1

Tekniska avdelningen / Tekninen osasto

Bernt Simons

Planläggningsöversikt

Kaavoituskatsaus

31.12.2016

2

Aktuell planläggningsöversikt

31.12.2016

Enligt 7 § i markanvändnings- och bygglagen

ska kommunen minst en gång om året upprätta

en översikt över de planärenden som är an-

hängiga eller som under den närmaste tiden

blir anhängiga i kommunen. I planläggnings-

översikten presenteras planprojekten i korthet

och redogörs för deras behandlingsskeden.

Avsikten är att informera om planläggningen

så att de som berörs av planerna har möjlighet

att följa med och påverka planläggningen i ett

tidigt skede.

Man kan bekanta sig med planläggningsöver-

sikten på Malax kommuns hemsida

www.malax.fi.

Planläggningsnivåer

Landskapsplanen i Österbotten som fast-

ställdes av miljöministeriet 21.12.2010 ligger

som grund för områdesplaneringen. Österbot-

tens förbund utarbetar etapplaner som kom-

pletterar landskapsplanen, t.ex. planer för för-

nybar energi i Österbotten.

Generalplanerna anvisar områden för den

detaljerade planläggningen och för byggande

och markanvändning. Det är kommunfullmäk-

tige som godkänner generalplanerna.

Detaljplaner baserar sig på generalplanerna.

De uppgörs på basen av kommunens utveckl-

ing och behov, t.ex. av nya bostadstomter.

Många detaljplaner görs också på privat ini-

tiativ, där kommunen gör markanvändningsav-

tal med markägaren. Det är alltid kommunen

som bestämmer om markplaneringen. Det är

kommunfullmäktige som godkänner detaljpla-

nerna.

Beslutsfattandet i Malax utgår från att kom-

munstyrelsen fattar ett beslut om inledande av

planering. Ett program för deltagande och be-

dömning (PDB) och ett planeutkast uppgörs,

antingen av kommunens egen personal eller av

Kaavoituskatsaus

31.12.2016

Maankäyttö- ja rakennuslain 7. §:n mukaan

kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina

vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskat-

sauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja

niiden käsittelyvaiheet.

Kaavoitusmenettelystä on tarkoitus tiedottaa

niin, että osallisilla on mahdollisuus seurata

kaavoitusprosessia ja vaikuttaa siihen varhai-

sessa vaiheessa.

Kaavoituskatsaukseen voi tutustua Maalahden

kunnan verkkosivustolla www.maalahti.fi.

Kaavoituksen tasot

Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäris-

töministeriö on vahvistanut 21.12.2010, toimii

aluesuunnittelun pohjana. Pohjanmaan liitto

laatii maakuntakaavaa täydentäviä vaihekaavo-

ja kuten esimerkiksi uusiutuvia energiamuotoja

Pohjanmaalla koskevan kaavan.

Yleiskaava osoittaa alueet asemakaavoitusta,

rakentamista ja muuta maankäyttöä varten.

Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Asemakaava perustuu yleiskaavaan. Asema-

kaava laaditaan kunnan kehittämiseksi ja tar-

peiden, esimerkiksi uusien asuntotonttien tar-

peen, pohjalta. Usein asemakaava laaditaan

myös yksityishenkilön aloitteesta, jolloin kunta

tekee maanomistajan kanssa maankäyttösopi-

muksen. Maankäytöstä päättää aina kunta.

Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavat.

Maalahdessa kaavoitusprosessi alkaa siitä, kun

kunnanhallitus päättää kaavoituksen käynnis-

tämisestä. Sitten joko kunta itse tai ulkopuoli-

nen kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointi-

suunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen. Kaa-

va käsitellään ensin teknisessä lautakunnassa ja

kunnanhallituksessa, minkä jälkeen kunnanval-

3

en utomstående planerare. Planen behandlas

först i tekniska nämnden och kommunstyrelsen

innan kommunfullmäktige slutligen godkänner

planen. Under processens gång sätts planen till

allmänt påseende och utlåtande begärs av olika

myndigheter. Se processbeskrivningen!

tuusto päättää kaavan lopullisesta hyväksymi-

sestä. Kaavoitusprosessin aikana kaava asete-

taan yleisesti nähtäville, ja eri viranomaisilta

pyydetään siitä lausuntoja. Katso prosessiku-

vaus.

Planläggningens kontaktuppgifter i Malax kommun / Maalahden kunnan kaavoituksen yh-

teystiedot:

Mätningsteknikern / Mittausteknikko

Bernt Simons

tel. / puh. 040 650 8060

berndt.simons@malax.fi

Planläggningsingenjör / Kaavoitusinsinööri

Jonas Aspholm

tel. / puh. 050 412 5900

jonas.aspholm@malax.fi

Byggnadsinspektör / Rakennustarkastaja

Nicklas Ingves

tel. / puh. 050 502 7786

nicklas.ingves@malax.fi

Teknisk assistent för byggnadsinspektionen / Rakennustarkastuksen tekninen assistentti

Jonas Nylund

tel. / puh. 0500 861 191

jonas.nylund@malax.fi

Kanslisekreterare / Kansliasihteeri

Monica Asplund

tel. / puh. 050 401 2405

monica.asplund@malax.fi

4

Detaljplaner

1. Uppgörande av ny detaljplan för en eventu-

ell biogasanläggning

2. Uppgörande av detaljplan för Söderfjärds-

backens bostadsområde i Yttermalax

3. Petalax Kyrknejd-Skolcentrum, revidering

av detaljplan

4. Petalax Kyrknejd-Kyrkbacken, revidering av

detaljplan

5. Utvidgning av detaljplan, söder om Sy-

rensbacken i Petalax

6. Övermalax centrum, utvidgning av detalj-

plan, Björkell

7. Industritomter i Långåminne

Detaljplaner som slutförts och godkänts

under 2016

8. Rölandets bostadsområde. Uppgörande av

ny detaljplan. (Utvidgning av Mattlars bo-

stadsområde)

9. Detaljplaneändring, Yttermalax skola och

kyrkbacken

10. Revidering av Brinkens industriområde

Delgeneralplaner

11. Delgeneralplan för havsnära boende, mel-

lersta delen på Sidlandet

12. Revidering av Bergö strandgeneral-

plan/delgeneralplan

13. Revidering av delgeneralplanerna, Ytter-

malax, Övermalax, Petalax och Bergö byar

14. Planering av vindkraftspark på Sidlandet i

Yttermalax

15. Uppgörande av strategisk generalplan för

vindkraft

16. Planering av Gjutskogens vindkraftspark

17. Molpe-Petalax: Planering av vind-

kraftspark

18. Norra Pörtom: Planering av vindkraftspark

Asemakaavat

1. Uuden asemakaavan laatiminen mahdollista

biokaasulaitosta varten

2. Asemakaavan laatiminen Söderfjärdsbackenin

asuntoalueelle, Yttermalax

3. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkon-

seutu – koulukeskus

4. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkon-

seutu – kirkonmäki

5. Asemakaavan laajennus, Petolahden Syrens-

backenin eteläpuoli

6. Övermalaxin keskustan asemakaavan laajen-

nus, Björkell

7. Långåminnen teollisuustontit

Vuonna 2016 valmistuneet ja hyväksytyt

asemakaavat

8. Rölandetin asuntoalue. Uuden asemakaavan

laatiminen (Mattlarin asuntoalueen laajennus)

9. Asemakaavan muutos, Yttermalax skola ja

kirkonmäki

10. Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tar-

kistus

Osayleiskaavat

11. Merenläheisen asumisen osayleiskaava, Sid-

landetin keskimmäinen osa

12. Bergön rantayleiskaavan/osayleiskaavan

tarkistus

13. Osayleiskaavojen tarkistus, Yttermalaxin

Övermalaxin, Petolahden ja Bergön kylät

14. Sidlandetin tuulipuiston kaavoittaminen,

Yttermalax

15. Strategisen tuulivoimayleiskaavan laatimi-

nen

16. Gjutskogen: tuulipuiston kaavoittaminen

17. Moikipää-Petolahti: tuulipuiston kaavoitta-

minen

18. Pohjois-Pirttikylä: tuulipuiston kaavoittami-

nen

5

Övriga planer

19. Övermalax, användningsplan för området

norr om Malaxvägen

20. Skötsel- och användningsplan för Söder-

fjärdens landskapsvårdsområde

21. Österbottens Förbund, utarbetande av land-

skapsplan

22. Planärenden enligt åtgärdsprogram för

2015

Övrigt

- Förfarande vid behandling av byggnadslov

på AP-områden i generalplanen för havs-

nära boende.

- Påpekande i samband med behandling av

planläggningsöversikten.

