eUtopiasta olemassa oleviin käytäntöihin – Teknologiavälitteisiä palveluita

asiakkaille ja ammattilaisille

Kostamo-Pääkkö Kaisa

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

TEKNOLOGIA SOSIAALITOIMESSA virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: perhe- ja sosiaalipalvelujen verkkoneuvonta IP-videoneuvottelut ja -palvelut tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Maarit Pirttijärvi & Eija JärvinenPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Mawell S7 järjestelmä: Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

• Yksi järjestelmä, jossa on sekä asiakas- että ammattilaisosio• Järjestelmään on liitetty Vetuma- verkkotunnistaminen• Meillä on nyt käytössä yksi seitsemästä ominaisuudesta, ohjaus ja

neuvontapalvelu• Järjestelmä mahdollistaa jatkokehitystyön tarvittaessa, nyt ohjaus- ja

neuvontapalvelun sisään on rakennettu palautejärjestelmä lähinnä sosiaalitoimen asiakaspalautetta varten

• Yhteistyö terveydenhuollon palveluiden kanssa rakentumassa UULA –hankkeen kautta

• Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus • http://www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi• http://www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi/asiantuntijat

Asiakkaan palvelusivusto

www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi

Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta

• Tarjotaan kuntalaisille Internetin kautta neuvontaa ja palveluohjausta perhe- ja sosiaalipalveluiden alaan kuuluvissa asioissa

• Luodaan valmiuksia sähköiseen asiointiin sosiaalitoimessa• Kunnat vastaavat palvelun sisällöstä, Poske ylläpitää ja hallinnoi teknistä

järjestelmää sekä antaa tukea verkkoneuvonnan kehittämiseen • Kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti, paikalliset tarpeet ja työntekijät

huomioon ottaen

• Malli kehitetty Lapissa• Verkkoneuvontaa pilotoitiin Itä-Lapissa vuonna 2006 (Kemijärven kaupunki)• Torniossa palvelu avattiin 1.12.2006• Rovaniemellä palvelu avattiin 1.5.2007• Kemissä palvelu avattiin 28.1.2009• Enontekiön kunta avaa ensimmäisen saamenkieleisen sosiaalipalveluiden

verkkoneuvonnan lokakuussa 2009

Mitä palvelu merkitsee sekä asiakkaan että työntekijän kannalta?

Asiakas• Tarjoaa ajasta ja paikasta

riippumattoman mahdollisuuden lähestyä sosiaaliviranomaisia

• Saavutettavuus / tavoitettavuus paranevat

• Kirjalliset ohjeet helpottavat ja nopeuttavat asiointia

• Askel kohti aitoja, vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita

• Uudistaa asiointi- ja hallintokulttuuria sosiaalialalla

Työntekijä• Laajentaa olemassa olevaa

palveluvalikoimaa• Tarjoaa uusia mahdollisuuksia

töiden ja ajankäytön järjestelyyn• Totuttaa sähköiseen asiointiin ja

sosiaalipalveluiden tuottamiseen sähköisesti

• Kuntien välisen ja seutukunnallisen yhteistyön kehittämistä (esim. velkaneuvonta)

• Palvelujen, työmenetelmien ja ammattitaidon kehittämistä

Verkkoneuvonnan kehittämiselle on ollut selkeä tarve

• Palvelujen saavutettavuus / viranhaltijoiden tavoitettavuus• Lisääntynyt sähköpostin käyttö (tietosuoja)• Verkkoneuvonta vs. sähköposti

– Tietoturvallinen– Suojattu yhteys– Asiakkaan tunnistettavuus– Vastaus viiden arkipäivän kuluessa– Asiakas saa ilmoituksen saapuneesta vastauksesta kännykkään

• Lisätietoa tutkimusjulkaisussa Sosiaalitoimen verkkoneuvonta Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus. Yrjö Nikunlassi, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 29/2008

Tilastotietoa perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnasta

Asukkaita 2008 Palvelu avattu Kysymyksiä 15.8.2009

Kemijärvi 8 658 1.12.2005 216

Rovaniemi 59 353 1.5.2007 803

Tornio 22 487 1.1.2007 260

Kemi 22594 28.1.2009 46

Yhteensä 90 498 1279

Tilastotietoa verkkoneuvojista

Verkkoneuvojien määrä vuonna 2009

o Kemi 8o Kemijärvi 10o Rovaniemi 56o Tornio 24

Yhteensä 98

Suurin osa verkkoneuvojista on sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja toimistotyöntekijöitä, mutta mukana on myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia sekä hoitoalalla toimivia henkilöitä.

