tapiolaSykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää!

Tapiolassa on kaikki!

2

Suur-Tapiolan kaupunginosat ovat vahvasti omaleimaisia.

Tapiola on taiteen, kulttuurin, liikunnan ja palvelujen elävä

keskus. Keilaniemestä löytyvät kansainvälisten suuryri-

tysten pääkonttorit. Otaniemi tunnetaan tiede-elämän ja

teknologian innovatiivisena kehtona. Toiminnalliseen vai-

kutusalueeseen kuuluvat myös Westend, Haukilahti, Mank-

kaa, Laajalahti, Ruukinranta ja Niittykumpu. Suur-Tapiola

on pääkaupunkiseudun ytimessä lähellä valtaväyliä. Se

rajautuu lännessä Kehä II:een ja pohjoisessa Turunväy-

lään. Tapiola on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta,

luonnonmaiseman ja inhimillisten mittasuhteiden ehdoil-

la suunniteltu. Tapiola ja Otaniemi ovat valtakunnallisesti

merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.

Tapiolassa tavoitteena on alusta alkaen ollut yhdistää

kaupunkielämän mukavuus luonnonläheiseen elämään.

Rakennukset ja ympäristö sulautuvat luontevasti yhteen

maaston muotoja mukaillen. Asuminen, vapaa-aika, työ ja

kauppapalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki

on lähellä. Yksinkertaiset materiaalit ja korkeatasoinen

muotoilu luovat laadukkaan ympäristön. Tila on avointa ja

ilmavaa. Pihat ja puutarhat jatkuvat metsäluontoon, luon-

nontilaisiin kalliometsiin ja avoimiin niittypuistoihin ilman

näkyviä rajoja. Voimakkaat keltaisten ja punaisten kasvien

luomat matot hehkuvat pihoilla ja puistoissa. Kävelyreitit

vievät pihoilta puutarhojen kautta meren rannoille.

Tapiola on kansainvälistä huippua. Se on edelläkävijä,

haluttu paikka asua, elää ja työskennellä. Tulevaisuudes-

sa uusi sulautuu vanhaan. Arvokas ympäristö rakennuk-

sineen halutaan pitää alkuperäisessä asussaan. Tapiolan

henki säilyy!

Laadukas elinympäristö syntyy

entistä säilyttämällä ja uutta

luomalla!Tapiolassa on kaikki!

3

Tapiola kehittyy voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Raken-

teilla on Suomen laajin kävelykeskusta. Vuonna 2016 käyt-

töön otettava länsimetro yhdistää Espoon Helsinkiin en-

tistä tiiviimmin. Tapiolan alueelle tulee viisi metroasemaa:

Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola, Urheilupuisto ja Niittykumpu.

Nopea ja luotettava joukkoliikenneyhteys hyödyttää kaik-

kia. Metro tuo alueelle sekä uusia yrityksiä ja asukkaita että

uutta elämää. Uudenlaisia, 2000-luvun tiiviitä asuinalueita

nousee metropysäkkien läheisyyteen. Tapiola liittyy sau-

mattomasti Otaniemen ja Keilaniemen kaupunginosiin, kun

Kehä I tunneloidaan. Uudet puistokannet ja kevyen liiken-

teen väylät helpottavat liikkumista alueelta toiselle. Metro-

asemille tulee polkupyörille omat pysäköintitilansa. Suun-

nitelmissa on myös raideyhteys Tapiolasta Leppävaaraan ja

sieltä Itäkeskukseen saakka.

Bussiterminaali ja Merituulentie tullaan rakentamaan maan

alle, jolloin nykyinen Merituulentien taso vapautuu kaupalli-

seen käyttöön myymälätilaksi. Uudesta bussiterminaalista

on suora sisäyhteys metroon ja yläpuolella sijaitseviin lii-

ketiloihin. Metron ja bussiterminaalin on tarkoitus olla saa-

vutettavissa vuorokauden ympäri keskuksen eri puolilta.

Pääosin koko keskus on uusittu vuonna 2020.