- Utredning av behovet för revidering av de-

taljplaner

Muita suunnitelmia/kaavoja

19. Övermalax, Maalahdentien pohjoispuolisen

alueen käyttösuunnitelma

20. Söderfjärdenin maisema-alueen hoito- ja

käyttösuunnitelma

21. Pohjanmaan liitto, maakuntakaava

22. Vuoden 2015 toimenpideohjelman kaava-

asiat

Muuta

AP-alueiden rakennuslupien käsittelykäytäntö

merenläheisen asumisen yleiskaavoissa

Huomiot kaavoituskatsauksen käsittelyn yhtey-

dessä

Selvitys asemakaavojen tarkistamisen tarpeesta

6

Detaljplaner

Yttermalax

1. Uppgörande av ny detaljplan för eventu-

ell biogasanläggning

När detaljplanen för Norra Brinken uppgjordes

beslöts i slutskedet att även uppgöra en ut-

vidgning av detaljplanen för en eventuell bio-

gasanläggning strax väster om området. Kom-

munen avvaktar för att se om projektet för-

verkligas.

2. Uppgörande av detaljplan för Söder-

fjärdsbackens bostadsområde i Yttermalax

Malax kommun har i flera repriser köpt mark-

områden på Söderfjärdsbacken. Kommunens

markinnehav är för närvarande ca 86 ha. Om-

rådet kommer i huvudsak att planeras för bo-

stadsändamål. Baskarta över området har upp-

gjorts 2009. Ramboll Ab har valts som konsult

hösten 2014 för uppgörande av detaljplan för

området. Kommunen har via tidningsannons

sökt privatpersoner till en referensgrupp vars

uppgift är att delta, påverka och komma med

idèer för planeringen.

Referensgruppen har utarbetat ett förslag till

detaljplan som kommer att ligga som grund för

fortsatt detaljplanering.

I nuvarande delgeneralplan utgörs området av

jord- och skogsbruksmark (M). Före detaljpla-

neringen inleds bör området i delgeneralplanen

ändras till (AP) vilket tillåter byggande på om-

rådet.

Program för deltagande och bedömning för

uppgörande av detaljplan har legat till påse-

ende 23.6 – 8.7.2016.

Den fortsatta detaljplaneringen kommer att

Asemakaavat

Yttermalax

1. Uuden asemakaavan laatiminen mahdollis-

ta biokaasulaitosta varten

Pohjois-Brinkenin asemakaavan laatimisen lop-

puvaiheessa päätettiin laajentaa asemakaavaa

länteen mahdollista biokaasulaitosta varten.

Kunta odottelee, toteutuuko hanke.

2. Asemakaavan laatiminen Söderfjärdsbac-

kenin asuntoalueelle, Yttermalax

Maalahden kunta on ostanut Söderfjärdsbacke-

nilta maa-alueita useaan otteeseen. Tällä hetkel-

lä kunnan maanomistus on noin 86 hehtaaria.

Alue kaavoitetaan pääasiassa asuntokäyttöön.

Alueen pohjakartta on laadittu vuonna 2009.

Kaavoittajaksi on syksyllä 2014 valittu Ramboll

Oy. Kunta on lehti-ilmoituksella etsinyt yksi-

tyishenkilöitä viiteryhmään, jonka tarkoituksena

on osallistua, vaikuttaa ja tuoda ideoita suunnit-

teluun. Viiteryhmä on laatinut asemakaavaehdo-

tuksen, jota käytetään pohjana asemakaavoitusta

jatkettaessa.

Nykyisessä osayleiskaavassa alue on maa- ja

metsätalousaluetta (M). Ennen asemakaavoituk-

sen aloittamista alue tulisi yleiskaavassa muut-

taa AP-alueeksi, jotta alueelle rakentaminen sal-

litaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut

nähtävillä 23.6.–8.7.2016.

Asemakaavan laatiminen aloitetaan keväällä

2017 rinnakkain yleiskaavatyön kanssa.

7

inledas våren 2017 parallellt med delgeneral-

planen.

Petalax

3. Petalax kyrknejd–skolcentrum, revide-

ring av detaljplan

Revidering av Skolcentrum detaljplanedel har

första gången behandlats 1989 i nämnden för

allmänna arbeten (tekniska nämnden), därefter

har den ändrats och behandlats många gånger

utan att komma fram till något förslag som

godkänns av samtliga markägare.

Planändring av detta område är inte bråds-

kande, varför kommunen kommer att utföra

planering av andra viktigare områden först.

4. Petalax kyrknejd–kyrkbacken, revidering

av detaljplan

Vid revidering av Kyrkbacken detaljplanedel

har en gammal begravningsplats lämnats utan-

för planen. Plandelen har första gången be-

handlats 1991 i nämnden för allmänna arbeten

(tekniska nämnden).

För att planeringsprocessen skall kunna fort-

sätta bör överenskommelse om markbyte eller

köp göras mellan markägaren och församling-

en.

Revideringen fortsätter ifall överenskommelse

mellan berörda parter nås.

Petolahti

3. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kir-

konseutu – koulukeskus

Koulukeskuksen asemakaavanosan tarkistamista

on ensimmäisen kerran käsitelty yleisten töiden

lautakunnassa (teknisessä lautakunnassa) vuon-

na 1989. Tämän jälkeen ehdotusta on muutettu

ja käsitelty monta kertaa pääsemättä sellaiseen

ehdotukseen, jonka kaikki maanomistajat hy-

väksyisivät.

Alueen kaavanmuutoksella ei ole kiire, joten

kunta kaavoittaa muita tärkeämpiä alueita ensin.

4. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kir-

konseutu – kirkonmäki

Kirkonmäen asemakaavan tarkistuksessa vanha

hautausmaa on jätetty kaavan ulkopuolelle. Tätä

kaavanosaa on ensimmäisen kerran käsitelty

yleisten töiden lautakunnassa (teknisessä lauta-

kunnassa) vuonna 1991. Jotta kaavoitusprosessi

voi jatkua, tarvitaan sopimus maanvaihdosta tai

-ostosta maanomistajan ja seurakunnan välillä.

Asemakaavan tarkistus jatkuu, jos osapuolten

välillä päästään sopimukseen.

8

5. Utvidgning av detaljplan, söder om Sy-

rensbacken i Petalax

Diskussioner om utvidgning av detaljplan sö-

der om Syrensbacken har aktualiserats av pri-

vata markägare. Om planeringen genomförs

kommer även Malax kommun att delta, ef-

tersom kommunen äger mark inom området.

I dagsläget är planeringen inte aktuell, ef-

tersom alla markägare inte längre är intresse-

rade av att planera sina marker. Ifall en anhål-

lan om planering inlämnas senare kan plane-

ringen påbörjas.

Planeringstillstånd skall utfärdas av kommun-

styrelsen före planeringen kan påbörjas.

Övermalax

6. Övermalax centrum, utvidgning av de-

taljplan, Björkell

Utvidgning av detaljplan mot sydväst i Över-

malax centrum har tidigare påbörjats på privat

initiativ men dock avstannat.

Området omfattar ca 7,6 ha obebyggd åker-

mark och är beläget sydost om befintlig detalj-

plan, mellan Malaxvägen och Malax å.

Ett planutkast omfattande 22 st tomter har ut-

arbetats redan 2005–2006. Principer för upp-

görande av markavtal har godkänts. Avtal har

inte uppgjorts med markägarna. Planeringen

fortsätter om markägarna återupptar planering-

en.

Området har i den pågående revideringen av

delgeneralplanen för Ytter- och Övermalax

betecknats som byggnadsmark (AP-1).

5. Asemakaavan laajennus, Petolahden Sy-

rensbackenin eteläpuoli

Yksityiset maanomistajat ovat keskustelleet Sy-

rensbackenin asemakaavan laajentamisesta ete-

lään. Jos asemakaavaa laajennetaan, myös kunta

osallistuu siihen, koska kunta omistaa alueelta

maata.

Tällä hetkellä kaavoittaminen ei ole ajankohtais-

ta, koska kaikki maanomistajat eivät enää ole

kiinnostuneita maidensa kaavoittamisesta. Mi-

käli myöhemmin jätetään kaavoituspyyntö, kaa-

voittaminen voidaan aloittaa.

Kunnanhallitukselta on saatava kaavoituslupa,

ennen kuin kaavoitus voidaan aloittaa.

Övermalax

6. Övermalaxin keskustan asemakaavan laa-

jennus, Björkell

Övermalaxin keskustan asemakaavan laajenta-

minen lounaaseen on aiemmin aloitettu yksityi-

sestä aloitteesta, mutta kaavoitus on jäänyt kes-

ken. Alue on rakentamatonta peltomaata, laa-

juudeltaan noin 7,6 hehtaaria, ja se sijaitsee ny-

kyisen asemakaavan kaakkoispuolella Maalah-

dentien ja Maalahdenjoen välissä.

Kaavaluonnos, joka käsittää 22 tonttia, on laa-

dittu jo vuosina 2005–2006. Maankäyttösopi-

musten periaatteet on hyväksytty. Maanomista-

jien kanssa ei ole laadittu sopimuksia. Kaavoitus

jatkuu, jos maanomistajat jatkavat kaavoituspro-

sessia.

Alue on tarkistettavana olevassa Yttermalaxin ja

Övermalaxin osayleiskaavassa merkitty raken-

nusmaaksi (AP-1).

7. Långåminnen teollisuustontit

9

7. Industritomter i Långåminne

Markförhandlingsgruppen har fått i uppdrag av

kommunstyrelsen att undersöka möjlighet till

inköp eller markbyte längs Björneborgsvägen

för att skapa ändamålsenliga industritomter.