Verkkoneuvontaan saapuneet kysymykset 1.1.-25.5.2009

Yhteensä kysymyksiä 263, jotka jakaantuvat kuntien kesken seuraavasti:

Kemijärviyht. 29 kysymystä

edunvalvontalasten ja perheiden palvelut 2 päivähoito 1 toimeentulotuki 22 talous- ja velkaneuvontavanhus- ja vammaispalvelut 4

Tornioyht. 48 kysymystä

a-klinikka 1 lasten ja perheiden palvelut 7 neuvolapäivähoitososiaaliasiamiestoimeentulotuki 35lvanhus- ja kotipalvelutvelkaneuvonta 1 vammaispalvelutyleinen neuvonta ja palveluohj. 4

Rovaniemiyht. 159 kysymystä

toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö 115 lasten ja perheiden palvelut 11 päivähoito 12 sosiaaliasiamies 14 elatusturva 7 vanhus- ja kotihoitopalvelut -vammaispalvelut -

Kemiaj. 28.1.-25.5.09yht. 27 kysymystä

toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö 23 lastensuojelu ja lastenvalvoja -sosiaalinen luotto ja talousneuvonta 4

Kysymykset jaoteltuna (1.1.-25.5.2009) • Toimeentulotuki ja aikuis.sos.työ 195 • Lasten ja perheiden palvelut 20 • Sosiaaliasiamies 14 • Päivähoito 13 • Elatusturva 7 • Talous- ja velkaneuvonta / sosiaalinen luotto 5 • Vanhus- ja vammaispalvelut 4 • Neuvonta, palveluohjaus ja ajanvaraus 4 • A-klinikka 1 • Neuvola -

• Kuluttajaneuvonta -

Kysymykset jaoteltuna (1.1.-25.5.2009)

Sukupuolijakauma: naiset 63,6% miehet 36,4%

Ikäjakauma: alle 20v. 5,6% 20 – 29v. 40,9% 30 – 39v. 20,2% 40 – 49v. 21,2% 50 - 59v. 8,6% yli 60v. 3,5%

Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta: Rovaniemen kaupunki

Lähde: Sosiaalitoimen verkkoneuvonta

Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus. Yrjö Nikunlassi, Pohjois-Suomen sosiaalialan

osaamiskeskuksen julkaisusarja 29/2008

Mitä verkkoneuvonnasta on kysytty Rovaniemellä?

Ensimmäisen toimintavuoden aikana Rovaniemen perhe-ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvontaan esitettiin 329 kysymystä, jotka käsittelivät monipuolisesti ihmisen arkiseen elämään kuuluvia asioita lastenhoidollisista kysymyksistä aina ikääntyneiden ihmisten kotona pärjäämistä koskeviin aiheisiin.

Rovaniemellä verkkoneuvontaa tarjotaan lasten ja perheiden palveluihin, vanhus- ja kotihoitopalveluihin, toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön, elatustukeen, vammaispalveluihin ja päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi verkkoneuvonnan kautta voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen.

Rovaniemellä on n. 50 sosiaalitoimen verkkoneuvojaa.

Verkkoneuvontaan 1.5.2007–30.4.2008 saapuneet kysymykset (N=329) aiheen

mukaan jaoteltuna.

56 %

14 %

11 %

12 %

2 %

3 %

2 %Toimeentulo jaaikuissosiaalityö 185 kpl

Lasten ja perheidenpalvelut 46 kpl

Elatustuki 36 kpl

Päivähoito 41 kpl

Vanhus- ja kotihoito 7 kpl

Vammaispalvelut 9 kpl

Sosiaaliasiamies 5 kpl

Yli puolet verkkoneuvontaan saapuneista kysymyksistä käsitteli toimeentulotukea ja

aikuissosiaalityötä Toimeentuloon liittyvät huolet ja sen seurauksena ilmenevät muut arjessa pärjäämistä koskevat tilanteet olivat näin ollen yleisin verkkoneuvontaan esitetyn kysymyksen aihe. Suurimmassa osassa toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä asiakas halusi tietoa siitä, olisiko hän oikeutettu toimeentulotukeen. Tällöin asiakkaat halusivat toisaalta tietoa toimeentulotuen saamisen yleisistä perusteista, toisaalta asiakkaat pyrkivät kysymyksissään tuomaan esille omaa elämäntilannettaan ja pyysivät viranhaltijalta arviota siitä, olisivatko juuri he oikeutettuja toimeentulotukeen.

