teknisen piirustuksen standardit (ppt)

Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

kotisivut: kotisivut: http://www.metsta.fihttp://www.metsta.fiMetSta-tiedotus: MetSta-tiedotus: http://www.metsta.fi/tiedotushttp://www.metsta.fi/tiedotus

Teknisen piirustuksen standardit

- Yhteensopivuutta, tuoteturvallisuutta, kilpailukykyä ja helpompaa markkinoillepääsyä

Tekninen piirustus2

Luentomateriaalia teknisen piirustuksen standardeista

Metsta ry on laatinut tämän oppimateriaalin tukemaan teknisen piirustuksen opetusta ja harjoitustöiden tekemistä. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisätietoa alan standardeista ja opettaa hyödyntämään niitä. Kalvosarjassa on esitelty aihealueen keskeisiä standardeja, niiden periaatteita ja tärkeimpiä käsitteitä sekä esitetty suoria otteita kuvista ja taulukoista. Kone- ja metalliteollisuuden standardisoinnista löytyy lisätietoa kalvosarjasta "johdatus kone-, tuotanto- ja metallitekniikan standardisointiin.ppt".

Materiaali on suunnattu pääasiassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille täydentäväksi luentomateriaaliksi, mutta se soveltuu sellaisenaan myös kenen tahansa standardeista kiinnostuneen käytettäväksi.

Metsta ryMetalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta ry) on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimialayhteisö. MetSta ry:n standardisointialue kuuluu Teknologiateollisuus ry:n toimialaan. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää standardisoinnin avulla suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä sekä alan ja käyttäjän turvallisuutta. Lisäksi yhdistyksen tehtävänä on turvata alan yrityksille ja yhteisöille edellytykset osallistua toimialan standardisointityöhön ja huolehtia alan teollisuuden tarvitsemien SFS–standardien laadinnasta.

LisätietoaSuomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n verkkosivujen www.sfs.fi lisäksi SFS:n oppilaitosportaali www.sfsedu.fi on hyvä tietolähde standardien hakemiseen. Sieltä löytyy myös muuta opintoja tukevaa, standardeja koskevaa materiaalia.

Useat oppilaitokset ovat solmineet online-sopimuksen SFS:n kanssa, jolloin standardeja on saatavilla internet-yhteyden kautta. Kysy online-käytöstä oppilaitoksesi kirjastosta.

Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 14.8.2009. Varmista tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus voimassaolevista standardeista.

© Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry, 2009Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.

http://www.sfs.fi/

http://www.sfsedu.fi/

Tekninen piirustus3

Sisällysluettelo

1 Johdanto.........................................................................................................................22 Viite- ja merkintäviivat koneenpiirustuksessa..................................................................53 Kuvannot ja leikkaukset..................................................................................................9

3.1 Kuvannot.............................................................................................................103.2 Leikkaukset..........................................................................................................13

4 Mittojen ja toleranssien esittäminen koneenpiirustuksessa...........................................164.1 Mittojen esittäminen koneenpiirustuksessa..........................................................174.2 Toleranssien esittäminen koneenpiirustuksessa..................................................19

5 ISO-toleranssit ja toleranssiteoriaa...............................................................................235.1 ISO-toleranssit.....................................................................................................245.2 Toleranssiteoriaa.................................................................................................29

6 Geometrinen tolerointi ja pinnankarheus......................................................................346.1 Geometrinen tolerointi.........................................................................................356.2 Pinnankarheus.....................................................................................................416.3 Pinnankarheusmerkinnän kehittyminen...............................................................43

7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet....................................................................................448 Lämpökäsitellyt metalliset osat.....................................................................................499 Hitsausmerkinnät ja juotokset.......................................................................................51

Tekninen piirustus4

1 Johdanto

Miten teknisenpiirustuksen standarditliittyvät konetekniikkaan,esimerkiksitehonsiirtoakselin taipainelaitteidensuunnitteluun javalmistukseen?

Tekninen piirustus5

Piirustussäännöt: SFS-ISO 128

Mitoittaminen: SFS-ISO 129

Materiaali: rakenneteräkset: SFS-EN 10025-1…6 nuorrutusteräkset: SFS-EN 10083-1…3 hiiletysteräkset: SFS-EN 10084 ruostumattomat teräkset: SFS-EN 10088-1…3

