talousnäkymät - teknologiateollisuus.fi · esimerkiksi saksan koneteollisuus ei ole enää...

1 | 2019

Talousnäkymät Teknologiateollisuus

Maailman ja Suomen talouden näkymätEpävarmuus heikentää kasvunäkymiäs. 3

Teknologiateollisuus SuomessaEpävarmuudesta selvitty ainakin toistaiseksi säikähdykselläs. 4

2 | Talousnäkymät 1/2019

Sisällysluettelo

Maailman ja Suomen talouden näkymät .............................. 3Teknologiateollisuus Suomessa ........................................... 5Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa ....................... 6Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa .......................... 7Metallien jalostus Suomessa ............................................... 8Suunnittelu ja konsultointi Suomessa .................................. 9Tietotekniikka-ala Suomessa ............................................. 10

Maailmantalouden kasvuodotusten heikkeneminen on jatkunut viime kuukausina. USA:n ja Kiinan kauppasotaan liittyvät tullit, muut talouspakotteet, Brexitin lähestyminen sekä Kiinan talouden yskiminen ovat lisänneet epävarmuutta. Italian poliittiset vaikeudet ovat osaltaan painaneet Euroopan edellytyksiä vakaalle kehitykselle.

Vuotta 2019 koskevia kasvuennusteita onkin alennettu erityisesti Euroopassa ja Aasiassa. Maailmalta kuukausittain kerättävien 750 ennustelaitoksen ja pankin keskiarvo-ennusteet lupaavat maail-mantaloudelle enää kolmen prosentin kasvuvauhtia. Näin alhainen kasvu oli viimeksi vuonna 2009.

Joulukuussa koottujen ennusteiden mukaan bkt:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna euroalueella 1,6 prosenttia, kun vielä vuoden 2018 alussa ennuste oli lähes kaksi prosenttia. Italian taloudelle ennakoidaan enää 0,7 prosentin kasvua. Saksalle, Ranskalle ja Isolle-Britannialle ennuste on 1,5 prosenttia.

Euroalueen epävarmuutta kuvastaa se, että Saksan teollisuuden tilan heikkeneminen ei rajoitu autoteollisuuden vaikeuksiin, vaan koskee muitakin toimialoja. Esimerkiksi Saksan koneteollisuus ei ole enää yltänyt uusissa tilauksissa alkuvuoden 2018 tasolle.

Kiinan taloudessa on vahvoja merkkejä kasvuvauhdin nopeasta heikkenemisestä. Teollisuustuotannon kasvu on ostopäälliköiden mukaan pysähtynyt ja ulkomaankauppa vähentynyt. Joulukuussa Kiinan tuonti Yhdysvalloista väheni noin 35 prosenttia sekä Saksasta, Etelä-Koreasta ja Taiwanista 15 prosenttia. Kuluttajien käyttäytymisessä on tapahtunut jopa historiallinen käänne, kun autojen myyntimäärät ovat vähentyneet. Vastaavaa ei ole tapahtu-nut sitten vuoden 1990. Kiinan valtio on ottanut käyttöön uusia toimenpiteitä kasvun nopeuttamiseksi, mutta niiden vaikutukset ovat jääneet heikoiksi.

USA:n taloudessa on euroaluetta paremmat näkymät, mutta sielläkin on tapahtumassa käänne heikompaan. Tästä kertovat teollisuuden ostopäällikköindeksit sekä asuntokauppojen väheneminen.

Suomen talous on ainakin toistaiseksi selvinnyt säikähdyksellä maailmantaloutta kohdanneesta epävakaudesta. Teollisuustuotan-to, vienti ja yksityinen kulutus ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, rakentaminen on edelleen lisääntynyt. Työllisyyskehitys on jatkunut positiivisena. Vientikysyntä haastaa kuitenkin taloutta vuoden 2019 aikana, ja viennin kilpailukyky joutuu entistä kovempaan testiin.

Tuottavuuden parantaminen edellyttää investointien ripeää kasvua

Teollisuus tuo Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista 85 prosenttia. Pääosan näistä tuloista tuovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus. Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset eivät rajoitu vain vientitulojen arvoon. KPMG on laskenut näitä kokonais-vaikutuksia vuoden 2017 tiedoilla. Laskelmat julkaistiin marras-kuussa 2018.

