TER

RA

MA

RE

OY:N

TIE

DO

TUSL

EHTI

NR

O 0

2 /

TA

LVI

20

13

— 2

01

4

SISÄLTÖ01

03

04

06

10

14

15

16

KANSIKUVAPORALAUTTA ROCKBUSTERKAPELLSKÄRIN TYÖMAALLA,VALOKUVA: HENRIK HOLMBERG

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTAINFRAN MATALASUHDANNE MAASSAMME JATKUU,TOIVOA LÄHIALUEILLA

ASIAKKAAN KUULUMISIATORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA

TORNIONJOEN RUOPPAUSTORNIONJOEN TULVASUOJELU-RUOPPAUKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI

YARA SUOMI OY:N LAITURIENSYVENNYSTYÖTLAITURISYVENNYS JA -VAHVISTUS YARAN UUDENKAUPUNGIN SATAMASSA

UUTISETKAPELLSKÄRIN MATKUSTAJA- JA RAHTISATAMA LAAJENEE

TERRAMAREN TYÖMAAT JAAVAINLUVUT

TAKAKANSIHINAAJA GLYTTEN TORNIONJOEN JÄISSÄ MARRASKUUSSA 2013VALOKUVA: MARKKU SALONEN

TERRAMARE TÄNÄÄNNRO 02 TALVI 2013 | 17. VUOSIKERTA

PÄÄTOIMITTAJA: Henrik HolmbergP. (09) 6136 2622 F. (09) 6136 2700E-mail: henrik.holmberg@boskalis.com

TERRAMARE OyLaurinmäenkuja 3A, 00440 HelsinkiVaihde: (09) 613 621Faksi: (09) 6136 2700www.terramare.fi

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

TERRAMARE OY | VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN

04

10

14

Terramaren kuluvan vuoden liikevaihto tulee olemaan hieman edellistä vuotta suurempi, mikä johtuu ruoppaustöiden määrän kasvusta. Laituritöiden määrä jää selvästi pienemmäksi edel-lisvuoteen verrattuna. Merkittävimpiä kohteitamme Suomessa ovat olleet Helsingin Länsisataman ruoppaus- ja täyttötyöt sekä Tornionjoen tulvasuojeluruoppaus. Aloitimme myös Uudessa-kaupungissa Yara Suomi Oy:n laiturien syvennystyöt. Ruotsissa olemme olleet rakentamassa mm. Kalixin, Söderhamnin, Gävlen, Kapellskärin, Halmstadin ja Åhusin satamia. Viron Sillamäessä on valmistumassa mittava satama-altaan syvennystyö. Emoyhtiön kanssa rakensimme Cherbourgin satamaa Pohjois-Ranskassa. Näkymät tulevat säilymään jatkossa haastavina, ja pääpaino ruoppaustöissä tulee olemaan lähialueillamme.

Terrramare on sitoutunut RT:n (Rakennusteollisuus) asettamaan 0–tapaturmatavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on todella haastava ja sen saavuttaminen teettää meillä Terramares-sa vielä töitä. Työtapaturmien määrä on kuitenkin laskenut kulu-vana vuonna noin 30 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna, joten voimme olla tyytyväisiä tästä suotuisasta kehityksestä. Vaikka Terramaren tapaturmataajuus (tapaturmia / miljoona työtuntia) tänä vuonna tulee olemaan tasolla 10, joka on kansallisessa ver-tailussa hyvää tasoa, jää meillä vielä kirittävää 0–tapaturmaa tavoiteltaessa. Haastavin osuus on meillä vielä edessä.

Talven tulo näytti olevan tänä vuonna hieman viiveessä, mutta selvät merkit on jo nähtävissä – jääpeite muodostuu jo Pohjanlah-den perukoille. Kuluvan vuoden ollessa lopuillaan haluan kiittää koko henkilökuntaamme hyvästä työstä sekä meidän asiakkai-tamme ja muita sidosryhmiämme antoisasta yhteistyöstä. Toivo-tan lehtemme lukijoille Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta.

Jarmo Yletyinen, toimitusjohtajaTerramare Oy

03

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

Kulunut vuosi on merkinnyt meille tuotannollisen painopis-teen muuttumista sekä alueellisesti että palvelujemme osal-ta. Ruoppaustöiden merkittävä kasvu etenkin Ruotsissa on

tarkoittanut sitä, että suurin osa vesirakennuskalustostamme ja samalla myös henkilöstöstämme on ollut työllistettynä lukuisissa Ruotsin itärannikon kohteissa. Viimeisimmät ruoppaustyöt aloi-timme Åhusin satamassa ja tuloväylällä sekä Kapellskäriin sata-massa, johon Tukholman satama investoi seuraavan 2-3 vuoden aikana yhteensä noin 745 miljoonaa kruunua matkustajaliiken-teen kehittämiseen.

