-tä. Jäsenkunnilta peritään maksuosuutta vuonna 2014 yhteensä 1.267.700 euroa, jossaon kasvua keskimäärin vain +0,88 % edellisvuodesta. Talousarviovalmistelussa onkarsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittä-mishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Erilaisten jäsenyyksienja sitoumusten sekä oman toiminnan uudelleenarviointia tehdään vuoden 2014 aikana.

Talousarviovuoden 2014 budjetointi valmistui jo syyskuussa 2013. Syksyn 2013 aika-na on vireillä ollut lukuisia julkishallinnon rakenneuudistuksia, aluekehitys- ja raken-nerahastoasioiden valmistelua sekä kuntien ja muiden alueellisia strategiavalmisteluja.Sen vuoksi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014-2016 tavoitteiden viimeistelyäon tehty vielä marraskuussa 2013.

Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaranheikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuosien 2014-2016 ta-lousarvio- ja toimintasuunnitelma-asiakirja noudattaa edellisen suunnitelman raken-netta. Vuosien 2014-2017 maakuntaohjelman valmistuminen keväällä 2014 tulee täs-mentämään Keski-Pohjanmaan liiton tavoiteasetantaa vuoden 2015 talousarviossa.

Keski-Pohjanmaan liiton vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman taloudellinen kehystai liikkumavara riippuu a) kuntasektoriin kohdistettavista säästöleikkauksista ja b)aluehallintoviranomaisten EU-hankkeiden hallinnointiin tehtävistä mahdollisista muu-toksista. Suunnitelmavuosien jäsenkuntaosuuksien kasvu pidetään lähes nollatasolla.EU-hankerahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 alenee Keski-Pohjanmaallavain - 3 %. Ohjelmakaudella 2007-2013 teknisen tuen määrä on ollut 4 % ja uudenkauden tuki on 3 % laskettuna EAKR-rahoituksen määrästä. Vanha ohjelmakausipäättyy keväällä 2015, joten ainakin vuosien 2014-2015 osalta maakuntaliiton saamatekninen tuki säilyy edelleen korkealla tasolla.

Edessämme on hyvin mielenkiintoinen kehittämisen vuosi 2014. Vuonna 2015 tuleekuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlasta.Tällä hetkellä jo noin 50 keskipohjalaista yhdistystä ja muuta organisaatiota on käyn-nistänyt juhlavuoden tapahtumien suunnittelun. Maakuntaliitto tulee osaltaan vastaa-maan juhlavuoden tapahtumista.

Haastamme luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja muut yhteistyökumppanit aktiivisesti jayhteistyössä paneutumaan aluekehittämisen haasteisiin. Keski-Pohjanmaalla on hyvätmenestymisen mahdollisuudet.

Kokkolassa 15.11.2013

Jukka Ylikarjulamaakuntajohtaja


2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS

2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat

Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavatpolitiikkaohjelmat:1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaa-

tepäätös 5.10.2012.2. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015. Valtioneuvoston päätös

15.12.2011.3. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Valtio-

neuvoston päätös 15.12.2012.

Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on26.6.2012 hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitii-kan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015. Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu-ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideoh-jelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valta-kunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille 2011-2015.

Kaupunkipolitiikka

Kaupunkipolitiikan keskeisin tavoite on erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujenkilpailukyvyn vahvistaminen sekä elinvoiman, hyvinvoinnin ja yhteistyön edistämi-nen. Ohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina veturei-na, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- jaosaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina.

Kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossaomiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuut-ta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kaupunki-ja metropolipolitiikan linjauksissa painotetaan sopimusjärjestelyjen kehittämistä valti-on ja kaupunkien kesken.

Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, sillä kaupunkipolitiik-kaan vaikuttavia linjauksia on useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Kaupunkipoli-tiikkaa ohjaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Kansallisen kaupunkipolitiikankoordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan val-mistelua koordinoi ympäristöministeriö.

Maaseutupolitiikka

Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elä-mäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. Myös nopealle elämän-rytmille haetaan vastapainoa. Maaseutualueiden vahvuuksia ovat luonnonvarat, laadu-kas ja luonnonläheinen elinympäristö, puhdas luonto, ilma ja vesi sekä erityisesti tila.

Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehit-tämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimivainfrastruktuuri ja palvelut. Tähän tarvitaan maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikastavastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.


Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnon alat ja maaseudun sidos-ryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten, että maaseutu ja sen asukkaat otetaanhuomioon kokonaisuutena. Toiminta käsittää eri hallinnonalojen poliittiset linjaukset,päätökset ja budjettivarojen käytön. Laajan maaseutupolitiikan toteutuminen edellyt-tää päätösten ja toimenpiteiden vaikuttavuuden tunnistetaan ja huomioidaan jo päätök-sentekovaiheessa. Päätökset ja valitut politiikan linjat vaikuttavat eri tavoin erityyppi-sillä alueilla. Tätä varten on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi –menetelmä käyt-töön otettavaksi kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekäkeskushallinnossa että aluetasolla.

Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joilla maaseutua käytän-nössä kehitetään. Näitä ovat mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät,EU:n osarahoittamat maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmat, toimintaryhmätyö, kylä-toiminta sekä maakuntaohjelmat maaseutuun kohdistuvilta osiltaan.

Laajasta maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsäta-lousministeriö. Maaseudun kehittämistoimia sovittaa yhteen ja maaseutuun kohdistet-tavien voimavarojen tehokasta käyttöä edistää maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä(YTR). Maakuntien tasolla maaseudun ohjelmaperusteisella kehittämisellä on erityi-nen rooli erityisesti Keski-Pohjanmaalla.

Maaseutualueiden elinvoimaisuus ja kilpailukykyisyys edellyttävät politiikkaa, jossamaaseutualueiden erityispiirteet huomioidaan ja hyödynnetään. Maaseutualueiden ke-hittäminen edellyttää ennen kaikkea uusia toimintatapoja, joilla käytössä olevien re-surssien vaikuttavuutta parannetaan. OECD:n vuoden 2008 maaseutupolitiikan maa-tutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maa-seutupolitiikan mallia ainutlaatuisena.

Saaristopolitiikka

Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyh-teyksien, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristo käsittää ilman kiin-teää tieyhteyttä olevien saarien lisäksi myös kiinteän tieyhteyden saaria sekä muitasaaristomaisia vesistöjen pirstomia alueita, jotka olosuhteiltaan ovat saaristoon verrat-tavissa.

Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisasemantoiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat muun muassa saaristolisääkuntien valtionosuuksissa peruspalveluiden turvaamiseksi. Saaristolailla on ollut vai-kutusta myös saaristoliikenteen kehittämiseen, saaristoalueiden tukialue- ja EU:n ta-voitealueasemaan sekä maatalouden tukiin.

Keski-Pohjanmaa ei kuulu varsinaisen saaristo-ohjelman piiriin lukuun ottamatta ran-nikon liikenne- ja ympäristöasioita.


2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät

Maakunnan väestömäärä on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosien vä-estömäärän kasvu on merkittävä käänne ja osoittaa Keski-Pohjanmaan kuuluvan ke-hittyvien maakuntien joukkoon, vaikkakin kasvu on kohdistunut maakuntakeskusKokkolaan. Vuosien 2000 - 2020 ennustettu väestökasvu on 2000 ihmistä, mikä tar-koittaa 3 %:n kasvua väkilukuun.

Tapahtunut väestökehityksen käänne on merkittävä seikka aluekehityksen kannalta,mutta vielä suurempi muutos tapahtuu väestön ikärakenteissa. 1990 -luvulla väestö-ryhmistä pienin eli yli 65 -vuotiaiden joukko nousee 2020 -luvun alussa suurimmaksi.Tämä valtakunnallinen trendi koskettaa kaikkia maakuntia. Keskipohjalainen vahvuuson nuorten määrän kasvu. 2010-luvun suurin muutos on työikäisen väestön vähenemi-nen, joka kohdistuu erityisesti maaseudulle. Vuonna 2012 laaditun väestöennusteenmukaan 2020 -luvun puoleen väliin mennessä 18-64 -vuotiaita on noin 2800 vähem-män kuin vuonna 2011, mikä tarkoittaa 7 % supistumista työikäisten määrässä. Maa-kunnan kokonaisväestö kasvaa 4 %, lasten osuus 6 % ja yli 65 -vuotiaiden osuus noin40 %. Mitä tulee palvelurakenteisiin, on 2020 -luku alue- ja kuntatalouden kannaltamerkittävä, koska silloin yli 80 -vuotiaiden määrän nousu alkaa kiihtyä.

-1000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

2000 2005 2010 2015 2020

Väestökehitys 2000 -2020

Väestönlisäyssyntyneet-kuolleetKokonaisnettomuutto 0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

2000 2005 2010 2015 2020

Ikäryhmät 2000-2020

alle 14 v. 15 - 24 v. 25 - 44 v.45 - 64 v. yli 65 v.

35000

36000

37000

38000

39000

40000

41000

20112015 2020 2025 2030 2035 2040

18-64 -vuotiaat eli työikäiset

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

Ikäluokatyhteensä

-14 15 - 64 65 -

Muutos 2011-2030 ikäryhmittäin

kokkola muu maakunta


Elinkeinorakenne / Työpaikat

Keski-Pohjanmaan työpaikkarakenteessa korostuu vertailussa koko maahan vahva al-kutuotannon ja teollisen toiminnan osuus. Alueella on vahvat toimialakeskittymät javakaat tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 koko maassa alkutuotannossa oli 3,5 %työpaikoista ja teollisuudessa 14,2 %. Keski-Pohjanmaan vastaavat lukemat olivat 9 %ja 15,1 %. Maakunnan palvelualojen osuus on siten suhteellisesti pienempi kuin kokomaassa.

Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin palvelualoille. On syytä muistaa, että teollisentoiminnan ja palvelualojen välinen raja ei ole selkeä enää nykypäivänä. Teollisuudentoimintojen ulkoistaminen on vähentänyt teollisia työpaikkoja kun ne ovat siirtyneetpalvelusektorille. Myös julkinen ja yksityinen sektori muodostavat aiempaa tiiviim-män kokonaisuuden, kun esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa enää noin 80 %alan työpaikoissa on työnantajana julkinen sektori.

Keski-Pohjanmaan vahvat kasvuvuodet päättyivät 2008 alkaneeseen epävarmuudenaikakauteen. Koko maasta hävisi vuosina 2007 – 2011 noin 14600 työpaikkaa. Keski-Pohjanmaan osuus tästä taantumasta oli 1 %. Vaikka kokonaistyöpaikkamäärän muu-tostrendi jäi laskevaksi, on palvelualojen työpaikkamäärä jatkanut kasvua. Sekä työ-paikkakehityksessä että yrityskannan muutoksessa on havaittavissa sama trendi. Jälki-teollisessa palveluyhteiskunnassa uudet yritykset syntyvät laajasti palvelusektorille.Ainoastaan teollisuuden ja kaupan alan yritysten määrä on laskenut näinä vaikeina ai-koina.

Aluetalous, bkt ja vienti

Jos teollisuuden liikevaihto jatkaa kehittymistään viime vuosien tapaan (kuva alla),heijastuu se ennemmin tai myöhemmin myös henkilöstömäärän nykyistä vahvemmin.Alueen bkt muodostuu 23 % teollisuudesta. Teollisuuden arvonlisäyksestä yli 60 %syntyy metallien jalostuksesta. Vientitoimintaa vuonna 2010 maakunnassa oli tullilai-toksen mukaan 1468 M€. Vuonna 2011 vastaava luku oli 1551 M€. Koko maan vien-nin volyymi oli 57 mrd €, joten Keski-Pohjanmaan osuus oli noin 2,8 %.

