Tarkentuva diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta osana harvinaislääkekehityksen kokonaisuuttaHelena Kääriäinen

PerinnöllisyyslääkäriTutkimusprofessori, THL

8000 (?) harvinaistautia• Harvinaistaudeista valtaosa on geneettisiä ja usein perinnöllisiä• Voiko geneettistä yksilön jokaiseen soluun juurtunutta tautia hoitaa?

Synnynnäisestä geenivirheestä johtuva tauti• Voidaan harvoin parantaa• Vain muutamia voidaan spesifisesti hoitaa• Useimpien tautien oireita voidaan helpottaa• Potilasta ja perhettä voidaan aina auttaa

Miksi tarkka diagnoosi?• Tarkka diagnoosi lopettaa diagnoosin etsimisen ja rauhoittaa potilaan/perheen ja lääkärin keskittymään potilaan hoitoon.• Tarkka diagnoosi tukee tautien patogeneesin ymmärtämistä.• Tarkka diagnoosi auttaa luokittelemaan taudit tutkimuksen ja lääkekehityksen tarpeita varten.

Millainen geenitesti?• Fenotyyppi paljastaa diagnoosin, joka varmistetaan tarkalla mutaatio- tai geenitestillä (esim. kongenitaalinefroosi).• Fenotyyppi vihjaa tiettyyn tautiryhmään, jolloin valitaan sopiva geenitestipaneeli (esim. Marfanintautia muistuttavat tilanteet, verkkokalvon sairaudet jne).• Fenotyyppi on melko epäspesifinen (esim. kehitysvamma), jolloin lähdetään liikkeelle genominlaajuisilla testeillä.

Saadaanko aikaan tarkka diagnoosi?• Mitä epämääräisemmillä oireilla lähdetään liikkeelle, sitä harvemmin löytyy tarkka diagnoosi.• Molekyylikaryotyyppi löytää diagnoosin parhaiten monioireisilta kehitysvammaisilta.• Eksomisekvensoinnin avulla diagnoosi löytyy läheteindikaatioista riippuen muumassakymmenessä prosentissa.• Kokogenomin sekvensointi ei (vielä) tuo tähän kovin suurta lisää.

Milloin diagnoosin varmistaminen on erityisen tärkeää?• Oirekuva on etenevä, jolloin tauti voi kuulua niihin harvoihin, joihin olisi spesifinen hoito.• Taudin mahdollinen periytyvyys vaikuttaa perhesuunnitteluun.• Tauti on vaikeaoireinen.• Potilas/perhe erityisesti haluaa selitystä tilanteelle tai etsii vertaistukea.

Diagnoosin varmistaminen ei ole erityisen tärkeää?• Päinvastaisissa tilanteissa:

– Oirekuva ei ole etenevä…– Perhesuunnittelu ei ole ajankohtaista.– Tauti on erittäin lievä– Potilas/perhe ei ole kiinnostunut tilanteen tarkemmasta selvittämisestä.

• Näissäkin tilanteissa diagnoosia voidaan etsiä (perheen kanssa neuvotellen), mikäli se olisi tutkimuksellisesti tärkeää.

Case Kypros ja kalliit hoidot• Kyproslaisessa väestössä B-talassemian kantajuuson suhteellisen tavallista (noin 18% väestöstä), sairaita syntyi ja hoidon puutteessa he elivät lyhyehkön, oireiden kuormittaman elämän.• Kun hoito tuli mahdolliseksi, olisi sen toteuttaminen ylittänyt Kyproksen koko terveysbudjetin.• Vaihtoehdoksi nousi kantajaseulonta, perhesuunnittelu ja sitä kautta sairastuvien määrän merkittävä väheneminen.

Case Suomi ja kalliit hoidot• Suomessa toistaiseksi potilaat voivat saada terveydenhuollon kustantamana kaikkia harvinaislääkkeitä (tietyllä viiveellä jne).• Jos esim. suomalaisen tautiperinnön tauteihin (STP) kehitettäisiin ”entsyymikorvaushoito” tai vastaava, olisi hoidettavien määrä kriittisen suuri terveydenhuollon kustannuksia ajatellen.

Case Suomi• Jos STP-tauteihin tulisi harvinaislääkehoito, pitäisi Suomessa kuten Kyproksella alkaa harkita kantajien tunnistamista perheiden perhesuunnittelun tueksi jo ennen ensimmäisen sairaan lapsen syntymää.

– Tiedetään, että yhden sairaan syntymän jälkeen valtaosa perheistä ei halua toista sairasta, vaan valitsevat jonkin keinon välttää toisen sairaan syntymä.

64 kolmilapsista kantajaparin perhettä

Jos kantajuutta aletaan selvittää vasta kun ensimmäinen sairas on syntynyt, tavoitetaan (ehkä) nämä raskaudet, joista syntyisi sairas lapsi

Entä geenikorjaushoidot?• Joissain taudeissa esim. geenieditoinnin keinoin voidaan saada niin paljon normaalisti toimivia soluja, että oireet lievenevät tai potilas jopa paranee.• Tämä vaatisi vastasyntyneiden seulontaa?• Jotkut uskovat, että vika korjataan tulevaisuudessa alkiolla (minä en tähän usko).

Geenidiagnostiikan ja perinnöllisyysneuvonnan rooli?• Tarkka diagnostiikka auttaa ymmärtämään patogeneesia, löytää potilaita kliinisiin lääketutkimuksiin• Perinnöllisyysneuvonta ja/tai seulonnat voisivat vaikuttaa perhesuunnitteluun niin, että tiettyjä harvinaissairaita syntyisi nykyistä vähemmän

Yhteinen päämäärä• Potilaiden ja perheiden auttaminen.• Sekä harvinaislääkkeiden kehittelylle että perinnöllisyysneuvonnalle riittää työsarkaa tämän päämäärän toteuttamisessa.