Vertailu Pohjoismaiden infra-investointien kesken osoittaa, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kasvattaneet selvästi investointe-jaan tänä vuonna ja kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena. VTT:n ennusteen mukaan Suomessa investoinnit infraan laskevat kuluvana vuonna 3,5 % ja ensi vuodeksi ennustetaan vielä 2 %:n laskua. Käännettä parempaan voimme odottaa aikaisintaan vuonna 2015 tai 2016. Vuoden 2009 infrarakentamisemme in-deksiluku oli 100, joka jo sinänsä oli alhainen luku globaalin fi nanssikriisin puhjettua, ja kuluvan vuoden loppuun mennessä indeksiluku laskee vielä 95:een.

Positiivinen kehitys Ruotsin meri-infran investoineissa selittyy lähinnä kahdella alueellisella keskittymällä. Ensimmäinen näistä on maan suurimman sataman Göteborgin laajeneminen entises-tään EU:n myönnettyä noin 35 miljoonan euron tukirahoituksen tulevan LNG-terminaalin (LNG, Liquid Natural Gas = Nesteytetty kaasu) rakentamiseen. Projekti toteutetaan hollantilaisen ener-giasäiliöiden valmistajan Vopakin ja ruotsalaisen kaasuverkon omistajan Swedegasin kanssa. Tarkoituksena on luoda Göte-borgista ensimmäinen avoin LNG-satama, johon kaikki alukset voivat purkaa lastinsa ja jossa ne voivat myös tankata. Göte-borg on luokiteltu tulevaisuuden yhdeksi Euroopan HUB-satama-keskittymäksi, missä mm. massiiviset Triple-E -konttialukset voivat liikennöidä. Triple-E-alus (Economy of scale, Energy effi cient and Environmentally improved) voi kuljettaa yhdellä kertaa kontteja noin 18 000 TEU:ta (1 TEU = kahdenkymmenen jalan kontti), jolloin alus tarvitsee 14,5 metrin syväyksen. Vertailun vuoksi Hel-singin Vuosaaren satamaan pääsee tällä hetkellä 2 000 TEU:n konttialukset. Edellä mainitut suunnitelmat edellyttävät Götebor-gin satamassa ja meriväylillä merkittäviä investointeja tulevina vuosina.

Toinen merkittävä meri-infran keskittymä sijaitsee Tukholman alu-eella. Tukholman satama on investoimassa Värtanin ja Kapellskä-rin satamiin yhteensä noin 3,3 miljardia kruunua tarkoituksenaan kasvattaa matkustaja- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella. Tämän lisäksi satama suunnittelee uutta kontti- ja bulkkisatamaa Tukhol-man eteläpuolelle Nynäsiin. Tähän uuteen Stockholm Norvikin satamaan rakennetaan laitureita yhteensä noin 1 400 metriä ja enimmäiskulkusyvyydeksi tulee 16,5 metriä. Uuden teollisuussata-man kustannusarvio on yli 1,7 miljardia kruunua.

INFRAN MATALASUHDAN-NE MAASSAMME JATKUU, TOIVOA LÄHIALUEILLA

04

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 T

ALV

I 20

13

— 2

01

4

| T

EKST

I JA

KU

VAT:

MA

RKK

U S

ALO

NEN

, IL

MA

KU

VA:

TORN

ION

KA

UPU

NK

I

ASIAKKAAN KUULUMISIA | TORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA:

JÄÄPADOT RAJASEUTUMME YHTEINEN HUOLI’‘

0101

Suomen ja Ruotsin pohjoiset raja-naapurit, Tornio ja Haaparanta, muodostavat yhdessä harvinais-

laatuisen ilmiön, jonka vertaista saa maailmalta etsiä. Lähes 200 vuoden tii-vis yhteiselo Skandinavian vilkkaimmalla rajanylityspaikalla on johtanut esimerkil-liseen yhteistoimintaan ja yhteisiin hank-keisiin, joista on syntynyt käsite nimeltään TornioHaparanda–kaksoiskaupunki.