Alkutuotanto9 %

Teollinen toiminta ja

huolto16 %

Rakentaminen6 %

Kauppa12 %Yksityiset

palvelut22 %

Julkinen hallinto 4 %

Koulutus8 %

Terveys- ja sosiaalipalvelut

18 %

Muut palvelut5 %

Keski-Pohjanmaalla työssäkäyvät vuonna 2011 yhteensä 28691 työpaikkaa


Arvonlisäys eli bkt oli vuonna 2010 Keski-Pohjanmaalla 1,8 mrd €. Teollisuuden ko-ko volyymi oli 418 M€ ja metallien jalostuksen osuus oli huomattavan suuri, yli 60 %koko teollisuuden arvonlisäyksestä. Sen sijaan teollisuuden työpaikkarakenteessaklusterin osuus on noin viidesosa, joten maakunnan teollinen työpaikkarakenne on ta-sapainoinen.

80859095

100105110115120125

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

2009 2010 2011 2012 2013

Päätoimialat: liikevaihto2009 - 2013 (Q1) vuosi 2010 = 100

A-X Kaikki toimialatC TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähittäiskauppaMuut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S)

95

100

105

110

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

2009 2010 2011 2012 2013

Päätoimialat: henkilöstömäärä2009 - 2013(Q1) vuosi 2010 =100

A-X Kaikki toimialatC TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähittäiskauppaMuut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S)

0 100 200 300

Metallien jalostusSoTe -ala

Muu teollisuusAsuntojen vuokraus

Kuljetus ja varastointiKauppa

RakentaminenAlkutuotanto

KoulutusJulkinen hallinto

Liike-elämän palvelutKustannustoiminta

Muut palvelutHuoltotoiminta

Muu kiinteistötoimintaRahoitus- ja vakuutusala

Majoitus- ja…

mijoonaa euroa

Arvonlisäys vuonna 2010 toimialoittain

-100

-50

0

50

100

150

200

2008 2009 2010 2011 2012 2013

2010 = 1

00

Teollisuuden vientiliikevaihto 2008-2013Q1

KP Vuosimuutos %KP Trendisarja


Maakunnan yrityskentän suuri potentiaali on pienyrityksissä sekä työllistäjänä että lii-kevaihdolla mitattuna. Liikevaihto työntekijää kohden on sitä korkeampi mitä suu-remmasta yrityksestä on kyse henkilöstön määrällä mitattuna. Yli 250 henkeä työllis-tävien yritysten merkitys on suuri; yritysten liikevaihdosta syntyy tällä sektorilla.

Koulutustaso

Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla oli 55 656 15 vuotta täyttänyttä, joista 64,3 % olisuorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 41,8 %:lla tutkinto oli keski-asteelta ja 22,4 %:lla korkea-asteelta. Koko maassa tutkinnon oli suorittanut 67,7 % väestöstä, kes-ki-asteen tutkinnon 39,5 % ja korkea-asteen 28,2 %. Keski-Pohjanmaalla naisista tut-kinnon suorittaneita on 65,5 % ja miehistä 63 %.

Koulutustason nousu näkyy myös työpaikoilla. Sekä keskiasteen että korkea-asteentyöpaikat ovat lisääntyneet kasvujaksolla ennen taantumaa. Perusasteen työpaikat ovatvähentyneet ja kehityksen suunta jatkuu samanlaisena eläköitymisen myötä, koskanuorten sukupolvien koulutustaso on korkeampi. Noin 90 % 30 vuotiaista on suoritta-nut vähintään keskiasteen tutkinnon, 60-vuotiaissa noin 66 %.

Metallien jalostus22 %

Sahatavara ja puutuotteet

14 %

Elintarvikkeet ja juomat11 %Metalllituotteet, ei

koneet11 %

Koneiden ja laitteiden korjaus8 %

Ajoneuvot, perävaunut ja muut

kulkuneuvot7 %

Kemialliset tuotteet7 %

Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet

7 %

Koneet ja laitteet5 %

Kumi-, muovi-, ja muut ei-metalliset

tuotteet4 %

Muu valmistus4 %

Teollisuuden työpaikat vuonna 2010 yhteensä 4369 työpaikkaa

4794

284 38 2

700 000 € pertyöntekijä

0

2000

4000

6000

8000

alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä

Yritystoimipaikat kokoluokittain 2011 Keski-Pohjanmaallatoimipaikkoja 5106, henkilöstöä 17016, liikevaihtoa 3891 milj. €

Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. € )


Toimialojen ikärakenne

Toimialojen ikärakenteissa on edelleen selvät erot, kun maatalouden ja julkisten pal-velujen ikärakenne poikkeaa edelleen selvästi yksityisten palveluiden ja teollisuudenikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisiä on sekä maatalouden että julkisten palvelui-den aloilla 23 %. Teollisuudessa ja rakentamisessa yli 55 -vuotiaita on 18 % ja yksi-tyisissä palveluissa 19 %. Julkisen sektorin ikärakenneproblematiikan ohella myöskaupan alan tilanne on huomionarvoinen, koska se on avainasemassa suurempananuorten työllistäjänä.

15 %

52 %

14 %

12 %7 % 0,4 %

Työpaikat koulutusasteen mukaanyhteensä 28 572 vuonna 2010

Vain perusaste

3 Keskiaste

5 Alin korkea-aste

6 Alempikorkeakouluaste

7 Ylempikorkeakouluaste

8Tutkijakoulutusaste

6,1 %

- 20 %

12 %

14 %

- 9 %

44 %

27 %

-2 000-1 000 0 1 000 2 000

kaikki koulutusasteet

ainoastaan perusaste

keskiaste

korkea-aste yhteensä

alin korkea-aste

alempi korkea-aste

ylempi korkea-aste

Työpaikkamuutos 2005-2010 koulutusasteen mukaan

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

-24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60+

Kuuden suurimman toimialan ikärakenne vuonna 2010 maakunnassa työllisiä yhteensä 28.475, 6 suurinta 25.500 noin 90 %

Maa-, metsätalous

Teollisuus

Rakentaminen

Kauppa, Logistiikka,Majoitus ja RavitseminenLiike-elämän palvelut (M-N)Julkinen hallinto, Koulutus,SoTe-palvelut


Työttömyys

Luonnollisesti samaan aikaan talouden nousukauden päätyttyä vuonna 2008 päättyimyös pitkään jatkunut työttömyyden aleneva trendi Keski-Pohjanmaalla. Kun vuonna2006 päästiin alle 3000 rajan, oli työttömyys ollut edellisen kerran niin alhaalla vuon-na 1991. Työttömien työnhakijoiden määrä oli syksyllä 2013 samalla tasolla kuinvuonna 2006. Vuonna 2008 työttömyys kävi jopa alle 2000:ssa, mutta ylitti 3000:nrajan uudelleen alkuvuonna 2009. Viime vuosina pitkäaikaistyöttömyys on ollut lie-vässä nousussa ja oli vuoden 2013 syksyllä kokonaistyöttömyydestä. Nuorten työt-tömyys on ollut pidempään noin 17 %:n tasolla.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2009 2010 2011 2012 2013

Työttömyys 2009-2013 2Q

työttömätnaisetkaikkityöttömätyli vuoden


2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja luottamushenkilöhallinto

Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2014 alussa 8 ja edunval-vontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 5 kpl. Kuntien määrässä on viime vuosina ta-pahtunut vähennystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liityttyä Kokkolaan sekä Himanganliityttyä Kalajokeen. Vuoden 2012 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yh-teensä 92.270 asukasta (kasvu +4 henkilöä), joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli68.610 asukasta (kasvu +126 henkilöä).

Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuudenedistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä,kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja raken-nuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jä-senkunnat.

Kuntien edustajainkokous on helmikuussa 2013 valinnut maakuntavaltuuston vuosille2013-2016, joka puolestaan on valinnut maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnanvastaavalle ajalle.

Maakuntahallituksen päätösvallassa on asettaa maakunnan yhteistyöryhmä MYR sekävalita liiton edustajat eri työryhmiin, mahdollisiin toimikuntiin sekä sidosryhmientoimielimiin. Vuonna 2014 on tavoitteena tarkistaa hallintosääntö sekä aluekehityslainmuutoksen johdosta MYR:n toimintasääntö.

Vuoden 2014 talousarviossa on määrärahat luottamushenkilöstön koulutuksiin ja se-minaarityyppisiin kokouksiin. Erityisenä tavoitteena on laatia jokaiselle toimielimellekoko vaalikautta koskevat tavoitteet sekä kutakin vuotta koskevat työohjelmat tarvit-tavin määrärahavarauksin. Keski-Pohjanmaan liiton tavoitteena on lisäksi kehittäätoiminnan arviointia ja raportointia luottamuselimille sekä sähköistä tiedonhallintaaniin portaaliratkaisujen kuin kokousmenettelyjen osalta.


2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö

Maakuntahallituksen päätöksellä liiton organisaatiota uudistettiin valtuuston päättämi-en tulosalueiden mukaiseksi toukokuun 2012 alusta. Maakuntahallituksen ja maakun-tajohtajan välillä kuin myös maakuntajohtajan johtaman viraston vastuuhenkilöidenvälillä kehitetään ns. jaettua johtajuutta.

Vuosityöohjelmien lisäksi tulostavoitteet asetetaan jokaiselle toimielimelle sekä viras-tolle. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tulok-sia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Maakuntajohtaja käyvuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut päälliköiden kanssa, jotka puolestaan käyvätkehityskeskustelut alaistensa työntekijöiden kanssa. Luottamuselimet arvioivat tavoit-teiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökyselysuoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa paranta-misessa sekä työnkuvien ja -vastuiden uudistamisessa.

Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2014 kokoaikaisena 14 henkilöä. Lii-ton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilös-tön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön arvioitu kokonaismäärä on enintään1,5 henkilötyövuotta. Liiton henkilökuntaa ei ole eläköitymässä suunnitelmavuosien2014-2016 aikana.


3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä

Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat seuraavat keskei-set lainsäädännölliset perusteet:- Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus,- Laki alueiden kehittämisestä sekä Rakennerahastolaki,- Maankäyttö- ja rakennuslaki.

Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laa-dittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaoh-jelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maa-kunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojallaon alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitel-ma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahasto-ohjelmakausien suunnitelmat.

Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisenkehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa esitetään maa-kunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteetmaakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen,vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöäohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytönedellytyksistä ja tavoitteista.

Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on koottu yh-deksi asiakirjaksi, joka sisältää myös maakunnan pidemmän ajan tavoitteita kuvaavanstrategisen osan. Kuntalain nojalla on lähinnä laadittu vuosittainen talousarvio, mutta3-vuotiskaudeksi laadittava talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu suppeana.

Keski-Pohjanmaan voimassaoleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma2011–2014 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus hyväksyttiin Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 22.4.2010. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 hyväksytään valtuustossa keväällä 2014. Uuden maakuntaohjelman ja sääntö-valmistelun yhteydessä toteutettavan arviointi- ja strategiatyön kautta Keski-Pohjanmaan liiton suunnittelu- ja arviointijärjestelmää uudistetaan kokonaisvaltai-semmaksi ohjaus- ja seurantajärjestelmäksi.


Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat maakunnan kehittämistahdon ilmausja ne linjaavat niin maakunnan pitkän aikavälin kuin lähivuosienkin aluekehitystyötä.Maakuntasuunnitelmassa yhteisiksi pitkän aikavälin kehittämisteemoiksi on määritel-ty:- Keski-Pohjanmaa elinvoimaisena kestävän kasvun maakuntana ja yhteistyö-

maakuntana osana kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ja – ver-kostoja,

- Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen kansallisestija kansainvälisesti,

- Elinkeinoelämää tukevan osaamisen sekä maakunnan vahvuuksiin perustuvientutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen vahvistaminen,

- Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energian-tuotannon lisääminen ja kehittäminen.

Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat:

Missio 2030 Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisestija ekologisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turval-linen Keski-Pohjanmaa.

Visio 2030Keski-Pohjanmaaon elinvoimainenkestävän kasvunmaakunta

Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus jaosaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevätKeski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaahyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logististasijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huo-lehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainenidentiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteistentavoitteiden taakse.

Arvot Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat:tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrit-täjyys ja turvallisuus.

3.2 Yhteiset toimintapolitiikat

3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla ta-soilla on riittävä sisäinen valvonta.

Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavanvalvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämises-tä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla.Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen pu-heenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamises-ta alaisensa toiminnan osalta.

Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena onvarmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekävarallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osajohtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon,toimeenpanon ja seurannan työketjua.


Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyydenylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työnorganisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkier-ron suosiminen.

Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekätietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahalli-tuksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja lu-ettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan halli-tukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen doku-mentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2014 myös maakuntahallitukselle.

Laskujen tarkastamisessa ja hyväksymisessä sekä projektihallinnossa noudatetaaneriyttämis- ja jääviysperusteita. Vuonna 2014 talous- ja projektiprosesseille laaditaanmenetelmäkuvaukset ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi sekä käsittelyjenajantasaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuonna 2014 uudistetaan riskien kartoituk-sen arviointimenetelmä siten, että jatkuvan arvioinnin lisäksi toteutetaan vuosittainenkokonaisarviointi ja raportointi tilinpäätöksen yhteydessä.

3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo

Vuonna 2012 uudistetussa organisaatiomallissa henkilöstön esimies-alaissuhteita,työnkuvia ja työtavoitteita selkiytettiin. Organisaatio- ja henkilötason tavoitteita onasetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työsuo-jelu- työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet työsuojeluvaltuutetun javaravaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hal-lintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä suunnittelupäällikkö työsuo-jelupäällikkönä.

Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoin-nin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liit-to on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien.

Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausit-tain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoon-tuvat säännöllisesti. Maakuntajohtaja käy jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessatavoitekeskustelun, jonka lisäksi kehittämisjohtaja, suunnittelupäällikkö ja hallinto-päällikkö käyvät alaistensa kanssa laajemman kehityskeskustelun. Työyhteisön tilaa jakehittämistavoitteita arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyllä.

Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstönyhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uu-distamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllistenvirastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tyky-päivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla.

3.2.3 Kestävä kehitys

Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankin-noissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityk-sen periaatteita. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallin-ta, joka vähentää paperinkulutusta.


Vuoden 2014 aikana laaditaan liitolle kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä kehi-tetään Green Office -toimintakäytäntöjä siten, että suunnitelmakauden aikana on saa-vutettavissa mahdollisuus sertifiointiin.

3.3 Suunnitelmakauden 2014-2016 yhteiset tavoitteet

Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaoh-jelman uudistaminen, EU:n ohjelmakauteen 2014 - 2020 valmistautuminen sekä maa-kunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeisiä tehtäviä lähivuosina. Kuntaraken-teen mahdolliseen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen katta-vuudesta koko maakunnassa. Maakuntaliiton toimintastrategioita uudistetaan vuosina2013-2015 yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Stra-tegia tulee ulottaa vuoteen 2020 saakka, joka noudattaa EU:n 2020-strategiaa sekä mi-nisteriöiden ym. kansallisia strategioita.

3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet

Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunval-vontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eliyleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat:1) Edunvalvonnan vahvistaminen2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky3) Sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. Alueella on ol-

tava päätösvalta omista asioista.4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus

(infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekäkansainvälisyys.

5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaistenosallistuvuuden vahvistaminen.

6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä han-keosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mu-kaan kansallisiin kasvuverkostoihin.

7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tut-kimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen.

8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät.

Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa.

3.3.2 Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset

Kataisen hallituksen yksi keskeinen tavoite on kuntarakenteiden uudistaminen ja uu-den Kunnallishallinnon rakennelain säätäminen. Kuntajaotuskysymysten lisäksi tar-kastelussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjävastuun määrittely eli ns. SOTE-rakenneuudistus. Näiden lisäksi on käynnissä mm. Alueiden kehittämislain ja Kunta-lain uudistaminen. Kuntien kannalta olennaista on myös kuntien tehtäviä arvioivantyöryhmän asettaminen. Lukuisat hallinnonuudistukset heijastuvat myös maakuntaliit-tojen tuleviin tehtäviin.

Valtioneuvoston ja valtionvarainministeriön tavoitteena on, että esitetyillä selvitysalu-eilla kunnat toteuttaisivat asetetulla aikataululla kuntajaotusta koskevat arvioinnit, joi-den toteuttamiseen on mahdollista hakea avustusta selvitystyön kustannuksiin.


3.3.3 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen

Hallitusohjelmassa ja valtion vuoteen 2015 ulottuvassa kehysbudjetissa taloudellisenliikkumavaran vahvistamiseksi, toimintojen tuottavuuden lisäämiseksi ja osaamis-resurssien turvaamiseksi on tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen yli organisaa-tiorajojen. Valtionosuuksien leikkaukset ja jäädyttämiset edellyttävät säästötoimenpi-teitä niin peruskunnilta kuin kuntayhtymiltä. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästimyös Keski-Pohjanmaalla ja useat kunnat ovat vuodelle 2014 jo päättäneet veroäyrinkorotuksia ja merkittäviä menoleikkauksia. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja koulu-tusyhtymän koulutustarjonnan leikkaukset ovat johtamassa merkittäviin koulutus- jakehittämistoiminnan supistuksiin lähivuosina.

Keski-Pohjanmaan kuntalähtöisen palvelujärjestelmän ja kehitystoiminnan turvaami-seksi alueella olisi tarkoituksenmukaista lisätä resurssien yhteiskäyttöä niin tilojenkuin henkilöstön osalta. Maakuntaliiton näkökulmasta tulisi yhteistyössä jäsenkuntienja erityisesti keskuskaupunki Kokkolan sekä muiden alueellisten organisaatioidenkanssa selvittää vuoden 2014 aikana toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja yhteistyö-mahdollisuuksia.

Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat yhteistyössä Kunta-liiton kanssa ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntaliittojentehtäviä ja tulevaisuutta. Työryhmän valmistelun pohjalta Kuntaliitto ja maakuntaliitotpuoltavat aluekehityshallinnon uudistamista siten, että aluekehityslain uudistamisenjälkeen maakuntaliittojen tehtävät ja laajempien uudistuksen yhteydessä vuosina2015-2016 selvitetään Suomen aluehallinnon uutta rakennetta mukaan lukien maakun-taliitot.

Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yh-teistyöasioita:Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yh-teistyöasioita:1) Edunvalvonnan tehostaminen2) Kehittämisyhteistyön tehostaminen sekä mahdollisten yhteisten erityisosaamista

edellyttävien henkilöstöresurssien määrittely3) Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyön vahvistaminen4) Maankäytön ja kaavoituksen kuntayhteistyön vahvistaminen, uudelleenarvioiden

konsulttipalvelujen käyttöä5) Alueellisen hankinta- ja ICT-yhteistyön vahvistaminen6) Kulttuurin koordinaation toimintamallin määrittely7) Viestinnän yhteistyö, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen veto-

voiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi8) Maakuntaliiton toimitalon kumppanuuksien kehittäminen kehitys- ja kansalaisläh-

töiseksi ”Keski-Pohjanmaa –taloksi”

3.4 Talousarviovuoden 2014 tavoitteet ja toimenpiteet

Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014-2016 talous- ja toimintasuunnitelman val-mistelua on laadittu samanaikaisesti maakuntaohjelman vuosien 2014-2016 toteutta-misohjelman laadinnan sekä uuden maakuntaohjelman 2014-2017 valmistelun kanssa.Maakuntaliitossa on myös käynnissä osastrategioiden (maaseutu ja kansainvälisyys)laadinta ja lisäksi arvioidaan mm. ELY-keskusten strategisten toteuttamisohjelmien jamuiden suunnitelmien sisältöjä.


Vuodelle 2014 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoittei-ta, jotka on johdettu suunnitelmakauden kärkitavoitteista.

Hallintopalvelut:

1. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekinvuodelle. Hallintosäännön uudistaminen aluekehitys- ja kuntalain uudistues-sa. Valtuuston työjärjestys eriytetään omaksi säännöksi.

2. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muidenmaakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallin-tovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa.

3. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudista-minen.

4. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyönvahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Maakuntajuhlavuoden 2015 suunnittelu.

5. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen sekä työnjakojen ja työn tu-loksellisuuden vahvistaminen.

Aluesuunnittelupalvelut:

6. Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta.7. Maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoima) valmistuminen sekä muiden maan-

käytön suunnitelmien laatiminen yhteistyössä alueellisen kaavatyöryhmänkanssa. Kaupan vaihekaavan päivittämisen ja kaavamerkintöjen tarkistuksenkäynnistäminen kesällä 2014.

8. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen.9. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi).10. Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja

valtionhallinnon kesken.11. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun

ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä.

Aluekehityspalvelut:

12. Ohjelmakauden 2007-2013 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä uu-den ohjelmakauden 2014-2020 valmistelu. Älykkään erikoistuminen strategi-at ja kärkihankkeet.

13. Maakunnan yhteistyöryhmän MYR:n toimintasäännön uudistaminen.14. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta val-

tion talousarviossa ja EU-ohjelmissa.15. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten

vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion pal-velujen osalta.

Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset voivat jäsenkuntien sekä maa-kuntavaltuuston ja maakuntahallituksen erillisillä päätöksillä täsmentää maakunta-liiton vuoden 2014 tavoitteita.


4. TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2013-2015 PERUSTELUT

4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus

Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tu-losalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edun-valvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova mää-rärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisiaovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja.

Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksienkasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahojaei juurikaan voida ns. ”juustohöylämallilla” enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissaon edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien laki-sääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen.

