TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN

YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni

21.04.23

Raisio Oyj

• Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys

• Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä

• Raisio valmistaa elintarvikkeita, rehuja, maltaita ja Benecol-tuotteissa käytettävää kasvistanoliesteriä

• Olemme edelläkävijä tuotteet hiili- ja vesijalanjäljen kertovissa merkinnöissä

• Päämarkkina-alueemme ovat Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola, Venäjä ja Ukraina

• Raisio on ekologisen, kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä ja erityisosaaja johtavilla tuotemerkeillä

Raisio lyhyesti

Raisio-konsernin rakenne

Raisio Oyj

Brändit• Kansainväliset (Benecol)• Paikalliset

Business to Business• Rehu• Mallas• Kasviöljy

Ympäristömuutoksiin varautuminen

• Kuluttajille tietoa valintojen tueksi

• Tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista

6

Kuluttajien ympäristötietoisuus

7

Ympäristötietoisuus noussut tärkeäksi kuluttajavalintoja ohjaavaksi trendiksi

Terveellisyys

Helppous

Mielihyvä

8

Kuluttajat ja ilmastonmuutos

Tutkimukset:

• Ilmastotalkoot-tutkimus, Suomi

• Europeans´attitudes towards the issue of sustainable consumption and production

• Climate Focus, Pohjoismaat

Lähteet:Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009, N=1078 Flash Eurobarometer, huhtikuu 2009, N= 26500Climate Focus Nordic, lokakuu 2009, N= 1552

9

Noin 15% on muuttanut käytöstään ympäristöystävällisemmäksi

Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009

10

Ylimääräistä ruokaa ei osteta pois heitettäväksi, mutta ekologiset ruokavalinnat ovat vielä “iso” kysymysmerkki

Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009

?

11

Hiilijalanjälki pakolliseksi!

• 70 % eurooppalaisista haluaisi tehdä hiilijalanjälkimerkinnästä pakollisen ympäristömerkinnän tuotteisiin.

• 60 % EU-väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen.

• Kierrätys ja jätemäärän minimoiminen koetaan tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa.

Lähde: Flash Eurobarometri, huhtikuu 2009

12

Climate Focus – suomalaiset segmentit

Kaikkien on toimittava

heti nyt

Huolestunuthakee

ratkaisuja, vastauksia

Totuus on usein ikävä

tai ”epä-mukava”

Nuori ja huoleton, vaivatto-

muus etusijalla

Ei ole minun ongelma,

muut hoitakoot…

En usko, pelkkää viher-

piipertäjien propagan-

daa

Ei segmen-toitavissa

ekologisuu-den pohjalta

Valmiita toimimaan 35%Valmiita toimimaan 35% Passiiviset 47%Passiiviset 47%

8%8% 14%14% 13%13% 9%9%19%19%

14%14%23%23%

?

Committed Concerned Flexible Unmotivated Irresponsible Skeptics No Fit Cluster

Lähde: Climate Focus Nordic 2009

13

Suomi vs Nordic, ekosegmenttien koot

8

14

13

9

19

14

23

10

10

11

10

19

19

22

0 5 10 15 20 25

CommitedConcerned

Flexible

UnmotivatedIrresponsible

SkepticNo Fit

Suomi Pohjoismaat (k.a.)

Lähde: Climate Focus Nordic 2009

14

Ympäristömerkit tuotteissa

Raisio on edelläkävijä ekologiassa

2008

CO2e merkki

2009

H2O merkki

Raision CO2e-merkki perustuu elinkaariarviointiin

• Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta

• Raision CO2e-merkki kertoo tuotteen elinkaarenaikaisen ilmastokuorman pellolta kaupan varastoon

• Palaute kuluttajilta ollut positiivista, tietoa halutaan lisää!

17

Hiilijalanjälkilaskenta Raisiossa

• Aloitettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa

• Diplomityö, jossa selvitetty suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjäljen muodostuminen

• Työssä esimerkkituotteina Raision aterialisäkkeinä käytettävät ohratuotteet:– Torino Täysjyväohra

– Torino Ohrahelmi

Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

Hiilidioksidiekvivalentin muodostuminen ohratuotteiden tuotejärjestelmässä

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Täy

sjyv

äohr

a

Ohr

ahel

mi

Täy

sjyv

äohr

a

Ohr

ahel

mi

Täy

sjyv

äohr

a

Ohr

ahel

mi

Täy

sjyv

äohr

a

Ohr

ahel

mi

Maanviljely Prosessointi Pakkaukset Kuljetukset

Hiil

idio

ksid

iekv

ival

entt

i (g

CO

2e /

100

g t

uo

tett

a)

N2O

CH4

CO2

Tuotteiden hiilijalanjäljet

0

50

100

150

200

250

300

350

Täysjyväohra Ohrahelmi

Hiil

idio

ks

idie

kv

iva

len

tti

(gC

O2

e /

10

0 g

tu

ote

tta

)

