tekesin näköalat 2 2015

Bisnestäja kasvuakestävyydestä

Kuluttajille valtaa kysyntätaloudessa

5 väitettä biotaloudesta

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2015

Tekesinnäköalat

SIVU 15

SIVUT 16-18

TEKESIN NÄKÖALAT 1 20152

02 pääkirjoitus

KU

VA

: MA

RKU

S SO

MM

ERS

Cleantech-markkina kasvaa edelleen muutaman epävarman vuoden jälkeen. Frost & Sullivanin Tekesille tekemän raportin mukaan vuotuinen markkinakasvu on cleantechin eri alueilla yli

10 prosenttia ja parhaimmillaan ylletään yli 20 prosentin vuosikasvuun.

Esimerkiksi uusiutuvan energian globaalien markkinoiden ennustetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä 260 miljardin dollarin tasosta 540 miljardiin dollariin vuonna 2020. Kierrätysteknologioissa edetään suunnilleen samaa vauhtia reilusta 600 miljardista yli 1100 miljardiin dollariin. Suurimpia vuosikasvuja on havaittavissa ratkaisuissa, joissa energian ja raaka-aineiden kuten veden käyttöä tehostetaan.

Digitalisoituminen lisää potkua myös cleantech-alueella. Älykkäät sähköverkot luovat mahdollisuuksia energian tuotannon ja käytön parempaan yhteensovittamiseen, ja sama kehityssuunta on tunnistettavissa myös vesiverkostojen hallinnassa. Älyn lisääntyminen yhteiskunnassa antaa pohjaa aivan uusille cleantech-palveluille ja murtaa perinteistä ajattelua ja liiketoimintamalleja. Cleantech näkyy entistä useammin kuluttajamarkkinoilla tuotetta korvaavana palveluna

Teija Lahti-Nuuttila

Johtaja, Kestävä talous Tekes

tai erilaisina kännykkäsovelluksina, joilla kotitaloudet voivat helposti ohjata esimerkiksi lämmön ja sähkön käyttöään.

Viime vuonna Tekesin rahoittamissa projekteissa syntyi yhteensä 710 uutta tuote- tai palveluinnovaatiota energia- ja ympäristöalueella. Hyvistä cleantech-ideoista meillä ei siis ole pulaa. Deloitten vuoden 2014 listalle Suomen nopeimmin kasvaneista yrityksistä ylsivät sellaiset cleantech-alan yritykset kuin älykkäitä LED-valaistusratkaisuja tarjoava Valopaa Oy sekä energiatehokkuutta merenkulkuun tuova Eniram Oy. Valopaan kasvuvauhti oli viidessä vuodessa yli 3000 prosenttia.

Cleantech on siis hyvä bisnes ja tarjoaa monenlaisille yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Osaamista ja ideoita on – tartutaan niihin rohkeasti!

Cleantech on hyvä bisnes - edelleen

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015 3

sisällys 03

04 Valokeilassa

06 Tekesin uutisia

09 Uusia julkaisuja

24 EU-rahoitus

Kestävä kasvu

30

22 SUUNNANNÄYTTÄJÄ Visiona parempi syövänhoito

10 Vastuullinen brändi syntyy dialogissa kuluttajien kanssa

14 Meren voima energiaksi

15 5 väitettä biotaloudesta

16 Kysyntätaloudessa valta on kuluttajalla

19 New Global ja BEAM auttavat kehittyviä maita

21 Gallup: Miten huomioit ympäristöarvot lomanvietossa?

KASVUYRITYKSEN TARINAValtavalo palasi kotiin

10-21Teema

Lehdessä oli monta oivaa näkökulmaa puhtaaseen energiaan. Tiesitkö, että aaltovoima voisi kattaa 10 % maailman energiatarpeesta (s. 14) tai että suomalaisosaaminen

polttokennoteknologiassa on maailman kärkeä (s. 24). Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikuttavuudesta saat lisätietoa Sitran tuoreesta tutkimuksesta. Kiinnostava oli myös juttu nopeasti yleistyneestä jakamistaloudesta, joka muuttaa sääntöjä kuluttajamarkkinoilla jo nyt (s. 16). Tällaisten nopeiden uusien menestyjien ennakoinnissa pitää tarkkailla sellaisia alueita, jotka eivät näytä liittyvän toisiinsa (henkilöjuttu s. 27).

Tuula Sjöstedt

viestintäasiantuntijaSitra

LUKIJAN VINKKI

27 Suunnannäyttäjä

33 Tekesin tarjoama

34 Nimitykset

35 Yhteystiedot


22 suunnannäyttäjäTEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Terveysteknologialla on loistava tulevaisuus. Yritysten menestymisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että ne täyttävät viranomaismääräykset oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Tekes on tuottanut terveysteknologia-alan yrityksille koulutuspaketin, joka helpottaa toimialan sääntelyn ymmärtämistä. Sääntelyasioiden hyvä hallinta on yrityksille selvä kilpailuetu.

Yhteistyössä Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn kanssa tehty laaja koulutuspaketti sisältää "kaiken mitä olet halunnut tietää terveydenhuollon laitteiden lakisääteisistä määräyksistä, mutta et ole uskaltanut kysyä itseltäsikään".

Reguloikotunnetko terveydenhuollon laitteita koskevat viranomaismääräykset?

Helsinkiläiset peliyritykset Seriously ja Everywear Games olivat mukana Applen huhtikuussa myyntiin tulleiden älykello-jen ensiaallossa. Seriously tuo kelloihin supersuositun, palkitun mobiilipelinsä Best Fiendsin. Everywear Games esitteli kelloihin debyyttinsä, roolipeli Runebladen. Älykellopelien suunnittelu vaatii kokonaan uudenlaista ajattelua mobiilipeleihinkin verrat-tuna, sillä pelisessioiden kesto lasketaan sekunneissa. Kansain-välinen lehdistö on ollut innoissaan suomalaisesta ”puettavien pelien” osaamisesta. Tekes on rahoittanut molempien yritysten tuotekehitystä Skene-peliohjelmassa.

Suomalaiset iskevät kiinni

markkinoilleälykello-

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin toteuttama Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälinen selvitys www.tem.fi/julkaisut.

Tee pikaorientaatio tai kartoitus yrityksesi tilanteesta ja sukella säädösten syövereihin osoitteessa www.reguloiko.fi

04

KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA EERO LUKIN

valokeilassa

Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta. Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus. Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä.

Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Itse-ohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa.

Joillakin osa-alueilla Suomella on kuitenkin vielä pa-rantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalai-silla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa.

Suomalaiset työpaikat monilta osin Euroopan kärkeä

www.tem.fi/julkaisut

www.reguloiko.fi


Suomen ensimmäinen lähiöfestivaali pidetään 8.8.–15.8.2015 Mikkolan lähiössä osoitteessa Marsinkuja 1, Vantaa. Viikon ajan 70-luvun elementti-talossa ideoidaan ja rakennetaan työkaluja lähiöiden uudistamiseksi.

Tekesillä on talossa oma huoneisto. Siellä esitellään Tekesin rahoitta-mia ratkaisuja muun muassa energian, liikkumisen, kodintekniikan, terveys-teknologian ja turvallisuuden alueilta.

Festivaalin ohjelmalla ja näyttelyllä haetaan vastauksia lähiöitä koske-viin kysymyksiin. Millaisilla tuotteilla, materiaaleilla ja remonttiratkaisuil-la voidaan päivittää vanhoja asuntoja? Miten teknologialla ja täydennysra-kentamisella voidaan uudistaa lähiöitä? Miten vihreys muuttaa kokemus-ta lähiöistä ja mitä ”lähiöviljely” voisi olla? Mitä uusia käyttöjä voimme löy-tää asunnoille?

Tekesin lisäksi LähiTapiola, Tikkurila, Kekkilä ja Sokos Hotels ovat esil-lä omissa nimikkotiloissaan. Puustelli, Vallila Interior ja Forbo Flooring Sys-tems esittelevät myös omia ratkaisujaan.

valtaa elokuussa talon lähiöiden tulevaisuudelle

Our HouseLähiöfestivaali

Tekes kokoaa yhteistyössä Itewiki Oy:n kanssa teollisen internetin osaajayritykset saman verkkosivun alle. Sivusto helpottaa kumppanien löytämistä ja markkinatiedon välittämistä liiketoi-minnan digitalisointihankkeissa.

Teollisen internetin (IoT, Big Data, ohjelmis-tokehitys jne.) ratkaisujen tarjoajayritykset voivat lisätä tietonsa maksutta Itewikiin. Kun kump-paninhakija etsii osaajia Itewikistä haluamillaan ehdoilla, sivusto listaa parhaat osumat.

Tekesin Teollinen internet -ohjelma edistää Itewikin kanssa suomalaisten yritysten liiketoimin-nan digitalisoimista. Ohjelma tarjoaa yrityksille rahoituksen lisäksi asiantuntemusta, verkostoja, markkinaselvityksiä ja matchmakingia.

Löydä parhaat digiosaajat yhdestä paikasta

Ilmailualan yhteistyönä on synty-nyt uusi tapa kouluttaa lentäjiä yhden lupakirjan kautta. Uudenlai-nen koulutusohjelma sisältää mo-nipuolista simulaatioharjoittelua, joka valmentaa taloudellisempaan sekä uhka- ja virhetilanteet pa-remmin huomioivaan lentämiseen. Hanketta rahoittaa Tekes.

Finnair Flight Academyn ja Patria Pilot Trainingin koulu-tusyhteistyönä syntynyt Multi-fly™ MPL-koulutusohjelma on

asiakaslentoyhtiölle tarjottava kokonaiskoulutuspalvelu, jossa lentäjäkandidaatti rekrytoidaan ja koulutetaan valmiiksi lentoperä-mieheksi suoraan asiakasyhtiön palvelukseen.

Lentoyhtiöt ovat arvioineet lentokonetarpeiden kaksinkertais-tuvan ja pilottitarpeen kasvavan 50 000 pilotilla seuraavan 15 vuoden aikana. Pilottipula rajoittaa tällä hetkellä jo Aasian ja Lähi-idän lentoyhtiöiden kasvua.

kehittämä pilottiohjelma nostaa koulutusviennin siiville

Ilmailuklusterin

Festivaalia voi seurata Twitterissä: @ourhouseFI (#lähiöfestivaali, #ourhouseFI) ja Facebookissa: Facebook.com/Momoliving

Facebook.com/Momoliving


Tekesinuutisia

Beautiful Beijing ensimmäinen vaihe ja konkreettiset toimenpi-teet käynnistettiin 2013. Ensisi-

jaisena tavoitteena on tunnistaa sellai-sia suomalaisia teknologioita, ratkaisuja ja palveluja sekä liiketoimintamalleja, joiden avulla pystytään yhteistyössä rat-kaisemaan Kiinan ympäristöhaasteita. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty ilmanlaadun parantamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen nimen-omaan Pekingissä. Toisessa vaiheessa tullaan keskittymään ilman lisäksi myös veteen ja maaperään liittyviin haastei-siin koko Kiinan alueella.

