talousnäkymät - teknologiateollisuus · talousnäkymät 2/2017 | 5 teknologiateollisuus suomessa...

2 | 2017

Talousnäkymät Teknologiateollisuus

Maailman ja Suomen talouden näkymätMaailmantalous kasvaa laaja-alaisestis. 3

Teknologiateollisuus SuomessaLiikevaihto ja tilaukset kasvusuunnassas. 5

2 | Talousnäkymät 2/2017

Sisällysluettelo

Maailman ja Suomen talouden näkymät ............................... 3Teknologiateollisuus Suomessa ............................................ 5Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa ........................ 6Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa ........................... 7Metallien jalostus Suomessa ................................................. 8Suunnittelu ja konsultointi Suomessa ................................... 9Tietotekniikka-ala Suomessa .............................................. 10Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla...................... 11

Talousnäkymät 2/2017 | 3

Sisällysluettelo

Maailman ja Suomen talouden näkymät ............................... 3Teknologiateollisuus Suomessa ............................................ 5Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa ........................ 6Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa ........................... 7Metallien jalostus Suomessa ................................................. 8Suunnittelu ja konsultointi Suomessa ................................... 9Tietotekniikka-ala Suomessa .............................................. 10Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla...................... 11

Uusimmat tiedot eri puolilta maailmaa vahvistavat käsitystä siitä, että talouskasvu on nyt aiempaa vahvempaa ja laaja-alaisempaa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti huhtikuussa arvio-taan maailmantalouden kasvuvauhdista. Uuden ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 pro-senttia. Vuonna 2016 maailmantalous kasvoi 3,1 prosenttia.

Bruttokansantuotteen kasvu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on jatkunut tammi-huhtikuun aikana. Euromaissa kasvu on ollut alkuvuonna jopa viimevuotista nopeampaa. Brexit-kansanäänestys sekä muu poliittinen epävarmuus Euroopassa eivät ole ainakaan toistaiseksi heikentäneet talouden kehitystä. Myös kuluttajien luottamusta mittaavat kyselyt kertovat aiempaa positiivisemmista odotuksista.

Myös teollisuustuotanto on ollut eri puolilla maailmaa viime kuukausina kasvussa. Kasvu on ollut erityisen vahvaa kehittyvissä maissa, mutta nousujohteinen myös kehittyneissä maissa, kuten Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tällaisessa tilan-teessa myös teollisuuden investoinnit lisääntyvät.

Useiden raaka-aineiden hintojen nousu hyödyttää erityisesti kehittyviä maita, joiden viennissä raaka-aineilla on suuri osuus. Venäjä ja Brasilia hyötyvät tämän suuntaisesta kehityksestä. Ruplan ja realin vahvistuminen taas tukee näiden maiden ostovoi-maa. Kummassakin maassa bruttokansantuotteen ennustetaankin pääsevän tänä vuonna kasvuun kahden vuoden pituisen supistumi-sen jälkeen.

Maailmankauppa ei kasvanut lainkaan viime vuoden alkupuolis-kolla, mutta alkoi uudelleen piristyä vuoden lopulla. Viime kuukau-sina kaupankäynti on elpynyt erityisesti Aasiassa. Useiden maiden vienti esimerkiksi Kiinaan on lisääntynyt selvästi. Myös EU-maat ja Yhdysvallat ovat päässeet osallisiksi viennin kasvusta. Vastaa-vasti EU-maiden vienti Venäjälle on kääntynyt loivaan kasvuun. Maailmankaupan elpyminen on merkinnyt myös kansainvälisten rahtihintojen nousua.

Suomi on jäänyt jälkeenSuomen talous on reaalisesti kehittynyt talouskriisin jälkeen sel-västi heikommin kuin muissa EU-maissa. Kasvuvauhdissa Suomi on raskaasti takamatkalla verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin. Bruttokansantuote on määrällisesti 4-5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 alussa. Muissa EU-maissa bruttokansantuote on kas-vanut tuon vertailukohdan yläpuolelle, toisissa maissa jo selvästi korkeammalle tasolle. Vuonna 2016 Suomen bkt oli arvoltaan 214 miljardia euroa.

