OSAAMISEN

Näin kaupan ala pääsee menestyksen tielle

edunvalvonta

Työkaluja stressin taltuttamiseen

työelämä!

IMUSSA

lehti.tek.fi

Jaakko Okkonen:Digillä joustoa, roboteilla tehoa

tek-vaikuttaja

50 VUOTTA TEEKKARIELÄMÄÄ

TAMPEREELLAS. 48

20.11.2015

MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5

50"Haluaisin tehdä reilut 30 vuotta hyvää tutkimusta."TANELI RIIHONEN

46

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus

17 Sudoku

17 Havuja Saammeko kopin digitalisaation eduista?

39 Kolumni Sami Savio: Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

56 TEK-ristikko

59 Teekkarilaulu Viivojen kauneutta ei ole

40"JOS ISOT EIVÄT OPI TEKEMÄÄN YHTEISTYÖTÄ, NE KUOLEVAT."A n t t i Ko s u n e n

∂ AJASSA

∂ TEKNIIKKA

∂ OPISKELIJAT

∂ JÄRJESTÖ

∂ TYÖELÄMÄ

4 Tulkaa Suomeen, tarjoamme osaajia

20 Lakitieto: Työnantajan tulee puuttua välittömästi epäasialliseen kohteluun

22 Näin kaupan ala pääsee menestyksen tielle

26 Stressaako?

30 Yrityskulttuurien yhdistäminen on pitkä prosessi

32 Töissä ulkomailla: Eksoottisuus houkutteli Etelä-Koreaan

40 Yhtiöiden täytyy uudistua

Muun muassa:

10 TEKin nettisivut uudistuivat

13 Työn täytyy sopia arvoihin

14 Palkkakartoitus paljastaa perusteettomat palkkaerot

50 Tie tohtoriksi: Vuoden väitöskirja tuplaa 5G-verkon välityskyvyn

57 Tekniikan ihmeitä: Maailman nopein ralliauto

44 3 x Teekkarin työkirja

46 TEKin opiskelijatutkimus: Yli puolet työskentelee lukuvuoden aikana

48 50 vuotta teekkarielämää Tampereella

19 TEK-vaikuttaja: Jaakko Okkonen

55 Oivalluksia urailloista

∂ KOULUTUS

36 Koulutus on paras vakuutus

Kuva

: Abb

y Kr

afto

witz TEKin opiskelijatutkimukseen

vastanneista työskenteli lukuvuoden 2014–15 aikana.

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 58ja voita Apple Watch!

56%

2 TEK 5/2015

TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄKIRJOITUS

VALTAKUNNASSA on nyt reilut puoli vuotta väännetty yhteiskuntasopi-musta. Valmista ei ole syntynyt ja palkansaajajärjestöt saivat ainakin alku-vaiheessa syntipukin leiman otsaansa.

Hallitus on kuitenkin itse saanut aikaan neuvottelujen jumittumisen määrittämällä, että lopputuloksena palkansaajilta on leikattava viisi pro-senttia. Ainoa, mistä sen mukaan tarvitsee neuvotella, on leikkausten toteuttamistapa. Samanaikaisesti hallitus vähentää tuotekehityksestä ja yli-opistoista ja satsaa osan säästyneistä varoista maatalouteen.

Päätösten yhteisvaikutuksena olemme ottamassa askelia arvoketjussa alaspäin, kun suunnan pitäisi olla ylöspäin.

Lisäksi, ainakin lyhyellä tähtäyksellä, palkanalennukset pahentavat julki-sen sektorin alijäämää, kun menot leikkaantuvat vähemmän kuin verotulot pienenevät. Työajan pidennys taas lisää työttömyyttä, kun samasta työvoi-masta saadaankin yhtäkkiä irti aikaisempaa enemmän.

Palkat ovat vain yksi – eivätkä edes olennaisin – kilpailukyvyn elementti. Tärkeämpää on, että tuotteet ovat kunnossa ja tuotanto on tehokasta. Kum-massakin näistä Suomella on enemmän kirittävää Saksaan ja Ruotsiin näh-den kuin palkoissa. Teknologiateollisuuden mukaan johtavissa teollisuus-maissa investoinnit ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia, kun Suomessa ne ovat laske-neet yli 10 prosenttia.

Meillä on siis käsissämme kilpailukykyongelma, joka ei mitenkään ratkea pelkästään palkkoja alentamalla, vaan ennen kaikkea pitäisi saada investoinnit käyntiin. Tekno-logiateollisuus on esittänyt, että investointilaman lopetta-miseksi pitäisi ottaa käyttöön veromalli, jossa osan yrityksen voitosta voisi rahastoida myö-hempää käyttöä varten investointirahastoon.

Mielestäni näyttää siltä, että hyvän yhteiskuntasopimuksen elemen-tit alkaisivat olla koossa. Jos Teknologiateollisuuden esityksellä saadaan aineelliset ja aineettomat investoinnit käyntiin, ja otetaan vastaan SAK:n tarjoama monivuotinen palkkamaltti, niin menestystä alkaa olla vaikea estää.

Järki käteen

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

20.11.20155JULKAISIJATekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Katariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265Pekka Leiviskä puh. 050 3061525

KUVATOIMITTAJA, ILMOITUSTRAFIIKKI Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565

ASSISTENTTI Riitta Kärki puh. (09) 2291 2258

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20161/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euoa

ILMESTYMISAIKATAULU 2016:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMaistraatinportti 1, 00015 Otavamediapuh. (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVA Klaus Welp PAINOPAIKKA: Forssa PrintKansipaperi: LumiSilk 170 gSisuspaperi: Galerie Fine Silk 80 g

JAKELUPosti OyjPainos: 69 700 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti35. vuosikerta ISSN 1459-1898

56%

nro 1........... 12.2. nro 2..............8.4.nro 3..............3.6.

nro 4........... 30.9.nro 5.........18.11.

TEK 5/2015 3

4041 0428

Näyttää siltä, että hyvän yhteiskunta-sopimuksen elementit alkavat olla koossa.

PEFC/02-31-162

4 TEK 5/2015

TARJOAMMETulkaa Suomeen

Kansainväliset yritykset tulevat Suomeen osaamisen perässä. Nyt jos koskaan näitä yrityksiä tarvittaisiin, mutta onko niiden houkuttelemiseksi oikotietä?

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVITUS KLAUS WELP

OSAAJIA

TEK 5/2015 5

Zalandon teknologiaosaamisen laajentamisesta vas-taava johtaja Marc Lamik kertoo sähköpostitse, että kun he yhtiössä miettivät, minne perustaa uusi toimisto, tär-keimmiksi asioiksi nousevat teknologinen osaaminen, hyvä elinympäristö ja strateginen sijainti.

– Helsinki erottautui nopeasti yhdeksi vaihtoehdoksi ja nousi lopulta ykköseksi. Helsingillä on hieno perinne suunnittelussa ja teknologisessa kehityksessä. Koska Helsingissä on oltu mobiiliteknologian edelläkävijöitä, kaupungissa on valtava määrä lahjakkuuksia.

Suomen etuna on pienuusMoni valittaa, kuinka Suomi on kallis ja pieni maa syr-jässä kaikesta. Samalla unohdetaan, että siihenhän Suo-men menestys on perustunut.

Koska emme ole olleet luontainen kauttakulkumaa, eikä täällä ole ollut suuria luonnonvaroja, menestys on pitänyt rakentaa jalostamalla teknologiaa. Ja se on pitä-nyt tehdä hyvin.

– Koko maailman kilpailukykypaine on Suomen nis-kassa koko ajan. Täällä ei voida tehdä maakuntasarjaa. Pitää tehdä kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, Aumo kertoo.

Tämän osaamisen perässä Suomeen ovat tulleet muun muassa Samsung, Huawei, Nordic Semiconduc-tor ja LG.

Kun tarkastelee, minkälaisia yrityksiä eri puolille Suo-mea on ulkomailta tullut, huomaa Nokian vaikutuksen. Monet yhtiöt ovat avanneet tuotekehitysyksikköjä esi-merkiksi Ouluun.

Yksi tällainen on piirilevy- ja elektroniikkavalmistaja Rohm Electronics, joka perusti viime vuonna ohjelmis-tojen tuotekehitysyksikön Ouluun.

– Oulu tarjoaa meille runsaat ja loistavat insinööri-resurssit, miellyttävän kehitysympäristön ja kehittyneen ict-ekosysteemin, kertoo Suomen ohjelmistokehitysyksi-kön johtaja Koki Okada sähköpostitse.

Kuulostaa varsin tutulta, mutta päätös Ouluun tulosta on ollut jopa yllättävän kivuton. Okada kertoo, että Rohm päätyi Ouluun välittömästi, kun yhtiössä havait-tiin tarve laajentaa ohjelmistopuolen tuotekehitystä.

Oulu oli Rohmille tuttu, koska yhtiöllä oli ollut pieni myyntitoimisto kaupungissa usean vuoden ajan.

Palveluiden pitää olla ensiluokkaisiaSuomi ei tarjoa verohelpotuksia tai suoria rahallisia etuja tänne tuleville yrityksille. Siksi tarvittavien palvelujen pitää olla ensiluokkaisia ja kattavia.

Ja ainakin palvelujen määrän perusteella niin näyt-täisi olevan. Invest in Finland tekee alakohtaista markki-nakartoitusta, auttaa laatimaan liiketoimintasuunnitel-maa ja verkostoitumaan oikeiden henkilöiden ja tahojen kanssa, neuvoo paikkakunnan valinnassa ja opastaa byrokratiassa eteenpäin.

Palveluja tarjotaan niin paljon kuin potentiaalinen Suomeen tuleva yritys niitä haluaa. Aumo kertoo, että

uomi ei ole mikään markkina. Se on selvää. Tänne halutaan tulla osaamisen perässä.

– Meillä on maailman parhaat insinöörit ja innovatiivista tutki-mus- ja tuotekehitystoimintaa, sanoo Suomeen investointeja hou-kuttelevan Invest in Finlandin joh-taja Antti Aumo.

Aumon puheet särähtävät kor-vaan jo hieman kliseeltä. Salli-taan kuitenkin kehuminen, koska markkinointi on iso osa hänen työ-tään.

Eivätkä Aumon puheet ole täysin vailla katetta. Toukokuussa Zalandon brändiratkai-

sujen varatoimitusjohtaja Cristoph Lange ilmoitti startup-tapahtuma Arctic 15:ssa Kaapelitehtaalla, että Zalando avaa toimiston Helsinkiin.

Yleisön innostus oli käsinkos-keteltavaa. Jotain Suomessa ilmeisesti tehdään oikein, kun yksi Euroopan kuumim-mista yhtiöistä haluaa saada osansa Suomen teknologia-osaamisesta.

6 TEK 5/2015

esimerkiksi Zalandon edustajien kanssa ajeltiin yhdessä ympäri Helsinkiä ja mietittiin sopivaa aluetta.

Lisäksi Invest in Finland kävi Zalandon kanssa alus-tavia keskusteluja mahdollisista henkilövalinnoista. Lamik kuvailee avun merkitystä valtavaksi.

Juuri huonommaksi ei jäädä paikallisten toimijoi-den puolella. Oulun elinkeinopolitiikkaa hoitavan Busi-nessOulun asiantuntija Janne Ylitalo kertoo, että he ovat tarvittaessa auttaneet viranomaisten vaatimien asiakir-jojen täyttämisessä ja kiikuttaneet ne yrityksen puolesta perille asti.

Tuntejakaan suomalaiset eivät säästele, eivätkä toi-saalta voikaan. Aumo kertoo, että varsinkin kiinalaiset yritykset odottavat usein nopeaa toimintaa.

– Aika ajoin sieltä lähetetään perjantaina viestiä, että haluaisimme tällaisen laajan selvityksen, joka pitäisi olla valmis maanantaina. Sitten se on mennyt meillä vii-konlopputöiksi.

Myyntihattu päässä maailmalleVaikka Suomi ei maksa tänne tuleville yrityksille suo-raa tukea, veronmaksajien tuki on merkittävää erilaisten yrityksille ilmaisten palveluiden kautta.

Siksi on syytä miettiä, saadaanko tälle rahalle vasti-netta.

Yritysten vientiä auttavan GoInternational Finlan-din perustaja Mohammad Shabbir on hyvin skeptinen sen suhteen. Hän erottaisi kaikki valtion 50–60-vuotiaat kynänpyörittäjät, jotka istuvat toimistoissaan.

Tilalle hän palkkaisi nuoria yrittäjiä.Jälkeenpäin Shabbir tosin pehmentää sanojaan ja ker-

too, että ehkä kaikkia ei tarvitse erottaa, mutta toiminta-tapojen pitää muuttua. Shabbir muistuttaa, että bisnestä tehdään ihmisten välillä, ja siksi pitää olla aktiivinen.

Aumo myöntää, että yksi kehityskohde Invest in Fin-landin toiminnassa on aktiivisuus maailmalla. Suomea pitää markkinoida tapaamalla enemmän ihmisiä.

Myös Ylitalo korostaa, että kun kuka tahansa Busi-nessOulusta reissaa maailmalla, jokaisella on mielessä myös Oulun myyminen.

Ylitalon mielestä oma aktiivisuus on tärkeää, koska pelkästään Invest in Finlandin varaan ei voida laskea.

Suomen brändiä ei tunnetaYrityksiä voi houkutella tänne myös kaikki se, mitä Suo-mesta tiedetään. Siksi poliitikkoja myöten on mietitty Suomen brändin rakentamista.

– Brändin rakentaminen on Suomessa tehty hirveän väärin, Shabbir sanoo.

Shabbirin mielestä poliitikkojen ja viranomaisten ei pitäisi yrittää rakentaa brändiä. Se kuuluu yrittäjille.

Shabbir muistuttaa, että kaikkien tuntema kuva Yhdys-valloista perustuu pitkälti erilaisten suuryhtiöiden luo-miin brändeihin, Coca-Colaan, Starbucksiin ja Appleen.

Tässä tullaan itse asiassa Suomen menestyksen yti-meen. Vaikka tänne saadaankin houkuteltua ulkomailta →

"KOKO MAAILMAN KILPAILUKYKYPAINE ON SUOMEN NISKASSA KOKO AJAN" – Antti Aumo

Oulussa kansalaisopistojen norjan kurssit ovat täynnä, kun sairaanhoitajat, raken-nusmiehet ja diplomi-insinöörit istuvat rinta rinnan ja opettelevat kielen alkeita. Syy on selvä. Norjassa on töitä.

Pohjois-Norja elää kasvukautta. Asukasluku nousee hurjaa vauhtia, kun uusia öljykenttiä avataan ja Koillisväylän avautuminen tuo uutta liiketoimintaa.

Tosin öljyn osalta tilanne on rauhoittunut vuoden takaisesta hehkutuksesta. Monet asiantuntijat arvioivat öljyn markkinahinnan jäävän suurin piirtein nykyiselle tasolleen 50-60 dollariin tynnyriltä, kun se vielä puolitoista vuotta sitten oli 110 dollarissa.

Pohjois-Norjan liiketoimintamahdollisuudet saivat Oulun avaamaan puolitoista vuotta sitten Tromssaan Suomi-talon, joka palvelee suomalaisia yrityksiä, jotka haluavat löytää uutta liiketoimintaa arktisilta alueilta.

Taloa perustamassa ollut BusinessOulun asiantuntija Jukka Olli kertoo, että he eivät pelkästään tuo tahoja yhteen, vaan he opettavat yrityksille, kuinka norjalaisille myydään.

Buumi ei kosketa pelkästään Norjaa. Pohjois-Ruotsissa Jällivaaran ja Kiirunan kaupunkien siirtämiset työllistävät myös.

Olli kertoo, että Pohjois-Ruotsin ja -Norjan tarjouspyyntöjen arvo on vuosittain yhtä suuri kuin Fennovoiman ydinvoimalahanke. Ja tämän pitäisi jatkua vielä aina-kin kymmenen vuotta.

Tätä silmällä pitäen Oulu, Tromssa ja Luulaja avasivat vuoden alusta yhteisen lentoreitin ja takaavat sen toiminnan ainakin viideksi vuodeksi. Lentoyhteys perus-tettiin sillä oletuksella, että lentokoneen täyttöaste on 20 prosenttia. Parhaimpina kuukausina täyttöaste on ollut yli 50 prosenttia.

Vaikka Tromssan Suomi-talo ja marraskuussa Luulajaan avattava Finnish Busi-ness Hub onkin perustettu edistämään ensisijassa suomalaisten yritysten vientiä, käy virta myös toiseen suuntaan.

– Pyrimme aina etsimään win-win-tilanteita, Olli sanoo.

Oulussa eletään Norja-buumia

yrityksiä, ei se pitkällä tähtäimellä auta, elleivät suoma-laiset yritykset ala menestyä.

Suomalaisten yritysten menestys tekee myös Suo-mea tunnetuksi, mikä luo edellytykset houkutella tänne lisää yrityksiä.

Siksi Shabbir haluaisi, että nykyinen julkinen kes-kustelukin keskittyisi enemmän positiiviseen tekemi-seen ja tulevaisuudenuskon luomiseen. Näin kaiken-kokoiset suomalaiset yritykset uskaltaisivat kehittää toimintaansa ja investoida.

Brändejä voidaan luoda myös tapahtumien kautta. Esimerkiksi marraskuussa startup-maailman katseet

TEK 5/2015 7

Marc LamikTeknologiaosaamisenlaajentamisen johtajaZalando

Antti AumojohtajaInvest in Finland

Mohammad ShabbirperustajaGoInternational Finland

olivat jälleen Suomessa, kun Slush järjestettiin kahdeksatta kertaa.

Slushin tai Supercellin kaltaisia brändejä Suomi

tarvitsisi lisää. Ja ennen kaikkea ne pitäisi osata hyö-

dyntää.Kannattaa muistaa, että Nokia

maailman huipulla ollessaankin yhdis-tyi monen mielessä japanilaiseksi tuotemer-

kiksi.Aumo ei kuitenkaan olisi huolissaan Suomen

brändistä. Usein kuva Suomesta on kuin valkea kan-gas. Maastamme ei tiedetä juuri mitään.

Aumo kääntää tämän positiiviseksi.– Ei ole ennakkoasenteita, mikä on hyvä asia.Suomen kokoisen maan ei Aumon mielestä kannata

edes lähteä voimakkaaseen brändityöhön, koska mieli-kuvien luominen ei onnistu helposti.

– Ei löydy niitä miljardeja euroja, joilla Suomen mielikuvaa voidaan vastaanottajapäässä muuttaa. Jos minulta löytyisi ne miljardit, tekisin brändäystä yhteis-työssä suomalaisten yritysten kanssa.

Sijoittajat kaipaavat konkreettisuuttaLokakuussa TEK oli mukana järjestämässä Hämeenlin-nassa Teknologiayrittäjyyspäiviä, joilla valtiovarainmi-nisteriön valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen peräänkuu-lutti konkreettisia projekteja.

Heinonen kertoi, kuinka hän maailmalla kiertäes-sään tapaa usein kasvuyrityssijoittajia. Heidän kanssaan puhuessaan hän kertoo Suomen olevan vakaa yhteis-kunta, jossa on osaavaa väkeä. Vastapuolen kasvoista näkyy aina kysymys: so what, entäs sitten.

– Se kysymys, joka sieltä aika pian tulee on, että mitä kiinnostavaa te olette siellä Suomessa tehneet. Mitä siellä on sellaista, mihin voisimme tulla mukaan? Mihin voisimme tarttua omalla tekemisellä ja kehittää sitä eteenpäin?

Tästä syystä Shabbir haluaisi, että Invest in Finland kertoisi avoimemmin, mitä yritysten hyväksi tehdään. Esimerkiksi jos ulkomainen yritys kertoo, että he voivat perustaa Suomeen tytäryhtiön ja sijoittaa tänne 8–10 miljoonaa euroa seuraavan 2–3 vuoden aikana, Invest in Finland kertoisi, miten se pystyy edistämään han-ketta.

– Heidän nettisivuillaan pitäisi olla selkeä viiden kohdan lista.

Aumo ymmärtää nämä tarpeet, mutta muistuttaa, että he eivät voi heti etukäteen tietää yritysten tarpeita. Hän vakuuttaa, että kaikki tarvittava kyllä tehdään.

Aumo muistuttaa, että Invest in Finlandin netti-sivuilta löytyy tieto kaikista palveluista sekä laskuri, jolla

voi tarkistaa, mikä on Suomessa erilaisten ammattilais-ten palkkataso sivukuluineen.

Aumo myös kertoo, että kun maailmalla tapaa sijoit-tajia, pitää tietää hieman, mistä he voisivat olla kiin-nostuneita, jotta voi kertoa, mitä Suomessa sillä alalla tehdään. Kun tämä selviää, löytyy kielen päältä jo konk-reettisempia ehdotuksia.

Yritysten määrä kasvussaSuomeen tulleiden uusien ulkomaisten yritysten määrä on ollut pari vuotta hyvässä kasvussa. Alkuvuoden luvut lupaavat kasvua myös tälle vuodelle. Kesäkuun lopussa 2015 uusia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 146, kun viime vuonna kesäkuun loppuun mennessä niitä oli 98.

Tyytyväisyyten ei silti ole varaa.Aumo kertoo, että yhtä sijoittumispäätöstä kohden

he saattavat olla soittaneet kymmeniin ja kymmeniin yrityksiin, vaikka nämä yritykset oli jo etukäteen valittu aloilta, joilla saattaisi olla kiinnostusta perustaa toimin-taa Suomeen.

– Joka ikinen sijoittumispäätös Suomeen on ollut hurjan taistelun takana. Globaali kilpailu on kivenko-vaa, Aumo sanoo.

Yrityksillä tapana kasvaaMuutamat tilastot selittävät hyvin, miksi ulkomaisia yri-tyksiä kannattaa houkutella. Ulkomaiset yritykset työl-listivät Suomessa vuonna 2013 reilut 220 000 työnteki-jää. Nämä yritykset veivät tavaroita ja palveluita noin 20 miljardin euron arvosta.

Koko Suomen vienti oli tuolloin noin 70 miljardia euroa.

Aumo muistuttaa myös, että pienellä tuotekehitysyk-siköllä on tapana kasvaa nopeasti. Esimerkiksi Zalandon Helsingin toimiston työntekijämäärä aiotaan kasvat-taa vuoden loppuun mennessä 50:een ja pitkällä täh-täimellä tavoite on kasvattaa työntekijämäärä noin 200 henkilöön. Turkuun avattuun LG:n tuotekehitysyksik-köön taas aiotaan palkata lisää väkeä tarpeen mukaan.

Koki Okada kertoo, että Rohmilla Oulussa työskente-lee kymmeniä ohjelmistokehittäjiä ja uusia palkataan.

Yritysostot luovat uusia mahdollisuuksiaUsein julkisuudessa pahoitellaan, kun ulkomainen yri-tys ostaa suomalaisen. Asia nähdään voittojen valumi-sena ulkomaille.

Aumon mukaan asia ei ole aivan niin. Usein isom-man yhtiön omistuksessa suomalaiselle teknologialle avautuu uudet myyntikanavat ja markkinat.

Tämä tietää lisää työpaikkoja ja lisää vientiä.Uudet yritykset myös kehittävät suomalaisten osaa-

mista sekä luovat intoa ja uskallusta.Tämä voi tarttua myös suomalaisiin yhtiöihin. Tai

oikeastaan sen pitää tarttua. Muuten jäämme jälkeen.

8 TEK 5/2015

Öljyprinssien rahaa houkuttelemassaMohammad Shabbir GoInternational Fin-landista on viime aikoina kohdistanut pal-jon huomiotaan Saudi-Arabiaan.