TornioHaparanda–kaksoiskaupungilla on ollut aina myös yksi merkittävä ja yh-distävä luonnontekijä – Tornionjoki. Se virtaa vuolaasti rajanaapurien välistä tar-

joten runsaasti elämyksiä, mutta keväisin myös suurta huolta. Tornion ja Haapa-rannan läheisyyteen ahtautuvat jääpadot muodostavat nimittäin joka vuosi erittäin suuren tulvariskin, ja vahingollisia tulvia sekä ´läheltä piti´ -tilanteita on jo saatu useampana vuotena kokeakin.

Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala tuntee ongelman hyvin. Kannala pitää vähintäänkin ajan-kohtaisena sitä, että jo 1990-luvun alussa kaavaillut ruoppaukset tulvien estämiseksi saatiin nyt syksyllä vihdoin alkumetreille. Tulvasuojeluprojektissa ruopataan erittäin

Vaelluskalojen lisäksi Tornion ja Haa-parannan välillä vaeltaa vuosittain myös miljoonia rajanylittäviä matkailijoita ja ohikulkijoita. Se on risteyspaikka, johon tullaan ja josta jatketaan matkaa kaikki-alle Skandinaviaan ja nykyisin myös Ve-näjälle.

– On mukavaa, että rajallamme on to-della vilkasta, mutta vielä mukavampaa olisi, että tänne jäätäisiin nauttimaan vä-hän pidemmäksikin aikaa. Nähtävää ja koettavaa kyllä riittää – molemmin puolin rajaa, lämpimästi tervetuloa, Kannala vinkkaa.

05

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

01

02

TORNION KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA MARKUS KANNALA

havainnollistaa satelliittikuvasta Tornionjoen suiston alueita, joihin voimakkaan virran

mukana kulkevat kevätjäät tyypillisesti patoutuvat.

RUOPPAUSKALUSTO JA LASTIALUKSET

taistelevat aikaa ja pian alkavaa jäätymistä vastaan. Ilmakuva on otettu lokakuussa.

Kuvan taustalla näkyvät rajanaapurit Haaparanta ja Tornio .

ASIAKKAAN KOTISIVUT: www.tornio.fi

01

02

matalavetisen Tornionjoen suiston jokiuo-maan yli kuuden kilometrin väylä, jonka tarkoituksena on sekä estää jäiden patou-tumista että johtaa virtaava vesi mahdol-listen jääpatojen alitse.

– Tornionjoen ruoppausten käynnistymi-nen on suuri helpotus, sillä arvioiden mu-kaan kevättulvat saattavat aiheuttaa alu-eella jopa kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Näiden huolien lisäksi tulvariski rajoittaa myös merkittävästi alueen poten-tiaalisia rakennus- ja kehityssuunnitelmia. Sama koskee myös luonnollisesti Haapa-rannan alueita, Kannala kertoo.

Tulvariskiä vastaan on tehty alueella toimenpiteitä aikaisemminkin, mutta Tor-nionjoen jääpato-ongelmaa on haasteel-lista nujertaa.

– Tulvariskiä on pyritty pienentämään muun muassa yläjuoksulla sekä jokisuul-la suoritetuilla jäänsahauksilla ja alueelle rakennetuilla tulvapenkereillä. Näistä on varmasti ollut hyötyä normaaleissa olo-suhteissa. Mutta jos talvesta tulee pitkä, kylmä ja sateinen, niin näillä toimenpi-teillä suistoalueen jääpadoilta tuskin väl-tytään. Tilanne kärjistyy keväisin jos sää lämpenee yläjuoksulla ennen alajuoksua. Tällöin jokisuun jäät eivät ole ehtineet hei-kentyä ja virran mukana kulkevat jäämas-sat eivät pääse Perämereen vaan patou-tuvat. Tulvasuojeluruoppaus auttaa juuri tähän ongelmaan, Kannala täsmentää.

Ruoppaushankkeen tilaajana on Tornion kaupunki. Projektin rahoittavat yhdessä Suomen ja Ruotsin valtio sekä omilla osuuk-sillaan Tornio ja Haaparanta. Markus Kannalalle vuosia neuvoteltu yhteisrahoi-tus valtioilta on työvoitto, mutta valtioiden eriävät lupakäytännöt ja lainsäädännöt saattavat laittaa projektin etenemiselle kapuloita rattaisiin.