Ruotsi on yksi EU-maiden vahvimmin kasvaneista talouksista vuoden 2008 jälkeen. Kasvunopeudessa Saksa taas lukeutuu hieman hitaampaan maaryhmään. Teknologiateollisuuden laskelma osoittaa, että Ruotsissa vuosina 2009-2016 toteutuneella kasvuvauhdilla Suomen bruttokansantuote olisi vuositasolla 40 miljardia euroa nykyistä suurempi. Laskennallinen ero toteutunee-seen vuoden 2016 bkt:n arvoon on peräti 19 prosenttia.

Vastaavasti Saksan kasvuvauhdilla Suomen bruttokansantuote olisi 23 miljardia euroa nykyistä suurempi. Laskennallinen ero vuoden 2016 bkt:n arvoon on 11 prosenttia. EU-maiden keskimää-räisellä kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi yltänyt noin kuusi miljardia euroa korkeammalle tasolle kuin vuonna 2016. EU-mai-den kasvu on jäänyt esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia heikommaksi erityisesti Espanjan ja Italian vaisun talouskasvun takia.

Suomen viimeaikainen lievä talouskasvu on ollut erityisesti yksityisen kulutuksen ja rakentamisen ansiota. Viennin positiivinen vaikutus on jäänyt ainakin toistaiseksi marginaaliseksi. Näköpiiris-sä on kuitenkin asteittain nouseva viennin arvo. Turun laivatilauk-set, Uudenkaupungin kasvava autontuotanto sekä Äänekosken uusi sellutehdas lisäävät Suomen viennin arvoa noin 1,5 prosenttia vuodessa vuosina 2017-2019. Nämä kolme suurinvestointia ovat esimerkkejä siitä, millaisia hankkeita Suomi tarvitsee lisää.

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin

Bruttokansantuotteen kasvu euromaissa onvoimistunut viime kuukausina

Indeksi 2008=100

8286909498

102106110114118

20172015 20162014201320122011201020092008

SaksaUSARuotsi

Viro RanskaEspanja Suomi

Iso-Britannia

Lähde: MacrobondViimeisin tieto: 2017 Q1

30

35

40

45

50

55

60

65

-2.3

-0.7-0.30.1

-1.9-1.5-1.1

0.50.91.31.7

20172015 20162014201320122011201020092008

Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudestaLähde: Markit, viimeisin tieto huhtikuu 2017.

BKT, neljännesvuosimuutos, %Ostopäällikköindeksi euromaissa

Bruttokansantuote Ostopäällikköindeksi

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti


Maailmantalouden myönteinen kehitys on elintärkeää Suomelle, jotta vienti ja koko kansantalous voisivat kasvaa nykyistä vahvem-min. Valtiovallan tehtävänä on tukea tätä muutosta kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, joilla parannetaan yritysten toimin-taympäristöä. Yritysten tehtävänä on viime kädessä huolehtia

Suomen bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa

Lähde: Eorostat (kansantalouden tilinpito)

160170180190

210

230

250260

Suomen toteutunut kehitysSaksan bkt-kasvulla 2009-2016Ruotsin bkt-kasvulla 2009-2016

EU-maiden bkt-kasvulla 2009-2016

201620152014201320122011201020092008

200

220

240

70

80

90

100

110

120

201620152014201320122011201020092008

Tavara- ja palveluvientiRakentaminenYksityinen kulutus

Bruttokansantuote

Lähde: Macrobond, TilastokeskusViimeinen havainto: 2016 Q4

Bkt:n kasvun kysyntäeriä, vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, kiintein hinnoin, 2008=100

Suomen viimeaikainen kasvu on ollut erityisesti yksityisen kulutuksen ja rakentamisen ansiota

EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt hieman

Ruotsin kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi 40 miljardia euroa nykyistä suurempi, Saksan kasvuvauhdilla 23 miljardia euroa suurempi

omasta kilpailukyvystään. Useissa tilanteissa tämä edellyttää tuotannon ja muun liiketoiminnan sijoittumista myös ulkomaille.