Tämä maa haluaa nousta valtioksi, joka tuottaa muutakin kuin öljyä. Samaan aikaan maassa on vauhdilla kasvava nuori sukupolvi, joka tarvitsee tilaa.

Siksi Saudi-Arabia aikoo rakentaa viisi uutta, jonkin tietyn teollisuudenalan ympärille rakentuvaa suurkaupunkia.

Luultavasti koulutettu työvoimakin löytyy omasta takaa helposti.

– Perheet ovat lähettäneet lapsiaan opiskelemaan arvostettuihin oppilaitok-siin. Nyt he tulevat takaisin maahan, eikä heillä ole mitään tekemistä, Shabbir ker-too.

Alkuvuodesta ilmoitettiin, että näistä uusista kaupungeista suurimman raken-taminen maksaa noin 100 miljardia dol-laria eli noin 88 miljardia euroa. Kaikki-aan tiedossa on siis erilaisia urakoita luul-tavimmin usean sadan miljardin euron edestä.

Kaupungeista halutaan rakentaa niin sanottuja älykaupunkeja eli urbaaneja ympäristöjä, jotka hyödyntävät erilai-sia tietoteknisiä ratkaisuja, joiden avulla vähennetään esimerkiksi energiankulu-tusta ja jätteitä sekä lisätään kaupunki-laisten vaikutusmahdollisuuksia.

Shabbir pyrkii saamaan siivun tästä kaikesta suomalaisillekin. Hän neuvotte-lee parhaillaan saudiarabialaisten kanssa konseptista, jossa Shabbir joukkoineen kokoaa suomalaisia cleantech-, ict-, ope-tus-, terveydenhuolto-, tietoverkko- ja rakennusalan yrityksiä yhden katon alle jonnekin Helsinkiin. Hub Saudi tarjoaisi

yrityksille heidän tiiminsä asiantuntemuk-sen, loisi verkostot ja selvittäisi yhdessä saudiarabialaisten kanssa tarpeita, joihin suomalaiset yritykset voisivat tarjota rat-kaisuja.

Tämän jälkeen suomalaiset yrityk-set neuvottelisivat hinnan ja toteuttaisi-vat projektit.

Shabbir toivoo, että tammikuussa neuvottelut ovat siinä vaiheessa, että sopivaa tilaa voidaan jo alkaa etsiä. Tavoitteena on seuraavan kahden vuo-den aikana auttaa 30–50 yritystä Saudi-Arabiaan.

Asiakkuussuhteiden lisäksi suomalai-set yritykset kiinnostavat myös sijoitus-mielessä.

– Voin taata, että saudiarabialaiset sijoittajat haluavat perustaa yhteisyrityk-siä useiden suomalaisyritysten kanssa.

Eikä Shabbir aio rajoittaa toiminta-mallia tähän. Samanlaista konseptia suunnitellaan myös kiinalaisten sijoitta-jien kanssa.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

TAVOITTEENA ON SEURAAVAN KAHDEN VUODEN AIKANA AUTTAA 30–50 SUOMALAISTA YRITYSTÄ SAUDI-ARABIAAN.

TYYLIÄTUPSUKORUILLAHopeiset solmioneulat pronssisella tupsulla ja täyshopeiset korut tuovat veikeää piristystä asuusi.

Sarja on kultaseppä, korutaiteilija Jari Saaren ja TEKin yhteistyönä suunniteltu. Jari Saari valmistaa korut.

SOLMIONEULA 65 €

KORVAKORUT 55 €Tappi- tai koukkukiinnityksellä.

KAULAKORU Riipus ilman ketjua 30 € Riipus +hopeinen 45 cm:n panssari- tai käärmeketju 50 €

Hinnat sisältävät lähetyskulut. Toimitusaika 3-5 arkipäivää.

TILAUKSET: Heidi Helin Tekniikan akateemiset TEK 09 229 121 tai heidi.helin@tek.fi

TEK 5/2015 9

TUTUSTU UUSIIN VERKKOSIVUIHIN JA ANNA PALAUTETTA!

TEKin verkkosivut ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa tiedon löydet-tävyyttä ja sivujen käytettävyyttä, myös mobiililaitteilla.

Sivujen suunnittelussa käytiin läpi läjäpäin tutkimustietoa jäsenkunnasta ja analytiikkadataa entisiltä sivuilta. Taus-tatyö osoitti, että jäsenpalveluita käyttä-neet ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta palveluiden tunnettuu-dessa on parantamisen varaa.

Uusille sivuille nostettiin näkyvästi esiin jäsenten eniten käyttämät ja tärkeimmiksi kokevat palvelut. Etusivulta löytyvät myös tutkimus- ja palkkatiedot sekä tapahtu-mat, joita tekkiläisille on tarjolla runsaasti eri paikkakunnilla.

Aiemmin kirjautumisen takana ollutta sisältöä on tarjolla entistä helpommin. Esimerkiksi laadukas työelämän lakitie-topankki ja ura-asiantuntijoiden cv-vinkit on vapautettu jäsenkirjautumisen takaa.

Lakimiesten ja uravalmentajien hen-kilökohtainen palvelu ja tietyt sähköiset

www.tek.fi uudistui

"Suomella on aina ollut loistava menneisyys, upea tulevaisuus ja surkea nykyisyys."pro f e s s o ri s i x t e n ko rk m a n ta m pe re e n t e k n i l l l i s e n yl i o pi s t o n a lu m n i s e m i n a a ri s s a .

Drupalilla. Teknisen toteutuksen teki hel-sinkiläinen Druid.

Sivut eivät ole koskaan ihan val-miit; varsinainen happotesti on jäsenten käsissä. Isojen uudistuskierrosten sijaan sivustoa kehitetään jatkossa jatkuvasti jäsenpalautteen ja analytiikan perus-teella. Erityisesti kiinnostaa tekkiläisten kokemus sivujen käytöstä eri laitteilla.

Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan tehdäksemme jäsenille mahdol-lisimman hyvää verkkopalvelua. (JN)

palvelut kuten Virtuaalilakimies ja Palk-kanosturi ovat jatkossakin vain kirjautu-neiden jäsenten käytettävissä.

Oikeita ihmisiä, oikeita ympäristöjäUusilla sivuilla tapaat paljon TEKin henki-lökuntaa. Jotta yhteyden ottaminen olisi mahdollisimman helppoa, asiantuntijat ovat esillä palveluiden yhteydessä omilla kasvoillaan. Omat ja vierailevat asiantunti-jat kertovat ajankohtaisista työelämäasi-oista uudessa blogissa.

Sivujen konseptisuunnittelusta ja visuaalisesta ilmeestä vastasi viestintä-toimisto Suuntaus. Konseptoinnissa on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimoin-tiin, jonka tulokset näkyvät ajan mit-taan parempina hakutuloksina. Kuva-maailmassa on tuotu esiin tekkiläisten työn tuloksia ja työympäristöjä. Kuvat otti oululainen valokuvaaja Joel Karppanen.

Sivut on toteutettu avoimeen lähde-koodiin perustuvalla julkaisujärjestelmä

10 TEK 5/2015

AJASSA

Kuva

: Ida

Nis

onen

Lähde: Tilastokeskus

190miljoonaa euroa oli summa, jolla

suomalaisten yritysten tutkimus-

ja tuotekehitys-menot laskivat viime vuonna.

Yrittäjäklubin klubi-ilta Helsingissä 15.12.Aihe: Mitä jokaisen yrittäjän tulee tietää IPR-asioista?www.tek.fi/klubi-illat

Kronos - Tekoälyn aikaNääsPeksi 2015 vie meidät tulevaisuuteen. Oulu 20.11., Hki 23.11., Turku 27.11., Tre 2.–10.12. www.naaspeksi.fi

Uusia urawebinaareja!Varmista, että saat tiedon tulevista TEKin urawebinaareista. Tilaa TEKin jäsenkirje: www.tek.fi/sahkoinen-jasenkirje

VIELÄ EHDIT HAKEA ALENNUSTA TEKINTÄMÄN VUODENJÄSENMAKSUSTA

TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta muun muassa työttömyyden, perhevapaan sekä palkattoman päätoimisen opiskelun vuoksi. Haethan alennusta tämän vuoden jä-senmaksusta mahdollisimman pian; viimeistään 31.12.2015. Lue lisää jäsenmaksualennuk-sista:

Vastavalmistuneiden jäsenilloissa kuultiin uraseikkailuista

– Päätä, mistä sinut tunnetaan, kuului Juhani Myk-käsen viides ohje.

Startup-yrittäjä ja vapaa toimittaja kehotti noin sadan hengen yleisöään brändäämään itsensä. Mykkä-nen antoi yhteensä kuusi ohjetta vastavalmistuneiden jäsenillassa Otaniemen Design Factorylla 15.10. Ohjeet olivat suunnattu ihmiselle, joka rakentaa uutta.

Illan aikana tuoreet diplomi-insinöörit Marleena Ahonen ja Lauri Neuvonen valottivat uratarinoitaan ja antoivat käytännössä testattuja työnhakuvinkkejä. Kon-sulttina toimiva Ahonen kehotti töitä hakevaa keskit-tymään intohimokohteisiin, eikä vain roiskimaan hake-muksia. Konsultti ja yrittäjä Neuvonen puolestaan pai-notti hyvän CV:n ja motivaatiokirjeen merkitystä.

Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoi tehneensä monta urapolkuloikkaa ennen kuin päätyi nykyiseen tehtäväänsä.

– Epäonnistumisetkin voivat olla askeleita, joita tar-vitset polullasi eteenpäin, hän kannusti.

Tampereen tilaisuudessa Veli-Pekka Nurmen pol-veileva työura sai heikoimmat hengästymään. Onnet-

tomuustutkintakeskuksen johtajan uratarinaa kuun-nellessa oli helppo todeta, ettei sirpaleinen työura ole uusi ilmiö.

– Tällaista uraa ei voi suunnitella. Se vain syntyy, kun pitää silmät ja korvat auki ja tarttuu erilaisiin tarjolla oleviin mahdollisuuksiin, hän sanoi.

Nurmen lisäksi vastavalmistuneiden jäsenillassa Tampereen työväenteatterin Klubilla 29.10. puhui-vat myös Tampereen kaupunkikehityksen johtaja Kari Kankaala, IGL-Technologiesin liiketoimintajohtaja Antti Hiekkanen ja draamakouluttaja Tomi Välimaa.

– Kaiken avain on verkostoituminen. Ja mieli kan-nattaa pitää avoimena, Hiekkanen painotti.

Välimaa puolestaan opetti vastavalmistuneille vuo-rovaikutuksen taitoja ja pureutui mokaamisen jaloon taitoon. (KR)

Lue Otaniemen jäsenillasta: lehti.tek.fi/vastavalmistu-neet_otaniemi

Lue Tampereen jäsenillasta: lehti.tek.fi/vastavalmistu-neet_tampere

Tutustu vastavalmistuneiden kysymyksiin ja TEKin vastauksiin: www.tek.fi/vastavalmistuneen-qa

www.tek.fi/jasenmaksualennukset

Juhani Mykkänen antoi Design Factorylla kuusi ohjetta ihmiselle, joka rakentaa uutta.

TEK 5/2015 11

AJASSA

Rakkaus ja insinöörin mielenmaisema

Pelkääjän paikalla -romaani kertoo nuoren parin rakkaudesta, joka muuttaa muotoaan, kun toinen sai-rastuu vakavasti. Puolison kuoltua perheen insinööri-isä yrittää jatkaa lapsiperheen arkea ja selvitä surus-taan.

Tekniikan lisensiaatti Laura Lehtolan esikoisro-maani on nähty myös kurkistuksena insinöörin mielen-maisemaan. Miltä tämä tulkinta kirjailijasta tuntuu?

– Kuvittelin kirjoittaessani, että romaanini insinööripäähenkilö Aapo on niin sanottu ”normaali” ihminen. Lukijoilta olen sittemmin kuullut, että tämä juuri on meidän insinöörien yleinen harhakuvitelma itsestämme. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että moni on kirjan luettuaan kertonut ymmärtävänsä insinöörejä nyt paremmin, Lehtola kertoo.

Lehtolan kirja on ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Pal-kinto jaetaan 18.11. tämän lehden mentyä jo painoon.

Tammikuussa Lehtolalla on edessään tohtorinväitös. Väitöskirjassaan hän on käsitellyt ohjelmistokehitysyritysten tapoja suunnitella ja kuvata tuotteidensa jatko-kehitystä. (KR)

Laura Lehtola, Pelkääjän paikalla. Otava 2015.

Käsikirja yhteistyön tueksi

Yritysten ja yliopis-tojen yhteistyössä pii-lee potentiaalia. Nyt yhteistyön parhaista tavoista ja mahdollisista sudenkuopista on julkaistu käsikirja, jossa on myös monia käy-tännön esimerkkejä. Uutuuskirja on tarkoi-tettu niin yliopiston kuin yritystenkin käyt-töön. Kirjan on kirjoittanut KTM, TK Tommi Vihervaara. Hän vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa monialaisista opis-kelijoiden yritysyhteistyöprojekteista. TEK on tukenut kirjahanketta. (KR)

Tommi Vihervaara, Yritysyhteistyö ope-tuksessa – Käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille. Aalto-yliopisto 2015.

Heijastimia tyylitietoisille Pieni vähemmistö suomalaisista ei käytä heijastimia, koska pitää heijastimia

rumina ja noloina. Vakuutusyhtiö If pyysi suunnittelija Laura Juslinia apuun tavoit-taakseen heidätkin. Marraskuussa myyntiin tuli rajoitettu erä Juslinin suunnittele-mia pipoja, sukkia, lapasia ja kaulaliinoja, jotka saavat muotitietoisenkin yksilön näky-mään myös pimeässä.

If muistuttaa, että heijastinta käyttävä näkyy pimeällä tiellä lähivaloilla ajetta-essa 130–140 metrin päästä, kun autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan vasta 25–40 metrin päässä. Kaukovaloissa heijastimen käyttäjä näkyy yli 400 met-rin päästä.

– Heijastin voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen, If:n vahingontorjunta-päällikkö Jari Pekka Koskela toteaa. (PL)

Kuva

: Lau

ra J

uslin

Insinöörikin oppii laihduttamaan

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Tobias Mehnert huomasi nopeasti valmis-tumisen jälkeen, kuinka runsas matkusta-minen, lounasbuffeteissa tankkaaminen ja jatkuva istuminen alkoi näkyä peilin lisäksi myös puntarissa.

– Itsekin ajattelin, että on säästöä, kun syö buffetissa mahdollisimman paljon.

15 kilon jälkeen hän päätti ohjelmoida itsensä uudestaan ja muuttaa tapansa.

Nyt Mehnert on julkaissut Insinöörin energiaoppaan, joka kertoo konkreettisesti, kuinka arjessa ja työmatkoilla voi tehdä ter-veellisiäkin valintoja.

– Aina ei tarvitse mennä syömään johon-kin. Kaupoista saa salaatteja tai kotona voi tehdä eväät. Proteiinipatukka tai eväsleipä on parempi kuin ABC:n tuplahampurilainen.

Mehnert kertoo, että kirja on kirjoitettu insinöörimäisesti prosessiksi, johon kuulu-vat suunnittelu, lepo, ravinto, liikunta ja seu-ranta. Mehnertin mukaan auttaa, kun ajat-telee itseään koneena, joka vaatii tietyn-laista ravintoa ja käyttäytymistä toimiak-seen kunnolla.

Kirja julkaistaan e-kirjana ja Mehnert on luvannut olla aluksi apuna lukijoille, jotka suorittavat kirjassa mainittuja tehtäviä. (PL)

12 TEK 5/2015

AJASSA

Työn täytyy sopia arvoihin Työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää myös

tekniikan ja luonnontieteen alan korkeakoulutetuille. Tämä selviää Universumin työnantajamielikuvia selvittä-neestä kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan työn merkityksellisyys nousi urapreferensseissä sijalta viisi sijalle kaksi.

– Työn merkityksellisyys korostuu aikana, jolloin työ kytkeytyy yhä kiinteämmin osaksi identiteetin rakenta-mista, Universumin konsultti Elina Mauno kertoo.

Maunon mukaan työn pitää entistä useamman mie-lestä vastata omia arvoja ja tavoitteita.

– Työ ei enää ole vain elämän erillinen osa-alue, vaan se on syvästi kietoutunut osaksi suurempaa koko-naisuutta ja elämäntarinaa.

Toisaalta, kun tekniikan ja luonnontieteen alan kor-keakoulutetuilta kysyy ihanteellisen työnantajan omi-naisuuksia, nousee toiselle sijalle kilpailukykyinen peruspalkka. Maunon mukaan nämä eivät ole ristirii-dassa.

Hän muistuttaa, että kysely mittaa sekä ihanteellisia oloja että realismia. Työntekijät haluavat merkityksel-listä työtä, mutta myös työolojen pitää olla kunnossa ja tähän kuuluu asiaankuuluva korvaus.

Kaikkiaan kyselyssä oli 40 eri asiaa, jotka kyselyyn vastaajien piti laittaa tärkeysjärjestykseen.

Raha nousi myös toisessa mielessä tärkeäksi, sillä tekniikan ja luonnontieteen alan vastaajista suorituk-seen sidottua bonusta arvosti 17 prosenttia, kun ylei-nen keskiarvo oli 13 prosenttia.

Paras mielikuva KoneellaParas työnantajamielikuva on suomalaisten tekniikan ja luonnontieteen sekä liiketoiminnan alan korkeakou-lutettujen mielestä hissiyhtiö Koneella. It-alan korkea-koulutettujen mielestä halutuin työnantaja on Google, joka syrjäytti ykköspaikalta peliyhtiö Supercellin.

Toinen peliyhtiö Rovio Entertainment on tipahtanut kolmannelta sijalta sijalle kymmenen.

Maailman halutuin työnantaja on tutkimuksen mukaan Google.

Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 10 283 työelämässä olevaa korkeakoulutettua, joista suurin osa oli neljältä eri alalta: tekniikan ja luonnontieteen ala, it-ala, liiketoiminnan ala ja lakitoiminta.

Tutkimuksen tehnyt Universum on yritysten työnantaja-mielikuvien rakentamiseen erikoistunut konsulttiyhtiö. (PL)

Kuva

: Joe

l Kar

ppan

en

"Nykyinen lama on vain pieni ryppy jyrkästi ylöspäin sojottavassa maailman BKT-käyrässä."

e m e ri t u s pro f e s s o ri e s ko va ltao j a t e k n i i k a n pä i v i l l ä 2 3 . 1 0 . 2 0 1 5

1Store.fi:Unimittausjärjestelmä Beddit Sleep Tracker jäsenetuhintaan 129 euroa (normaalihinta 149 €).

Pomar.fi:Koodilla JÄSEN3TU101 kaikki kengät verkkokaupasta -10 prosentin alennuksella 29.2.2016 asti.

Ibas Kroll Ontrack:Tiedonpalautuksen asian-tuntijalta tallennusvälineen Economy-analyysi veloituk-setta (normaalihinta 150 €). Tarjous voimassa 31.1.2016 saakka.

Omena Hotelli:Koodilla JASENETU2015 normaalihinnoista 15 pro-sentin alennus. Varausaika 31.12. saakka, matkustusaika 31.3.2016 saakka.

Lisätietoa alennuksista: www.jasenedut.fi

UUSIA ETUJA

Tekniikan ja luonnontieteen sekä liiketoiminnan alan korkeakoulutettujen mielestä paras työnantajamielikuva on hissiyhtiö Koneella.

Saat parhaan hyödyn jäsenyydestäsi pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätun-nuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

TURVAA ETUSI – PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI

Kuva

: Spe

aker

sfor

um

Kevättalven tuetut PHT:n liikuntalomat haettavissa marraskuun aikana!

www.pht.fi

TEK 5/2015 13

AJASSA

"Valta ei ole enää diplomi-insinöörillä, valta on asiakkaalla."g o o g l e n s u o m e n t o i m i n t o j e n j o h ta j a h a n n a k i v e l ä t t y : n a lu m n i s e m i n a a ri s s a .

Palkkakartoitus paljastaa perusteettomat palkkaerot

Palkkakartoitus on tehokas väline päästä käsiksi sukupuolten välisiin perus-teettomiin palkkaeroihin. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työkalu on muuttunut entistäkin tehokkaammaksi.

Palkkakartoituksessa työntekijät on luokiteltava tehtävittäin. Lisäksi mukaan on otettava koko henkilöstö: kokonaistyö-ajalla olevat, sopimuspalkkaiset, määrä-aikaiset ja osa-aikaiset. Jos käytössä on palkkausjärjestelmä, pitää katsoa, että samaa tai samanarvoista työtä tekevät naiset ja miehet saavat samaa palkkaa.

Myös eri palkanosat, kuten peruspalkka, henkilökohtainen palkanosa, erilaiset lisät sekä tulos- ja voittopalkkiot, pitää ottaa mukaan vertailuun.

– Kartoitus pitää tehdä riittävällä tark-kuudella. Ei riitä, että ylemmät toimihenki-löt on yksi ryhmä, vaan se pitää jakaa teh-tävän vaativuuden tai muun vastaavan

luokittelun mukaan, sanoo Akavan työelä-mäasioiden asiantuntija Tarja Arkio. Palkkaerojen syyt luupin allePelkkä palkkojen vertailu ei riitä, vaan työn-antajan on esitettävä myös syitä palkka-eroille.

Arkio huomauttaa, että on olemassa paljon hyväksyttäviä syitä palkkaeroille. Näitä ovat esimerkiksi tehtävien erilai-nen vaativuus, erityisvastuut, kokemus-lisät, korkeampi koulutus, tulospalkkiot ja ylityöt.

Jos palkkaeroille ei löydy perusteita, työnantajan pitää korjata tilanne.

– Työnantaja voi nostaa palkkoja tai muokata vaativuusluokitusta ja palkkaus-järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Jos taas paljastuu, että vain miehet saa-vat tulospalkkiota, työnantajan pitää miettiä keinoja, miten naisetkin pääsisivät tulospalkkioiden piiriin.

Kuva

: Xxx

xxx

Kuva

: iSt

ockp

hoto Jos työnantaja ei korjaa mahdollista

palkkasyrjintää, syrjintää kokevan on rii-tautettava tapaus itse, koska järjestöillä tai tasa-arvovaltuutetulla ei ole kanneoi-keutta. Liittojen pitkäaikaisena tavoitteena onkin ollut kanneoikeuden saaminen jär-jestöille.

Tietämys palkkauksesta kasvaaPalkkakartoituksen tekeminen on osa tasa-arvosuunnitelmaa, joka on tehtävä työpaikalla joka toinen vuosi.

– Työnantajan tulee tiedottaa palkka-kartoituksen tuloksista koko henkilöstölle. Siitä pitää ilmetä naisten ja miesten pal-kat eri vaativuustasoilla sekä mahdolliset palkkaerojen syyt.

Arkion mukaan palkkakartoitus johtaa usein myös käytännön toimiin työpaikoilla. Akavan tutkimuksen mukaan vuonna 2012 puolet työpaikoista oli tehnyt palkkakar-toituksen ja perusteettomia palkkaeroja oli havaittu noin joka neljännellä yksityisen sektorin työpaikalla. Näistä työpaikoista vain joka kymmenes ei ryhtynyt mihinkään toimiin.

Yleisimmin oli korjattu palkkoja sekä käyty läpi työnkuvia ja tehtävänimikkeitä.