ISO 2768-mKYleistoleranssit: SFS-EN 22768

Geometrinen tolerointi: SFS 4443,SFS-EN ISO 1101,SFS-EN ISO 2692

Pintamerkinnät: SFS-EN ISO 1302

Mittojen toleranssimerkinnät: SFS-ISO 406

Mittakaavat: SFS-EN ISO 5455

Kierteet: SFS-EN ISO 6410,SFS-ISO 15786

Mittojen tolerointi: SFS-ISO 286 EN 20286

Lämpökäsitellyt metalliset osat: ISO 15787

Tekninen piirustus6

Hitsausmerkinnät: SFS-EN 22553

Materiaali: painelaitelevyteräkset: SFS-EN 10028-1…7 alumiinit: SFS-EN 485-1…4

ruostumattomat teräkset: SFS-EN 10088-1…3

Piirustussäännöt: SFS-ISO 128Lämmittämättömät painesäiliöt: SFS-EN 13445-1...5

Tekninen piirustus7

2 Viite- ja merkintäviivat koneenpiirustuksessa

Tekninen piirustus8


SFS-ISO 128-20:2009Määrittelee viivatyypit, niiden nimitykset ja ulkomuodot, sekä yleiset säännöt viivojen piirtämiseen teknisissä piirustuksissa.

Ote standardin SFS-ISO 128-20:2009 taulukosta 1. Perusviivatyypit.

Tekninen piirustus9


SFS-ISO 128-22:2009Määrittelee viite- ja merkintäviivojen sekä niiden osien merkintäsäännöt ja sijoittelun teknisissä dokumenteissa.

Tekninen piirustus10

2 Viite- ja merkintäviivat koneenpiirustuksessa SFS-ISO 128-24:2009 Määrittelee koneenpiirustuksessa käytettävät viivatyypit,

viivanleveydet ja viivaryhmät, sekä yleiset säännöt japeruskäytännöt niiden soveltamiseen.

Kuva 1. Mitta- (01.1)ja Kuva 2. Tasomaisten pintojen Kuva 3. Ehyet käsivarais-

muotoviivat (02.1). osoittaminen (lävistäjät) viivat, ja keskiviiva (04.1). kapeat(01.1).

Kuvien viivatyypit löytyvät standardin SFS-ISO 128-24:2009 taulukosta A.1


3 Kuvannot ja leikkaukset


3.1 Kuvannot

SFS-ISO 128-30:2009Määrittelee yleiset säännöt kuvantojen esittämiseen ja valitsemiseen kaikenlaisissa teknisissä piirustuksissa.

SFS-ISO 128-34:2009Määrittelee säännöt koneenpiirustuksen kuvantojen esittämiseen, osan 30 esitettyjen sääntöjen lisäksi, noudattaen standardissa ISO 5456-2 määriteltyjä yhdensuuntaisuusprojektiomenetelmiä.


3.1 Kuvannot

Standardin SFS-ISO 128-30:2009 mukainen suositeltava esitystapa kuvantojen esittämiseen


3.1 KuvannotOhutlevykappaleen levityskuvanto:

0

2375152

195

183


3.2 Leikkaukset

SFS-ISO 128-40:2009 Määrittelee yleiset säännöt leikkausten esittämiseen

kaikenlaisissa teknisissä piirustuksissa.

Kuva 1.Esimerkki rakennustekniikan Kuva 2. Symmetrisen osan alalta. puolileikkaus.


3.2 Leikkaukset

SFS-ISO 128-44:2009 Määrittelee yleiset säännöt leikkausten ja

leikkaustasojen esittämiseen koneenpiirustuksessa.


3.2 Leikkaukset

SFS-ISO 128-50:2009 Määrittelee yleiset säännöt leikkauspintojen esittämiseen

teknisissä piirustuksissa.

Leikkaus kahdessa yhdensuuntaisessa tasossa:


4 Mittojen ja toleranssien esittäminen

koneenpiirustuksessa


4.1 Mittojen esittäminen koneenpiirustuksessa

SFS-ISO 129-1:2009 Standardi sisältää kaikenlaisiin teknisiin piirustuksiin

soveltuvat mitoittamisen yleiset periaatteet.


4.1 Mittojen esittäminen koneenpiirustuksessa

SFS-EN ISO 5455:1995Standardi sisältää kaikissa teknisissä piirustuksissa suositeltavat mittakaavat ja niiden merkitsemisen.

Standardin SFS-EN ISO 5455:1995 Taulukko 1. Teknisessä piirustuksissa käytettävät suositeltavat mittakaavat.


4.2 Toleranssien esittäminen koneenpiirustuksessa

SFS-ISO 406:1988 Standardi sisältää pituus- ja kulmamittojen

toleranssien merkinnät teknisessä piirustuksessa, jotka eivät välttämättä edellytä tietyn valmistus-, mittaus- tai tarkastusmenetelmän käyttöä.



SFS-EN 22768-1:1993 Määrittelee neljä yleistoleranssiluokkaa ilman

toleranssimerkintää oleville pituus- ja kulmamitoille. Esimerkkinä ”ISO 2768-m”.

SFS-EN 22768-2:1993 Määrittelee kolme yleistoleranssiluokkaa geometrisille

toleransseille. Esimerkkinä ”ISO 2768-K”.