Diskussioner har förts med en markägare om

byte till annat område, men överenskommelse

har ännu inte nåtts. Skogsmarken där det be-

fintliga industriområdet planerats vid Jurvavä-

gen har sålts 2011.

Detaljplaner som slutförts och god-

känts under 2016

Yttermalax

8. Rölandets bostadsområde. Uppgörande

av ny detaljplan. (Utvidgning av Mattlars

bostadsområde)

Bostadsområdet är beläget mellan Mattlars bo-

stadsområde och kyrkbacken. Området är ca

6,6 ha stort och inrymmer totalt 10 st bostads-

tomter. Planeringen inleddes i juni 2015. Ett

utkast till detaljplan har behandlats av tekniska

nämnden. Förslaget har senare behandlats av

kommunstyrelsen och lagts till allmänt påse-

ende. En separat utredning över den bebyggda

kulturmiljön har uppgjorts över Kyrkbacken

och Rölandet gemensamt. Detaljplanen över

Rölandets bostadsområde blev godkänd i full-

mäktige 28.1.2016.

Öster om det befintliga bostadsområdet finns

ytterligare ett kommunägt markområde som

lämpar sig för en framtida utvidgning. Områ-

det omfattar ca 6,2 ha. Området har tillsvidare

lämnats oplanerat eftersom baskarta saknas.

Ytterligare bör ett lämpligt vägarrangemang

till området ordnas.

Planeringen av ovannämnda område påbörjas

senare.

Maakauppaneuvottelujen ryhmä on saanut kun-

nanhallitukselta tehtäväksi tutkia mahdollisuu-

det Porintien varrella sijaitsevien maa-alueiden

ostoon tai vaihtoon tarkoituksenmukaisten teol-

lisuustonttien luomiseksi.

Yhden maanomistajan kanssa on käyty keskus-

teluja maa-alueen vaihtamisesta toiseen, mutta

yhteisymmärrykseen ei ole vielä päästy. Metsä-

maa, jolle teollisuusalue Jurvantien varteen on

kaavoitettu, on myyty vuonna 2011.

Vuonna 2016 valmistuneet ja hyväksy-

tyt asemakaavat

Yttermalax

8. Rölandetin asuntoalue. Uuden asemakaa-

van laatiminen (Mattlarin asuntoalueen laa-

jennus)

Asuntoalue sijaitsee Mattlarin asuntoalueen ja

kirkonmäen välissä. Alue on noin 6,6 hehtaarin

suuruinen ja asuntotontteja on 10. Kaavoitus

aloitettiin kesäkuussa 2015. Teknisen lautakun-

nan käsiteltyä asemakaavaluonnoksen kunnan-

hallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen ja asetti

sen yleisesti nähtäville. Kirkonmäen ja Rölande-

tin rakennetusta kulttuuriympäristöstä on tehty

erillinen, yhteinen selvitys. Kunnanvaltuusto

hyväksyi Rölandetin asuntoalueen asemakaavan

28.1.2016.

Myös Mattlarin asuntoalueen itäpuolella on

kunnan omistama maa-alue asuntoalueen laajen-

tamista varten. Alue on kooltaan noin 6,2 heh-

taaria. Aluetta ei toistaiseksi ole kaavoitettu,

koska pohjakartta puuttuu. Lisäksi alueelle tulisi

järjestää soveltuva tieyhteys.

Tämän alueen kaavoittaminen aloitetaan myö-

10

Rölandets bostadsområde märkt med rött.

Rölandetin asuntoalue on merkitty punaisella.

9. Detaljplaneändring, Yttermalax skola

och kyrkbacken

Med anledning av att Yttermalax skola utvid-

gas ändras ett intilliggande åkerområde till

tomtmark. Samtidigt medtas även det område

där Malax församling tidigare påbörjade revi-

dering av detaljplan för ändring av grönområde

till parkering. Revideringen omfattar kvarteren

111 och 106. Samtliga tomter inom området är

bebyggda.

Ett utkast till detaljplan har behandlats av tek-

niska nämnden. Förslaget har senare behand-

lats av kommunstyrelsen och lagts till allmänt

påseende. En separat utredning över den be-

byggda kulturmiljön har uppgjorts över Kyrk-

backen och Rölandet gemensamt. Planen blev

godkänd i fullmäktige i januari 2016.

10. Revidering av Brinkens industriområde

Revideringen omfattar kvarteren 2, 3, 12 och

13.

Revideringens avsikt från början var att för-

stora Nimetechs tomt. Efter hand medtogs

även Kujanpääs bebyggda tomt samt en tomt

norr om Magasingränd. I samband med detta

växte tanken fram att bygga en ringväg i stället

för återvändsgränder på två ställen och göra

området mera attraktivt. Grannen väster om

Kujanpääs tomter kom dock inte med i plane-

ringen men ger mark för byggande av en för-

längning av Magasingränd till kommunens

område vid Hantverkarvägen.

Vid ändringen delas kommunens tomter till två

separata kvarter.

För att utnyttja områdets nivåskillnader på

bästa sätt och bilda ändamålsenliga tomter,

hemmin.

9. Asemakaavan muutos, Yttermalax skola ja

kirkonmäki

Koska Yttermalax skolaa laajennetaan, koulu-

tontin viereinen peltoalue muutetaan tontti-

maaksi. Mukaan otetaan myös alue, jonka ase-

makaavan tarkistamisen Maalahden seurakunta

on aiemmin aloittanut tarkoituksena muuttaa

viheralue pysäköintialueeksi. Tarkistus käsittää

korttelit 111 ja 106. Kaikki alueen tontit ovat

rakennettuja.

Teknisen lautakunnan käsiteltyä asemakaava-

luonnoksen kunnanhallitus käsitteli asemakaa-

vaehdotuksen ja asetti sen yleisesti nähtäville.

Kirkonmäen ja Rölandetin rakennetusta kulttuu-

riympäristöstä on tehty erillinen, yhteinen selvi-

tys. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan

tammikuussa 2016.

10. Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan

tarkistus

Tarkistus käsittää korttelit 2, 3, 12 ja 13. Alun

perin tarkoituksena oli suurentaa Nimetechin

tonttia. Jälkeenpäin otettiin mukaan Kujanpään

rakennettu tontti ja yksi Makasiinikujan poh-

joispuolinen tontti. Tässä yhteydessä heräsi aja-

tus, että kahden umpikujan sijaan rakennettaisiin

kehätie, jolloin alueesta tulisi houkuttelevampi.

Kujanpään tonttien länsipuolinen naapuri ei kui-

tenkaan tullut mukaan kaavoitukseen, mutta hän

antaa maataan, jotta Makasiinikujaa voidaan jat-

kaa kunnan alueelle Käsityöläistiellä.

Asemakaavan muutoksessa kunnan tontit jae-

11

flyttades Hantverkarvägen till lägre plats i väs-

ter. På så vis kan tomterna placeras på jämnare

mark. Efter att planen legat till preliminärt på-

seende tas även kvarter 3 med i planeringen.

Planeförslaget har behandlats i kommunstyrel-

sen och lagts till påseende våren 2016. Försla-

get godkändes kommunfullmäktige i april

2016.

taan kahteen erilliseen kortteliin.

Jotta alueen korkeussuhteet hyödynnettäisiin

parhaiten ja muodostettaisiin tarkoituksenmu-

kaisia tontteja, Käsityöläistietä siirrettiin lännes-

sä alemmaksi. Tällä tavoin tontit voidaan sijoit-

taa tasaisemmalle maalle. Kaavan oltua alusta-

vasti nähtävillä otettiin myös kortteli 3 mukaan

kaavaan. Kunnanhallitus on käsitellyt kaavaeh-

dotusta ja asettanut sen nähtäville keväällä 2016.

Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen huhti-

kuussa 2016.

12

Delgeneralplaner

11. Delgeneralplan för havsnäraboende, mel-

lersta delen på Sidlandet

Vid uppgörande av delgeneralplan för havsnära

boende indelades hela området i tre delar. Den

norra och södra delen har tidigare godkänts, me-

dan den mellersta delen lämnades utanför plane-

ringen.

Planeringsarbetena har påbörjats 2007 för att

även få den mellersta delen godkänd för havs-

nära boende. En stor del av arbetet utfördes re-

dan före området indelades i tre delar. Det är

även på det här området där behovet och efter-

frågan är som störst.

Området har getts både RA (fritidsbosättning)

och RAO, vilket direkt tillåter byggande av eg-

nahemshus. Kommunfullmäktige godkände pla-

nen vintern 2008.

Västra Finlands miljöcentral har sommaren

2008 inlämnat rättelseyrkan över kommunfull-

mäktiges beslut. Bl.a. med påpekande att pla-

nens syfte är att ändra strandbebyggelse till fast

bosättning, bristfälliga utredningar beträffande

natur, samhällsstruktur, trafik samt vatten och

avlopp.

Efter planerarens förklaringar över rättelseyr-

kandet beslöt kommunstyrelsen dock att upp-

maningen inte föranleder nya planeringsåtgärder

och godkänner planen. Delgeneralplanen god-

kändes av kommunfullmäktige den 15.12.2008.