– Oikeudenmukainen palkkausjärjes-telmä lisää kaikkien työmotivaatiota, tuot-tavuutta ja tulosta. Palkkakartoitus myös parantaa työntekijöiden tietämystä esi-merkiksi palkkausjärjestelmästä ja siitä, mitkä ovat omat keinot parantaa palkkaa.

Arkio huomauttaa, että palkkakartoi-tus on vain yksi väline tasa-arvoisempaan työelämään.

– Työnantajan pitää huolehtia, että kai-killa on mahdollisuus edetä urallaan ja siir-tyä uusiin tehtäviin. (AK)

JOS PALKKAEROILLE EI LÖYDY PERUSTEITA, TYÖNANTAJAN PITÄÄ KORJATA TILANNE.

14 TEK 5/2015

AJASSA

Akavan opiskelijat palkitsivat Finnveran

Akavan opiskelijoiden raati valitsi Finnveran Jyväskylän toi-mipisteen vuoden 2015 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Raati kiitteli Finnveran innostavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä sekä nuorten työntekijöiden kannustamista, motivointia ja ohja-usta. Palkinnon luovutti 28.10. raadin puheenjohtaja, ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Raati myönsi lisäksi kunniamaininnan Maa- ja Metsätalous-tuottajain Keskusliitto MTK:lle. Nyt kahdeksatta kertaa jaetulla palkinnolla Akava haluaa muistuttaa, että kesätyö on opiskelijalle tärkeä ikkuna omaan alaan ja työelämään. [KR]

Filosofian tohtori Petri Nokelainen on valittu Suomen ensimmäiseen tekniikan peda-gogiikan professorin tehtä-vään. Vakanssi on perustettu 50-vuotisjuhlaansa viettävään Tampereen teknilliseen yli-opistoon. Professuurin rahoit-taa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

Nokelainen siirtyy TTY:lle vuoden 2016 alussa Tampe-reen yliopiston kasvatustie-teiden yksiköstä, jossa hän on työskennellyt pitkään erilaisissa tutkimustehtävissä.

Pedagogiikan professorin tehtävänä on tutkia ja kehit-tää tekniikan yliopisto-ope-tusta esimerkiksi digitalisaa-tion myötä muuttuvassa oppi-misympäristössä.

– Tekniikan alan tutkimuk-sessa sovelletaan ennakkoluu-lottomasti uusia tutkimusase-telmia ja -menetelmiä, joten on luontevaa, että näin toimitaan myös opetuksessa, Nokelainen sanoo. (HA)

Kuvassa vasemmalta: kesätyönantajaansa Finnveraa palkittavaksi ehdottanut Eerika Västi sekä Finnveran

aluejohtaja Juha Ketola, asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki ja liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.

Infra-pelissä tutkitaan vesitunnelin tilaa ja rappion syitä.

Kuva

: Ritv

a Si

ikam

äki

Kuva

: Loi

ste

Inte

ract

ive

Kamera on miekkaa mahtavampi

Vielä tämän vuoden puolella PC:lle ja Macille julkaistavassa Infrassa pelastetaan kaupunkia kameran avulla.

– Pelissä tutkitaan ja raportoidaan vesi-tunnelin tilaa. Kuvataan vaurioita betonissa sekä ruostuvia teräspalkkeja, peli-idean isä, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Oskari Samiola kertoo.

Pelin aikana pelaajalle alkaa hiljalleen sel-vitä tilanteen vakavuus sekä syitä, miksi vesi-tunneli on niin huonossa kunnossa.

Peliä on mukana tekemässä kymmen-kunta osaajaa, joista viiden henkilön ydintiimi on ollut kasassa neljä vuotta.

Päätoimisesti peliä on tehty vasta vuoden. Tänä vuonna Samiolan perustama Loiste Interactive onnistui keräämään 160 000 euroa joukkorahoitusta pelin tekemiseen.

Pelin idea syntyi, kun Samiola näki doku-mentin Mureneva Amerikka. Dokumentissa käytiin läpi Yhdysvaltojen huonokuntoista infrastruktuuria.

Samiola haluaa osaltaan levittää tietoi-suutta siitä, kuinka tärkeää toimiva vesi-huolto on ihmisten arjessa. (PL)

Kemianteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Cefic pal-kitsi lokakuussa Kemianteollisuuden Hyvää huomenta – Hyvää huomista -työhyvinvointihankkeen Responsible Care -palkinnolla. Yhdessä ammattijärjestöjen kanssa toteutettu hanke on onnis-tunut vähentämään sairastuvuutta, pidentämään työuria ja nos-tamaan tuottavuutta.

Palkinnon myöntänyt raati arvosti erityisesti hankkeen laa-jaa yhteistyömallia. Hankkeessa oli mukana Kemianteollisuu-den lisäksi alan yritykset sekä työntekijäjärjestöt Ammattiliitto Pro, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät Toimihenki-löt YTN.

– Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa. Yhteistyöllä ja osallistami-sella saadaan parhaimmat ja kestävimmät tulokset, sanoi YTN:n kemian alan vastuuasiamies Seppo Järvenpää.

Responsible Care on maailmanlaajuinen kemianteollisuuden toimijoiden ohjelma, joka kattaa kaikki kestävän kehityksen osa-alueet. (PL)

Työhyvinvointipalkinto kemian alalle

Lähde: Tilastokeskus

vähemmän kivihiiltä kulutettiin Suomessa

tammi-syyskuun aikana kuin vuonna 2014 vastaavaan

aikaan.

37%

Lajinsaensimmäinen

Kuva

: TTY

:n a

rkis

to

TEK 5/2015 15

AJASSA

"Energiantuotannon täytyy nykymaailmassa pohjautua eri logiikalle kuin tähän asti.”wärtsilän laivamoottoreiden ympäristöratkaisujen varajohtaja juha kytölä helsingin sanomissa 31.10.

Vyörytystä huonosta johtamisesta

Maarika Maury, Tuomo Meretniemi ja Jaana Tuomila piirtävät totut-tua rankemman kuvan suomalaisen työelämän nurjasta puolesta – pelolla johtamisesta. Kirjassa on esimerkkitapauksia pelolla johtamisesta lähes loputon määrä. Tämä tuntuu yllättävältä; monet työpaikat tekevät kuitenkin tänä päivänä systemaattista työtä työnantajaimagonsa eteen. Silti pelolla johtamista esiintyy kirjan mukaan runsaasti ja montaa eri laa-tua; lukijan eteen marssitetaan muun muassa piikikäs johtaja, mykkä joh-taja, parvekejohtaja, etusormijohtaja, veritulppajohtaja sekä yli-innokas johtaja. Jokainen näistä luo käytöksellään haittaa omalla tavallaan.

Pelolla johtaminen vaikuttaa koko yhteisöön. Organisaation sovituilla arvoilla ei ole merkitystä, jos epäviralliset pelisäännöt ja suosikkijärjestel-mät jylläävät. Onneksi onnistumisiakin kirjassa on esitelty; oikeanlaista puuttumista ongelmatilanteeseen ja johtajien oppimista kuunteluun, arvostavaan keskusteluun sekä tunnereaktioidensa hallintaan. Kirjoitta-jat toteavat, että on sekä esimiehen että työntekijän vastuulla varmistaa, että pelolla ei johdeta.

Pelolla johtaminen ei ole aina tahallista. Työntekijän kokemia pelon tuntemuksia voivat lisätä työelämän epävarmuustekijöiden lisäksi esimie-hen viileän kohtelias asiointitapa, kollegojen puhumattomuus tai omat aikaisemmat kokemukset. Esimiehen kuitenkin tulee hälventää pelkoja ja varmistaa työn tekemisen edellytykset. Tässä puhumisen kulttuuri on tärkeää. Kirjoittajat ohjaavat käyttämään sanoja sekä kehonkieltä huo-lella. ”Sanat merkitsevät paljon. Sanoilla voi rakentaa ja sanoilla voi hajot-taa. Sanoja ei saa takaisin. Jotkut sanat jäävät kummittelemaan päiviksi, jotkut vuosiksi tai vuosikymmeniksi.”

Terveessä työyhteisössä sallitaan virheitä, ja se on itse asiassa uuden luomisen ehto. Pomokin saa tehdä virheitä. Kunnioituksen saa tunnus-

tamalla, kun on tehnyt virheen. Kannattaa sanoa suoraan, että nyt tuli mokattua. Esimiehen epätäydellisyys karkottaa pelkoja ja jopa lisää hänen arvostustaan.

Kirja etenee runsaiden esimerkkien kautta. Niiden koh-dalla lukija alkaa pohtia, mitä olisi itse tehnyt nähdes-sään pelolla johtamista tai muuten huonoa käytöstä. Oli-siko uskaltanut tehdä jotakin ratkaisevaa vai vaiennut – niin kuin monet tuntuivat tehneen. Vai kenties äänestä-nyt jaloillaan? Tai sittenkin aloittanut asioiden muuttami-sen itsestään? Kirjoittajat laittavatkin pelin lukijan käteen. Kuinka sinä itse toimisit ? ”Oletko sinä se, joka tuo valon vai se joka vie valon?” (Kati Johansson)

Maarika Maury, Tuomo Meretniemi & Jaana Tuomila, Pelolla johtaminen on perseestä. Auditorium kustannus 2015.

KIRJAT

Sisäisestä motivaatiosta syntyy draivi

Tietojärjestelmät tulevat esimiesten tilalle. Työ-elämä hajautuu projekteiksi. Työntekijän kyky johtaa itseään tulee yhä tärkeämmäksi.

Organisaatioiden rakenne on muuttumassa. Samalla perinteinen johtajuus kokee murroksen. Mer-kittävien innovaatioiden yrityksissä johtaja on val-mentaja ja kehityksen mahdollistaja.

Työntekijä on aktiivinen. Ulkoisen pakon sijaan häntä ohjaa draivi. Sen alkuperä on sisäinen moti-vaatio.

”Juuri nyt on sisäisen motivaation aika”, kerrotaan FT Frank Martelan ja VTM Karoliina Jarenkon teok-sessa Draivi - Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?

Martela ja Jarenko työskentelevät yrityksiä val-mentavassa Filosofian akatemia Oy:ssa, edellinen valmentajana ja jälkimmäinen toimitusjohtajana.

Teosta varten on haastateltu suomalaisen liike-elämän toimijoita. Heiltä on kysytty, miten he johtavat sisäistä motivaatiota yrityksissään. Osa yrityksistä on rakentunut uuden johtamismallin pohjalle, osassa sii-hen on siirrytty.

Kuinka sisäistä motivaatiota voi johtaa? Onko se ylipäätänsä mahdollista? Teos opastaa sisäisen motivaation käsitteeseen sekä psykologisiin perus-tarpeisiin, joiden pohjalta se rakentuu.

Lopuksi pureudutaan suomalaisen työelämän murrokseen, tulevaisuuden haasteisiin ja niiden rat-kaisuihin. [Marja Knuth]

Frank Martela & Karoliina Jarenko, Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Talentum 2015.

16 TEK 5/2015

AJASSA

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

HAVUJA

ROBOTISAATIO ON mahdollisuus Suomelle ja TEKin jäsenille. Työt muuttuvat, mutta eivät ne lopu, varsinkaan tekniikan osaajilta, joi-den on suunniteltava robotit tekemään haluttuja asioita. Suomi on kuitenkin jäänyt robotisaatiossa selvästi jälkeen kilpailijamaistaan.

Vielä suurempi ongelma meillä Suomessa on erilaisten järjes-telmien yhteensovittamisessa. Kun Suomi suunnittelee ja suunnit-telee, paisuttaa ja paisuttaa, niin pieni ja ketterä Viro jo toteuttaa. Miksi kaikki järjestelmät pitää meillä synnyttää niin mahtiponti-sesti? Ja sitten todetaan, että kas, ei tämä toimikaan. Pahimmassa tapauksessa kaikki lamaantuu pitkäksi aikaa. Eikö olisi järkevää tehdä ensin mammutin yksi jalka kuntoon, saada se toimimaan ja laajentaa muihin osiin vasta, kun lastentaudit on korjattu?

Toki Virolla on etunaan se, että siellä on vähemmän vakiintu-neita rakenteita ja käytäntöjä uudistettavana. Jos meilläkin päästäi-siin luomaan uutta neitseellisessä ympäristössä, niin mitä vaikeata tässä olisikaan – ainakin, jos yhteinen näkemys suunnasta löydet-täisiin. Mutta meillä on paljon vanhoja järjestelmiä ja myös lakeja, jotka ovat kehityksen jarruna. Ajastaan jääneiden toimintamallien havaitseminen, purkaminen ja korjaaminen vievät aikaa.

Oikeiden tulevaisuuden valintojen tekeminen muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä on haaste myös TEKille. Yhteisen keskustelupohjan luomiseksi hallitus on muodostanut skenaarioryhmiä tuottamaan erilaisia tulevaisuuskuvia siitä, mil-lainen on TEKin jäsenten työelämä tulevaisuudessa ja miten me ammattijärjestönä pystymme tukemaan jäseniämme. Skenaario-ryhmiltä toivotaan myös toimenpide-ehdotuksia.

Hallituksen tehtävänä on sitten pohtia skenaarioiden pohjalta TEKin tulevaisuuden suuntaviivoja ja erityisesti digitaalisuuden hyödyntämistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että digitaalisuus itsessään ei ole arvo, vaan se, mitä sillä saadaan aikaan.

Saammeko kopin digitalisaation eduista?

S U D O K U

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

1 24

8 9 7 24 6

8 94 6 4 6

9

269

14 6

8 5 35 4 6

94 6

9

34 67 8 1 4 6 2 4 6

71 24

8 3 24 6

84 67

4 6 5 9 14 67 8

14 67

3 8 1 4 5 6 7 69

24 5 6 4 6

24 6

92

47 9

24 5

9

24 57 9

1 34 5 6

34 5 6

9

36

8 9

1 24 5 6

8

14 67 8

1 24 67 9

6 4 59

4 57 9 2 4 5

9 8 9

14 5

8 3 147 9

1 2

8

1 25 6

2 35 68

35 6

35 6 4 7 9 1 2

6

147

14 5 6

34 5 67 9 2 3

67

1 34 6

14 6 8

247 9

24 6

9

2 34 67 9 8 1 3

67

2 34 6 4 6 5

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

Mitä työsopimukseen pitäisi kirjata? – Katso vinkit TEKin videoilta

Tee työnantajasi kanssa aina kirjallinen työsopimus. Työsopimuk-sessa sovit, millä ehdoilla sitoudut tekemään työtä. Työsopimukseen liittyvistä asioista voi neuvotella ja sopia toisin, eikä valintasi kaadu kohtuullisiin muutosehdotuksiin.

TEKin kolme Työsopimuksen ABC -videota kertovat, mihin sinun kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ennen sopimuksen allekir-joittamista. Voit lähettää oman työsopimuksesi myös tarkistettavaksi TEKin lakimiehille. (AK)

Katso Työsopimuksen ABC -videot 1–3 : www.tek.fi/tyosopimus

TEK 5/2015 17

Kun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan. Käytössäsi on valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden

e-bisneskirjoja Summassa. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

Summa on palvelu, jolla luet TEKin jäsenetulehtiä digitaalisesti yhdessä ja samassa paikassa. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla laitteilla.

Rekisteröidy nyt: www.tek.fi/omattiedot Siinä tärkeimmät

VAIHDA DIGITAALISEEN TEKNIIKKA&TALOUTEEN

220x275_summa-tek-lehti_kirjaetu_TEK 5 2015.indd 1 4.11.2015 10:08:41

TEK-VAIKUTTAJA

Kempeleen kunnan-valtuuston jäsen.

2013–TEKin hallituksen jäsen. 2015 myös talousjaoksen puheenjoh-taja ja digihankkeen vetäjä.

TEKin valtuustoon. Varajäsen 2002–2005 ja 2008–2011.

2011– 2014–

AVOIMUUDESTA VOI SYNTYÄ UUTTA

LIIKETOIMINTAA.JAAKKO OKKONEN

Jaakko Okkonen jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun kauppakamarin toimitus-johtajan tehtävästä, mutta vauhti ei ole hiljentynyt.

Siitä pitävät huolen luottamustoimet muun muassa kotikunta Kempeleen valtuustossa, TEKin hallituksessa sekä Pohjois -Suomen hallituspartnereiden hallituksessa.

– Seuraan edelleen Oulun seudun tilannetta. Julkisuudessa on annettu hieman väärä kuva. Ei sieltä tele-kommunikaatio ja langaton osaami-nen ole häipynyt. Osaaminen on erit-täin vahvaa.

Diplomi-insinööri kertoo tyytyväi-senä, että Kempeleen yrityksien mitat-tiin hiljattain olevan Suomen kärjessä digitaalisuudessa. Perässä tulivat esi-merkiksi Tampere ja Helsinki.

– Digitaalisuus vyöryy joka paikasta. Siinä tarvitaan viisautta ja taitoa, miten tätä kehitystä hallitaan. Ei auta että Kempele pärjää mittauksissa. Suomen pitäisi kokonaisuudessaan pärjätä ver-tailussa esimerkiksi Viroon.

Okkonen puhuu verkostoitumisen ja avoimen kulttuurin puolesta.

– Totta kai tarvitaan tuotesuojia, mutta monesti ei ole huono asia, jos avaa vähän oviaan. Avoimuudesta voi syntyä liiketoimintaa, joka jäisi muu-ten syntymättä. Varsinkin startupien kesken on syntynyt yhteisöjä, jotka jakavat tietoa ja menestyvät silti.

Okkosen mukaan digitaalisuus voi lisätä nopeutta ja tehokkuutta ilman, että tehoja otetaan kenenkään selkä-nahasta. Hän toivoo, että roboti-saatio ja automatisaatio edistyisivät Suomessa nykyistä nopeammin.

– Joillekin ne ovat peikkoja, jotka vievät työpaikat. Toki töiden sisällöt muuttuvat niiden myötä, mutta esi-merkiksi robottien avulla voidaan helpottaa hankalia töitä.

– Kehitys riippuu siitä, asettaako valtio sille rajoitteita vai purkaako se niitä.

Okkonen on vetänyt TEKissä digi-hanketta, jonka työ jatkuu nyt skenaa-rioryhmissä.

– TEKin täytyy kehittyä digitalisoi-tuvan maailman mukana. Jäsenen tulisi saada palvelut verkon välityksellä nopeasti ja joustavasti. Osittain näin jo on, mutta kehitettävääkin löytyy.

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja.

1995–2014

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVA JOEL KARPPANENDigillä joustoa,

roboteilla tehoa

TEK 5/2015 19

LAKITIETO

Työpaikkakiusaamista esiintyy monessa työpaikassa, ja on arvioitu, että kuusi prosenttia suomalaisista palkansaajista kokee kiusaamista.

Työpaikkakiusaamista ei ole mää-ritelty laissa, mutta sitä sivutaan eri laeissa eri nimillä. Työsuojeluhallinto puhuu usein epä-asiallisesta kohtelusta työpaikoilla, kun taas työturvallisuuslaissa kiusaaminen on ilmaistu termillä häirintä.

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheut-tavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohte-lua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toi-miin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvalli-suuslaki 28 §)

Satunnaiset lausahdukset eivät vielä täytä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä. Oikeuskäytännön mukaan kiusaamisen tulee olla jatkuvaa ja tarkoituksellista.

Tunnista kiusaaminenKiusaaminen voi alkaa pikkuhiljaa tai jon-kin äkillisen uudistuksen, kuten organisaatio-muutoksen, jälkeen. Esimiesten pitää aktiivi-sesti tarkkailla työyhteisöä ja ehkäistä ennalta asioiden kärjistymistä. Kiusattu työntekijä voi esimerkiksi masentua, sairastua tai vältellä kiu-saajaa.

Kiusaamista voi tapahtua varsinaisella työ-paikalla, sosiaalisessa mediassa tai sähkö-postien ja tekstiviestien välityksellä. Kiusaami-nen voi ilmetä nöyryyttämisenä, perättömien

Maritta JaloArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä

saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä

lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos

et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin.

www.tek.fi/lakipalvelut

§

Työpaikan yhteiset toimintaohjeet helpottavat epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemistä ja kiusaamiseen puuttumista.

Työnantajan tulee puuttua välittömästi epäasialliseen kohteluun

20 TEK 5/2015

huhujen levittämisenä ja sosiaalisena eristämisenä. Henkilöä ei enää esimer-kiksi kutsuta kokouksiin, joihin hänet on aiemmin kutsuttu.

Kiusaajana voi olla työkaveri tai myös oma esimies. Esimiehellä on määräys-valta siihen, miten työtä tehdään, mutta joskus tätä työnjohto-oikeutta käytetään väärin. Tällaista voi olla toistuva perus-teeton puuttuminen työntekoon, työ-tehtävien laadun ja määrän perusteeton muuttaminen sekä asiattomien käskyjen antaminen.

Tilanteet voivat olla epämääräisiä ja kiusattu saattaa pohtia pitkään, tulkit-seeko hän itse asioita väärin. Tällaisissa tapauksissa voi vaikka keskustella jon-kun luotetun kollegan kanssa ja kysyä hänen mielipidettään. Tärkeintä on, että asia otetaan esille, koska muuten siihen ei voida puuttua.

Miten kiusatun kannattaa toimia?Joskus voi olla yksinkertaisinta kertoa suoraan kiusaajalle, että kokee tämän toi-minnan epäasiallisena. Henkilö ei vält-tämättä ole itse tiedostanut, että toinen kokee hänen toimintansa häiritsevänä. Aina tämä ei ole mahdollista, ja kiusaa-misesta voi kertoa esimiehelle, luotta-musmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai muulle henkilöstön edustajalle. Työ-suojeluvaltuutettu tulisi olla jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee säännölli-sesti vähintään kymmenen henkilöä.

Mikäli kiusaaja on esimies, pitää epä-asiallisesta kohtelusta kertoa hänen esi-miehelleen tai henkilöstöpäällikölle.

Työterveyshuolto voi auttaa asiassa monella tavalla. Heidän tehtävänään on edistää työterveyttä ja -turvallisuutta työ-paikalla.

Työturvallisuuslain mukaan esimie-hen tulee aloittaa välittömästi asian tut-kiminen, kun on saanut tiedon kiusaa-misesta. Kiusaamistapauksessa kiu-saajalle voidaan antaa huomautus tai varoitus, vakavissa tapauksissa henkilö voidaan irtisanoa. Työpaikalla voidaan tehdä muitakin järjestelyjä. Henkilöitä voidaan siirtää eri työpisteisiin tai asiasta voidaan järjestää säännöllisiä seuranta-kokouksia.

Toimintaohjeet helpottavat ongelmiin puuttumistaEpäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja ongelmien käsittely on helpompaa, jos työpaikalla on luotu tilanteiden varalle oma toimintaohje. Se toimii työkaluna sekä esimiehelle että kiusatulle ja tuo prosessiin ryhtiä ja selkeyttä.

Asioiden ratkaisemisessa kannattaa välillä turvautua ulkopuoliseen apuun. Työyhteisösovittelun avulla on voitu rat-kaista monia työpaikkojen pitkäkestoi-siakin jäätyneitä konflikteja. Työpaikalla itsessään on monesti paras tieto asioista, ja valmennuksen avulla on pystytty avaa-maan pysyvästi monia umpisolmuja.

Ota tarvittaessa yhteyttä työsuojelutarkastajaanAina yrityksen sisällä tehtävät toimet eivät riitä, ja silloin tulee ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluhallin-toon.

Työsuojelutarkastajat valvovat häirin-tää ja muuta epäasiallista kohtelua kos-kevia säännöksiä. Tarkastaja voi aset-taa velvoitteita työnantajalle ja seurata kuinka velvoitteita noudatetaan. Työ-suojeluhallinnon sivuilta löytyy ohjeet, kuinka häirinnästä voi ilmoittaa (www.tyosuojelu.fi).