Kulttuurielämä sykkii

Tapiolan kulttuuritarjonta on omaperäistä, monipuolista ja

alati vaihtuvaa. Kansainvälistä mainetta ovat saaneet Tapio-

lan Kuoro ja Tapiola Big Band. Festivaalit vetävät niin elokuvi-

en kuin jazzin ja piano- ja kuoromusiikin ystäviä kauempaakin.

Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen pää-

näyttämö. Kulttuurikeskuksessa on Tapiola Sinfoniettan

kotisali sekä vierailuesitysten näyttämö Espoon kaupun-

ginteatterille, joka toimii pääosin Revontulihallissa. Talossa

toimivat myös Espoon musiikkiopisto, kirjasto, yhteispalve-

lupiste sekä kahvila. Kino Tapiola tarjoaa elokuvanautintoja

alueen asukkaille.

Metro vie Tapiolan uuteen aikaan

Metro kiidättää Tapiolan alueen huimaan

kehitysvauhtiin.

Tapiola tarjoaa jatkossakin kaikkea kaikille!

4

Ahertajantien maamerkkinä on säilynyt Aarno Ruusuvuo-

ren suunnittelema Weilin & Göösin kirjapaino, joka tunne-

taan nykyisin WeeGee-talona. Uudistettu WeeGee on mu-

seoiden, taiteen, näyttelyiden ja tapahtumien elävä keskus.

Siellä on EMMA, Suomen suurin modernin taiteen museo,

Espoon kaupunginmuseo, Leikkilinna, Suomen kellomuseo,

Helinä Rautavaaran museo sekä kahvila kauppoineen. Työ-

pajojen ja luentojen lisäksi järjestetään teematapahtumia

kaikenikäisille. Askeettisen betonitalon kokonaistunnelma

on rento - siellä saa nauraa ja näkyä.

Suunnitteilla oleva kulttuuriraitti yhdistää Tapiolan keskus-

tan kaupalliset ja kulttuuripalvelut WeeGeen kokonaisuu-

teen ja innostaa kulkijoita nauttimaan kulttuurin antimis-

ta arjen keskellä. Espoon kaupunginteatterille kaavaillaan

uusia tiloja keskustaan nykyisen Tuultenaltaan paikalle ja

suunnittelusta on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu.

Urheilukulttuuria

Tapiolan viheralueet edustavat uraauurtavaa maisema- ja

puutarhasuunnittelua Suomessa. Alueiden hoitoon ja kun-

nostukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jot-

ta ne säilyisivät. Silkkiniityn 12 hehtaarin kokoinen puisto

on tehty kaikenikäisten asukkaiden iloksi. Siellä on muun

muassa viljelypalstoja, kahluuallas sekä kävely- ja pyöräi-

lyteitä. Tapiola tarjoaa huikeat liikunta- ja urheilumahdol-

lisuudet kaikenikäisille. Uintia voi harrastaa Aarne Ervin

suunnittelemassa hienossa, peruskorjatussa uimahallissa,

joka on säilyttänyt entisen viehätyksensä. Talvisin luistel-

laan Jääpuutarhassa Tapiolan keskusaltaan tekojääradalla.

Tuulimäen väestönsuojassa harrastetaan melkein mitä ta-

hansa lajia painista miekkailuun. Siellä on myös skeittihalli,

kuntosali ja nyrkkeilykehä. Tapiolan urheilupuiston jäähal-

lissa pelaa jääkiekkoseura Blues, areenassa on myös palloi-

lu- ja kuntoilukeskus.

Tapiolan urheilupuistoon visioidaan jalkapallostadionia ja

urheiluhalleja. Rakenteilla on jo harjoitushalli koripalloilijoil-

le. Massiivisten hallien lisäksi säilytetään jalkapallo- ja yleis-

urheilukentät, ja kaikille avoin tila tarjoaa mahdollisuuksia

vaikkapa skeittaukseen tai rantalentikseen. Urheilupuiston

laadukkaassa kokonaisuudessa myös maisemansuunnitte-

lulla on merkittävä osansa.