Verkkoneuvonnan asiakkaat tiedustelivat paljon oman hakemuksensa käsittelyn

vaiheista Asiakkaat halusivat tietoa muun muassa siitä, milloin he saavat itseään koskevan päätöksen ja milloin mahdollinen toimeentulotuki olisi asiakkaan tilillä eli hänen käytettävissään. Kaiken kaikkiaan tällaisia toimeentulotukipäätöksen tekemisen ajankohtaan, toimeentulotuen maksatuksen ajankohtaan tai muihin käsittelyn vaiheisiin liittyviä kysymyksiä oli 46 eli neljännes toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön lähetetyistä kysymyksistä. Tämä havainto johtaakin vakavasti pohtimaan, miten ja millä tavalla asiakkaille voitaisiin avata katseluyhteys omiin sosiaalitoimen etuuksia koskeviin tietoihin. Pelkästään verkkoneuvonnan kautta saadun käytännön kokemusten perusteella on varmaa, että lukuisat asiakkaiden yhteydenotot sosiaaliviranomaisiin voitaisiin korvata katseluyhteyden avulla ja samalla vapautettaisiin huomattavat palveluresurssit muihin toimintoihin.

Ketkä verkkoneuvontaa ovat käyttäneet? Ensimmäisen vuoden aikana palveluun oli rekisteröitynyt 235 käyttäjää. Naiset käyttivät verkkoneuvontaa huomattavasti miehiä enemmän, sillä peräti 71,4 % palvelun käyttäjistä oli naisia.

5 %

45 %

22 %

20 %

6 % 2 %

alle 20 v. (5 %)

20 – 29 v. (45 %)

30 – 39 v. (22 %)

40 – 49 v. (20 %)

50 – 59 v. (6 %)

yli 60 v. (2 %)

Verkkoneuvonnan asiakkaat (N=235) iän mukaan jaoteltuna.

Kysyjän aiempi asiakkuus sosiaalitoimessa

Hieman yli puolet aiheeltaan uusista kysymyksistä liittyi asiaan, etuuteen tai palveluun, joista kysyjällä oli jo aiempaa kokemusta. Mielenkiintoinen ja palvelun kehittäjän näkökulmasta kannustava havainto oli, että kolmasosa kysyjistä oli uusia asiakkaita. Nämä asiakkaat olivat siis ottaneet asiassaan ensikontaktin sosiaaliviranomaiseen verkkoneuvonnan kautta.

35 %

55 %

10 %

Uusi asiakas (35 %)

Vanha asiakas (55 %)

Ei tietoa (10 %)

67 %

23 %

10 %

08.00-16.00 (67 %)

16.00-22.00 (23 %)

22.00-08.00 (10 %)

Miten verkkoneuvonta on muuttanut

asiakkaan neuvontaa? Verkkoneuvonta on ensiksikin kiistattomasti parantanut neuvontapalvelujen saatavuutta ja viranomaisten tavoitettavuutta. Verkkoneuvonta mahdollistaa asioimisen sosiaalitoimessa ympäri vuorokautisesti ja viikon päivästä riippumatta. Kuviosta nähdään, että asiakkaat ovat myös käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväksi.

Kellonaika, jolloin kysymykset (N=329) oli lähetetty verkkoneuvontaan

Kolmasosa kysymyksistä oli lähetetty verkkoneuvontaan virka-ajan ulkopuolella

Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että joka kymmenes kysymys oli lähetetty viikonlopun aikana. Tämä osoittaa täysin kiistattomasti, että ympärivuorokautisesti auki oleville 24/7 -periaatteella toimiville verkkopalveluille on kysyntää myös sosiaalitoimen alalla. Ihmiset haluavat hoitaa asioitaan verkon välityksellä kotoaan käsin ja työssä käyville se on myös usein kaikkein helpoin ja kätevin tapa asioida viranomaisessa.