Jos työnantaja ei noudata hänelle asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle kirjallinen toiminta ohje poistaa tai korjata tilanne. Velvoitteiden noudattamiseksi voidaan asettaa myös uhkasakko.

Dokumentoi asiat Parasta on, jos epäasiallista kohtelua sel-vitetään heti alkuvaiheessa objektiivi-sesti. Henkilö, joka kokee itsensä kiusa-tuksi, voi kerätä tietoa asioista ja laittaa päivämääriä ja tapahtumia ylös. Myös työterveyshuollon lausunnot ja muut dokumentit on hyvä pitää tallessa. Näin asiat voidaan todentaa jälkikäteen.

Kun asiaa selvitetään, kaikkien osa-puolien on hyvä osallistua neuvottelui-hin, ensin vaikka erikseen. Sitten kaikki osapuolet voivat kokoontua, ja tarvitta-essa neuvotteluissa voi olla paikalla tuki-henkilö, esimerkiksi luottamusvaltuu-tettu tai työsuojeluvaltuutettu. Kun asia on saatu ratkaistua, ongelmasta voidaan kertoa hallitusti muulle työyhteisölle, etenkin jos asia koskettaa useampaa hen-kilöä. Salassa pidettäviä asioita, kuten sai-raustietoja, ei tule kertoa.

On hyvä muistaa myös, ettei kiusaajaa saa leimata tai eristää työyhteisöstä. Pää-asia on, ettei ketään jätetä yksin.

TYÖNANTAJAN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIOTA ENNALTAEHKÄISYYN. KIUSAAMISTAPAUSTEN SELVITTÄMINEN ON AINA HANKALAMPAA.

Toiminta ohjeet tuovat ryhtiä kiusaamis tapausten selvittämiseen

Työpaikalla yhteisesti laaditut menettelytapaohjeet helpottavat kiusaamistapausten selvittämistä. Ohjeissa tulisi määritellä ainakin seuraavat asiat:• Mikä on kiusaamista?• Miten kiusatun tulee menetellä?• Kenelle kiusaamisesta pitää

ilmoittaa?• Asioiden dokumentointi.• Miten työsuojeluvaltuutettu ja esi-

mies toimivat asian käsittelyssä?

Lisätietoa:

www.tyosuojelu.fi

www.tjs-opintokeskus.fi/reilu_peli

www.sykettatyohon.fi

www.ttl.fi/sopuisa

LAKITIETO

TEK 5/2015 21

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT VERKKOKAUPPA.COM

MENESTYKSEN TIELLE

Näin kaupan ala pääsee

22 TEK 5/2015

Kun yritys on monen murroksen keskellä, pitäisi johdon ja henkilöstön keskustella enemmän. Usein tehdään päinvastoin, sanoo johtamisen professori Pauli Juuti.

Kaupan ala on paininut jo vuosia monen murroksen keskellä. Vuo-den 2008 finanssikriisiä seurannut talouden negatiivinen kierre, Venäjän ongelmat, kulutuksen eriytyminen ja

verkkokauppa ovat heikentäneet alan toiminta-edellytyksiä.

Myös tavaratalokonserni Stockmann on elänyt vaikeita aikoja, ja konsernissa on tar-vottu yt-neuvotteluista toiseen. Lamaannusta on kuitenkin vaikea aistia ylempien toimihen-kilöiden luottamusmiehen Minna Hirvosen kas-voilta. Päinvastoin, hän uskoo innolla tulevaan.

– Meillä on ollut vaikeuksia, ja aina henki-löstöä ei ole kuunneltu, mutta nyt tilanne on muuttunut. Johto on suhtautunut vakavasti siihen, että henkilöstö on voinut pahoin, eikä ole päässyt vaikuttamaan.

– Työnantaja kuuntelee herkällä korvalla henkilöstön mielipiteitä. Henkilöstön osallista-minen on lisääntynyt huomattavasti. Esimer-kiksi kerran viikossa johto järjestää Powerhour-tunteja, joihin kuka tahansa voi tuoda omia ideoitaan osastojen tai myynnin kehittämiseen.

Hirvosen mukaan selkeä muutos tapahtui noin vuosi sitten, kun konsernin johtoryhmä vaihtui. Kesäkuussa ylempien toimihenkilöi-den kanssa solmittu sopimus henkilöstönedus-tusjärjestelmästä puolestaan tuo asiantuntija-ryhmän äänen selkeämmin kuuluviin yrityksen päätöksenteossa.

Nyt Hirvonen pääsee osallistumaan Stock-mannilla paikallisten sopimusten tekemiseen ja saa aiempaa laajemmin tietoa esimerkiksi palkkauksesta.

Lisäksi Hirvonen saa osallistua konsernin hallituksen kokouksiin ja pääsee aktiiviseksi kumppaniksi erilaisiin kehittämishankkei-siin. Esimerkiksi syksyllä Stockmannilla tehtiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelma.

Aiemmin koulutuksia on mietitty tapaus-kohtaisesti, ja usein vastauksena on ollut ei.

– Uusia asioita ei voi kehittää vanhen-tuneilla taidoilla. Tänä vuonna esimiehet keräävät ylös kehityskeskusteluissa asian-tuntijoiden koulutus- ja osaamistarpeet, ja kirjaamme ne kootusti ensi vuoden koulu-tussuunnitelmiin, jolloin ne voidaan myös budjetoida.

Hirvonen kiittelee aktiivista ylempien toi-mihenkilöiden yritysyhdistystä, ilman sitä ei olisi saatu näin paljon aikaan.

Vaikutusmahdollisuudet heikot Asiat eivät ole edenneet yhtä hyvin kaikissa kaupan alan yrityksissä. Ylemmät Toimihen-kilöt YTN kysyi alalla työskenteleviltä asian-tuntijoilta näkemyksiä alan tilanteesta ja kei-noista, joilla vauhditetaan toimiala menes-tyksen tielle.

Vastaajien mukaan vuoropuhelun puute ja huono johtaminen ovat selvästi menes-tyksen tulppina kaupan alalla. Vastaajista lähes 80 prosenttia kertoo olevansa erittäin tai melko sitoutunut työnantajaansa, mutta lähes 60 prosenttia kokee, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätök-sentekoon ja vuoropuhelun taso on huono.

Tavoitteena oma työ ehtosopimus kaupan alalleYlemmillä toimihenkilöillä ei ole työehto-sopimusta kaupan alalla. YTN:n tavoitteena on saada oma työehtosopimus alalle vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimialalla työsken-telee noin 30 000 ylempää toimihenkilöä, joista tekkiläisiä on noin 1 200.

Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa palkkakehityksestä, lomarahojen maksamisesta, ylitöiden ja vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, luottamusmiesjärjestelmästä, perhevapaa-käytännöistä ja työaikajärjestelyistä.

– Lähtökohtana ei ole rajoittaa liike-toimintaa, vaan nimenomaan tukea ja luoda pelisäännöt menestyksekkäälle liike-toiminnalle. Työehtosopimuksen avulla työnanta jan ja ylempien toimihenkilöiden yhteistyöstä tulisi säännöllisempää ja systemaatti sempaa, ja työntekijät pääsisivät mukaan yritysten kehittämistyöhön. Vuorovai-kutuksen lisääminen parantaisi myös henki-löstön työmotivaatiota ja sitoutumista työhön, sanoo YTN:n kaupan alan vastaava asiamies Ville-Veikko Rantamaula.

Rantamaulan mukaan yli 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä haluaa oman työ-ehtosopimuksen. Myös työnantaja hyötyisi työ-ehtosopimuksesta, sillä työnantajan ei tarvit-sisi neuvotella jokaisen kanssa erikseen.

– Paljon puhutaan paikallisesta sopimisesta. Jos sitä halutaan edistää, sopi-miselle pitää olla jotkin lähtökohdat . Työehto-sopimus ja siihen perustuva luottamusmies-järjestelmä ovat edellytykset paikalliselle sopimiselle.

Lue lisää: kaupansopimus.fi

LÄHES 60 PROSENTTIA KOKEE, ETTÄ HEILLÄ EI OLE VAIKUTUS-MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEKOON.

→

TEK 5/2015 23

Puolet vastaajista arvioi, ettei yrityksen johtamis järjestelmää ole viritetty tunnistamaan toimintaympäristön muuttumista.

YTN:n kaupan alasta vastaava asiamies Ville-Veikko Rantamaula ihmettelee, että moni yritys jättää hyödyntämättä useita keinoja, joilla toiminnan tehokkuutta olisi mahdollista lisätä.

– On hälyttävää, että ylempien toimihenki-löiden ääni ei kuulu kehittämistyössä. He ovat alan huippuosaajia ja avainryhmä yrityksissä, mutta silti heitä ei haluta kuulla.

Kaupan ala työllistää Suomessa 300 000 ihmistä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 30 000. Kaupan alalla työskentelee noin 1 200 tekkiläistä, lähes yhtä paljon kuin metsäteolli-suudessa.

– Ylemmille toimihenkilöille pitää saada alalle oma työehtosopimus. Työehtosopimuk-sen avulla asiantuntijoiden ja johdon välille saadaan luotua jatkuva vuorovaikutus. Tosin pelkkä paperi ei auta, vaan tarvitaan myös aito halu ja luottamusta.

Vuorovaikutus sitouttaa yhteiseen päämääräänJohtamisen ja organisaatioiden emeritusprofes-sori Pauli Juuti tunnistaa kaupan alalla monia kriisijohtamiselle tyypillisiä ongelmia. Monesti ajatellaan, että kriisijohtamisessa tarvitaan kovia otteita, ja yksi johtaja johtaa edestä.

KAUPAN ALALLA TYÖSKENTELEE 30 000

YLEMPÄÄ TOIMIHENKILÖÄ, JOISTA TEKKILÄISIÄ ON 1 200.

1. Kevyempi organisaatio• Kevennetään organisaatiota vähentämällä

johdon väliportaita.• Keskitytään olennaiseen eli liiketoiminnan

kasvattamiseen ja laatuun.

2. Nopeampi ennakointi- ja reagointikyky• Reagointi kuluttajakäyttäytymisen

muutoksiin oltava nopeampaa.• Etsitään aktiivisesti uusia toiminta malleja,

ei juututa entisiin, jos ne eivät toimi.

3. Rohkeutta digitalisoitumiseen• Ollaan muutoksen edelläkävijöitä ja

tehdään rohkeasti strategisia valintoja.• Ollaan kehittämisen kärjessä esimerkiksi

nettikaupan ja sovellusten hyö dyntä-misessä.

– Se on suurinta puppua. Niin käy kuitenkin helposti, kun iskee paniikki. Todellisuudessa silloin pitäisi keskustella enemmän.

Juuti puhuu mielellään jaetusta johtamisesta. – Jaettu johtajuus on sitä, että esimies lähtee

innolla toteuttamaan asioita ja saa keskuste-lemalla innostettua muut mukaan. Prosessien aikana ei ole väliä, kuka on esimies, vaan se vetää, jolla on paras asiantuntemus. Tällöin organisaatio otetaan omalle vastuulle ja sitä aletaan hoitaa kuin omaa yritystä.

– On oleellista, että kaikki näkevät perus-tehtävät samalla tavalla, ja tunnelma pysyy positiivisena. Keskustelu on liima, joka sitoo porukan yhteen.

Juuti kannustaa yrityksiä hyödyntämään hen-kilöstössä piileviä ideoita muutoksen keskellä.

– Pääsääntöisesti asiantuntijat tuntevat asiat syvällisesti ja esimiehet pinnallisesti. Johtaja, joka päättää ensin, on väärällä linjalla. Parasta olisi laittaa asiantuntijat keskustelemaan keske-nään ja olla itse mukana. Tällöin päätös syntyy asiantuntijoiden toimesta, ja itse saa samalla enemmän tietoa aiheesta.

Perusasiat kuntoonDigitalisoitumisen mahdollisuuksista ja eten-kin verkkokaupasta kohistaan paljon. Verk-kokauppoja väitöskirjassaan tutkinut Ruoka-keskon kehitysjohtaja TkT Arhi Kivilahti kui-tenkin muistuttaa, että perinteisenkin kaupan asema on edelleen vankka.

Suomessa kaikesta kaupasta verkkokaupan osuus on noin kahdeksan prosenttia.

– Kriisin ja murroksen keskellä perus - tekemi sen merkitys on unohtunut. Kun kiertää kriisi yhtiöiden myymälöitä, rapautumisen huo-maa heti.

– On oleellista laittaa ensin perusasiat, kuten hankinta, myynti, markkinointi, logistiikka ja asiakaspalvelu, kuntoon. Muuten digitaalisuu-den ulottuvuudet ovat turhia.

Uuden ajan osaajille rohkeammin vastuutaKulutustottumusten muuttuminen ja mobiili-laitteiden suosion kasvu kuitenkin ennustavat , että murros jatkuu pitkään ja vauhdikkaasti. Myös yritysten pitää kehittyä asiakkaiden tahdissa.

Kivilahti huomauttaa, että uudenlaisia ideoita ei synny, jos yrityksessä ei ole tarpeeksi monipuolista osaamista.

– Yritysten johtoon pitää tuoda enemmän ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja osaamis-alueet. Esimerkiksi idea Fordin liukuhihnasta syntyi, kun aiemmin lihanleikkaajana työsken-

4. Johtaminen ja työolosuhteet kuntoon• Johdetaan ihmisiä, ei koneita.• Hyödynnetään paremmin työhönsä

sitoutuneiden ihmisten panosta.• Parannetaan vuoropuhelua henkilöstön

ja johdon kesken siten, että kaikki henkilöstöryhmät ovat edustettuina.

5. Lainsäädännön ja byrokratian purkaminen• Tarjotaan kuluttajille kysyntää vastaavia

tuotteita.• Vaikutetaan esimerkiksi aukiolojen

laajentamiseen sekä nettikaupan ongelmakohtiin.

Lähde: www.ytn.fi > Kaupan ala

Kaupan alan pelastuslistaMiten kaupan alalla työskentelevät asiantuntijat vauhdittaisivat toimialan menestyksen tielle?

24 TEK 5/2015

Kysely toteutettiin elokuussa 2015, ja siihen vastasi kaupan alan asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä työskenteleviä. Lähde: www.ytn.fi > Kaupan ala

Miltä kaupan ala näyttää alalla työskentelevien silmin?

Kyllä 78 %

Ei 22 %

Onko mielestäsi tällä hetkellä yrityksesi strateginen suunta oikea?

Erittäin tai melko sitoutunut 78 %

Erittäin tai melko vähän sitoutunut 22 %

Kuinka sitoutunut olet työnantajaasi?

Arvioi henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia oman yrityksesi päätöksentekoon.

Miten mielestäsi vuoropuhelu johdon ja henkilöstön välillä yrityksessäsi toimii?

Yrityksen johtamisjärjestelmä on viritetty tunnistamaan toimintaympäristön

muuttuminen.

Mikä on sinulle tärkein syy olla töissä nykyisessä yrityksessä?

Erittäin hyväMelko hyvä

Erittäin huonoMelko huono

Erittäin huonostiMelko huonosti

Melko hyvin Erittäin hyvin

Täysin samaa mieltäJokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Työn sisältöPalkkaus

Työkaverit ja työilmapiiriJoustavat työaikajärjestelyt ja etätyömahdollisuus

Urakehitysmahdollisuudet ja työnantajan hyvä imagoHyvä esimiestyö ja sopiva työmäärä

7 %38 %11 %44 %

8 %41 %42 %9 %

8 %42 %40 %10 %

42 %20 %10 %6 %7 %4 %

DIGITAALISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA YMMÄRTÄVILLE IHMISILLE PITÄISI ANTAA ENEMMÄN VASTUUTA.

nellyt työntekijä ehdotti alalla käytettävän lin-jaston tuomista autonvalmistukseen.

– Kaupan alallakin on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät digitaalisuudesta. Heille pitäisi antaa enemmän vastuuta ja nostaa rohkeam-min eteenpäin organisaatioissa.

Lisäksi Kivilahti kaipaa kaupan alan yri-tyksiin lisää monikulttuurista osaamista, jota näkee paljon enemmän esimerkiksi teollisuus-yrityksissä. Yritys voi olla kansainvälinen, vaikka se toimisi pääasiassa Suomessa.

Kivilahti korostaa, että kaiken kuohunnan keskellä kannattaa laittaa jäitä hattuun.

– Pitää olla isoja tavoitteita, mutta ne toteu-tuvat pienin askelin.

TEK 5/2015 25

STRESSAAKO?

Kiire, stressi ja väsymys nakertavat monen työikäisen hyvinvointia. Kolme asiantuntijaa

antavat työkaluja niiden taltuttamiseen.

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVITUS ISTOCKPHOTO

26 TEK 5/2015

Työterveyspsykologi Ronnie Grandellin mukaan elämän tahti on kiihtymään päin.

– Teknologian kehitys ja glo-balisaatio ovat vaikuttaneet vah-vasti työelämään. Pitäisi olla tavoitettavissa lähes jatkuvasti

ja saada enemmän aikaan vähemmillä resurs-seilla, hän sanoo.

Grandellin mukaan myös suhtautuminen stressiin on muuttunut, koska tietoa sen hai-toista on enemmän. Stressin haitoilla retoste-lua tulisikin välttää.

– Viime vuosina on saatu mielenkiintoi-sia tutkimustuloksia siitä, että korkea stressi on haitallisempaa niille, jotka uskovat sen ole-van haitallista verrattuna niihin, jotka eivät pel-kää sitä.

Urheilijoidenkin parissa työskennellyt Grandell ottaa esimerkin kilpailutilanteesta. Jos ajattelee ennen suoritusta, että tilanne on vai-kea, keho reagoi voimakkaasti stressihormo-neilla ja urheilija saattaa mennä lukkoon.

– Jos samaan tilanteeseen menee positiivi-sella asenteella, kehon negatiivinen stressireak-tio on pienempi. Tämä on jäänyt stressikeskus-telussa varjoon.

Varjoon jäävät usein myös stressin positiivi-set puolet.

– Stressi on kehon tapa valmistautua suori-tukseen. Silloin ajatus kulkee skarpimmin.

Negatiiviseksi stressi kääntyy siinä vai-heessa, kun se on jatkuvaa ilman taukoja. Pit-kään jatkunut stressi on terveydelle vaarallista, se lisää muun muassa sydän- ja verisuonitau-

tien sekä monien tuki- ja liikuntaelinsairauk-sien riskiä.

– On luonnollista levätä pari iltaa, jos huo-maa olevansa väsynyt. Huolestuttavaa on, jos lepoiltoja kertyy 3–4 viikkoa putkeen.

– Stressaantunut ja väsynyt ihminen saat-taa jättää tekemättä asioita, joista hän ennen on nauttinut. Juuri ne kuitenkin lataisivat akkuja. Tästä syntyy helposti syvenevä kierre, kun sohvalle väsähtänyt alkaa kritisoida itse-ään siitä, ettei saanut mitään aikaiseksi.

Grandellin mukaan kielteinen stressi vai-kuttaa ihmisiin monin tavoin. Maailma alkaa näyttää harmaalta ja asioista on vaikea naut-tia. Olo tuntuu ahdistuneelta, ärtyneeltä, riit-tämättömältä tai surulliselta. Olo on levoton, ja tuntuu, ettei jaksa entiseen tapaan tehdä asioita. Uni takkuilee.

– Omaa oloa on hyvä seurata. Jos näitä merkkejä huomaa itsessään 1,5–2 viikkoa putkeen, se on merkki siitä, että stressille on tehtävä jotain. Keho viestittää, että hei kaveri siellä ylhäällä, tämä ei toimi pidem-män päälle.

Kiireen ja stressin taltuttaminen ei aina ole vain itsestä kiinni. Työpaikalla saattaa vallita niin sanottu ”kiireen kulttuuri”, jossa töitä tehdään jatkuvasti kieli vyön alla kellon ympäri eikä esimieskään puutu asiaan. Mitä yksi työntekijä voi siinä tilanteessa tehdä?

– Ei kannata ainakaan vain jäädä tilantee-seen sinnittelemään, Grandell sanoo.

Hänen mukaansa tilanteeseen kannat-taa yrittää vaikuttaa ja keskustella esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon

TEK 5/2015 27

KEHO VIESTITTÄÄ, ETTÄ HEI KAVERI SIELLÄ YLHÄÄLLÄ, TÄMÄ EI TOIMI PIDEMMÄN PÄÄLLE.

RONNIE GRANDELLtyöterveyspsykologi, johtajuuscoach

Diacor Turku:

Miten sanoa ”ei”?1.

Mieti, mitä hyötyä olisi, jos sanoisit enemmän ei? Entä mitä haittaa on siitä,

jos et ala sanoa ei?

2. Tunnusta, ettei kieltäytyminen

ole aina helppoa.

3. Jos sanot ei, joku saattaa pettyä tai ajatella,

että teit itsekkäästi. Opi sietämään sitä pelkoa, että näin käy.

4. Tunnista erilaiset tavat sanoa ei:

a. Suoraviivainen ei. Tämä voi olla hankalaa eikä siitä seuraa välttämättä hyvää.

b. Kieltäytyminen syyn kera. c. Kieltäytyminen juuri nyt.

Ehdota samalla, sopisiko asian hoitaminen lähitulevaisuudessa,

kun sinulla on taas aikaa.d. Priorisointi. Kieltäytymisen sijaan kysy esimerkiksi esimieheltäsi, mitä voit jättää

tekemättä, jos hoidat pyydetyn tehtävän nyt.

asiantuntijan kanssa. Omiin stressinhallintakei-noihin on myös hyvä keskittyä.

– Vapaa-ajalla tulisi voida palautua ja työ-päivän aikana pitää lyhyitä rentoutumishetkiä. Uni, ravinto, liikkuminen ja hyvät ihmissuh-teet nousevat arvoonsa. Jos tilanne tuntuu edel-leen töissä mahdottomalta, tulee eteen vaikea valinta. Ehkä työ syö liikaa voimia, ja on aika lähteä muualle.

Itsemyötätunnosta apua vastoinkäymisten kohtaamiseenGrandell on kirjoittanut kirjan itsemyötätun-nosta. Kirja on tarkoitettu ihmisille, jotka kamp-pailevat stressin, itsekritiikin tai jatkuvan pai-neentunteen kanssa. Mitä itsemyötätunto on?

– Yksinkertaisesti: kohtele itseäsi kuin hyvää ystävääsi. Jos kaveri mokaa, yritämme yleensä rauhoittaa häntä, kannustaa ja ymmärtää. Jos saman suhtautumisen löytäisi itseään kohtaan, se olisi arvokasta.

Kun miettii omia virheitään tai noloja tilan-teita, ajatukset ovat usein kriittisiä. Kirja antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten itsekritii-kin kanssa tulee toimeen.

– Kaikki itsekritiikki ei ole pahasta. Usein on hyödyllistä tarkastella omaa toimintaansa ja ottaa siitä vastuu. Itsekritiikki pitäisi saada muotoiltua rakentavaksi palautteeksi, joka antaa toivoa siitä, että voi tehdä toisin.

Tyypillinen itsekritiikki kuitenkin keskittyy omiin ominaisuuksiin. Se on syyttelevää ja jopa ikävää. Se linkittyy vihan ja inhon tunteisiin, ampuu alas ja herättää epätoivoa. Se nostaa päätään usein silloin, jos on mokannut.

