team teollisuusalojen ammattiliitto & … · team teollisuusaloje ammattilii t t o estinn...

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO &VIESTINNäN KESKUSLIITTO

2014

TyöaikaOPaS

Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton

kirjatyöntekijöitä koskeva työaikaopas

Helsinki 2014

Viestinnän keskusliittoEteläranta 10, 00130 HelsinkiPuhelin 09 2287 7200www.vkl.fi

TEaM Teollisuusalojen ammattiliittoSiltasaarenkatu 2, 00530 HelsinkiPuhelin 09 773 971www.teamliitto.fi

Työaikaopas

4

6688888

10101010101012121214151515

15161616

16

16

18181819

19

192020

22222223232424242525262727323232333434343434363636

38

394850

1 Käsitteitä 1.1 Säännöllisen työajan järjestäminen1.2 Lepoajat

1.2.1 Päivittäiset lepoajat1.2.2 Vuorokausilepo1.2.3 Viikoittainen vapaa-aika

1.3 Sovitun työajan ylittäminen

2 Säännöllinen työaika 2.1 Mikä on työaikaa 2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien2.4 Vuosityöaika

2.4.1 Vuosityöaika eri työaikamuodoissa2.4.2 Osavuoden työaika

2.5 Tasoitusvapaa2.5.1 Tasoitusvapaan kertyminen2.5.2 Tasoitusvapaan antaminen2.5.3 Tasoitusvapaan erääntyminen 2.5.4 Tasoitusvapaan päällekkäisyys

muun vapaan kanssa2.5.5 Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta

tasoitusvapaaseen2.5.6 Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaa 2.5.7 Tasoitusvapaan ansio2.5.8 Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksi2.5.9 Paikallinen sopiminen ja paikallisesti sovitut ylimääräiset vapaat2.5.10 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä

3 Työaikajärjestelmien suunnittelu3.1 Johdanto3.2 Työviikon alkaminen 3.3 Päivittäisen työajan sijoittaminen3.4 Työvuoroluettelo ja työajan

tasoittumisjärjestelmä 3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumis-

järjestelmän muuttaminen3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen3.7 Vapaapäivät

4 Työajan järjestämisvaihtoehtoja4.2 Päivä- ja yksivuorotyö

Työaikojen porrastaminenVuorokautisen työajan pidentäminenKeskimääräinen viikkotyöaikaTyöajan tasaamisvapaiden sijoitteluLiukuva työaika

4.3 VuorotyöYksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva)KaksivuorotyöKeskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25, TAM 26)Jatkuva kaksivuorotyöKolmivuorotyö

4.4 Erilaisten työaikamuotojen yhdistelmät4.5 Muita työaikajärjestelyjä

12-tuntiset työvuorotViikonloppuvuorotyö

4.6 Yhteenveto perustyöaikamuodoista4.7 Työaikapankki4.8 Lisät

VuorolisätIlta- ja yölisä, kun kyse ei ole vuorotyöstäLauantain vuorolisäLisät sunnuntaina Vuoro- ym. lisät ylityössä

5 Muita työaikoja sääteleviä säännöksiä

LIITE 1 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSETLIITE 2 VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSETLIITE 3 TASOITUSVAPAAN MÄÄRÄYTYMINEN

Sisältö

TEAM TEollisuusAlojEn AMMATTiliiTTo & ViEsTinnän KEsKusliiTTo

5

Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton välisessä työeh-tosopimuksessa on sovittu työaikoja koskevasta uudistuksesta. Tässä oppaassa sel-vitetään, miten työaika voidaan järjestää uusien määräysten perusteella.

Työajan sijoittamista koskevia määräyksiä on väljennetty. Myös yötyön teettä-minen on mahdollista. Yöllä tehtävälle työlle on vahvistettu työaika ja maksettava korvaus. Niillä työpaikoilla, joissa on aikaisemmin tehty yötyötä, tulee sopia kom-pensaatiosta ennen uusiin määräyksiin siirtymistä.

Vuorolisäjärjestelmä uudistuu ja työajanlyhennysvapaat sekä talviloma yhdis-tyvät tasoitusvapaaksi. Tasoitusvapaan kertymiselle ja pitämiselle on uudet sään-nöt. Uusien työaikamääräysten käyttöönoton yhteydessä palkanmaksussa siirry-tään noudattamaan kuukausipalkkaa viikkopalkan sijaan.

Uudistus ei koske sanomalehtitaloja, joilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa määräykset käyttöön paikallisesti sopimalla.

Työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti voidaan sopia erilaisista työaiko-jen järjestämisvaihtoehdoista. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla, joissa johdon ja henkilöstön avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus on mahdollista.

Helsingissä elokuun 5. päivänä 2014

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Johdanto

TEAM TEOLLISuuSALOJEn AMMATTILIITTO & VIESTInnän KESKuSLIITTO

5

Työaikaopas

61.1 Säännöllisen työajan järjestäminen

Säännöllinen työaikaSäännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudes-sa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjes-tää keskimääräiseksi. Tasoittumisjakso on enintään nel-jä viikkoa. Jos työtä tehdään säännönmukaisesti viikon-loppuisin, tasoittumisjakso on enintään 17 viikkoa.

Paikallisesti voidaan sopia, että työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Tällöin työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 52 viikkoa.

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmäTyönantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, jo-hon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan al-kamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnantaja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumisjär-jestelmän.

Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumis-järjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työ-vuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä.

TyöviikkoTyöviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensim-mäisen työvuoron alkaessa, ellei toisin ole sovittu. Sun-nuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana.

PäivätyöPäivätyössä työaika sijoitetaan kello 06.00–21.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita. Ns. yksivuorotyössä vas-taavaa rajoitusta työajan sijoittamiselle ei ole.

Vuorotyö Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuo-rojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava en-nakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaih-tuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

KaksivuorotyöTyöaika sijoitetaan kaksivuorotyössä kello 06.00–23.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita.

KolmivuorotyöKolmivuorotyössä aamuvuoron alkamisaika sijoitetaan kello 06.00–08.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita.

1 Käsitteitä


7

Keskeytyvä kolmivuorotyöKeskeytyvässä kolmivuorotyössä työskennellään kol-messa vuorossa ja keskeytys on vähintään 24 tuntia työ-viikossa, esim. TAM 35 ja TAM 36.

YötyöTyö, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä.

Yötyötä voidaan teettää joko vuorotyössä tai erillise-nä yövuorona. Yötyötä voidaan teettää kaikissa työehto-sopimuksen piiriin kuuluvissa töissä.

Erillinen yövuoroErillisessä yövuorossa työtä tehdään pelkästään yövuo-rossa.

Erillinen viikonloppuvuoroTyötä tehdään lauantaina ja sunnuntaina. Erillisen vii-konloppuvuoron ehdot sovitaan paikallisesti.

Työaikamuotoja (TAM)Kaikkia työaikamuotoja ja niiden yhdistelmiä voidaan käyttää.

Jatkuvia työaikamuotoja tehdään viikon jokaisena päivänä. Keskeytyviä työaikamuotoja tehtäessä työ kes-keytyy viikoittain vähintään 24 tunnin ajaksi.

Kolmivuorotyössä on käytettävissä oleva toiminta-aika koko vuorokausi. Viikoittaisen käyntiaikatarpeen perusteella voidaan käyttöön valita joko keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö.

Eri työaikamuodoista käytetään seuraavia lyhenteitä:• TAM 15, yksi vuoro, viitenä päivänä viikossa (ylei-

sin päivätyöaika)• TAM 16, yksi vuoro, kuutena päivänä viikossa (kes-

keytyvä yksivuorotyö)• TAM 17, yksi vuoro, seitsemänä päivänä viikossa

(jatkuva yksivuorotyö)• TAM 25, kaksi vuoroa, viitenä päivänä viikossa

(keskeytyvä kaksivuorotyö)• TAM 26, kaksi vuoroa, kuutena päivänä viikossa

(keskeytyvä kaksivuorotyö)• TAM 27, kaksi vuoroa, seitsemänä päivänä viikossa

(jatkuva kaksivuorotyö)• TAM 35, kolme vuoroa, viitenä päivänä viikossa

(keskeytyvä kolmivuorotyö)

• TAM 36, kolme vuoroa, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä kolmivuorotyö)

• TAM 37, kolme vuoroa, seitsemänä päivänä viikos-sa (keskeytymätön kolmivurotyö)

Käytössä voi lisäksi olla esimerkiksi paikallisesti so-vittu erillinen viikonloppuvuoro tai erillinen yövuoro.

Porrastettu työaikaPorrastetussa työajassa työvuorojen alkaminen porras-tetaan. Työvuorot alkavat tällöin eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. Tällä saadaan pidennettyä toiminta-aikaa ja voidaan vastata päivittäiseen muuttuvaan työ-voimatarpeeseen.

Yksittäisen työntekijän työajat voidaan porrastaa esi-merkiksi yksivuorotyössä niin, että työvuorot alkavat eri aikaan eri päivinä.

JaksotyöJaksotyössä työaika voidaan järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tun-tia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Jaksotyö voidaan paikallisesti sopien ottaa käyt-töön muissakin kuin työaikalaissa määritellyissä töissä.

Liukuva työaikaLiukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että päivittäinen työajan alkamisaika ja päättymisaika voivat vaihdella sovittujen rajojen si-sällä. Työntekijä voi näissä rajoissa päättää itse työhön-tuloajastaan ja työstä lähtöajastaan. Siirtymisestä liuku-vaan työaikaan voidaan sopia paikallisesti tuotannollis-ten seikkojen ja paikallisten olosuhteiden niin salliessa. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytykset ja yksityis-kohdat sovitaan paikallisesti.

TasoitusvapaaTasoitusvapaaseen on yhdistetty vanhat työajanlyhen-nysvapaa ja ns. talviloma. Tasoitusvapaan kertymistä ja antamista varten työehtosopimuksessa on uudet mää-räykset.

Osa-aikatyöOsa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työ-ehtosopimuksissa on sovittu kokoaikaiseksi työajak-si. Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla määritellyt

Työaikaopas

8

edut eivät saa olla osa-aikaisilla työntekijöillä heikom-pia kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Edut suhteutetaan kuitenkin tehtyyn työaikaan. Jos työpaikalla on tarve li-sätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti osa-ai-kaiselle.

1.2 Lepoajat

1.2.1 Päivittäiset lepoajatJos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työn-tekijälle on annettava työvuoron aikana lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan, el-lei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kan-nalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yksi tunti, ellei sitä ole lyhennetty paikallisesti luottamusmiehen kans-sa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vähintään puo-len tunnin pituinen.

Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pi-tempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tun-tia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuorotyössä luetaan työaikaan.

Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluottamus-mies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää.

1.2.2 VuorokausilepoSäännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle an-taa kerran vuorokaudessa työaikalain 29 §:n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo. Vuorokausilevon pi-tuus on 11 tuntia (ks. työaikalain 29 §:n poikkeukset).

1.2.3 Viikoittainen vapaa-aikaViikkolepo perustuu työaikalakiin. Työaika on järjestet-tävä (kaikki muut työaikamuodot paitsi TAM 37) niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa ajan, joka on, mikä-li mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoit-tainen vapaa aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä (TAM 37) vapaa aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enin-tään 12 viikon aikana. Vapaa ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikkoleposäännöksestä voidaan poiketa, jos• työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va-

paa-aikanaan suoritettavan työn säännöllisen ku-lun ylläpitämiseksi tai

• työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä.

Mikäli työntekijä on työaikalain 32 §:n edellytyk-sin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajal-la kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työ-aikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnteki-jän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi eril-linen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. Korvaaminen suoritetaan tehdyltä työajal-ta ja vain siltä osin kuin se vähentää lakisääteistä viikoit-taista vapaata.

1.3 Sovitun työajan ylittäminen

LisätyöTyöaikalain tarkoittamaa lisätyötä on työnantajan aloit-teesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työajan, mutta ei työaika-laissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö korva-taan kuten säännöllisenä työaikana työskentely.

Työnantajalla on työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mu-kaan velvollisuus tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisä-työtä. Silloin kun työnantajalla on lisätyön tarjoamisvel-vollisuus, työ ei ole ylityönä korvattavaa.

Tes-ylityöTyöehtosopimuksen tarkoittamaa tes-ylityötä on työn-antajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella teh-ty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työ-ajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työ-ajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tun-tia viikossa.

YlityöTyöaikalain mukaan ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella 8 tuntia vuo-rokaudessa ja 40 tuntia viikossa ylittävää työtä. Milloin


9

työaika on järjestetty keskimääräiseksi, muodostuvat yli- ja lisätyö em. pääsäännöstä poikkeavalla tavalla.

Yksi ylityökäsitePaikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokau-tisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa.

HätätyöHätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalain 21 §:ssä säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa ei-kä siitä voi kieltäytyä. Hätätyötä voidaan teettää kun en-nalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyk-sen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa joh-taa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.

VarallaoloVarallaolosta säädetään työaikalain 5 §:ssä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnteki-jän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Va-rallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suo-ritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työn-tekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puo-let korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla.

Hälytysluonteinen työHälytysluonteisessa työssä työntekijä kutsutaan ennal-ta arvaamattoman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työ-hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Työntekijälle maksetaan matkakorvaus, jonka työnantaja ja työnteki-jä sopivat keskenään.

Työaikaopas

10

2 Säännöllinen työaika

2.1 Mikä on työaikaa

Työajalla tarkoitetaan työhön käytettävää aikaa sekä sitä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpai-kalla työnantajan käytettävissä.

Työaikaa koskevat määräykset voivat perustua• työaikalakiin• työehtosopimukseen• työpaikalla sovittuun ns. paikalliseen sopimukseen

tai • työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimuk-

seen.

Työaikaa ei ole esimerkiksi varallaolo tai matkustami-seen käytetty aika.

Lain mukaisen ylityön määrittelemiseksi on tärkeää erotella työaika ja muu aika.

2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudes-sa ja 40 tuntia viikossa.

Työtä voidaan työnantajan päätöksellä teettää myös kuutena päivänä viikossa, jolloin viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia vuorokautisen työajan ollessa enintään 8 tuntia.

Työajan tulee tasoittua enintään 40 viikkotuntiin nel-jän viikon aikana. Tasoittumisjakson enimmäispituus on kuitenkin 17 viikkoa töissä, joissa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukaisesti myös viikon-loppuisin.

2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien

Paikallisesti sopimalla on mahdollista ottaa käyttöön keskimääräinen työaika. Silloin voidaan sopia, että työ-aika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tun-tia viikossa. Työajan pitää tasoittua keskimäärin enin-tään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon aikana. Jos pääluottamusmies sopii kollektiivisesti keskimääräisen työajan käyttöönotosta, yksittäisten työntekijöiden pe-rustellut henkilökohtaiset tarpeet tulee ottaa mahdolli-suuksien mukaan huomioon.

2.4 Vuosityöaika

2.4.1 Vuosityöaika eri työaikamuodoissaVuotuinen työaika vaihtelee työaikamuodoittain. Pisin työaika on yksivuorotyössä ja lyhin keskeytymättömäs-sä 3-vuorotyössä. Työntekijälle pitää kertyä tekemänsä työaikamuodon mukainen tuntimäärä työaikaa tai sii-hen rinnastettavaa aikaa vuoden aikana saadakseen täy-den palkan.


11

Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuoro-työssä 1664 tuntia vuodessa.

Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työnte-kijöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin säännöl-lisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuorois-ta säännöllisesti vähintään joka neljäs on yötyötä (klo 21–06).

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työ-tä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, et-tä työskentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työvii-kon aikana. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona 1664 tuntia vuodessa.

Esimerkki

Yllä oleva keskimääräinen viikkotyöaika on las-kettu jakamalla vuosityöaika (esimerkiksi 1656 tuntia vuonna 2014 kaksivuorotyössä) 47,18:lla (työviikot vähennettynä viiden viikon täydellä vuosilomalla). Keskimääräisessä viikkotyöajassa

Työaika on

vuonna 2014

vuonna 2015 35,8 h/vk 35,3 h/vk

vuonna 2017 35,8 h/vk 35,3 h/vk

35,6 h/vk 35,1 h/vk

vuonna 2016 36,1 h/vk 35,6 h/vk

keskimäärinpäivä- ja

yksivuorotyössä kaksivuoro-

työssä

Työaika on

vuonna 2014

vuonna 2015 1688 tuntia 1664 tuntia


1680 tuntia 1656 tuntia


päivä- ja yksivuorotyössä

kaksivuoro-työssä

on siten otettu huomioon kaikki arki- ja aatto-vapaat sekä tasoitusvapaat, mutta ei vuosilomaa. Näin ollen jos henkilö työskentelisi esimerkkita-pauksessa joka viikko 35,1 tuntia (myös arkipyhi-nä ja aattoina eikä pitäisi erikseen tasoitusvapai-ta), hänelle kertyisi vuosityöaika täyteen. Työnte-kijä pitäisi tällöin lomana pelkän vuosilomansa.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keskimäärin 34,6 h/vk.

Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosi-työaika on 1632 tuntia.

Työaika on keskimäärin keskeytyvässä kolmivuorotyössä

vuonna 2014

vuonna 2015 35,3 h/vk


35,1 h/vk


Työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä

vuonna 2014

vuonna 2015 1664 tuntia


1656 tuntia


Työaikaopas

12

2.4.2 Osavuoden työaikaKun esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyös-sä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikko-työajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjak-son aikana on 16,86 viikkoa x 34,6 tuntia viikossa, eli 583 tuntia, joka 8 tunnin mittaisiksi työvuoroiksi muu-tettuna tarkoittaa 73 työvuoroa. Ajanjaksolle laaditta-vaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 73 x 8h työvuoroa.

Samaa laskentatapaa voidaan soveltaa muihinkin työaikamuotoihin.

2.5 Tasoitusvapaa

2.5.1 Tasoitusvapaan kertyminenUusi tasoitusvapaa on muodostettu yhdistämällä van-ha työajan lyhennysvapaa ja talviloma. Uusissa työaika-määräyksissä ei siten ole enää työajan lyhennyksiä tai talvilomia, vaan puhutaan pelkästään tasoitusvapaasta.

Työntekijälle kertyy tasoitusvapaata kuukausittain. Tasoitusvapaata kertyy viikkotyöajasta ja työaikamuo-dosta riippuen 0,42-1,83 päivää jokaiselta täydeltä kuu-kaudelta. Tasoitusvapaiden kertyminen muistuttaa vuo-siloman kertymistä. Ns. 14 päivän säännön sijaan tasoi-tusvapaalle on kuitenkin oma kertymissääntö: mikäli työntekijälle kertyy kuukaudessa enemmän kuin kolme poissaolopäivää, hän menettää oikeuden tasoitusvapaa-seen siltä kuukaudelta.

Esimerkki

Elokuussa on 21 työpäivää, syyskuussa 22 työpäi-vää ja lokakuussa 23 työpäivää. Työntekijä saa ta-soituskertymän elokuussa 18 päivällä, syyskuussa 19 päivällä ja lokakuussa 20 päivällä.

Työpäiviin rinnastetaan joukko erilaisia poissa-olopäiviä, eli ne päivät• jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitus-

vapaalla• jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan

palkkaa• jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyys-

vapaan palkkaa• joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä

oman reservin harjoituksen tai siviilipalvelus-laissa tarkoitetun täydennyspalveluksen aikana

• joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyk-sen korvauksen

• jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuk-sen kohtien 6.5 (sairaan lapsen hoitaminen), 6.6 (vaikeasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.7 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalliset luottamustoimet ja jär-jestötehtävät) perusteella.

• jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kuitenkin 30 lomautuspäivää vuodessa.

Esimerkki

Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä. Hän on sairaana elokuussa viikon saaden sairausajan palk-kaa. Lisäksi hän hoitaa sairasta lastaan kolme päi-vää. Syyskuussa hän on työnantajan kanssa sopi-mallaan ylimääräisellä vapaalla neljä päivää. Mar-raskuun alusta hän jää hoitovapaalle.

Elokuussa työntekijälle kertyy tasoitusvapaa 1,5 päivää, koska sairausloma on palkallinen. Sairaan lapsen hoitaminen rinnastetaan myös työpäiviin.

Syyskuun osalta työntekijä saa tasoitusvapaata 0,83 päivää, koska tasoitusvapaata kertyy pienem-män kertoimen mukaan sellaisilta kuukausilta, joil-ta ei kertyisi tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilo-maa. Marraskuun alusta lukien (hoitovapaalla olta-essa) tasoitusvapaata ei kerry lainkaan.

1.1.–5.5.2013 TAM37 kaava

TAM37 työskenneltävä ajanjakso

työehtosopimuksen mukainen työaika

vuosiloma (viikkoina)

edellinen muutettuna 8h työvuoroiksi

edellinen viikkoina

ajanjakson työaikavaatimus tunteina

todellisten työviikkojen lkm on

kalenteri-päivää

tuntia/viikko

viikkoa

työvuoroa

viikkoa

tuntia

viikkoa

125

34,6

1

73

17,86

583

16,86

125/7

34,6 x16,86

17,86 - 1

vakio

583/8


13

Tasoitusvapaakertoimia on viisi erilaista: 0,42; 0,83; 1,25; 1,50 ja 1,83. Jokaisen kuukauden osalta tarkastellaan erikseen, minkä kertoimen piiriin kuulutaan. Kaikkien kuukausien kertoimet lasketaan yhteen ja summa kertoo kyseisen vuoden tasoitusvapaiden kokonaismäärän.

Esimerkki:

Henkilön tasoitusvapaa voi kertyä esimerkiksi seu-raavasti

• tammikuu 0,42• helmikuu 0,42• maaliskuu 0,42• huhtikuu 0,42• toukokuu 1,25• kesäkuu 1,25• heinäkuu 1,25• elokuu 1,50• syyskuu 1,50• lokakuu 1,50• marraskuu 1,50• joulukuu 1,50

Yhteensä 12,93

Tässä tapauksessa henkilölle kertyy tasoitusvapaa-ta 12,93 päivää vastaava määrä.

Seuraavaksi tarkastellaan, mitä kertoimia käytetään missäkin tilanteissa:

Kerroin 1,83

• Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta)

• Työaikamuoto: Keskeytymätön 3-vuorotyö tai pelkkä yövuoro

• Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aika-na, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä

Kerroin 1,50


• Työaikamuoto: Kaksivuorotyö tai keskeytyvä

3-vuorotyö• Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aika-

na, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä

Kerroin 1,25


• Työaikamuoto: Päivä- ja yksivuorotyö• Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aika-

na, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä

Kerroin 0,83

• Viikkotyöaika: -• Työaikamuoto: vähintään joka neljäs työvuoro si-

joittuu kello 21–06 väliin tai ne sanomalehden työntekijät, jotka säännöllisesti työskentelevät vii-konvaihteen aikana (lauantaina ja/tai sunnuntaina) seuraavan päivän lehden valmistamiseksi.

• Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kerry tasoi-tusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. alle 40 tuntia tekevät ja äitiys- ja vanhempainvapaan pal-kattomalta ajalta)

Kerroin 0,42

• Viikkotyöaika: -• Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kertyisi ta-

soitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. al-le 40-tuntista viikkoa tekevät ja äitiys- ja vanhem-painvapaan palkattomalta ajalta)

Esimerkki:

• Jos tasoitusvapaata kertyy 0,42 päivää kuukau-dessa, sitä kertyy vuodessa 5 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän (yh-den viikon) talvilomaa.

• Jos tasoitusvapaata kertyy 0,83 päivää kuukau-dessa, sitä kertyy vuodessa 10 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa.

• Jos tasoitusvapaata kertyy 1,25 päivää kuukau-dessa, sitä kertyy vuodessa 15 päivää. Se vas-taa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän

Työaikaopas

14

(yhden viikon) talvilomaa ja 10 päivän (80 tun-nin) työajanlyhennystä.

• Jos tasoitusvapaata kertyy 1,50 päivää kuukau-dessa, sitä kertyy vuodessa 18 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työ-ajanlyhennystä.

• Jos tasoitusvapaata kertyy 1,83 päivää kuukau-dessa, sitä kertyy vuodessa 22 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työ-ajanlyhennystä, minkä lisäksi tulee vielä neljä tasoitusvapaata.

Esimerkki:

Työntekijä Pirjo Painaja on työskennellyt 40-tun-tisessa viikossa tammi-maaliskuun keskeytyväs-sä 3-vuorotyössä. Hän siirtyy huhtikuussa teke-mään kaksivuorotyötä. Pirjo jää äitiysvapaalle elo-kuun alkuvaiheilla ja hänelle maksetaan kolmelta kuukaudelta äitiysajan palkkaa. Marras-joulukuun hän on palkattomalla äitiys- ja vanhempainvapaal-la. Pirjolle kertyy tasoitusvapaata seuraavasti:

• tammikuu 1,83 keskeytymätön 3-vuorotyö• helmikuu 1,83 ”• maaliskuu 1,83 ”• huhtikuu 1,50 kaksivuorotyö• toukokuu 1,50 ”• kesäkuu 1,50 ”• heinäkuu 1,50 ”• elokuu 1,50 palkallinen äitiysvapaa• syyskuu 1,50 ”• lokakuu 1,50 ”• marraskuu 0,42 poissaolo,joltaker- tyy vuosilomaa• joulukuu 0,42 ”

Yhteensä 16,83 päivää

Mikäli sovellettava kerroin muuttuu kesken kuukau-den, noudatetaan sitä kerrointa, jonka piiriin työntekijä kuuluu enimmän osan kuukaudesta.