– Tilanne on se, että rahoitus on vihdoin-kin kunnossa, mutta lupa-asiat saattavat asettaa haasteita projektin etenemiselle. Suomen lupaviranomaisen myöntämä lupa on voimassa vuoden 2014 loppuun, mutta Ruotsin lupa vain tämän vuoden loppuun. Ja kun täällä pohjoisessa elel-lään, niin jäätilanne saattaa kehittyä nopeastikin siihen pisteeseen, että ruop-paaminen on tältä vuodelta keskeytettä-vä. Sitä siis yllättäen huomaa toivovansa aamuisin työhön tullessa, että olisipa nyt mahdollisimman lämmin alkutalvi, Kanna-la kertoo.

Tornion ja Haaparannan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ruoppausten käynnisty-miseen. Tulvariskialueilla on suhteellisen paljon asutusta ja teitä, jotka vaarantuvat jäädä veden valtaan laajemman tulvan myötä. Hieman nihkeämmin tulvasuojelu-ruoppauksiin ovat suhtautuneet paikalliset kalastajat.

– Kalastajilla on toki huoli hyvien saa-liskalojen, kuten lohen, siian sekä syk-syisin vaeltavien taimenen ja nahkiaisen osalta. Ruoppaus suoritetaan kuitenkin oikea-aikaisesti vaelluskalojen vaelluksen päätyttyä ja rajoitetulla alueella, Kannala toteaa.

Kevättulvat saattavat arvioiden mukaan aiheuttaa Tornion alueella jopa kymmenien miljoonien eurojen vahingot.

06 TULVASUOJELURUOPPAUKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 T

ALV

I 20

13

— 2

01

4

| T

EKST

I JA

KU

VAT:

MA

RKK

U S

ALO

NEN

, IL

MA

KU

VAT:

TO

RNIO

N K

AU

PUN

KI

On marraskuun alku ja Tornion-joen suiston lahdelmat alkavat jo jäätyä. Lokakuun alussa aloi-

tettua tulvasuojeluruoppausta kiirehditään kaikin voimin ympäri vuorokauden. Suis-ton jäätyminen on kuitenkin vasta tässä vaiheessa tulevaisuuden haaste, sillä koh-teessa saa laittaa ammattitaidon peliin reaaliaikaisesti muutenkin.

HAASTEENA MATALUUSTerramaren työmaapäällikkö Reijo Kul-talahti ei muista pitkän ruoppausuransa aikana yhtään niin haasteellista työkoh-

detta, kuin Tornionjoen suisto.– Tornionjoen suistossa on erittäin ma-

talaa. Se on melkoinen haaste etenkin pitkille lastialuksille, jotka joutuvat na-vigoimaan kapeilla väylillä virtaavassa vedessä. Lisäsäväyksen lastiliikenteeseen tarjoaa myös aikaisin alkava ja pitkään kestävä pimeys, ja kun siihen tarjoillaan vielä navakkaa tuulta, niin tarkkana saa olla, Kultalahti kertoo.

Alueen tulvariski on keväisin erittäin korkea, sillä Tornionjoen suiston mataluus ja usein pitkään jäässä pysyttelevä Perä-meri patoaa jäitä alueelle. Ruoppauksel-

la pyritään sekä estämään patoumia, että mahdollistamaan virtaavan veden pääsy muodostuvien jääpatojen alitse.

– Tornionjoen suiston matalaan jokiuo-maan ruopataan 6,3 kilometrin pituinen väylä, joka helpottaa jäiden purkautumis-ta ja jota myöten kevään sulamisvedet pääsevät jäiden alla virtaamaan. Väylä ruopataan 3,5 – 4,8 metrin syvyiseksi ja se on noin puoleen väliin asti 20 metrin ja loppuosaltaan 35 metrin levyinen. Väylän sivustoille ruopataan myös sortumista es-tävät luiskat, jotka käsittävät noin kolmas-osan väylän leveydestä, Kultalahti kertoo.

07

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

TERRAMARE ALOITTI TORNIONJOEN SUISTOSSA TULVIA EHKÄISEVÄN

RUOPPAUKSEN POIKKEUKSELLISEN HAASTAVISSA OLOSUHTEISSA.

01

02

03

KUOKKARUOPPAAJA KUOKKA-PEKKA 2

ruoppaa kohteessa mm. kuuden kuution kauhalla. Ruoppausalueen reunoilla on

erittäin matalaa, joten lastialusten tulee navigoida huolellisesti kohti Röyttän sataman

kupeessa sijaitsevaa läjitysallasta.

TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Reijo Kultalahti ja Tornion kaupungin hankevalvoja rakennusmestari Janne Malila

ovat seuraamassa ruoppaustoimien etenemistä.

LASTIALUSTEN KIPPAREILTA

vaaditaan haastavassa kohteessa sekä navigointitaitoa että lujia hermoja. Kuvassa

Terramaren lastialus Erik, jonka lastikapasiteetti on 270 m3. Muita kohteessa käytetty-

jä lastialuksia ovat olleet Fredrik (270 m3), Adam (150 m3) ja David (150 m3).

>

0101 0303

0202

Jokiuoman mataluus ja ruopattavan tul-vaväylän kapeus vaatii lastialusten kippa-reilta erityistä tarkkaavaisuutta. Korjaus-liikkeisiinkään ei ole mainittavasti varaa, kun ottaa huomion, että kuljetaan 20 – 35 metrin levyisellä väylällä noin 30 – 45 metrin pituisilla ja noin 7 metriä leveillä proomuilla. Pohjakosketuksen vaara täy-dessä lastissa ja virtaavassa vedessä on erittäin suuri.

Tornionjoen suiston mataluuteen on syy-nä sekä joen mukanaan tuoma kiintoaines, mutta myös jääkauden päätyttyä alkanut ja yhä edelleen tapahtuva maan koho-

08

aminen, mikä edelleen tekee tulvauhasta tulevaisuudessa todennäköisemmän.

RUOPPAUSKAUHAAN UITTOHISTORIAATornionjoen tulvasuojeluruoppaus aloitet-tiin jo syyskuussa mobilisoinnilla, jolloin paikalle kuljetettiin kuokkaruoppaaja Kuokka-Pekka 2 sekä lastialukset Erik ja Fredrik että Adam ja David. Samalla kul-jetettiin paikalle myös 70 metriä pitkä ja 20 metriä leveä työlautta Bolle VIII, joka valjastettiin lähellä sijaitsevan läjitysal-taan purkulautaksi. Varsinaiset ruoppauk-

set aloitettiin lokakuun alussa ja samalla todentui Tornionjokeen liittynyt uittohisto-ria.

– Ruopatessamme saimme konkreettisen tuntuman Tornionjoen 100-vuotiseen uitto-historiaan, kun nostimme väylälinjalta jos-kus 40–50 luvulla uponneen uittoveneen. Pohjasta nousi myös tukkeja ja rautaa. Muutenhan ruoppausmassa muodostuu lähinnä tiukasta moreenista, lietteestä ja savesta, Kultalahti kertoo.

TOIMIVAA LÄJITYSTÄRuoppausmassat kuljetetaan lastialuksilla

Röyttän sataman kupeessa sijaitsevalle läjitysaltaalle. Laaja allas rakennettiin jo vuonna 2008 silloisten väyläruoppausten yhteydessä. Läjitysaltaalla ruoppausmas-sa otetaan vastaan työlautta Bolle VIII:lta toimivilla kaivinkoneilla, jotka kuormaavat lastin edelleen dumppereihin. Läjityksestä vastaa kohteessa aliurakoitsijana toimiva Maansiirtoliike Kyösti Kaihu. Ruoppaus-massojen määrä koko projektissa tulee olemaan arviolta 260 000 m3.

– Haasteellista ruoppausta viedään eteenpäin niin pitkälle kuin jäätilanne vain sallii. Tehokkuuden ylläpito on tässä tärke-

TORNIONJOKI ON OLLUT MUINOIN TÄRKEÄ TUKINUITON KULJETUSVÄYLÄ.

RUOPATESSA KAUHAAN TARTTUIKIN YLI 60 VUOTTA VANHA UITTOVENE.

>

ää, mutta sen kustannuksella ei myöskään saa tinkiä turvallisuuden tasosta. Suunni-telmallisesti, tarkasti ja johdonmukaisesti kun edetään, niin hyvää jälkeä tuppaa tulemaan, Reijo Kultalahti muistuttaa.

JÄLKIKOMMENTTITerramaren ruoppaukset keskeytyivät täl-tä vuodelta jäätilanteen vuoksi. Projektin on näillä näkymin tarkoitus jatkua ensi vuonna.

09

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

0404

0505

0606

04

05

06

RÖYTTÄN SATAMAN KUPEESSA SIJAITSEVA LÄJITYSALLAS

on rakennettu jo vuonna 2008 alueella toteutettujen ruoppausten yhteydessä.

