tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

26
TERVETULOA KESKUSTAKIRJASTOON Keskustakirjastohankkeen tilannekatsaus Kaupunginhallitus 17.6.2013 Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja Pirjo Lipasti, projektisuunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto 14.6.2013

Upload: lydung

Post on 12-Feb-2017

231 views

Category:

Documents


2 download

TRANSCRIPT

Page 1: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

TERVETULOA KESKUSTAKIRJASTOON

Keskustakirjastohankkeen tilannekatsaus

Kaupunginhallitus 17.6.2013

Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtajaPirjo Lipasti, projektisuunnittelijaHelsingin kaupunginkirjasto14.6.2013

Page 2: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

2

Sisältö

1. Miksi keskustakirjasto tarvitaan?1.1. Vastaus kaupunkilaisten ja kaupungin tarpeisiin1.2. Tehtävät yleisten kirjastojen keskuskirjastona

2. Lukemisen talo –ideasta itsenäisyyden juhlavuoden hankkeeksi2.1. Lähtökohtia2.2. Metropolin sykkivä sydän2.3. Alustava hankesuunnitelma2.4. Arkkitehtuurikilpailu2.5. Arkkitehtuurikilpailun voittajan esittely

3. Keskustakirjasto ja muut kirjastot3.1. Helsingin lähikirjastot ja HelMet3.2. Keskustakirjasto lähikirjastojen kehittämisen moottorina3.3. Suomen muut kirjastot3.4. Kansainvälisyys

4. Keskustakirjaston ituja5. Sisältösuunnittelu yhdessä kaupunkilaisten kanssa6. Kumppanuudet ja tuotekehittely7. Hankkeen organisointi

7.1. Organisointi kaupungin tasolla7.2. Organisointi kirjastossa

8. Kustannukset ja jatkotoimet9. Lopuksi

Liite 1. Osallistuvan budjetoinnin työpajojen tuloksetLiite 2. Kirjaston äänimaisema. Tutkimus- ja kokeiluhankeLiite 3. Kirjaston sisäisten ryhmien toimeksiannot

Etu- ja takakannen kuvat: Arkkitehtitoimisto Ala Oy

Page 3: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

3

Keskustakirjaston tavoitteena onvastata kaupunkilaisten toiveisiin ja tarpeisiintuoda itsenäisyyden juhlavuoden hankkeena sanataide Töölönlahdelle jalisätä sivistyksen painoarvoa keskustassasaada kirjallisuus, lukeminen ja lukutaito nousuuntarjota tapahtumia sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja elämyksiinlisätä kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja ehkäistä ongelmia ennaltatarjota kaupunkilaisille ei-kaupallinen, avoin ja turvallinen julkinen tilaedistää kaupunkilaisten osallistumista ja palvelumuotoilua Helsingissämuodostaa uusien innovaatioiden ja niiden jakamisen tyyssija – käyttäjätovat aktiivisia toimijoita, osallistujia ja sisällön tuottajialisätä Helsingin houkuttelevuutta asuin-, opiskelu- ja vierailukaupunkinatäydentää Töölönlahden näyttävien julkisrakennusten sarjapalvella koko Suomen kirjastopalvelujen lippulaivanaedistää uusien vientikelpoisten puurakentamistuotteiden sekädigitaalisten palvelujen syntymistäluoda kaupungille uusia kumppanuuksia

Pähkinänkuoressa:

6 000 - 7 000 kävijää päivässä, yli 2 miljoonaa vuodessa10 000 m2 tulevaisuuden kirjastoaKirjoja, elokuvia lehtiä, musiikkia monella kielellä ja monessa muodossaHiljaisia alueita, vuorovaikutustiloja, työpajatiloja, ryhmätyötilojaLiving lab, fab labMusiikki-, äänitys- ja videostudio, tv- ja radiostudioKuuntelu-, katselu- ja pelihuoneElokuvateatterisali, monitoimisali, näyttelytilatKahvila, ravintola, yleinen saunaAvoinna arkisin 8.00 - 22.00, viikonloppuisin 10.00 - 22.00