4.2 Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS2015 TS2016 Kasvu %Euro Euro Euro Euro Euro tp12-ta14

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000 2,5Tuet ja avustukset 324 048 327 024 416 050 416 000 416 000 28,4Muut toimintatuotot 184 320 82 711 100 300 100 000 100 000 -45,6Yhteensä 1 745 718 1 666 435 1 784 050 1 784 000 1 784 000 2,2

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot 802 502 778 650 845 700 847 000 847 000 5,4 Henkilöstösivukulut 175 565 159 435 184 420 185 000 185 000 5,0Palvelujen ostot 682 551 643 000 601 380 601 000 601 000 -11,9Aineet, tarvikkeet ja tavarat 71 921 71 800 51 300 51 000 51 000 -28,7Muut toimintakulut 68 626 70 500 100 350 100 000 100 000 46,2Yhteensä 1 801 165 1 723 385 1 783 150 1 784 000 1 784 000 -1,0

TOIMINTA-/KÄYTTÖKATE -55 447 -56 950 900 0 0

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 1 443 1 000 1 000 1 000 1 000Korkokulut -53 -1 500 -1 900 -1 000 -1 000Muut rahoituskulutYhteensä 1 390 -500 -900 0 0

VUOSIKATE -54 057 -57 450 0 0 0

SATUNNAISET ERÄT 0

TILIKAUDEN TULOS -54 057 -57 450 0 0 0

VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSETRahastojen lisäys -120 000Varausten muutos

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -174 057 -57 450 0 0 0


4.3 Tulosalueiden määrärahat

4.4 Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA Arvio 2013 Arvio 2014

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus

Vuosikate -57 450 0Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0

Varsinaisen toiminnan ja investointiennettokassavirta -57 450 0

Kassavarojen muutos -57 450 0

TALOUSARVIO 2014 JA TP TA TA TS TSTALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 2014 2015 2016

Liiton lakisääteinen toimintaTulot 56 265 1 500 51 500 51 000 51 000Kulut 988 858 928 200 986 300 980 000 980 000Yhteensä netto -932 593 -926 700 -934 800 -929 000 -929 000

Liiton muu toimintaTulot 53 159 51 250 52 700 53 000 53 000Kulut 411 953 438 700 385 600 392 000 392 000Yhteensä netto -358 794 -387 450 -332 900 -339 000 -339 000

Liiton hanketoimintaTulot 408 273 362 985 419 850 420 000 420 000Kulut 408 273 362 985 419 850 420 000 420 000Yhteensä netto 0 0 0 0 0

RahoitusKuntien osuudet 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000Rahoitus yhteensä 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -54 037 -57 450 0 0 0


4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014

Taulukko: Jäsenkuntien asukasluku, osuus peruspääomasta ja maksuosuudet vuonna 2014:

KuntaAs.luku

31.12.2012Osuus

peruspoLiiton muu

toiminta

Liiton laki-sääteinen

toiminta

KuntaosTA-2014yht euro

KuntaosTA-2013yht euro

Muutos% 13-14

Halsua 1 248 7 837 4 503 17 004 21 506 21 813 -1,4Kannus 5 736 37 176 20 695 78 152 98 847 97 466 1,4Kaustinen 4 287 25 461 15 467 58 410 73 877 73 223 0,9Kokkola 46 773 300 000 168 752 637 274 806 026 796 988 1,1Lestijärvi 835 4 928 3 013 11 377 14 389 14 491 -0,7Perho 2 923 14 694 10 546 39 825 50 371 49 785 1,2Toholampi 3 426 21 427 12 361 46 679 59 039 59 622 -1,0Veteli 3 382 21 288 12 202 46 079 58 281 58 254 0,0Kalajoki 12 625 33 970 45 550 45 550 45 123 0,9Reisjärvi 2 961 5 358 10 683 10 683 10 716 -0,3Sievi 5 241 7 550 18 909 18 909 18 902 0,0Kinnula* 1 764 6 364 6 364 6 495 -2,0Kruunupyy(sk) 1 069 1 651 3 857 3 857 3 823 0,9

Yht kaikki kunnat 92 270 481 340 332 900 934 800 1 267 700 1 256 700 0,88Yht "peruskunnat" 68 610 0,88 0,87


5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014

5.1 Luottamushenkilöhallinto

Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet:maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyö-ryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntaval-tuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkas-tuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yh-teistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat.Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi.

Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja talou-desta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista.Vuonna 2014 maakuntavaltuusto:- kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen,- hyväksyy maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoimakaava),- hyväksyy hallintosäännön tarkistamisen,- hyväksyy maaseutu- ja kansainvälisyysstrategiat,- arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset.

Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaavaltuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalleasettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakunta-kaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa.Vuonna 2014 maakuntahallitus:- kokoontuu noin 10 kertaa,- hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset,- tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen koh-

teeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen,- ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä.

Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hy-väksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2014 tarkastuslauta-kunta:- kokoontuu 4-5 kertaa,- osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuu-

teen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa,- käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit,- kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan.

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toi-meenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen.Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella tasapuolisesti edustettuina a) maakunnanliitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtion-hallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina-ja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2014 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjes-tyksen mukaisesti.


5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet

5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2011-2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjel-ma 2011-2014

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskei-sesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2010 jaovat voimassa vuoteen 2014 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toiminta-linjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hy-vinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa).

Tavoitteet/Toteutus”Koko maakunta kasvuun” -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toiminta-linjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeetja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY:n tulossopi-muksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotkakokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisestisekä totsun ja tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana.- maaseutustrategia vuosille 2014-2020 hyväksytään vuoden 2014 alussa,- maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 valmistellaan vuoden 2013 aikana si-

ten, että se vahvistetaan maakuntavaltuustossa vuoden 2014 keväällä.

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasia-kirja (MYAK) 2013-2014

Tavoitteet/ToteutusToteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2014-2015 on laa-dittu vuoden 2013 aikana. Keski-Pohjanmaata koskeva Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n ja Länsi-Suomen AVI:n strategia on laadittu vuosille 2012-2015.Toiminnalliset tulossopimukset tehdään vuosittain totsun aikataulun mukaisesti, jotenniiden yhteensovitus on tärkeää, jotta Keski-Pohjanmaan keskeiset hankkeet ja asia-kokonaisuudet saadaan myös toteuttamissuunnitelmissa näkyviin.

Maakunnan yhteistyöasiakirjaa laadittaessa on huomioitava, että käytettävissä olevanEU-rahoituksen määrä vähenee oleellisesti ohjelmakauden loppuvuotena 2013, koskataantuman lievittämiseksi tuon vuoden myöntövaltuutta otettiin käyttöön etupainottei-sesti. Vuoden 2014 rahoituksesta saadaan varmuus vasta vuoden 2013 lopussa kunseuraavan ohjelmakauden toteuttamisesta sovitaan.

Pohjois-Suomen EAKR- ohjelma

Tavoitteet/ToteutusVuoden 2013 ohjelmatyössä painottuvat uuden EU-ohjelmakauden 2014-2020 valmistelutyöt sekä nykyisen ohjelmakauden hankkeiden toteutukseen ja seuran-taan liittyvät tehtävät. Maakunnallisesti ohjelman rahoitusvarat on maakunnan liitonosalta suurelta osin jo sidottu meneillään oleviin laajoihin ja maakunnallisesti merkit-täviin hankkeisiin. Ohjelmatyön keskeisin tehtävä onkin ohjelmakauden 2007-2013päättyvien hankkeiden toteutumisen valvonta ja myöntövaltuuksien käytön maksi-moiminen.


Ohjelmakauden 2014-2020 Tavoitteet/ ToteutusOhjelman strategialla pyritään vaikuttamaan EU:n päättäviin elimiin seuraavan ohjel-makauden erityistukialueiden määrittelyyn. Ohjelma korostaa pohjoisten EU-alueidenmerkityksellisyyttä koko EU:n alueelle. Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa uuden oh-jelmakauden valmistelutyössä. Maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää,että Keski-Pohjanmaan maakunta säilyy osana Pohjois- ja Itä-Suomen ohjelma-aluettaja laajentaa yhteistyötä etelässä oleviin ohjelma-alueiden kanssa. Keski-Pohjanmaaosallistuu ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan uuden ohjelmakauden strategiseen sisäl-töön ja toteuttamistapaan yhdessä muiden Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien kanssa.

Keski-Pohjanmaan maakunnan rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella2014-2020 verrattuna nykyiseen kauteen 2007-2013 alenee alustavien laskelmien mu-kaisesti vain 3 %. EU-rahan osuus arvioidaan olevan noin 35 m€. Lisätty kansallisella25 % rahoitusosuudella sekä kuntaperusteisella omarahoituksella ohjelmakauden ra-hamäärä on noin 70 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa vuodessa.

Alueelliset yhteistyöohjelmat Botnia Atlantica ja NSPA-yhteistyö

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö- ohjelma Bot-nia Atlanticaa. Ohjelmasta tähän asti merkittävimmät Keski-Pohjanmaalle kohdistuvathankkeet ovat metsäbioenergian hyödyntämistä edistävät yhteishankkeet. Liitto jatkaaaktiivista rooliaan ohjelman hyödyntämisessä. Vuonna 2014 yhteistyötä Pohjoismai-sissa hankkeissa toteutetaan sekä Vaasan vaalipiirin maakuntien (BA-ohjelma ja Me-renkurkku) että Pohjois-Suomen maakuntien (Intrreg Nord) kanssa.

Tavoitteet/ToteutusLiitto jatkaa aktiivista rooliaan Botnia-Atlantica -ohjelman yhteistyön mahdollisuuk-sien hyödyntämiseksi. Lisäksi tärkeää on Forest Bio -hankkeen sekä käynnissä olevanForest Refine -hankkeen alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen.

Botnia-Atlantica -yhteistyöaluetta tukevan Merenkurkun neuvoston jäsenyyttä jatke-taan vuonna 2014 samalla jäsenyyden vaikuttavuutta arvioiden. Alueen Botnia-Atlantica -hankkeiden kansallisen vastinrahan järjestymisen varmistaminen sekä hal-linto- ja seurantakomiteatyöskentelyyn osallistuminen on tärkeää. Alueellisen yhteis-työn mahdollisuuksien arviointi ja mahdollinen tarkempi kartoitus toimivat pohjanaesimerkiksi elinkeinoelämän kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi sekä liikenneyh-teyksien ja matkailun yhteistyön lisäämiseksi laajemmalla pohjoismaisella alueella.

Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteis-työssä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -strategiaohjelman toteutuk-seen.

Alueellinen yhteistyö -ohjelma Interreg IVA Pohjoinen sekä EU:n puiteohjelmat

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö-ohjelmaa In-terreg IVA Pohjoinen sekä osallistuu Pohjoisen Periferian ohjelmatyöhön. Keski-Pohjanmaalla on panostettu ohjelma-alueen yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimus-yksiköiden yhteistyöhön mm. kaasutuksen kehittämiseen uusiutuvan energian osaltasekä konepajateollisuuden kehittämiseen, laserpinnoitukseen sekä luonnonkuitujen jananomateriaalien soveltamiseen tähtääviin hankekokonaisuuksiin.


Tavoitteet/ToteutusLiitto jatkaa ohjelmien tiedottamista ja mahdollisuuksien esittämisestä alueen toimi-joille. Painopiste on, että ohjelman rahoituksen puitteissa voidaan osallistaa alueentoimijoiden hanke-ehdotukset osaksi ohjelman toteuttamista.

Mikäli EU:n erillisohjelmissa avataan sellainen erillisohjelma hakuun, joka Keski-Pohjanmaan maakunnan toimijoita kiinnostaa, liitto tukee halukkaiden pyrkimyksiähakeutua erillisohjelmaa toteuttamaan.