Kevyen liikenteen väyliä lisätään ja parannetaan, jotta ur-

heilemaan pääsee myös kävellen ja pyöräillen. Kulttuuri-

raitti ulottuu tulevaisuudessa urheilupuistoon ja jatkuu sii-

tä luontevasti tapahtumabulevardina. Espoon rantaraitilla,

joka kulkee Suur-Tapiolan alueella Haukilahdesta Laajalah-

teen saakka, pääsee liikkumaan ja nauttimaan merellisestä

maisemasta ympäri vuoden.

Tapiola hellii veneilyn harrastajia: venesatamia on muun

muassa Keilaniemessä, Westendissä, Otsolahdessa ja Hau-

kilahdessa. Otaniemeen suunnitellaan vesiliikuntakeskusta.

Metro vie Tapiolan uuteen aikaan

5

Tapiola kehittyy

ympäristöä kunnioittaen

Keskiajalla Tapiolan seudulla oli Otnäsin lisäksi Björnvikin

vanha kylä, joka sijaitsi nykyisen keskustornin paikkeilla.

Asutusta oli myös Hirbölessä, nykyisen Westendin alueella.

1800-luvulla maat siirtyivät Hagalundin kartanon omistukseen.

6

Tapiola kehittyy

ympäristöä kunnioittaen

Miten puutarhakaupunki syntyi?

Ensimmäisen maailmansodan aikana Hagalundin maas-

toon rakennettiin Helsingin maalinnoitusta, josta on edel-

leen jäljellä kaivantoja, valleja ja bunkkereita. Monet Tapio-

lan nykyisistä kaduista ja ulkoiluteistä kulkevatkin entisten

tykki- ja peltoteiden linjoilla.

Professori Otto-Iivari Meurmanin tekemä Hagalundin alu-

een rakennussuunnitelma (1945 - 1947) oli alkusysäys kau-

punkisuunnittelulle. Vuonna 1951 Hagalundin maat siirtyivät

Asuntosäätiölle, joka lähti luomaan alueesta puutarhakau-

punkia. Idealistisena tavoitteena oli yhdistää kaupunkielä-

män mukavuus luonnonläheisyyteen ja tehdä itsenäinen

yhdyskunta, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Tarkoitukse-

na oli rakentaa puisto- ja puutarhavaltainen asuinalue, jos-

sa matalat ketju-, rivi- ja kerrostaloasunnot sekä muutamat

puiden latvojen yläpuolelle piirtyvät tornitalot istuvat mai-

semaan maastonmuotoja myötäillen. Vuonna 1953 alueen

nimeksi valittiin Tapiola julkisen nimikilpailun perusteella.

Tapiolan keskusta syntyi 1950- ja 1960-luvuilla suunnitte-

lukilpailun voittaneen Aarne Ervin ehdotuksen pohjalta.

Kaupunkikuvaa hallitsevat Keskustorni sekä siihen liittyvät

aukiot mataline rakennuksineen: Keskusaltaan ympäristö,

Tapiontori ja Tapionaukion Leimuniitty. Muita Ervin suunnit-

telemia rakennuksia ovat uimahalli sekä maineikas Tapiola

Garden Hotel. Suomen ensimmäinen nykyaikainen kauppa-

keskus Heikintori valmistui 1968.

Tapiolan alkuperäinen keskusraitti, Tapionraitti, kulkee Ta-

piolan kirkon ja Garden-hotellin editse edelleen Tapionto-

rin ja Heikintorin läpi. Raitin näkymä päättyy tornitaloihin,

joita kutsutaan ”taskumateiksi".

Tulevaisuudessa puutarhakaupunki säilyy ja palaa enti-

seen loistoonsa. Sekä rakennuksia että puistoalueita pyri-

tään kunnostamaan alkuperäiseen asuunsa kasvivalintoja

myöten.

Tapiolan keskusta uusii ilmeensä

Tapiolan keskusta on laajentunut vaiheittain 1970-luvul-

ta lähtien. Uusien liike- ja kulttuuritilojen lisäksi sinne on

rakennettu asuntoja. Vanhoja kiinteistöjä pyritään nyt uu-

distamaan. Kauppakeskus Ainoa on tästä suuntauksesta

ensimmäisiä valmistuneita rakennuksia: Katutasoon ja toi-

seen kerrokseen on sijoitettu trendikkäitä muotiliikkeitä,

erilaista life-style -tarjontaa sekä urheilun, vapaa-ajan ja

viihteen tarjontaa. AINOA on Espoon ensimmäinen kauko-

kylmällä jäähdytettävä kiinteistö.