Grandellin mukaan ensimmäinen askel vas-toinkäymisen kohtaamiseen on tunnistaa nyky-tilanne. Pieleen mennyttä asiaa ei kannata väl-tellä.

Sitten pitäisi löytää keino, joka auttaa eteen-päin.

– Voi muistuttaa itselleen, että erehtymi-nen on inhimillistä. Muutkin tekevät virheitä. Monia auttaa myös oman esikuvan mokailu. Luen juuri Jean Sibeliuksen elämästä. Kirjassa on esimerkkejä siitä, kuinka Sibelius ei saanut välillä mitään aikaiseksi. Hän päätti illan aja-tukseen, että tänään oli tällainen päivä, huo-menna uusi yritys.

Apua voi saada myös juttelemalla kollegan tai ystävän kanssa. Yksi konkreettinen keino on vastata kahteen kysymykseen:

1. Kaikki ei sujunut hyvin, mutta jotakin tein oikein. Mikä siis meni hyvin?

2. Mitä minun kannattaisi tehdä toisin ensi kerralla?

Kysymykset auttavat Grandellin mukaan laa-jentamaan omaa näkökulmaa tapahtuneeseen. Jos virheestään oppii, se on myös helpompi sulattaa.

Jos pieleen menneet asiat kummittelevat mielessä, siihen voi puuttua. Grandellin kirja perustuu myötätuntokeskeiseen psykotera-piaan. Kirjassa on erilaisia harjoituksia, joista yhden kotikonstin hän haluaa jakaa.

– Varaa itsellesi kolme vartin mittaista kirjoi-tushetkeä.

Ensimmäisen vartin aikana kuvaillaan tilanne, joka vaivaa ja tunteet, joita se herät-tää. Toisen vartin ajan tulee kuvitella, että sama tilanne olisi tapahtunutkin kaverille. Mitä hänelle sanoisi? Kolmas vartti kirjoitetaan itselle mahdollisimman ystävällisesti.

– Tästä harjoituksesta on runsaasti tutki-muksia, joissa todetaan, että se auttaa pääse-mään ikävän tilanteen yli. Ei ehkä kertaheitolla, mutta pikkuhiljaa.

Stressin hallinta alkaa oireiden tunnistamisesta Hidasta elämää -sivuston päätoimittaja Sanna Wikströmin mukaan stressaantunut ihminen näkee maailman täynnä uhkia. Tämä juontuu kaukaa: muinoin ihmisen täytyi hengissä pysyäkseen olla jatkuvasti kartalla vaaroista ja valmiina pakenemaan.

– Yksilötasolla stressi voi aiheuttaa todella pahaa oloa. Ja mieti, miten yrityksen tuotta-vuuteen vaikuttaa se, että työntekijä näkee vain uhkia? Se on valtavaa tehojen haaskausta, hän sanoo.

Wikströmin mukaan kannamme muka-namme erilaisia uskomuksia itsestämme, omasta roolistamme ja työn tekemisestä. Usko-mukset saattavat juontua osittain myös van-hemmiltamme. Nämä uskomukset ohjaavat toimintaamme – ja aiheuttavat stressiä.

– Joku saattaa uskoa, ettei ole tarpeeksi arvo-kas sanomaan pomolle ”ei”, vaikka töitä olisi-kin liikaa.

Wikström painottaa jokaisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan.

– Tuntuu siltä, että tulemme ajasta, jossa lääkäri kertoo, mitä pitää tehdä. Asiantuntijan sana tulee ulkopuolelta. Oman elämänsä paras asiantuntija on kuitenkin jokainen itse.

Se ei aina ole helppoa. Wikströmin mukaan esimerkiksi monelle nuorelle vaikein kysymys vastata on se, mitä hän haluaisi tehdä ja mikä on hänen intohimonsa.

– Jos emme aseta omia rajojamme ja sano, mitä haluamme tehdä, niin ei sitä kukaan muu-

Kuva: Elina Relander

28 TEK 5/2015

SANNA WIKSTRÖMpäätoimittaja, kouluttajaHidasta elämää -sivusto:

4 vinkkiä stressin hallintaan

1. Tunnista stressireaktiosi ja kuuntele fyysisiä oireitasi.

2. Etsi sopivat välineet, joilla voit laannuttaa

stressiä arjessa. Viikon joogakurssi kesälomalla ei pura koko vuoden

stressikertymää.

3. Pohdi, onko arjessasi toistuvia

tilanteita, jotka stressaavat.

4. Tee konkreettisia muutoksia.

Mieti mitä haluat ja lähde tavoittelemaan sitä pienin askelin.

PÄIVI SAARIJÄRVIvireysvalmentaja,

FRM-menetelmäkouluttajaVitalgo:

8 vinkkiä, jos juuri nyt väsyttää

1. Ota tehotorkut.

2. Mene hetkeksi raikkaaseen ja

viileään ilmaan.

3. Huolehdi, että saat annoksen kirkasta

valoa; mielellään aurinkoa, mutta kirkasvalolamppukin toimii.

4. Juo kupillinen kahvia tai muuta

kofeiinipitoista juomaa.

5. Juttele jonkun kanssa.

6. Lähde liikkeelle tai nouse ainakin

toviksi tuolistasi.

7. Vältä rasvaa, suosi raikkaita ruokia.

Tehovireyttä voi saada vaikka mausteista, kuten chilistä.

8. Muista ajoitus: älä vireytä itseäsi liikaa iltaa kohti.

kaan tee. Meistä tulee työelämässä flipperi-palloja.

Hän korostaa, että työstä pitäisi saada pal-kan lisäksi iloa. Motivaatio työhön pitäisi tulla sisältä päin.

Wikström kuvaa luotsaamaansa Hidasta elämää -sivustoa verkossa toimivaksi mata-lan kynnyksen olkapääksi. Hän on myös luonut Stressinhallintakortit, jotka on tarkoitettu työ-kaluksi akuutin stressin taittamiseen. Korteista on Stress Less Cards -niminen sovellus älypu-helimelle.

Virkeä työntekijä tarvitsee lepoaVireysvalmentaja Päivi Saarijärven mukaan arvostamme nukkumista ja omaa untamme liian vähän. Tarpeeksi pitkä ja palauttava uni on edellytys hyvinvoinnille. Vireys liittyy vahvasti ihmisen vuorokausirytmiin ja sykliin, jolla oma keho toimii. Joskus uni kuitenkin häiriintyy.

– Stressi saattaa valvottaa. Liikuntasuori-tus liian lähellä nukkumaanmenoa aiheuttaa sen, että keho käy liian kovilla kierroksilla, kun pitäisi jo rauhoittua. Alkoholi ehkä rentouttaa, mutta uni ei ole palauttavaa. Jos univelkaa pää-see kertymään, se tietää ongelmia.

Saarijärvi on hiljattain kirjoittanut kirjan Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta. Hänen mukaansa ensimmäiset oireet väsymyksestä ovat pienet unohtelut, ärtyneisyys ja myöhäs-tely. Myös tarkkaavaisuus kärsii.

– Jos väsymystä vertaa alkoholiin, 17 tunnin yhtämittainen valveillaolo vaikuttaa samoin kuin puolen promillen humala.

Kun tunnistaa olevansa väsynyt, on aika toi-mia. Saarijärven mukaan kahvi ja torkut ovat hyvä kombo, jos töissä iskee iltapäiväväsymys.

– Juo kupillinen kahvia ja mene hämä-rään tilaan istumaan. Ota käteesi jotain kolise-vaa, kuten avainnippu. Kun vaivut lepotilaan, kätesi rentoutuu ja avaimet kolahtavat lattialle. Havahdut ääneen ja siihen mennessä kofeiini on alkanut vaikuttaa. Tämä virkistää ja antaa aivoille buustin!

Kikka ei toimi, jos väsymystä on kerty-nyt monta päivää. Silloin pitäisi Saarijärven mukaan saada kunnollinen lepojakso, yhden yön unet eivät välttämättä riitä.

– Väsymys on turvallisuusriski. Sen suuruus on yksilöllistä ja riippuu siitä, missä on töissä. Väsynyt lentäjä tai bussikuski on iso riski.

Jos huomaa työkaverissa väsymyksen merk-kejä, kannattaa asiasta keskustella avoimesti.

– Väsymys pitää ensin tunnistaa ja sitten tunnustaa.

Hän huomauttaa, että työpaikan kulttuurin tulisi olla niin avoin, että oman väsymyksensä uskaltaa tunnustaa.

– Silloin voidaan etsiä ratkaisuja yhdessä. Voidaan keskustella työvuoroista tai siitä, jos työpäivän aikana voisi vaikka ottaa torkut.

Työpaikalla voidaan edesauttaa työntekijöi-den vireyttä. Väsymyksen ennakointia ja hallin-taa voidaan työpaikalla edistää monin keinoin. Väsymyksen aiheuttajat vaihtelevat yksilölli-sesti, mutta melu ja huono valaistus yleensä väsyttävät.

– Palavereissa voi tarjota pullan sijaan päh-kinöitä ja istumisen sijaan seistä enemmän.

– Vireä työntekijä jaksaa kiinnostua ja olla innokas. Toki jokaisen vireys vaihtelee päivästä riippuen, mutta tavoitteena on perusinto elä-mään.

Lisää tietoa, linkkejä ja vinkkejä työhyvinvoinnista löydät TEKin sivuilta: www.tek.fi/balanssia-elamaan

Kuva: Petra Piitulainen

TEK 5/2015 29

Ensi vuoden aikana nähdään suomalaisittain kaksi mielenkiintoista suuryritysten fuusiota. Yrityskulttuurien yhteensovittaminen ei tule olemaan helppoa, arvioivat luottamusmiehet.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA ISTOCKPHOTO

Nokia ja Alcatel-Lucent sekä Konecranes ja Terex lyövät kummatkin tahoillaan ensi vuoden aikana lopullisesti hynttyyt yhteen.

Jo pelkästään fuusioiden käytännön järjestelyt työllis-tävät satoja lakimiehiä. Mutta

kuinka helppoa kahden yrityskulttuurin yhteen-sovittaminen sitten on?

– Henkilötasolla yhteistyö ja yhteinen ymmärrys syntyvät hyvinkin nopeasti, mutta uuden yrityksen identiteetin ja yrityskulttuu-rin luominen kestävät kauemmin. Esimerkiksi Nokian ja Siemensin verkkoliikennetoimin-tojen yhdistymisessä kesti seitsemän vuotta ennen kuin yritykset oli integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi ja liiketoiminta oli voitollista, kertoo Nokian Tampereen toimipisteen luotta-musmies Jari Nummikoski.

– On se vaikeaa. Molemmat ovat perintei-siä teollisuusyrityksiä, ja niillä on omat vuosien aikana hioutuneet käytännöt. Niistä poisoppi-minen on vuosien työ, arvelee Konecranesin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mikko Jutila.

Ostaja määrää tahdinNokia Siemens Networksissä yhdistymistä han-kaloittivat Nummikosken mukaan erilaiset toi-mintatavat. Siemens oli hyvin maaorientoitu-nut, kun taas Nokialla oli yhteiset käytännöt maailmanlaajuisesti.

– Nokia Siemens Networksissä siirryttiin glo-baaleihin toimintamalleihin entistä enemmän. Prosesseja ja toimintatapoja yritettiin harmo-nisoida huolimatta siitä, että jokaisessa maassa on oma lainsäädäntö ja työehtosopimukset. Meidän piti olla tarkkana ja muistuttaa, että näiden yli ei voi kävellä.

Nummikoski arvelee, että tällä kertaa ura-kasta kuitenkin selvitään aiempaa vikkeläm-min. Nokia ja Siemens perustivat yhteisyri-tyksen, kun taas Nokian ja ranskalais-amerik-kalaisen Alcatel-Lucentin kohdalla on kyse yrityskaupasta.

– Nokia tulee sanelemaan terävämmin sen, miten uusi yritys tulee toimimaan, mikä on uuden yrityksen organisaatiorakenne ja mikä on Alcatel-Lucentin rooli.

– Tosin ranskalaisten vahva neuvottelukult-tuuri tuo oman vivahteen yhdistymiseen. Siitä kertoo esimerkiksi se, kuinka Nokia on tehnyt

Yrityskulttuurien yhdistäminen on

PITKÄ PROSESSI

30 TEK 5/2015

MITÄ NOPEAMMIN HENKILÖSTÖ

INTEGROITUU UUTEEN YRITYKSEEN, SITÄ

AIEMMIN YRITYS ON VOITOLLINEN.

Ranskan valtion kanssa sopimuksia siitä, miten Nokia tulee satsaamaan Ranskaan ja kuinka paljon henkilöitä tullaan palkkaamaan.

Työehdot tuskin heikkenevätKonecranesin ja Terexin yhdistymisen on tar-koitus olla valmis ensi vuoden puoliväliin mennessä.

– Siihen asti olemme vielä kilpailijoita, Jutila kertoo.

Jutilan mukaan ostaja on yleensä vahvoilla fuusioissa ja pääsee levittämään omaa kulttuu-riaan uuteen yritykseen. Esimerkiksi Konec-ranes on vienyt yrityskulttuuriaan ostamiinsa pienempiin firmoihin. Jutila kuitenkin uskoo, että nyt kumpikaan osapuoli ei pääse sanele-maan suuntaviivoja.

– Monet työntekijät ovat olleet huolissaan työpaikastaan, ja siihen pitää kiinnittää huo-miota – vaikka molemmat yritykset ovat pär-jänneet hyvin globaaleilla markkinoilla. Mie-lestäni kuitenkin Konecranesin brändi on vah-vempi, arvioi Jutila.

Monet amerikkalaiset ja suomalaiset työeh-dot eroavat toisistaan. Eroja on etenkin ansi-oissa, lomissa ja työsuhdeturvassa. Jutila ei näe tässä suuria ongelmia.

– En näe riskinä, että yhdistyminen heiken-täisi kokonaisuudessaan työehtojamme. Saat-taa olla, että jotain lähtee pois ja jotain tulee tilalle.

Yhteistyön kanavat luotava hetiJutila näkee yhdistymisessä paljon myös mah-dollisuuksia kehittää omia toimintatapoja.

– Olemme jo aiemmin nähneet, kuinka yri-tysostot ovat antaneet Konecranesille mahdol-lisuuden oppia uutta ja terävöittää sitä, missä olemme hyviä ja missä voimme kehittyä. Vah-vat puolet pomppaavat aina esiin yhdistymi-sissä.

Jutilan mielestä on tärkeää, että heti alussa panostetaan yhteistyön kehittämiseen. Monet yritykset ovat joutuneet pahoihin vaikeuksiin huonosti valmisteltujen yritysfuusioiden vuoksi.

– Henkilötasolla pitää lähteä liikkeelle käy-tännön yhteistyön suunnittelusta. Pitää luoda kanavia, joilla tehdään yhteistyötä toisen yrityk-sen kanssa, jotta ei käy niin, että kaksi yritystä jäävät konsernin eri divisiooniksi.

Hyödynnä henkilöstön osaamista fuu-siossaNummikosken mielestä fuusioissa pitäisi kuunnella enemmän henkilöstön mielipiteitä. Hän hyödyntäisi monikansallisissa yrityksissä toimivia eurooppalaisia yritysneuvostoja pro-sessin valmistelussa ja muutoksen jalkautta-misessa.

Nummikoski toimii itse puheenjohtajana Nokian eurooppalaisessa yritysneuvostossa, joka edustaa noin 20 000 työntekijää.

– Kun yritys miettii fuusiota tai yritysostoa, kannattaa sen käyttää hyväkseen eurooppalai-sen yritysneuvoston osaamista. Työnantaja voi koeponnistaa muutokset ensin yritysneuvos-tossa ja saada heti palautetta.

– Mitä nopeammin henkilöstö integroituu uuteen yritykseen, sitä aiemmin yritys on voi-tollinen.

Eurooppalainen yritys-neuvosto pelasti yrityksen konkurssin partaaltaEurooppalainen yritysneuvosto eli EWC toimii työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöeli-menä monikansallisissa yrityksissä. EWC:ssä käsitellään asioita, jotka koskevat henkilös-töä useammassa kuin yhdessä EU- ja Eta-maassa.

Euroopan laajuisesti EWC-toiminnan pii-rissä on yli tuhat yritystä, joissa työskentelee 15 miljoonaa henkilöä. EWC-toiminta perus-tuu EU-direktiiviin.

– Yritysneuvostossa henkilöstö saa tie-toa yrityksen johdolta Eurooppa-tason suun-nitelmista, joilla on vaikutuksia henkilöstön asemaan. Samalla henkilöstö pääsee sano-maan omat näkemyksensä asioista, kertoo EWC-toiminnasta vastaava asiamies Daniel Valtakari TEKistä.

Valtakarin mielestä yritysten kannat-taisi hyödyntää aktiivisemmin yritysneuvos-toja. Työnantajalla on mahdollisuus saada eri maista palautetta suoraan ruohonjuuri-tasolta ja hyödyntää henkilöstön osaamista muutoksen valmistelussa.

Hän itse on ollut mukana muun muassa tapauksessa, jossa EWC:n ja työnantajan aktiivinen yhteistyö pelasti oman alansa glo-baalin suuryrityksen konkurssin partaalta.

– EWC suunnitteli yhdessä yrityksen joh-don kanssa toimenpiteitä, joiden avulla yritys saatiin pelastettua. Lisäksi EWC oli mukana vakuuttamassa rahoittajia muutosten toteuttamisesta. Kipeää teki ja pari tuhatta henkilöä jouduttiin irtisanomaan, mutta nyt yritys on taas jaloillaan.

Lisätietoa eurooppalaisista yritysneuvostoista: www.tek.fi/ewc

TEK 5/2015 31

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVAT MIKKO HEINONEN

Eksoottisuus houkutteliETELÄ-KOREAAN

Diplomi-insinööri Terhi Mäkinen työskenteli Etelä-Koreassa lähes kolme vuotta. Koti-ikävä ja kulttuurishokki vaivasivat ajoittain, mutta uudet

ystävät, elämykset ja uuden kulttuurin oppiminen käänsivät kokemuksen vahvasti plussalle.

→

TÖISSÄ ULKOMAILLA

Terhi Mäkinen, 32, palasi heinäkuun lopussa Suomeen. Etelä-Korean meri-maisemat vaihtuivat Lempäälään.– Juuri nyt tuntuu mukavalta asustaa ja työskennellä Suomessa, hän sanoo, mutta kehuu Etelä-Koreassa vietettyä aikaa huikeaksi kokemukseksi.

Eksoottisuus ja maan vähäinen tunnettuus Suomessa houkuttelivat Etelä-Koreaan.

– Kannatti ehdottomasti lähteä! Ulkomailla asuessa saa itsevarmuutta, oppii joustamaan, ja haastavien kokemusten jälkeen tietää pärjäävänsä.

Mäkisen työtehtävät olivat sidoksissa hänen avio-miehensä määräaikaiseen työkomennukseen. Kun se päättyi, molemmat palasivat Suomeen. He työskente-levät Robit Oyj:ssa, joka valmistaa työkaluja kaivos-, louhinta- ja rakennusalalle.

HR-tehtäviin DonghaeenEtelä-Koreassa Terhi ja hänen miehensä työskentelivät Robitin tytäryhtiössä. Työpaikka sijaitsi Donghaen pikku kaupungin tehtaassa. Siellä oli yhteensä reilut 30 työntekijää, suurin osa paikallisia. Yrityksellä on myös Soulissa konttori, jossa työskenteli silloin kaksi suoma-laista.

– Olin tekemisissä päivittäin sekä paikallisten että suomalaisten kanssa. Tehtäviini kuuluivat suoma-laisten, korealaisten ja yrityksen muidenkin kv-toimi-pisteiden HR-asioista huolehtiminen, Terhi Mäkinen kertoo.

Mäkinen opiskeli materiaalitekniikan diplomi- insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa ja

Melko tyypillinen kevyt lounaskattaus kahdelle.

Kuva

: Ter

hi M

äkin

en

32 TEK 5/2015

ETELÄ-KOREAAN

Terhi Mäkinen innostui Etelä-Koreassa vaeltamisesta. Kuva

on otettu päivävaellukselta Birobong-vuorelta.

TEK 5/2015 33

Terhi Mäkinen maistelee paikallisia perinneruokia maatilaravintolassa.

valmistui vuonna 2008. Opintojen ohessa ja niiden jälkeen hän työskenteli erilaisissa insi-nööritehtävissä metalli- ja paperinjalostus-teollisuudessa Suomen lisäksi Itävallassa ja Bel-giassa.

– Kun palasin sieltä Suomeen, hakeuduin tehtäviin, joissa keskityin insinöörien rekrytoin-tiin ja myöhemmin henkilöstöasioihin laajem-min. Huomasin, että HR-tehtävät ovat oma jut-tuni.

Etelä-Koreassa Mäkisen työtehtävät sisälsi-vät päivittäisiä, operatiivisia HR-tehtäviä, sopi-musten ja käytänteiden yhtenäistämistä, työ-hyvinvoinnin kehittämistä, koulutussuunnitte-lua ja rekrytointiin liittyviä tehtäviä.

– Työ vastasi odotuksiani. Olin varautunut kulttuurihaasteisiin, mutta huomasin, että työt sujuivat hyvin samaan tapaan kuin Suomessa. Tosin työpäivien pituus ja työn tekijöiden työ-paikallaan viettämän ajan määrä hieman yllättivät.

Mäkisen mukaan työyhteisö on Etelä-Ko-reassa ensiarvoisen tärkeä. Yhteishenkeä ja harmoniaa vaalitaan monin keinoin.

– Esimerkiksi työtiimit käyvät usein illalli-sella työpäivän päätteeksi.

Hierarkiaa ja kulttuurierojaKorealainen työkulttuuri on Mäkisen mukaan Suomea hierarkkisempaa. Työntekijän iällä ja koulutustaustalla on suuri merkitys.

– Naisia on edelleen verrattain vähän työelä-mässä, sillä korealaisen perinteen mukaan nai-nen jättäytyy usein työelämän ulkopuolelle nai-misiin mentyään. Tämä on muuttumassa, sillä Etelä-Korea länsimaistuu kiihtyvällä tahdilla.

– Ammattijärjestötoiminta on enimmäk-seen tuntematonta, lukuun ottamatta muuta-mia suurimpia yrityksiä. Suhteiden ja verkosto-jen hyödyntäminen on laajempaa ja yleisem-pää kuin Suomessa.

– Uusi kieli ja kulttuurierot toivat omat mausteensa työpäiviin. Toisaalta juuri kielen ja kulttuurin oppiminen olivat työkokemuksessa suuri plussa.

Mäkinen opiskeli koreaa viikoittain ja käytti sitä töissä kuulumisten vaihtoon. Varsinainen työkieli oli kuitenkin englanti.

– Usein tarvitsimme jonkun englantia puhuvista toimihenkilöistämme tulkkaamaan, mutta pääsääntöisesti työasiat hoituivat mut-kattomasti.

Ulkomaalainen naapuriVapaa-ajalla korean kielen perusteet oli Mäki-sen mukaan pakko hallita. Hän asui miehensä

kanssa sikäläisittäin pienessä Gangneungin kaupungissa, jossa vain harvat ymmärsivät sanaakaan englantia.

– Byrokratiaa Etelä-Koreassa on melko pal-jon ja valtaosa ainoastaan korean kielellä, joten paikallinen tulkki on lähes välttämätön.

Työviisumin saaminen ei Mäkisen mukaan ole itsestäänselvyys. Lisäksi eläkeasiat, sosiaali-turva ja verotus vaativat perehtymistä ja pape-rityötä.