Maailmankauppa on piristynyt uudelleenTuonnin määrän kehitys

Indeksi 2008=100

80

90

100

110

120

130

140

150

20172015 20162014201320122011201020092008

Kehittyneet maatKehittyvät maatKehittyvä Aasia

Maailma

Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy AnalysisViimeisin tieto: helmikuu 2017

0

50

100125150175200225

20172015 20162014201320122011201020092008

25

75

Viennin arvo kunkin maan omassa valuutassa, 3 kuukauden liukuvasumma

Indeksi 2008=100

Lähde: MacrobondViimeisin tieto: maaliskuu 2017

SaksaBelgiaViroItalia Itävalta

Ruotsi Suomi

Ranska

Norja


Teknologiateollisuus Suomessa

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 68,7 miljardia euroa vuonna 2016. Kasvua edellisvuotisesta oli noin puoli prosenttia. Vuoden loppua kohden liikevaihto oli nousu-suunnassa ja nousu koski kaikkia päätoimialoja. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kaikkiaan 14 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Myös viennin liikevaihto oli nousus-sa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli yhteensä 86 miljardia euroa.

Teknologiateollisuuden yritysten tilaukset kasvoivat tammi-maaliskuussa. Uudet tilaukset olivat korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, vaikka vähenivät hieman loka-joulukuusta. Tilauskanta vahvistui joulukuusta. Alan yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä jatkoi nousuaan. Kilpailukyky ratkaisee, missä määrin nämä johtavat tilauksiksi.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti neljä prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa, mutta 13 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Yrityksistä 57 prosenttia raportoi uusien tilaustensa lisääntyneen loka-joulukuun jälkeen, 36 prosenttia vähentyneen ja seitsemän prosenttia pysyneen ennallaan.

Liikevaihto ja tilaukset kasvusuunnassa Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kolme prosenttia

suurempi kuin joulukuun lopussa ja hieman suurempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa. Yrityksistä 59 prosenttia raportoi tilauskantan-sa kasvaneen joulukuun jälkeen, 31 prosenttia vähentyneen ja 10 prosenttia pysyneen ennallaan.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateol-lisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 288 000. Henkilöstöä oli vajaa prosentti eli runsaat 2 000 enemmän kuin keskimäärin vuonna 2016. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 7 000 henkilöä. Verrattuna vuoden 2016 lopun tilanteeseen alan yrityksistä 53 prosenttia lisäsi henkilöstöään, 27 vähensi ja 20 prosenttia piti määrän ennallaan.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstörekrytoinnit kasvoi-vat selvästi alkuvuoden aikana. Tammi-maaliskuussa rekrytointeja oli 11 000, kun koko viime vuonna niitä oli yhteensä 28 500. Yrityk-sestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

-60-50-40-30-20-10010203040

2017201620152014201320122011201020092008

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu 2017.

Saldoluku

*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Käyvin hinnoin, indeksi 2008=100

Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksit) Viimeisin tieto: tammikuu 2017

60657075

85

95

105

115

Liikevaihto yhteensäLiikevaihto kotimaahanLiikevaihto vientiin

2017201620152014201320122011201020092008

80

90

100

110

Kotimaahan Vientiin

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto 31.3.2017.

Muutos: 31.3.2017 / 31.3.2016 31.3.2017 / 31.12.2016Vientiin: +3 % +4 %Kotimaahan: -6 % 0 %Yhteensä: +1 % +3 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 00020 00022 00024 00026 000

Yhteensä

2017201620152014201320122011201020092008

Milj. euroa, käyvin hinnoin


Kotimaahan Vientiin Yhteensä

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2017.

Muutos: I,2017 / I,2016 I,2017 / IV,2016Vientiin: +18 % 0 %Kotimaahan: -1 % -18 %Yhteensä: +13 % -4 %

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 000

13 00012 000

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

201720152014201320122011201020092008 2016

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa

Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt*

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa


Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, säh-kökoneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 14,3 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihto väheni kaksi prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kuitenkin 21 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 30,4 miljardia euroa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uudet tilaukset että tilauskanta olivat alkuvuonna korkeammalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilausten arvo ei kuitenkaan yltänyt loppu-vuoden 2016 tasolle.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa, mutta viisi prosenttia




Muutos: I,2017 / I,2016 I,2017 / IV,2016Vientiin: +5 % -10 %Kotimaahan: +6 % +4 %Yhteensä: +5 % -8 %

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 000

5 000

6 000

7 000

8 000

4 500

5 500

6 500

7 500

201720152014201320122011201020092008 2016Kotimaahan Vientiin

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2017.