Beautiful Beijing auttaa suomalaista cleantech-osaamista Kiinan markkinoille

Beautiful Beijing on Suomen ja Kiinan välinen Cleantech-yhteistyön alusta – tapa tehdä yhteistyötä.

Beautiful Beijing on aito Team Finland -toiminta-alusta. Sen keskeiset toimijat ovat olleet alusta asti Tekes ja Finpro, lisäksi eri ministeriöt tukevat tätä toimintaa vahvasti. Tavoitteena on luoda liiketoimintamahdollisuuksia suo-raan 100–300 suomalaiselle yritykselle ja välillisesti 200 yritykselle.

Tähän mennessä on saatu hyvä nä-kemys niistä cleantechin fokusalueista, joilla näyttäisi olevan sekä suomalaista tarjoamaa (yrityksiä ja tuotteita) että kysyntää Kiinan markkinoilla. Suurin haaste on se, että syvällistä markki-natietoa suurimmasta osasta näistä alueista ei ole olemassa.

Suomalainen tarjoama ja kiinalai-nen kysyntä on tunnistettu mm. seuraa-vilta cleantech-fokusalueilta: • Sisäilmaratkaisut • Hajautettu energian tuotanto • Jätteestä energiaa

• Rakennusten energiatehokkuus• Teollinen rakentaminen• Ilman laadun monitorointi• Puurakentaminen• Kaukolämmitys/ kaukojäähdytys• Vesien käsittely

(water management)• Uusiutuvat polttoaineet

Tekesin roolina on tarjota palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kasvuun ja kansainvä-listymiseen. Finpro puolestaan selvittää ne toimialat ja kiinalaiset arvoverkostot, joissa suomalaisilla yrityksillä nähdään olevan liiketoimintamahdollisuuksia.

Beautiful Beijing -alustan konk-reettiset toimenpiteet jatkuvat Finpron koordinoimana työ- elinkeinominis-teriön Kasvuohjelman tukemana. Käytännön työtä tehdään vahvistetuin resurssein Kiinassa ja Suomessa. n

TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVA: ISTOCKPHOTO

7TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Yrityksille kohdistettu kampanjan pilottivaihe päättyi 15.4. Kam-panja sai hyvän vastaanoton, ja

asiakkaiden antaman rohkaisevan palaut-teen pohjalta palvelua päätettiin jatkaa. Myös kaikki Team Finland -toimijat ovat pitäneet nyt kehitettyä toimintatapaa onnistuneena. Maaliskuun lopussa noin sadalle pk-yrityksille järjestetty info- ja sparrauspäivä valoi lisää uskoa palvelun toimivuuteen.

Kestävää kasvua

Team Finland -kampanja Kestävää kasvua käynnistettiin vuoden alussa. Kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tavoittelevat kasvua cleantechin ja biotalouden globaaleilla markkinoilla. Tekes, Finpro, Finnvera ja ELY-keskukset tarjoavat yrityksen kasvun tilanteeseen sopivimmat neuvonta-, rahoitus- ja kansainvälistymispalvelut räätälöidysti ja yhden yhteydenoton kautta.

Team Finland teki myös suomalaisen innovaatiojärjestelmän historiaa, kun se käsitteli ensimmäisen kerran yhdessä kampanjaan saapuneita pk-yritysten kehittämistarpeita. Asiakkailta pyydetyn luvan pohjalta kaikki saapuneet yhtey-denotot käytiin läpi Team Finlandin ”pyö-reässä pöydässä”. Jokaiselle yrityksille laadittiin keskustelun jälkeen toimijoiden yhteinen palveluehdotus, jonka sisällöstä keskusteltiin tämän jälkeen asiakkaan kanssa. Yritykset ja niiden kehittämistar-peet vaihtelivat alkavan liiketoiminnan sparraustarpeesta valmiisiin rahoitus-hakemuksiin, joten myös yrityskäynnit asiakkaan luona toteutettiin eri toimijoi-den yhteisinä tapaamisina.

”Vappuun mennessä 57 yritystä oli jättänyt kuvauksen kehittämistarpeistaan. Ilahduttavaa on, että joukossa on lukuisia uusia yrityksiä, esimerkiksi Tekesille noin 20 kokonaan uutta asiakasta”, kertoo kampanjatiimiin kuuluva Heikki Aro Tekesistä.

Kampanjan pilottivaiheen aikana Tekesiin jätettiin kymmenen rahoitus-hakemusta. Hakemusten valmistelu yrityksissä kuitenkin jatkuu, ja lisää rahoitushakemuksia odotetaan saapuvan

ennen kesää. Lisäksi useiden Finpron ja Finnveran palveluista tehtyjen palvelueh-dotusten uskotaan johtavan jatkoneuvot-teluihin.

Nofa Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leino pitää Team Finland -palvelukoko-naisuutta hyödyllisenä: ”Yrityksellämme oli innovaatio, jonka pohjalta olimme yhteydessä paikalliseen ELY-keskuk-seen. Saimme asiantuntevaa neuvontaa pilotointivaiheen rahoitusmahdolli-suuksiin, ja rahoituksen avulla pilotointi pystyttiin toteuttamaan tuotantomitta-kaavan laitoksessa. Tuoteväylä-palvelun avulla toteutettiin laaja IPR-tutkimus, joka johtanee innovaation patentointiin. Uskomme edellytysten olevan olemas-sa menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Kestävää kasvua -kampanjaan liittyen käymme parhaillaan rahoitusneuvotteluja Tekesin kanssa”.

Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä Leino näkee Team Finland -toiminnan ehdottoman hyödyllisenä. Myös Suomen houkuttavuus ulkomais-ten sijoittajien silmissä lisääntyy.

”Hyöty on varmastikin rinnastet-tavissa suomalaisten delegaatioiden vienninedistämismatkoihin. Tämänlaa-tuista toimintaa tulisi mielestäni edelleen kehittää. Team Finlandin "yhden luukun periaate" on yrittäjän toimintaa helpotta-va ja yhteydenpitokynnystä madaltava”, kiittelee Leino.

Kampanjasta tehdään yhteenveto ennen kesälomia ja mietitään, miten jatkossa vastaavia Team Finland -ponnis-tuksia kannattaa rakentaa. n

TEKSTI: SANNA NUUTILA PIIRROS: ISTOCKPHOTO

-kampanja Team Finland -hengessä


Tekesinuutisia

Rahoitetut hankkeet liittyvät muun muassa lisensointibisnekseen, tuotteis-tukseen, markkinoinnin kehittämiseen, monikanavaisuuteen, digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälisen kas-vun suunnitteluun.

Tekes myöntää median innovaa-tiotukea normaalien rahoituskriteerien mukaisesti. Rahoitusta voi hakea muun muassa tuotteiden, palvelujen, liiketoi-

1. annamme yrityksille lisää vapautta yrittää. Poistetaan liiketoiminnan uudistumista estävät keinotekoiset säädökset ja rajoitukset.

2. muutamme suhtautumistamme epäonnistumisiin. Muutetaan konkurssilainsäädäntöä niin, että yrittäjä voi säilyttää asuntonsa konkurssitilanteessa. Ja kannustetaan uudelleen yrittämiseen.

3. muutamme verotusta yrittäjyyteen kannustavaksi.Esimerkiksi Viron yritysvero- mallin kokeileminen Suomessa siten, että kannattavasti kasvavat yritykset voivat investoida voittonsa suoraan uuteen kasvuun ilman yhtiöveroa.

4. pistämme julkiset hankinnat palvelemaan suomalaisia yrityksiä.Ohjataan 10 prosenttia (3,5 miljardia euroa) kaikista julkisista hankinnoista innovatiivisiin yrityksiin ja määritellään julkisten hankintojen tarjouspyynnöt siten, että ne tukevat innovatiivisuutta.

5. vauhditamme digitalisoitumista. Edistetään digitaalisuuden hyödyntämistä teollisuuden uudistumisessa, terveydenhoidossa ja uuden liiketoiminnan luomisessa. Tekes toimii tässä aktiivisesti tarjoamalla rahoitusta ja palveluita.

6. pistämme yritystuet uudistumiseen ja kasvuun.Yritykset tarvitsevat Tekesiä jakamaan uusiin innovaatioihin liittyvää riskiä. Suomen innovaatiorahoitus on nostettava eurooppalaiselle tasolle.

Tekes rahoittaa media-alan uudistumista

Tekesin teesit talouskasvulleEhdotamme uudistuksia, joilla edistetään yritysten kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja.Tämä onnistuu jos,

Näiden tuloksena,

Tekes on rahoittanut vuoden 2015 alusta media-alan uudistumiseen tähtääviä hankkeita median innovaatiotuella. Hankkeita on kevääseen mennessä rahoitettu parikymmentä, ja niiden kokonaislaajuus on noin 1,5 miljoonaa euroa.

mintamallien, toimintatapojen, mene-telmien ja osaamisen kehittämiseen. Median innovaatiotukea on käytettä-vissä yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2015–2016 ja rahoitusta voi hakea Tekesistä jatkuvasti.

tekes.fi/median-innovaatiotuki

2. uudet innovaatiot parantavat elämänlaatua.Tekesin rahoituksella yritykset voivat kehittää uusia ratkaisuja energiaan, jätteistä ja ympäristöstä huoleh-timiseen, kaupungistumiseen ja liikkumisen palve-luihin. Terveysteknologiat tuovat uusia innovaatioita sairaanhoitoon sekä terveydestä huolehtimiseen. Uusien innovaatioiden avulla pidämme ihmisistä ja elinympäristöstä huolta.

1. saamme kaksinkertaistettua pk-yritysten viennin 2020 mennessä.Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Näin saadaan Suomi nousuun.

tekes.fi/median

9TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Similar paths, different approaches – Evaluation of the ICT sector programmes in Finland and Sweden 3/2015 Tieto- ja viestintäsektorin ohjelmia on arvioitu Tekesin ja VINNOVAn yhteistyönä.

Arvioinnissa on kohteena Suomen ja Ruotsin erilaiset ratkaisut innovaatiotoiminnassa ja sektorin kehittyminen pitkän ajan kuluessa.

Puunkorjuun koneistuminen – kehityspolku 304/2015Suomalainen puunkorjuu on viimeisten 50 vuoden aikana koneistunut huimaa vauhtia. Tuottavuus on moninkertaistunut ja Suomesta tullut merkittävä metsäkoneiden viejä. Kan-

sainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana.

Aineettoman pääoman siirtyminen Tekesin päättyneissä asiakasyrityksissä Miten aineeton pääoma siirtyy Tekesin yritysasiakkaiden muutoskohdissa? Millä tavalla aineettoman pääoman resursseja hyödynnetään toiminnan päättymisen jälkeen? Tempo

Economics selvitti 2014 tutkimuksessaan mm. konkurssien työllisyysvaikutuksia että sitä, mihin tuotekehityksen hedelmät päätyvät yrityksen toiminnan loppumisen jälkeen.