Kansalliset erityisohjelmat

OSKE-ohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa ja se korvataan innovatiivisella kaupun-kiohjelmalla (INKA). Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelusta valtioneuvosto päätti17.6.2013 valita 5 kaupunkia teemavetureiksi ja 3.10.2013 valittiin partnerit. Kokkolaei päässyt mukaan INKA-ohjelmaa Kajaanin ja Mikkelin kanssa laaditulla yhteiselläVitera-hakemuksella (vihreämpi teollisuus), mikä oli suuri pettymys. INKA-ohjelmaan valittiin siten 12 suurinta kaupunkialuetta, mistä jo 2012 syksyllä oli kes-kustelua valtakunnallisen kaupunkipoliittisen toimenpideohjelma laatimisen yhteydes-sä.

Maakunnan kehittämisrahan määräksi valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä onvaltakunnallisesti varattu 3,6 milj. euroa, joka on lähes 2,0 miljoonaa euroa vuotta2012 vähemmän. Maakunnan liitot ovat yhteistyössä tehneet kansanedustajien kauttaraha-asiainaloitteen, jotta määrä saataisiin vähintään vuoden 2012-2013 tasolle. Keski-Pohjanmaan liiton osalta vähennykset tarkoittavat siten, että vuonna 2014 maakunnankehittämisrahaa olisi vain noin 100.000 euroa, kun vuoden 2013 taso oli 155.000 eu-roa, vuoden 2012 taso 210.000 ja vuoden 2011 taso noin 700.000 euroa. Huomioidenvuosien 2011-2012 myöntövaltuudet ja päättyneistä hankkeista kertyvät säästöt, maa-kunnan kehittämisrahaa vuonna 2014 olisi vapaana myönnettävissä uusiin hankkeisiinnoin 150.000 euroa.

Tavoitteet/ToteutusOSKE:n jälkeistä kemien kehittämisen kokonaisuutta pyritään jatkamaan hakemallaINKA-ohjelmaan hankekohtaisella haulla. Lisäksi käynnistetään alueellinen älykkäänerikoistumisen tavoitteiden mukaisen teknologiaohjelman laatiminen.

Maakunnan kehittämisrahan määrällinen säilyminen valtion vuoden 2014 talousarvi-ossa varmistetaan yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa.


5.2.2 Aluesuunnittelu

Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat

Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakun-takaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavatkokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaakuntien kaavoituksen laatimista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viran-omaisilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutumista, mikä koskee myös maa-kunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maa-kuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvistaa sen lainvoimaisuuden.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa,edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutetaan:- seuraamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja lainsäädäntöä- osallistumalla viranomaisneuvotteluihin,- antamalla lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön suunnit-

teluun liittyvistä suunnitelmista sekä- osallistumalla aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä

muihin tilaisuuksiin.

Tuulivoimakaavan laadinta, maakuntakaavan 4. vaihe

Hallitusohjelman mukaan tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen hyvälle laadulleja kaavoitukselle varataan riittävät resurssit. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden (13.11.2008) mukaan maakuntakaavoituksessa osoitetaan tuulivoiman hyödyn-tämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti useam-man voimalan yksikköihin. Keski-Pohjanmaan liitto on laatinut Pohjois-Pohjanmaanliiton kanssa ylimaakunnallisen manneralueiden tuulivoiman selvityksen, jota käyte-tään lähtömateriaalina maakuntakaavaa laadittaessa.

Tavoitteet/ToteutusManneralueiden tuulivoiman rakentamista ohjaavaa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaa-kuntakaavaa valmistellaan yhteistyössä kaavakonsulttina toimivan Ramboll FinlandOy;n kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto on saanut ympäristöministeriöltä noin 150 000euron avustuksen tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavan laatimista varten omara-hoitusosuuden ollessa tuolloin noin 65 000 euroa. Kuntien kaavoitusvastaavista ja lii-ton edustajista koostuva alueellinen kaavatyöryhmä seuraa yhteistyössä maakuntakaa-voituksen toteutusta ja alueiden käytön kehittämisen arviointia. Tuulivoimaa käsitte-levä vaihekaava valmistuu vuonna 2014.

Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (KA-KEPOLI)

Maakunnan liittojen uusi lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelmanlaatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena,maakunnallisena tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginensuunnittelu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maan-käytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liiken-nealan yhteistyömuotoja.


Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma(KAKEPOLI) on valmistunut vuonna 2011. Tavoitteiden edistämisestä ja toteutumi-sen seurannasta on laadittu aiesopimus.

Tavoitteet/ToteutusKainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI)ja sen aiesopimuksen toteutumisen seuranta muodostaa puitteet kolmen maakunnanliikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja sen edellyttämälle jatkuvalleyhteistyölle. Maakunnan liittojen ohella alueen elinkeino- liikenne ja ympäristökes-kukset osallistuvat liikennestrategian valmistelutyöhön. Seurantatyössä tarkennetaanvuosittain kärkitehtäviin liittyvät seuraavan vuoden keskeiset toimenpiteet ja painotus-ten toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan Pohjois-Pohjanmaan lii-ton johdolla työskentelevässä seurantaryhmässä. Seuranta on järjestetty siten, ettämaakunnan liitot laativat vuosittain yhteenvedon toimenpiteiden toteutumisesta, vai-kuttavuudesta sekä liikennejärjestelmän tilan kehityksestä. Kansallisessa liikennejär-jestelmäsuunnittelussa osallistutaan vuonna 2014 valmistuvan aluerakenteen ja liiken-teen kehityskuvan (ALLI) valmistelutyöhön.

Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminenja yhteensovittaminen

Maakunnan liittojen uusi lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnon-varoja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittami-nen. Tehtävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteenalueellisia intressejä. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin aihepiiriin liittyviä tehtävä-kokonaisuuksia.

Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamiensulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien jamaankäytön yhteensovittamiseen.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liitto osallistuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Oulun toi-mipaikan johdolla toteuttamaan ns. happamien sulfaattimaiden ylimaakunnalliseentutkimushankkeen. Sen kautta saadaan tutkittua tietoa maa-alueiden ja vesistöjen hoi-don suunnitteluun ja kunnostamiseen ottaen huomioon mm. uudet vesiensuojelumene-telmät, kustannustietoisuus ja parhaat ympäristökäytännöt. Keski-Pohjanmaan alueellahankkeen vaikutukset keskittyvät erityisesti Lesti- ja Perhonjokilaaksoihin ja jossakinmäärin Kruunupyynjoen valuma-alueelle. Toiminnan pohjalta on tarkoitus käynnistääerillishankkeita, joilla voidaan toteuttaa tutkimustuloksiin pohjautuvaa vesien tilan pa-rantamista.

Keski-Pohjanmaan maakunnassa on laajat pohjavesivarat. Toteutetun Keski-Pohjanmaan POSKI-hankkeen yhteydessä ovat kunnat esittäneet tarpeita tutkia pohja-vesialueiden geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita sekä laatia virtausmallin-nuksia maankäytön erilaisten käyttötarpeiden yhteensovittamiseksi. Tämän toteutta-miseksi on käynnistetty ELY:n, Kannuksen kaupungin, Toholammin kunnan, Vetelinkunnan ja Halsuan kunnan, liiton ja GTK:n Länsi-Suomen yksikön toimesta yhteis-hanke.


Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteetkeskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovatKeski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma 2007–2013 ja vuonna 2012 valmistunut Keski-Pohjanmaan ilmastostrategia.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liitto koordinoi maakuntahallituksen päätöksen perusteella ja Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelman pohjalta käynnistettyä uusiutuvan energian koordinaatio-ryhmän toimintaa. Ryhmän on tarkoitus edistää bioenergiaohjelman tavoitteiden toteutta-mista seuraavilla toimenpiteillä: järjestää teemapohjaisia kokoontumisia ja vierailuita,edistää toimijoiden välistä hankeyhteistyötä ja hankehautomotoimintaa sekä toteuttaaosaltaan edunvalvontaa ja vaikuttamista ajankohtaisiin asioihin. Koordinaatioryhmänpuitteissa toteutetaan erillishankkeena ja -rahoituksella uusiutuvan energian arvoketju-jen määrittelyä ja toteuttamista.

Keski-Pohjanmaalla on laadittu maakunnallista Keski-Pohjanmaan ilmastostrategiaa. Tämävastaa valtioneuvoston selonteossa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan ”valtioneuvostoedellyttää, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto- ja energiastrategi-ansa sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian poh-jalta.”

Kulttuuriympäristöjen inventoinnilla edistetään valtioneuvoston periaatepäätöksenmukaisten arvokkaiden maisema-alueiden säilymistä. Keski-Pohjanmaalla on vuoden1995 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti yksi valtakunnallisesti arvokasmaisema-alue Toholammilla. Parhaillaan on menossa uudelleeninventointi, jonka pe-rusteella valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus uusia vuoden 2015 aikana. Val-takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti arvokkaat maisema-alueet onosoitettava maakuntakaavoissa.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetut kulttuuriympäris-tön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet on osoitettu valtioneuvos-ton periaatepäätöstä laajempina. Keski-Pohjanmaan liitto on uudelleen inventoinninosalta osallistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimaan inventointi-hankkeeseen. Inventointihankkeessa on valmistunut Maaseudun kulttuurimaisemat jamaisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan jaPohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävämaakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita käsittelevä vastaava raportti. Jatkossaympäristöministeriön työryhmä valmistelee valtioneuvostolle esityksen valtakunnalli-sesti arvokkaista maisema-alueista kaikkien valtakunnallisten inventointien valmistut-tua vuoden 2014 loppuun mennessä. Maakunnallisesti arvokkaiden maisemien osaltamaakunnan liitto huomioi inventoinnin lähtötietoaineistona seuraavan kerran aihepii-riä koskevan maakuntakaavan päivityksen yhteydessä.

Lisäksi Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin jayleisötilaisuuksiin. Erityisesti keskitytään uusiutuvia energiamuotoja ja luonnonvarojen kes-tävää käyttöä kehittäviin toimenpiteisiin, vesistöjen hoitoon ja tulvasuojeluun.


Liikenneväylien ja logistiikan kehittäminen ja hankkeet

Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon, valtakunnan liikennepolitiikan kärkihankkeet ja -tehtävät sekä maakunnalliset painopisteet on määritelty KAKEPOLI liikennejärjestelmä-suunnitelmassa. Suomen toteuttamaa liikennepolitiikkaa ja -investointeja linjataan LVM:njohdolla laaditussa ja eduskunnan hyväksymässä Liikennepoliittisessa selonteossa.

Pääteiden, sataman ja rautatieverkon ohella lisätään edunvalvontaa myös huonokuntoistenalemman tieverkon yhteyksien peruskorjaukseen ja kunnossapitoon.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liiton tavoitteena on vaikuttaa erityisesti Liikennepoliittisen selonteontoteuttamiseen sekä Liikenneviraston valtakunnalliseen suunnitteluun.

Kruunupyyn lentokentän liikennöinnin ja palvelutason säilyminen on keskeinen edunval-vonta- ja kehittämiskohde. Toinen kärkikohde on Kokkolan satamaväylän syventäminen 14metriin siten, että investointi käynnistyy vuonna 2016

Raideliikenteellä on kasvava rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä. Suomen pääradalla on ka-pasiteettiongelmia eikä radan liikennöinti ja asemaseutujen palvelutaso vastaa nykyisiä vaa-timuksia. Keskeinen tavoite on Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen toteuttaminen kokonaisuutenailman katkoja ja kaksoisraiteen toteuttaminen Kokkola–Ylivieska-välille. Tärkeää on tarkas-tella ja turvata raideliikennepohjaisen henkilö- ja tavaraliikenteen, myös transitoliikenteen,kehitys- ja toimintaedellytykset. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan satamien ja suunniteltujenlogistiikan solmupisteiden toimintaedellytysten kehittämiseen.