Besvär över delgeneralplanen lämnades in av

miljöcentralen. Besvären har behandlats i för-

valtningsdomstolen och utslag erhölls i decem-

ber 2010. Domstolen anser bl.a. att planen inte

baserar sig på tillräckliga utredningar och under-

sökningar, varför kommunfullmäktiges beslut är

lagstridigt och planen bör upphävas.

Ärendet har överförts till högsta förvaltnings-

domstolen för avgörande. Utslag från högsta

förvaltningsdomstolen har erhållits. HFD upp-

häver kommunfullmäktiges beslut om godkän-

nande av delgeneralplan för havsnära boende på

Sidlandet.

Osayleiskaavat

11. Merenläheisen asumisen osayleiskaava,

Sidlandetin keskimmäinen osa

Merenläheisen asumisen osayleiskaavaa laaditta-

essa koko alue jaettiin kolmeen osaan. Pohjoinen

ja eteläinen osa on jo aiemmin hyväksytty, mutta

keskimmäinen osa jätettiin kaavoittamatta.

Kaavoitustyöt aloitettiin vuonna 2007, jotta myös

keskimmäinen osa saadaan hyväksyttyä merenlä-

heisen asumisen alueeksi. Suuri osa työstä tehtiin

jo ennen alueen jakoa kolmeen osaan. Juuri tällä

alueella merenläheisen asumisen tarve ja kysyntä

on suurinta.

Alueella on kahdenlaisia kaavamerkintöjä: RA

(loma-asuntoalue) ja RAO, joka mahdollistaa

omakotitalon rakentamisen. Kunnanvaltuusto hy-

väksyi kaavan talvella 2008.

Länsi-Suomen ympäristökeskus jätti kesällä 2008

oikaisuvaatimuksen kunnanvaltuuston päätökses-

tä. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa,

että kaavan tarkoitus on muuttaa rantojen vapaa-

ajanasutus vakituiseksi asutukseksi ja että luon-

toa, yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja vesi-

huoltoa koskevat selvitykset ovat puutteelliset.

Suunnittelijan annettua vastauksensa oikaisuvaa-

timukseen kunnanhallitus päätti, että oikaisuvaa-

timus ei johda uusiin kaavoitustoimenpiteisiin, ja

hyväksyi kaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi

osayleiskaavan 15.12.2008.

Ympäristökeskus valitti kunnanvaltuuston pää-

töksestä. Valitus käsiteltiin hallinto-oikeudessa,

jonka päätös saatiin joulukuussa 2010. Kaavoitus

ei päätöksen mukaan muun muassa perustu riittä-

ville selvityksille ja tutkimuksille, minkä takia

kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen ja kaa-

va on kumottava.

Asia siirrettiin korkeimman hallinto-oikeuden

ratkaistavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden

päätös on saatu. Korkein hallinto-oikeus kumoaa

kunnanvaltuuston päätöksen Sidlandetin meren-

läheisen asumisen osayleiskaavan hyväksymises-

tä.

13

Planeringen kan eventuellt återupptas och be-

handlas som en skild delgeneralplan i samband

med att kommunens delgeneralplaner revideras.

Revideringen kan påbörjas möjligtvis 2018-

2020.

12. Revidering av Bergö strandgeneral-

plan/delgeneralplan

Eftersom både delgeneralplanen och strandgene-

ralplanen var relativt nya ansågs att inga större

utredningar såsom natur- och byggnadsinvente-

ringar skulle behövas. Främst behövdes en över-

föring av den gamla strandgeneralplanen till

kartprogrammet MapInfo.

Arbetsgruppen för delgeneralplanering beslöt att

begära in Bergö skifteslags utlåtande om var

man borde utveckla havsnära boende på Bergö.

Skifteslaget har vid stämman behandlat ärendet

och ställer sig positivt till planeringen, samt fö-

reslår att planeringen påbörjas där vatten- och

avloppsledningar finns, eller lätt kan utbyggas.

Skärgårdskommittén har behandlat ärendet och

gett förslag till vilka områden som bör utredas i

revideringen av strandgeneralplanen. Myndig-

hetsmöte samt allmänt möte med berörda mar-

kägare har hållits hösten 2007. Miljöcentralen

ifrågasätter planeringen och anser att en större

helhet borde planeras. Projektet har erhållit ca

95 % bidrag av miljöcentralen. Planförslaget har

Kaavoitus voidaan mahdollisesti aloittaa uudel-

leen ja käsitellä erillisenä osayleiskaavana samal-

la, kun kunnan osayleiskaavoja tarkistetaan. Tar-

kistaminen voidaan aloittaa mahdollisesti vuosina

2018–2020.

12. Bergön rantayleiskaavan/osayleiskaavan

tarkistus

Koska sekä osayleiskaava että rantayleiskaava

olivat suhteellisen uusia, katsottiin, että laajoja

selvityksiä, kuten luonto- ja rakennusinventointe-

ja, ei tarvittaisi. Vanha rantayleiskaava pitäisi lä-

hinnä viedä karttaohjelma MapInfoon.

Osayleiskaavoittamisen työryhmä päätti pyytää

Bergön jakokunnalta lausuntoa, josta selviää,

missä osissa Bergötä merenläheistä asumista pi-

täisi kehittää. Jakokunta käsitteli kokouksessaan

asiaa, ja se suhtautuu myönteisesti kaavoitukseen.

Jakokunta ehdottaa, että kaavoitus aloitettaisiin

alueilta, joilla jo on vesi- ja viemärijohdot tai joil-

le niiden jatkaminen on helppoa.

Saariston toimikunta on käsitellyt asiaa ja antanut

ehdotuksen niistä alueista, joita pitää selvittää

rantayleiskaavaa tarkistettaessa. Viranomaisneu-

vottelu sekä yleinen kokous asianosaisten maan-

omistajien kanssa on pidetty syksyllä 2007. Ym-

päristökeskus kyseenalaistaa kaavoituksen ja kat-

soo, että kunnan pitäisi kaavoittaa suurempi ko-

konaisuus. Hanke on saanut noin 95 prosentin

avustuksen ympäristökeskukselta. Kaavaehdotus

on ollut yleisesti nähtävillä 14.12.2007–

18.1.2008.

Täydentäviä lisäselvityksiä kulttuuriympäristöön,

tuulivoimaan ja väestöennusteisiin liittyen on teh-

ty keväällä 2008. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaa-

vaehdotuksen.

Länsi-Suomen ympäristökeskus jätti 22.7.2008

oikaisuvaatimuksen kunnanvaltuuston päätökses-

tä. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa,

että kaavan tarkoitus on muuttaa rantojen vapaa-

ajanasutus vakituiseksi asutukseksi ja että luon-

toa, yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja vesi-

huoltoa koskevat selvitykset ovat puutteelliset.

Lisäksi todetaan, että eräälle alueelle on annettu

RAO-merkintä, joka sallii vakituisen asutuksen,

14

varit framlagt till allmänt påseende 14.12.2007 –

18.1.2008.

Kompletterade tilläggsutredningar angående

kulturmiljö, vindkraft, samt befolkningsprogno-

ser har gjorts våren 2008. Planförslaget godkän-

des av kommunfullmäktige.

Västra Finlands miljöcentral har 22.7.2008 in-

lämnat rättelseyrkan över kommunfullmäktiges

beslut. Bl.a. med påpekande att planens syfte är

att ändra strandbebyggelse till fast bosättning,

bristfälliga utredningar beträffande natur, sam-

hällsstruktur, trafik samt vatten och avlopp.

RAO-beteckning som direkt tillåter fast boende

och A-2-område som anger att förutsättningar

för fast boende inte prövats.

Efter planerarens förklaringar över rättelseyr-

kandet beslöt kommunstyrelsen att uppmaning-

en dock inte föranleder nya planeringsåtgärder

och godkänner planen.

Delgeneralplanen godkändes av kommunfull-

mäktige den 15.12.2008.

Besvär över delgeneralplanen har gjorts av mil-

jöcentralen. Besvären har behandlats i förvalt-

ningsdomstolen och utslag erhölls i december

2010. Domstolen anser bl.a. att planen inte base-

rar sig på tillräckliga utredningar och undersök-

ningar, varför kommunfullmäktiges beslut är

lagstridigt och planen bör upphävas.

Ärendet överfördes till högsta förvaltningsdom-

stolen för avgörande. Utslag från högsta förvalt-

ningsdomstolen har erhållits. HFD upphäver

kommunfullmäktiges beslut om godkännande av

delgeneralplan för havsnära boende på Bergö.

Planeringen kan återupptas i samband med att

kommunens delgeneralplan för Bergö revideras.

Revideringen kan påbörjas möjligtvis 2018-

2020.

13. Revidering av delgeneralplan, Ytterma-

lax, Övermalax, Petalax och Bergö byar

Kommunen har 2013 tillsatt en arbetsgrupp för

uppgörande av delgeneralplanen och påbörjat

förarbeten och offertförfrågan för revidering av

delgeneralplanerna i Yttermalax och Övermalax

byar.

kun taas eräälle toiselle alueelle on annettu A-2-

merkintä, joka tarkoittaa, että edellytyksiä vaki-

tuiselle asutukselle ei ole selvitetty.