Tapiolan liikekeskustasta tulee erikoistavaroiden kaupalli-

nen keskus. Pysäköinti ja huoltotoiminnat siirretään luolas-

toon. Vapautuva tila täyttyy kauppagallerialla, toimisto-,

kulttuuri- ja palvelutiloilla. Nykyinen ajoneuvoliikenteen

käytössä oleva taso, Länsituulentie ja osin Merituulentie,

muuttuu jalankulkualueeksi ja liiketilaksi. Rakenteilla on

Suomen laajin kävelykeskusta.

Linja-autot ohjataan uuteen bussiterminaaliin, ja keskus-

pysäköintiin pääsee neljästä suunnasta. Tapiolan keskus-

tan liikenneympyrä palautetaan alkuperäiseen muotoonsa.

Uusia asuntoja rakennetaan yli 2000 ihmiselle. Keskustaan

nousee uusia asuinrakennuksia, joten tapiolalaiset voivat

halutessaan asua ekologisesti aivan ydinkeskustassa käve-

lymatkan päässä kaikista palveluista. Myös Ahertajantien

seutu WeeGeen ympäristössä muuttuu uudisasuntojen ra-

kentamisen myötä.

Etelätuulentien ympäristössä toimistot ja työpaikat sijoit-

tuvat asuinrakennusten lomaan. Alueella on rakenteilla pal-

jon uudisasuntoja, esimerkiksi 13-kerroksisia asuintorneja.

Tuuliniittyyn tulee modernia puutarhakaupunkiasumista,

jonka rakentamisessa suositaan puunkäyttöä. Folkhälsanin

monitoimikeskus palvelee niin vanhusten asumista kuin

viereistä päiväkotia ja koulua sekä asukkaita.

7

8

Maineikkaat lähiöt säilyvätalkuperäisessä asussaan

Tapiolan rakentaminen alkoi vuonna 1953 itäisistä kortte-

leista, joihin kuuluvat Itäkartano, Otsolahti ja Itäranta. Alu-

eiden suunnittelijoita olivat muun muassa Aarne Ervi, Viljo

Revell, Markus Tavio ja Aulis Blomstedt. Ervin suunnittele-

mat rakennukset, 11-kerroksinen Mäntytorni, elokuvateat-

teri Kino-Tapiola ja liikerakennus, muodostavat Itäkartanon

keskuksen.

Läntisiä asuinalueita, joihin kuuluvat Länsikorkee, Jousen-

kaari ja Kaskenkaataja, alettiin suunnitella 1955. Tavoittee-

na oli luoda vaihteleva ympäristö. Suunnittelijoina olivat

muun muassa Veikko Malmio, Osmo Sipari, Heikki ja Kaija

Siren sekä Jorma Järvi. Tapiolan tunnetun silhuetin muo-

dostavat korkean kallion huipulla sijaitsevat taskumateiksi

kutsutut Viljo Revellin tornitalot.

Pohjoisen suunnalla Aarnivalkeaa ja Pohjois-Tapiolaa suun-

nittelivat muun muassa Pentti Ahola ja Jorma Järvi. Alu-

een suorakulmainen ruutukaava poikkeaa huomattavasti

Tapiolan muista maastoa myötäilevistä kaava-alueista.

Tapiolan eteläosien Länsiranta, Revontuli, Hakalehto ja Su-

vikumpu muodostuvat erityyppisistä asunto- ja toimistora-

kennusalueista. Länsirannan ja Revontulen asuinrakennuk-

set valmistuivat 1960-luvun alkupuolella. Suvikummussa,

jonka suunnittelivat Raili ja Reima Pietilä 1962, toteutui

Tapiolan alkuperäinen idea modernin arkkitehtuurin luon-

nonläheisyydestä. Pentti Aholan suunnittelemat Hakaleh-

don atriumtalot ja lamellitalot valmistuivat 1963 alkaen.