Different - The experiences of Finnish large companies with startups Englanninkielinen julkaisu Suomalaisten suuryritysten kokemuksista startupeista.

Tekesin raportteja

Tekesin katsauksia

Deep Motivators & Consumer Roles in Russia. Team Finland Future Watch Report Future Watch -katsauksessa tunnistetaan venäläisen kuluttajan motivaatioita ja rooleja ostopäätösten takana sekä kuvataan trendejä, jotka vahvistavat motivaatioita.

Innovation in Natural Resources 2/2015 Luonnonvaroihin kohdistuneiden ohjelmien arvioinnissa on tarkasteltu Puuenergia-ohjelman vaikutuksia sekä BioRefine- ja Vesi-ohjelmien tuloksia ja palveluita.

Reaching out for knowledge innovation and markets 1/2015 Tekesin ulkomaan verkoston arvioinnissa on koottu kansainvälisiä malleja muista maista, analysoitu palveluja ja kartoitettu verkoston kehitystä usean vuosikymmenen ajalta.

uusiajulkaisuja

Impact of Impact of Tekes on Cababilities 318/2015 318/2015Tekesin rahoittamiin suuryri-tysten ja tutkimuslaitosten t&k-hankkeisiin kohdistuneen

selvityksen mukaan Tekes on onnistunut hyvin ta voitteessaan edistää innovaatiotoi-minnan kyvykkyyksiä. Tärkein vaikutuskeino on ollut yhteistyön ja verkostoitu misen edistäminen.

In Vitro Diagnostics – a Finnish Success Story 316/2015Katsaus kuvaa suomalaisen diagnostiikka-tulevaisuu-den näkymiä, muuttumista

1960-luvulta nykyaikaan sekä alan kehitty-mistä yritysten esimerkein.

Tekesin esitteitä

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Taskuesite: ydinfaktat Tekesin vaikuttavuudesta.

Business from digitalisation – Digital.Finland.GO! Tekes’ new programmes Indus-trial Internet, Bits of Health and 5thGear offer funding, network-ing, matchmaking and market intelligence to do new business from digitalisation.

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa

MA

RCH

201

5 |

KIR

JAIN

O M

ARK

PRIN

T O

Y |

MA

INO

STO

IMIS

TO C

AKE

OY

| IM

AG

ES:

MA

RKU

S SO

MM

ERS,

IST

OCK

PHO

TO

Bits of Health

5thGear

Industrial Internet

Business from

digitalisation

Digital.Finland.GO!

Innovation funding with proven impactEnglanninkielinen taskuesite Tekesin vaikuttavuudesta.

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa

Team Finland Future Watch -pal-velun uudet selvitykset katsovat Kiinassa toimivien yritysten bisnes-malleja, strategioita ja yritysten toimintaympäristöä 2–5 vuoden aikajänteellä.

Miltä näyttää Kiinan liiketoimintaympäristö tulevaisuudessa?

Asia Corporate Strategy Assessment – 10 Trends in Corporate Strategic Planning for the Asian Region., Team Finland Future Watch Report, February 2015

China Investment Environment – Start-up/Growth Company Finance Market in China, Team Finland Futu-re Watch Report, February 2015

China’s Innovations are Going Global – New Emerging Business Models, Team Finland Future Watch Report, May 2015

Yhteisjulkaisuja

Digital.Finland.GO


10 teemaTEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVAT: ISTOCKPHOTO, VAATEVALLANKUMOUS, NANSO GROUP

VASTUULLINEN

SYNTYY DIALOGISSA KULUTTAJIEN KANSSA


Suomalaisten vaatemerk-kien vastuullisuusvies-tinnässä riittääkirittävää kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna

”Tämä ei ole vain vaatealan asia, vaan pätee kaikkiin toimijoihin. Suomalaiset ovat jälkijunassa ja hirmu varovaisia”, arvioi vastuullisuusviestin-nän asiantuntija Heidi Korva.

Kuluttajien vastareaktioiden pelossa, moni yritys ei halua ottaa vastuullisuuskysymyksiä osaksi mark-kinointiaan.

”Ei uskalleta sanoa mitään, ennen kuin kaikki on täydellistä, jotta ei pudo-ta pallilta. Yksi vastuullisuuden perus-lähtökohta kuitenkin on, että uskaltaa

aloittaa dialogin ja ymmärtää, että se kuuluu yritysten normaaliin arkeen.”

Monien kansainvälisten vaateb-rändien markkinoinnissa vastuulli-suuskysymykset ovat näkyvästi esillä. Klassikkoesimerkki on Patagonia, joka markkinoi vaatteitaan muun muassa sloganilla: ”Älä osta tätä takkia, jos et oikeasti tarvitse sitä.”

Heidi Korvan mielestä suurin ero suomalaisten ja kansainvälisten vaatemerkkien välillä on rohkeus kertoa vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja tavoitteista.

”Maailmalla otetaan kantaa ja uskalletaan sanoa suoraan, että me vastustamme tätä asiaa tai haluamme toimia näin.”

Kuluttajien vaatimukset herättelevät yrityksiä

Heidi Korva on Vaatevallanku-mous-kampanjan perustaja ja kam-panjan vetäjä Suomessa. Kampanja sai alkunsa kaksi vuotta sitten, kun suuri vaatetehdas sortui Bangladeshissa ja herätti kuluttujat vaatimaan tietoa vaatteidensa alkuperästä.

Kampanjan ideana on, että ihmiset ottavat itsestään valokuvan vaate vää-rinpäin käännettynä ja jakavat kuvan Twitterissä, Instagramissa tai Face-bookissa. Samalla he kysyvät vaatteen valmistaneelta yritykseltä: ”Who made my clothes?”


Korva iloitsee, että tänä vuonna pienten yri-tysten lisäksi myös isot suomalaiset merkit kuten Stockmann, Marimekko, Nanso, Pomar ja Pertti Palmroth olivat mukana.

Stockmann julkaisi jo edellisen vaatevallan-kumous-kampanjan jälkeen listan tuotteidensa tuotantopaikoista. Tänä vuonna Marimekko vastasi kuluttajien”Who made my clothes?”-kysymyksiin Kiinan ja Liettuan tehtaissa otetuilla ”I made your clothes” -valokuvilla. Kotimaisuutta korostava Nanso järjesti opastetun tehdaskierroksen Nokian tehtaallaan.

Brändin rakentaminen on vie aikaa

Monet nuoret suomalaiset vaate- ja desingalan yritykset rakentavat brändiään kotimaisuuteen ja vastuullisuuteen nojaten. Työ vaatii pitkäjäntei-syyttä. Brändinrakennuksessa neljä-viisi vuotta on kohtalaisen lyhyt aika.

”Haaste on kuluttajien mieli, joka ei muutu kahden mainoskampanjan jälkeen”, sanoo Nanson luova johtaja Petteri Kolinen.


Varsinkin nopeasti kasvavilla nuorilla yrityksillä kotimaisuuteen perustuvassa brändäyksessä voi tulla vastaan sudenkuoppia, kun tuotteita pitääkin alkaa valmistaa Suomen ulkopuolella.

”Joidenkin alkavien vaatemerkkien tavoitteena on alusta asti kasvaa, eivätkä ne siksi halua luoda mielikuvaa kotimaisuudesta”, Heidi Korva kertoo.

Vaatevallankumouksen tapaiset kampanjat houkuttelevat osallistujiksi erityisesti nuoria naisia. Kampanjoihin osallistuminen ei kuitenkaan takaa sitä, että he lopulta ostavat vastuullisuudella erot-tautuvia merkkejä.

”Ihmettelen,miten paljon puhutaan vastuulli-suudesta, mutta miten vähän se lopulta vaikuttaa ostopäätöksiin”, Petteri Kolinen puuskahtaa.

Heidi Korva on kuitenkin optimisti. ”Muutos vie pitkän aikaa, mutta uskon, että

kuluttajien arvot näkyvät ostopäätöksissä yhä enemmän.” n

Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma on valinnut 12 lupaavaa suomalaista muoti- ja lifestyle-yritystä Maailmanvalloitta-jat-valmennukseen, jonka tavoite on auttaa yrityksiä uu-distumaan ja kasvamaan kansainvälisesti. Kaikilla valituilla yrityksillä on jo vientiä.

”Osa on vasta aloittamassa kansainvälisillä markki-noilla, osa on vauhdittamassa kansainvälistä polkuaan”, kertoo asiantuntija Anna-Maija Sunnanmark Tekesistä.

Valmennuksen keskeiset oppimisen muodot ovat ryhmäcoaching ja toisilta oppiminen. Viisi parasta valitaan mukaan viimeiseen vaiheeseen, jossa kokeneet mentorit Suomesta ja maailmalta sparraavat yrityksiä eteenpäin.

Maailmanvalloittajat: Arela, Balmuir, Marita Huuri-nainen, By PIA's, Helkama Velox/Jopo, Joutsen Finland, Lumi Accessories, Medanta, Nurmi Design, R-Collection, R/H, Samuji.

Tekes valmentaa muoti- ja lifestyle-yrityksiä kansainväliseen kasvuun

TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: AW-ENERGY


22 teema

Keksinnön takana on ammat-tisukeltaja Rauno Koivusaari, joka muistetaan muun muas-sa ratkaisevasta roolistaan

aarrelaiva Vrouw Marian löytymisessä. Hän huomasi aikanaan rantavedes-sä makaavassa hylyssä kansiluukun tekevän edestakaista liikettä virtauksen mukana. Siitä syntyi idea käyttää vellon-taa sähkön tuottamiseen. Vuonna 1999 ensimmäiset prototyypit asennettiin mereen Porkkalan niemessä. Vuonna 2000 tehtiin ensimmäiset patenttihake-mukset. AW-Energy perustettiin 2002 ja Tekes rahoitti yrityksen tuotekehitystä ensimmäisen kerran vuonna 2003.

Potentiaalisimmat alueet yrityksen aaltovoimalalle, WaveRollerille, ovat valtamerien rannikoilla lähellä rantaa.

Vantaalaisen teknologiayritys AW-Energyn kehittämä voimala tuottaa sähköä meren aalloista ilman päästöjä. Jopa kymmenen prosenttia maailman energiatarpeesta voitaisiin kattaa aaltovoimalla.

Meren voima

Tällöin ei tarvita pitkiä kaapelivetoja, suurimmat aallot rikkoutuvat ennen kuin ehtivät vahingoittaa laitetta, huolto on helpompaa ja edullisempaa eikä laitteen lähellä ole todennäköisesti kalastusta tai merenkulkua. Melkein kokonaan upoksissa oleva laite ei häiritse maisemaakaan. AW-Energy on markkinajohtaja nearshore-puolella eli rannan lähettyvillä ja menestyneimpiä aaltoenergiafirmoja maailmassa. Yri-tyksen testilaitteisto sijaitsee Portugalin rannikolla.