RUOPPAUSMASSOJEN VASTAANOTTO

tapahtuu Terramaren 70 metriä pitkältä ja 20 metriä leveältä työlautta Bolle VIII:lta,

jonka kannella toimii kaksi kaivinkonetta.

KUOKKA-PEKKA 2 HUOLTOTAUOLLA

keskellä marraskuisia Tornionjoen jäitä. Huollossa Liebherrin kaivuriin asennettiin

uusi jäähdytin.

10

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 T

ALV

I 20

13

— 2

01

4 |

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

ARK

KU

SA

LON

EN,

KU

VA 0

5:

MA

RKK

U S

OLL

O

SYVYYTTÄ PANAMAX–LUOKAN ALUKSILLE

ILM

AK

UVA

: YA

RA S

UO

MI O

Y

Jo noin vuoden kuluttua suuret Pana-max-luokan alukset tulevat olemaan tuttu näky Yara Suomi Oy:n Uudenkau-

pungin kemikaalisatamassa. Tämän mah-dollistaa parhaillaan toteutettava hanke, jossa satamaan johtavaa väylää syvenne-tään 10 metristä 12,5 metriin. Samalla sy-vennetään ja vahvistetaan sataman 340 metristä laituriosuutta, josta vastaa erilli-senä KVR-urakkana Terramare Oy. Laituri syvennetään reilut kaksi metriä –13,7 met-rin haraustasoon. Laituriurakassa otetaan huomioon myös satamaan myöhemmin rakennettava uusi nestelaituri.

Panamax-luokan alukset varustettuna suurella rahtikapasiteetilla säästävät Ya-ran kuljetuskustannuksia ja samalla ne mahdollistavat sataman logistista kehitys-työtä. Suuremmat alukset tuovat helpotusta myös laivaliikenteeseen ja tulevaisuuden kasvunäkymiin. Sataman rakennuspäällik-kö Olli Kartano on tilanteeseen erittäin tyytyväinen.

– Satamassamme käy vuosittain noin 250 rahtialusta ja varsinkin keväällä lannoiteviennin kasvaessa laivaliikenne vilkastuu. Suuremmat alukset helpottavat rahtitoimintaa ja samalla alueellamme yk-

0101

11

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

YARA SUOMI OY SYVENTÄÄ UUDENKAUPUNGIN

LANNOITETEHTAANSA SATAMALAITURIA JA VÄYLÄÄ

SUUREMMILLE RAHTIALUKSILLE.

01

02

03

PAALU- JA KASUUNILAITURIEN

linja näkyy ilmakuvassa vasemmalla. Laiturissa parhaillaan kaksi tankkeria.

Laiturien eteläkärjen kohdalle rakentuu piakkoin myös uusi nestelaituri.

YARAN UUDENKAUPUNGIN

satamassa trafi ikkia riittää.Raaka-ainetta tuodaan ja lannoitetta lähtee niin

kotimaahan kuin kaikkialle maailmalle.

YARAN RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ

Olli Kartano (kuvassa vasemmalla) ja satamapäällikkö Olli Saarinen

huolehtivat Yaran Uudenkaupungin sataman turvallisesta toiminnasta.

0202 0303kösasiana pitämämme turvallisuus tehos-tuu entisestään, Kartano kertoo.

KASUUNILAITURIN OSUUSLaituriurakka aloitettiin syyskuussa 157 metrin kasuunilaiturin tuennalla ja vahvis-tamisella, joilla mahdollistetaan varsinai-nen syvennystyö. Kasuunilaituri tuetaan koko pituudeltaan injektoimalla laituriele-menttien alla olevaa maaperää. Injektoin-ti tehdään putkien avulla jotka asenne-taan laiturin etureunaan. Injektointitöiden jälkeen putket poistetaan. Vedenalaiset poraukset putkia varten urakoi suomalais- >

12

0505

yhtiö Oy Baltic Divers Ltd:n rakennussukel-tajat.

Vahvistettavan kasuunilaiturin yläosa tue-taan vaaka-ankkureilla, jotka porataan laiturin ulkoreunasta satamakenttään. 26 metriä pitkät ankkurit kiinnitetään laiturin reunapalkkiin ja toinen pää satamakentän alle asennettaviin betonilaattoihin.