Suunnittelijan annettua vastauksensa oikaisuvaa-

timukseen kunnanhallitus päätti, että oikaisuvaa-

timus ei johda uusiin kaavoitustoimenpiteisiin, ja

hyväksyi kaavan.

Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 15.12.

2008.

Ympäristökeskus valitti kunnanvaltuuston pää-

töksestä. Valitus käsiteltiin hallinto-oikeudessa,

jonka päätös saatiin joulukuussa 2010. Hallinto-

oikeus katsoo muun muassa, että kaavoitus ei pe-

rustu riittäville selvityksille ja tutkimuksille, min-

kä takia kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen

ja kaava on kumottava.

Asia siirrettiin korkeimman hallinto-oikeuden

ratkaistavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden

päätös on saatu. Korkein hallinto-oikeus kumoaa

kunnanvaltuuston päätöksen Bergön merenlähei-

sen asumisen osayleiskaavan hyväksymisestä.

Kaavoitus voidaan aloittaa uudelleen samalla,

kun kunnan Bergön osayleiskaavaa tarkistetaan.

Tarkistaminen voidaan aloittaa mahdollisesti

vuosina 2018–2020.

13. Osayleiskaavojen tarkistus, Yttermalaxin,

Övermalaxin, Petolahden ja Bergön kylät

Kunta asetti vuonna 2013 osayleiskaavatyöryh-

män ja aloitti esityöt sekä laati tarjouspyynnön

Yttermalaxin ja Övermalaxin kylien osayleiskaa-

vojen tarkistamiseksi.

Yttermalaxin ja Övermalaxin kylien osayleiskaa-

15

HN-Consult har valts för uppgörande av delge-

neralplanen för Ytter- och Övermalax byar vin-

tern 2014. Under sommaren 2015 köpte Ram-

boll upp HN-Consult och projektet övergick till

dem.

Som grund för planeringen har en inventering av

kulturhistoriska miljön och byggnadsbeståndet i

kommunen uppgjorts 2012-2015, samt en inven-

tering av naturen inom planområdet 2014-2015.

Ett första utkast (hörande i beredningsskedet)

har behandlats i tekniska nämnden och legat till

påseende 9.11–7.12.2015 och en del respons har

mottagits från såväl privatpersoner och myndig-

heter.

Tekniska nämnden har godkänt delgeneralplane-

förslaget i maj 2016 och överfört det för vidare

behandling till kommunstyrelsen.

Delgeneralplaneförslaget har behandlats i kom-

munstyrelsen legat till påseende 8.7 – 9.9.2016.

Med anledning av anmärkningarna har ytterli-

gare ett möte hållits med Ntm-centralen.

Inkomna anmärkningar och konsultens bemö-

tanden kommer att behandlas i kommunstyrel-

sen våren 2017.

Delgeneralplaner kommer även att uppgöras för

Petalax, Nyby och Bergö byar i ett senare skede

när man fått mera erfarenhet av planeringen för

Ytter- och Övermalax. Delgeneralplaneringen

kommer att fortgå flera år framåt.

14. Planering av vindkraftspark på Sidlandet

i Yttermalax

EPV-vindkraft Ab planerar att bygga en vind-

kraftspark på Sidlandet i Yttermalax. Projektet

var planerat från början att omfatta 22–29 vind-

kraftverk. Vindkraftverken kommer att enskilt

producera 3–5 MW och sammanlagt mellan 87–

145 MW vid byggande av 29 turbiner.

Vindkraftverken kommer att ha en tornhöjd om

96 m (3MW) respektive 115 m (5MW), med

rotorblad i översta läget blir höjderna 150 m re-

spektive 180 m. Avståndet mellan möllorna

kommer att vara ca 500 meter.

På området byggs, förutom befintliga vägar, yt-

terligare ca 8,4 km nya vägar, samt två elstation-

er.

van laatijaksi valittiin talvella 2014 HN-Consult.

Ramboll osti HN-Consultin kesällä 2015, ja han-

ke siirtyi Rambollille.

Kaavoituksena pohjana on vuosina 2012–2015

tehty selvitys kunnan kulttuurihistoriallisesta ym-

päristöstä ja rakennuskannasta sekä vuosina

2014–2015 tehty luontoselvitys kaava-alueelta.

Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavaluonnok-

sen, ja se on ollut nähtävillä 9.11.–7.12.2015

(valmisteluvaiheen kuuleminen). Sekä yksityis-

henkilöiltä että viranomaisilta on saatu palautetta.

Tekninen lautakunta on hyväksynyt osayleiskaa-

vaehdotuksen toukokuussa 2016 ja antanut sen

kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus on käsitellyt osayleiskaavaehdo-

tuksen, joka on ollut nähtävillä 8.7.–9.9.2016.

Muistutusten johdosta ELY-keskuksen kanssa on

pidetty kokous.

Kunnanhallitus käsittelee muistutukset ja konsul-

tin vastineet keväällä 2017.

Osayleiskaavat laaditaan myöhemmin myös Peto-

lahden, Nybyn ja Bergön kylille, kun Yttermala-

xin ja Övermalaxin kaavoituksesta on saatu

enemmän kokemusta. Osayleiskaavoitus jatkuu

usean vuoden ajan.

14. Sidlandetin tuulipuiston kaavoittaminen,

Yttermalax

EPV Tuulivoima Oy suunnittelee rakentavansa

tuulivoimapuiston Yttermalaxin Sidlandetiin.

Hanke käsitti alkujaan 22–29 tuulivoimalaa. Tuu-

livoimalat ovat teholtaan 3–5 megawattia, ja yh-

teisteholtaan puisto on 87–145 megawattia raken-

nettaessa 29 voimalaa.

16

I februari 2010 beslöt man att inleda planlägg-

ningen av vindkraftsparken på Sidlandet. Plan-

läggningen inleds som en generalplangranskning

i enlighet med 54 § 4 mom. i markanvändnings-

och bygglagen. Enligt avtal står EPV vindkraft

för alla kostnader, medan Malax kommun leder

och upphandlar planläggningstjänsterna.

I augusti 2010 behandlades och gavs utlåtande

angående miljökonsekvensbedömningen för

vindkraftsparken. Den första april 2011 trädde

en ändring av markanvändnings- och bygglagen

i kraft, som möjliggör användning av general-

plan som grund för beviljande av bygglov för

vindkraftverk. EPV-vindkraft har godkänt att

planeringen görs som generalplan, samt även att

generalplanområdet utvidgas till Narne området.

Program för deltagande och bedömning har

uppgjorts och lagts till påseende hösten 2011.

Ett stort antal anmärkningar och åsikter har in-

kommit över projektet. EPV vindkraft har även

påbörjat planering av en ca 1,5 km lång 110 kV

kraftledning till ställverket i Åminne. Ledningen

skulle gå parallellt med den befintliga kraftled-

ningen som går mellan Närpes och Vasa. Hösten

2011 har utlåtande angående den nya kraftled-

ningen inbegärts av kommunen och andra be-

rörda parter.

I juni 2012 behandlades ett första utkast till del-

generalplan av tekniska nämnden. Planen anvi-

sar byggplatser för vindkraftverk, vägnät, över-

föringslinjer och elstationer.

Planområdet omfattar en ca 13 km² stor marka-

real mellan Strandvägen och kusten. Enligt ut-

kastet till generalplan skulle området enligt nu-

varande form att omfatta totalt 17 vindkraftverk.

Tuulivoimaloiden tornikorkeus tulee olemaan 96

metriä (3 MW) ja 115 metriä (5 MW). Roottorin

lavan ollessa ylhäällä vastaavat kokonaiskorkeu-

det ovat 150 metriä ja 180 metriä. Tuulivoimaloi-

den etäisyys toisistaan on noin 500 metriä. Alu-

eelle rakennetaan nykyisten teiden lisäksi vielä

noin 8,4 kilometriä uusia teitä sekä kaksi sähkö-

asemaa.

Helmikuussa 2010 päätettiin aloittaa Sidlandetin

tuulivoimapuiston kaavoitus. Kaavoitus aloitettiin

yleiskaavallisella tarkastelulla maankäyttö- ja ra-

kennuslain 54. §:n 4. momentin nojalla. Sopi-

muksen mukaan EPV Tuulivoima Oy vastaa kai-

kista kustannuksista, kun taas Maalahden kunta

johtaa kaavoitusta ja hankkii kaavoituspalvelut.

Elokuussa 2010 käsiteltiin tuulivoimapuiston

ympäristövaikutusten arviointiselostusta, ja siitä

annettiin lausunto. Rakennusluvan myöntäminen

tuulivoimalalle yleiskaavan pohjalta tuli mahdol-

liseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella,

joka tuli voimaan 1.4.2011. EPV Tuulivoima Oy

on hyväksynyt, että kaavoitus tehdään yleiskaava-

na ja että yleiskaava-aluetta samalla laajennetaan

Narnen alueelle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu,

ja se on ollut nähtävänä syksyllä 2011. Hankkees-

ta on jätetty suuri määrä huomautuksia ja mielipi-

teitä. EPV Tuulivoima on myös alkanut suunni-

tella noin 1,5 kilometrin pituista 110 kV:n voima-

johtoa Åminnen kytkinlaitokselle. Johdon olisi

tarkoitus kulkea rinnakkain Närpiön ja Vaasan

välisen voimajohdon kanssa. Syksyllä 2011 uu-

desta voimajohdosta on pyydetty lausuntoa kun-

nalta ja muilta osallisilta.