Maakunnan tärkeitä päätieverkon yhteyksiä ovat valtatie 8, 13 ja 28 sekä kantatiet 63–86 ja58. Toimenpiteissä painottuvat aktiivinen toiminta mm. Kasitie ry:n hallituksessa ja työva-liokunnassa.

Alempiasteisen tieverkon keskeinen toimenpide on turvata kansallisen puuhuollon teema-ohjelman hankkeiden toteutus ja varautua alemman tieverkon merkitsevyystarkastelunkäynnistämiseen yhteistyössä mm. ELY-keskuksen kanssa.

Euroopan komission liikenteen TEN-T-ydinverkon hankkeet on päivitetty vuoden 2013aikana. Suomen pääradan varren maakuntien (Lappi–Uusimaa), suurimpien kaupunkien se-kä Ruotsin alueiden tavoitteena on, että ns. Bothnian Corridor (Tukholma–Haaparanta-Tornio–Helsinki) saadaan osaksi TEN-T-ydinverkkoa. Hankekonsortio on suunnitellut jakäynnistänyt Interreg IVC Itämeri -ohjelmasta rahoitetun kansainvälisen kehittämishank-keen.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liitto jatkaa aktiivista toimintaa ns. Bothnian Corridor -työryhmässä,jonka kautta pyritään vaikuttamaan Euroopan laajuiseen ydinverkkoon.


5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta

Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi

Aluehallinnon ja aluekehittämislain uudistuksessa maakunnan liittojen tehtäviin lisät-tiin vastuu alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinninyhteensovitus ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tut-kimuksen kehittämissuunnittelua.

Tavoitteet/ToteutusJo lakiuudistusta ennen liitto hoiti kyseisiä tehtäviä. Lakiuudistus luo aiempaa vah-vemman aseman liitoille toimia ennakointitehtävissä. Valtioneuvosto päätti15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli KESU:n vuosille2011-2016. Suunnitelma sisältää muun muassa koulutuksen määrälliset kehittämista-voitteet eri koulutusmuodoille ja -aloille. Mitoitustavoitteet kohdennetaan suuralueilleja mahdollisesti maakuntakohtaisesti.

Keski-Pohjanmaan ammatilliseen peruskoulutukseen on kohdistettu noin 10 % vähen-nykset aloituspaikkoihin vuosille 2014-2016, pääosin ikäluokkien alenemisesta johtu-en. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkoihin on lisäksi kohdistettu vuosille 2013-2016peräti 20 % leikkaus. Ammattikorkeakoulujen toimiluvista päätetään vuoden 2013 lo-pussa, ja ennakkoarvioiden mukaan Centrian tulevaisuus on haasteellinen.

Tämä kokonaisuus – koulutustarpeiden ennakointi - on tyypillinen monialaisen maa-kuntaliiton työsarka, jossa aluekehittäminen ja edunvalvontatyö kietoutuvat yhteenerottamattomasti. Tavoitteena on pitää kiinni yhdessä oppilaitosten kanssa asetetuistatavoitteista aloituspaikkamäärien osalta. Keski-Pohjanmaan osalta myönteistä on ikä-luokan maan keskitasoa parempi kehitys ja koulutuksen vetovoima.

Sivistys ja koulutus

Liiton tehtävänä on tukea maakunnan koulutuksen strategista kehittämistä kaikilla eritasoilla ja kaikkiin suuntiin. Keskipohjalaisen sivistysyhteisön kehityksessä liitto onmukana maakunnallisten julkisten yhteisöjen ja kansalaisyhteisöjen kanssa. Opetus- jakulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan EAKR- ohjelmista toteutettavien hankkei-den valmistelu ja rahoitus on maakunnan liittojen vastuulla. Maakunnan liitto laatiikuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen.

Tavoitteet/ToteutusLiitto edistää alueen oppilaitosten toimintamahdollisuuksia, riittävän laajan osaamisenja työvoiman alueellista tarjontaa ja edistää kehittämisyhteistyötä oppilaitosten ja yri-tysten välillä. Keskipohjalaisille pyritään tarjoamaan tasavertaisesti monialaiset koulu-tusmahdollisuudet eri koulutusasteilla, siten että koulutuksen jälkeinen työnsaantisuh-de on hyvä.

Yhteispalvelun edistäminen

Liiton tulee edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitettuayhteispalvelua alueellaan.


Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan maakunnan osalta yhteispalvelupisteiden toiminnan aktivointi japalvelutarjonnan laajentaminen siirtyy valtakunnallisen pilottivaiheen jälkeen alka-vaksi vuonna 2015. Tavoitteena on nykyisten yhteispalvelupisteiden säilyminen kun-nissa sekä palvelutason laajentaminen monikanavaisilla ratkaisuilla.

Järjestetään yhteispalvelupisteiden yhteistapaamisia sekä yhteiskokouksia palveluntar-joajien ja toimeksisaajien kesken. Palvelutarjontaa pyritään laajentamaan myös työ-hallinnon ja erilaisen kansalaistoiminnan (esim. yhdistykset) osalta AVI:n ja liiton yh-teistyöllä.

Hyvinvointi

Liiton tavoitteita hyvinvoinnin kehittämisessä määrittävät Keski-Pohjanmaan hyvin-vointistrategia, alueellinen hyvinvointisopimus sekä strategian toteuttamissuunnitel-ma. Tehtäväänsä liitto toteuttaa yhteistyössä maakunnallisten ja kansallisten hyvin-vointialan kehittäjien kanssa. Kumppaneita ovat hyvinvointialan osaamisorganisaatiotyhdistyksistä suuriin kuntayhtymiin saakka. Keskipohjalainen hyvinvointikäsitys onlaaja ulottuen perusturvasta henkisiin yhteisöihin saakka. Vapaa-aika, kulttuuri, tai-teet, liikunta ja harrastukset sekä niissä tapahtuva kehitys on osa hyvinvoinnin toimin-takenttää.

Tavoitteet/ToteutusHyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat maakunnallisen hyvinvointi-työn päätavoite. Hallitusohjelmalinjausten sekä kunta- ja aluerakenteen uudistuksienpitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia pyritään ennakoimaan. Mahdollisuuksia kan-sainväliseen hyvinvoinnin kehittämisyhteistyöhön selvitetään. Hyvinvointityön tavoit-teet ovat strategian mukaisesti: keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat;saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut; terveyttä edistävät elämäntavatvahvistuvat; kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat sekä elinympäris-tön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat.

Hyvinvointitiedon eri menetelmien kuten soveltuvien indikaattorien ja sähköisen hy-vinvointikertomuksen käyttöönottoa alueen kunnissa edistetään. Hyvinvoinnin kehit-tämishankkeiden osalta Centria ammattikorkeakoulu hallinnoi vuonna 2013 alueellistakehittämishanketta, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisevän hyvinvointityön lisäämi-nen.

Hyvinvoinnin pyöreä pöytä liiton koordinoimana jatkaa alueen hyvinvointitoimijoidenyhteistyötä. Vuoden 2013 loppuun mennessä toteutuu pohjalaismaakuntien kanssa ti-lattu hyvinvointibarometri, joka tuottaa asiantuntijatietoa maakuntien hyvinvoinninkehittymisestä. Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maakuntien yhteishankkeena onvalmistelussa Hyvinvoinnin ja kulttuurin ylimaakunnallinen kehittämishanke, johonhaetaan kansallista OKM:n rahoitusta.

Kulttuuri ja liikunta

Kulttuuri on osa viestintä ja markkinointistrategiaa, hyvinvointistrategiaa ja matkailu-strategiaa ja niiden maakunnallista toteuttamista. Keski-Pohjanmaalla on vuoteen2015 voimassa oleva kulttuuri- ja liikuntastrategia. Alueelle on ominaista vahva jamonipuolinen kulttuuriperintö. Liittojen tehtävästä asettaa alueelliset taidetoimikunnatja liikuntaneuvostot on valmisteilla lainsäädännön muutoksia.


Tavoitteet/ToteutusMaakunnan kulttuuritoimijoiden välinen koordinaatio ja yhteinen markkinointi ovatkeskeinen toiminnallinen tavoite. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön mahdolli-suudet selvitetään ja yhteistyötä edistetään. Kulttuurista toimeliaisuutta alueen yhtei-söissä ja yhdistyksissä pyritään lisäämään. Hankkeiden ja järjestöyhteistyön kautta ak-tivoidaan erilaisia kohderyhmiä liikunnalliseen elämäntapaan.

Kulttuurin aluehallintomallia ja tapahtumien koordinointia selkiytetään yhdessä alu-een keskeisten toimijoiden kanssa. Kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmä ko-koontuu 4-6 kertaa vuodessa. Pohjalaismaakuntien yhteisen kulttuurineuvottelukun-nan tai vastaavan yhteistyöfoorumin mahdollisuutta tarkastellaan.

Aluekehityslaki uudistuu 1.1.2014 lukien. Maakuntaliiton uutena tehtävänä on kult-tuuriasioiden suunnitelmallisuuden edistäminen. Kulttuuriasioiden alueellista koordi-naatiota toteutetaan maakuntaliiton ja kuntien, alueellisen kulttuurin ja luovan talou-den yhteistyöryhmän sekä kulttuurirahaston ja kulttuuriliiton yhteistyönä. Maakunta-liiton ja kulttuuriliiton yhteistyönä lisäksi on laadittu kulttuuriliiton toimintasuunni-telma vuoteen 2015 ja strategiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka. Keski-Pohjanmaanmaakuntaliiton vuoden 2014 talousarviossa osa-aikaisen kulttuurikoordinaattorinpalkkaukseen on määrärahavaraus 2 pv/vko, joka sisältää työosuutena myös kulttuuri-liitto ry:n aikaisempien vuosien avustuksen.

Vetovoimaista maakuntaviestiä liitto organisoi yhdessä kuntien ja hiihtoväen kanssa.Maakuntaviesti vuonna 2014 järjestetään Pedersören Lappforsissa.

Vetovoima ja viestintä

Liitto rakentaa maakunnallista identiteettiä maakunnan muiden toimijoiden kanssa.Liitto jatkaa ja tehostaa sisäistä ja ulkoista viestintäänsä. Luovuutta ja osaamista tue-taan maakuntaohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Matkailu on osa kokonaisvaltaistaalueviestintää. Alueellisen kilpailukyvyn lisääminen on liiton strateginen päämäärä.

Tavoitteet/ToteutusMaakunnan viestintä- ja markkinointistrategian mukaisesti korostuvat kulttuuri, tapah-tumat ja matkailu. Lisäksi vahvistetaan elinkeinolähtöistä alueviestintää ja yleensäkinmarkkinointikyvyn osaamista.

Maakunnan tunnettuuden rakentamisen kautta vahvistetaan alueen tuottajien ja toimi-joiden markkinointiviestintää. Maakunnan imagoa rakennetaan pitkäjänteisesti. Kan-sainvälisyysstrategiatyöskentelyn kautta linjataan kansainvälisen viestinnän tavoitteet.

Vuoden 2014 painopisteenä on liiton www-sivuston uudistaminen. Tavoitteena onluoda maakuntaportaali www.keski-pohjanmaa.fi, jossa on nykyistä kattavammin esil-lä maakuntaliiton oman toiminnan lisäksi alueen toiminta laajemmin, tilasto- ja enna-kointitietoja sekä EU-rahoitustietoa.