Mikael Martikainen AW-Energysta kertoo, että aaltovoimalla olisi mahdol-lista tuottaa jopa kymmenen prosenttia maailman tarvitsemasta energiasta. Se vastaisi noin 500 gigawatin energia-määrää vuodessa ja on melko tarkkaan

energiaksi


1

Biotalous on maailmantalouden seuraava suuri aalto

Seuraavan 15 vuoden aikana maailman ravinnontarve kasvaa 50 % ja energiantarve 45 %. Myös vettä tarvitaan 30 % enemmän. Kasvava kysyntä aiheuttaa hinnan nousua, jolloin uusiutuvien raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu suuri uusi kilpailuetu.

2

Biotalouskilpailukyky edellyttää korkean lisäarvon tuotteita

Jo nyt metsien ja peltojen biomassoja pystytään jalostamaan monia arvokkaita ainesosia. Tulevina vuosina osa nykyisistä toimialarajoista häviää ja uudenlaiset arvoverkot luovat uusia tuotteita. Saamme käyttöömme puusta valmistettuja kankaita ja taipuisia, olkipohjaisia älypuhelimia. Lääkeaineiden ja hyvinvointituotteiden ainesosia eristetään luonnonkasveista ja sivuvirroista ilman haitallisia liuottimia.

3

Biotalouden palveluliiketoiminta kasvaa

Aineeton arvonluonti kuuluu olennaisena osana biotalouteen ja sen tuotteisiin. Luonnonarvoihin ja luontokokemuksiin liittyvillä palveluilla (eli ekosysteemipalveluilla) luodaan uutta hyvinvointi- ja terveysbisnestä. Tästä hyötyvät erityisesti suomalaiset pk-yritykset. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan yhä useammin huomioon kestävyyden ja materiaalitehokkuuden vaatimukset. Julkisia hankintoja tullaan jatkossa toteuttamaan entistä enemmän biotalouden ehdoilla.

4

Biotalouden toiminnallisia ja rakenteellisia esteitä poistetaan

Useimmat esteistä voidaan poistaa selventämällä toimintatapoja ja lainsäädännön tulkintoja. Työ on haastavaa erityisesti eturistiriitatilanteissa, koska ne perustuvat usein vastakkaisiin näkemyksiin yhteiskunnallisten ratkaisujen ja biotaloustavoitteiden välillä.

5

Suomella on vahva rooli monilla eri biotalouden sektoreilla

Biotalous on suomalaisten geeneissä. Suuret globaalit haasteet vaativat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisumalleja, joita Suomi voi tarjota. Samalla Suomi lisää houkuttavuuttaan globaaleilla markkinoilla mm. kansainvälisenä sijoituskohteena

väitettä biotaloudesta5

Väitteet on koonnut Heikki Aro, joka toimii ohjelmapäällikkönä Tekesin Green Growth –ohjelmassa biotalousalueella.

Meren voima

Meri on loppumaton puhtaan energian lähde. Suomalaiset ovat jo valjastamassa sitä hyötykäyttöön.

tähän mennessä rakennetun tuuli- ja aurinkovoiman tuottama määrä.

”Ensimmäisen kaupallisen laitteen valmistuminen ensi vuoden alussa ei olisi ollut mahdollista ilman Teke-sin rahoitusta. Kokonaan uuden ja suuren mittakaavan (ennen 100kW, nyt 350kW) laite on myös teknisiltä ratkaisuiltaan huomattavasti edis-tyneempi kuin edeltäjänsä. Laitteen valmistuminen ja siitä saatavat käyttö-kokemukset edesauttavat myös muiden kaupallisten projektien toteutumista. Näistä esimerkkejä ovat EU:n rahoitta-mat aaltovoimapuistot Portugalissa ja Irlannissa.”

Portugalin pilottinsa lisäksi AW-Energy on panostanut paljon myös Järvenpäässä toimintansa aloittavaan testauslaitokseen. Se huolehtii tulevien WaveRollereiden hienosäädöstä. n


16 teemaTEKSTI: MARITA SEULAMO-VARGAS KUVAT: MARITA SEULAMO-VARGAS

Tarpeet saa täytettyä muuta-malla hipaisulla. Nopeuden mahdollistavat mobiili- ja paikallistamisteknologiat.

“Kysyntä ja tarjonta voivat kohdata entistä helpommin, mistä on hyötyä sekä käyttäjälle että tuottajalle”, kiteyt-tää Tiina Tanninen-Ahonen, Tekesin Piilaakson toimiston päällikkö.

Piilaaksossa Uber on jo seniori, tulokkaat kuten Lyft, Luxe Valet ja Shuddle tarjoavat erikoistuneita kulje-tuspalveluita.

Sektorien kirjo laajenee: Roverin avulla löytyy lemmikille hoitaja, Qui-verin kautta voi vuokrata surffaajalta laudan. Mosaicin välityksellä voi ostaa edullisesti aurinkopaneelit tai sijoittaa rahaa vaikkapa koulun aurinkopanee-leihin. Sijoittaja saa tukevan tuoton, kuluttaja energiaa ja kumpikin osallistuu ekotekoon.

Kysyntätaloudelle on monta nimeä: joukkoistaminen, jakamistalous, Mesh.

Tarvitsetko kyydin kaverin luo? Vilauta kännykkäsi ruudulle Uber. Etkö ehdi laittaa illallista? Tee valinta Muncheryn menusta, anna luottokorttinumero ja haluttu saapumisaika. Voilá, illallinen on katettu. Tätä on kysyntätalous Piilaaksossa

Palo Altossa sijaitseva Institute for the Future (IFTF) puhuu koordinaatiosta.

“Ensin internet oli kommunikoin-nin, sitten kaupankäynnin väline. Nyt ihmiset koordinoivat toimintaansa sen avulla. Olemme tässä vasta alkuvai-heessa”, selvittää Business Develop-ment Director Sean Ness.

IFTF tarjoaa myös termin socialstructed economy, jota IFTF:n pääjohtaja, tulevaisuudentutkija Marina Gorbis kuvaa kirjassaan The Nature of the Future. Uusia yrityksiä rakennetaan nykyisten resurssien ‘päälle' ja samalla luodaan sosiaalisten verkostojen avulla aivan uusia yhteyksiä ihmisten välille.

Gorbis toteaa, että teknologian ja sosiaalisten verkostojen ansiosta ihmiset voivat nyt tehdä asioita, joihin aiemmin vain suuret organisaatiot pystyivät - jos edes nekään. Yksilöiden väliset verkostot tulevat ratkaisemaan lukuisia ongelmia ja keksimään uusia malleja liiketoimintaan, koulutukseen,

terveydenhuoltoon, tutkimukseen ja monille muille sektoreille, Gorbis visioi.

“Nyt kun olemme sosiaalisesti verkottuneita, kehitys voi tapahtua ää-rettömän nopeasti”, Ness ennustaa.

“Kuluttajan valta on kasvamassa”, lisää Tanninen-Ahonen. “Kuluttajista on tullut aktiivisia ja tuotantoketju tulee aidosti kääntymään.”

Lainsäädäntö remonttiin

Murroksessa monet perinteiset yri-tykset joutuvat uhatuksi. Uber kohtaa kaikkialla vastustusta taksiyrittäjiltä ja Airbnb hotelleilta. Yhteiskuntakin joutuu sopeutumaan. San Franciscon kaupunki menettää merkittävän osan verotulojaan, kun Uberin ja Airbnb suo-sio lisääntyy. Samaan aikaan tavallisista vuokra-asunnoista on pulaa.

“Yhteiskunnat joutuvat tosissaan miettimään lakeja, säädöksiä ja vero-tusta näiden palveluiden lisääntyessä”, Ness painottaa.

Meistä yhä useammasta tulee freelancereita. TaskRabbit, Thumbtack ja Workhoppers ovat koordinoivia yrityksiä, jotka yhdistävät tekijät ja mak-sajat. Työ on usein keikkapohjaista ja työntekijä on itse vastuussa esimerkiksi eläkesäästämisestään.

Kysyntätaloudessa valta on kuluttajlla


Tiina Tanninen-Ahonen Tekesin Piilaakson toimistosta ja Sean Ness Institute for the Futuresta uskovat, että verkostojen voima tulee muuttamaan liiketoimintamalleja yhä enemmän.

Neuvoja välittäjäyrityksille• Etsi työntekijät valmiiksi

ennen palvelun käynnistämistä.

• Seulo tekijät - he eivät ole työntekijöitä vaan palveluntarjoajia.

• Rakenna luottamus. Avoimuus on ensiarvoisen tärkeää.

• Tee maksamisesta kätevää: teknologia mahdollistaa suorat maksut, käteistä ei tarvita.

• Rakenna brändi ja yhteisö. Luo sivustolle hyödyllistä sisältöä.

Kysyntätaloudessa


Ubermobiilisovellus, joka yhdistää kyydin ja matkustajan.www.uber.com

Lyftmobiilisovellus, joka yhdistää ihmisiä parempiin kulkuyhteyksiin.www.lyft.com Shuddlemobiilisovellus kysyntälähtöiseen kyytien koordinoimiseen kiireellisille lapsiperheilleshuddle.us

Luxemobiilisovellus kysyntälähtöiseen valet-pysäköintiin, auton tankkaukseen ja muuhun auton huoltoonluxe.com

TaskRabbitkoordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat.www.taskrabbit.com

Thumbtackkoordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat.www.thumbtack.com

Workshopperskoordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat.www.workshoppers.org

Betabrandalustalla voi valmistaa testierän vaatteita ja testata tuotteiden kannattavuuttawww.betabrand.com

Tanninen-Ahonen toteaa, että lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja vakuutuskäytännöt laahaavat nyt kehityksen perässä.

Yhteisöstä vastaus kaikkeen

Tanninen-Ahonen toteaa, että yksilöiden väliset (peer-to-peer) palvelut perustuvat luottamukselle. Sen rakentaminen on välittäjäyrityk-sen, ‘matchmakerin’, keskeisimpiä tehtäviä.

Jos tilaat Thumbtackistä maalarin kotiisi, haluat olla varma, että hän on paitsi pätevä, myös rehellinen. Luxe Valet puolestaan haastattelee autojen kuljettajat ja vakuuttaa kulkuneuvosi miljoonan dollarin edestä siltä varalta että autosi vahingoittuu.

Sosiaalisiin verkostoihin nojaa-vissa palveluissa yhteisö voi hoitaa kaikki tuotantoketjun vaiheet. Tan-ninen-Ahonen toteaa, että esimer-kiksi joukkorahoituksen määrä on Yhdysvalloissa lisääntynyt huimaa vauhtia viime vuodet.