Tulevina vuosina ikääntyviä, arvokkaita asuinlähiöitä kun-

nostetaan siten, että rakennusten ja ympäristön omaispiir-

teistä pidetään huolta. Pienet ostoskeskukset, koulut ja

päiväkodit säilyvät alueella.

9

Otaniemikasvaa ja kehittyy

Tieteen ja teknologian keskus

tunnetaan edelläkävijyydestä

ja innovatiivisuudesta.

Aalto-yliopiston Otaniemen ydinkampuksen kansainvälisen Campus 2015

- suunnittelukilpailun voittaja Väre on Verstas Arkkitehdit Oy:n käsialaa.10

Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n siirtyminen Otaniemeen

antoi aikanaan alkusysäyksen ainutlaatuisen ja monipuo-

lisen osaamiskeskuksen syntymiselle. Otaniemessä toimii

yli 500 teknologiayritystä ja opiskelee sekä työskentelee

yli 30 000 ihmistä.

Otaniemen punatiiliset, matalat rakennukset sulautuvat ym-

päröivään luontoon. Näistä esimerkkeinä Dipoli sekä Teknil-

lisen korkeakoulun päärakennus ja kirjasto. Teekkarikylä,

Servinniemessä oleva metsäkampus, antoi mahdollisuudet

luonnonläheiseen opiskelija-asumiseen jo 1950-luvulla.

Otaniemestä on tarkoitus luoda Euroopan johtava inno-

vaatioympäristö, kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva

alue sekä kansainvälisille työntekijöille, yrityksille että si-

joittajille. Uudisrakentamista, lähinnä opiskelija-asuntoja,

nousee Servinniemeen Teknillisen korkeakoulun läheisyy-

teen. Uusi asutus sulautuu vanhaan metsäkampuksen hen-

keen. Entisen poliisiopiston alueelle on kaavailtu asuntoja

sekä opiskelijoille että tutkijoille, joille on rakennettu myös

oma tutkijahotelli Otarantaan.

Virkistyskäytössä olevaan Otarantaan suunnitellaan ny-

kyisten urheilutoimintojen lisäksi vesiliikuntakeskusta,

kahvilaa sekä laajennettua pienvenesatamaa. Rannassa

voi tulevaisuudessa nähdä jopa kelluvia asuntoja.

Otaniemikasvaa ja kehittyy

Otaniemeen pääsee aikanaan metrolla Helsingin ja Matin-

kylän suunnista sekä Leppävaaran suunnasta pikaraitio-

tietä pitkin. Liikenneyhteyksiä kävelyn ja pyöräilyn reitit

huomioiden parannetaan kattavasti. Koko niemen ranta-

viivaa myötäilevä rantaraitti tarjoaa mahdollisuudet virkis-

täytymiseen vaikkapa Natura-alueella.

Hagalundinkallio yhdistääOtaniemen Tapiolaan

Hagalundinkallion asuinalue Otaniemen ja Tapiolan väliin,

mikäli Kehä I tunneloidaan Kalevalantieltä Tapiolantielle.

Tapiolan puolella asuinrakennukset ovat pieniä, matalia ja

rivitalomaisia, Otaniemen puolta taas myötäilevät pisteta-

lot. Alueelle voi tulla asuntojen lisäksi Aalto-yliopiston tilo-

ja. Hagalundinkallio on jalankulkualuetta, ja liikennevirrat

kulkevat maan alla.

11

Keilaniemi tunnetaan torneistaan

Keilaniemi on merkittävä talouselämän keskus, jonne kan-

sainvälisten yritysten pääkonttorit ovat sijoittuneet. Keila-

niemen rannassa kulkee lasiseinäisten korkeiden toimisto-

talojen nauha.

Ensimmäinen tornitalo, Nesteen torni, valmistui Keilanie-

men rantaan vuonna 1976. Vaikka sen ajateltiin tuolloin

jäävän ainoaksi, toimistotorneja on tullut lisää. Alueella

ovat nykyisin Koneen, Nokian ja Fortumin pääkonttorit.

Rantakaistaleelle, Aarne Ervin suunnitteleman koulutus-

keskuksen viereen, on tulossa 26-kerroksinen tornitalo.