Tekninen lautakunta käsitteli kesäkuussa 2012

ensimmäistä osayleiskaavaluonnosta. Kaava

osoittaa tuulivoimaloiden rakennuspaikat, tiever-

koston, sähkölinjojen ja sähköasemien paikat.

Suunnittelualue käsittää noin 13 km²:n kokoisen

maa-alueen Rantatien ja rannikon välissä. Yleis-

kaavaluonnoksen mukaan alueelle sen nykyisessä

muodossa tulisi yhteensä 17 tuulivoimalaa. Kesä-

kuussa 2012 on pidetty avoin tiedotustilaisuus.

Kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä ke-

sällä 2012.

Kaavoittaja on tehnyt yhteenvedon saaduista mie-

17

I juni 2012 har ett öppet informationstillfälle

hållits. Utkastet har lagts till preliminärt påse-

ende sommaren 2012.

Ett stort antal anmärkningar har inkommit som

planeraren har gjort en sammanställning över.

Området ingår inte i landskapsplanens etapplan

2, förnyelsebar energi i Österbotten, som fast-

ställts av miljöministeriet. Detta betyder i prak-

tiken att härefter finns möjlighet att uppföra

maximalt 9 st vindkraftverk på området. Ären-

det har bordlagts för tillfället.

15. Uppgörande av strategisk generalplan för

vindkraft

Projektets målsättning är att uppgöra en strate-

gisk generalplan för vindkraft som täcker hela

kommunens område. Med planen som grund

kan planerare av vindkraftsprojekt på förhand få

information om målsättningar och vilka kriterier

som gäller inom kommunen. För projektet kan

beviljas statsbidrag för 70 % av totalkostnader-

na.

Kommunen har ansökt om statsbidrag för pro-

jektet med en beräknad totalkostnad om 20.000

euro.

Program för deltagande och bedömning har varit

framlagt hösten 2012.

Ett stort antal anmärkningar och åsikter har in-

kommit. Anmärkningarna är dock till stor del

kopplade till Sidlandsområdet. Myndighetsmöte

har hållits i december 2012. Målet var att gene-

ralplanen skulle godkännas hösten 2013.

Utkast till Strategisk generalplan för vindkraft

var till påseende 15.7–15.8.2013 och ett inform-

ationstillfälle för allmänheten hölls 7.8.2013.

Över planen inlämnades 36 anmärkningar och

gavs 8 utlåtanden.

FCG Finnish Consulting Group Oy har uppgjort

ett planförslag, ny karta och bemötanden som

har behandlats av kommunstyrelsen 21.10.2013.

Kommunstyrelsen har beslutat att bordlägga

ärendet.

Enligt NTM-centralen är det viktigt att invänta

lipiteistä, joita on paljon. Alue ei sisälly ympäris-

töministeriön vahvistamaan maakuntakaavan vai-

hekaavaan 2, uusiutuvat energiamuodot. Tämä

tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän jälkeen

alueelle on mahdollista rakentaa enintään 9 tuuli-

voimalaa. Asia on toistaiseksi jätetty pöydälle.

15. Strategisen tuulivoimayleiskaavan laatimi-

nen

Hankkeen tavoitteena on laatia strateginen koko

kunnan alueen kattava yleiskaava tuulivoimaa

varten. Kaavan pohjalta tuulivoimahankkeiden

suunnittelijat voivat saada etukäteen tietoa tavoit-

teista ja kunnassa käytettävistä kriteereistä.

Hankkeelle voidaan myöntää valtionavustusta 70

prosenttia kokonaiskustannuksista.

Kunta on hakenut hankkeelle valtionavustusta,

arvioitu kokonaiskustannus on 20 000 euroa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut

nähtävillä syksyllä 2012.

Huomautuksia ja mielipiteitä on tullut paljon.

Huomautukset koskevat kuitenkin suurelta osin

Sidlandetia. Viranomaisneuvottelu on pidetty jou-

lukuussa 2012. Tavoitteena oli, että osayleiskaava

hyväksyttäisiin syksyllä 2013.

Kunnan strateginen tuulivoimayleiskaavaluonnos

on ollut nähtävillä 15.7.–15.8.2013, ja kaavasta

on järjestetty yleinen tiedotustilaisuus 7.8.2013.

Kaavaluonnoksesta jätettiin 36 mielipidettä ja 8

lausuntoa.

FCG Finnish Consulting Group Oy on laatinut

kaavaehdotuksen, uuden kartan ja vastineet, jotka

18

naturabedömningen i landskapsplanens etapplan

2 eftersom landskapsplanen styr planeringen.

Miljöministeriet fastställde etapplan 2

14.12.2015 med undantag för vissa områden. Av

de områden som föll bort från planen finns Sid-

landet och delar Petalax/ Molpe området inom

Malax kommungränser.

16. Gjutskogen: Planering av vindkraftspark

Oy Tuuliwatti Ab har år 2014 utrett möjligheten

att bygga 6 vindkraftverk på Gjutskogsområdet i

Övermalax. För planering av området har ett

informations- och diskussionstillfälle ordnats för

markägare. Vid mötet beslöts att fortsatta utred-

ningar för området kan genomföras.

Ingen förändring i nuläget och officiellt inga

projekt på gång sedan 2014.

17. Molpe-Petalax: Planering av vind-

kraftspark

Kommunstyrelsen har vid möte 21.10.2013 §

359 beslutat att inleda planeringen av Molpe -

Petalax vindkraftspark enligt Vindin Ab Oy:s

ansökan. Delgeneralplanen uppgörs tillsammans

med Korsnäs kommun med FCG Finnish Con-

sulting Group Ab.

Vid sidan av planläggningsprocessen uppgörs

miljökonsekvensbedömning (MKB) enligt mar-

kanvändnings och bygglagens 132 § och enligt

lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbe-

dömning. Kontaktmyndighet i MKB-förfarandet

är NTM-centralen i Södra Österbotten.

ovat olleet esillä kunnanhallituksen kokouksessa

21.10.2013. Kunnanhallitus on päättänyt jättää

asian pöydälle.

ELY-keskuksen mukaan on tärkeä odottaa maa-

kuntakaavan vaihekaavaa 2 varten tehtävää Natu-

ra-arviointia, koska maakuntakaava ohjaa kaavoi-

tusta. Ympäristöministeriö vahvisti 14.12.2015

vaihemaakuntakaavan 2 muutamia alueita lukuun

ottamatta. Kaavasta poistetuista alueista Maalah-

den kunnan alueella sijaitsevat Sidlandet ja osia

Petolahden/Moikipään alueesta.

16. Gjutskogen: tuulipuiston kaavoittaminen

Oy Tuuliwatti Ab on vuonna 2014 selvittänyt

mahdollisuutta rakentaa 6 tuulivoimalaa Gjutsko-

genin alueelle Övermalaxiin. Tuulivoiman kaa-

voittamisesta on pidetty tiedotus- ja keskusteluti-

laisuus alueen maanomistajille, jonka perusteella

selvityksiä on päätetty jatkaa.

Ei muutoksia, virallisesti hanke on ollut jäissä

vuodesta 2014.

17. Moikipää-Petolahti: tuulivoimapuiston

kaavoittaminen

Kunnanhallitus on kokouksessaan 21.10.2013 §

359 päättänyt käynnistää Moikipään-Petolahden

tuulipuiston alueen kaavoituksen VindIn Ab Oy:n

hakemuksen mukaisesti. Osayleiskaava toteute-

taan yhteistyössä Korsnäsin kunnan kanssa, ja

konsulttina toimii FCG Finnish Consulting Group

Oy.

Kaavoitusprosessin ohella toteutetaan ympäristö-

vaikutusten arviointi (YVA) maankäyttö- ja ra-

kennuslain 132. §:n ja ympäristövaikutusten arvi-

ointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Yh-

teysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii Ete-

lä-Pohjanmaan ELY-keskus.

19

Program för deltagande och bedömning har varit

till påseende 17.2–17.3.2014 och intressenterna

har haft möjlighet att lämna in åsikter.

Miljökonsekvensbeskrivningen har sätts till på-

seende 23.12.2014–17.2.2015 och ett möte för

allmänheten hölls 29.1.2015 vid Högstadiet i

Petalax. Ett planutkast har legat till påseende

30.6-30.7.2015 och ett informationstillfälle för

allmänheten hölls 2.7.2015 vid Korsnäs UF.

Ytterligare utförs EMV-förfarandet som gäller

byggandet av 110 kV elkabel utanför projektom-

råde. (Elmarknadslag 14-16 §)

Miljöministeriet fastställde etapplan 2

14.12.2015 men tog bort detta område ur planen.

Arbetet fortsätter eventuellt under 2017.