Muutos: 31.3.2017 / 31.3.2016 31.3.2017 / 31.12.2016Vientiin: +6 % -3 % Kotimaahan: -1 % +1 %Yhteensä: +5 % -4 %

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 5006 0006 5007 0007 5008 0008 500

Yhteensä


20172015 20162014201320122011201020092008

Elektroniikka-ja sähköteollisuuden tilauskanta SuomessaElektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa neljä prosenttia

pienempi kuin joulukuun lopussa, mutta viisi prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suo-messa väheni jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maalis-kuun lopussa noin 37 200. Henkilöstöä oli runsaat kaksi prosenttia eli noin 800 vähemmän kuin keskimäärin vuonna 2016.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus SuomessaTilauskehitys ennakoi liikevaihdon kasvua



Kotimaahan Vientiin

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2017.

Muutos: 31.3.2017 / 31.3.2016 31.3.2017 / 31.12.2016Vientiin: +2 % +8 % Kotimaahan: -13 % -1 %Yhteensä: -1 % +6 %

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 00012 00013 00014 00015 00016 000

20172015 20162014201320122011201020092008

Yhteensä



Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2017.

Muutos: I,2017 / I,2016 I,2017 / IV,2016Vientiin: +32 % +11 %Kotimaahan: -14 % -28 % Yhteensä: +21 % +2 %

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 500

2017201620152014201320122011201020092008

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulku-neuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 28,2 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi puoli prosenttia edellisvuo-tisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kuitenkin 19 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskrii-siä edeltävänä vuonna 2008 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3 miljardia euroa.

Kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset olivat alkuvuonna selvästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskanta vahvistui joulukuusta.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti hieman enemmän kuin loka-joulukuussa ja 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla.

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa, mutta hieman pienempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomes-sa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 124 200. Henkilöstöä oli runsas prosentti eli noin 1 800 enemmän kuin keskimäärin vuonna 2016.

Kone- ja metallituoteteollisuus SuomessaTilausten kasvu jatkunut

© C

argo

tec


Metallien jalostus SuomessaHintojen ja tuotantomäärien nousu kasvattavat liikevaihtoa

Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, me-tallimalmit) liikevaihto Suomessa oli yhteensä 8,7 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihto väheni lähes neljä prosenttia edellisvuo-tisesta. Liikevaihdon vähenemisen syynä oli edellisvuotista alempi hintataso. Myyntihinnat ovat kuitenkin nousseet merkittävästi kesän 2016 jälkeen, minkä takia alan liikevaihto oli tammikuussa 22 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talous-kriisiä edeltävänä vuonna 2007 metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,2 miljardia euroa.

Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yh-teenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-helmikuussa viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2016 samaan aikaan. Kasvua oli erityisesti värimetallien, metallimalmien ja valujen tuotantomäärissä.

Indeksi 2008 = 100 Muutos: 1-1,2017 / 1-1,2016, %

Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksiLähde: Macrobond, TilastokeskusViimeisin tieto: tammikuu 2017

405060708090

100110120130

22 %

20122011201020092008 20172015 201620142013

Indeksi 2008 = 100

60

70

80

90

100

110

120

130

140

5 %

Muutos: 1-2,2017 / 1-2,2016, %

2017201620152014201320122011201020092008

Kausipuhdistettu teollisuustuotannon volyymi-indeksiLähde: Macrobond, TilastokeskusViimeisin tieto: helmikuu 2017

Metallien jalostuksen tuotannon määrä SuomessaMetallien jalostuksen liikevaihto Suomessa

Terästuotanto oli maailmanlaajuisesti tammi-maaliskuussa kuusi prosenttia suurempi kuin vuonna 2016 vastaavaan ai-kaan. Tuotanto lisääntyi EU-maissa neljä, Pohjois-Amerikassa seitsemän ja Aasiassa viisi prosenttia. Kapasiteetin käyttöaste maailmanlaajuisesti oli maaliskuussa 72,7 prosenttia, mikä on korkeampi kuin kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana.

Suurimmat tuotantomaat maaliskuussa olivat Kiina, Intia, Ja-pani, Yhdysvallat, Venäjä ja Etelä-Korea. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 50 prosenttia.