CO2eq

N2O

CH4

CO2

Tuotteiden hiilijalanjäljet

290

0

50

100

150

200

250

300

350

Täysjyväohra Ohrahelmi Riisi*

Hiil

idio

ks

idie

kv

iva

len

tti

(gC

O2

e /

10

0 g

tu

ote

tta

)

CO2eq

N2O

CH4

CO2

Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

110

195

* Blengini & Busto (2009)

Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

Kohti kestävää ruokaketjua

Kuluttaja

Pakkaukset

LogistiikkaKauppa

Tuotekehitys

Raaka-aineetTuotanto

CO2e

• Kuluttajat avainasemassa• Tietoa valintojen tueksi

• Profiloidut tuotteet• Tuotevertailu

• Alkutuotannon ohjaus• Raaka-aineiden valinta

• Prosessikehitys• Tuotannon ohjaus

• Pakkaus- suunnittelu

• Kuljetusvälineet• Reititys• Varastointi

Prosessoinnin saannon vaikutus Ohrahelmen CO2e-arvoon

170

175

180

185

190

195

200

205

210

215

29 % 32 % 35 %

g C

O2e

/100

g t

uo

tett

a

215 g

195 g

185 g

Hiilijalanjälkilaskenta osana kestävää kehitystä

Hiilijalanjälkilaskennan avulla

– Koko toimintaketjun tuntemus paranee

– Ketjun kriittiset parannuskohdat saadaan esille

– Vertailtavuus mahdollistuu

Jatkuva parantaminen

24

Vesi

Grönroos et al. (2006) Life Cycle Assessment of Finnish Cultivated Rainbow Trout. Boreal Environment Research 11: 401-414

Fytaasilisäyksellä rehujen fosforitasoja voidaan laskea

• Fytaasi on entsyymi joka vapauttaa kasviin sidotun fytiinifosforin eläimelle käyttökelpoiseen muotoon

• Rehuraision broiler-, kanan- ja sianrehuissa käytetään fytaasia

• Fytaasilisäyksen ansiosta fosfaattifosforin ja rehuseoksen kokonaisfosforimäärä on voitu laskea eläinten hyvinvoinnin tai kasvun kärsimättä

Fytaasi toimii myös kalanrehuissa

0

1

2

3

4

5

Vertailurehu

4.04 4.02

FytaasirehuLopp

upai

no/a

lkup

aino

Lähde: Vielma ym., 2009

Vertailurehu Fytaasirehu0

2

4

6

8

Ku

orm

itu

s, k

g P

per

tn

lis

äkas

vua

Fytaasi pienentää fosforipäästöjä

Lähde: Vielma ym., 2009

Fytaasi toimii myös kalanrehuissa

• Vähäfosforinen fytaasirehu pienensi fosforikuormitusta 26 %

• Kalat kasvoivat ja niiden luusto kehittyi yhtä hyvin kuin normaalilla tuotantorehulla

• Noin 0.5 kg:n painosta alkavalla viimeisellä kasvukaudella rehun fosforipitoisuutta voidaan pienentää 9 7 g/kg

Lähde: Vielma ym., 2009

30

Vesijalanjälki ja vesikriisi

• Vain 1 % kaikesta vedestä on juomakelpoista.

• 70 % tästä vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin.

• Suomessa sadevesi riittää viljelyiden kastelemiseen.

• Jokaisen suomalaisen vesijalanjälki on 4700 litraa/päivä. 41 % tästä määrästä tulee tuontituotteista.

Vesikriisistä tulee maailmassa suurempi ongelma kuin hiilidioksidipäästöistä.

Lähde: Vesitalous 1/2008

4700 litraa /vrk

Vesijalanjälki

• SININEN VESI– Makeaa pinta- ja pohjavettä

– 15 % globaalista viljelyalasta kastellaan

– Kasteltu viljelyala tuottaa noin 40 % globaalista sadosta

• VIHREÄ VESI– Maaperässä oleva vesi, joka haihtuu takaisin ilmakehään kasvien kautta

– Suurin osa globaalista viljelystä käyttää vihreää vettä

• HARMAA VESI– Likainen/jätevesi

Suurin osa veden käytöstä on piilossa tuotteissa.

32

KU

LU

TT

AJA

Elovena-kaurahiutaleen kokonaisvedenkulutus

99,3 %

Sadanta

Haihdunta

Veden käyttö hiutalointiprosessissa

HöyrytysEnergia

Veden käyttöpakkausmateriaalien

valmistuksessa

PAKKAUSMATERIAALIT0,16 %

KAURAN VILJELY PROSESSOINTI0,57 %

“Pellolta valmiiksi tuotteeksi ”

Yhteenveto

• Varautuminen ympäristömuutoksiin– Tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille valintojen tueksi

– Tietoa koko toimintaketjun ympäristövaikutuksista

• Hiilijalanjälki on vain yksi muuttuja, tarvitaan laajempi mittari kokonaisympäristövaikutuksille

• Vesijalanjälki?– Vaikutusarviointi puuttuu

– Laskentatavat kehitysvaiheessa