Kansainvälistyminen

Kansainvälistyvä Keski-Pohjanmaa voi kehittyä kolmea tietä: 1) kansainvälisen liike-toiminnan edistäminen, 2) maakunnan yhteisöjen pyrkimysten tukeminen kansainväli-sen yhteistyön luomisessa ja 3) kansainvälisten organisaatioiden toiminnan lisääminenalueella.


Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan elinkeinoelämän, kuntien, hyvinvointitoimijoiden ja kulttuurituot-tajien kilpailukyvyn edistäminen suunnitellaan myös kansainvälisen yhteistyön taikansainvälistymisen kautta. Uusi kansainvälisyysstrategia valmistuu keväällä 2013.Liitto koordinoi maakunnallista kansainvälisyystyötä yhdessä muiden maakuntien jaministeriöiden tai muiden julkisten organisaatioiden kanssa.

Ylikansalliset Interreg-ohjelmat ja ylikansalliset jäsenyydet, kuten Merenkurkun, Pe-rämerenkaaren yhdistyksen, sekä Euroopan laajuisen AER-verkoston yhteistyö vah-vistavat alueen mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Liitto jatkaa Itä- jaPohjois-Suomen Brysselin toimiston ja NSPA-verkoston yhteistyötä.

Matkailu

Matkailuelinkeinon kehittämiseksi on toteutettu Keski-Pohjanmaan matkailustrategiaja toimenpideohjelma 2007–2013. Matkailustrategiassa esitetään matkailuelinkeinonkehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmassa on ohjeellisesti esitettystrategiaa toteuttavat hanke-ehdotukset (yhteensä n. 2,2 miljoonan euron arvosta).Keskeiset linjaukset ovat matkailukeskittymien määrittäminen sekä maakunnallisenmyynti- ja varausjärjestelmän toteuttaminen yhdessä toimijoiden kanssa.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liitto tehostaa yhteistyötä Kokkolan matkailuosakeyhtiön kanssa jajatkaa maakunnallisen matkailustrategian ja toimenpideohjelman toteuttamista ja senkoordinaatiota. Painopiste on matkailukeskittymittäin laadituissa toteuttamissuunni-telmissa ensisijaisesti osahankkeiden ja erillisrahoituksen avulla. Tavoitteena on vah-vistaa kehittämisen koordinaatiota ja yhteisiä portaaliratkaisuja. Maakunnassa on käy-tössä maakunnallinen matkailun myynti- ja varausjärjestelmä (on-line).

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet

Tavoitteet ja keinot edunvalvonnan osalta

Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa työskentelyä koko maakunnan edun ja kehittämisenpuolesta. Työtä tehdään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sitoutuneesti maakunnanaseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, sen kehityksen vauhdittamiseksi ja maakun-taidentiteetin lujittamiseksi. Tärkeänä painopisteenä pidetään maakunnan sisäisen yh-teistyön kehittämistä. Maakunnan yhtenäisyyttä ja kiinnostavuutta lisätään ennenmuuta tuloksellisella kehittämistyöllä ja alueen tunnetuksi tekemisellä sekä kansalli-sesti että kansainvälisesti.

Elinkeinoelämän monipuolisuus, aktiivisuus ja tulevaisuushakuisuus nähdään keskei-senä edunvalvonnallisena tehtävänä. Maakunnan todellisuus liike-elämän kilpailuky-vyn, positiivisen väestön kehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja luonnonvarojen run-sauden osalta on olennaisesti yleistä tunnettuutta tai mielikuvia parempaa.

Keski-Pohjanmaan liitto tukee Kokkolan asemaa kehittyvänä, kiinnostavana ja veto-voimaisena maakuntakeskuksena. Kansalliset uuden kaupunkipolitiikkatavoitteet ko-rostavat suurten kaupunkien roolin vahvistamista, jolloin keskisuurten maakuntakes-kuskaupunkien ylimaakunnallinen yhteistyö nousee uuteen merkitykseen. Tässä työs-sä maakuntien liitot voivat olla yhteistyössä keskuskaupunkien kanssa.


Koko maakunnan saaminen kasvuun säilyy yhtenä keskeisimmistä kehittämishaasteis-ta. Keski-Pohjanmaa haluaa nousta taloudellisilla mittareilla mitaten ja uutta luodenykkösmaakuntien joukkoon. Yhteistyötä Meripohjola-kasvuvyöhykkeen ja Botnia-alueen toimijoiden kesken edistetään.

Alueen kuntatalouden vahvistamiseen liitto vaikuttaa jatkossakin kaikin käytettävissäolevin keinoin. Valtionosuusuudistuksen toteutumista ja vaikutusta seurataan. Kuntienyhteistyötä, työnjakoa ja uusia yhteistyömalleja halutaan lisätä. Koulutusyhtymän, lii-ton sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelun kuntayhtymän yhteistyö tarjoaa tässä-kin mielessä mahdollisuuksia. Ylialueellinen yhteistyö sekä kansallisesti että kansain-välisesti mahdollistaa synergiaetuja ja uusien tuottavien palvelumallien sekä toiminta-tapojen käyttöönottoa.

Myönteisen maakuntakuvan rakentaminen sekä Keski-Pohjanmaata kohtaan tunnetun kiin-nostuksen ja vetovoiman lisääminen

Keski-Pohjanmaan liitto edistää maakunnan vetovoimaisuutta sekä kansallisesti ettäkansainvälisesti. Toimenpiteitä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja ylikansallisissaprojekteissa monipuolistetaan. Euroopan Unionin rakennerahastokausi tarjoaa työllesekä mahdollisuuksia että resursseja.

Erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan imagon vahvistamiseen sekä sitä tukevanviestinnän ja markkinoinnin tehostamiseen. Yhteishankkeella toteuttaa markkinointi-ja viestintästrategiaa yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Maakunnan profii-lin nostamiselle on tilausta. Kaudella 2012-2014 luotava Keski-Pohjanmaan kansain-välistymisstrategia osaltaan vahvistaa maakunnan kansainvälistä ilmettä, tunnettuuttaja kilpailukykyä. Liikunta, matkailu ja kulttuuri ovat keskeinen osa alueen vetovoi-maisuuden ja hyvinvoinnin pitkäjänteistä rakentamista.

Palvelukokonaisuuksien varmistaminen

Maakunnan palvelu- ja kehittämiskyvyn varmistamiseksi liitto pyrkii lisäämään toimiakeskipohjalaisen, kuntalähtöisen ja verkostoperusteisen maakuntahallinnon ja palvelu-järjestelmien kokoamiseksi. Tähän tähtäävää valmistelua tehdään yhteistyössä muidenmaakunnallisten kuntayhtymien ja alueen kuntien kanssa.

Maakunnallisten kuntayhtymien yhteistyön syventämisen ohella yhteistyötä lisätäänmuiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Tässä työssä maakunnallisilla järjestöilläon jatkossa keskeinen rooli. Keski-Pohjanmaalla kansalaismaakunta nähdään vahvanaja vahvistuvana alueellisena voimavarana.

Kunta- ja palvelurakenteen maakunnallisessa suunnittelussa liitto on aktiivisesti mu-kana. Yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa luodaan jatkossakin malleja, joil-la maakunnan ja yhteistyöalueen asukkaiden palvelut turvataan ja kustannuskehityspidetään hallinnassa. Yhteistyön tiivistämisessä ja palveluiden saatavuuden varmista-misessa painoa pannaan myös maakuntaverkon kattavaan ja nopeaan toteuttamiseensekä sen hyödyntämiseen. Keski-Pohjanmaa tarvitsee omannäköisen maakuntahallin-to- ja palvelumallin.


Maakunnan edunvalvonnan vahvistaminen

Ulkoisessa edunvalvonnassa Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä maakuntien välis-tä yhteistyötä kehittämis- ja edunvalvontatyön osalta erityisesti EU-tavoitealuemaakuntien ja naapurimaakuntien kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovatPohjois-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat. Yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssavahvistetaan Ruotsin ja Pohjoismaiden verkostoissa.

Brysselin Eurooppa-toimiston palvelut järjestetään yhteistyössä muiden Pohjois-Suomen ohjelma-alueen sekä vuoden 2013 alusta myös Itä-Suomen maakuntien kans-sa. Niin ikään liitto korostaa monipuolista kanssakäymistä poliittisten toimijoiden,valtion aluehallintoviranomaisten ja valtion keskushallinnon kanssa.

Valtion alueellistamistoimien maakunnallinen hyödyntäminen

Hallitusohjelman mukaisesti valtion toimintojen alueellistamista yhdessä keskittämi-sen kanssa jatketaan. Alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä on nimetty elokuussa2011. Toiminta pohjautuu asiasta annettuun lakiin. Alueellistamista koskeva laaja-alainen kansallinen selvitystyö osoittaa, että merkittäviä alueellistamisratkaisuja ontehty.

Keski-Pohjanmaan liitto näkee viranomaistoimintojen sijoittumisen Keski-Pohjanmaalle mahdollisuutena vahvistaa maakunnan hallinnollista asemaa, osaamis-perustaa ja korkeakoulutetun väestön sijoittumista alueelle. Erityisesti Kokkolalla onluontevat edellytykset vastaanottaa valtion viranomaistoimintoja erinomaisten julkis-ten palvelujen, ammattitaitoisen henkilöstön saannin, liikenteellisen sijainnin sekäKokkolassa sijaitsevien valtion omistamien, osin vajaakäyttöisten tilojen takia.

Keski-Pohjanmaalla alueellistamisen ensimmäiset tavoitteet ovat täyttyneet. Kesä-kuussa 2004 sisäasiainministeriö teki päätöksen Väestörekisterikeskuksen tietohallin-toyksikön ja lokakuussa 2004 kauppa- ja teollisuusministeriö Geologisen tutkimus-keskuksen Länsi-Suomen yksikön sijoittumisesta Kokkolaan. Molemman täällä toimi-van yksikön vahvistaminen nähdään luontevimpana alueellistamisen jatkona.

Alueellistamismahdollisuuksia kannattaa selvittää myös yksityisen sektorin kanssa.Tällaisia Kokkolaan kohdistuneita myönteisiä ratkaisuja ovat tehneet ainakin ElisaOyj ja Tapiola Yhtiöt. Vuonna 2014 selvityskohteena on valtion tutkimuslaitosuudis-tukseen liittyen tavoite saada luonnonvaratutkimuksen resursseja vahvistettua ja alu-eellistettua Keski-Pohjanmaalle. Luonnonvara-alan edunvalvontaa tehdään Biolaakso–verkostona.

Keskeisten investointien varmistaminen

Merkittävä ja lisääntyvä osa edunvalvontaa ja aluekehittämistä on yhteistyö sekä lä-heinen kumppanuus maakunnan yrityselämän kanssa. Liiton tavoitteena on tukea yri-tysten investointihalukkuutta, pysymistä ja kasvua maakunnassa. Myös uusien yritys-ten sijoittumista ja investointeja tavoitellaan liiketoiminnaltaan vireään maakuntaan.Kokkolan hyvät liikennöintiyhteydet kaikkialle Suomeen ja muihin pohjoismaihin,lento-, rautatie- ja meriyhteydet tarjoavat keskeisen sijainnin yrityksen toimintapis-teelle. Vuonna 2013 luotava kansainvälistymisstrategia kokoaa yhteen alueen toimi-joiden intressit kansainvälistymistarpeiden osalta sekä kartoittaa keinoja tavoitella


kansainvälistymisestä syntyviä hyötyjä yritysten kasvulle, työllisyydelle, matkailulle,palveluille ja muulle hyvinvointia ja kilpailukykyä rakentavalle yhteistyölle.