Metallien jalostusyritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa väheni jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 15 000. Henkilöstöä oli runsaat kaksi prosenttia eli noin 350 vähem-män kuin keskimäärin vuonna 2016.

© O

vako


Suunnittelu ja konsultointi SuomessaTilausten kasvu jatkunut vahvana


050

100150200250300350400450500550600650700750 Yhteensä

Kotimaahan Vientiin


Muutos: 31.3.2017 / 31.3.2016 31.3.2017 / 31.12.2016Vientiin: +69 % +11 %Kotimaahan: +1 % +2 %Yhteensä: +12 % +4 %

201720152014201320122011201020092008 2016

800


Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2017.

Muutos: I,2017 / I,2016 I,2017 / IV,2016Vientiin: 0 % +10 % Kotimaahan: +10 % +2 %Yhteensä: +8 % +7 %

0

50

100

150

200

250

300

350

2017201620152014201320122011201020092008


Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja ra-kentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli yhteensä kuusi miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaih-to oli 13 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 5,5 miljardia euroa.

Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä uusien tilausten että tilauskannan kasvu jatkui alkuvuonna vahvana. Toimialalle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut erityisesti uusien tilausten kehitykses-sä vuosineljännesten välillä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa

uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän kuin loka-joulukuussa ja kahdeksan pro-senttia enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa neljä prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomes-sa kasvoi jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 50 800. Henkilöstöä oli noin kaksi prosenttia eli lähes 1 000 enemmän kuin keskimäärin vuonna 2016.

Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,4 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi lähes neljä prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 10 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 6,7 miljardia euroa.

Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset olivat alkuvuonna kor-keammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ne jäivät kuitenkin alemmalle tasolle kuin loka-joulukuussa. Tilauskanta pysyi ennallaan. Toimialalle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut erityi-sesti uusien tilausten kehityksessä vuosineljännesten välillä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 22 prosenttia vähemmän

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa

kuin loka-joulukuussa, mutta 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla. Peliteollisuuden yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa saman suuruinen kuin joulukuun lopussa. Kasvua ei ollut myöskään verrattuna vuo-den 2016 maaliskuuhun.

Viime kuukausien tilauskehityksen ja peliteollisuuden myöntei-sen kehityksen seurauksena tietotekniikka-alan yritysten liike-vaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 60 900. Henkilöstöä oli lähes prosentin eli noin 500 enemmän kuin keskimäärin vuonna 2016.

Tietotekniikka-ala SuomessaUudet tilaukset elpyneet viime vuoden notkahduksesta


Muutos: I,2017 / I,2016 I,2017 / IV,2016Yhteensä: +11 % -22 %

050

100150200250300350400450500550600650700750850

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

800

2017201620152014201320122011201020092008

Milj. euroa, käyvin hinnoin Milj. euroa, käyvin hinnoin


Muutos: 31.3.2017 / 31.3.2016 31.3.2017 / 31.12.2016Yhteensä: 0 % 0 %

0200400600800

1 0001 200

1 6001 400

1 8002 000

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

201720152014201320122011201020092008 2016



Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla

Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö tytäryri-tyksissä ulkomailla kasvoi vuonna 2016 kaksitoista prosenttia. Sa-maan aikaan kotimaassa henkilöstö väheni noin prosentin. Suoma-laisilla teknologiateollisuuden yrityksillä oli vuonna 2016 henkilöstöä kaikkiaan 571 000, josta kotimaassa 286 000 ja ulkomailla 285 000.

Henkilöstön määrä ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi elekt-roniikka- ja sähköteollisuudessa (+25 %), kone- ja metallituoteteol-lisuudessa (+6 %) ja tietotekniikka-alalla (+6 %). Henkilöstömäärä ulkomailla laski metallien jalostuksessa (-18 %) ja suunnittelu- ja konsultointialalla (-2 %). Maantieteellisesti tarkasteltuna tekno-logiateollisuuden henkilöstö kasvoi niin kehittyneillä markkinoilla (+22 %) kuin kehittyvillä markkinoilla (+5 %). Länsi-Euroopassa henkilöstömäärä kasvoi noin 14 prosenttia. Pohjois-Amerikassa henkilöstömäärä kasvoi 45 %. Henkilöstömäärien muutoksiin vai-kutti myös viime vuonna muutama suurempi yritysjärjestely.

Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 60 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueil-la: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

Tytäryritysten henkilöstömäärältään kymmenen suurinta sijain-timaata olivat vuonna 2016: Kiina (40 700), Intia (31 600), Yhdysval-lat (29 400), Saksa (18 600), Ruotsi (14 900), Puola (14 800), Meksiko (14 000), Ranska (9 600), Brasilia (8 100) ja Iso-Britannia (7 500).

Alan yritysten henkilöstö Suomessa väheni noin 2 500:lla vuonna 2016. Vuoden 2008 tasosta henkilöstömäärä on vähentynyt 40 000:lla.

Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan hen-kilöstön määrä oli Suomessa nousussa tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Kaikkiaan henkilöstömäärä nousi vajaan prosentin verrattuna vuoden 2016 keskimääräiseen tilanteeseen. Alan yrityk-set työllistivät maaliskuun lopussa Suomessa 288 000 henkilöä.

Teknologiateollisuuden yritykset kohtaavat globaalin kilpailun niin Suomessa kuin ulkomaisissa tytäryrityksissä. Turvatak-seen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja erityisesti kasvaville markkina-alueille ja alemman kustannustason maihin. Globaalin talouden haasteiden arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstö

201620152011 20122010 20142013200920080

20 00040 00060 00080 000

100 000120 000140 000160 000180 000200 000220 000

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka

Afrikka ja Lähi-itäAasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka

2011 20122010 20142013200920080

10 00020 00030 00040 00050 000

70 000

90 000

110 000

130 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000


20162015

Aasia ja OseaniaLatinalainen Amerikka

Keski- ja Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa

Lähi-itä ja AfrikkaPohjois-Amerikka

150 000170 000190 000210 000230 000250 000270 000290 000310 000330 000350 000

Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008

Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomaillaHenkilöstö Suomessa

Henkilöstöstä noin 7 000lomautusjärjestelyjen piirissä31.3.2017

Henkilöstömäärä kasvoi ulkomailla, mutta väheni niukasti Suomessa 2016

Kysely ulkomailla olevasta henkilöstöstä

Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään maalis-huhti-kuussa 2017 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä maittain vuoden 2016 lopussa sekä liikevaihdosta vuoden 2016 aikana. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna 80–90 prosenttia Suomes-sa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä.

Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 50 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa tai laskea ulkomailla yritysostojen/myyntien, toiminnan laajenemisen/supistumisen tai omistus-osuuden suurenemisen/pienenemisen seurauksena.

Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 2017 maaliskuun lopun tilanteen mukaan. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen, vuokratyövoiman sekä rekrytoitujen määrästä.



020 00040 00060 00080 000

100 000120 000140 000160 000180 000200 000


2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008

Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

201620152011 20122010 20142013200920080

5 00010 00015 00020 00025 00030 000

40 00035 000

45 00050 000


20162015




Kone-ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Kone-ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Elektroniikka-ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Elektroniikka-ja sähköteollisuuden henkilöstö

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000


10 000

30 000

50 000

70 000

90 000

110 000

130 000

150 000

2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008


201620152011 20122010 20142013200920080

10 00020 00030 00040 00050 000

70 000 60 000

80 00090 000


20162015




Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli vuonna 2016 henkilöstöä yhteensä 159 000. Ulkomaisissa tytär-yrityksissä henkilöstöä oli 121 000 ja Suomessa 38 000. Vuonna 2016 henkilöstön määrä ulkomailla kasvoi 25 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaiset tytäryritykset työllistivät maailmalla 55 000 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 63 000 henkilöä.

Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 70 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Viime vuonna henkilöstömäärä nousi runsaasti erityisesti kehittyneissä maissa.

Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa runsaat kaksi prosenttia vuoden 2016 keskiarvoon verrattuna ja oli 37 200 maaliskuun lopussa.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Suomalaisilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli vuonna 2016 henkilöstöä yhteensä 250 000. Suomessa henkilöstöä oli reilut 122 000 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä vajaat 128 000. Vuonna 2000 yritykset työllistivät Suomessa 130 000 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 63 000 henkilöä.

Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina 2005–2008 investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 50 prosenttia eli 35 000:lla, mutta supistui melkein kuusi prosenttia vuonna 2009. Vuosina 2010–2015 ulkomaan henkilöstön määrä kasvoi vajaa 20 prosenttia. Vuonna 2016 alan henkilöstö-määrä ulkomailla kasvoi kuudella prosentilla. Kotimaassa henkilöstö väheni noin kahdella prosentilla.

Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen vajaa puolet sijaitsee kehittyneissä maissa: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin 1,5 prosenttia verrattuna vuoden 2016 keskiarvoon ja oli noin 124 000 maaliskuun lopussa.



Suunnittelu-ja konsultointialan henkilöstö ulkomailla

Suunnittelu-ja konsultointialan henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Metallien jalostuksen henkilöstö

0

4 000

8 000

12 000

16 000

20 000

24 000

28 00030 000


2 000

6 000

10 000

14 000

18 000

22 000

26 000

2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008


201620152011 20122010 20142013200920080

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000


20162015




05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 00050 00055 000


2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008


201620152011 20122010 20142013200920080

5001 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 500


20162015




Metallien jalostus

Suomalaisilla metallien jalostusyrityksillä oli vuonna 2016 henki-löstöä yhteensä noin 31 000. Ulkomaisissa tytäryrityksissä hen-kilöstöä oli noin 15 500 ja Suomessa samoin noin 15 500. Vuonna 2000 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä reilut 12 000 henkilöä ja Suomessa vajaat 18 000 henkilöä.

Vuonna 2016 kotimaan henkilöstön määrä väheni noin 350 henkilöllä eli 2,5 prosentilla. Ulkomailla henkilöstö pieneni melkein 20 prosenttia. Henkilöstömäärän vähenemisen syynä on myös suuria yritysjärjestelyjä. Alan suomalaisyritysten ulkomai-sesta henkilöstöstä yli 70 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2016 keskiarvoon ja oli noin 15 000 maaliskuun lopussa.

Suunnittelu ja konsultointi

Suomalaisilla suunnittelu- ja konsultointialan yrityksillä oli vuonna 2016 henkilöstöä yhteensä vajaat 56 000. Suomessa henkilöstöä oli vajaat 50 000 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä noin 6 000. Vuonna 2000 yritykset työllistivät Suomessa 31 000 henkilöä ja ulkomailla vajaat 3 000 henkilöä. Vuoteen 2015 verrattuna henkilöstömäärä ulkomailla laski viime vuonna kaksi prosenttia. Kotimaassa henki-löstömäärä sen sijaan kasvoi yli kolme prosenttia.

Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä reilu puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kehittyvien maiden osuus ulkomaan-henkilöstöstä on vajaa puolet.

Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2016 keskiarvoon ja oli lähes 51 000 maaliskuun lopussa.


Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Tietotekniikka-alan henkilöstö

201620152011 20122010 20142013200920080

1 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000


20162015




05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 000

60 000

50 00055 000

65 000


2017(31.3)

2011 20122010 2014 20162015201320092008


Tietotekniikka-ala

Suomalaisilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli vuonna 2016 henkilöstöä yhteensä noin 75 000. Suomessa henkilöstöä oli reilut 60 000 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä noin 14 500. Vuonna 2000 yritykset työllistivät Suomessa 37 000 henkilöä ja ulkomailla reilut 5 000 henkilöä. Vuonna 2016 alan suomalaisomisteisten yritysten ulkomailla sijaitsevan henkilöstön määrä kasvoi kuudella pro-sentilla. Kotimaassa henkilöstömäärä kasvoi samaan aikaan noin kaksi prosenttia.

Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 40 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Aasian osuus ulkomaisesta henkilöstöstä on vajaat 30 prosenttia.

Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin prosentin verrattuna vuoden 2016 keskiarvoon ja oli noin 61 000 maaliskuun lopussa.



TALOUSNÄKYMÄT 2 | 2017Tiedot perustuvat tilanteeseen 2.5.2017Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 1923 358, 040 750 5469Ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (09) 1923 357, 050 304 2220 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuus ry | Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki | puhelin (09) 19231 | www.teknologiateollisuus.fi

talousnäkymät - teknologiateollisuus · talousnäkymät 2/2017 | 5 teknologiateollisuus suomessa...

Documents