Sanfranciscolainen Betabrand perustuu joukkoistamiselle. Betab-randin kautta jäsenet voivat testata tuoteideoidensa kantavuutta, saada rahoitusta ja aloittaa myynnin. Myös markkinoinnin saa käyntiin: Disco Ball -hupparin ostaja nappaa selfien Machu Pichun huipulla ja lataa kuvan sivustolle.

“Tällaisesta kuvauskeikasta perinteinen vaatevalmistaja olisi maksanut pitkän pennin”, Ness huomauttaa.

Suomessa osataan

Suomalainen MaaS eli Mobility as a Service -toimintamalli on saanut maailmalla runsaasti huomiot visios-taan, jossa liikkuminen nähdään pal-veluna. MaaSin tavoitteena on syn-nyttää uusia toimijoita – mobiili- operaattoreita, jotka kokoavat eri pal-veluntarjoajien kuljetusratkaisut ku-luttajalle. Liikenne- ja viestintäminis-teriö sekä Tekes ovat aktiivisesti edis-täneet projektia. MaaSin ydinryhmä kävi alkuvuodesta esittämässä mah-dollisuuksia Palo Alton kaupungille ja yrityksille Piilaaksossa, ja pilottihank-keen mahdollisuutta tutkitaan.

Käyttäjän ja tuottajan yhdistä-ville yrittäjille on nyt tilaus, roh-kaisee Tanninen-Ahonen muitakin tarttumaan tilaisuuksiin.

“Esimerkiksi vanhustenhuollos-sa ja seniorien virkistystoiminnassa löytyisi mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa, joka vastaa kysyn-tään.”

“On rakennettava ratkaisu kuhunkin tarpeeseen. Kuka sen kehittää? Uuden palvelun on oltava käyttäjäystävällinen sekä mahdolli-simman houkutteleva ja koukuttava. Uudet ratkaisut ovat usein myös perinteisiä toimialoja murtavia. Uu-sien koordinaattori-startup-yritysten kasvuvauhti on huimaa.”

Tanninen-Ahonen muistuttaa, että kyseessä on mahdollisuus tuot-tavaan bisnekseen. Siinä vielä yksi syy ottaa vakavasti ajatus hyppää-misestä kysyntätalouden käyttäjästä tuottajaksi. n

Lapria Robinson ajaa DoorDashin palveluksessa aterioita koteihin ja työpaikoille. Hän ansaitsee päivässä 160 dollaria ja juomarahat.

Muncheryn ruokalista vaihtuu päivittäin ja tuoreen ruuan saa kotiinsa muutamassa tunnissa.

www.uber.com

www.lyft.com

shuddle.us

luxe.com

www.taskrabbit.com

www.thumbtack.com

www.workshoppers.org

www.betabrand.com


teema 19TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: ISTOCKPHOTO

New Global ja BEAMauttavat kehittyviä maitaTekes on tehnyt merkittävän strategisen avauksen, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa toteutettava BEAM − Business with Impact -ohjelma pyrkii luomaan näihin maihin uutta sekä suomalaisia vientiyrityksiä että kohdemaata hyödyttävää liiketoimintaa. Samansuuntaisia tavoitteita on Aalto-yliopiston New Global -hankkeella, jossa on mukana viisi kestävään kehitykseen läheisimmin niveltyvää tieteenalaa.


Perinteinen kehitysyhteistyö on saanut rinnalleen uusia toimintamuotoja, joihin liittyy sekä kohdemaan olojen

parantamiseen että liiketoiminnan tuloksellisuuteen tähtääviä tavoitteita. Niitä yhteen niputtava, alkuvuodesta käynnistynyt Tekesin BEAM-ohjelma on ohjelmapäällikkö Pia Salokosken mukaan kiinnostanut erityisesti uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kehittäviä pk-yrityksiä.

”Erityisen paljon näyttää olevan kiinnostusta ict- ja mobiilialan yrityk-sillä. Tunnettu suomalainen osaaminen näillä aloilla on ilman muuta tausta-tekijänä näissä avauksissa”, Salokoski toteaa.

Hän pitää olennaisena kriteerinä, että BEAM-ohjelmassa mukana olevat yritykset pyrkivät edistämään omalla toiminnallaan ja teknologiaratkaisuil-laan kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. BEAM-ohjelmaan liittyvien ideoiden arviointi poikkeaakin Tekesin perinteisestä hankearvioinnista niin, että Suomessa toteutuvien vaikutus-ten lisäksi arvioidaan vaikuttavuutta kehitysmaassa: syntyykö uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä mitkä ovat ympäris-tövaikutukset.

New Global tähtää ”bumerangi-innovaatioihin”

Aalto-yliopiston johtamisen, arkkiteh-tuurin, muotoilun, vesiteknologian ja uuden energian ”oppituolien” yhdessä käynnistämä New Global -hanke puo-lestaan pyrkii tuottamaan kehittyviin maihin ja toisaalta kehittyvistä maista ihmisten elämää helpottavia innovaa-tioita.

”On tosiasia, ettei maapallo kestä väestönkasvupaineissaan materiaalin-kulutuksen kasvua kehittyvissä maissa vastaavalla tavalla kuin mitä on länsi-maissa tapahtunut. Tämän niukkuuden asettamissa rajoissa on mahdollista ja pakkokin tuottaa innovaatioita, jotka perustuvat yksinkertaiseen ja mahdolli-simman vähän ympäristöä rasittavaan teknologiaan. Tästä on paljon hienoja esimerkkejä sekä Afrikasta että Aasias-ta”, toteaa ohjelman vetäjä, kauppatie-teen tohtori Sara Lindeman.

Lindemanin oma työ keskittyy tällä hetkellä Tansaniaan, mutta hän seuraa innovaatiotoimintaa myös muualla Euroopassa ja myös muun muassa Inti-assa ja Etelä-Amerikassa. Yksi tuoreista onnistuneista esimerkeistä on Keniassa kehitetty mobiilipankkipalvelu, jossa

tavallista gsm-puhelinta voi käyttää esimerkiksi rahansiirtoon ja maksuihin.

”Intiassa puolestaan on tullut markkinoille sydänmittauksiin käytet-tävä General Electricin kehittämä elekt-rokardiodiagrammi, jonka hinta on vain murto-osa Yhdysvalloissa myytävästä, täydellisemmin varustetusta laitteesta”, Lindeman kertoo.

Parhaimmillaan kehittyvissä mais-sa kustannussyistä käyttöön otettavat ”riisutut” teknologiat voivat johtaa oivalluksiin, jotka jalostuvat länsimais-sakin uusiksi vakiintuneiden teknolo-gioiden käyttötavoiksi.

”Esimerkiksi edellä mainittu sy-dänmittauslaitteen kevyempi, patte-rikäyttöinen malli, joka alun perin oli käytössä vain Intian markkinoilla, on yleistynyt Yhdysvalloissa erityisesti ambulansseissa. Tällaiset kehittyneisiin maihin muuntuneina palaavat tekniset ratkaisut ovat New Global -hankkeen ydintä”, Sara Lindeman pohtii. n

New Global ja BEAM

www.tekes.fi/beam

newglobal.aalto.fi

www.tekes.fi/beam

newglobal.aalto.fi


Gallup 21TEKSTI: EERO LUKIN JA KAJ NORDGREN

Tänä kesänä ympäristöarvot tulee huo-mioitua lomailussa ihan "vahingossa". Vietämme kesäloman viisivuotiaiden poikien kanssa pitkälti kotimaisemissa. Lähimatkailemme pääkaupunkiseudulla. Lasten kanssa eri liikennevälineiden käyttö on elämys.

Nyt kun lapset ovat liikkumisen kannalta kivassa iässä, retket tulee usein tehtyä potkulautaillen, pyöräillen tai bussilla. Stadissa kun pyörimme, tulee varmasti myös muut luontoa säästävät julkiset käyttöön, kuten ratikka, metro ja lautat. Lisäksi tänä kesänä on tarkoi-tus reissata Porin mökille junalla ihan vaan sen takia, että pojat saavat kokea kolmen tunnin junamatkan.

Toki autoakin tulee käytettyä, mutta vähemmän, koska kesällä nyt vaan on mukavampi mm. säiden puolesta kulkea julkisilla. Kesällä luonto tulee kaupungissakin lähemmäksi. Aiomme tänä kesänä etsiä mm. kivat uimarannat Helsingistä.

Miten huomioit ympäristöarvot lomanvietossa?

Suomessa tai ulkomailla lomaileminen on kestävän lomanvieton kannalta hankalaa. Kotimaassa tulee useimmiten ajeltua omalla autolla vaikka mökille ja ulkomaille lähdettäessä taas lennäh-deltyä muualle. Tällaisten työsaappaan kokoisten hiilijalanjälkien jälkeen pienem-mät ympäristöteot eivät tietenkään enää millään tavoita ballerinan varvastossujen jalanjälkiä, mutta pienistä valinnoista tulee onneksi merkityksellisiä erityisesti kuluttajakäyttäytymisen osana.

Lomalla ja kuluttajana muutenkin pyrin ostamaan palveluja ja tuottei-ta, jotka ovat kestäviä ja paikallisia. Ökyketjujen ja -tuotteiden vieressä on useimmiten hieman piilossa paikallisia kestäviä vaihtoehtoja, jotka tarjoavat ai-nutkertaisuudessaan hienoja elämyksiä. Kohteesta riippuen näistä vaihtoehdoista on tosin joskus vaikeaa saada tietoja ja tarvitaan erilaisten sosiaalisen median kanavien salapoliisityötä, jotta paikalliset ja paikallisten suosimat palvelut paljasta-vat itsensä.

Loman parhaat muistot jäävät usein hienoista kohtaamisista ja elämyksistä, joita syntyy parhaimmillaan ihmisen kokoisten, taidolla tehtyjen ja kestävän kehityksen vaihtoehdoista, joilla on tarina.

Saara SuurlaSenior Workplace Advisor, Ramboll

Useampi kesälomaviikko menee resurs-siniukasti mökkeillessä, jossa ei paljon energiaa ja resursseja kulu. Lähiruuan suosiminen on helppoa ja hyvällä tuuril-la kalat saa suoraan järvestä. Pyrin mah-duttamaan lomaan myös telttaretkeilyä. Kesäreissut suunnittelen automatkat minimoiden ja turhien matkamuisto-jen ostamisesta olen luopunut vuosia sitten.

Yksi talvinen lomaviikko vierähtää hiihtokeskuksen vuokramökissä. Tyy-pillisesti näiden mökkien energiatehok-kuus on korkeintaan välttävä ohuiden rakenteiden ja suoran sähkölämmityk-sen vuoksi. Olenkin vuosia toivonut lomakeskusten aktiivisuutta vuokra-mökkien ekologisuuden parantamiseksi sekä energialuokituksen käyttöönotta-miseksi. Näin voisin mökkiä vuokratessa valita ekologisesti parhaimman vaihto-ehdon ja jatkaa rutiininomaista jätteiden lajittelua myös lomalla.