Lähivuosien konkreettisia toimia ovat kaivoshankkeiden liikkeelle saanti. Ullavaantavoitteellisesti tulevan litiumkaivoksen ja sitä palvelevan Kaustisen rikastamon ra-kentaminen on tärkeä maakunnallinen investointikohde. Se edistää samalla Kokomaakunta kasvuun –tavoitetta. Litiumkaivostoiminnan käynnistämisen ohella pyritäänennakoimaan ja varautumaan litiumin jatkojalostamiseen. Keskeisessä asemassa ontutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen sekä jalostavan teollisuuden yksiköi-den etabloitumisen edistäminen maakuntaan.

Suurten liikenneinfrastruktuurihankkeiden, muun muassa Seinäjoki-Oulu –ratahankkeen (ml. Kokkola-Ylivieska –kaksoisraide) ja VT 8:n, toteuttamisesta huo-lehditaan sekä omalla että maakuntien yhteisellä edunvalvonnalla. Euroopan laajuises-sa TEN-liikenneverkon uudistamisessa keskeinen tavoite on Bothnian Corridorinsaaminen TEN-T-ydinverkkoon. Toimintaa edistetään edunvalvonnalla yhdessä suo-malaisten ja ruotsalaisten alueiden ja kaupunkien kanssa. Kehittämistyön resursoimi-seksi on saatu rahoitusta Interreg-Itämeri –ohjelmasta (4,8 M€).

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman roolin vahvistamista ja sen liikennemäärän lisää-mistä jatketaan alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Kokkola-Tukholma–lentoyhteys tulisi saada avattua uudelleen edistämään Suomen ja Ruotsinvälistä liikennöintiä ja yhteistyötä.

Kannuksen Metla-yksikkö jatkaa ylikansallisesti verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä,jossa tutkitaan puun ainesosien hyödyntämistä teollisuuden raaka-aineina sekä energi-an lähteenä. Yliopistokeskus Chydenius koordinoi tutkimus- ja kehitysyhteistyötäpuun kaasutusta energian tuotannossa. Kokkolassa on perinteisesti vahvaa kemianteol-lisuutta sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Pyhäsalmen Laguna-hankkeen mahdolli-nen toteutuminen heijastuisi myös Keski-Pohjanmaalle.

Maakunnan kehittämisrahaa on käytetty maakunnan strategisen osaamisen ja kilpailu-kyvyn kehittämisen osana. Kehittämisrahan turvaaminen on huomioitava keskeisenäedunvalvonnallisena tavoitteena.

5.4 Hanketoiminnan tavoitteet

Keski-Pohjanmaan liiton hallinnoimat hankkeet palvelevat ja toteuttavat ensisijaisestikoko maakunnan kehittämistä ja suunnittelua. Vuoden 2013 lopussa ovat päättyneetmerkittävät monivuotiset ohjelmakauden 2007-2013 hankkeet:- Meripohjola-kasvuvyöhyke -kehittämishanke (1521)- VIMMA -hanke 2011-2013 (1525)

EU-ohjelmakauden 2007-2013 rahoituksella hankkeita voidaan toteuttaa 4/2015 saak-ka, jolloin ohjelma sulkeutuu. Tavoitteena on kuitenkin päästä tekemään päätöksiäuuden ohjelmakauden EU-hankkeista viimeistään 3/2014. Keski-Pohjanmaan liitollaon suunnitelmana käynnistää toteuttajana seuraavia hankeaihioita:- Vetovoimaisuuden, alueviestinnän ja markkinoinnin kehittäminen,- Kulttuurin ja kansalaislähtöisyyden kehittämishanke,- Em. teemat voidaan yhdistä samaan hankkeeseen, ja niillä voidaan edistää alueen

matkailullisia ja maakuntajuhlavuoden 2015 tavoitteita.


Keski-Pohjanmaan liiton EAKR-tekninen tuki/hallinnointi 2007-2013 (1501)

Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät toimenpideohjelman hallinnointiin,seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, valvontaan ja tarkastukseen sekä toimiin, jollaparannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia. Teknisen tuen käytöstäpäättää vuosittain ohjelman seurantakomitea käyttösuunnitelman pohjalta. Käyttö-suunnitelmat hyväksytään Keski-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmässä. Hankejatkuu kesäkuun loppuun saakka vuonna 2015. Vuoden 2015 talousarvion loppusum-ma on 180 550 euroa.

Tavoitteet/ToteutusSeurannan ja tarkastusten ajantasaisuus ohjelmakauden lopun varojen käyttöön saami-seksi.

Pohjois-Suomen koordinointi/EAKR tekninen tuki, toimeenpano ja hallinnointi 2007-2013(1502)

Keski-Pohjanmaan liitolla on koordinointivastuu Pohjois-Suomen (Lappi, Pohjois- jaKeski-Pohjanmaa) Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) toteuttamisesta. Oh-jelman koordinointi pitää sisällään ohjelman toteuttamisen seurannan, valvonnan,viestinnän, raportoinnin sekä jatkuvan itsearvioinnin. Koordinaatiotyöryhmän puheen-johtajuus on Keski-Pohjanmaan liitolla. Seurantakomitean sihteeristön puheenjohta-juus siirtyy vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaalle.

Hankkeen tehtävänä on huolehtia kolmen maakunnan (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) yhteisen Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman (2007-2013) koor-dinoinnista. Keskeiset tehtävät on määritelty valtioneuvoston asetuksella ja maakunti-en välisellä sopimuksella. Hanke jatkuu kesäkuun loppuun saakka vuonna 2015. Vuo-den 2015 talousarvion loppusumma on 72 700 euroa.

Tavoitteet/ToteutusKeskeisenä tavoitteena on Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmaan liittyvien hallinnointi jatoimeenpanotehtävien hoitaminen siten, että mahdollistetaan ohjelman hyvä ja tehokashallinnointi sekä mahdollisimman täysimääräinen ja onnistunut toteutus.

Pohjois-Suomen koordinointi/EAKR tekninen tuki, viestintä 2007-2013 (1511)

Hankkeen tehtävänä on huolehtia Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman koko aluettakoskevasta viestinnästä Pohjois-Suomelle laaditun viestintäsuunnitelman pohjalta.Keskeisimpänä viestintäkanavana toimii hankkeen varoin perustettu Pohjois-Suomenrakennerahastoportaali www.pohjois-suomi.fi. Viestinnän tueksi on perustettu Poh-jois-Suomen viestintäverkosto. Vuoden 2015 talousarvion loppusumma on10 100 euroa.

Tavoitteet/ToteutusPohjois-Suomen rakennerahastoportaalin ajantasaisuudesta ja laadusta huolehtiminen,Pohjois-Suomen tason viestintätilaisuuksien järjestelyihin osallistuminen, rakennera-hastotoiminnan esille tuominen eri yhteyksissä sekä yhteydenpito keskeisiin ohjelmantoteutukseen osallistuviin tahoihin.


Keski-Pohjanmaan litiumklusterin koordinaatio- ja kehittämishanke (1522)

Keski-Pohjanmaan liitto toteutti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Pohjanmaan litiumklusterin toteuttamissuunnitelma -kehittämishankkeen ajalla1.2.2010–30.6.2010. Hankkeessa hahmoteltiin litiumklusterin arvoketju sekä sen to-teuttamiseksi koordinaatiohanke ja neljä osahankekokonaisuutta. Tämän pohjaltakäynnistettiin Keski-Pohjanmaan litiumklusterin koordinaatio- ja kehittämishanke.Hankkeen hallinnosta ja toteutuksesta vastaa edelleen Keski-Pohjanmaan liitto. Hankeon EAKR-osarahoitteinen ja sen toteuttamisaika on 30.06.2014 asti.

Tavoitteet/ToteutusKeski-Pohjanmaan liiton johdolla toteutettavassa kehittämishankkeessa jatketaan han-kesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Tarkoituksena on koota ja käynnistää Litiumkansantalouden veturi -foorumi/ohjelma ja suunnitella sen jatko-organisoituminen se-kä käynnistää erillishankkeina toteuttavia osahankkeita, jotka keskittyvät ensivaihees-sa litiumesiintymien tutkimukseen, akkumateriaalien testaukseen ja tutkimukseen sekäakkumateriaalien kierrätykseen. Erillishankkeina toteutettu kaivosalueen masterplan-suunnitelma, joka palvelee maakunta- ja kuntakaavoitusta, sekä litiumkaivostoimin-nan ja -arvoketjun taloudellisia vaikutuksia palveleva selvitys. Hankkeen vuoden 2014talousarvion loppusumma on 11 800 euroa.


5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet

Keski-Pohjanmaan liiton 100 % omistuksessa on kaksi osakeyhtiötä.

Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin toimialana on omistaa ja hallinnoida KokkolassaRantakatu 14 kiinteistöä, jossa sijaitsevat myös maakuntaliiton tilat. Maakuntaliitonkäytössä ovat II-kerroksen toimistotilojen lisäksi kattokerroksen kokoustilat ja kellari-kerroksen varastotiloja. SKV-kiinteistövälitys, Realia-isännöinti, Loomis Suomi Oy jaTDC Oy Finland ovat vuokralla liiton tiloissa.

Säästötornin kiinteistö on Museoviraston suojelema ja sen osalta on vuonna 2011kunnostettu ikkunoiden ulkopuolisia osia ja sokkeleita sekä vuonna 2012 vähäisiävuosikorjauksia. Vuoden 2014 aikana jatketaan kiinteistön kunnostussuunnitelman to-teutttamista erityisesti LVIS-järjestelmien ja hissin uudistamisen osalta. Maakuntalii-ton näkökulmasta myös arvioidaan kiinteistön pidempiaikaista käyttötarkoitusta yh-teistyössä Kokkolan kaupungin kanssa.

KP-Cobra Invest Oy:n toimialana on yritystoiminnan tukeminen ja työllisyyden edis-täminen Keski-Pohjanmaan alueella, mitä varten yhtiö antaa taloudellista tukea ja ra-hoittaa alueen yrityksiä ja yhteisöjä.

KP-Cobra Invest Oy sai Keski-Pohjanmaan liitolta korottoman lainan välitettäväksiedelleen Kalvinit Oy:lle pääomalainana. Liiton jäsenkunnat antoivat vuonna 2000 lii-tolle avustuksen käytettäväksi perustettavan sijoitusyhtiön kautta pääomalainana Kal-vinit Oy:n ilmeniittikaivoshankkeeseen.

Jäsenkuntien avustus on 252.281 euroa ja se erääntyy maksettavaksi lisättynä korollakokonaisuudessaan 31.12.2015. KP-Cobra Invest Oy:llä ei ole muuta toimintaa. Vuo-den 2013 aikana selvitetään pääomalainan nopeampi takaisinmaksumahdollisuus Kal-vinit Oy:ssä vuoden 2012 aikana tapahtuneen omistusjärjestelyn johdosta.

talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma … · keski-pohjanmaan liitto: talousarvio 2014...

Documents