Esimerkki

Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä ja siir-tyy 10.5. tekemään keskeytymätöntä 3-vuorotyö-tä. Toukokuun kerroin on 1,83, koska enin osa kuukaudesta työskennellään keskeytymättömässä 3-vuorotyössä.

2.5.2 Tasoitusvapaan antaminenTasoitusvapaa annetaan noudattaen seuraavia sääntöjä:1. 1.10.–30.4. välisenä aikana viisi päivää yhdenjak-

soisena, ellei toisin sovita (vanha talvilomaviikko)2. 1.10.–30.4. välisenä aikana lisäksi enintään viisi

päivää niille työntekijöille, joille on kertynyt tasoi-tusvapaata 0,83 pv/kk (vanha toinen talvilomaviik-ko). Tasoitusvapaa annetaan yhdenjaksoisena, mi-käli se on mahdollista työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä toisin sovita. Vapaata ei tarvitse antaa yhdenjaksoisena a-kohdan vapaan kanssa.

3. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poik-keuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, enintään kuusi tasoitusvapaata saadaan sijoittaa kokonaisina päivinä kolmen päivän ilmoitusajalla. (Huom. a- ja b-kohdat ovat ensisijaisia).

Loput tasoitusvapaat saadaan antaa• pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan

työvuoro kerrallaan• lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa

(ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon sijoi-tettuna) tai

• eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä.

Esimerkki

Työntekijälle on kertynyt 12,93 päivää tasoitusva-paata. Viisi päivää annetaan 1.10.–30.4. yhdenjak-soisena. Enintään kuusi päivää voidaan antaa kol-men päivän ilmoitusajalla, mikäli työtä ei ole enna-koimattomasta syystä tarjolla. Jäljelle jäävät kaksi päivää voidaan joko sijoittaa työtuntijärjestelmään tai ajankohdasta voidaan sopia työntekijän kans-sa. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja saa an-taa vapaan kahden viikon ilmoitusajalla. Kaksi päi-vää voidaan käyttää myös lyhentämällä säännöllis-tä vuorokautista työaikaa.


15

Tasoitusvapaan kertyminen

Tasoitusvapaan pitäminenTasoitusvapaan pitäminensopimalla

ns. toisen talvilomaviikon pitäminen yhdenjaksoisena

1.1. 1.1. 30.4. 30.6. 30.9.31.12.

2.5.3 Tasoitusvapaan erääntyminenTasoitusvapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä ansaintaa seuraavana vuonna. Tasoitusvapaiden tarkka määrä selviää varmasti vasta vuoden lopussa. Tasoitus-vapaita luonnollisesti pidetään koko vuoden aikana ja ne tulisi pitää viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia tasoitusvapai-den siirtämisestä vielä kahdella kuukaudella niin että ne annetaan viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.

Edellä 2 b-kohdan mukainen tasoitusvapaan osuus (ns. toinen talvilomaviikko) voidaan antaa seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, jos se pidetään yhdenjaksoisena.

Alla on vielä taulukko tasoitusvapaiden pitämisestä:

2.5.4 Tasoitusvapaan päällekkäisyys muun vapaan kanssaTasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon. Lähtö-kohtana on, että noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaa-tetta:

• tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijälle tulisi jo-kin muu poissaoloperuste kyseisenä päivänä

• työnantaja ei saa määrätä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työntekijällä on jo tiedossa muu palkallinen poissaoloperuste.

Aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajan-kohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle.

Esimerkki:

Tuotantolinja on suljettuna tiettyinä päivinä. Ta-soitusvapaa saadaan sijoittaa näihin päiviin, vaik-ka työnantajan tiedossa olisi, että työntekijä on sai-rauslomalla kyseisinä päivinä.

2.5.5 Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta tasoitusvapaaseenOsa-aikaiselle työntekijälle kertyy tasoitusvapaata jokai-selta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työntekijä on ollut poissa enintään 1/7 kuukauden työtunneista.

Tasoitusvapaan kertoimet 1,25–1,83 koskevat osa-ai-kaista työntekijää ainoastaan silloin, kun hän on siirty-nyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön.

Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä ansaitsee muuten kertoimien 0,42 tai 0,83 mukaista ta-soitusvapaata, mikäli hänellä on oikeus kyseiseltä kuu-kaudelta vuosilomaan.

Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio määräytyy teh-dyn työajan suhteessa.

Esimerkki 1

Työntekijä A työskentelee osa-aikaisena työnteki-jänä. Hän työskentelee kuukausittain keskimäärin 100 tuntia kuukaudessa. Tietyn kuukauden osalta työvuoroluettelon mukainen työaika on ollut 108 tuntia. Ansaitakseen kyseiseltä kuukaudelta tasoi-tusvapaan työntekijän pitää työskennellä tai olla työpäivään rinnastettavalla vapaalla vähintään 6/7 työajasta, joka tarkoittaa tämän kuukauden osal-ta 93 tuntia. Tasoitusvapaakerroin on joko 0,42 tai 0,83, koska työntekijä ei ole siirtynyt 40-tuntises-ta työviikosta osa-aikatyöhön. Jos hän olisi siirty-nyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön, olisi kerroin 1,25, 1,5 tai 1,83.

Tasoitusvapaata pidettäessä tasoitusvapaan ansio määräytyy keskimääräisen työajan perusteella. Työnte-kijä on työskennellyt vuodessa 1036 tuntia. Kokoaikai-sen työntekijän vuosityöaika olisi ollut 1680, joten työ-aika on ollut 61,67 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Yhden tasoitusvapaapäivän ansio on siten 61,67 % täy-destä päiväpalkasta.

Työaikaopas

16

Esimerkki 2

Työntekijä B työskentelee tarvittaessa töihin kut-suttavana työntekijänä työpaikalla, jossa kokoai-kaiset työntekijät työskentelevät 40 tuntia viikos-sa. Työaikamuodot vaihtelevat TAM15:stä TAM 25:een. B:lle kertyy työsopimuksen mukaan työ-tunteja 0-40 viikossa. A:lle kertyy tasoitusvapaa-ta 0,42 tai 0,83 päivää jokaiselta kuukaudelta, jona hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Työnte-kijään ei sovelleta kertoimia 1,25–1,83, koska hän ei työskentele 40-tuntisessa viikossa eikä ole siirty-nyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta.

2.5.6 Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaaTasoitusvapaan kertoimet 1,25–1,83 eivät koske määrä-aikaisia työntekijöitä, joiden työsuhde kestää enintään kolme kuukautta. Jos määräaikaista työsopimusta jat-ketaan, tasoitusvapaata ansaitaan kuitenkin työsuhteen alusta lukien.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työnteki-jä ansaitsee kertoimien 0,42 ja 0,83 mukaista tasoitusva-paata työsuhteensa alusta lukien, vaikka hänellä ei olisi oikeutta suurempiin kertoimiin.

2.5.7 Tasoitusvapaan ansioTyöntekijälle maksetaan tasoitusvapaan ajalta normaa-li palkka. Vuorolisä maksetaan sen mukaisesti kuin ky-seessä olisi ollut työpäivä.

Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keskitunti-ansion mukaan.

2.5.8 Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksiTyöntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapaan vaih-tamisesta rahaksi. Rahaksi vaihdettava enimmäismää-rä on • 120 tuntia päivätyötä tekevillä• 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä.

Rahaksi vaihtaminen tapahtuu keskituntiansiota käyttäen.

2.5.9 Paikallinen sopiminen tasoitusvapaistaTasoitusvapaista voidaan paikallisesti sopia työehtoso-pimuksesta poikkeavasti.

2.5.10 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessäTyösuhteen päättyessä tasoitusvapaasaldo pyritään ta-saamaan irtisanomisaikana, ellei toisin sovita.


17

Työaikaopas

18

3 Työaikajärjestelmien suunnittelu

3.1 Johdanto

Työaikajärjestelmien suunnittelussa lähtökohtana on se, että tuotanto voidaan järjestää mahdollisimman jär-kevästi. Nopeus-, tehokkuus- ja joustavuusvaatimukset ovat lisääntyneet.

Kuva 1: Työaikasuunnitteluun liittyviä muuttujia

Kuva 2: Työaikasuunnittelun elementtejä

3.2 Työviikon alkaminen

Työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaivuoro-kausi päättyy maanantaina ensimmäisen työvuoron saa-puessa töihin. Paikallisesti on mahdollista sopia toisin.

Voidaan esimerkiksi sopia, että työviikko alkaa sunnuntaina klo 22.00. Sunnuntaina klo 22.00 al-kava työviikko on usein käytössä keskeytyvän kol-mivuorotyön malleissa.

Toimitus-aikataulut

Henkilöstön määrä ja ammattitaito

Yllättävät poissaolot

Käytössä oleva kone- ja tuotanto-

kapasiteettiPalautuminen

Työtuntien lukumäärä vuodessa

Keskimääräinentyöaikaviikossa

Tasoitus-vapaat

Tauot Vuorokautisen työajan pituus

Työaikojen porrastaminen

VuorotyöTiivistetyttyövuorot

Vuosilomat


19

Työviikon ja työvuorokauden alkaminen voidaan määritellä työpistekohtaisesti.

Jokainen vuorokausi on 24 tunnin pituinen. Näin ol-len jos työntekijän työviikko on alkanut maanantaina kello 7.00, määräytyvät työvuorokaudet seuraavasti:

Työvrk Alkaa Päättyy

Maanantai maanantai Tiistai tiistai Keskiviikko keskiviikko Torstai torstai Perjantai perjantai Lauantai lauantai Sunnuntai sunnuntai

3.3 Päivittäisen työajan sijoittaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, työaika on sijoitettava seuraavasti:• päivätyössä kello 6.00–21.00• 2-vuorotyössä kello 6.00–23.00• 3-vuorotyössä aamuvuoron pitää alkaa klo 6.00–

8.00.

Vuorotyössä työtä voidaan teettää ympäri vuorokau-den. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuorot menevät enintään tunnilla päällekkäin tai niiden väliin jää enin-tään tunti.

Yötyöllä tarkoitetaan kello 23–6 välisenä aikana teh-tävää työtä. Yötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Muuten yötyötä saadaan teettää ilman ra-joituksia. Työtä voidaan teettää myös pelkästään yöllä ns. erillisessä yövuorossa.

Työaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin.

Työaika voidaan järjestää jaksotyöksi paikallisesti so-pimalla.

3.4 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä

Työnantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, jo-hon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan al-kamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnanta-ja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumis-järjestelmän. Tällöin työvuoroluettelo on tehtävä vähin-tään tasoittumisjakson pituiseksi. Työajan tasoittumis-järjestelmällä tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa työ-aika tasoittuu työehtosopimuksessa mainittuun työ-aikamuodon mukaiseen keskimääräiseen viikkotyöai-kaan. Työajan tasoittumisjärjestelmän laatii työnantaja ja se voi koskea yksittäistä työntekijää, työryhmää, osas-toa tai koko yritystä.

Työvuoroluetteloa ja työajan tasoittumisjärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työ-paikan luottamusmiehen kanssa.

Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumis-järjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työ-vuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä.

3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumis- järjestelmän muuttaminen

Työvuoroluetteloa tai tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa • tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä

syistä, tai • työntekijän pyynnöstä.

Muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmie-hen kanssa sopimukseen pyrkien. Yksittäistä työnteki-jää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa.

Muutokset tulevat voimaan seuraavasti:• työntekijän kanssa sopien ilman vähimmäisilmoi-

tusaikaa• paikallisesti sovittua ilmoitusaikaa noudattaen• tilapäiset muutokset: yksi viikko • pysyväisluontoiset, vähintään kuukauden jatkuvat

muutokset: 2 viikkoa

7.007.007.007.007.007.007.00

7.007.007.007.007.007.007.00

tiistaikeskiviikkotorstaiperjantailauantaisunnuntaimaanantai

Työaikaopas

20

• Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poik-keuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnan-taja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata ko-konaisina päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutosta edeltävänä päivänä.

3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Kausivaihtelut ovat tyypillisiä useille alan yrityksille. Työaikamuodosta toiseen voidaan siirtyä työehtosopi-muksen mukaisesti.

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä luki-en työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uut-ta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti.

3.7 Vapaapäivät

Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sun-nuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaa-päiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäivän ollessa liik-kuva sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluet-telosta.

Myös osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan järjestää niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle vii-kossa.

Arkipyhät ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi.