– Kun muuttaa ulkomaille, tarvitsee avointa mieltä ja seikkailunhalua. Arki toimi kohtuulli-sen sujuvasti, kunhan kielitaito karttui muuta-man kuukauden verran – sen jälkeen kaupassa käynti ja kuntosalijäsenyys hoituivat mukavasti.

Eteläkorealaiset ovat Mäkisen mukaan erit-täin ystävällisiä ja uteliaita länsimaalaisia koh-taan. Lähes päivittäin hän sai osakseen lasten osoitteluja ja huudahduksia ulkomaalaisesta naapurista.

– Totuuden nimissä myönnän, että alussa oli hankaluuksia. Yllättävän nopeasti sitä oppii kuitenkin tulemaan ihmisten kanssa toimeen, vaikkei yhteistä kieltä löytyisi. Ystävällinen hymy auttaa aina!

Gangneung oli Mäkisen mielestä turvalli-nen ja mukava paikka elää. Luonto, niin meri kuin vuoristokin, oli lähellä ja kaupunki täynnä ravintoloita ja kahviloita. Vapaa-ajalla Mäki-nen kävi kuntosalilla, tapasi paikallisia ystäviä, nautti korealaisesta ruoasta ja matkusteli mah-dollisuuksien mukaan.

– Korea on vuoriston peittämää aluetta ja vaeltaminen on valtavan suosittua – hurahdin siihen itsekin. Lopulta kevät- ja syysviikonloput kuluivat aina uusia huippuja ”metsästäen”.

Hän huomauttaa, ettei Etelä-Korea ole eri-tyisen halpa maa.

– Ruoan, erityisesti hedelmien ja lihan, hinta oli kaupassa jopa korkeampi kuin Suomessa. Toisaalta ravintoloista, elokuvissa käymisestä ja taksilla ajamisesta pääsi nauttimaan huokeasti.

Nyt Mäkinen työskentelee Suomessa, mutta suhtautuu avoimen positiivisesti mahdollisiin uusiin ulkomaan komennuksiin.

Oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/goinglobal

34 TEK 5/2015

UUSI AUTO-VAKUUTUS -50%Keskitä vakuutuksesi ja voit saadauutena Pohjolan etuasiakkaanauuden autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. op.fi/autoEtu koskee uusia etuasiakkaita ja uusia autovakuutuksia liiken-nevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin henki-löautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Toimi heti, autovakuutusetu on voimassa 31.1.2016 saakka.

SE TUNNE, KUN ASIATLOKSAHTAVATPAIKOILLEEN...

Autovakuutus_220x275_TEK.indd 1 11/9/15 2:41 PM

KOULUTUS on paras vakuutus

Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja työuran jatkumisen yhä

myrskyisämmässä työelämässä.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVA ISTOCKPHOTO

Tuki riippuu ansioista ◊ Työsuhteessa oleva voi hakea aikuiskou-

lutustukea tutkinnon, tutkinnon osan tai muun opintokokonaisuuden suorittamiseen.

◊ Oppilaitoksen on oltava julkisen valvonnan alainen eli yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammattioppilaitos.

◊ Tukea voi saada päätoimiseen opiskeluun korkeintaan 19 kuukauden ajan.

◊ Tuki koostuu kahdesta osasta. Valtio mak-saa kiinteän osan, joka on tänä vuonna ollut 705,20 euroa. Loppu määräytyy työtulojen perusteella ja maksetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusrahoista.

◊ Käytännössä tuki on yli 3 000 euroa kuussa tienaavalle 40–56 prosenttia aiemmista kuukausiansioista.

36 TEK 5/2015

Työnantaja päättää mukaut-taa toimintaansa uuteen markkinatilanteeseen. Kol-mesta ohjelmistoinsinöö-ristä kaksi päätetään irti-sanoa.

Yksi heistä on opiskel-lut projektijohtamista ja psykologiaa. Kaksi muuta ovat olleet töissä samassa yhtiössä pitkään ja rutinoituneet tiettyyn tapaan hoitaa työtehtävänsä.

Kenellä on parhaat mahdollisuudet pitää työpaikkansa? Tai vaihtoehtoisesti, kenellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä, jos potkut tulevat?

Tämänkaltaisia tilanteita jokaisen TEKin jäsenen kannattaisi pohtia erityi-sesti nyt, kun yritykset vähentävät väkeä ja miettivät, mistä tulevaisuuden liiketoi-minta saataisiin.

– Työntekijän vastuulla on huoleh-tia, että osaaminen on ykköslaatua, TEKin aikuiskoulutuksen asiamies Sanja Mursu sanoo.

Mursu kertoo, että keskimääräinen TEKin jäsen käyttää vuodessa kolme päi-vää osaamisensa kehittämiseen.

Koska työelämä ja tulevat tarpeet muut-tuvat nopeasti ja osin arvaamattomastikin, välillä on syytä varmistaa oma kilpailuky-kynsä laajemmalla koulutuksella.

– Se on ainoa tae siitä, että yt-neuvotte-luiden jälkeenkin oma asema työmarkki-noilla on hyvä, aikuiskoulutustukea hallin-noivan Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Tukea osaamisen laajentamiseenMoni työntekijä saattaa ajatella, että työn-tekijöiden perusteellinen kouluttaminen on työnantajan vastuulla. Mursu muistut-taa, että enää ei ole sellaista Suomea, jossa oltaisiin yhdellä työnantajalla koko työura.

– Työntekijä ei voi jäädä odottelemaan, että aloite koulutukseen tulee työnanta-jalta. Jos koulutuskutsua ei tule, siinä ei häviä kuin työntekijä.

Korhonen-Yrjänheikin mielestä työn-antajan vastuulla ei koskaan ole ollutkaan kuin organisaation kannalta hyödyllinen koulutus. Kaikki muu itsensä kehittäminen on aina omalla vastuulla.

Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa myös, että suuri osa aikuiskoulutustuesta mak-

setaan työntekijöille, jotka haluavat vaih-taa alaa.

Kohti lyhyempiä koulutuksiaVaikka keskimäärin tukea haetaan 15 kuu-kauden ajalle, kannustaa Korhonen-Yrjän-heikki etsimään lyhyempiä ja täsmällisem-piä opintokokonaisuuksia.

– Suomessa ollaan aika tutkintousko-vaisia.

Korhonen-Yrjänheikin mielestä ei ole aina järkevää opiskella pitkää tutkintoa, koska lyhyempi, hyvin suunniteltu koko-naisuus voi riittää osaamisen päivittämi-seen.

Työnantaja ei voi kieltää opintovapaata, mutta tietyin perustein työnantaja voi siir-tää sen alkamista. Korhonen-Yrjänheikki kertoo, että monelle pk-yritykselle työnte-kijän pitkä poissaolo voi olla vaikea paikka, minkä takia pk-yritykset voivat onnistua lykkäämään pitkän opintovapaan myön-tämistä.

Samaan aikaan elinkeinorakenne on menossa siihen suuntaan, että pk-yritys-ten osuus viennistä ja työllistämisestä kas-vaa. Siksi olisi yhteiskunnankin kannalta tärkeää, että pk-yrityksissäkin osaaminen pysyisi huipputasolla.

Hallitus aikoo lakkauttaa valtion suoran aikuis-koulutustuen vuoden 2017 alussa ja korvata sen lainalla. Aikeet ovat saaneet monelta taholta täys-tyrmäyksen.

Suurin osa aikuiskoulutustuen avulla opiskel-leista on nostanut koulutustasoaan. Tämä nostaa todistetusti kansakunnan menestymisen mahdol-lisuuksia.

Koska aikuiskoulutustuen suosio on ollut tasai-sesti nousussa, Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan voidaan sanoa, että aikuiskoulutustuki on ollut tehokas yksilön ja kansakunnan kilpailukyvyn nostaja.

– Tutkimusten mukaan kolmasosa ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavan 15 vuoden aikana. En ymmärrä, miksi valtio aikoo romuttaa sen etuu-den, joka mahdollistaa osaamisen uudelleensuun-taamisen.

Korhonen-Yrjänheikki kertoo, että jos hallitus ei peräänny aikeissaan, moni keskimääräinen aikuis-koulutustuen saaja joutuisi ottamaan noin 10 000 euroa lainaa, jotta voisi opiskella täysipäiväisesti. Todennäköisesti moni jättäisi opiskelematta.

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Outi Luoma-aho myöntää, että hyvin todennäköisesti aikuiskoulutustuen käyttö vähenisi huomattavasti erityisesti niiden keskuudessa, joilla aikuiskoulu-tustuen käyttöön ei liity työttömyysriskiä tai koulu-tus ei liity suoraan heidän nykyiseen ammattiinsa.

Korhonen-Yrjänheikki kuitenkin muistuttaa, että yli puolet aikuiskoulutustuen saajista, jotka lähte-vät opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan tutkin-toa, työskentelee tukea saadessaan toisella alalla. He haluavat siis varautua työelämän muutoksiin ja hakeutua alalle, jossa on töitä.

Korhonen-Yrjänheikki myös varoittaa, että käy-tännössä lisäkoulutusta haluaville tulisi järkeväm-mäksi jäädä työttömäksi ja alkaa sitten opiskella työttömyysturvan varassa.

– Tämä tulee valtiolle kalliimmaksi kuin nykyi-nen tuki.

Valtiovarainministeriön Luoma-aho kertoo, että tuen poistamisesta ei ole tehty vaikuttavuuslas-kelmia.

Jos tuen poistossa edetään hallituksen suun-nitelmien mukaan, se vaatii lainmuutoksen, jonka valmistelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tuki uhkaa romuttua 2017

TYÖNTEKIJÄN VASTUULLA ON HUOLEHTIA, ETTÄ OSAAMINEN ON YKKÖSLAATUA.

-Sanja Mursu

Sanja Mursuaikuskoulutus-asioista vastaava asiamies, TEK

Kati Korhonen-Yrjänheikkitoimitusjohtaja, Koulutusrahasto

TEK 5/2015 37

Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentu-losi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muuta-

malla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013)

myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: TEKin 45-vuotias jäsen, 50 000 euron turva.

6Esim.

€/kk*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Koulutushankkeista puhtia talouskasvuunSUOMEN TALOUDEN TILA on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nou-suun. Työllisyystilanne on verrannol-linen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nosta-nut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toiminta tapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedus-tajana ja eduskunnan valtiovarainvalio-kunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuk-sen uudistustarpeisiin. Valtiovarainva-liokunnan ja sen jaostojen asiantuntija-kuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusekto-rin ja tekniikan alan edustajat ovat tuo-neet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattami-nen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käy-tettävä kustannustehokkaasti. Ratkaise-vaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehi-tysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa koh-dennettaessa. Erityisesti on panostet-tava kasva viin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälis tymiseen. Samalla tutki-musyhteisöjä on kannustettava tulos-ten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioin nit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudis-tuksesta, jolla korkeakoulutusta kehite-tään vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Toteutuessaan hanke syventäisi tampe-relaisten korkeakoulujen välistä hallin-nollista ja opetuksellista yhteistoimin-taa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelä-mään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yli-opistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aika-kaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tule-vien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten talo-utta ja auttavat kehittämään opetuk-sen laatua . Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämi-sen. Hallitus ohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kieli valinnasta toisi laajentu-essaan työelämään yhä enemmän kan-sainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskus-teluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukes-keinen lähestymistapa on vahva voima-vara päätöksenteossa.

DI, KTM Sami SavioKirjoittaja on pir-kanmaalainen kansanedustaja (PS) ja Ylöjärven kaupungin-hallituksen toinen varapuheenjohtaja.

RATKAISEVAA ON TUTKIMUS- JA OPPILAITOSTEN KYKY TARTTUA TOIMEEN JA OTTAA ROHKEITA KEHITYSASKELIA.

TEK 5/2015 39

Näkökulm

a

Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentu-losi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muuta-

malla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013)

myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: TEKin 45-vuotias jäsen, 50 000 euron turva.

6Esim.

€/kk*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

Yhtiöiden täytyy

UUDISTUAE

lämme aikaa, jolloin monen ison yhtiön pitää rohkeasti mullistaa toimintatapojaan ja miettiä markkinoita uusiksi. Yrityskiih-dyttämö Nestholman yksi perus-taja Antti Kosunen on vakuuttu-nut, että uudistus on helpointa yhdessä startupien kanssa.

– Jos isot eivät opi tekemään yhteistyötä, ne kuolevat.

Kosusen mielestä monet isot yhtiöt ovat tajunneet yhteistyön tarpeen, mutta yhteistyön malli hakee vielä muotoaan.

– Perinteinen tapa yhtiöille on ollut ostaa kiinnostava startup ja istua se kuoliaaksi.

Kosunen viittaa tällä siihen, että tärkeä tekijä startupin menestykselle on ketterä toiminta-malli ja innostunut tiimi. Isoissa yhtiöissä taas toimintatapana ovat prosessit.

Kun prosessit lyödään startupeihin, tahti hidastuu, väki lähtee ja innovaatioita ei synny tai joku toinen ehtii ensin. Silloin kaikki häviävät.

Siksi Kosunen ja moni muu isojen yhtiöiden ja startupien yhteistyöstä innostunut puhuu aidosta kumppanuudesta. Isoissa yhtiöissä star-tupeja ei saa ajatella alihankkijoina, jotka ime-tään kuiviin, vaan kumppaneina, joiden avulla löydetään uutta liiketoimintaa.

Innovaatioiden liukuhihnallaNestholma järjestää muutaman kuukauden kiihdyttämöohjelmia, joissa startupeja men-toroidaan eteenpäin Nestolman tiimin, ulko-

puolisten opastajien ja kulloistenkin yhtiöiden edustajien toimesta.

Ideana on, että ohjelman päätyttyä startup on kirkastanut liikeidean, saanut hyvät mento-rit ja päässyt kaikin puolin hyvään alkuun. Iso yhtiö taas saa startupeista kumppaneita, joiden avulla kehittää toimintaansa tai löytää uutta lii-ketoimintaa.

Kosunen kuvailee Nestholman kiihdyttä-mötoimintaa innovaatioiden liukuhihnaksi.

– Ohjaamme startupeja niin tiukalla kontrol-lilla kuin niitä kannattaa kontrolloida.

Kosusen ammattivertaukset eivät jää tähän. Hän pitää Nestholmaa myös kiinteistövälittä-jänä ja rakennusurakoitsijana.

Kiinteistövälitysvertauksella Kosunen tar-koittaa sitä, että he parittavat startupeja ja isoja yhtiöitä. Rakentaminen taas tarkoittaa sitä, että Nestholma rakentaa startupeista paremmin isojen tarpeisiin sopivia.

– Palvelemme selkeästi isoja yhtiöitä, mutta totuus on, että startit hyötyvät eniten.

Matkalla kohti menestystäMobiilisovellusten suunnittelu- ja koodaus-työkalun kehittänyt Neonto syntyi ensimmäi-sessä Nestholman kiihdyttämöohjelmassa keväällä 2013. Pauli Ojalalla oli ohjelmaan tullessa kasa koodia ja jonkinlainen käsitys tarpeesta.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, hänellä on käsissään työkalu, jonka avulla voi suunnitella ja tuottaa valmista koodia jopa kohtuullisen monimutkaisille mobiilisovelluksille.

Yrityskiihdyttämö Nestholman tavoitteena on saada isot yhtiöt menestymään käynnistämällä yhteistyötä startupien kanssa.

Yrityskiihdyttämö Nestholman Antti Kosunen (ylh. vas.) parittaa isoja yhtiöitä ja startupeja yhteen. Microsoftin José Fernandes on ollut innoissaan yhteistyöstä. Startup-yrittäjät Pauli Ojala (vas.) ja Antti Sihlman Neontosta arvostavat erityisesti Nestholman apua verkostojen luomisessa.

→

40 TEK 5/2015

Kuva

: Ja

ri H

ärkö

nen

TAVOITTEENAMME ON TEHDÄ YHTEISTYÖLLÄ SUOMEN SEURAAVA TEOLLISTUMISEN VAIHE.

- Antti Kosunen

TEK 5/2015 41

– Emme olisi tässä ilman Nestholman apua, Ojala tiivistää.

Ojalan mielestä Nestholman hyödyt ovat tulleet esiin paitsi kiihdyttämön aikana myös sen jälkeen. Nestholma on tarjonnut mento-reita ja osaamista rahoituksen järjestämiseen.

Koska Nestholman osakkaat Kosunen, Topi Järvinen ja Jari Pasanen myös sijoittavat kiih-dyttämön startupeihin, he haluavat auttaa niitä viemään liiketoimintaansa kohti kukois-tusta ja rahastusta.

Kehityksen alkulähteilläSuomalaisten yhtiöiden kehityshalut näyt-tävät tilastojen perusteella kehnoilta. Yritys-ten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä laski viime vuonna nopeammin kuin vuosina 2009–2013.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasku jatkuu myös ensi vuonna. Kun samaan aikaan myös julkisia t&k-menoja leikataan ja yritys-tuista supistetaan, mahdollisuudet uuden kehittämiseen näyttävät huonoilta.

Sama trendi näkyy suomalaisten yritysten tuotannollisissa investoinneissa, jotka ovat vuodesta 2012 lähtien laskeneet, kun taas suu-rimmassa osassa muita kilpailijamaita yrityk-set ovat kasvattaneet investointejaan.

Monen suomalaisen pörssiyhtiönkin viime aikojen menestys on perustunut vain tehos-

Tärkeintä on intohimoStartupien menestyksen syistä löytyy monen-laisia listoja ja arvioita. Usein tärkein syy löytyy jo siitä, miksi on lähdetty startup-yrittäjäksi.

Startupit haluavat usein tehdä asioita itse ja tehdä niitä toisin. Yrittäjät haluavat usein löytää yksinkertaisia tapoja tehdä asioita jär-kevämmin.

Näin syntyy intohimo tekemiseen.Pauli Ojala ja Antti Sihlman Neontosta

vakuuttavat, että heillä on töitä tehdessään usein hauskaa. Samalla Sihlman muistuttaa, että työ on kovaa.

– Ennen kuin nousen ylös sängystä, teen töitä ja juuri ennen nukkumaan menoa teen

töitä. Nautin tästä. Tuntuisi oudolta työsken-nellä "normaalilla" tavalla.

Usein startupien intohimo tarttuu laajem-malle.

Osana Nestholman kiihdyttämö ohjelmaa Microsoft tarjoaa startupeille kolmen vuoden ajan ilmaiseksi ohjelmistoja, pilvipalveluita ja asiantuntemusta. Microsoftin teknologian ilo-sanomaa levittävä johtaja (Technology Evan-gelism Director) José Fernandes on myös mukana auttamassa startupeja eteenpäin.

– Minusta tämä on kaikkein jännittävin asia, mitä voin elämässäni tehdä. Tämä on hauskaa ja opin paljon.

tamiseen. Tämä ei pitkällä tähtäyksellä riitä. Uutta pitää keksiä, vaikka se tarkoittaisi nykyi-sen liiketoiminnan osittaista tuhoamista.

Startupeissa uuden keksiminen on taas kaiken lähtökohta. Siksi Kosusen puheista kuulee jopa isänmaallisia vivahteita.

– Tavoitteenamme on tehdä yhteistyöllä Suomen seuraava teollistumisen vaihe. Suo-men kilpailukyky on oikeasti isolta osin kiinni yhteistyökyvystä.

Yhteistyötä oppimassaKun lyödään yhteen ison yhtiön hierarkkinen organisaatiokulttuuri ja startupin kaksi hup-parityyppiä, jotka koodaavat aamusta iltaan toimistolla, ei yhteistyö ole helppoa. Jälkim-mäiset haluavat toteuttaa kuukaudessa sen kehityksen, mihin isossa yhtiössä on ollut tapana käyttää vuosi.

Kun pahimmillaan molemmilla puolilla uskotaan, että oma tapa toimia on kaikissa

Neonton Pauli Ojalalla (vas.) ja Antti Sihlmanilla on töissä usein hauskaa.

42 TEK 5/2015

Yhteistyö vaatii ongelmien tunnistamista

Nestholman kiihdyttämön toimintamallista on tehty myös tutkimusta. Nestholmassa Ylen ja Elisan kiihdyttämö-ohjelmassa projektikoordinaattorina työskennellyt Katja Meriläinen selvitti pro gradu -tutkielmassaan kokemuksia yhteistyöstä.

Meriläisen mielestä yksi tärkeimmistä opeista oli ongelmien tunnista-minen.

– Jotta iso yhtiö saa maksimaalisen hyödyn, sen pitää oikeasti tietää, mihin ongelmiin halutaan ratkaisuja.

Tämä korostui Meriläisen tekemissä tutkimushaastatteluissa, koska Ylen ajatuksena kiihdyttämössä oli pikemminkin kokeilla yhteistyötä kuin ratkaista selkeitä ongelmia.

Startupien kehityksen kannalta Meriläinen pitää tärkeänä riittävää yhdessäoloa.

– Startupit saivat hirvittävän paljon tukea toisiltaan. Ohjelmasta olisi ollut vielä moninkertaisesti hyötyä, jos oltaisiin oltu enemmän yhdessä.

Pro graduaan varten Meriläinen selvitti myös miksi yhteistyötä ylipää-tään kannattaa tehdä. Hän yhtyy Nestholman Antti Kosusen näkemyk-seen, että yhteistyö on pelastava voima.

– Iso yritys hakee koko ajan ratkaisuja, miten kehittää tuotekehitystään. Parhaiten siihen pystyy vastaamaan saman alan startup.

Kiihdyttämöohjelmaa Meriläinen pitää yhtenä parhaista tavoista yhteistyön aloittamiseen.

– Isot yritykset tietävät harvoin, mitä startup -yhteistyö vaatii. Kannat-taa ottaa avuksi asiantuntija.

Yhteistyön tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja ja innovaatiota. Toi-sena hyvänä ja helppona tapana innovaatioiden synnyttämiseen Meriläi-nen pitää hiukan kevyempää innovaatio-ohjelmaa, jossa iso yhtiö määrit-telee ongelman ja kutsuu monipuolisesti yrittäjiä ja tutkijoita pohtimaan sopivaa ratkaisua.

tilanteissa se oikea, Nestholman työ välittäjänä on myös jonkinlaista tulkkauspalvelua.

Kosunen muistuttaa, että molemmilla puolilla on synnytettävä ymmärrystä toisen näkökulmaan ja tapaan toimia.

Oppimista on ollut myös Nestholmalla. Kosunen myöntää, että konkreettisia ja jatkuvia yhteistyökuvi-oita on syntynyt liian vähän.

– Jokainen kiihdyttämöohjelma on edellistä parempi.

Erityisen lämpimästi Kosunen puhuu marraskuun puolivälissä alkaneesta yhteistyöstä Nordean kanssa.

– Nordea on poikkeuksellisen hyvä. Se ymmärtää muutoksen ja yhteistyön tarpeen.

Nordea on pystynyt Kosusen mukaan määrittä-mään tavoitteita ja ongelmia, joihin pankki tarvitsee ratkaisuja. Konkreettiset tarpeet muodostavat parem-man pohjan toimivalle ja pitkälle yhteistyölle, joka jat-kuu kiihdyttämöohjelman jälkeenkin.

julistetaan haettavaksi. Palkinnon myöntävät yhdessä TEK ja TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Tunnustus myönnetään ansioista insinöörityön alalla henkilölle tai ryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin seikkoihin. Työn omaperäisyys, luovan panoksen määrä sekä idean tai teorian soveltaminen käytäntöön ovat keskeisiä valintakriteerejä.