Vid en eventuell fortsättning kommer planering-

en högst troligt att omfatta endast Korsnäs

kommuns markområden.

18. Norra Pörtom: Planering av vindkrafts-

park

Norra Pörtom Vindpark Ab Österbottens har

lämnat in en anhållan om att planläggning inleds

för en delgeneralplan för Takaneback vindkraft-

park. De centrala målen med planläggningen är

att skapa markanvändningsmässiga förutsätt-

ningar för att kunna bygga högst 4 vindkraft-

verk, bedriva skogsbruk, bevara områdets an-

vändningsmöjligheter som rekreations- och

jaktområde samt att lösa trafikarrangemangen i

området på ett ändamålsenligt sätt.

Området finns inte i landskapsplanens etapplan

2 för förnyelsebara energiformer. Ärendet har

behandlats och godkänts i kommunstyrelsen

7.12.2015 och besvärstiden löpte ut 30.12.2015.

utan att besvär inkom. Hösten 2016 har kom-

munen på begäran av Norra Pörtom Vindkraft

Ab godkänt en utökning av parken från 4 till 5

vindkraftverk.

Utkast till generalplanen har behandlats av tek-

niska nämnden i december 2016 och lagts till

påseende 14.12 .2016 – 16.1.2017.

Planeringsarbetet fortsätter under 2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävil-

lä 17.2.–17.3.2014 ja osallisilla oli mahdollisuus

mielipiteen esittämiseen.

YVA-selostus oli nähtävillä 23.12.2014–17.2.

2015, ja yleisölle suunnattu tiedotustilaisuus pi-

dettiin 29.1.2015 yläkoulun Högstadiet i Petala-

xin tiloissa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 30.6.–

30.7.2015, yleisötilaisuus pidettiin 2.7.2015 Kors-

näs UF:n tiloissa.

Lisäksi kaavoitusprosessin ohella toteutetaan

EMV-menettely, joka koskee 110 kV voimajoh-

don rakentamista hankealueen ulkopuolella.

(Sähkömarkkinalaki 14.–16. §)

Ympäristöministeriö vahvisti 14.2.2015 vaihe-

kaavan 2, mutta poisti tämän alueen kaavasta.

Työ jatkuu mahdollisesti vuonna 2017.

Kaavoituksen mahdollisesti jatkuessa kaava käsit-

tää mitä todennäköisimmin vain Korsnäsin kun-

nan puolella sijaitsevia maa-alueita.

18. Pohjois-Pirttikylä: tuulipuiston kaavoitta-

minen

Norra Pörtom Vindpark Ab on jättänyt hakemuk-

sen Takanebackin tuulipuiston osayleiskaavoituk-

sen käynnistämisestä. Kaavoituksen keskeisinä

20

tavoitteina on luoda sopimusalueelle maankäytöl-

liset edellytykset enintään neljän tuulivoimalan

rakentamiselle ja metsätalouden harjoittamiselle

sekä säilyttää alueen käyttömahdollisuudet virkis-

tys- ja metsästysalueena ja ratkaista alueen liiken-

nejärjestelyt tarkoituksenmukaisella tavalla.

Alue ei ole maakuntakaavan vaihekaavassa 2, uu-

siutuvat energiamuodot. Kunnanhallitus on käsi-

tellyt asiaa ja hyväksynyt kaavoituksen käynnis-

tämisen 7.12.2015. Valitusaika päättyi 30.12.

2015 eikä valituksia tullut. Kunta on syksyllä

2016 Norra Pörtom Vindpark Ab:n pyynnöstä

hyväksynyt puiston suurentamisen siten, että sin-

ne saa rakentaa neljä voimalaa viiden sijaan.

Tekninen lautakunta on käsitellyt osayleiskaava-

luonnoksen joulukuussa 2016 ja asettanut sen

nähtäville 14.12.2016–16.1.2017.

Kaavoitustyö jatkuu vuonna 2017.

Övriga planer

19. Övermalax, användningsplan för områ-

det norr om Malaxvägen

Området ägs av Malax kommun och omfattar

ca 2 ha. Enligt planförslaget skulle området

omfatta tre TY-tomter (icke miljöstörande in-

dustri), samt en KL-tomt (affärsbyggnad). KL-

tomten är privatägd. En av TY-tomterna har

redan bebyggts med en bageribyggnad i enlig-

het med användningsplanen. Detaljplan över

området kommer att uppgöras i ett senare

skede.

20. Skötsel- och användningsplan för Söder-

fjärdens landskapsvårdsområde

Planeringsprocessen har uppgjorts som ett pi-

lotprojekt i Finland. Planeringen gjordes på fri-

villig väg för att bevara naturvärden i och runt

Söderfjärden enligt naturvårdslagens § 32, § 35

och naturvårdsförordningens § 15.

Söderfjärden har ända sedan 1995 ingått i pub-

likationen ”Arvokkaat maisema-alueet”. Av-

gränsningsförslag följer direkt gränsen enligt

statsrådet fastställda landskapsområdet, men

med fem olika tilläggsområden. Miljön har in-

delas i tre olika delar, odlingslandskapet,

Muita suunnitelmia/kaavoja

19. Övermalax, Maalahdentien pohjoispuolisen

alueen käyttösuunnitelma

Alue on Maalahden kunnan omistuksessa, ja sen

pinta-ala on noin 2 hehtaaria.

Kaavaehdotuksen mukaan alue käsittäisi kolme

TY-tonttia (ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton te-

ollisuus) ja yhden KL-tontin (liikerakennus). KL-

tontti on yksityisomistuksessa. Yhdelle TY-ton-

tille on jo rakennettu leipomorakennus käyttö-

suunnitelman mukaisesti. Alueelle laaditaan ase-

makaava myöhemmin.

21

skogslandskapet och den bebyggda miljön.

Vid byggande är det närmast att jämföra med

att bygga på naturskyddsområde. Skogsområ-

den som utgör en ram runt Söderfjärden har

delats upp i skog 1 och skog 2 beroende på na-

turens formation, skog 1 (marken sluttar bran-

tare) och skog 2 (marken sluttar långsammare).

Det finns inga skilda bestämmelser för skog 1

och skog 2, endast skötselrekommendationer.

Skog 1 och skog 2 betyder inte att bebyggelse

är förbjuden, utan man bör placera byggnaderna

på ett miljömässigt bra sätt. En ”förtätning” kan

ske där det finns bosättning från tidigare men

byggandet skall ogärna ske på ”krönet”.

På basen av det hörande som hölls i årsskiftet

2005–2006 fanns inte tillräckligt lokalt stöd för

att lämna in en ansökan, men man beslöt ändå

att publicera landskapsvårdsplanen. Denna pub-

likation är alltså en riktgivande plan för Söder-

fjärdens landskap, som förhoppningsvis kom-

mer att vara till glädje och nytta för de som bor

och verkar inom området och som har ett in-

tresse av att bevara Söderfjärdens vackra land-

skap.

21. Österbottens förbund, utarbetande av

landskapsplan

Landskapsplanen är en övergripande plan för

områdesanvändningen i landskapet. I den pre-

senteras de grundläggande lösningarna för

landskapets samhällsstruktur och områdesan-

vändning på lång sikt. Landskapsplanen är en

del av systemet för planering av områdesan-

vändningen i markanvändnings- och bygglagen

och styr den kommunala planläggningen.

Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av

20. Söderfjärdenin maisema-alueen hoito- ja

käyttösuunnitelma

Suunnitteluprosessi on tehty pilottihankkeena.

Suunnittelutyö tehtiin vapaaehtoiselta pohjalta, ja

tavoitteena oli Söderfjärdenin alueen luonnonar-

voista huolehtiminen luonnonsuojelulain 32. ja

35. §:n sekä luonnonsuojeluasetuksen 15. §:n

mukaisesti.

Söderfjärden on vuodesta 1995 lähtien ollut mu-

kana ”Arvokkaat maisema-alueet” -julkaisussa.

Suunnitelman rajaamisehdotus seuraa tarkasti

valtioneuvoston vahvistamaa maisema-alueen

rajaa, mutta se sisältää myös viisi eri lisäaluetta.

Ympäristö on jaettu kolmeen erilaiseen osaan:

viljelysmaisema, metsämaisema ja rakennettu

ympäristö.

Rakentamisen kannalta tilannetta voidaan verrata

luonnonsuojelualueelle rakentamiseen. Söderfjär-

deniä ympäröivät metsäalueet on jaettu alueisiin

metsä 1 ja metsä 2 luonnon muotojen mukaan:

metsä 1 (maa viettää jyrkemmin) ja metsä 2 (maa

viettää loivemmin). Näitä alueita eivät koske mit-

kään erityiset määräykset, vaan niille on annettu

ainoastaan hoitosuosituksia. Rakentaminen ei ole

alueilla kiellettyä, mutta rakennukset tulee sijoit-

taa ympäristön kannalta sopiville paikoille. Jo

aikaisemmin rakennetuilla alueilla asutusta voi-

daan ”tiivistää”, mutta asutusta ei mielellään saisi

rakentaa Söderfjärdenin ”harjalle”.