Tuotannollisten syiden edellyttäessä säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville. Seuraavien

päivien osalta on erityisiä määräyksiä työvuoron sijoit-tamisen tai korvattavuuden osalta:

juhannusaatto klo 00–14 juhannusaatto klo 14–00 jouluaatto klo 00–14 jouluaatto klo 14–00 uudenvuoden aatto klo 00–14 uudenvuoden aatto klo 14–00 pääsiäislauantai loppiainen pitkäperjantai vapunpäivä helatorstai pyhäinpäivä itsenäisyyspäivä Muut pyhäpäivät

Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään si-joittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mi-käli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä.

Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aatto-vapaana, työntekijälle tulee antaa vastaava vapaapäivä muuna ajankohtana.

+ 100 %

+ 100 %

+ 100 %

+ 100 %+ 150 %+ 150 %+ 150 %

+ 150 % + 150 % + 150 % +100 %

(su-korotus)

Kyllä

Kyllä

Kyllä

KylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKyllä

KorvausTyövuoron sijoittaminen

sovittava paikallisesti

*

*

*

*

* *

*


21

Työaikaopas

22

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

4 Työajan järjestämis-vaihtoehtoja

Työaikaa voidaan järjestää päivävuoroon, keskeyty-vään tai jatkuvaan yksi- tai kaksivuoroon, keskeytyvään tai keskeytymättömään kolmivuoroon tai jaksotyöhön. Työvuorojen alkamisajankohtia voidaan porrastaa tai työaikoja voidaan järjestää keskimääräiseksi.

On muistettava, että työntekijällä on mahdollisuus työnantajan kanssa sopiessaan kasvattaa henkilökoh-taista vuosityöaikaansa ja vastaavasti ansioitaan vaihta-malla tasoitusvapaitaan rahaksi. Vaihtomahdollisuus on

• 120 tuntia päivätyötä tekevillä• 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä.

4.2 Päivä- ja yksivuorotyö

Päivätyössä säännöllisen työajan tulee työehtosopimuk-sen mukaan sijoittua kello 06.00-21.00 väliseen aikaan. Yksivuorotyössä työaika voi olla myös pelkkää päivä-, ilta- tai yötyötä.

Työajan pituus on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Se voidaan järjestää myös keskimää-räiseksi siten, että työaika tasoittuu 40 tuntiin viikos-sa tasoittumisjakson aikana. Päivittäistä ja viikoittaista käyntiaikaa voidaan siten säädellä henkilökohtaisia työ-aikoja järjestelemällä.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä työaikojen si-joittamisesta.

Työaikojen porrastaminenTöihintuloaikojen porrastamisella voidaan lisätä ja opti-moida palvelu- ja tuotantoaikoja. (Kuva 3)

Kuva 3: Työaikojen porrastaminen

Järjestelyillä voidaan muun muassa

• pidentää palvelu- ja tuotantoaikoja• valmistella tuotantolinjoja tuotantokuntoon• huoltaa laitteita tai välineitä varsinaisen tuotanto-

ajan ulkopuolella

Työaikoja porrastamalla voidaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Joissakin tapauksissa aloite järjestelyyn on tullut myös yksittäisiltä henkilöiltä ja lähtenyt heidän tarpeistaan.

Kuvassa 4 esitetyllä ratkaisulla palvelu- tai käyntiai-kaa ja tuottavuutta on voitu nostaa huomattavasti työ-aikoja porrastamalla ja toimintatapoja muuttamalla.


23

Vuorokautisen työajan pidentäminenSäännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallises-ti sopimalla pidentää. Paikallisesti voidaan sopia enin-tään 12 tunnin pituisesta päivittäisestä työajasta viikko-työajan ollessa enintään 60 tuntia.

Työajan tulee tällöin tasoittua ennakolta laaditun työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti enintään 52 viikon mittaisella ajanjaksolla työaikamuodon (TAM) mukaiseen viikkotyöaikaan. Kuvan 5 esimerkissä vuo-rokautinen työaika tasoittuu 8 tuntiin kalenteriviikon kuluessa. Esimerkin mukainen työvuoroluettelo on laa-dittu tilanteisiin, joissa yrityksen tietyissä toiminnois-sa käyntiaikatarve viikon eri päivinä on erilainen. Näis-säkin tapauksissa on usein ollut kyse myös yksittäisten henkilöiden tarpeista, jolloin sekä yrityksen että yksilön tarpeet on voitu yhdistää.

Kuvassa 6 tasoittumisjakso on kolme viikkoa. Järjes-telyä on käytetty esimerkiksi lyhyehkön, ennalta tiede-tyn ruuhkahuipun hoitamisessa.

Käyntiajan järjestämiseksi toiminnalle tyypillisiä tuotantovaihteluita vastaavaksi voidaan päivittäiset työ-ajat paikallisesti sopimalla keskimääräistää enintään 52 viikon mittaisella tasoittumisjaksolla. Käytännön sovel-lutuksissa tasoittumisjaksojen pituudet vaihtelevat kun-kin yrityksen tai toiminnon tarpeiden mukaisesti.

Keskimääräinen viikkotyöaikaSäännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon mittaisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumis-järjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai-nen työaika tasoittuu keskimäärään.

Kuvan 7 esimerkissä viikoittaista keskimääräistä työ-aikaa on käytetty säätämään laitoksen tuotantoaika vas-taamaan ennalta tiedossa olevia ja vakiintuneita tuotan-tohuippuja.

Ma

Ma

Ma

10

10

8

10

10

8 8

10

10

10

10 8

8

Ti

Ti

Ti

Ke

Ke

Ke

To

To

To

Pe

Pe

Pe

La

La

La

Su

Su

Su

Kuva 6: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla

Ma

Ma

Ma

10

10

10

10

10

6

10

8

4 6

10

8 4

6 8

Ti

Ti

Ti

Ke

Ke

Ke

To

To

To

Pe

Pe

Pe

La

La

La

Su

Su

Su

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Ennen:

Porrastamisen jälkeen:

Kuva 4: Porrastamisella on pystytty lisäämään tuotantoaikaa kolmella tunnilla

Kuva 5: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään viikon tasoitusjaksolla

60

40

50

30

20

10

vko 1 vko 2 vko 3

Viikkotyöaika tuntia

Kuva 7: Viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla

Työaikaopas

24

Kuvassa 8 olevan esimerkin keskimääräistä työaikaa on käytetty esimerkiksi lyhyehköjen tuotantohuippu-jen, laitehuoltojen hoitamisessa sekä jollekin arkipyhä-viikolle jäävien mahdollisten välipäivien sisään teossa.

Työajan tasaamisvapaiden sijoitteluTyö- ja käyntiaikoihin voidaan vaikuttaa myös tasoitus-vapaan sijoittelulla. Työajan tasaaminen koskee erityi-sesti niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Muilla kuin 40-tuntista viikkoa tekevillä ja 40-tuntisesta viikosta osa-aikatyöhön siir-tyneillä työntekijöillä on oikeus tasoitusvapaaseen vain siltä osin kuin se vastaa vanhaa talvilomaa.

Tasoitusvapaiden antamisesta katso kohta 2.5.2. On myös mahdollista sopia, ettei vapaita pidetä, vaan ne maksetaan rahana.

Liukuva työaikaKun tuotannolliset seikat ja paikalliset olosuhteet an-tavat mahdollisuuden siirtyä liukuvaan työaikaan, siitä voidaan sopia paikallisesti. Liukuvan työajan käyttöön-oton edellytykset ja yksityiskohdat selvitetään työnanta-jan ja työntekijöiden yhteistyönä.

Liukuva työaika on järjestetty siten, että työntekijä voi itse valita työajan alkamis- ja päättymisajan sovittu-jen rajojen puitteissa ja että vuorokautinen ja viikoittai-nen työaika vaihtelee sovituissa rajoissa (enimmäisker-tymä 40 tuntia).

Liukuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa tulee määritellä seuraavat asiat:• Kiinteä työaika tarkoittaa aikaa, joka työntekijän

tulee olla työpaikalla• Liukuma-aika tarkoittaa aikaa, jonka rajoissa työn-

tekijä voi itse valita työhön saapumisen ja työstä lähtemisen ajankohdat

• Liukumat eli päivittäiset työhön tulo ja työstä läh-töaikojen rajat (esim. klo 07.00-09.00 ja klo 15.00–18.00)

• Ruokailutauko joka voi olla kiinteä tai liukuva (esim. klo 11.00–13.00)

• Liukuman enimmäiskertymä• Tasoittumisjakso, joka voi olla esimerkiksi kuukau-

si, vuosi tai työsuhteen kestoaika.

4.3 Vuorotyö

Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa kak-si tai useampia työvuoroja seuraa toisiaan ja jossa vuo-rot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat sovitussa ryt-missä. Vuorojen väliin voi jäädä enintään tunnin mittai-nen tauko tai ne voivat olla enintään tunnin ajan pääl-lekkäin.

Työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat puitteet työaikojen sijoitteluun ja noudatettaviin lepo-aikoihin. Työaikajärjestelyjen suunnittelussa ovat kes-keisesti vaikuttamassa tuotannolliset ja taloudelliset te-kijät sekä työntekijöiden työ- ja vapaa-aikaan liittyvät tarpeet. Vuorotyön tuottavuutta voidaan parantaa vä-hentämällä työn kuormittavuutta ja näin vaikuttamalla mm. väsymykseen, työvirheisiin ja työtapaturmiin.

Tutkimusten mukaan on tuottavuuden ja kuormitta-vuuden kannalta havaittu paremmiksi järjestelmät, joissa

• työkierrot ovat nopeampia eli samaa työvuoroa on kaksi tai kolme peräkkäin. Mitä vähemmän on pe-räkkäisiä yövuoroja, sitä helpompaa on sopeutua muuttuvaan vuorokausirytmiin

• työvuorot kiertävät eteenpäin (aamu => ilta => yö). Tämä sopii parhaiten ihmisen elimistön vuorokausi-rytmiin. Toinen syy on vuorojen väliin jäävä vapaa-aika, joka on aina vähintään 24 tunnin mittainen.

• peräkkäisten työpäivien määrän vaihtelee 2–7 työ-päivään ja peräkkäisiä yövuorojaksoja ei ole enem-pää kuin 2 tai 3. Yövuorojaksoissa ensimmäinen yö-vuoro on aina vaikein ja siten yksittäisiä työvuoroja tulisi välttää. Koska yleensä siirtyminen yövuorois-ta aamuvuoroon on vaikeinta, vapaapäivät tulisi si-joittaa yövuorojen jälkeen.

• on vältetty aikaisia aamuvuorojen alkamisajankoh-tia. Ne lisäävät väsymystä ja siten heikentävät suo-rituskykyä.

Ma

Ma

Ma

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

P

Ti

Ti

Ti

Ke

Ke

Ke

To

To

To

Pe

Pe

Pe

La

La

La

Su

Su

Su

Kuva 8: Viikottainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla


25

P P P P P P P P P P P P P P



P P P P P P P P P P P P P P P











P P P P P P P P P P P P P P P P

Lisäksi on muistettava, että erilaisiin työvuororyt-meihin sopeutuminen on yksilöllistä.

Yksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva)Tilanteessa, jossa säännönmukaisesti on tarpeellista toimia samalla vahvuudella tavanomaisen viiden työ-päivän sijasta myös lauantaina tai kaikkina viikonpäi-vinä, on mahdollista käyttää joko keskeytyvää tai kes-keytymätöntä (jatkuvaa) yksivuorotyötä.

Esimerkeissä (kuvat 9 ja 10) yksivuorotyö on järjes-tetty siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tun-tiin viikossa tasoittumisjakson aikana. Työvuoro on

mahdollista sijoittaa myös sunnuntaille, ellei sitä ole työsopimuksella kielletty.

KaksivuorotyöKaksivuorotyössä työajan tulee työehtosopimuksen mukaan sijoittua klo 06–23 väliin (katso sivu 39, koh-ta 3a.1.10). Viikoittainen ja vuotuinen työaika mää-räytyvät samoin perustein kuin päivätyössäkin. Tavan-omaisin tapa toimia kaksivuorotyössä on se, että työtä tehdään aamu- ja iltavuoroissa viitenä päivänä viikos-sa. Työpäiviä voi viikon aikana olla kuusi tai jopa seitse-män, jolloin kyseessä on jatkuva kaksivuorotyö.

Kuva 9: Sunnuntaina keskeytyvä yksivuorotyö kuuden viikon tasoittumisjaksolla

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Viikko 1

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 6

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 6

Viikko 4

Viikko 2

Viikko 5

Viikko 3

Viikko 6

Kuva 10: Jatkuva yksivuorotyö kolmen viikon tasoittumisjaksolla


Viikko 1

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Viikko 2 Viikko 3


Työaikaopas

26

A A A A A I I I I I

I I I I I A A A A A

Kaksivuorotyön yhteydessä on mahdollista käyttää kaikkia niitä vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sää-telymahdollisuuksia, jotka edellä päivä- ja yksivuoro-työn kohdalla ovat olleet esillä.

Keskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25, TAM 26)Keskeytyvässä kaksivuorojärjestelmässä työtä teh-dään viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Esimerkeis-sä (kuvat 11–13) on kuvattu työvuorojen sijoittumis-ta tasoittumisjaksolle. Jotta työehtosopimuksessa sovit-tu työaika toteutuisi, joudutaan esimerkeissä kuvatuissa

järjestelmissä aika-ajoin teettämään varsinaisten aamu- ja iltavuorojen lisäksi joitakin päivävuoroja (P) työajan tasoittamiseksi työehtosopimuksen keskimäärään.

Esimerkissä (kuva 14) yrityksen toiminnalle tyypilli-sen kysyntähuipun ajaksi on siirrytty työskentelemään koko työaikalain sallima 06.00–01.00 välinen aika. Jär-jestely on toteutettu siten, että kiireisenä aikana aamu-vuoron työaika on yhdeksän ja iltavuoron kymmenen tuntia. Syntyvä saldo puretaan, eli työaika tasataan työ-aikalain ja työehtosopimuksen mukaiseen enimmäis-määrään siirtymällä hiljaisempana aikana tarvittavan

Kuva 11: Keskeytyvä kaksivuorotyö viitenä päivänä viikossa (TAM 25)

Kuva 12: Keskeytyvä kaksivuorotyö kuutena päivänä viikossa (TAM 26)

Kuva 13: Keskeytyvä kaksivuorotyö kuutena päivänä viikossa (TAM 26) muuttuvilla päivävuoroilla

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su



Viikko 1

Viikko 1

Viikko 1

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Viikko 2

Viikko 2

Viikko 2

Viikko 3

Viikko 3

A A A A A A P P I I I I I I

I I I I I A A A A A A P P I

P P I I I I I I A A A A A A

A A A I I P A A A I I I I

I I I I A A A I I P A A A

P A A A I I I I A A A I I

P/-

P/-

P/-


27

Kuva 14: Työvuorojen pituus kaksivuorotyössä voi vaihdella

Klo

Viikko 1

Viikko 2

Viikko 3

Viikko 4

Viikko 5

Viikko 6

Viikko 7

Viikko 8

Viikko 9

Viikko 10

Viikko 11

Viikko 12

Viikko 13

Viikko 14

Viikko 15

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 01 02

mittaiseksi ajaksi pelkästään yhteen vuoroon. Tässä yh-teydessä on syytä muistaa, että vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää jopa neljällä tunnilla.

Esimerkissä (kuva 15) iltavuoro tekee maanantais-ta torstaihin 10-tuntisia työvuoroja ja on perjantain il-tavuoron vastaavasti pois. Alkuviikon tuotantoruuhkia varten saadaan päivittäin lisää tuotantoaikaa. Toisaalta henkilöstön joka toinen viikonloppu vapaa on normaa-lia pitempi.

Jatkuva kaksivuorotyöEsimerkissä (kuva 16) työaika on järjestetty kahteen vuoroon siten, että peräkkäisten työvuorojen ja vapaa-päivien määrät vaihtelevat.

KolmivuorotyöTyöskenneltäessä kolmivuorotyössä on käytettävis-sä oleva toiminta-aika koko vuorokausi. Viikoittaisen käyntiaikatarpeen perusteella voidaan käyttöön valita joko keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö.

Työaikaopas

28 I I I I I A A A A A

A A A A I I I I I A

A A A A A I I I I I

I I I A A A I I I I A A A A

A I I I I A A A A I I I A A

A A A A I I I A A A I I I I

Kuva 15: Iltavuorossa tehdään paikallisesti sopien 10-tuntisia vuoroja

Kuva 16: Esimerkkejä jatkuvan kaksivuorotyön järjestämisestä

Kuva 17: Kaksi esimerkkiä viikonlopuksi keskeytyvän 3-vuorotyön järjestämisestä

Ma Ti Ke To Pe



Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma

Viikko 1ESIMERKKI 1

ESIMERKKI 1

ESIMERKKI 2

ESIMERKKI 2

Viikko 1

Viikko 1

Viikko 1

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Viikko 2

Viikko 2

Viikko 2

Viikko 2

Viikko 3

Viikko 3

Viikko 3

Viikko 3

A A A A A I I I I I Y Y Y Y Y

Y Y Y Y Y A A A A A I I I I I

I I I I I Y Y Y Y Y A A A A A

Y Y Y Y Y A A A A A I I I I I

I I I I I Y Y Y Y Y A A A A A

A A A A A I I I I I Y Y Y Y Y

( )

( )

( )


29

Kuva 18: Kaksi esimerkkiä yhdeksi päiväksi keskeytyvän 3-vuorotyön järjestämisestä

Ma Ti Ke To Pe La Su

Y

I I

I I I I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I I

I I

A

A

A A A A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A A A A

Y

Y

Y Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y Y

Y

Y

Y

Y

Y Y Y








ESIMERKKI 1

ESIMERKKI 2

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM 35 ja 36)Kuvan 17 esimerkissä 1 työaika on sijoitettu työaika-suunnitelmaan niin, että kunkin yövuoroviikon viimei-nen työvuoro annetaan vapaana. Esimerkissä 2 on ylei-simmin käytössä oleva keskeytyvän kolmivuorotyön malli. Työviikko ja työvuorokausi alkavat sekä sunnun-taivuorokausi päättyy ensimmäisen vuoron (sunnuntain yövuoro) saapuessa töihin.

Kuvan 18 esimerkkien 1 ja 2 työaikamuotoon (TAM 36) on päädytty tilanteissa, joissa on todettu, että toi-minta keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM 35) viite-nä päivänä viikossa ei anna riittävää tuotantokapasiteet-tia. Samalla on todettu, että keskeytymättömään kolmi-vuorotyöhön (TAM 37) siirtyminen lisäisi kapasiteettia liikaa ja myös edellyttäisi henkilöstömäärän lisäystä.

Työaikaopas

30

Kuva 19: Keskeytyvä 3-vuorotyö ja viikonlopputyö


I

I

I

I

I

I

A

A

A

A

A

A

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

12

12

12

12

12

12

12

12

12

12

12

12

A

A

A

A

A

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I






Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Viikko 1

Viikko4

Viikko 2

Viikko 5

Viikko 3

Viikko 6

Kuvassa 19 on kyseessä keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM 35), johon on lisätty viikonlopun työvuorot pai-kallisesti sopien. Yksi vuoro kerrallaan työskentelee lau-antaina ja sunnuntaina, kumpanakin päivänä 12-tun-nin pituisen työvuoron. Kyseisellä vuorolla on edellinen viikko kokonaan vapaata. Esimerkin vuotuinen työaika tasataan työaikamuodon (TAM 35) mukaiseen tunti-määrään kalenterivuoden aikana. Koska säännöllisen vuorokautisen työajan pituus on yli 8 tuntia, on järjes-telmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovittava pai-kallisesti.

Keskeytymätön kolmivuorotyö (TAM 37)Kuvissa 20–24 on erilaisia esimerkkejä keskeytymättö-män kolmivuorotyön (TAM 37) kierroista.

Kuvan 25 järjestelmässä toimitaan maanantain ja perjantain välinen aika kahdeksan- ja viikonloppu kak-sitoistatuntisin työvuoroin. Perinteisiin työajan tasoittu-misjärjestelmiin verrattuna ero on se, että kukin vuoro saa entistä useamman täysin vapaan viikonlopun. Vii-destä vuorosta vain kaksi on työssä viikonlopun aikana ja lopuille kolmelle vuorolle se on kokonaan vapaa. Li-säksi joka viides viikko muodostuu kokonaan vapaaksi.


31

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

Y Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Kuva 20: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 20 päivän kierto, 5 vuoroa


Kuva 24: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tunnin vuorot, 15 päivän kierto, 5 vuoroa



Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

I I

I

I

I

II

I

I

I

I I

I

I

I

II

I

I

I

A12

A12

A12

A12

A12Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

A12

A12

A12

A12

A12Y12

Y12

Y12

Y12

Y12 Y12

A12

A12

A12

A12

A12Y12

Y12

Y12

Y12

Työaikaopas

32

Kuva 25: Keskeytymätön 3-vuorotyö, jossa viikonloppuna 2x12 tunnin vuorot

Kuva 26: Ns. Juvan malli, 9-tuntiset vuorot (6-15, 15-24), 3 viikon kierto, 2 vuoroa


I

I

I I

I

I

I

I

I I

I I

I

I

I

I

I

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

A A

A A A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A AA A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

YY

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

Y

I

I

I

I

I I

I I

I

I

I

I

I I

I

I

I

I

I I

I I

I

I

I

I


Jakson pituus kolme viikkoa. Työvuoron pituus 9 h (aamu 6–15, ilta 15–24).Pitkä vapaa jokaisen 6 päivän jakson jälkeen, sunnuntait aina vapaana.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

1. vuoro

2. vuoro

3. vuoro

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

4.4 Erilaisten työaikamuotojen yhdistelmät

Työehtosopimus ei estä järjestämästä työvuoroja mah-dollisimman optimaalisesti tuotannon tarpeiden mu-kaan. Tässä oppaassa esiteltyjen perustyöaikamuotojen lisäksi voidaan ottaa käyttöön täysin yksilöllinen yri-tyksen työaikamalli. Tuotanto voidaan myös järjestää niin, että työajat ja työaikamallit muuttuvat kulloisen-kin tuotantotilanteen mukaan. Paikallisella sopimisel-la on mahdollista saada aikaiseksi perustyöaikamuoto-ja kehittyneempiä ja tehokkaampia tapoja työskennellä.

Esimerkkinä kehittyneemmästä työaikamallista on

kuvassa 26 esitetty ns. Juvan malli, jossa tuotantoaikaa on pystytty lisäämään merkittävästi. Samalla työntekijöillä on välillä jopa neljän päivän yhdenjaksoisia vapaita.

4.5 Muita työaikajärjestelyjä

12-tuntiset työvuorotKun tuotannolliset seikat ja paikalliset olosuhteet anta-vat mahdollisuuden 12-tuntisten työvuorojen käyttämi-seen, voidaan siitä sopia paikallisesti. Tällaista työaika-järjestelyä suunniteltaessa on syytä erikseen sopia muun muassa vuosilomien kertymisestä, sairausajan palkan

A12

A12

A12

A12

A12

Y12

Y12

Y12

Y12

Y12A12

A12

A12

A12

A12

Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3

Viikko 5Viikko 4


33

Kuva 27: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tuntiset vuorot, 10 päivän kierto, 5 vuoroa

Kuva 28: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tuntiset vuorot, 6 vuoroa

Kuva 29: Keskeytymätön 3-vuorotyö ja viikonloppuvuorot

Yksi vuoroista (vuoro 4) on muulloin kuin kesälomakaudella purettu ja sijoitettu muiden vuorojen vahvuuteen.

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 1

Vuoro 2

Vuoro 3

Vuoro 4

Vuoro 5

Vuoro 6

Yövuoro

Iltavuoro

Aamuvuoro

A12

A12

A12

A12

A12

A12

A12

A12 A12

A12

A12

A12P

P

P

P

A12

A12 A12

A12

A12

A12

A12

A12Y12

Y12 Y12

Y12

Y12

Y12Y12

Y12

Y12Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

Y12 Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

A12

A12

A12

A12

A12

A12

A12

A12 A12

A12

A12

A12A12

A12 A12

A12

A12

A12

A12

A12Y12

Y12 Y12

Y12

Y12

Y12Y12

Y12

Y12Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

Y12 Y12

Y12

Y12

Y12

Y12

Ma Ti Ke To Pe

12 h

12 h

12 h

12 h

maksamisesta, ylitöiden muodostumisesta ja mahdolli-sesti vuorolisien maksamisesta. Sopimus on hyvä teh-dä kirjallisesti.

Viestintäalalla on jonkin verran käytössä 12-tuntisia työaikajärjestelmiä. Ohessa on pari esimerkkejä (kuvat 27 ja 28).

Kuvan 28 kuudella vuorolla toteutettavassa 12-tun-tisessa vuorojärjestelmässä yksi vuoroista (vuoro 4) on muulloin, kuin kesälomakaudella purettu ja sijoitettu muiden vuorojen vahvuuteen.

Tällaiseen rytmiin siirryttäessä vapaa- ja työpäivien suhde muuttuu niin, että jokaista lyhyehköä työjaksoa seuraa suhteellisen pitkä lepojakso. Kun säännöllisen vuorokautisen työajan pituus esimerkeissä on yli 8 tun-tia, edellyttää järjestelmän käyttöönotto paikallista so-pimista.

ViikonloppuvuorotyöViikonloppuvuorotyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa keskeytyvää työaikamuotoa käyttävä yritys haluaa lisätä

Työaikaopas

34

tuotantoaikaa. Kuvan 29 mallissa kolme vuoroa työs-kentelee maanantaista perjantaihin ja osa-aikaisena työskentelevät kaksi vuoroa viikonloppuisin.

4.6 Yhteenveto perustyöaikamuodoista

Kuvassa 30 on yhteenveto perustyöaikamuodoista.

4.7 Työaikapankki

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittami-seksi käyttöön otettava järjestelmä, jolla työntekijäl-le syntyy mahdollisuus säästää ja pitää vapaata työaika-pankin käyttöönoton yhteydessä sovittujen pelisääntö-jen rajoissa. Järjestelmän hyötynä on tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen sekä työntekijöiden ansi-oiden tasaantuminen eri palkkakausien välillä.

Järjestelmän käyttöönotosta tulee sopia paikallisesti.

4.8 Lisät

Vuorolisäjärjestelmä uudistuu työaikauudistuksen yh-teydessä. Vuorolisän suuruus ei enää määräydy vuoron päättymishetken mukaan.

Lisät määräytyvät eri tavalla vuorotyössä ja muus-sa kuin vuorotyössä. Vuorotyössä maksetaan vuoroli-sää, muussa kuin vuorotyössä ilta- ja yölisää. Lauantai-työvuorokautena tehtävästä työstä maksetaan lauantain vuorolisää.

Vuorolisien keskimääräistäminen on sallittua. Vuo-den alussa voidaan arvioida, kuinka paljon työntekijäl-le kertyisi vuorolisiä, jonka jälkeen kyseiset lisät laske-taan yhteen ja jaetaan vuosityöajalla. Tällöin työnteki-jän palkka pysyy vakiona koko vuoden ja työnantajal-la on mahdollista käyttää työntekijää eri vuoroissa miet-timättä eri vuorojen erilaista kustannusrakennetta. Tar-jouslaskenta helpottuu, kun työn kustannus tiedetään etukäteen.

VuorolisätVuorotyö määritellään työaikalain mukaan. Vuorotyös-sä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututta-va ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yh-den tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Silloin kun työntekijä työskentelee vuorotyössä, hä-nellä on oikeus vuorolisiin. Vuorolisä maksetaan koko vuorolta seuraavasti:• iltavuoro iltavuorolisä 1,30 € tunnissa koko vuorolta• yövuoro yövuorolisä 2,85 € tunnissa koko

vuorolta

Kaksivuorotyössä vuorot on sijoitettava kello 6.00–23.00 välille ja 3-vuorotyössä aamuvuoron pitää alkaa klo 6.00–8.00. Näistä aikarajoista voidaan sopia toisin.

Esimerkki Kello• Aamuvuoro 06-14 Aamuvuoron tunneilta ei vuorolisää• Iltavuoro 14-22 Iltavuorolisä kaikilta tunneilta• Yövuoro: 22-06 Yövuorolisä kaikilta tunneilta

Esimerkki: Kello• Aamuvuoro 08-16 Aamuvuoron tunneilta ei vuorolisää• Iltavuoro 16-00 Iltavuorolisä kaikilta tunneilta• Yövuoro 00-08 Yövuorolisä kaikilta tunneilta

Ilta- ja yölisä, kun kyse ei ole vuorotyöstäMikäli työ ei ole vuorotyötä, mutta säännöllinen työ-vuoro on sijoitettu iltaan tai yöhön, maksetaan lisiä seu-raavasti:• kello 16–23 välisenä aikana iltalisä 1,30 € tunnilta• kello 23–06 välisenä aikana yölisä 2,85 € tunnilta

Jos työ ei ole vuorotyötä, lisän suuruus määräytyy siis kellonaikojen mukaan. Tällaista työtä voi olla esimer-kiksi päivätyö, yksivuorotyö, porrastetuissa vuoroissa tehtävä työ, säännöllinen iltatyö tai erillisessä yövuoros-sa tehtävä työ. Lisä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta.


35

Kuva 30: Yhteenveto perustyöaikamuodoista

PÄIVÄTYÖ

Keskeytyvä

Keskeytyvä

Keskeytymätön

Keskeytymätön

KAKSIVUOROTYÖ

KOLMIVUOROTYÖ

VIIKONLOPPU-VUOROT


Työaikaopas

36

Esimerkki:

• Työaika 06.00-14.00 Työstä ei makseta lisää• Työaika 12.00- 20.00 Iltalisä maksetaan 16-20 välille

sijoittuvilta tunneilta. ( 4 h)• Työaika 18.00–02.00 Iltalisä maksetaan 18-23 välille

sijoittuvilta tunneilta. (5 h) Yölisä maksetaan 23-02 välille sijoittuvilta tunneilta (3 h)

Lauantain vuorolisäLauantaityövuorokauden säännöllisen työvuoron ajalta maksetaan lauantain vuorolisää seuraavasti:• kello 06.00-16.00 0,70 euroa tunnissa• kello 16.00–23.00 6,25 euroa tunnissa• kello 23.00–06.00 8,61 euroa tunnissa

On otettava huomioon, että jos työviikko alkaa esi-merkiksi maanantaina kello 7, lauantaityövuorokausi al-kaa vastaavasti lauantaina kello 7 ja päättyy sunnuntai-na kello 7. Näiltä tunneilta maksetaan lauantain vuoro-lisää kellonaikojen mukaisesti. Lauantaityövuorokau-si on aina sunnuntaityövuorokauden alkamista edeltä-vä 24 tunnin ajanjakso.

Lauantain vuorolisää maksetaan samalla tavalla kai-kesta lauantaina tehdystä sekä vuorotyöstä että muus-ta työstä. Lauantain vuorolisän lisäksi ei makseta muuta vuorolisää tai sunnuntaikorotusta.

Esimerkki:

Aamuvuoro 06-14 Lisä 0,7 € maksetaan 06–14 välille sijoittuvilta tunneilta (8 h)Iltavuoro 14-22 Lisä 0,7 € maksetaan 14–16 välille sijoittuvilta tunneilta (2h) Lisä 6,25 € maksetaan16–22 välille sijoittuvilta tunneilta (6 h) Yövuoro 22-06 Lisä 6,25 € maksetaan 22–23 välille sijoittuvalta tunnilta (1 h) Lisä 8,61 € maksetaan 23–06 välille sijoittuvilta tunneilta (7 h)

Lisät sunnuntainaSunnuntaityövuorokautena vuoro-, ilta- ja yölisä mak-setaan 100 %:lla korotettuna.

Jos arkipyhä tai vapaapäivä osuu lauantaille ja työnte-kijä työskentelee silloin, työstä maksetaan sunnuntaiko-rotus mutta ei lauantain vuorolisää.

Vuoro- ym. lisät ylityössäMikäli työntekijä jää vuorokautiseen ylityöhön vuoro-työstä, hänelle maksetaan korotettuna ne vuorolisät, jot-ka hänelle maksettiin siltä työvuorolta, josta hän jäi yli-töihin.

Mikäli työntekijä jää viikoittaiseen ylityöhön vuoro-työstä, vuoroja muut lisät otetaan huomioon keski-määräisenä korotuksen kohteena olevaa palkkaa lasket-taessa.

Muussa kuin vuorotyössä ilta- ja yölisä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta. Lisiä ei makseta vuo-rokautisen ja viikoittaisen ylityön osalta.

Lauantain vuorolisä maksetaan säännöllisen työvuo-ron tunneilta. Lisää ei makseta lauantaityövuorokautena tehtävästä ylityöstä.

Esimerkkejä:

• Työntekijä jää vuorotyössä aamuvuorosta ylityö-hön, vuorolisää ei makseta.

• Työntekijä jää vuorotyössä iltavuorosta ylityöhön kahdeksi tunniksi, iltavuorolisä maksetaan ylityön tunneilta 50 prosentilla korotettuna.

• Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin vuo-rotyössä on klo 10–18. Hän jää ylitöihin klo 18–20 väliseksi ajaksi. Työntekijälle maksetaan klo 16–18 väliseltä ajalta iltalisä ja kello 18–20 väliseltä ajalta 50 %:n ylityökorvauksella korotettu palkka ilman li-siä.

• Työntekijä tekee lauantaina viikoittaista ylityötä kuusi tuntia. Hänelle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jossa vuoroja muut lisät on otettu huomi-oon keskimääräisenä. Lauantailisää ei makseta.


37

Työaikaopas

38Muita työaikajärjestelmiin liittyviä säännöksiä sisältyy työsopimuslain säännöksiin osittaisesta ja tilapäisestä hoitovapaasta, vuosilomalain mukaiseen säästövapaa-seen, sekä työehtosopimuksiin otettuun määräykseen vuosilomien sijoittamisesta. Myös äitiys-, isyys- ja van-hempainlomaa sekä hoitovapaata ja opintovapaata kos-kevat määräykset säätelevät työaikaa.

5 Muita työaikoja sääteleviä säännöksiä


393a UUDET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3a.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET3a.1.1 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokau-dessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään neljän (4) viikon aikana. Töissä, joissa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukaises-ti myös viikonloppuisin, työaika voi tasoittua keskimää-rin 40 tuntiin viikossa enintään 17 viikon aikana.

3. Säännöllinen työaika voi paikallisesti sopimalla olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa edellyttäen että työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aika-na. Yksittäisten työntekijöiden perustellut henkilökoh-taiset tarpeet tulee tällöin ottaa huomioon.

4. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tä-män työehtosopimuksen rajoissa. Työ voidaan järjestää päivä-, vuoro- tai yötyöksi. Työaika voi myös olla por-rastettu ja tietyissä töissä jaksotyötä. Myös viikonloppu-vuoro on mahdollinen.

3a.1.2 Vuorotyö Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuo-rojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava en-nakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaih-tuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. 3a.1.3 Porrastettu työaikaTyöaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin.

3a.1.4 Yötyö1. Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä.

2. Yötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostu-musta.

3. Yötyötä voidaan teettää muissakin kuin työaikalain 26 §:n mainitsemissa tilanteissa.

3a.1.5 Jaksotyö1. Jaksotyötä voidaan teettää työaikalain 7 §:n mukai-sissa töissä. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy mainitun lainkohdan mukaan.

Työaikamääräykset

Liite 1

Työaikaopas

40

2. Jaksotyötä saadaan teettää paikallisesti sopimalla myös muissa kuin työaikalain 7 §:n tarkoittamissa töis-sä.

3a.1.6 Vapaapäivät 1. Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi va-paapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen si-jaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäivän olles-sa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työvuo-roluettelosta.

2. Osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan järjes-tää myös niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle vii-kossa.

3. Arkipyhät ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi.

4. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona klo 00–14 välille. Työ korvataan tällöin kuten sunnuntaina tehty työ. Kello 14:n jälkeen tehtävästä työstä ja siitä maksettavasta kor-vauksesta on sovittava paikallisesti.

5. Mikäli työvuoro sijoitetaan pääsiäislauantaille, se kor-vataan kuten sunnuntaina tehty työ.

6. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, hela-torstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnun-taityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

7. Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään si-joittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mi-käli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä.

Huomautus:Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aatto-vapaana, se ei lisää vuosityöaikaa.

3a.1.7 Työajan tasoittumisjärjestelmä, työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tä-män työehtosopimuksen rajoissa. Ajankohdat merkitään

työaikalain 35 §:n mukaisesti työvuoroluetteloon tai työtuntijärjestelmään (=työvuoroluettelon ja työajan ta-soittumisjärjestelmän yhdistelmä).

2. Työajan tasoittumisjärjestelmä on kollektiivinen ja koskee koko sitä aikaa, jona työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä noudatettavan tasoittumisjär-jestelmän mukainen työaikamuoto.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työ-paikan luottamusmiehen kanssa.

3a.1.8 Työvuoroluettelon ja tasoittumis- järjestelmän muuttaminen1. Työvuoroluetteloa tai tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liitty-vistä syistä tai työntekijän pyynnöstä.

2. Muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmie-hen kanssa sopimukseen pyrkien. Yksittäistä työnteki-jää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa.

3. Pysyväisluontoisista, vähintään kuukauden jatkuvis-ta työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työnteki-jöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisis-tä muutoksista yksi viikko ennen muutoksen voimaan-tuloa. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia ilmoitusajois-ta toisin.

4. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä luki-en työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uut-ta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti.

3a.1.9 Työviikon ja -vuorokauden alkaminen Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työ-vuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuo-ron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana. Työviikon ja -vuorokauden alkaminen voi määräytyä työpistekohtaisesti.