Tee ehdotus palkittavaksi! Sähköinen ehdotuslomake avataan verkossa 15.12.2015: www.tek.fi/palkinnot

Paperilomaketilaukset: Riitta Kärki riitta.karki@tek.fi tai puh. (09) 2291 2258

Lisätietoja: yksikönjohtaja Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi tai puh. (09) 2291 2259

Tee sähköinen ehdotus tai lähetä ehdotus liitteineen postitse osoitteella: Tekniikan akateemiset TEK, Teknologiavaliokunta, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki 31.1.2016 mennessä.

SUOMALAINEN INSINÖÖRITYÖPALKINTO 2016

Katja Meriläinen

T Y Ö K I R J A

2016

TEEKKARIN

44 TEK 5/2015

TEKSTI JA KUVITUS HEIDI-MARIA NYBLOM

Teekkarin työkirja

Tule hakemaan oma Työkirjasi!Lanseeraustempaukset järjestetään yliopistojen kampuksilla Helsingissä, Lappeenrannassa, Otaniemessä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa 1.–3.12.2015. Katso tarkemmat päivät:

www.teekkarintyokirja.fi

1. TYÖNHAKUOPASTyönhakuprosessi on pilkottu pieniin paloihin, jolloin työnhaun aloittami-nen on helpompaa. Työkirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä muun muassa työnhakudokumenttien luomiseen, työhaastatteluun sekä pitsaukseen.

2. OPISKELU & TYÖViisi eri alojen opiskelijaa kertoo, millaista lopputyön tekeminen oli

ja miten he päätyivät valitsemaansa aiheeseen.

3. KESÄ & TYÖMitä muuta kesällä voi tehdä kuin perinteisiä töitä? Lähde roadtripille,

opi uutta elokuvista tai perusta oma toiminimi.

+ Teekkarin työkirjan uudistuneilta verkkosivuilta löytyy paljon mielenkiin-toista luettavaa, kuten useiden työnantajien kanssa yhteistyössä

toteutettu kesätyöblogi. www.teekkarintyokirja.fi

Mikä on Teekkarin työkirja?Teekkarin työkirja kertoo opiskelijoille kaiken oleellisen työnhausta. Se toteute-taan vuosittain TEKin sekä teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien yhteistyönä. Sen 11 000 kappaleen painos on jaossa teknillisten yliopistojen kampuksilla ympäri Suomen joulukuun alussa.

Kuka sen tekee?Joka vuosi Teekkarin työkirjalle valitaan uusi päätoimittaja, joka on vastuussa julkaisun taitosta, toimittamisesta ja budjetista. Tänä vuonna päätoimittaja on TTY:llä arkkitehtuuria opiskeleva Heidi-Maria Nyblom. Työkirjan tekemiseen osal-listuu myös lukuisia toimittajia ja valokuvaajia, joista valtaosa on teekkareita. Työnhakuvinkit ovat TEKin ja yliopistojen urapalveluiden käsialaa.

Opiskelijoiden työnhakuopas

ilmestyy jälleen joulukuussa

kampuksille. Mitä kansien

välistä löytyy tänä vuonna? X 3

TEK 5/2015 45

VASTAAJISTA 56 PROSENTTIA työskenteli lukuvuoden 2014–15 aikana. Yli kolmasosa teki töitä säännöllisesti: 15 prosenttia koko- ja 21 prosenttia osapäiväisesti. Yrittäjänä toimi alle kaksi prosenttia vastaajista. Mitä pidemmällä vastaaja oli opinnoissaan, sitä paremmin hän koki lukuvuoden aikaisen työn vastaavan omaa opintoalaansa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista yli neljä viidestä nimesi taloudellisen tekijät syyksi työskennellä lukuvuoden aikana. Opintojen edetessä taloudellisten tekijöiden lisäksi yhä tärkeämmiksi syiksi koettiin myös oman osaamisen kehittäminen ja uratavoitteet.

1. JOKA KOLMAS OPISKELIJA TYÖSKENTELI SÄÄNNÖLLISESTI LUKUVUODEN AIKANA

YLI PUOLET TYÖSKENTELEE lukuvuoden aikana

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST TILASTOT ARTTU PIRI

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

0 %

22 %

25 %

52 %

20 %

28 %

51 %

31 %

31 %

37 %

38 %

37 %

25 %

53 %

26 %

22 %

59 %

28 %

12 %

59 %

26 %

13 %

2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 tai aiemmin

Kuinka hyvin lukuvuoden aikana tekemäsi työ vastasi opintoalaasi?

Opintojen aloitusvuosi

Opintojen aloitusvuosi

(n=114) (n=162) (n=211) (n=186) (n=238) (n=203) (n=390)

2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 tai aiemmin

Tärkeimmät syyt työskennellä lukuvuoden aikana(hyvin tärkeä tai kohtalaisen tärkeä)

6 %

34 %

38 %

83 %

14 %

46 %

41 %

75 %

13 %

58 %

55 %

75 %

12 %

66 %

67 %

71 %

29 %

67 %

71 %

67 %

33 %

77 %

83 %

69 %

35 %

75 %

78 %

80 %

Vastaajat arvioivat kaikkia syitä erikseen, joten heidän oli mahdollista arvioida useita annetuista syistä hyvin tärkeiksi tai kohtalaisen tärkeiksi. Graafi ilmentää, kuinka työn yleinen merkitys kasvaa opintovuosien karttuessa.

(n=114) (n=162) (n=211) (n=186) (n=238) (n=203) (n=390)

En osaa sanoa Täysin Jonkin verran Ei lainkaan

Opintojen edistäminen (diplomityö) Omien uratavoitteiden toteutumisen edistäminen Oman osaamisen kehittäminen Taloudelliset tekijät

TUTUSTU TEKIN PALKKA-SUOSITUKSIIN:

WWW.TEK.FI/PALKKA-SUOSITUKSET

46 TEK 5/2015

HEIKKO TALOUSTILANNE NÄKYY myös opiskelijoiden palkkakehityksessä. Palkat ovat pysyneet viime vuodet samalla tasolla.

NELJÄ VIIDESTÄ VASTAAJASTA oli töissä viime kesänä. 64 prosenttia hyödynsi kontaktejaan ja oli töissä tutulla työnantajalla; samalla kuin lukuvuoden aikana, aiempana kesänä tai aiempana lukuvuotena. Niistä, jotka eivät olleet kesällä töissä, noin kaksi kolmasosaa oli hakenut töitä. Noin puolet vastaajista koki kesätyöpaikan hankinnan vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Tänä vuonna kesätöiden saanti koettiin hieman viime vuotta vaikeammaksi.

Vuosikurssi Mediaani 1. 1 751 2. 1 800 3. 1 930 4. 2 100 5. 2 100 6. 2 200 Yli 6. 2 300 Yhteensä 2 000 Diplomityö 2 180

Taloudelliset tekijät ovat opiskelijoille tärkeä syy tehdä töitä. Palkan lisäksi töissä kehittyvä oma osaaminen ja uratavoitteet motivoivat työntekoon. Tämä selviää TEKin opiskelijatutkimuksesta.

NUMEROINA

NÄIN TUTKIMUS TEHTIIN

KUTSU TEKIN OPISKELIJATUTKIMUKSEEN lähetettiin syyskuussa kaikille TEKin opiskelijajäsenille, pois lukien tänä syksynä opintonsa aloittaneet. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 923 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 19,3. Kiitos kaikille vastanneille!

Lisää tuloksia tutkimuksen ppt-koosteessa: www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/

opiskelijatutkimus

Opiskelijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin Apple iPad mini 4 -tabletit. Onnetar suosi Matti Haapamäkeä ja Jarno Salmelaa Oulusta. Lue tämän infograafin verkkoversiosta Haapamäen ja Salme-lan ajatuksia kesätöistä:

lehti.tek.fi/opiskelijatutkimus2015

2. 95 % TEKI TYÖNANTAJANSA KANSSA KIRJALLISEN TYÖSOPIMUKSEN KESÄTÖISTÄ

3. PALKAT KESÄLLÄ 2015

Tein jotain muuta

Opiskelin (ml. opiskelija-vaihto ja lopputyön tekeminen)

Olin työtön

Olin lomalla

Jatkoin lukuvuoden aikaisessa työssäni

Tein työsuhteessa lopputyötäni

Olin opintoja sivuavassa kesätyössä, ns. "haalariharjoittelussa"

Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä, ns. "ammattiharjoittelussa"

Työskentelin tehtävissä, jotka eivät liittyneet opintoalaani

n=1463

Mitä teit kesällä 2015? (n= 2705)

Olin töissä 80 %

Mikä osaamisesi kehittyi kesätöissä? Top 6

1. Ongelmanratkaisutaidot2. Ajanhallinta ja priorisointi3. Projektinhallintataidot4. Sosiaaliset taidot5. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen6. Asenne oman osaamisen kehittämiseen työelämässä

Toteutuneet mediaanipalkat kesällä 2015, brutto €/kk

30 %

7 %

14 %

17 %

12 %

4 %

6 %

4 %

5 %

TEK 5/2015 47

TEKSTI HENNA IKÄVALKO

Kesällä 1965 Teknillisen korkea-koulun (TKK) karsintakursseille tulleet opiskelijat saivat yllätyksek-seen ilmoituksen, että he voisivat ilmoittautua opiskelemaan myös Tampereelle. Poliittisen ilmapii-rin käännyttyä suotuisaksi teknil-

lisen korkeakoulutuksen lisäämiselle, päätettiin Tampereelle perustaa TKK:n alaosasto, joka saisi vähitellen kehittyä itsenäiseksi korkeakouluksi. Syyskuussa 1965 aloittaneelle upouudelle ala-osastolle valittiin yhteensä 110 kone-, sähkö- ja rakennusosaston opiskelijaa.

Tampereella opiskelevien teekkareiden edun-valvontaa kaavailtiin aluksi Espoo-vetoiseksi. Jokainen kolmesta Tampereella toimineesta osastosta sai valita yhden opiskelijan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) ja jäsenis-

50 VUOTTAteekkarielämää Tampereella

Ennakkoluulotonta, ripeää ja kekseliästä.

Näin määriteltiin teekkaritoiminta

tamperelaisittain jo 1960-luvun loppupuolella.

Kuva

: Ant

uri-

lehd

en a

rkis

to

Vuonna 1981 ryhmä teekkareita ja liikuntavammaisia kulki Suomen halki tavoitteenaan vaikuttaa asenteisiin ja lainsäädäntöön. Invalidiliiton edustajien kanssa Esteet pois -kampanjaa suunnittelemassa teekkarit Kari Kankaala (edessä vas.), takana vasemmalta Risto Pihlaja, Heikki Karjalainen, Mikko Terho ja Antti Juva sekä istumassa Seppo Markku.

Ensimmäinen naisfuksi aloittaa opiskelun.

Wappulehti Tamppi ilmestyy ensimmäisen kerran.

1967 1978Ensimmäinen teekkarikaste. Suomen neito saa lakkiinsa tupsun.

Tampereen teknillinen korkeakoulu itsenäistyy ja ylioppilaskunta perustetaan.

1966 1972Teknillisen korkeakoulun alaosasto aloittaa Tampereella.

Ensimmäinen tamperelainen Wappulehti Tamppaani julkaistaan.

1965 1970

48 TEK 5/2015

Kuva

: Ant

uri-

lehd

en a

rkis

to

SYKSYLLÄ 2008 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta avasi oman Teek-karimuseon. Sen pysyvissä näyttelyissä voi perehtyä muun muassa Tampereella vuo-sien saatossa tehtyihin jäyniin ja tempauk-siin. Nähtävillä on myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Teekkarikasteessa vuonna 1966 käytetty asuste. Museo on jaettu tee-moittain ja siellä käydään läpi fuksin tai-val teekkariksi. Lisäksi museosta voi löytää vastauksen esimerkiksi siihen, mistä opis-kelijahaalarit ovat saaneet alkunsa taikka missä kaikkialla teekkarit ovat saunoneet Tampereella.

Museossa teekkari-kulttuurin kulmakiviä

tön väliseksi yhdyshenkilöksi. Toimintaa johta-maan ja valvomaan valittiin diplomi-insinööri Markku Kaivola. Syksyllä 1965 Tampereen uuden kauppaoppilaitoksen luentosalissa Kale-vassa muodostettiin hallitus nimeltään Tam-pereen Teekkarien raati. Raadin puheenjohta-jaksi valittiin insinööristä diplomi-insinööriksi opiskeleva Pertti Sarkomaa. Teekkareille luo-tiin työjärjestys, joka määritteli Tampereelle kil-tamaisen organisaation.

Keväällä 1972 annetussa laissa itsenäi-sestä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (TTKK) ei ollut mainintaa ylioppilaskunnasta. Asetus TTKK:n ylioppilaskunnasta (TTKY) saa-tiin voimaan vasta marraskuussa 1972, sen jäl-keen kun opiskelijat olivat boikotoineet korkea-koulun hallintoon osallistumista.

Klubielämää ja koskikasteEnsimmäisen pääsihteerin Tampereen Teekka-rit sai vuonna 1969. Mikko Pirhonen hoiti virkaa osa-aikaisena kevätlukukauden ajan.

Pirhosen mukaan niin hän kuin moni muu-kin innokas teekkarinalku tuli vihityksi yli-oppilaiden rientoihin Pirkanhovin lauluil-loissa ja sittemmin omassa klubitoiminnassa. Klubi toimi aluksi opiskelija-asuntola Domuk-sen kellari tiloissa. Pirhonen kertoo, että klubilla kajahteli laulun lisäksi joskus olutpullo seinään tai oveen tuli reikä, mutta nämä jäivät mieleen vain hauskoina muistoina.

Vuonna 1970 Tampereen Teekkareista tehtiin oikeustoimikelpoinen yhdistys, jotta Teekkariklubin tilaisuuksiin saatiin oluenmyynti lupa. Koska klubin toimintaan kuului olennaisesti teekkarihengen istuttami-nen uusiin opiskelijoihin, perinteet velvoitti-vat luomaan Tampereellekin näkyvän ja kuu-luvan teekkarikulttuurin. Muutamien sähkö-osastolaisten hullusta päähänpistosta alkunsa saaneesta teekkarikasteesta tuli tamperelaisten teekkarien näkyvin ja kestävin perinne. Kos-keen on kastettu jo vuodesta 1969 lähtien myös kunniateekkareiksi ihmisiä, joille ylioppilas-kunta on ollut kiitollinen tai joiden kanssa on haluttu päästä sujuvaan keskusteluyhteyteen.

Toisaalta vuosien kuluessa myös ylioppilas-kunnan asiapitoinen toiminta kehittyi. Opinto-demokratia nousi tapetille ja yhteistyötä vahvis-tettiin esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n kanssa.

Juhlahumua kampuksellaNykyään TTKK on Tampereen teknillinen yli-opisto (TTY) ja TTKY vastaavasti Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY). Ylioppilaskunnan toimisto, killat ja ammatti-ainekerhot sijaitsevat TTY:n laajaksi kasva-neella kampuksella Hervannassa. Opiskelijoilla on pääsy kaikkina aikoina kampuksen tiloihin, minkä nykyteekkarit ovat kokeneet viihtyisänä.

TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Teemu Viljamäki kertoo, että teekkarikulttuurin ydin on säilynyt samana, vaikka vivahteet muuttuvat vuosien myötä. Se on yhdessä tekemistä ja hup-suttelua, josta välillä syntyy jotain järkevääkin.

Tänä vuonna TTY ja sen ylioppilaskunta ovat juhlineet yhdessä 50-vuotista taivalta nel-jänä eri pääajankohtana. Helmikuussa vietet-tiin TTYY-viikko, vapun aikaan juhlittiin kaksi viikkoa tamperelaista teekkariwappua, luku-vuoden avajaisviikolla järjestettiin opiskelijoi-den ja henkilökunnan yhteinen KampusFest sekä vuosijuhlaviikolla järjestettiin teekkari-perinteistä kertovia tapahtumia.

Kansalle ehkäpä näkyvimpänä tapahtumana oli lokakuun loppupuolella järjestetty Lakki päähän -tempaus, jonka ansiosta tupsulakki päässä kulkevia teekkareita ja diplomi-insinöö-rejä sai ihmetellä ympäri Tamperetta.

Vaikka teekkarikulttuuri on etenkin juhla-vuonna näkyvin osa ylioppilaskunnan toimin-taa, ei kaikesta ole kiittäminen pelkästään yli-oppilaskunnan toimiston väkeä. Näyttävät tapahtumat eivät olisi mahdollisia ilman teek-karihenkeä ja vapaaehtoisia. Eivätkä ylioppilas-kunnan tavoitteet paremmasta tekniikan alan opetuksesta tai hyvinvoivista opiskelijoista katoa juhlahumunkaan keskellä.

Lähde: Koskessa kastetut, teekkarieloa Tampereella 1965-2002. Sara Riihimäki – Kaisa Suomala.

PERINTEET VELVOITTIVAT LUOMAAN TAMPEREELLEKIN NÄKYVÄN JA KUULUVAN TEEKKARIKULTTUURIN.

Teekkarilakki täyttää 100 vuotta.

TTY ja TTYY täyttävät 50 vuotta.

1993 2015Internet tulee tiedotukseen.

Tammerkoskessa kastetaan tuhat fuksia.

1990 2000Ensimmäinen fuksipalapeli ja ensimmäinen fuksi kiertoajelu nivelbussilla, eväinä tietysti mustaa makkaraa.

Ylioppilaskunta saa laulu kirjan, kun noin ensimmäinen Rasputin toimitetaan.

1987 1995

TEK 5/2015 49

Tuorein tunnustus Taneli Riiho-sen uusia uria aukovalle työlle on TEKin ja TFiFin (Tekniska Före-ningen i Finland) vuoden 2015 väitöskirjapalkinto. Mutta se ei ole ensimmäinen arvostuksen osoitus hänen väitöstyölleen.

”He and his thesis are exceptional cases”, kirjoittaa Riihosen väitöstyötä ohjannut Ste-fan Werner kirjan takakannessa. Näin on myös numeroiden valossa. Harvan juuri väitelleen tutkijan tutkimuspapereihin on viitattu yli 1 400 kertaa. Aalto-yliopiston tutkija Riiho-nen tuli väitöstyöllään käynnistäneeksi koko-naan uuden tutkimusalueen. Hän kyseenalaisti vallitsevan tieteellisen totuuden ja osoitti, että tulevaisuuden radioverkkojen tiedonsiirto-kapasiteettia voidaan kasvattaa huomattavasti.

Nykyisten 4G-kännykkäverkkojen tukiase-man peittoalueen koko vaihtelee sadoista met-reistä muutamaan kilometriin. Yksittäisen tuki-aseman peittoaluetta voidaan laajentaa moni-hyppyisillä teknologioilla: kännykkäpuhelu ohjautuu tukiasemalle hyppien välitinlaittei-den kautta.

– Välittimet ovat samanlaisia verkkolaitteita kuin matkapuhelinverkon tukiasemat, mutta ne voi sijoittaa vapaammin. Tukiasema tarvit-see toimiakseen valokuitukaapelin, välitin vain sähköä. Välittimien käytöllä on sama vaikutus kuin tukiasemaverkon tihentämisellä, Riiho-nen selvittää.

Half-duplexista full-duplexiinJos matkapuhelinverkko hyödyntää langat-tomia välitinlaitteita, vältytään valokaapelin

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT ABBY KRAFTOWITZ

Tutkija Taneli Riihonen näytti väitöstyössään, miten seuraavan sukupolven kännykkäverkon tiedonsiirtokapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa. Radiotaajuuksien ruuhkautuessa tämä oivallus on kullanarvoinen.

tuplaa 5G-verkon välityskyvyn

VUODEN VÄITÖSKIRJA

TANELI RIIHOSEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1981

19902001

2002

2005Nokia Research Centerin diplomityöntekijä pohtii ensi kertaa full-duplex-tiedonsiirron mahdollisuutta. ”Tutkin jo diplomityössäni välittimiä, mutta en vielä full-duplex-tekniikkaa.”

Riihonen kirjoittaa ensimmäisen tieteellisen paperinsa opiskeltuaan vuoden sähkötekniikkaa.

Riihonen aloittaa sähkötekniikan opinnot TKK:lla. ”Tein valinnan Oulun ja Otaniemen välillä. TKK:lla oli parempi maine.”

Nuori koululainen törmää ensi kertaa mobiilin tiedonsiirron ongelmiin perheen matkailuautossa. ”Pohdin miksi televisiota ei pysty katsomaan ajon aikana.”

Taneli Riihonen syntyy Ristijärvellä Kainuussa.

50 TEK 5/2015

tuplaa 5G-verkon välityskyvyn

20062007 Riihonen saa vuoden parhaalle

TKK:lta DI:ksi valmistuneelle jaettavan McKinsey-palkinnon.

Valmistuu DI:ksi, aloittaa TKK:n tutkijana. ”Se on ollut aina selvää, että haluan tutkijaksi.”

20152014

Riihonen saa TEKin ja TFiFin väitöskirjapalkinnon.

Väitöstyö ”Design and Analysis of Duplexing Modes and Forwarding Protocols for OFDM(A) Relay Links” hyväksytään. Hän aloittaa marraskuussa vierailevana tutkijana Columbian yliopistossa New Yorkissa.

kaivamiselta maahan, mutta törmätään uuteen ongelmaan. Radioaalloilla on ruuhkaa, ja samantaajuiset radiolähetykset häiritsevät toi-siaan. Lähetys ja vastaanotto täytyy tehdä joko eri taajuuksilla tai eri aikaan.

Vanhan ajan radiopuhelimissa vuorotte-lusta huolehti tangenttinappi, jota painet-tiin aina puhuessa. Tämä on alkukantainen half-duplex -järjestelmä. Yhteys on kaksi-suuntainen, mutta lähettäviä osapuolia voi olla vain yksi kerrallaan.

Digitaalisissa langattomissa verkoissa ongelma taas ratkaistaan monimutkaisen sig-naalinkäsittelyn keinoin. Samaan kanavaan pakataan satoja puheluja, mutta radioyhteys toimii edelleen vain yhteen suuntaan kerral-laan. Vuorottelua tehdään monin eri tavoin: tietoa siirretään hieman toisistaan poikke-avilla taajuuksilla (taajuusjakoinen järjes-telmä), eri aikaan (aikajakoinen järjestelmä) tai erottelemalla samantaajuiset lähetykset toisistaan koodeilla.

Vuonna 2005 Riihonen oli töissä Nokian tut-kimuskeskuksessa tekemässä diplomityötään matkapuhelinverkon välitinlaitteista. Tuolloin hän tuli ensi kertaa pohtineeksi, voisiko väli-tinlaite vastaanottaa ja lähettää dataa samanai-kaisesti – samalla taajuudella. Tällainen aidosti kaksisuuntainen full-duplex -välitin mullistaisi langattoman tietoliikenteen periaatteet.

– Tämä on aikaisemmin oletettu mahdotto-maksi. Väitöstyöni suurin saavutus oli tämän totuuden kyseenalaistaminen, Riihonen toteaa.

Taneli Riihonen on post doc -tutkijavaihdossa

Columbian yliopistossa New Yorkissa, joten

palkintokahvit kotimaassa juodaan

myöhemmin.

TANELI RIIHONEN TULI VÄITÖSTYÖLLÄÄN KÄYNNISTÄNEEKSI KOKONAAN UUDEN TUTKIMUSALUEEN.