Verkkoneuvonta on madaltanut ihmisten kynnystä ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin

etenkin vaikeissa kriisitilanteissa

Asiakkaat ovat kysymyksissään ja palautteessaan kertoneet, että heille on ollut monella tapaa helpompaa lähestyä sosiaalitoimen viranomaisia verkon välityksellä. Sosiaalitoimessa käsiteltävistä asioista monet ovat yhä sellaisia, että useat ihmiset arkailevat tai häpeävät ottaa niitä esille. Kynnys sosiaalitoimiston ovesta sisään astumiselle on vielä tänäkin päivänä monelle ihmisille liian korkea. Verkkoneuvontaan esitettyjen kysymysten yhteydessä monet asiakkaat sanoivatkin, että heille verkkoneuvonnan välityksellä tapahtunut ”kasvoton” lähestyminen viranomaisten suuntaan oli sopinut parhaiten. Vaikka kyseessä on ainakin palveluprosessin alussa ”kasvottomasta” asioinnista, niin verkkoneuvonta ei siitä huolimatta ole anonyymiä palvelua. Sekä asiakas että vastaajana toimiva verkkoneuvoja esiintyvät verkkoneuvonnassa omilla nimillään, jolloin kyse on henkilökohtaisesta palvelusta.

Mihin verkkoneuvonta johti? (toimeentulotuki/aikuisosiaalityö)

50 %

31 %

16 %

3 %

Asiakas saitarvitsemansatiedon/ asia jäisillensä

Ohjauspäivystykseen/vo-keskukseen

Soittopyyntö

Muu

Verkkoneuvonta edistää niin sanottua varhaista puuttumista

Kynnyksen madaltumisen ansiosta ennakollisiin toimiin voidaan verkkoneuvonnan ansiosta ryhtyä aiempaa paremmin. Asiakkaan aikaisessa vaiheessa verkkoneuvontaan tekemä kysymys mahdollistaa sen, että asiakkaan esittämään ongelmatilanteeseen voidaan puuttua ajoissa ja tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan aloittaa, ennen kuin tilanne ehtii kriisiytyä pahemmin. Verkkoneuvonta on muuttanut sosiaalitoimen neuvontapalveluita siten, että asiakas saa nyt aiempaa helpommin ja joutuisammin tietoa oman asiansa käsittelyn eri vaiheista. Etenkin toimeentulotukeen liittyen asiakkaat ovat kysyneet paljon päätöstensä perään ja he ovat saaneet vastauksen pääsääntöisesti vuorokauden kuluessa

Ammattilaisten palvelusivusto

www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi/asiantuntijat

Verkkokonsultti-palvelu

Kokoaa yhteistoimintaan toisilleen tuntemattomat asiantuntijat ratkomaan alueen kenttätyötekijöiltä ja heidän asiakkailtaan tulevia ajankohtaisia kysymyksiä.

Konsultaatiopalvelu kehittää sosiaali- ja terveysalan erityisosaamista.

Konsulttiryhmässä toimimalla asiantuntijat oppivat uutta toinen toisiltaan ratkoessaan yhdessä akuutteja käytännön pulmia.

Verkkokonsulttina toimii tällä hetkellä 50 henkilöä. Kysymyksiä palveluun on saapunut noin 390 kysymystä vuosina

2003-2008.

Aiheesta lisää tutkimusjulkaisussa Kiitos kysymyksestä, toim. Kerttu Vesterinen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 27/2007

KYSYMYSTEN LUKUMÄÄRÄ • Lastensuojelu 114 syksystä 2003 lähtien

• Lakiasiat 76 keväästä 2004 lähtien

• Varhaiskasvatus 71 syksystä 2004 lähtien

• Vammaispalvelu 97 keväästä 2005 lähtien

• Toimeentuloturva 11 syksystä 2006 lähtien

• Päihdetyö 3 syksystä 2007 lähtien

• Vanhustyö 2 kesästä 2008 lähtien

YHTEENSÄ 374

Verkkokonsultaatiokysymykset 5 vuoden ajalta syksy 2003 – syksy 2008

Tulossa syksyllä 2009: asiakas- ja asiantuntijapalvelut

Asiantuntijapalvelut Tiedonsiirto kuntien sosiaalitoimen työntekijöiden

kesken: pilottina sosiaalipäivystys Työparipyynnöt työntekijöille: pilottina seudullinen

erityissosiaalityö

Asiakaspalvelut Mahdollisuus asioida sähköisesti: pilottina

opiskeluterveydenhuolto Ajanvaraus sähköisesti Asiointi sosiaalitoimeen videoneuvotteluteitse: pilottina

kertakäyttöinen AC-videoneuvottelulisenssi

IP-pohjaiset videoneuvottelut ja -palvelut

Arctic Communicator AC

Tarve IP- videoneuvottelun käytölle Lapissa

Posken Lapin toimintayksikön työntekijät työskentelevät eri paikkakunnilla, Poskella 3 yksikköä Säännöllinen yhteydenpito työntekijöiden kesken Vuorovaikutus monimuotoisempaa kuin puhelinneuvottelussa Myös dokumenttien jako ja niiden yhdessä työstäminen on mahdollista