Mikko Nousiainenjohtaja, yhdyskunta ja infra, Rakli

Laura Vähäsarjatiedottaja, Leppävaaran seurakunta


22 suunnannäyttäjäTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Noona sai alkunsa viime vuonna. Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli kirjoitus, jossa arvosteltiin syöpälää-

kärien vaikeaa tavoitettavuutta. Pelkän päivystyspuhelimen resurssit eivät nykymaailmassa enää riitä. Tämä sai 10 vuotta sitten tutkijan uransa aloittaneen Jani Ahonalan mietteliääksi.

”Tähän oli tärkeää löytää ratkaisu, koska syöpäpotilaiden määrä tulee kas-vamaan tulevina vuosina voimakkaasti väestön ikääntyessä. Syöpähoidossa jäl-kihoito on yhtä tärkeää kuin varsinainen hoito, sillä joka viides syöpä uusiutuu. 200 syöpäpotilaan haastattelu paljasti, että suurin osa heistä kokee jäävänsä yksin, kun hoito on ohi. Vain pieni osa potilaista osaa hakea apua itsenäisesti. Noonan tarkoitus on tuoda turvallisuu-den tunne potilaille. He voivat ottaa helposti yhteyttä hoitohenkilökuntaan, jonka työtaakkaa sovellus samalla hel-pottaa”, kertoo perustaja Jani Ahonala Adelmann Healthcare Solutionisista, joka on Noonan takana.

Ahonala otti kumppaneineen yhteyttä HYKS Syöpäkeskuksen ylilää-käriin Johanna Mattsoniin ja esitteli idean mobiilipalvelusta syövänhoidossa. Jani Ahonala on tyytyväinen Syöpäkes-

Visiona parempi syövänhoito

kukseen, joka on yksi parhaita alallaan maailmassa. Tuotekehitys on tehty yhteistyössä heidän asiantuntijoidensa kanssa ja kehitystyöhön on osallistunut kymmeniä potilaita.

Tekesin rooli ollut erittäin tärkeä

”Olemme kehittäneet Noonaa, luoneet markkinastrategiaa, keränneet tietoa markkinoista ja tehneet tutkimusta, joka hyödyttää myös muita palvelunkehittä-jiä Tekesin lainarahoituksen avulla. Laina on mahdollistanut meille tuotteen kehi-tykseen ketterästi ilman pääomasijoitta-jia. Nyt kun olemme tehneet Noonasta kuuman aiheen ja firma on edelleen omissa käsissä, perusta on kunnossa. Seuraavaksi alamme hakemaan sijoitta-jia. Noona olisi jäänyt tekemättä ilman Tekesiä.”

Adelmann on ollut myös kahtena vuotena peräkkäin mukana Tekesin jär-jestämällä suomalaisen digiterveyden-hoidon esittelymatkalla Yhdysvalloissa. Matkoilta on saatu kokonaan uusia kontakteja, joista ei aiemmin tiedetty mitään. Suomalaisella yhteisöllä on yhteinen intressi kehittää digitaalisen terveyden liiketoimintaa.

”Tajusimme matkoilla, että meillä pitää olla maailman parhaan tuotteen lisäksi maailman paras markkinointi. Kaupallistamista pitää miettiä vähin-tään yhtä paljon kuin tuotekehitystä. Meille tuli selväksi, että vaikka USA on vaikein markkina, on se samalla kaikkein houkuttelevin. Lähdemme taas syksyl-lä Tekesin järjestämälle Team Finland Health -matkalle, jossa tapaamme sikäläisiä ylilääkäreitä. Tavoite on saada ensimmäinen sopimus tämän vuoden aikana.”

Syövänhoito vuosimallia 2020

”Noonalla on tällöin miljoona käyttä-jää, se kattaa kaikki yleisimmät syövät ja muodostaa maailman suurimman tietokannan siitä, miten potilaat voivat hoidon aikana ja miten hoito heihin vaikuttaa. Noona luo kokonaan uuden tavan nujertaa syöpä ottamalla potilaat aktiivisesti mukaan hoitoon. Lisäksi Noona pystyy käsittelemään potilaan pyyntöjä osin myös itsenäisesti ilman lääkäriä, tunnistamaan komplikaatioita ja seulomaan syövän esioireita. Näin sairaus voidaan havaita mahdollisim-man aikaisin ja paranemisen todennä-köisyys kasvaa.” n

Mobiilisovellus Noona rakentaa laajaa tietokantaa syöpäpotilaiden hoidon parantamiseksi.


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDINoonan tarkoitus on luoda

turvallisuuden tunne syöpäpotilaille ja samalla keventää hoitohenkilöstön työkuormaa, kertoo Jani Ahonala.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARKUS SOMMERS

24 eu-rahoitus


Vedystä ja polttokennoista on rakennettu jo vuosikym-menten ajan uutta vaihto-ehtoa sekä liikenteeseen

että hajautettuun energiantuotantoon. Kehitystyötä on tehty jatkuvasti myös Suomessa. Alan terävimpään kär-keen kuuluvat Vantaalla ja Tallinnassa toimiva Elcogen Oy sekä espoolainen Convion Oy.

Elcogen on tehnyt tiivistä yhteistyö-tä muun muassa yliopistojen ja VTT:n kanssa. Visiona on, että polttokennoja voitaisiin tulevina vuosina käyttää esimerkiksi kotitalouksien tai kauppa-kiinteistöjen energiaratkaisuna.

Toimitusjohtaja Paul Hallanoron mukaan vientipotentiaalia löytyy EU:n lisäksi muun muassa Japanista ja Yh-dysvalloista. Tästä potentiaalista kertoo myös viime vuoden lopulla saatu posi-

Suomi kirii kärkeenpolttokenno- teknologiassaPolttokennoista piti tulla jo vuosia sitten varteenotettava ja päästötön energiavaihtoehto. Kalliiksi ja haasteelliseksi osoittautunut teknologia tekee uutta tulemistaan vantaalaisen Elcogenin ja espoolaisen Convionin innovaatioilla.

tiivinen rahoituspäätös EU:n Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista.

”Pk-instrumentin osalta ajoitus oli täydellinen, sillä olimme juuri päivit-tämässä liiketoimintasuunnitelmaa ja kaupallistamassa innovaatiotamme”, Hallanoro kertoo.

Yhtiö on ollut mukana myös Tekesin Polttokennot-ohjelmassa. Pk-instru-menttihakuun se osallistui toista kertaa.

”Tekesin asiantuntijoiden ja ohjel-mien avulla olemme kehittäneet omaa toimintaamme, saaneet tunnettuutta ja uskottavuutta sekä luoneet tärkeitä verkostoja ja kontakteja. Pk-instrumentin hyvin tuntevilta saimme erittäin arvokas-ta palautetta, jonka perusteella hake-muksemme fokus parani entisestään”, toimitusjohtaja lisää”, Hallanoro kiittelee.

Convion hyödyntää kotimaista osaajaa

Yksi Elcogenin kehityskumppaneista ja samalla myös asiakkaista on Convion Oy, joka on osallistunut muun muassa Tekesin Polttokennot- ja Green Growth -ohjelmiin. Myös Convion sai positiivi-sen rahoituspäätöksen Horisontti 2020 pk-instrumentista, mikä sekin kertoo Suomen vahvasta polttokenno-osaami-sesta.

Convionin järjestelmissä lämpöä ja sähköä tuotetaan pääasiassa maa- tai biokaasusta, mutta myös vedystä.

Toimitusjohtaja Erkko Fontellin mukaan Elcogenin teknologialla pääs-tään 50–100 kW:n teholuokkiin. Käyttö-kohteet voivat vaihdella teollisuudesta kauppakeskuksiin ja ylipäätään kohtei-siin, joissa halutaan parantaa energia-


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Suomi kirii kärkeenpolttokenno- teknologiassa

Toimitusjohtaja Paul Hallanoron mukaan polttokennoille löytyy vientipotentiaalia EU:n lisäksi muun muassa Japanista ja Yhdysvalloista. Kasvunäkymistä kertoo myös viime vuoden lopulla saatu positiivinen rahoituspäätös Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista.


tehokkuutta, energiaomavaraisuutta ja käyttövarmuutta.

”Kun polttokennojärjestelmä yh-distetään vaikkapa biokaasulaitokseen, energiajärjestelmästä saadaan omava-rainen”, Fontell kertoo.

Markkinoita löytyy muun muassa Saksasta, Italiasta, Iso-Britanniasta sekä Alankomaista, jossa on valmiiksi paljon biokaasulaitoksia.

”Tavoitteena on saada omia tuot-teita markkinoille 1–3 vuoden kuluessa. Parhaillaan etsimme pilottikohteita”, Fontell lisää.

Tekes oikealla asialla

Yhtiöiden taustalla on alusta lähtien toiminut myös sijoitusyhtiö VNT Ma-nagement. Partneri Vesa Sadeharjun mukaan miljoonasijoituksilla turvataan, että alan huippuosaaminen säilyy ja kehittyy Suomessa.

”Suomi on noussut polttokennotek-nologiaan liittyvässä kehitystyössä kan-sainväliselle piikkipaikalle ja tätä asemaa pitää nyt hyödyntää. Isot toimijat USA:ssa ja Japanissa ovat heräämässä asialle uudestaan eikä hankittua etumatkaa kan-nata hukata”, Sadeharju muistuttaa.

Tässä kohtaa hän antaa selkeää tunnustusta myös Tekesin ohjelmille ja rahoituspäätöksille.

”Polttokennoteknologia on oiva esi-merkki tulevaisuuden toimialasta, jonka kehittämisessä Tekesin on luontevaa ja myös tärkeää olla mukana”, Sadeharju painottaa. n

NCP auttaa, kun sormi menee suuhunHorisontin NCP-yhteyshenkilöt (National Contact Point) tiedotta-vat Suomessa ohjelman mahdolli-suuksista. NCP on oman Horisont-ti-aihealueensa sisältöosaaja, joka neuvoo hakijoita – sekä tutkijoita, yrityksiä että muita organisaatioita – sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa NCP voi lukea hake-muksia ja antaa yleisiä komment-teja hakemuksen rakenteesta ja luettavuudesta.

EUTI on Tekesissä toimiva Horison-tin kansallinen yhteystoimisto, joka välittää tietoa ohjelman osallistu-mismahdollisuuksista ja koordinoi kansallista NCP-verkostoa.

Ota yhteyttä

Elcogenin iskutiimi: Heikki Vähä-Piikkiö, Pauli Torri, Jukka Göös, Daniel Chade, Matti Noponenja Paul Hallanoro.


suunnannäyttäjä 27TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

parempien päätösten tueksiMiltä maailma näyttää vuonna 2050? Miten kestävä kehitys vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin? Muun muassa tällaisten kysymysten parissa askartelee tulevaisuudentutkimus.