4.2 Toleranssien esittäminen koneenpiirustuksessaTaulukko 2. Pituusmittojen sallitut poikkeamat viistettyjä kulmia lukuun ottamatta,

standardin SFS-EN ISO 22768-1:1993 mukaan.

Taulukko 3. Suoruuden ja tasomaisuuden yleistoleranssit standardin SFS-EN ISO 22768-2:1993 mukaan.



Yleistoleranssimerkitään yleensäotsikkotauluun


5 ISO-toleranssit ja toleranssiteoriaa


5.1 ISO-toleranssit

SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 Sisältää ISO-toleranssi- ja –sovitejärjestelmän

perusteet ja perustoleranssien ja –eromittojen lasketut arvot.

SFS-ISO 286-2 EN 20286-2:1990 Sisältää reikien ja akseleiden yleisesti käytettyjen

toleranssiluokkien rajaeromittojen lukuarvot ja perustoleranssit.

• Akselien rajaeromitat (es, ei) • Reikien rajaeromitat (ES, EI)


5.1 ISO-toleranssitOte standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 perustoleranssiastetaulukosta.


5.1 ISO-toleranssit

Ote standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 reikien peruseromittojen taulukosta ja kuvaajasta.


5.1 ISO-toleranssit

Ote standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 akselien peruseromittojen taulukosta ja kuvaajasta.


5.1 ISO-toleranssit

SFS 2231:1973Valikoima reikäkannan sovitteita

SFS 2232:1973Valikoima akselikannan sovitteita

SFS 2872:1973Reikä- ja akselitoleransseja yleiskäyttöön


5.2 Toleranssiteoriaa

Toleranssi on valmistuksessa sallittava mitan vaihtelu, jolla varmistetaan osien tyydyttävä toiminta siten, että työkappaleen mitta on kahden sallitun rajan sisällä.

Eräitä keskeisiä termejä:Perusmitta, nimellismitta: Mitta, josta rajamitat lasketaan

käytettäessä ylä- ja alaeromittojaTosimitta: mittaamalla todettu mittaRajamitat: Suurin ja pienin sallittu mitta, mukaan lukien ko.

arvot, joiden välillä tosimitan tulee olla (ks. esim. 1 ja 2, kappale 5.2)


Eräitä keskeisiä termejä:Nollaviiva: Perusmitta, johon eromitat ja toleranssit liittyvät

(graafisessa esityksessä suora viiva).Eromitta: Tietyn mitan (tosimitta, rajamitta,...)

ja vastaavan perusmitan erotus.Yläeromitta (ES, es): Ylärajamitan

ja vastaavan perusmitan erotus.Alaeromitta (EI, ei): Alarajamitan

ja vastaan perusmitan erotus.




Eräitä keskeisiä termejä:Välys: Reiän ja akselin mittojen positiivinen erotus ennen

asennusta. Akselin halkaisija on pienempi kuin reiän.

Ahdistus: Reiän ja akselin mittojen negatiivinen erotus ennen asennusta. Akselin halkaisija on suurempi kuin reiän.

Sovite: Kahden toisiinsa liitettävän elementin mittojen eroista (ennen asentamista) riippuva ominaisuus.



Esimerkki 1. Akselin rajamittojen määrittäminen.

Perusmittaryhmä:30…50 mmPerustoleranssi: 25 µm (Taulukko, kappale 5.1) Peruseromitta: 0 µm (Taulukko, kappale 5.1)Yläeromitta = peruseromitta = 0 µmAlaeromitta = peruseromitta – toleranssi = 0 – 25 µm = -25 µm

Rajamitat :Maksimi (ylärajamitta) = (40 +0,000) mm = 40,000 mmMinimi (alarajamitta) = (40 +(– 0,025)) mm = 39,975 mm



Esimerkki 2. Reiän rajamittojen määrittäminen.

Perusmittaryhmä: 80…120 mmPerustoleranssi: 54 µm (Taulukko, kappale 5.1)Peruseromitta: +12 µm (Taulukko, kappale 5.1)Alaeromitta = peruseromitta = +12 µmYläeromitta = peruseromitta + toleranssi= (12 + 54) µm = +66 µm

Rajamitat (ylä- ja alarajamitat):Minimi = (100 + 0,012) mm = 100,012 mm Maksimi = (100 + 0,066) mm = 100,066 mm


6 Geometrinen tolerointi ja pinnankarheus


6.1 Geometrinen tolerointi SFS 4443:1980

Standardi määrittelee peruselementit ja peruselementti-järjestelmät.


6.1 Geometrinen tolerointi

SFS-EN ISO 1101:2006Esittelee geometrisen toleroinnin perusperiaatteet ja –vaatimukset työkappaleiden geometriselle toleroinnille.