Lapin kunnat ottivat käyttöön videoneuvotteluohjelmistoja Mahdollisuus videoneuvottelukokouksiin

Videoneuvotteluyhteyden kautta mahdollisuus osallistua laajenee Kahden pisteen väliset neuvottelut ovat ilmaisia

Voi tuoda jonkin verran kustannussäästöjä Monipisteneuvotteluiden järjestäminen on helppoa IP-

videoneuvotteluohjelmissa, oma siltapalvelu käytössä Kiinnostus kehittää ja kokeilla uutta teknologiaa

IP-videoneuvottelujärjestelmät Poskessa

Eri laitteiden ja ohjelmistojen testaus vuosina 2004-2005 Kartoitus kuntien IP-videoneuvottelu mahdollisuuksista 2004

(Kurvinen) Visual-meeting hankinta Xenex Telecom Oy 2005 Siirtyminen AC:n (Arctic Communicator) käyttöön 2008 Tavoite: Kaikille Lapin toimintayksikön työntekijöille lisenssi omalle

kannettavalle, mahdollistaa etätyön Tekniikka on standardoitu (H.323) ja mahdollistaa eri valmistajien

päätelaitteiden käytön Kehitysyhteistyökumppani tänään

Arctic Connect Oy : Tietohallintopäällikkö Toni Kurvinen www.arctic-connect.fi

IP- videoneuvottelun käyttö nyt

Tällä hetkellä Poskella 35 lisenssiä työntekijöiden käytössä 12 eri paikkakunnalla

Melkein joka Lapin kunnassa on useampia videoneuvottelujärjestelmiä mm. terveyskeskuksissa, sosiaalivirastoissa sekä koulutoimessa

Lisäksi videoneuvottelujärjestelmiä on mm. Kelalla, työvoimatoimistoilla, oppilaitoksilla ja järjestöillä (Nuorten Ystävät ry…)

Nykyisin käyttö on viikoittaista Käyttö on vilkastunut verkkoyhteyksien kapasiteetin kasvun ja langattomien

verkkojen yleistymisen myötä Käyttökohteet: Posken työntekijäpalaverit, kokoukset kuntien työntekijöiden

kanssa, koulutus, työhaastattelut, osallistuminen eri verkostoihin Konsultaation välittäminen aloitettu sekä asiantuntijoiden että asiantuntijan

ja asiakkaan välillä

04/22/23

Käyttötilanteet:• Viikkopalaverit Poske/Lapin

toimintayksikössä• Työkokoukset• Koulutukset• Ohjausryhmän kokoukset• Työntekijähaastattelut• Seminaarien välittäminen

Palvelut suoraan asiakkaille:• Depressiokoulu• Tulkkipalvelut• Terapiapalvelut nuorilleKonsultoinnit:• Suun limakalvojen

konsultointi• Muistihoitajan konsultaatiot• Terapeutin, psykologin

konsultoinnit

04/22/23

Psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus

Peruspalvelut Perustasonerityinen tuki

Korjaavaterikoispalvelut

Ennaltaehkäiseväja varhainen tuki

perustasolla

Konsultaatio

Äitiys- jalastenneuvola,

kouluth,varhaiskasvatus,

nuorisotyö,3.sektorinkaikille avoimet

palvelut

Oppilashuolto,erityisvarhaiskasvatus,

erityisopetus,sosiaalityö, ennalta

ehkäisevä perhetyö jakotipalvelu

Perheneuvolapalvelut,mielenterveys- ja

päihdepalvelut, puhe-ja toimintaterapia,

lastensuojelu, kriisityö,3.sektorin

erityispalvelut

Lasten januorisopsykiatrian

palvelut,lastenneurologia,

päihdehuollonlaitoskuntoutus,lastensuojelunerityispalvelut

Lähipalvelut SeutupalvelutAluepalvelut

Tallavaara 15.9.08

*

**

*

Tiedot kerätty kesä 2008

IP- Videoneuvottelun käytön tuki

Posken toimintasuunnitelma 2009: joka sosiaalivirastossa on videoneuvottelumahdollisuus, jota sekä työntekijät että asiakkaat voivat käyttää