PAALULAITURIN OSUUSLaituriurakkaan sisältyy myös noin 160 metrisen paalulaiturin vahvistustyöt ennen vedenalaista syvennyslouhintaa. Laiturin etulinjan paaluja vahvistetaan pulttaamal-la ne kallioon.

SYVENNYSTYÖT JA VIIMEISTELYKun tuenta- ja vahvistustyöt ovat valmiit, laiturin edustaa voidaan syventää ruop-paamalla ja louhimalla. Vanha eroosio-laatta poistetaan. Syvennysruoppauksen valmistuttua asennetaan uusi viisi metriä leveä eroosiolaatta suojaamaan laitu-riedustan merenpohjaa potkurien aiheut-tamilta virtauksilta.

Vedenalainen louhe hyödynnetään aika-naan rakennettavan uuden nestelaiturin penkereeseen. Muut ruoppausmassat läji-tetään ja stabiloidaan sitä varten raken-nettuun maa-altaaseen.

Urakan päätteeksi kasuunilaiturin ny-kyistä reunapalkkia levennetään metrillä. Lopuksi sekä kasuuni- että paalulaituriin asennetaan myös uudet fenderit.

Olli Kartano seuraa laituriurakan vaihei-ta ja suunnitelman mukaista toteuttamista tarkasti.

– Laituriurakointi, kuten muukin toiminta satama-alueellamme, jaksotetaan rahti-liikenteen mukaan. Laivaliikenne saattaa

joskus olla hyvinkin elävää, joten aikatau-lullisiin muutoksiin on aina varauduttava. Olemme kuitenkin harjaantuneet arvioi-maan näitä tilanteita ja yhteistoiminta Terramaren väen kanssa näyttää sujuvan mainiosti. Seuraan luottavaisin mielin pro-jektin turvallista ja tehokasta edistymistä, Kartano toteaa.

– Joukkuehenki on satama-alueellamme tärkeää, olipa sitten paikalla omaa tai ul-kopuolista väkeä, hän lisää.

>

0404

04 YARA SUOMI OY

kuuluu norjalaiseen Yara International

ASA -yhtiöön, joka on yksi maailman

suurimmista typpilannoitteiden val-

mistajista. Yaralla on Suomessa neljä

tuotantolaitosta: Uudessakaupungissa,

Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjär-

vellä. Siilinjärvellä toimii myös Länsi-

Euroopan ainoa fosfaattikaivos.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden

päätuotteita ovat lannoitteet ja typpi-

happo. Lannoitetuotannosta noin

80 % menee vientiin, pääosin

Ruotsiin, Tanskaan ja Alankomaihin.

Tämän mahdollistaa tehtaiden yhtey-

dessä oleva syväsatama ja erinomai-

set merikuljetusmahdollisuudet.

13

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

05

06

07

KASUUNILAITURIN VAHVISTUS

toteutetaan vaaka-ankkureilla, jotka

porataan satamakenttään laiturin

ulkoreunasta.

TERRAMARE ASENSI SILTTIVERHON

suojaamaan lannoitetehtaan

vedenottamoa ruoppauksessa

aiheutuvalta sameutumiselta.

NYKYISEN LAITURIOSUUDEN

syvennyksen myötä satamaan voi

purjehtia myös Panamax-luokan

alukset. Kuvassa pienempi LPG-tyypin

nestekaasutankkeri.

ASIAKKAAN KOTISIVUT:

www.yara.fi

0606

0707

Terramare asensi urakan yhteydessä Yaran Uudenkaupungin satamassa myös kaksi silttiverhoa vedenottamoiden suojaamiseksi.

Terramaren työmaapäällikkö Markku Sollo on myös tyytyväinen yhteistyön su-juvuuteen Yaran satamahenkilöstön kans-sa.

– Toiminta täällä Yaran satamassa on selkeästi ohjeistettu ja turvallisuutta pide-tään esimerkillisen järjestelmällisesti yllä. Kemikaalisataman toimintaan liittyy aina riskejä, joten tehokasta valvontaa, tiedon-

kulkua ja toimivaa turvallisuuskäytäntöä osamme kyllä arvostaa, Sollo kertoo.

Laituriurakan yhteydessä Terramare on myös asentanut lannoitetehtaan vedenot-tamon ympärille silttiverhon suojaamaan sitä ruoppauksen aikana tapahtuvalta sameutumiselta.