Vientiteollisuus luo Suomeen kaikkiaan 90 miljardin euron arvonlisän, mikä vastaa 46 prosenttia bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä. Työpaikkoina kokonaisvaikutus on 1,1 miljoonaa työpaikkaa eli 43 prosenttia kaikista työpaikoista. Jokainen vientiteollisuuden työpaikka synnyttää reilun yhden työpaikan palveluihin. Verotuottoja kertyy yhteensä 28 miljardia euroa.

Panos–tuotos -laskelmassa otetaan huomioon yritysten jatkuva toiminta ja investoinnit. Mukana ovat sekä välittömät vaikutukset alan yrityksissä, välilliset vaikutukset muilla toimialoilla sekä maksettujen palkkojen ja muiden tulojen aikaansaamat vaikutukset yksityiseen kulutukseen. Myös verotulojen kerrannaisvaikutukset ovat laskelmassa mukana.

Vientiteollisuus on ollut jo pitkään Suomen hyvän tuottavuuske-hityksen keskeinen aikaansaaja. Viimeaikainen kehitys tuottavuu-dessa on kuitenkin huolestuttava. Sekä teollisuudessa että koko kansantaloudessa tuottavuus ei ole enää kasvanut lainkaan vuoden 2017 alun jälkeen. Tuottavuus on muutoinkin hädin tuskin yltänyt vuoden 2008 tason yläpuolelle. Muissa EU-maissa tuottavuus on kasvanut selvästi Suomea nopeammin.

Heikon tuottavuuskehityksen takaa paljastuu yritysten investoin-tien vaatimaton kehitys Suomessa. Tilanne on ongelmallinen sekä aineellisissa että aineettomissa investoinneissa. Aineellisia investointeja ovat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä tuotanto- ja liikerakennukset. Aineettomia investointeja ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämis- sekä ohjelmistoinvestoinnit.

Teollisuuden aineelliset investoinnit kasvoivat Suomessa vuosina 2015-2017 taloustaantuman pohjalta, mutta selvästi hitaammin kuin muissa kilpailijamaissa. EK:n tammikuussa julkaiseman

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Teollisuuden uudet tilaukset euroalueella vähenivät loppuvuonna 2018, palvelut tulevat perässä

Suomen viennin kasvu lopahti vuoden 2018 aikana, kasvun takamatkaa euromaihin on 40 %

Epävarmuus heikentää kasvunäkymiä

Talousnäkymät 1/2019 | 3

Teollisuustuotannon kasvu EU-maissa pysähtyi jo vuonna 2018Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina


heinä elokesä loka joulumarrassyystoukomaalis2018,tammi

00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,02,22,42,62,83,03,2

BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 2019, %

Lähde: Consensus Economics

SaksaRuotsiItäinen Eurooppa

ItaliaVenäjäEuroalue Ranska

20192017 20182015 20162014201320122011201020092008

65

110105100

959085807570

Japani

Lähde: MacrobondViimeisin tieto: joulukuu 2018

EU-maatSuomiUSA

Indeksi 2008 = 100 Indeksi 2008 = 100

2017 20182012 2013 2014 2015 20162011201020092008

70

80

90

110

140

130

100

120

SuomiEuromaat

Lähde: Macrobond, EurostatViimeisin tieto: 2018 Q3

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin (euroina), kiintein hinnoin

3025

40

50

6065

Euroalueen ostopäällikköindeksi – uudet tilaukset

Teollisuus Yhteensä

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

35

45

55

Palvelut

Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudestaLähde: MarkitViimeisin tieto: joulukuu 2018

Teknologiateollisuus Suomessa

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Kasvua oli tasai-sesti kaikilla päätoimialoilla. Liikevaihdon kasvusta noin puolet oli volyymikasvua, puolet raaka-aineiden ja komponenttien maailman-markkinahintojen noususta aiheutunutta myynnin arvon nousua. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 77 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 86 miljardia euroa.

Teknologiateollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo oli loka-joulukuussa suurempi kuin heinä-syyskuussa, mutta pienempi kuin vuotta aiemmin. Pudotusta edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon selittävät vertailuajankohdan laivatilaukset. Tilauskan-nan vahvistuminen jatkui loppuvuonna. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Telakoiden tilauskannassa olevista laivois-ta viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2024.

Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä ei kasvanut enää lainkaan syksyllä, mutta lisääntyi hieman tammikuussa verrattuna loppusyksyn tilanteeseen. Maailmantalou-den epävarmuus näkyy markkinatilanteessa.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat

Epävarmuudesta selvitty ainakin toistaiseksi säikähdyksellä

alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti yhdeksän prosenttia enemmän kuin heinä-syys-kuussa, mutta 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjak-solla vuonna 2017.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja kymmenen prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateol-lisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna ar-voltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvusta osa johtuu tuottajahintojen noususta.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna lähes neljä prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli noin 311 000 eli runsaat 11 000 enemmän kuin vuot-ta aiemmin. Loka-joulukuussa henkilöstöä ei enää juurikaan lisätty.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstörekrytoinnit kään-tyivät niin ikään laskuun loppuvuoden aikana. Vuoden aikana rekrytointeja oli kaikkiaan 50 000, kun edellisvuonna niitä oli 42 500. Pk-yritysten osuus rekrytoinneista oli 67 prosenttia. Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

investointiedustelun mukaan investoinnit vähenivät uudelleen viime vuonna eivätkä yllä tänäkään vuonna vuoden 2017 tasolle. Inves-tointiaste eli aineellisten investointien arvo jalostusarvoon suh-teutettuna on Suomessa yksi verrokkimaiden alhaisimmista.

Teollisuuden investointikehitys Suomessa on erityisen karu aineettomissa investoinneissa. Nämä investoinnit ovat miltei puolittuneet vuoden 2008 jälkeen. Elektroniikkateollisuudessa tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat vähentyneet erityisen paljon. Muussa teollisuudessa aineettomat investoinnit ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2005 alkaen. Hämmästyttävää on se, että muussa teollisuudessa Suomen investointiaste aineettomissa investoinneissa on lähinnä itäisen Euroopan maiden tasolla.

Keväällä muodostettavan hallituksen on edesautettava rohkeas-ti yritysten investointeja Suomeen. On löydettävä tehokkaimmat

Teollisuuden investointiaste aineettomissa investoinneissa* on pudonnut tuntuvasti Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomaillaTeollisuuden aineettomat investoinnit* Suomessa ovat lähes puolittuneet vuoden 2005 jälkeen

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa

Teollisuuden investointiaste kiinteissä investoinneissa on Suomessa matalalla tasolla

keinot heikon investointiasteen nostamiseksi, samalla kun kannetaan vastuuta julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Suomeen on palautettava toimintamalli, joka turvaa kansallisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tasapainoisen ja ennakoitavan kehittämisen. Soveltavan tutkimuksen rahoitukseen tulisi ohjata yhteensä 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus seuraavan vaalikauden aikana.

ETLAn syksyllä 2019 valmistuva tutkimushanke ”vapaa poisto-oikeus, investoinnit ja kansantalous” tuo kaivattua tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimushankkeessa kehitetään uusi, yritysten investointikannustimia kuvaava dynaaminen malli, joka sisältää Suomen yritysverojärjestelmän keskeiset piirteet.

Yritysten vapaissa poisto-oikeuksissa on kyse siitä, että yritys voi jaksottaa investointikustannuksia nykyistä vapaammin verotukses-sa. Investoinnin voisi poistaa kerralla tai sen voisi jaksottaa

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset SuomessaTeknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa

2008 20182009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 20170

4

8

12

16

20

24

28

32

36Miljardia euroa, käyvin hinnoin

Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry

Liikevaihdon kasvu 2018, %:Kone- ja metalli +6 %Elektroniikka- ja sähkö +6 %Metallien jalostus +7 %Suunnittelu- ja konsultointi +5 %Tietotekniikka +6 %

Kone- ja metalli-tuoteteollisuus

Elektroniikka- ja sähköteollisuusMetallien jalostus Suunnittelu- ja

konsultointiTietotekniikka-ala

Milj. euroa, käyvin hinnoin

Kotimaahan Vientiin Yhteensä

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 000

13 00012 000

2018201720152014201320122011201020092008 2016

Muutos: IV,2018 / IV,2017 IV,2018 / III,2018Vientiin: -13 % +8 % Kotimaahan: -15 % +11 %Yhteensä: -13 % +9 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2018.

*) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Talousnäkymät 1/2019 | 54 | Talousnäkymät 1/2019

Kotimaahan Vientiin


*) Pl. metallien jalostus,pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.12.2018.