12

Keilaniemi tunnetaan torneistaan

Suomen suurimmat yritykset ovat keskittyneet

Keilaniemen rantaan.

13

Pyöreitä asuntotornejapuistokannelle

Keilaniemi liittyy pääkaupunkiseudun ydinosaan entistä tii-

viimmin, kun Keilaniemen metroasema avautuu. Toimisto-

rakennusten lisäksi Keilaniemeen tulee asuntoja. Keilanie-

men maiseman silhuetti muuttuu, kun metroaseman luo

rakennetaan asuintornitalojen rivi, neljä pyöreää yli kol-

mikymmenkerroksista asuinkerrostaloa. Kehä I katetaan ja

sen päälle tulee puistokansi, jonka kautta pääsee puistoa

pitkin idästä metroasemalle.

14

15

Rauhallisella Mankkaalla on luontoon sulautuneita oma-

koti- ja rivitaloja sekä muutamia liikerakennuksia. Asuk-

kaiden viihtyvyys lisääntyy, kun Turvesuon vanhan kaato-

paikan alue muutetaan golfkentäksi, joka liittyy suureen

vapaa-ajan alueeseen. Suunnitelmissa oleva uusi katuyh-

teys, Turveradantie, helpottaa tulevaisuudessa liikkumista

Turunväylälle.

Laajalahti on omakotitaloista ja pientaloista koostuva me-

renläheinen alue. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset

linnoitukset ovat yhä nähtävissä ja linnoitusalue on suo-

jeltu lailla. Leppävaaraan vievää pikaraideyhteyttä selvitel-

lään, ja pysäkkien läheisyyteen on tulossa lisärakentamista.

Tarvaspäässä sijaitseva Gallen-Kallelan rakennuttama kan-

sallisromanttinen ateljeelinna on kansallisaarre, joka toimii

museona. Rakennukset ja ympäristö suojellaan kokonai-

suudessaan tulevien sukupolvien iloksi.

Mankkaa ja Laajalahtinauttivat luonnon rauhasta

Natura-alueella voi nauttia luonnon kierrosta

Laajalahden Natura-alueeseen kuuluu 192 hehtaarin laajui-

nen matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti. Avovesialu-

een ja ruovikon lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehto-

kasvillisuutta, entistä peltoa ja pensaikkoa.

Kävijöitä varten on rakennettu polkuja, opasteita ja lin-

tutorni. Laajalahti on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäk-

si lintualueeksi. Siellä pesivät muun muassa ruisrääkkä

ja luhtahuitti; muuttoaikaan siellä levähtävät runsas-

lukuisina kaulushaikara, laulujoutsen, pikkujoutsen ja

uivelo. Alueen tuntumassa sijaitsee Espoon kaupungin

luontotalo Villa Elfvik, jossa järjestetään luontokoulu-

ja kurssitoimintaa sekä ympäristöaiheisia näyttelyitä.

Luontoretkelle pääsee Otaniemestä Laajalahteen kautta

kulkeva rantaraittia.

16

Niittykummun kukkulalla kohoaa Tapiolan hengen mukai-

sia talohelmiä. Vanhimmat rakennukset ovat säilyneet lä-

hes alkuperäisessä asussaan tähän päivään saakka. Torni-

ja lamellitalojen sekä rivitalojen lomassa on toimistotiloja

sekä ostoskeskus.

Metron tulon myötä Niittykummun asukasmäärä kaksin-

kertaistuu. Uusia kerrostaloja nousee reunustamaan Me-

rituulentien vartta. Viisikerroksiset lamellitalot muodosta-

vat pitkiä, tiiviitä nauhoja, rauhallisille sisäpihoille nousee

pistetaloja. Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteys

muutetaan kiertoliittymäksi. Liittymän ympärille nousee

ryhmä korkeita asuintorneja.

Niittykumpu ja Tontunmäki

saavat uutta seuraa

Merituulentien varressa on myös Tontunmäen pientalo-

alue. Pientalovaltainen Tontunmäki täydentyy sitä mukaa,

kun tilaa vapautuu.