Vuodenvaihteessa 2005–2006 pidetyn kuulemi-

sen perusteella hakemuksen jättämiselle ei ollut

riittävää paikallista tukea, mutta maisemanhoito-

suunnitelma päätettiin kuitenkin julkaista. Julkai-

su on siis suositusluontoinen suunnitelma Söder-

fjärdenin maisemanhoidosta, ja sen toivotaan ole-

van iloksi ja hyödyksi niille, joka asuvat ja toimi-

vat alueella ja joilla on halu säilyttää Söderfjärden

maisemallisesti kauniina alueena. (karttaliite 23)

21. Pohjanmaan liitto, maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma

maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään

maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käy-

tön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavä-

lillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja ra-

kennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnitte-

lujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Poh-

janmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin

22

miljöministeriet 21.12.2010. Landskapsplanen

har uppdaterats via etapplandskapsplaner.

Etapplandskapsplan 1 behandlar placeringen

av kommersiell service i Österbotten. Planen

fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013.

Inom landskapsplanläggningen är följande pla-

ner aktuella:

Etapplandskapsplan 2 behandlar placeringen

av förnybara energiformer i Österbotten. Planen

fastställdes av miljöministeriet 14.12.2015.

Över miljöministeriets beslut har framförts be-

svär till högsta förvaltningsdomstolen.

Österbottens klimatstrategi.

Målet med klimatstrategin är att lyfta fram

konkreta åtgärder för att bromsa upp klimatför-

ändringen och att anpassa olika verksamheter

till den. Planen godkändes av landskapsstyrel-

sen 21.3.2016.

Landskapsstyrelsen beslutade på sitt möte

27.1.2014 att påbörja uppgörandet av Öster-

bottens landskapsplan 2040 (www.obotnia.fi/

landskapsplanen). Programmet för deltagande

och bedömning var framlagt 6.1–12.2.2016.

Målsättningen är att landskapsfullmäktige god-

känner planen 2018. År 2016 görs följande ut-

redningar:

samhällsstruktur (centrumnätverket, tätorter

och deras utvidgning, industriområden, ar-

betsplatser)

regionalt servicenät

regionalt värdefulla kulturlandskap och

byggda kulturmiljöer samt historiska platser

regionalt värdefulla rekreationsområden

skyddsområden på landskapsnivå

regionalt betydelsefulla jord- och skogs-

bruksområden

regionalt betydelsefulla skjutbanor

flygplatsers områdesreservering och buller-

områden

regionalt betydelsefulla båt- och fiskeham-

nar

pälsdjurs- och växthusnäringen

Österbottens landskapsförbund,

www.obotnia.fi

planläggningsdirektör Ann Holm

tfn 06 3206540, 044 3206540

ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakunta-

kaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla.

Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten

palvelujen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava

vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013.

Maakuntakaavoituksessa ovat ajankohtaisia seu-

raavat suunnitelmat/kaavat:

Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien

energiamuotojen sijoittamista Pohjanmaalla.

Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä

14.12.2015. Ympäristöministeriön päätöksestä

on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pohjanmaan ilmastostrategia.

Ilmastostrategiassa pyritään esittämään konkreet-

tisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan hillitä

käynnissä olevaa ilmastonmuutosta ja sopeuttaa

erilaisia toimintoja siihen. Maakuntahallitus hy-

väksyi ilmastostrategian 21.3.2016.

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014

Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 (www.

obotnia.fi/maakuntakaava) laatimisen aloittami-

sesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli

nähtävillä 6.1.–12.2.2016. Tavoitteena on saada

kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi

vuonna 2018. Vuonna 2016 tehdään seuraavia

selvityksiä:

yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat

laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työ-

paikat)

seudullinen palveluverkko

seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja

rakennetut kulttuuriympäristöt sekä historial-

liset kohteet

seudullisesti arvokkaat virkistysalueet

maakunnalliset suojelualueet

seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalous-

alueet

seudullisesti merkittävät ampumaradat

lentokenttien aluevaraukset ja melualueet

seudullisesti merkittävät vene- ja kalastussa-

tamat

turkiselinkeino ja lasinalaisviljely

Pohjanmaan liitto, www.obotnia.fi,

kaavoitusjohtaja Ann Holm puh. 06 320 6540,

044 320 6540

23

22. Planärenden enligt åtgärdsprogram för

2016

- Uppdatering av kommunens baskartor

- uppgörande av generalplaner för vind-

kraftsparker (utomstående planerare)

-fortsätta revideringen av kommunens delgene-

ralplaner

- fortsätta planeringen av bostadsområde på

Söderfjärdsbacken

- Kommunen har beredskap att planera mindre

detaljplaneområden förutsatt att privata markä-

gare anhåller om detta

- fortsätta med marknadsföring av industri- och

bostadstomter, åtminstone 10 nya reserverings-

avtal

Övrigt

Förfarande vid behandling av byggnadslov på

AP-områden i generalplanerna för havsnära

boende.

I samband med uppgörandet av generalplan för

havsnära boende har mindre AP-områden bil-

dats. På AP-område kan man utan noggrannare

planläggning bevilja 1–2 bygglov/anvisat AP-

område.

För att få ett ändamålsenligt system till stånd

borde från kommunens sida, utarbetas riktlinjer

för förfarandet vid behandling av ansökningar

som gäller planeringsbehovsbeslut samt bygg-

lov på dessa områden. Någon form av helhets-

planering borde krävas genast vid beviljandet

av det första bygglovet för att underlätta fortsatt

byggande i framtiden.

Påpekande i samband med behandling av

senaste planläggningsöversikt för 2015.

Vid behandling av planläggningsöversikten för

2015 ändrades i texten årtalet för åtgärdspro-

grammet till 2015.

22. Vuoden 2016 toimenpideohjelman kaava-

asiat

- kunnan pohjakarttojen päivittäminen

- yleiskaavojen laatiminen tuulipuistoalueille (ul-

kopuoliset kaavoittajat)

- kunnan osayleiskaavojen tarkistamisen jatkami-

nen

- Söderfjärdsbackenin asuntoalueen suunnittele-

misen jatkaminen

- kunnalla on valmius kaavoittaa pienehköjä ase-

makaava-alueita yksityisten maanomistajien si-

tä pyytäessä

- teollisuus- ja asuntotonttien markkinointia jatke-

taan, ainakin 10 uutta varaussopimusta

Muuta

AP-alueiden rakennuslupien käsittelykäytäntö

merenläheisen asumisen yleiskaavoissa

Merenläheisen asumisen yleiskaavaa laadittaessa

on muodostettu pieniä AP-alueita. AP-alueelle

voidaan myöntää ilman tarkempaa kaavoitusta 1–

2 rakennuslupaa/osoitettu AP-alue.

Kunnan tulisi laatia suuntaviivat tarkoituksenmu-

kaisen järjestelmän luomiseksi näitä alueita kos-

kevien suunnittelutarveratkaisu- ja rakennuslupa-

hakemusten käsittelylle. Jo ensimmäistä raken-

nuslupaa myönnettäessä pitäisi vaatia jonkinlaista

kokonaissuunnitelmaa, jotta rakentaminen olisi

helpompaa myös tulevaisuudessa.

Huomiot vuoden 2015 kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä

Kaavoituskatsausta 2015 käsiteltäessä muutettiin

toimenpideohjelmaa koskevan tekstin vuosilu-

vuksi 2015.

24

Utredning av behovet för revidering av de-

taljplaner

Enligt markanvändnings- och bygglagen § 60,

bör på område där detaljplan varit ikraft 13 år

och som till betydande delar fortfarande inte

genomförts, får bygglov inte beviljas för uppfö-

rande av ny byggnad, som är av väsentlig bety-

delse för områdesanvändningen eller miljöbil-

den, förrän kommunen har bedömt hur aktuell

detaljplanen är. Planens aktualitet behöver inte

bedömas om den bedömts inom de senaste fem

åren.

Kan konstateras att detaljplanen för Emaus-

området i Övermalax är den ända detaljplanen

som inte bedömts under de senaste fem åren.

Övermalax

Emaus bostadsområde, kvarteren 271–283.

Planen fastställd 20.5.2002.

Detaljplanen är tidsenlig och endast fem av de

tomter som ägs av Malax kommuns är obe-

byggda.

Detaljplanen behöver inte revideras.

Selvitys asemakaavojen tarkistamisen tarpees-

ta

Maankäyttö- ja rakennuslain 60. §:n mukaan sel-

laisen asemakaavan alueella, joka on ollut voi-

massa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on

edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa

myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentami-

seen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan

kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta

on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Ar-

viointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan

ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden

viiden vuoden aikana.

Voidaan todeta, että Övermalaxissa sijaitsevan

Emauksen alueen asemakaava on ainoa asema-

kaava, jonka ajanmukaisuutta ei ole arvioitu vii-

den viime vuoden aikana.

Övermalax

Emauksen asuntoalue, korttelit 271–283.

Kaava vahvistettu 20.5.2002.

Asemakaava on ajanmukainen, ja ainoastaan viisi

Maalahden kunnan omistamaa tonttia ovat raken-

tamattomia.

Asemakaavaa ei tarvitse tarkistaa.