41

3a.1.10 Työvuoron sijoittaminenEllei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello 6.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2-vuoro-työssä kello 6.00–23.00 väliseksi ajaksi. 3-vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä kello 6.00–8.00 väliseksi ajaksi.

3a.2 TYÖAIKA

3a.2.1 Työajan pituus eri työaikamuodoissa1. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuoro-työssä 1664 tuntia vuodessa.

• vuonna 2014 1680 tuntia 1656 tuntia • vuonna 2015 1688 tuntia 1664 tuntia• vuonna 2016 1704 tuntia 1680 tuntia• vuonna 2017 1688 tuntia 1664 tuntia

• vuonna 2014 35,6 h/vk 35,1 h/vk• vuonna 2015 35,8 h/vk 35,3 h/vk• vuonna 2016 36,1 h/vk 35,6 h/vk• vuonna 2017 35,8 h/vk 35,3 h/vk

2. Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työnteki-jöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin säännöllises-sä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuoroista sään-nöllisesti vähintään joka neljäs on yötyötä (klo 21–06).

3. Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työs-kentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työviikon aika-na. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona 1664 tun-tia vuodessa.

Työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä• vuonna2014 1656tuntia• vuonna2015 1664tuntia• vuonna2016 1680tuntia• vuonna2017 1664tuntia

Työaika on keskimäärin keskeytyvässä kolmivuorotyössä• vuonna2014 35,1h/vk• vuonna2015 35,3h/vk• vuonna2016 35,6h/vk• vuonna2017 35,3h/vk

4. Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keskimäärin 34,6 h/vk.

5. Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosi-työaika on 1632 tuntia.

3a.2.2 Tasoitusvapaa ja sen antaminen1. Työajan tasoitus toteutetaan käynti- ja palveluajat tur-vaten antamalla vapaata niin, että työaika kalenterivuo-den aikana tasoittuu edellä mainittuun vuotuiseen työ-aikaan.

2. Tasoitusvapaiden tarkoituksena on, että työaika ta-soittuu vuoden aikana kyseisen työaikamuodon vuosi-työaikaan.

3. Tasoitusvapaita ansaitaan kuukausittain. Tasoitusva-paata kertyy 40 tuntia viikossa tekeville ja sellaisille, jot-ka ovat siirtyneet 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyö-hön. Tällöin osa-aikatyöntekijän tasoitusvapaan ansain-taan ja palkkaan noudatetaan suhteellisuusperiaatetta (ks. 3.2.3 ja 3.2.4).

4. Tasoitusvapaisiin on yhdistetty vanhojen työaikamää-räysten työajanlyhennysvapaat ja talviloma. Siitä johtuu, että myös niillä työntekijöillä, joille ei kertyisi lainkaan tasoitusvapaata, on kuitenkin oikeus vanhaa talvilomaa vastaavan tasoitusvapaan kerryttämiseen. (ks. 3.2.3).

5. Työajan tasoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi• pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan

työvuoro kerrallaan • lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa

tai (ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon si-joitettuna).

• eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä.

Työaika on

Työaika on

päivä- ja yksi-vuorotyössä

keskimäärinpäivä- ja yksi-vuorotyössä

kaksi-vuorotyössä

kaksi-vuorotyössä

Työaikaopas

42

6. Ellei tasoitusvapaita ole sijoitettu työvuoroluetteloon tai tasoittumisjärjestelmään, vapaan ajankohdasta sovi-taan työntekijän kanssa. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, työnantaja saa ilmoittaa vapaan ajankohdasta työnteki-jälle viimeistään kaksi viikkoa ennen vapaata.

7. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poik-keuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnantaja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata kokonaisi-na päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmante-na muutosta edeltävänä päivänä.

8. Tasoitusvapaista annetaan lomakauden ulkopuolel-la yhdenjaksoisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha talviloma), ellei työntekijän kanssa toisin sovi-ta. Tasoitusvapaista annetaan lisäksi yhdenjaksoisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha toinen talvi-lomaviikko) niille työntekijöillä, jotka kuuluvat työeh-tosopimuksen 3.2.1 kolmannen momentin soveltami-sen piiriin (yötyö ja vuorotyö), mikäli se on mahdollis-ta työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä työnteki-jän kanssa toisin sovita. Ensimmäinen ja toinen talvilo-maviikko voidaan antaa toisistaan erillään.

9. Tasoitusvapaat on annettava viimeistään 30.4. men-nessä ansaintaa seuraavana vuonna. Työnantaja ja työn-tekijä voivat kuitenkin sopia tasoitusvapaan siirtämises-tä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasoitusvapaiden siirtokäytännöistä. Ns. vanha toinen talvilomaviikko – silloin kun se pidetään yhden-jaksoisena – voidaan antaa seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

10. Työntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapaiden vaihtamisesta rahaksi 120 tuntiin (säännöllistä ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevien työntekijöiden kohdalla 144 tuntiin) asti keskituntiansiota käyttäen.

Huomautus:Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijär-jestelmän kierron tai palkanmaksukauden mittai-nen, ellei muusta ole sovittu. Keskituntiansion pe-rusteena voidaan pitää myös edellisen lomanmää-räytymisvuoden perusteella määräytyvää keskitun-tiansiota.

11. Tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijä olisi muus-ta syystä, esimerkiksi sairauden vuoksi, poissa työstä kyseisenä päivänä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrä-tä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työnte-kijällä on jo tiedossa muu palkallinen poissaoloperus-te (aikaprioriteettiperiaate). Työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajankohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle.

12. Työajan tasoitusta koskevista työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

3a.2.3 Tasoitusvapaan kertyminen 1. Työskenneltäessä 40-tuntia viikossa tasoitusvapaata kertyy jokaiselta täydeltä työkuukaudelta seuraavasti: • päivä- ja yksivuorotyö 1,25 pv/kk

(täysi kertymä 15 pv/v)• kaksivuorotyö 1,50 pv/kk

(täysi kertymä 18 pv/v)• 3-vuorotyö, keskeytyvä 1,50 pv/kk

(täysi kertymä 18 pv/v)• 3-vuorotyö, keskeytymätön 1,83 pv/kk

(täysi kertymä 22 pv/v)• pelkkä yövuoro 1,83 pv/kk

(täysi kertymä 22 pv/v)

2. Tasoitusvapaata kertyy jokaiselta sellaiselta kalente-rikuukaudelta, jona työntekijä on työskennellyt kol-mea päivää lukuun ottamatta kaikkina työvuoroluette-lon mukaisina työpäivinä. Osa-aikaisten työntekijöiden osalta edellä mainittuja poissaoloja saa olla 1/7 kuukau-den säännöllisen työajan työtunneista (mikä vastaa ko-koaikatyöntekijän kolmen päivän poissaoloa).

3. Työpäiviin rinnastetaan päivät • jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitusva-

paalla• jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa• jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyysva-

paan palkkaa• joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman

reservin harjoituksen tai siviilipalveluslaissa tarkoi-tetun täydennyspalveluksen aikana

• joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle


43

koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen

• jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuksen kohtien 6.5 (sairaan lapsen hoitaminen), 6.6 (vai-keasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.7 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalli-set luottamustoimet ja järjestötehtävät) perusteella.

• jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kui-tenkin 30 lomautuspäivää vuodessa.

4. Niillä työntekijöillä, jotka eivät kuulu yllä tarkoitetun tasoitusvapaan ansainnan piiriin lainkaan (pääsääntöi-sesti muut kuin 40 tuntia tekevät) on kuitenkin oikeus tasoitusvapaaseen seuraavasti:• 0,42 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus

yhden viikon talvilomaan) • 0,83 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus

kahden viikon talvilomaan).

5. Edellisen kohdan mukaisesti kertyy tasoitusvapaa-ta myös silloin, kun henkilöllä ei muuten ole oikeutta tasoitusvapaaseen, mutta hänellä on kuitenkin oikeus vuosilomaan vuosilomalain mukaan.

6. Tasoitusvapaata vähentävät yrityksessä käytössä ole-vat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat ylimääräiset loma- tai vapaapäivät.

7. Jos työntekijän tasoitusvapaakerroin muuttuu kesken kuukauden, kertoimeksi valitaan se, joka on ollut voi-massa pidemmän ajan kyseisen kuukauden aikana.

8. Tasoituspäiviä ei anneta enintään kolmeksi kuukau-deksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työnteki-jöille. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, ansai-taan vapaata työsuhteen alusta lukien.

3a.2.4 Tasoitusvapaan ansio 1. Työajan tasoitus toteutetaan työntekijän kuukausipalk-kaa alentamatta. Vuorotyölisä maksetaan sen suuruisena kuin kyseinen päivä olisi ollut työpäivä. Suorituspalkka-työssä palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

2. Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio määräytyy teh-dyn työajan suhteessa.

3. Tasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon.

4. Pidetyt tasoitusvapaat ovat vuosilomaa ansaittaessa työssäolon veroisia päiviä.

3a.2.5 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä1. Vuosityöaika pyritään tasaamaan työsuhteen päätty-essä irtisanomisaikana, ellei toisin sovita.

2. Tasaamatta jäävän työajan osalta menetellään seuraa-vasti:• plus-saldo korvataan rahana• miinus-saldo hyvitetään työnantajalle. Summa voi-

daan kuitata lopputilistä työsopimuslain 2:17 §:n mukaisesti.

3a.2.6 Erillinen viikonloppuvuoroTyötä voidaan tuotannon vaatiessa tehdä myös erillisis-sä viikonloppuvuoroissa. Erillisten viikonloppuvuoro-jen ehdoista sovitaan paikallisesti.

3a.4 VUORO-, ILTA-, YÖTYÖ- JA LAUANTAILISÄT

3a.4.1 VuorotyöVuorotyössä työntekijälle maksetaan vuorolisä, jonka suuruus on iltavuorossa 1,30 euroa ja yövuorossa 2,85 euroa jokaiselta säännöllisen työvuoron tunnilta.

3a.4.2 Muun kuin vuorotyön ilta- ja yötyölisäMikäli työ ei ole vuorotyötä ja säännöllinen työvuoro on sijoitettu päättymään klo 16.00 jälkeen tai alkamaan en-nen klo 06.00, maksetaan klo 16.00–23.00 välisenä aika-na tehdyiltä säännöllisen työajan tunneilta iltalisä, jon-ka suuruus on 1,30 euroa tunnilta ja klo 23.00–06.00 vä-lisenä aikana tehdyiltä säännöllisen työajan tunneilta yölisä, jonka suuruus on 2,85 euroa tunnilta.

3a.4.3 Lauantain vuorolisä 1. Lauantaityövuorokautena jokaiselta säännöllisen työ-vuoron tunnilta maksetaan klo 16.00–23.00 välisenä ai-kana 6,25 euroa tunnilta ja klo 23.00–06.00 välisenä ai-kana 8,61 euroa tunnilta.

Työaikaopas

44

2. Muilta lauantaityövuorokauden säännöllisen työvuo-ron tunneilta maksetaan 0,70 euroa tunnissa. Lauantai-työvuorokausi on sunnuntaityövuorokautta edeltävä 24 tuntia.

3. Lauantain vuorolisän lisäksi ei makseta ilta- tai yö-työlisää. Lauantain vuorolisää ei makseta sunnuntaiko-rotuksen yhteydessä.

3a.5 LEPOAJAT

3a.5.1 Päivittäiset lepoajat1. Jos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava työvuoron aikana lepoai-ka, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai-kaltaan, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatku-misen kannalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yk-si tunti, ellei sitä ole lyhennetty paikallisesti luottamus-miehen kanssa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vä-hintään puolen tunnin pituinen.

2. Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pi-tempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tun-tia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuorotyössä luetaan työaikaan.

3. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluottamus-mies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää.

3a.5.2 VuorokausilepoSäännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle an-taa kerran vuorokaudessa työaikalain 29 §:n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo.

3a.5.3 Viikoittainen vapaa-aika1. Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Voimassa oleva laki edellyttää, että työntekijälle on annettava sunnun-tain yhteydessä tai, jollei se ole mahdollista muuna vii-kon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson ai-kana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tun-tia viikossa.

2. Mikäli työntekijä on työaikalain 32 §:n edellytyk-sin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajal-la kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työ-aikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnteki-jän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräy-tyvä rahakorvaus.

3a.6 YLITYÖ

3a.6.1 Ylityön teettäminen1. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työntekijän ja työn-antajan keskinäisellä suostumuksella.

2. Mikäli työntekijä kutsutaan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle matkakor-vaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

3a.6.2 Ylityölajit 3a.6.2.1 Vuorokautinen ylityö1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään sovitun vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi.

2. Edellä määritelty työ on ylityötä, kunnes työntekijän seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro al-kaa.