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 00020 00022 00024 00026 000

20182017201620152014201320122011201020092008

Muutos: 31.12.2018 / 31.12.2017 31.12.2018 / 30.9.2018Vientiin: +11 % +4 % Kotimaahan: +7 % +1 %Yhteensä: +10 % +3 %

Yhteensä

150 000170 000190 000210 000230 000250 000270 000290 000310 000330 000350 000

Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

201820172011 20122010 2014 20162015201320092008200720062005

Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstö Suomessa

406080

100120140160180200

240

280260

220

2016 2019e2017 2018e2014 201520132012201120102007 2008 200920062005

Miljardia euroa, kiintein 2010 hinnoin, indeksi 2005=100

SaksaPuolaUnkari

Ruotsi BelgiaTsekkiAlankomaat

Suomi, pl. elektroniikka-teollisuus

Itävalta

*) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä ohjelmistoinvestoinnit.Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2019 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2019)

Suomi

68

10121416182022

30

26

34

28

24

32

2016 2018e20172014 201520132012201120102007 2008 200920062005

Aineelliset investoinnit / jalostusarvo, %

SaksaPuolaUnkari


SuomiItävalta

Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2019

Teollisuuden kiinteiden (aineellisten) investointien kasvu Suomessa on jäänyt jälkeen kilpailijamaista

02468

10121416

2022

18

2016 2017 2018e2014 201520132012201120102007 2008 200920062005

Aineettomat investoinnit / jalostusarvo, %

SaksaPuolaUnkari


Suomi, pl. elektroniikka-teollisuus

Itävalta

*) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä ohjelmistoinvestoinnit.Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2019

Suomi

60708090

100110120130140

160150

170

2016 2018e2019e20172014 201520132012201120102007 2008 200920062005

Miljardia euroa, kiintein 2010 hinnoin, indeksi 2005=100

SaksaPuolaUnkari


SuomiItävalta

Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2019 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2019)

6 | Talousnäkymät 1/2019 Talousnäkymät 1/2019 | 7

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkö-koneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 15,3 miljardia euroa. Talous-taantumaa edeltävänä vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 30,4 miljardia euroa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo kasvoivat loka-joulukuussa. Tilaukset ovat olleet maltillisessa kasvussa viimeisen kahden vuoden aikana.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 10 pro-

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosent-tia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 31,7 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3 miljardia euroa.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo pysyi hyvällä tasolla loka-joulukuussa. Tilaukset kasvoivat heinä-syyskuusta, mutta vähenivät vuotta aiemmasta vertailuajanjaksosta. Pudotusta edellisvuotisesta selittävät vertailuajankohdan laivatilaukset. Uusien tilausten kasvun myötä myös tilauskanta jatkoi vahvistumistaan loppuvuoden aikana. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumi-sesta noin 75 prosenttia koostuu laivatilauksista. Telakoiden tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2024.

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta SuomessaKone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset SuomessaElektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

senttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja yhdeksän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2017.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja niin ikään viisi prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaa-vaan aikaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suo-messa kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli 38 600 eli noin 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti kuusi prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa, mutta 28 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2017.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomes-sa kasvoi viime vuonna neljä prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli noin 133 000 eli 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus SuomessaTilauksissa tasaista kasvua

Kone- ja metallituoteteollisuus SuomessaTilauskannan vahvistuminen jatkunut



0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 000

5 000

6 000

7 0007 500

4 500

5 500

6 500

2017 201820152014201320122011201020092008 2016

Muutos: IV,2018 / IV,2017 IV,2018 / III,2018Vientiin: +16 % +12 % Kotimaahan: -13 % 0 %Yhteensä: +9 % +10 %


Kotimaahan Vientiin

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 5006 0006 5007 0007 5008 0008 500

Yhteensä


2017 20182015 20162014201320122011201020092008

Muutos: 31.12.2018 / 31.12.2017 31.12.2018 / 31.12.2017Vientiin: +9 % +6 % Kotimaahan: -12 % 0 %Yhteensä: +5 % +5 %




0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 000

7 0006 500

5 5006 000

20182017201620152014201320122011201020092008

Muutos: IV,2018 / IV,2017 IV,2018 / III,2018Vientiin: -27 % +5 % Kotimaahan: -32 % +14 %Yhteensä: -28 % +6 %



Kotimaahan Vientiin

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 000

20 000

16 00018 000

2017 20182015 20162014201320122011201020092008

Yhteensä

Muutos: 31.12.2018 / 31.12.2017 31.12.2018 / 30.9.2018Vientiin: +12 % +3 % Kotimaahan: +12 % +2 %Yhteensä: +12 % +3 %


8 | Talousnäkymät 1/2019 Talousnäkymät 1/2019 | 9

Metallien jalostus SuomessaLiikevaihdossa edelleen kasvua

Suunnittelu ja konsultointi SuomessaTilauskanta edelleen korkealla tasolla

Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa kasvoi seitsemän prosent-tia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Pääosa liikevaihdon kasvusta johtui edellisvuotista korkeammista myyntihinnoista. Hinnankorotusten taustalla on vuoden 2016 alun jälkeen toteu-tunut raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 10,8 miljardia euroa. Talous-taantumaa edeltävänä vuonna 2007 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,1 miljardia euroa.

Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yh-teenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-marraskuussa kaksi prosenttia suurempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa

Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viisi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 6,3 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 5,5 miljardia euroa.

Suunnittelu- ja konsultointialalla uudet tilaukset pysyivät loka-joulukuussa korkealla tasolla. Tilauskanta notkahti hieman syys-kuusta, mutta oli selvästi suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia ti-lauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 28 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 37 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla.

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta SuomessaSuunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset SuomessaMetallien jalostuksen liikevaihto Suomessa

Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna vajaat kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2017 kes-kiarvoon. Henkilöstöä oli 16 400 eli 250 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi tammi-marras-kuussa viisi prosenttia verrattuna vuoden 2017 samaan ajanjak-soon. Tuotanto lisääntyi Aasiassa kuusi prosenttia, Pohjois-Ame-rikassa neljä prosenttia, mutta supistui hieman EU-maissa.

Suurimmat tuotantomaat marraskuussa olivat Kiina, Japani, Intia, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Venäjä. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 52 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa viisi prosenttia pie-nempi kuin syyskuun lopussa, mutta 21 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuon-na suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna lähes seitsemän prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli runsaat 54 000 eli 3 400 enem-män kuin vuotta aiemmin.

Copy

right

© O

vako

Indeksi 2008 = 100 Muutos: 1-10,2018 / 1-10,2017, %

405060708090

100110120130

8 %

20122011201020092008 201820172015 201620142013

Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksiLähde: Macrobond, TilastokeskusViimeisin tieto lokakuu 2018

Indeksi 2008 = 100

60708090

100110120130140150

2 %

Muutos: 1-11,2018 / 1-11,2017, %

20182017201620152014201320122011201020092008

Kausipuhdistettu teollisuustuotannon volyymi-indeksiLähde: Macrobond, TilastokeskusViimeisin tieto marraskuu 2018


0

50

100

150

200

250

300

2017 2018201620152014201320122011201020092008


Muutos: IV,2018 / IV,2017 IV,2018 / III,2018Vientiin: +90 % +7 % Kotimaahan: +31 % +32 %Yhteensä: +37 % +28 %



0

100

200

300

400

500

600

700

50

150

250

350

450

550

650

750

Kotimaahan Vientiin2017 201820152014201320122011201020092008 2016

800

Muutos: 31.12.2018 / 31.12.2017 31.12.2018 / 30.9.2018Vientiin: -15 % -13 % Kotimaahan: +30 % -3 %Yhteensä: +21 % -5 %

Yhteensä


Talousnäkymät 1/2019 | 1110 | Talousnäkymät 1/2019

Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritys-ten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 13 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 6,7 miljardia euroa.

Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset pysyivät loka-joulukuussa hyvällä tasolla. Alalle ovat tyypillisiä voimakkaat tilausvaihtelut vuosineljännesten välillä. Tilauskannan arvossa oli kasvua sekä syyskuun että edeltävän vuoden joulukuun tilanteesta.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana ole-vat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017

Tietotekniikka-alan* tilauskanta SuomessaTietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa

vastaavalla ajanjaksolla. Peliteollisuuden ja datakeskusten yrityk-set eivät ole mukana tässä tiedustelussa.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna kolme prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiar-voon. Henkilöstöä oli lähes 69 000 eli 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tietotekniikka-ala SuomessaTilaukset pysyneet hyvällä tasolla

TALOUSNÄKYMÄT 1 | 2019Tiedot perustuvat tilanteeseen 24.1.2019Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 1923 358, 040 750 5469Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (09) 1923 357, 050 304 2220 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuus ry | Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki | puhelin (09) 19231 | www.teknologiateollisuus.fi

Muutos: IV,2018 / IV,2017 IV,2018 / III,2018Yhteensä: +20 % +25 %

0

100

200

300

400

500

600

700

800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

20182017201620152014201320122011201020092008




Muutos: 31.12.2018 / 31.12.2017 31.12.2018 / 30.9.2018Yhteensä: +6 % +3 %

0200400600800

1 0001 200

2 000

1 4001 6001 800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

2018201720152014201320122011201020092008 2016


talousnäkymät - teknologiateollisuus.fi · esimerkiksi saksan koneteollisuus ei ole enää...

Documents