SFS-EN ISO 2692:2007 Määrittelee maksimimateriaali-, minimimateriaali- ja

vastavuoroisuuden vaatimuksen, sekä käsittelee niiden soveltamista.

Eräitä keskeisiä termejä:Maksimimateriaalivaatimus: Asettaa toleroidulle mittaelementille maksimimateriaalimitan, jota ei saa ylittää kokoonpantavuuden varmistamiseksi.



Minimimateriaalivaatimus: Asettaa toleroidulle mittaelementille minimimateriaalimitan, jota ei saa alittaa, esim. riittävän seinämäpaksuuden varmistamiseksi.

Vastavuoroisuuden vaatimus: Sallii mittatoleranssin laajentamisen tietyissä tapauksissa. Voidaan käyttää sekä maksimimateriaali- että minimimateriaalivaatimuksen kanssa.

Menorajan mitta (MMS): Määrää elementin menorajan.

Minimirajan mitta (LMS): Määrää elementin minirajan.

Laskennallinen menorajan mitta (MMVS): Menorajamitan, MMS ja geometrisen toleranssin yhteisvaikutus.



Esimerkki 1. Maksimimateriaalivaatimus ulkopuoliselle lieriömäiselleelementille.

Osan toiminto voisi olla kokoonpano yhdessä esimerkin 2 osan kanssa.



Esimerkki 2. Maksimimateriaalivaatimus sisäpuoleiselle lieriömäiselle elementille.


6.2 Pinnankarheus SFS-EN ISO 1302:2002

Esittelee säännöt pinnan ominaisuuksien ilmoittamiseen teknisissä tuoteasiakirjoissa graafisten tunnusten ja tekstimerkintöjen avulla.


6.2 Pinnankarheus

Pinnankarheusparametreja• Tyypillinen on profiilin keskipoikkeama, Ra• On olemassa useita kymmeniä erilaisia:

Rt, Rz, Rsk, Rmr,…

Ra on helppo mitata ja arvioida, mutta ei välttämättä luonnehdi pintaa hyvin.


6.3 Pinnankarheusmerkinnän kehittyminen

SFS 2039 (vanhentunut): Vuonna 1969 voimaan tullut ensimmäinen muutos, joka kumosi SFS B.II.53 standardin mukaiset pintamerkit.

SFS-ISO 1302 (vanhentunut): Vuonna 1993 ilmestynyt standardi, jossa pintamerkit muuten samanlaisia kuin standardissa SFS 2039, mutta lisänä Ra ja muita pieniä eroavaisuuksia.

SFS-EN ISO 1302: Vuonna 2002 ilmestynyt nykyinen merkintätapa. Sisältää merkittäviä muutoksia aikaisempiin standardeihin verrattuna.


7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet



SFS-EN ISO 6410-1:1996Osa 1 sisältää menetelmät kierteiden ja kierteitettyjen kappaleiden esittämiseen teknisissä piirustuksissa.



SFS-EN ISO 6410-3:1996Osa 3 käsittelee kierteitettyjen kappaleidenyksinkertaistettua esittämistä kierreholkkeja lukuun ottamatta.

Pienihalkaisijaisten kierteiden yksinkertaistaminen standardin SFS-EN ISO 6410-3 mukaisesti.



SFS-ISO 15786:2008Määrittelee säännöt piirustuksissa olevien reikien, upotusten, sisäkierteiden ja viisteiden yksinkertaistetulle esittämiselle, mitoittamiselle sekä toleroinnille.



SFS 4499:1980 Metrinen ISO –trapetsikierre

SFS-ISO 2903:1994 Toleranssit metriselle ISO- trapetsikierteelle

SFS-ISO 7:1988 Putkikierteet

SFS-ISO 5408:1988 Lieriömäiset kierteet


8 Lämpökäsitellyt metalliset osat


8 Lämpökäsitellyt metalliset osat

ISO 15787:2001Määrittää säännöt lämpökäsiteltyjen osien esittämiseen ja merkitsemiseen teknisissä piirustuksissa.

Kuva 1. Karkaistu osa kovuusvaatimuksella sekä mittauspisteen merkinnällä.


9 Hitsausmerkinnät ja juotokset



SFS-EN 22553:1994Sisältää hitsausliitoksien ja juotoksien merkinnät ja ohjeet niiden käyttämiseen piirustuksissa.



Taulukko 1. Ote standardin SFS-EN 22553:1994 perusmerkkitaulukosta.



Ote standardin SFS-EN 22553:1994 taulukosta 2. Symmetriset hitsimerkinnät.

Ote standardin SFS-EN 22553:1994 taulukosta 3. Lisämerkinnät.

teknisen piirustuksen standardit (ppt)

Documents