Sirkka Heinonen tarjoaa

ennakointitietoa


Turun yliopiston yhteyteen vuonna 1992 perustettu Tulevaisuudentutkimuskeskus toimii Turun lisäksi myös Hel-

singissä ja Tampereella. Helsingin yksik-köä johtaa seitsemän vuotta tulevaisuu-dentutkimuksen professorina toiminut tutkimusjohtaja Sirkka Heinonen.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu myös alan kansain-välisen maisteri- ja tohtoriohjelman tarjonta sekä tulevaisuudentutkimuksen opetus muissa yliopistoissa. Yhtenä keskuksen tärkeänä tehtävänä Heino-nen näkee yhteiskunnallisen vaikutta-misen.

”Tuotamme päätöksentekijöille ennakointitietoa, jonka avulla he voivat tehdä parempia päätöksiä”, Heinonen sanoo. Puheessaan hän painottaa sanaa ennakointi. Ennustamisesta tässä ei ole kyse. Sen sijaan Heinonen avaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kuvia, jotta tulevaisuuden mukanaan tuomiin asioi-hin voidaan varautua.

”Skenaariot ovat hyödyllisiä työ-kaluja. Ne ovat tulevaisuuden käsikir-joituksia, joissa luodataan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia sekä toisaalta myös ei-toivottavia ja epäto-dennäköisiäkin tulevaisuuksia.”

Erityisesti silloin on vaikeata ottaa vakavasti huonompaa tulevaisuudenku-vaa, kun taloudessa ja muuten menee hyvin. Heinonen tietää, että pitkän tähtäyksen ajattelu on sitä haastavam-paa, mitä pidemmistä ajoista puhutaan. Yritykset elävät kvartaalitaloudessa ja poliitikot usein vaalikauden mittaisissa ajanjaksoissa. Tulevaisuudentutkimus ulottuu kuitenkin jopa kymmenien vuosien päähän.

Kyseenalaistava ote

Keskeistä tutkimuksessa on Heino-sen mielestä, ettei katsota vain omaa

ydinosaamisaluetta, vaan tarkkaillaan myös sellaisia alueita, jotka eivät näytä liittyvän toisiinsa. Heinonen peräänkuu-luttaa rohkeutta uusien yhdistelmien testaamiseen sekä kriittistä, kyseen-alaistavaa otetta, niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin strategian teossa.

”Jokaisella yrityksellä ja julkishal-linnon toimijalla tulisi olla säännöllisesti päivitettävä tulevaisuusstrategia. Tämä tarkoittaa systemaattista tulevaisuus-tietoisuuden vahvistamista, asioiden ajattelemista normaalia pidemmällä aikavälillä, tavanomaista laajemmin ja myös epäjatkuvuuskohtia tai muu-toksen käännöskohtia ja kipupisteitä tunnistaen.”

Heinonen on osallistunut myös Tekesin tutkimusprojekteihin. Parhail-laan hän on mukana VTT:n koordi-noimassa Neo-Carbon -hankkeessa, jossa etsitään mahdollisuuksia Suomen energiajärjestelmän vallankumoukseen: uusiutuvan energian – lähinnä aurin-ko- ja tuulienergian - hyödyntämiseen ja varastoimiseen hiilidioksidia sitoen synteettisenä metaanina.

Prosumerismi on osa kestävää kehitystä

Uudet energiantuotanto- ja varastoin-titavat mahdollistavat myös sen, että kuluttajat tulevat sähkömarkkinoille tuottajina. Tätä Heinonen pitää yhtenä nousevana olevan prosumerismin, kuluttajien tuotantoon osallistumisen, ilmentymänä.

Prosumerismin mahdollistajana toimii digitaalinen merkitysyhteiskunta, joka on Heinosen mukaan tietoyhteis-kunnan seuraava kehitysaskel. Digitaa-lisessa merkitysyhteiskunnassa, jonka osia ovat niin big data ja esineiden internet kuin sosiaalinen media, koros-tuvat tiedot muun muassa tuotteiden alkuperästä.

”Nyt kuluttaja voi selvittää alkupe-rän lisäksi muun muassa sen, onko tuot-teet valmistettu luonnonvaroja säästäen sekä millaisissa oloissa ne on tuotettu. Kuluttaja kytkee kuluttamisensa yhä tiiviimmin elintyylinsä mukaiseksi ja etsii omalle identiteetille merkitykselli-siä ratkaisuja.”

Kestävän kehityksen ideaalin mukaisuus voi johtaa entistä kestäväm-pään ja vastuullisempaan kuluttami-seen. Heinosen mukaan näin ajattele-vien ihmisten määrä lisääntyy.

Lompakko sanelee usein kuluttajien valinnat

Ongelmana on usein ollut se, että ihmi-set ajattelevat lompakollaan eri tavoin kuin he mielellään muuten tekisivät. Heinosen mielestä olisikin hienoa, jos kestävän kehityksen mukaan tuotetut tavarat olisivat yhtä edullisia tai jopa halvempia kuin muut tuotteet. Vielä ny-kyään ne tuotetaan kuitenkin useimmi-ten pienempinä sarjoina, minkä vuoksi ne usein maksavat enemmän.

Heinosen mukaan on lyhytnäköistä olla ottamatta huomioon esimerkiksi ympäristöystävällisen investoinnin pitkäkestoisia vaikutuksia. Toisin sanoen kustannuksia ei jaeta pitkälle aikavälille vaan katsotaan vain tuotteen tai järjes-telmän ostohintaa. Tuotteita arvioitaes-sa olisikin hänestä hyvä ottaa huomioon myös niin sanottu eettinen jalanjälki, joka kertoo kuinka tavara on tehty.

Suomalaiseen luonteeseen kuuluu Heinosen mielestä vastuullisen ajat-telun malli ja nokkela niukkuus, joiden avulla voidaan menestyä esimerkiksi uudistuvan energian ja puhtaan tek-nologian markkinoilla, sillä työvoima-kustannuksilla suomalaiset eivät voi kilpailla. n


Sirkka HeinonenFilosofian tohtori Helsingin yliopistosta

• Tulevaisuudentutkimuksen professori Turun yliopistossa, 2007–2015, tutkimusjohtaja 2015–

• Guest Professor University of Science and Technology of China -yliopistossa vuodesta 2013 lähtien

• johtava tutkija, VTT, 1979–2007

• Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja vuodesta 2012

• Mm. ympäristö- ja energiakysymyksiä pohtivan Rooman klubin jäsen vuodesta 2005 lähtien

• Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta -tutkimushanke Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelmassa

Sirkka Heinosen mielestä suomalaiseen luonteeseen kuuluu vastuullisen ajattelun malli ja nokkela niukkuus, joiden avulla voidaan menestyä esimerkiksi uudistuvan energian ja puhtaan teknologianmarkkinoilla.


30 kasvuyrityksen tarinaTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: KUVAULJAS

Valtavalo perustettiin vuonna 2008, kun IT-bisneksessä kannuksensa hankkineet veljekset Markku ja Tuomas

Laatikainen halusivat toteuttaa unel-mansa samassa yrityksessä työsken-telemisestä. Laatikaiset kehittelivät yritysideaansa kiinteistöautomaation tekniikan parissa, jonka kautta he törmäsivät LED-valoihin. Veljekset saivat pian selville, että Aasiassa oli kehitetty kokonaan uusi tuote, LED-va-loputket. He tilasivat kaikilta sopiviksi katsomiltaan valmistajilta näytekap-paleet ja toimittivat ne analysoitaviksi Oulun yliopistolle. Siellä väitöskirjaansa viimeisteli vanha tuttu diplomi-insinööri Tuukka Prykäri, joka liittyi Laatikaisten veljesten uuden yrityksen osakkaaksi.

Valtavalon tuotekehitys sijaitsee Oulussa ja täysin automatisoitu tuotan-to Kajaanissa. Automatisoinnin etuina ovat kustannustehokkuus volyymi-tuotannossa ja poikkeuksellisen hyvä laatu, koska kaikki lopputuotteet myös testataan automatisoidusti. Tuotteiden

Valtavalo palasi kotiinPohjoissuomalaiselle energiatehokkaiden valaistusratkaisujen valmistaja-toimittajalle Suomi osoittautui sittenkin Kiinaa kannattavammaksi.

virheprosentti on mekaanisen suunnit-telun ja automaattisen kokoonpanon sekä testauksen ansiosta äärimmäisen alhainen.

Viimeiset neljä tilikautta liikevaihto on kasvanut suunnilleen 50 prosentin vuositahtia. Pääomasijoituksia yritys keräsi vuonna 2011 noin 400 000 euroa, jotka se investoi tuotantolinjas-toihin. Marraskuussa 2013 saatu 350 000 euron sijoitus käytettiin kasvun kiihdyttämiseen. Henkilöstön määrä on noussut jatkuvasti ja tällä hetkellä töissä on 15 henkeä.

”Meidän tärkeimmät asiakkaat löytyvät teollisuudesta. Tämän lisäksi varastot, parkkihallit, sairaalat, kaupat, toimistot ja kaikki kiinteistöt, joissa on aiemmin käytetty perinteistä loisteput-kivalaistusta, ovat potentiaalisia asi-akkaita. Tuotteemme ovat pitkäikäisiä, energiaa säästäviä ja maksavat itsensä nopeasti takaisin. LED-valaistus säästää perinteiseen loisteputkeen verrattuna jopa 65–70 prosenttia energiaa”, kertoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen.

31

LED-valomarkkinoiden rakentaminen oli alussa taistelua, mutta kannatti loppuen lopuksi, Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen muistelee.



22 suunnannäyttäjäTEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Omissa käsissä Suomessa oleva tuotanto on etu monella tapaa, kun asiakkaista tulee koko ajan vaativampia.

Tärkeimmät markkinat Valtavalolle ovat Pohjoismaat, etunenässä Suomi ja Ruotsi.

”Kilpailua on jonkin verran. Pyrim-me erottautumaan heistä laadukkailla tuotteilla, pitkällä käyttöiällä, suoma-laisella automaattivalmistuksellamme sekä elinkaarikustannuksilla.”

Markkinoiden luoja

Valtavalo on käytännössä luonut LED-valoputkien markkinat Suomeen ja mahdollisesti jopa koko Eurooppaan. Ainakin yrityksen vaikutus LED-valoput-kien kehittymiseksi turvallisiksi valais-tustuotteiksi Euroopassa on kiistaton.

”Alussa olemme joutuneet kolua-maan kaikki sudenkuopat ja kiskomaan markkinoita ylös väkisin. LED-valoput-ket saivat aluksi kyseenalaista mainetta huonolaatuisten kiinalaisten tuotteiden takia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes onkin joutunut siistimään mark-kinaa hartiavoimin. Ja kun asiakkaina on lähinnä isoja toimijoita, uutta peluria kohtaan ei välttämättä tunneta riittä-

vää luottamusta. Vanhojen perinteisten toimintamallien muuttaminen valaistus-hankinnoissa voi olla todella hankalaa”, Laatikainen sanoo.