PANAMAX-ALUKSETPanamax-luokan alus on mitoitettu

mahtumaan Panaman kanavan

suluista. Suurimmat mitat ovat pituus

294,1m, leveys 32,3m ja syväys

12 m. Lisäksi vaaditaan että komento-

sillalta näkee vedenpinnan pisteessä,

joka on aluksen keulasta aluksen

pituuden verran edempänä.

14

Lämpimät kiitokseni kaikille saamistani huomion-

osoituksista eläkkeelle siirtymiseni johdosta.

Pekka Arppe

Terramaren työpäällikkö, insinööri

Satamarakentaminen, betonirakenteet

UUTISET

KAPELLSKÄRIN SATAMA LAAJENEE

HENKILÖSTÖLLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

Terramare toteuttaa parhaillaan Kapellskärin vilkkaan

matkustaja- ja rahtisataman laajennustöitä. Kapellskärin

satama sijaitsee Itämeren rannalla Ruotsissa, Norrtäljen

kunnassa. Tukholmaan sieltä on matkaa vain noin 90

kilometriä. Kapellskärissä liikennöivät mm. Viking Line, Finnlines,

Tallink ja DFDS Seaways. Kapellskäriin saapuu matkustajalaivo-

ja mm. Ahvenanmaalta, Naantalista ja Virosta.

Kapellskärissä liikennöi päivittäin kuusi alusta ja käytössä on

tällä hetkellä kolme laivapaikkaa. Laajennustöillä muun muassa

pohjustetaan satamaan suunniteltua pistolaituria, joka lisää sata-

man laivapaikkoja kahdella.

Kapellskärin monipuolinen laajennusurakka käsittää mm. väy-

län ja satama-altaan laajennusruoppaukset ja louhinnan. Ruop-

pauksella ja louhinnalla toteutetaan myös myöhemmin rakennet-

tavan 250-metrisen pistolaiturin pohjatyöt.

Lisäksi urakkaan sisältyy luotsisataman uusiminen. Aseman

laiturit aallonmurtajineen puretaan ja tilalle rakennetaan uudet

laiturit sekä eroosiosuojatut aallonmurtajat. Terramare toteuttaa

kohteessa myös maanpäälliset louhintatyöt.

Urakan ruoppausmäärät ovat noin 150 000 kiintokuutiota ja

louhintamäärät noin 60 000 kiintokuutiota. Louheet käytetään

mm. uusiin aallonmurtajiin. Ruoppauskohteita alueella on kaikki-

aan viisi, joista neljässä suoritetaan louhintaa. Louhinta jaksote-

taan alueella laivaliikenteen mukaan.

Terramare on suojannut satama-alueen ruoppausten ajaksi kah-

della silttiverholla, jotka estävät ympäristön veden sameutumi-

sen.

Vedenalaiset työt valmistuvat helmikuuhun 2014 mennessä ja

muut urakkakohteet kesäksi 2014.

TEK

STI:

MA

RKK

U S

ALO

NEN

, K

UVA

: H

ENRI

K H

OLM

BERG

15

TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI 2013 - 2014

TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Gävlen tuloväylä ja majakat, Gävle, RUOTSI

Satama-altaan vedenalainen louhinta, Cherbourg, RANSKA

Kapellskärin sataman laajennustyö vaihe 1, RUOTSI

Yara Uki, laiturin vahvistaminen ja edustan syventäminen,

UUSIKAUPUNKI

Åhusin väylän ruoppaus, Åhus, RUOTSI

Silportin sataman ruoppaus, Sillamäe, VIRO

Tornionjoen tulvaruoppaus, TORNIO

Halmstadin tuloväylän syventäminen, Halmstad, RUOTSI

HENKILÖSTÖ: 201

LIIKEVAIHTO 2012: 44,5 MILJ.EUROA

Jouko Sederholm

Sami Soikkeli

Seppo Ajanko

Seppo Ajanko

Seppo Ajanko

Jouko Sederholm

Jouko Sederholm

Kjell Helgesson

Jaap Verdoorn

Marko Saarelma

Markku Sollo

Markku Pöyhönen

Juhani Naukkarinen

Reijo Kultalahti

Folkert Miedema

AVAINLUVUT

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifi oitu toimintajärjestelmä.

Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

www.terramare.fi

HIN

AA

JA G

LYTT

EN T

ORN

ION

JOEN

JÄ

ISSÄ

MA

RRA

SKU

USS

A 2

013

|

VALO

KUVA

: M

ARK

KU S

ALO

NEN

Rauhallista Jouluaja Hyvää Uutta Vuotta 2014