Tavoite toteutetaan Posken ja Uula- hankken kautta http://www.lhsp.fi/uula Tukea kunnille sekä lisenssien, kameroiden ja mikrofonien

hankintaan että sisällölliseen kehittämiseen eri pilottien muodossa

Yhtenäisen toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen Riskit/haasteet

Tietoverkkojen toimivuus koko Lapin alueella Kuntien työntekijöiden tukeminen palveluiden tuottamisessa Kuntien tilojen käyttö tietoturvallisesti myös asiakkaiden

käyttöön

Tulevaisuuden kehittämishaasteet

Eri videoneuvottelujärjestelmien kommunikointi (AC on päätelaiteriippumaton)

AC:n tekninen kehittäminen sosiaalitoimen kehitystarpeiden mukaan Laitteistopohjaisesta ohjelmistopohjaiseen ja edelleen ns. kelluvien

lisenssien hyödyntämien Netin kautta asentuva kertakäyttölisenssi

IP-neuvottelun täydellinen paikasta riippumaton toimivuus (langattomasta mobiiliin)

Videoneuvottelutekniikan liittäminen osaksi virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta ( UULA-hanke: http://www.lshp.fi/uula Sosiaali- ja terveyspalveluja asiakkaille videoneuvotteluteitse sekä

omalta koneelta että asiointipisteistä Etäkonsultaatiokäytäntöjen kehittäminen:

IP-videoneuvottelun avulla erityisosaamisen välittäminen kuntien työntekijöille sekä ammattilaisen apu asiakkaalle

Tietoturvan ja tietosuojan koulutus- ja oppimisympäristö

Käytetään internetin kautta – kirjautumalla (Granite Partners Oy) On käytössä koko sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla Lapissa Sisältö on räätälöity yhteistyössä dosentti Mirva Lohiniva-Kerkelän,

erikoissuunnittelija Anne-Mari Knuutin sekä projektityöntekijä Eija Järvisen kanssa

Kaksi tasoa: perustaso ja vaativa taso (vaativan tason suorittavat kaikki ne henkilöt, jotka käsittelevät asiakas- tai potilasasiakirjoja)

Kesällä 2009 Rovaniemellä yhteinen tapaaminen kuntien ja sairaanhoitopiirien tietosuojavastaavien kanssa, tietosuojavastaavat jakavat organisaationsa ryhmiin ja nimeävät vetäjät

Elokuun 2009 alusta oppimisympäristö käyttöön Uula- hanke toimii tietosuojavastaavien tukena oppimisympäristön

jalkauttamisessa kuntiin

KYSYMYS12.11.2008 klo 15.03mies 49v.

Kotipalvelusta soitettiin tänään ja kerrottiin että Äidilleni Maija Meikäläiselle on tullut ajankohtaiseksi hankkia turvapuhelin. Sitäv arten tarvitaan toinen (uusi) kännykkä ja uusi liittymä. Ovatko nämä hankinnat, käsittääkseni noin 40 - 60 euroa + turvapuhelimen kuukausimaksu, toimeentulotukeen oikeuttavia kustannuksia? Miten turvapuhelinasian kanssa tulee nyt edetä? Pitääkö toimeentulotuki hakea tälle osalle erikseen vai meneekö vanhalla päätöksellä?

VASTAUS  (Nähty)13.11.2008 klo 09.07os.hoitaja

Turvapuhelin kuukausimaksu otetaan huomiooon laskelmassa, mutta puhelin on harkinnanvarainen. Toimeentulotukea ei tarvitse hakea tältä osin uudelleen, jos teillä on jo siihen oikeus. Toimitatte vain sosiaalitoimistoon päätöksentekijälle turvapuhelin kuukausimaksu päätöksen. Turvapuhelin tilauksessa otatte yhteyttä kotipalveluohjaaja 016-432277, joka tilaa turvapuhelimen. Matkapuhelimen oston joudutte itse hankkimaan, ja siihen tarvittavan sim kortin. Säilyttäkää lasku, jotta sosiaalitoimisto näkee mahdollisesti korvattavan hankinnan.

Kysymykseen vastasi osastonhoitaja