→

TEK 5/2015 51

Väitöstyössä kiinnostava ajatus jalostui tie-teelliseksi tiedoksi. Riihonen esittää väitös-kirjassaan, että välittimien kannattaa usein lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti samalla taajuudella, huolimatta niiden itse itselleen aiheuttamasta häiriöstä. Riihonen kehitti myös erilaisia signaalinkäsittelymene-telmiä, joilla häiriöitä voidaan vähentää. Kai-ken lisäksi hänen laskennallinen suorituskyky-analyysinsa osoitti, että konsepti myös toimii. Käytännön testit odottavat vielä tulevaisuu-dessa, sillä tutkijan esittämiä verkkolaitteita ei vielä kukaan ole rakentanut, alkeellisia proto-tyyppejä lukuun ottamatta.

Väitöksestä tuli järkäleRiihosen esittämä full-duplex -tiedonsiirto on uusi lupaava konsepti, joka kiinnostaa tutki-joita ympäri maailman. Siitä on muutamassa vuodessa kehkeytynyt perustutkimusvaiheessa oleva teknologia, joka voi tulevaisuudessa mul-listaa langattoman tietoliikenteen periaatteet. Jos sama taajuusalue voidaan hyödyntää sekä lähetyksessä että vastaanotossa, tiedonsiirto-kapasiteetti taajuuskaistaa kohti voidaan par-haimmillaan jopa kaksinkertaistaa.

Riihosen väitöstyön viitatuin paperi käsit-telee sitä, miten päästä eroon samalla taajuu-della lähettävää ja vastaanottavaa välitinlai-tetta vaivaavasta itse-interferenssistä. Vuonna 2011 julkaistu paperi on kerännyt jo yli 200 viittausta.

Itse väitöskirja on melkoinen järkäle. Yli 300-sivuinen monografia pohjautuu kaikki-

RS/SS

RS/SS

RS/SS RS/SS

RS/SS

RS/SS

RS/SS

RS/SS

RS/SS

RS/SSRS/SS

RS/SS

RS/SSRS/SS

RS

OPERATOR NETWORK

aan 50 tieteelliseen artikkeliin, konferenssi-paperiin ja yhteisjulkaisuun toisten tutkijoi-den kanssa.

Väitöksensä kirjoitusvaiheessa Taneli Rii-honen meni professori Risto Wichmanin huo-neeseen kertomaan, että haluaisi vielä tutkia erästä asiaa.

– Sinulla on materiaalia jo kahteen tai kol-meen väitöskirjaan, kuului vastaus.

Vastaväittäjänä toimi saksalaisprofessori Robert Schober, joka on yksi langattoman tiedonsiirron huippututkijoista maailmassa. Hänkin oli vaikuttunut Riihosen aikaansaan-noksista.

– Hän kirjoitti aika ylistävän lausunnon väitöskirjasta.

Samaa mieltä oli myös TEKin ja TFiFin vuo-den väitöskirjan valintaraati. Riihonen oli pal-kintotoimikunnan ylivoimainen suosikki 22 ehdokkaan joukosta. Kaikki toimikunnan jäsenet asettivat hänet ykköseksi.

– Taneli Riihosen työ on myös kansainvä-lisen mittapuun mukaan korkeatasoinen ja hyvin tehty. Työn uraauurtavat tulokset ovat luoneet perustan tällä hetkellä laajalti ympäri maailman tehtävälle tutkimukselle, perusteli raati valintaansa.

Oliko 7 500 euron väitöskirjapalkinto yllätys? – Oli se. Kuulin kyllä, että työtä oli ehdotettu,

mutta olin unohtanut koko asian.

Käyttöä 5G- ja WLAN-verkoissaTulevaisuuden radioteknologiat ovat parhail-laan suunnitteilla. Kukaan ei vielä tiedä, mille

"HALUAN TEHDÄ AKATEEMISEN URAN,

JA PÄÄASIASSA SUOMESSA."

Monihyppyinen tiedonsiirto Välittimien käyttö matkapuhelinverkossa moninkertaistaa yhden kännykkätukiaseman peittoalueen. Puhelu ohjautuu tukiasemalle yhden tai useamman välittimen kautta.

RS = tukiasemaRS/SS = välitin

Data

52 TEK 5/2015

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina?”Aika arkinen tavoite: haluaisin tehdä töitä Suomessa, palvella yhteiskuntaa, tehdä tutkimusta ja opettaa seuraavaa tutkija-sukupolvea. Ei sen kummempaa.”

LempiharrastusSuunnistus, purjelento ja sienestys.

SuosikkileikkikaluBumerangi. ”Useampana kesänä olen käynyt heittelemässä. Tyynellä säällä saan heitettyä niin, että saan kopin. Pitäisi opiskella vähän lisää aerodynamiikkaa, että ymmärtäisi lentoradan ja miten bumerangia pitäisi taivuttaa, että sen saisi lentämään juuri oikealla tavalla.”

Taneli Riihonen vastaa Skype-puheluun lokakuisena perjantai-aamuna Manhat-tanilla, Columbian yliopiston kampuksella sijaitsevassa vierailija-asunnossaan. Rii-hosen koti ja työpaikka on sijainnut kes-kellä New Yorkia marraskuusta 2014. Tuolloin hän lähti postdoc-tutkijavaih-toon yhteen maailman Top 10 -huippu-yliopistoista.

Mitä on tutkijan ohjelmassa viikonloppuna? – Sunnuntaina menen juoksemaan Staten Islandin puolimaratonin, Riihonen kertoo.

Tutkimustyön ohessa hän yrittää harrastaa liikuntaa vähintään joka toi-nen päivä.

– Juoksemalla pidän kuntoa yllä. Suunnistaminen ei ole kovin hauskaa jos ei ole kunnossa.

Kainuulaissyntyisen Riihosen lempi-harrastukset ovat suunnistus, purjelento ja sienestys. Mahdollisuudet niihin kes-kellä Manhattania ovat varsin rajalliset.

– Suunnistamassa kävin viimeksi kesällä 2014, tänä kesänä ehdin purje-lentämään pari keikkaa Räyskälässä, Riihonen kertoo.

Tutkimustyö yhdessä maailman huip-puyliopistoista ei Riihosen mukaan juuri

poikkea Aalto-yliopistosta. Riihonen vii-meistelee parhaillaan viimeistä tieteel-listä artikkelia full-duplex-aiheesta.

– Ajattelin perehtyä muihinkin aihei-siin, mutta vielä jäi vähän hampaanko-loon.

Suuri ero Aalto-yliopiston arkeen on elämänrytmi. Opiskelijatkin tekevät Columbiassa ympäripyöreitä päiviä.

– Luennoin täällä syksyn ajan kurssia, jonka luennot alkavat seitsemän jälkeen illalla. Aallossa se ei tulisi kuuloonkaan, täällä se on aivan tavallista.

Riihosen tutkimustyöllä on aikamoista kaupallista potentiaalia. Lähes jokaisella ihmisellä on jo matkapuhelin taskussaan, ja verkkojen toimivuutta parantavat inno-vaatiot ovat rahanarvoisia. Haluaisiko Riihonen mukaan kaupallistamaan tutki-mustaan? Ei kuulemma erityisemmin. Myös paluu Suomeen on selviö.

– Kahdesta asiasta olen varma: haluan tehdä akateemisen uran, ja pää-asiassa Suomessa, Riihonen pohtii.

Tähänastisen uran huippuhetki oli aurinkoinen väitöspäivä kesällä 2014. Mikä voisi olla tutkijan huippuhetki tule-vaisuudessa?

– Tutkijan elämä on kyllä arkista. Haluaisin tehdä reilut 30 vuotta hyvää tutkimusta.

Ristijärveltä Manhattanillekaikille teknologioille seuraavan sukupolven matkapuhelinverkot perustuvat, mutta yksi asia on varma. Tiedonsiirtokapasiteettia tarvitaan lisää, ja radiotaajuudet ovat rajalliset. Riihonen arvioi, että radiotaajuuksien edelleen ruuhkau-tuessa full-duplex-radioteknologian maailman-laajuinen markkina-arvo voi olla jopa satoja miljardeja euroja.

Riihosen väitöstyössä esitetään melkoisen valmis resepti full-duplex-lähetinten hyödyntä-miseksi seuraavan sukupolven matkapuhelin-verkoissa. Yksi väitöskirjan uusista ideoista on lähetystehon älykäs säätö. Sillä päästään tehok-kaasti eroon full-duplex-välittimen itselleen aiheuttamista häiriöistä. Toinen uusi tutkimus-oivallus on algoritmi, joka valitsee älykkäästi full- ja half-duplex-tilojen välillä lähetyksen aikana. Jos full-duplex-lähetyksen itsehäiriöt kasvavat niin suuriksi, että kasvaneen tiedon-siirtonopeuden hyödyt ulosmitataan, siirtyy välitin perinteiseen half-duplex-tilaan.

Tietoliikenneteollisuus pohtii parhaillaan full-duplex-teknologian käyttöä niin 5G-matka-puhelinverkossa kuin tulevissa WLAN-stan-dardeissa. Matkapuhelinverkon välitinlaitteista alkanut tutkimustyö voi tulevaisuudessa yleis-tyä myös muissa radiovastaanottimissa ja -ver-koissa.

Riihonen ei tiedä, joko hänen väitöstään luetaan Nokian ja Ericssonin kaltaisten verkko-laitevalmistajien tuotekehitysosastoilla. Perus-tutkimuksesta tuotekehitykseen on pitkä matka.

– Tämä on enemmänkin uuden idean esiin-tuontia, tutkija toteaa vaatimattomasti.

TEK 5/2015 53

TEK PALVELEE Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2015 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2015.

Lisätietoa jäsenmaksuista

TEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jasenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet).Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Tekniikan akateemiset TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121www.tek.fiS-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys .......www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero..............................................2291 2345

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, uravalmentaja ..............................................2291 2274Simo Kokko, uravalmentaja........................2291 2272Arja Lindfors, uravalmentaja......................2291 2230Satu Myller, uravalmentaja.........................2291 2249Riku Rimmi, uravalmentaja.. .......................2291 2207Heidi-Maria Nyblom, Teekkarin työkirjan päätoimittaja ............. 2291 2271

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ......................................... tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, tutkimuspäällikkö ........2291 2563 Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tuunia Keränen, palkkatutkija ..................2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Katariina Rönnqvist, toimittaja-tiedottaja..2291 2277Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija....2291 2565

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja ..............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöjohtaja...........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaJari Jokinen, yksikönjohtaja......................2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso projektit ...........................2291 2281Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija...............................................2291 2283Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261

NeuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ....2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Hanna Huotari, asiamies ............................2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija ...................2291 2288Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Ida Rantanen, teekkariasiamies ......... 044 383 1065Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantalappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamies .................. 040 049 7282Liisa Salminen, teekkariyhdysmies ... 040 754 0502

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1, 90590 Ouluoulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamies .................. 040 507 0736Tero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperetampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamies .............. 040 080 2300Mikko Grönlund, teekkariyhdysmies .. 040 761 9767

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turkuturku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies ..............040 574 6668Jukka Koivisto, teekkariyhdysmies .... 040 755 7707

Uudenmaan aluetoimistoJämeräntaival 4, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150 Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies ......................050 414 5226Kim Kavander, teekkariyhdysmies........050 301 1931

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ........... 040 705 789554 TEK 5/2015

Urailloissa on kouluttajina vierailevia oman alansa asiantuntijoita. Tilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Tämän syk-syn aikana jäsenet ovat päässeet kehittämään muun muassa puhetaitojaan puhevalmentaja

Juhana Torkin opastuksella, keskittymiskykyään mindful-nessin avulla sekä viisasta päätöksentekoa filosofian toh-tori Tapani Riekin ohjein.

– Uraillat ovat olleet suositumpia kuin koskaan aiem-min. Jäsenet ovat yhä valmiimpia kehittämään omaa osaamistaan ja tiedostavat sen tärkeyden, kertoo uraval-mentaja Arja Lindfors TEKin urapalveluista.

– Urailtojen tavoite on kehittää TEKin jäsenten kilpai-lukykyä työmarkkinoilla. Monet ovat kokeneet esimerkiksi esiintymis- ja viestintätaitojensa parantamisen hyödylli-seksi. Näitä aiheita käsitelläänkin myös ensi kevään urail-loissa. Jäsenten palautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Haluamme tarjota jäsenille parasta asiantuntemusta ja sopivia aiheita mahdollisimman monelle, Lindfors sanoo.

Moni syksyn suosittu teema toistuu keväällä. Koulutuk-siin voi ilmoittautua TEKin verkkosivujen tapahtumakalen-terista.

Kannattaa seurata tapahtumakalenteria ja TEKin jäsenkirjettä, sillä uraillat täyttyvät nopeasti!

www.tek.fi/tapahtumakalenteri

Oivalluksia urailloista

PALVELUT JÄSENILLE

TEKSTI JOHANNA TYNKKYNEN

KEVÄÄN 2016 TEEMOINA MUUN MUASSA:

Muutos ja minä, Sirpa Etzell, AS3 Jotain uutta uralle – mitä ja miten?

Riikka Pajunen, Montevista Oy Miten syntyy vaikuttava puhe-esitys?

Juhana Torkki, Puhevalta Työtyytyväisyyttä ja keskittymiskykyä

mindfulnessin avulla, Aleksi Litovaara, Laidback Productions Ltd

Millainen yrittäjä minä olisin? Outi Hägg, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Viisas pääsee vähemmällä – hallitse aikaa ja vähennä kiirettä, Sampo Sammalisto, Think Solutions Oy

Millainen yrittäjä minä olisin? "Sain uusia näkökulmia yrittäjyyden tarkasteluun. Itsetutkis-kelua korostettiin, mikä oli oikein hyvä neuvo!"

TEKin uraillat ovat jo pitkään tarjonneet jäsenille tietoa ja oivalluksia erilaisista työelämään liittyvistä aiheista.

Jäsenten palautetta urailloistaMiten syntyy vaikuttava puhe-esitys? "Kouluttaja oli hyvä. Olin etukäteen hyvin skeptinen, ja ajatte-lin, että tilaisuudessa korostettaisiin puhujan ominaisuuksia. Oli todella mahtavaa, että koulutuksessa keskityttiin syvälli-semmin hyvän puheen rakennusprosessiin."

Muutos ja minä "Luennoitsija sai hyvin aktivoitua kuulijoita keskustelemaan omista näkemyksistään muutokseen liittyen."

Työtyytyväisyyttä ja keskittymiskykyä mindfulnessin avulla"Kiitokset innostavasta illasta! Käytännön harjoitteet auttoi-vat teeman sisäistämisessä."

Jotain uutta uralle – mitä ja miten? "Urailta oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä, kompakti paketti. Hyvä materiaalipaketti. Kouluttaja erinomainen."

TEK 5/2015 55

Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen "TEK-ristikko". Vastausten on oltava perillä 15.1.2016 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.

Nimi..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka....................................................................................................................................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Puhelin.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

TEKNIIKAN IHMEITÄ

B-RYHMÄN RALLIAUTOT, nuo 1980-luvun alun putkirunkoiset lasi-kuituhirviöt, elävät edelleen monen muistoissa.

900 kiloa, jopa 700 hevosvoimaa. Kun kansainvälinen autourheiluliitto FISA päätti 1980-luvun taitteessa sallia nelivetoiset ajokit ja määrit-teli uuden ralliautoluokan MM-mit-telöihin, ei kukaan tiennyt mitä tästä seuraisi.

Hannu Mikkolan ohjastama Audi Quattro antoi esimakua tulevasta debytoidessaan vuoden 1981 Monte Carlo -rallissa. Mikkola johti rallia minuuteilla ennen keskeyttämistään.

Vuonna 1982 esitellyn B-ryh-män säännöt olivat hyvin vapaat. MM-mittelöitä vuodet 1983-84 hal-linnut Audi Quattro muistutti vielä etäisesti sarjavalmisteista mallia, mutta keskimoottoristen Peuge-otin 205 Turbo 16:n ja Lancian Delta S4:n ainoa yhteys esikuvaansa oli etäisesti alkuperäistä pikkuautoa muistuttava lasikuitukori. Konehuo-neessa muutokset olivat vieläkin dramaattisempia. Ilmoitetut teholu-kemat olivat 500 hevosvoiman paik-keilla, mutta tarvittaessa ahtopai-neita nostamalla päästiin lähelle 1 000 hevosvoimaa.

Ralliautojen ajettavuus ei valitet-tavasti parantunut huikeasti kasva-neiden teholukemien tahtiin. Yleisö oli tästä vain riemuissaan, olihan meno näyttävää. Pian alkoi kuitenkin tapahtua.

Joaquim Santosin Ford RS200 syöksyi vuoden 1986 Portugalin ral-lissa yleisön joukkoon. Kolme kat-sojaa kuoli, kymmeniä loukkaantui. Myöhemmin samana vuonna Lan-cia Delta S4 ajanut Henri Toivonen ja hänen kartanlukijansa menehtyi-vät ulosajossa Korsikalla. Ford ja Audi vetäytyivät ralleista, ja B-ryhmä jäi historiaan.

TEKSTI JA KUVA PETJA PARTANEN

Maailman nopein ralliauto

Audin vuonna 1980 esitelty Quattro-malli aloitti rallin nelivetokauden ja hallitsi

lyhytikäisen B-ryhmän kahta ensimmäistä kautta. Nykyiset

WRC-autot pystyvät jo samoihin kisanopeuksiin, mutta

eivät pärjää näyttävyydessä tultasyökseville, mutta hankalasti ajettaville

B-ryhmäläisille.

TEK 5/2015 57

LEHTI.TEK.FI

OSAAMISEN

Näin kaupan ala pääsee

menestyksen tielle

edunvalvontaTyökaluja stressin

taltuttamiseen

työelämä!

IMUSSA

lehti.tek.fi

Jaakko Okkonen:

Digillä joustoa,

roboteilla tehoa

tek-vaikuttaja

50 VUOTTA TEEKKARIELÄMÄÄ

TAMPEREELLAS. 48

20.11.2015

MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5

VAIN VERKOSSA

→ Palkintoja ja päätöksiä

→ TTY:n parkkipaikat saivat älyä

→ Slushista näkemystä osaamisen kehittämiseen

Tämän lehden ilmestyessä TEKin ylin päättävä elin, jäsenäänestyksellä valittu valtuusto, on koolla päättämässä järjestömme ensi vuoden toi-mintasuunnitelmasta ja budjetista. Raportti päätöksistä ja kokouksen tunnelmista julkaistaan verkkolehdessä viimeistään maanantaina 23.11. Kokouksen yhteydessä jaetaan myös vuotuiset palkinnot parhaasta tek-niikan alan väitöskirjasta ja diplomityöstä sekä matemaattis-luonnon-tieteellisen alan pro gradu -työstä. Palkittu väitöstyö on esitelty jo tässä lehdessä; kahden muun palkinnon saajat ja työt julkistetaan verkkoleh-dessä.

lehti.tek.fi/syysvaltuusto2015 lehti.tek.fi/opinnaytepalkitut2015

Tampereen teknillisellä yliopistolla vaihdettiin 1970-luvun parkkitolpat uusiin, älykkäisiin tolppiin. Autot lämmitetään vain kylmällä ilmalla ja jokainen 540 paikasta sopii myös sähköauton lataukseen. Pysäköin-ninvalvonta hoituu Googlen älylasien tai tabletin kameran avulla.

lehti.tek.fi/etolppa

TEK oli mukana Slushissa ja TEK-lehti keräsi jäsenten kannalta mielen-kiintoisimmat aiheet ja puheenvuorot. Esillä oli muun muassa isojen yhti-öiden ja startupien yhteistyötä, sähköautoasiaa ja designin tärkeyttä. Lisäksi TEK kysyi startup-yrittäjiltä, minkälaista osaamista startupit tar-vitsevat ja mistä osaamisesta Suomessa alkaa olla jo puute. Näkemykset tarjoavat TEKin jäsenille hyviä vinkkejä oman kilpailukyvyn kehittämiseen.

lehti.tek.fi/slush

Lukijapalautteita

Viime lehden tiimoilta lukijoita näyt-tää kiinnostaneen eniten tutkija Ant-toni Jaakkolan tie tohtoriksi. Jokamiehen laserkeilain 3D-mallintaa maailman -jutun luki tai selasi lähes 69 prosenttia lukija-kyselyyn vastanneista. Juttu sai vastaa-jilta myös parhaan arvosanan ja oli kyselyn perusteella lehden pidetyintä sisältöä.

Moni oli lukenut tai selannut myös TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin pääkirjoi-tuksen paikallisesta sopimisesta sekä TEK 4 -lehden pääjutun TEK on kyllä-liike. Par-haat arvosanat lukijoilta saivat Jaakkolasta ja laserkeilaimista kertoneen jutun lisäksi maailman parhaasta taittopyörästä kerto-nut juttu sekä historiallinen katsaus nais-ten asemaan teekkarimaailmassa.

Sanallisissa palautteissa kiiteltiin jut-tuja paikallisesta sopimisesta ja teekkarei-den ketterästä vaateyrityksestä. Lisää jut-tuja toivottiin tekniikan alan startupeista, uusista innovaatioista, eri maiden vertailua sekä tulevaisuuden uusista aloista.

”Pienet uutiset ja jutut ovat lehden suola.”LUKIJAPALAUTE, TEK 4/2015

"Ei olisi pahitteeksi, jos Fingerpori olisi mukana."LUKIJAPALAUTE, TEK 4/2015

TEK on

Paikallinen sopiminen vaatii reilua peliä

työelämä

Työsuhdekeksinnöstäkohtuullinen korvaus

lakitieto

!

KYLLÄ-LIIKE

lehti.tek.fi

Matti Vähä-Heikkilä:Kuunnelkaa opiskelijoita

tek-vaikuttaja

TÖISSÄ ULKOMAILLA: LUONTO KOUKUTTAA COLORADOONS. 38

02.10.2015MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

4

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen

Apple Watch.

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen älykello!

Viivojen kauneutta ei oletrad.

c&bTu la- tul

F

lal- la,- vean

däna

--

viimen

G‹

vaanä

--

vaan,vaan, sen

&bjoskui

C

tense

-onkin-

varpiir rät

mas--

tisä

- paiuu

F

kaldes

--

laan.taan.

--

Tu

C7

la- -

&btul

F

lal- la,- pyyvaik

hika

--

kumhar

G‹

milmit

--

la,taa,

-- kun

&bjos

plans

C

eisist'-

seon

ojäl

lejel

-- lä-

paireu

F

kalnat

--

laan.vaan.

-

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ œj

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ œj

œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ

58 TEK 5/2015

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Viivojen kauneutta ei oleTämän 1930-luvun tunnelmapalan melodia on vanhasta

piirileikkilaulusta Tula tullalla, sanat opintojaan aloittelevien

teekkareiden arjesta. Aina ei tosiaan näissä lauluissa juotu

viinaa ja halattu naisia – kyllä töitäkin osattiin tehdä.

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi

Viivojen kauneutta ei oletrad.

c&bTu la- tul

F

lal- la,- vean

däna

--

viimen

G‹

vaanä

--

vaan,vaan, sen

&bjoskui

C

tense

-onkin-

varpiir rät

mas--

tisä

- paiuu

F

kaldes

--

laan.taan.

--

Tu

C7

la- -

&btul

F

lal- la,- pyyvaik

hika

--

kumhar

G‹

milmit

--

la,taa,

-- kun

&bjos

plans

C

eisist'-

seon

ojäl

lejel

-- lä-

paireu

F

kalnat

--

laan.vaan.

-

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ œj

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ œj

œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ

TEK 5/2015 59

Hyvä opiskelija,TEKin jäsenenä saat enemmän. Muistathan, että TEK tarjoaa sinulle jäsenetuna Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena Summasta.

Lue ohjeet ja ota Summa käyttöösi: www.tek.fi/opkys

220x250_TEK_opiskelijat_digi.indd 1 4.11.2015 10:07:36