”Nykyään toimimme koko ajan yhteistyössä Euroopan sähköturvalli-suudesta vastaavien virastojen kanssa. Olemme olleet myös luomassa vastikään valmistunutta kansainvälistä LED-valo-putkien standardia. Se takaa eri LED-val-mistajien tuotteiden yhteensopivuuden sekä yhteensopivuuden myös vanhojen loisteputkien kanssa.”

”Tekesin rahoitus on auttanut meitä kansainvälistymään nopeasti. Kolmannes liikevaihdosta tulee jo ulkomailta ja sitä osuutta kasvatamme koko ajan.”

Paluu Suomeen

Vuonna 2012 Valtavalo ymmärsi, että tuotanto on parempi pitää kotimaassa Kiinan sijaan. Yritys siirsi koko tuotanton-sa takaisin Kajaaniin.

”Laadun varmistamisen kanssa alkoi esiintyä epävarmuutta eikä valmistus Kiinassa tullut enää kyseeseen. Omissa

käsissä oleva tuotanto on etu monella tapaa, kun asiakkaista tulee koko ajan yhä vaativampia. Paluussa oli silti omat ongelmansa. Meidän täytyi suunnitella kokonaan uudella tavalla tuote ja sellai-nen tuotantolinja, jonka avulla voimme kilpailla edullisen työvoiman maiden kanssa”, Laatikainen kertoo.

Digitaalisuus koskee Valtavaloa siinä, missä kaikkia muitakin maailman yrityksiä. Digitaalisuutta vastaan ei kannata potkia, vaan suosiolla miettiä ja toteuttaa sen tuomat mahdollisuudet.

”Digitaalisuus on meillä läsnä kaikkialla; oli se sitten viestintää tai tuotantoprosesseja. Kaikista tuotteis-tamme tallentuu kokoonpanon päät-teeksi valo- ja sähkötekniset mittaustu-lokset tietokantaan. Asiakas voi syöttää LED-putken kyljestä löytyvän koodin tai sarjanumeron verkkosivuillemme ja ladata jokaisen putken yksilölliset testidatat.” n

Valtavalon Kajaanin tehdas on täysin automatisoitu, mutta silti ihmisiä tarvitaan koneita valvomaan.


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin

Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen. Kohde-markkinoiden ja asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumisessa. Kansainvä-lisen kasvun suunnittelu -rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisil-la asiakkailla ja varmistaa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen.

Tekesin rahoituksen avulla yritys voi kehittää uutta tai uudistaa olemas-sa olevaa tarjontaansa, tuotantome-netelmiään ja liiketoimintamalliaan. Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja lainalla, jolloin voimme olla mukana myös pilotointi- ja demovaiheessa. Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla myös avustusta.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmahdol-lisuuksia Tekesin ohjelmissa. Uusia ohjel-mien teemoja ovat esimerkiksi teollinen internet sekä terveys- ja hyvinvointialan digitalisoituminen.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä pro-jektin sisältö ja sen resursointi. Erityises-ti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityk-sen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoituksella Horisonttiin

Yritykset voivat hakea rahoitusta myös EU:n Horisontti-ohjelmasta. Tekes tar-joaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille rahoitusta hankevalmisteluihin. Voimme rahoittaa Horisontti-hankkeen valmis-telua osana toista Tekesin rahoittamaa projektia, jos esimerkiksi tavoitteena on laajentaa tai jatkaa Tekesin projektia kansainvälisen yhteistyön hankkeeksi.

Varsinainen valmistelurahoitus on tarkoitettu hyödynnettäväksi, jos valmistelussa on iso, Suomelle merkit-

tävä konsortiohanke ja suomalaiskump-paneille on suunnitteilla tavanomaista osallistujaa merkittävämpi rooli hank-keessa – vaikkapa koordinaattorina tai työpaketin vetäjänä. Lue lisää rahoitus-mahdollisuuksista verkosta. n

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin

Tekes tarjoaa rahoitusta ja pal-veluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mah-dollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehityspro-jekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

Tekesintarjoama

Tähtäimessä uudet markkinat?

Rahoitusta Horisontti 2020 -hankevalmisteluuntekes.fi/rahoitus/horisontti2020 -hankkeiden-valmistelu/

Rahoitusta pilotointiinwww.tekes.fi/pilotointi

Rahoitusta yrityksillewww.tekes.fi/rahoitus/rahoitusta-yritysten-kehitysprojekteihin

Uusien asiakkaiden neuvontawww.tekes.fi/rahoitus/ tunnustelu

tekes.fi/rahoitus/horisontti

tekes.fi/pilotointi

www.tekes.fi/rahoitus/rahoitusta

www.tekes.fi/rahoitus/rahoitusta

tekes.fi/rahoitus


34 nimityksetTEKSTI: MIIA LINNUSMAA JA PIA MÖRK KUVAT: SUSANNA LEHTO

Mirja Kaarlela: Ollaan reilusti ylpeitä omasta osaamisesta

Uusiin asemiin

Nimityksiä

Vaihdossa Tekesissä

Mirja Kaarlela siirtyi Tekesin suurten yritysten palvelujohtajaksi maaliskuussa. Kaarlela tuo Hyvinvoinnin ratkaisut -vastuualueelle hyvän tuntemuksen kansainvälisellä kentällä toimimisesta.

”Meidän pitäisi ottaa mallia Piilaakson sisäsyntyisestä tavasta, jossa on ok olla ylpeä omasta osaamisesta ja nostaa se myös esille”, kehottaa Kaarlela, joka toimi aiemmin Piilaaksossa Tekesin yksikön päällikkönä sekä myöhemmin strategisena ohjelmapäällikkönä.

Hyvinvointi ja terveys ovat kaikkia koskettavia asioita, joiden alueelta löytyy sekä huimia mahdollisuuksia, että paljon tehtävää. Suomesta löytyy vankkaa osaamista tällä alueella ja sitä tulisi nostaa kansainvälisesti esille entistä kuuluvammin.

”Yritysten on tartuttava digitaalisuuden ja mobiilin hyö-dyntämisen mahdollisuuksiin juuri nyt, esimerkiksi terveyden edistämisessä, jotta ne voivat hyödyntää kaikki globaalien markkinoiden mahdollisuudet."

Piilaakson tavoin ennakoinnin ja tulevaisuuden tunnista-minen on tärkeää. Pitää olla avoin ihan kummallisille mah-dollisuuksille ja jättää sattumanvaraisuudelle tilaa. Onhan esimerkiksi AirBnB suurin asuntovälittäjä, ilman ainoatakaan omaa asuntoa ja Alibaba suurin kauppa, ilman kauppaa. Miltä kuulostaisi vastaava hyvinvoinnin ratkaisuista?

Jyri Arponen: Suomessa tarvitaan nyt tekemistä ja tuloksia tyhjän puhumisen sijaan

Jyri Arponen siirtyi 1.3. Tekesiin 2,5 vuoden ajaksi Sitrasta. Hän vastaa Tekesissä Green Growth -ohjelman toteutuksesta sekä valmistelee uutta ohjelmatoimintaa cleantech-alueelle. Jyri astui tekesläisen Kari Herlevin saappaisiin, joka puolestaan luotsaa vastaavan ajan Kiertotalous-avainaluetta Sitrassa.

Miksi halusit vaihtoon Tekesiin?

”Suomessa tarvitaan nyt tekemistä ja tuloksia tyhjän pu-humisen sijaan. Pidän yritysten kanssa innovoinnista sekä kestävän kasvun aikaansaamisesta. Tämä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suunnittelemaan uutta ja vaikuttavaa innovaatiotoimintaa”, perustelee Arponen hakeutumistaan Tekesiin.

Sitrassa Arponen on toiminut vuodesta 2009 liiketoi-mintajohtajana ja johtavana asiantuntijana. Viimeiset kaksi vuotta hän on vastannut Teolliset symbioosit -avainalueesta.

YTM Laura Ylä-Sulkava on nimitetty johtajaksi henkilöstö -ja kehittämistoiminnot -yksikköön.

Tradenomi Maini Lappalainen on nimitetty HR-koordinaattoriksi henkilöstö -ja kehittämistoiminnot -yksikköön.


yhteystiedot 35

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin

https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköposti-osoitteet ovat muotoa

[email protected].

Puhelinvaihde

029 505 5000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnusteluLähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta

puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–15

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

BelgiaEU-yhteystoimisto, Bryssel

KiinaPeking, Shanghai

USAPalo Alto, Washington, D.C.

VenäjäMoskova

Numero 2/2015, 5.6.2015

JULKAISIJA

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

TOIMITUS

Päätoimittaja

Pia Mörk

Toimituksen sihteeri

Susanna Lehto

Toimituskunta

Anna-Maija Ikonen,Eeva Landowski, Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

TOIMITUSNEUVOSTO

Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Eeva Landowski,Susanna Lehto, Piia MoilanenPia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: Markus SommersTaitto: Mainostoimisto Cake OyPainatus: Erweko Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)

Painos 14 000

Seuraava numero ilmestyy 18.9.2015

Tekesin näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut. Tekesin näköalat-lehti on luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 Seinäjoki

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 Mikkeli

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 Lahti

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 Lappeenranta

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 Kajaani

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 Jyväskylä

Lapin ELY-keskusHallituskatu 3 BPL 8060, 96101 Rovaniemi

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 Kemi

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 Tampere

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 Vaasa

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannankatu 1PL 240, 67101 Kokkola

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 Joensuu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusVeteraanikatu 1PL 86, 90101 Oulu

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 Kuopio

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 Pori Uudenmaan ELY-keskusOpastinsilta 12 B, 5 krs.PL 36, 00521 Helsinki Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 Turku

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

ELY-keskusten puhelinnumero on 029 50 36000.

mailto:[email protected]




www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

www.tekes.fi/yhteystiedot


www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/julkaisut

issuu.com

www.tekes.fi

Rahoitusta tuotekehitykseen ja pilotointiin• Kehitä älykkäitä ratkaisuja tai tuotteita

ja palveluja

• Hanki digiosaamista

• Kehitä uutta tai paranna nykyistä tuotetta tai palvelua yhdessä asiakkaan kanssa

• Nopeuta kaupallistamista

Asiantuntija- ja verkottumispalveluja kansainvälistymiseen• Selvitä markkinoita

• Sparrausta liiketoimintasuunnitelman tekoon

• Etsi yhteistyökumppaneita ulkomailta

www.digigo.fi

Digitaalista liiketoimintaa -rahoitushaku on suunnattu erityisesti kansainvälistymistä suunnitteleville tai juuri kansainvälistyville suomalaisille yrityksille.

www.digigo.fi

Rahoitusta ja asiantuntemusta yrityksille – tee uutta bisnestä digitaalisuudesta

www.digigo.fi

www.digigo.fi

tekesin näköalat 2 2015

Documents