Jousenpuiston asuinalue syntyy urheilupuiston viereen

Urheilupuiston ympäristö kehittyy, kun Jousenpuiston

nykyisin rakentamaton alue tulee asuinkäyttöön. Urheilu-

puisto uudistuu kokonaisvaltaisesti, kun sinne rakennetaan

Stadion sekä lisää halleja muun muassa koripalloilijoille.

17

Tapiolannimistö kertoo luonnon ja rakentamisen vuorovaikutuksesta

Tiesitkö että

Tarujen Tapiola, metsän kuninkaan valtakunta, antoi nimensä

Suomen ensimmäiselle puutarhakaupungille vuonna 1953.

Nimen ruotsinkielinen vastine Hagalund ja uusi asuinkortteli

Hagalundin kallio kertovat, että kaupunginosa rakennettiin

entisen Hagalundin kartanon niityille ja metsiin.

Otsolahden nimistön nallet ja kontiot kantavat kartanoa edel-

täneen Björnvikin kylän muistoa.

Kaunis puiston nimi Silkkiniitty perustuu vanhaan viljelysni-

meen Silkesängen.

Nimissä Aarnivalkeantie, Pilvettärenpolku, Louhentie, Neulas-

polku ja Tuulimäki kuvastuvat Tapiolan hengen mukaiset nimiai-

hepiirit: kalevalainen mytologia, metsäluonto ja luonnonilmiöt.

Rannikko vetää pientaloasujia

Ka

rtta

kuva

©2

010

An

tti

Ho

nka

OtaniemiOtnäs

TapiolaHagalundOlari

Olars

Westend

SuurpeltoStoråkern

MankkaaMankans

HaukilahtiGäddvik

MatinkyläMattby

Kehä II

Kehä I

Turunväylä

Länsiväylä

NiittykumpuÄngskulla

KeilaniemiKägeludden

HanasaariHanaholmen

VarsasaariFölisholmen Vehkasaari

Mössenholm

NiittysaaretÄngesholmarna

Tvijälp

Pohjois-TapiolaNorra HagalundLukupuro

Lukubäcken

TaavinkyläDåvitsby

NihtisiltaKnektbro

TontunmäkiTomtekulla

NuottaniemiNotudden

RuukinrantaBruksstranden

LeppävaaraAlberga

MiessaariKarlö

LaajalahtiBredvik

18

Tapiolannimistö kertoo luonnon ja rakentamisen vuorovaikutuksesta

Westend ja Haukilahti

Rantaraitti kiemurtelee meren rantaviivaa pitkin ja

yhdistää rannikon merimaisemaan istuvat asuinalueet.

Asukkaita palvelevat oma koulu, palvelutalo sekä päivit-

täistavaraliikkeet.

Westend on pientalovaltainen alue meren tuntumassa.

Sitä alettiin rakentaa huvila-alueeksi jo ennen sotia.

Nykyisin kaupunginosassa on omakoti- ja rivitaloja.

Rannikko vetää pientaloasujia

Haukilahti on suurelta osin 1960- ja 1970-luvulla rakennet-

tujen rivitalojen ja matalien kerrostalojen peittämä vehreä

asuinalue. Haukilahdessa on uimaranta ja venesatama.

Maamerkkinä toimii Haukilahden vesitorni.

Karhusaaressa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia

tykkiasemia sekä Sinebrychoffin huvila. Hanasaaren rau-

haan on sijoittunut kulttuurikeskus.

19

Tapiola

Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää!

Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus

Kirkkojärventie 6 B, PL 43

02070 Espoon kaupunki

Puh. 09 81 621

www.espoo.fi

Graafinen suunnittelu: Antti Honka

Tekstisuunnittelu: Helena Raulos

Painopaikka: Wellprint Oy

Valokuvat: Marko Oikarinen, Arkkitehtitoimisto

SARC Oy, Ari Karttunen (Emma)

Kannen kuva: Ari Karttunen

Tosiasioita Tapiolasta

Asukkaita 1.1.2013 43 657

Korkein rakennus on entinen Nesteen torni

(ns. Raaden hammas).

11-kerroksinen Mäntytorni oli valmistuessaan 1959

alueen korkein rakennus. Keilaniemeen on suunnitteilla

jopa yli 110-metrisiä asuintorneja.