3. Vuorokautinen ylityö on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään työajan välittömään yhteyteen.

4. Jos vuorokautinen ylityö kestää vähintään kaksi tun-tia, on ennen ylityöhön ryhtymistä annettava haluk-kaalle työntekijälle 15 minuuttia kestävä tauko ruokai-lua tai muuta virkistäytymistä varten.

3a.6.2.2 Viikoittainen ylityö1. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään vapaapäivä-nä säännöllisen viikkotyöajan lisäksi. Viikkotyöaikaa tar-kasteltaessa työssäolon veroisina pidetään muun muassa:• vuosilomaa• tasoitusvapaita• aattoja, arkipyhiä ja muita palkallisia vapaita


45

• omaa ja lapsen sairautta• reservin harjoituksia• lomautusta.

2. Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaika-muodoissa, määräytyy viikkoylityö sen työaikamuodon työvuoroluettelon perusteella, missä hän asianomaisella viikolla on työskennellyt eniten.

3a.6.2.3 Ylityön enimmäismäärät1. Lakisääteistä ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

2. Paikallisesti voidaan sopia, että ylityön enimmäis-määrän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta ja et-tä ylityön enimmäismäärää nostetaan enintään 80 tun-nilla kalenterivuodessa. Palkanmaksukausien rytmityk-sen johdosta voidaan myös sopia ajanjaksosta, joka lä-hinnä vastaa kalenterivuotta tai 12 kalenterikuukautta.

3. Ylityökirjanpitoon merkittävää lakisääteistä ylityötä on 8 tunnin jälkeen vuorokaudessa ja 40 tunnin jälkeen viikossa tehty työ.

3a.6.2.4 Ylityön korvaaminen1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim-mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotet-tu palkka.

3. Ylityöstä maksettava palkka lisiä lukuun ottamatta voidaan erikseen sovittaessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Vastaavalla vapaalla tarkoitetaan korotettuja tunteja. Myös sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-seen.

Huomautus: Ylityöpalkkaan sisältyvät lisät makse-taan sen palkanmaksukauden palkassa, jossa ylityö olisi korvattu.

4. Ylityövapaan ajalta palkka maksetaan henkilökohtai-sen tuntipalkan perusteella. Suorituspalkkatyössä nou-datetaan keskituntiansion laskentasääntöjä.

5. Mikäli vastaavan vapaan ajankohta sattuu työkyvyttö-myyden siihen jaksoon, jolta työnantaja maksaa palkan, korvataan ylityö rahana, ellei vapaan ajankohtaa sovita siirrettäväksi.

3a.6.2.5 Ylityökorotuksen laskenta

Peruspalkka

1. Peruspalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 161:llä silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa (päivä- ja 1-vuorotyössä). Kuukausipalkan ja-kaja on kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuoro-työssä 159 sekä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 156.

2. Vajaita kuukausia työskentelevän työntekijän osal-ta jakajaa pienennetään osa-aikaisuuteen suhteutettuna.

Soveltamisohje:

Esimerkiksi työskenneltäessä 35 tuntina viikossa kaksivuorotyössä lasketaan kuukausipalkan jakaja seuraavasti:

35/40 x 159 = 139.

3. Suorituspalkan osuus sekapalkkaus- ja tuotantopalk-kiotyössä sekä urakkatyön keskituntiansio saadaan ja-kamalla työkohtaisesti kerättyjen suorituspalkkojen summa työkohtaisesti kerätyillä tunneilla. Sekapalkka-us- ja tuotantopalkkiotyössä näin saatu osuus liitetään palkan kiinteään osaan ja korotetaan ylityön prosentil-la. Urakkatyössä näin saatu keskituntiansio korotetaan ylityön prosentilla.

Huomautus: Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukau-den mittainen, ellei muusta ole sovittu. Keskitun-tiansion perus-teena voidaan pitää myös edellisen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräyty-vää keskituntiansiota.

Työaikaopas

46

Lisät

4. Vuorokautisessa ylityössä työntekijälle maksetaan ko-rotettuna ne lisät, jotka hänelle maksettiin siltä työvuo-rolta, josta hän jäi ylitöihin.

5. Viikkoylityössä työntekijälle maksetaan korotettuna vuoroja muut sovitut lisät keskimääräisenä. Keskimää-rä lasketaan jakamalla lisät työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukauden aikana tehdyillä työtunneilla. Keskimääräisten lisien laskennan perusteena voidaan käyttää myös edellisen lomanmääräytymisvuoden pe-rusteella määräytyvää keskimäärää.

6. Jos työntekijä ylityössä ollessaan tekee sellaista työ-tä, joka oikeuttaa hänen säännöllisen työaikansa ansi-oon kuulumattomaan erikoislisään, on tämä lisä liitettä-vä palkkaan, josta ylityökorotus lasketaan.

3a.6.2.6 Yksi ylityökäsitePaikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokau-tisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa.

3a.7 TYÖAIKAPANKKI 1. Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksi-löllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

2. Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaika-pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästämi-sestä työaikapankkiin sovitaan työnantajan ja työnteki-jän välillä.

3. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer-kiksi• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita• liukuvan työajan kertymää• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kerty-

nyttä säästövapaata • keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa• vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta.

4. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi kes-kimääräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoi-tusvapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoit-tumisjärjestelmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

5. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkupe-räisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika-lain mukaiset vanhentumisajat.

6. Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker-tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty-neet vapaat maksetaan rahana.

7. Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuo-sittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seu-raavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työ-suojelullisista syistä.

8. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.


47

9. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä

säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaika-pankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinni-tetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettä-väksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritel-lään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttö-myyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä pe-riaatteidenmukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työn-antajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työ-aikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3a.8 TYÖAJAN SEURANTA JA RAPORTOINTI

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja ku-lun valvonnan. Työntekijä on velvollinen käyttämään niitä raportointimenetelmiä, jotka työnantaja katsoo tarpeellisiksi.

2. Järjestelyistä on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan pääluottamusmiehen kanssa.

Työaikaopas

48Teollisuusalojen ammattiliiton ja Viestinnän Keskuslii-ton välillä on 28.2.2014 sovittu työaikajärjestelmän uu-distamisesta. Työehtosopimuskausi alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.1.2017.

Työehtosopimuskaudella 1.1.2014–31.1.2017 työeh-tosopimus sisältää sekä uudet työaikamääräykset että vanhat työaikamääräykset. Kun uusiin määräyksiin on siirrytty, ei voi palata noudattamaan vanhoja työaika-määräyksiä. Uudet työaikamääräykset tulevat sitovina voimaan 31.1.2017, kun paikalliset osapuolet ovat sopi-neet kompensaatioista. Kompensaatiosta tehtyä erillistä sopimusta ei voi irtisanoa.

Liitot sitoutuvat antamaan koulutusta uusien työaika-määräysten soveltamisesta. Työaikaan liittyvät muutok-set ovat merkittäviä ja edellyttävät hyvää paikallista yh-teistyötä.

Liitot tarkastelevat uusiin määräyksiin siirtymistä yhteisillä selvityksillä 1.5.2015 ja 1.5.2016.

Uudet työaikamääräykset voidaan ottaa käyttöön eri yrityksissä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Yritykset tai niiden osat, joissa ei ole vakiintuneesti tehty yötyötä Uudet määräykset on mahdollista ottaa käyttöön 1.10.2014 lukien. Ennen käyttöönottoa yrityksessä tulee yhteisesti käydä läpi uusien työaikamääräysten vaikutus voimassaoleviin käytäntöihin.

Mikäli yritys haluaa pitäytyä kaikilta osin vanhoissa

määräyksissä, se on mahdollista työehtosopimuskauden loppuun.

Yritykset tai niiden osat, joissa on tehty yötyötä pai-kallisen sopimuksen perusteellaUudet työaikamääräykset on mahdollista ottaa käyt-töön sopimalla 1.10.2014 lukien. Uusien määräysten käyttöönotto edellyttää, että yhdessä todetaan aiheut-taako uusiin työaikamääräyksiin siirtyminen kompen-saation tarvetta ja kompensaatiosta on yksimielisyys.

Mikäli paikallisesti on neuvoteltu, mutta kompen-saatiosta ei päästä sopimukseen 1.9.2016 mennessä, lii-tot sitoutuvat antamaan konsultointitukea uusien mää-räysten käyttöönotosta, mikäli jompikumpi paikallisista osapuolista niin haluaa. Osapuolet voivat käyttää asian-tuntijoita asian ratkaisemiseksi.

Uusien määräysten käyttöönotto edellyttää aina si-tä, että kompensaatiosta on olemassa paikallinen sopi-mus. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse sopimuk-seen kompensaatiosta, ne sopivat tavasta, jolla asia rat-kaistaan.

Siinä tapauksessa, että paikalliset osapuolet eivät pää-sisi yhteisymmärrykseen ratkaisutavasta sopimuskau-den aikana, liitot perustavat työryhmän, joka ratkaisee asian.

Paikalliset osapuolet voivat myös sopia, että vanhoja määräyksiä noudatetaan sopimuskauden loppuun saak-ka.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Liite 2


49SanomalehtiyrityksetSiirtymisestä uusiin työaikamääräyksiin pitää sopia pai-kallisesti. Jos on sovittu uusien työaikamääräysten so-veltamisesta, sopimusta ei voi irtisanoa.

Yrityksissä, joissa on tehty yötyötä, uusiin työaika-määräyksiin siirrytään sen jälkeen kun on päästy sopi-mukseen kompensaatiosta erikseen sovitulla tavalla.

Työaikaopas

50

Tasoitusvapaan määräytyminenLiite 3

Onko määräaikainen alle 3 kk työsuhde?

Onko työsuhdetta juuri pidennetty niin että yli

3 kk

laske työntekijälle takautu-vasti tasoitusvapaa kolmelta kuukaudelta ja lisää se tasoi-

tusvapaasaldoon.

Anna Täyden kuukauden työ-

tuntien lukumäärä (TäYTu)

Anna Työntekijän työtuntien ja niihin rinnastettavien tun-

tien lukumäärä (TYÖTu)

Onko työntekijä siirtynyt 40-tuntisesta

osa-aikatyöhön?

Onko TYÖTu/TäYTu >= 6/7

Onko työntekijällä oikeus vuosilomaan

ko. kuukaudelta?

Anna työntekijän oikeus talvilomaan vanhoilla

säännöillä (1 vai 2 viikkoa?)

TAM 15: TAS.VAPAA = 1,25TAM 25: TAS.VAPAA = 1,50TAM 35: TAS.VAPAA = 1,50TAM 37: TAS.VAPAA = 1,83YÖ: TAS.VAPAA = 1,83

Anna työaikamuoto, jossa eniten työskennelty kuukauden aikana

(Mikä TAM?)

Talvilomaoik. vanhoilla säännöillä:

1 viikko: TAS.VAPAA = 0,422 viikkoa: TAS.VAPAA = 0,83

EI TASOITuS-VAPAATA KO.

KuuKAuDELTA

KYLLä

KYLLä

KYLLä

KYLLä KYLLä

KYLLä

KYLLä

EI

EI

EI

EI

EI

EI

EI

EI

KYLLä

Onko kokoaikainen työntekijä?

Perustuuko työaikajärjestelmä 40-tunt. viikkoon?

Onko TäYKK – TYÖPV > 3?

Anna Työntekijän työpäivien ja niihin rinnastettavien

päivien lukumäärä (TYÖPV)

Anna Täyden kuukauden työpäivien lukumäärä

(TäYKK)


51

Työtunnit yhteensä/vuosi 2014 2015 2016 2017 Pitkän ajankeskiarvo päivä- ja yksivuorotyö 1680 1688 1704 1688 1688 kaksivuorotyö 1656 1664 1680 1664 1664 keskeytyvä kolmivuorotyö 1656 1664 1680 1664 1664 keskeytymätön kolmivuorotyö 1632 1632 1632 1632 1632 erillinen yövuoro 1632 1632 1632 1632 1632 Työtunnit keskimäärin/viikko päivä- ja yksivuorotyö 35,6 35,8 36,1 35,8 35,8 kaksivuorotyö 35,1 35,3 35,6 35,3 35,3 keskeytyvä kolmivuorotyö 35,1 35,3 35,6 35,3 35,3 keskeytymätön kolmivuorotyö 34,6 34,6 34,6 34,6 34,6 erillinen yövuoro 34,6 34,6 34,6 34,6 34,6 Laskelma kuvaa tilannetta, jossa työntekijällä on oikeus ja hän myös pitää kyseisen kalenterivuoden aikana 30 arkipäivän mittaisen vuosiloman.

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA (KIRJATYÖNTEKIJÄT)

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO

Helsinki 2014

team teollisuusalojen ammattiliitto & … · team teollisuusaloje ammattilii t t o estinn...

Documents