Page 4: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

4

1 MIKSI KESKUSTAKIRJASTO TARVITAAN?

1.1 Vastaus kaupunkilaisten ja kaupungin tarpeisiin

Keskustakirjaston rakentaminen Helsinkiin on koko kaupunkia kirjastoineeneteenpäin vievä hanke. Keskustakirjasto tarjoaa tilaa ja välineitä kehittymässäolevalle uudelle kaupunkikulttuurille, mutta myös luo sitä omalla tarjonnallaan.Se palvelee lukemista ja kansalaisuutta laajasti. Aineiston lainaamisen lisäksikirjastossa työskennellään, opiskellaan, kokoonnutaan, tuotetaan omia sisältöjä,osallistutaan tapahtumiin ja vietetään aikaa. Keskustakirjastoon odotetaantuhansia päivittäisiä kävijöitä. Keskeisesti sijaitsevana, kaikille avoimena ja hyvinvarustettuna tilana se lisää laajan käyttäjäkunnan hyvinvointia ja tarjoaatoimintoja, joihin osallistuminen ehkäisee ongelmia ennalta.

Potentiaalinen kysyntä tällaiselle palvelulle on selvä. Postitalossa sijaitsevanKirjasto 10:n palveluissa on jo pitkälle vietyjä ituja keskustakirjastontoiminnallisista ideoista. Sen suppeita yleisötiloja käyttää vuosittain yli 400 000 japäivittäin n. 2000 asiakasta. Kympin käynnit eivät ole vähentäneet muidenlähialueilla sijaitsevien kirjastojen kävijämääriä, vaan se on saanut omankävijäkuntansa. Helsingin yliopiston uuden Kaisa-kirjaston käyttäjissä on aivanilmeisesti runsaasti keskustakirjaston tulevia kävijöitä: kaupunkilaisia etsimässälukemis-, opiskelu- ja työskentelytilaa. Kaisan päivittäinen kävijämäärä onkeskimäärin 6000, usein jopa 7000. Joidenkin kommenttien mukaan ei-akateemisten helsinkiläisten aktiivinen Kaisa-kirjaston käyttö jopa häiritsee sentutkimukseen ja opiskeluun keskittyvää perustehtävää.

Muidenkin kaupunkien uusien pääkirjastojen käyttö todistaa uusilla konsepteillarakennettujen keskustakirjastojen tarpeellisuuden. Turun v. 2006 laajennettunaavattu, hyvällä paikalla kaupungin keskustassa sijaitseva pääkirjasto vetäävuodessa yli miljoona kävijää, samoin Espoon Sello-kirjasto. Seinäjoen Apila-kirjastoa käyttää päivittäin yli 1200 asiakasta.

Syy uusien kirjastotilojen suureen suosioon varsinkin isoissa kaupungeissa onniiden ei-kaupallinen ja monipuolisia virikkeitä tarjoava luonne. Pääkaupunginasuntokunnista lähes puolet on yhden hengen talouksia, ja kirjasto onkaupunkilaisille tärkeä muiden ihmisten kohtaamisen paikka. Se onavoimuudestaan huolimatta turvallinen ympäristö, jossa kaikenlaiset ihmisetvoivat pelkäämättä toimia ja oleskella.

Uudenlaisen tilan lisäksi perinteinen kirjastotoiminta on uudisrakennuksessaläsnä. Keskustakirjastosta löytää monipuolisia sivistyksellisiä sisältöjä, joidentarjoaminen on edelleen kirjastojen menekkituote.

Page 5: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

5

Uudenlaisena julkisena rakennuksena keskustakirjasto lisää kaupunginvetovoimaisuutta. Kansalaistorin laitaan nousee paitsi arkkitehtuuriltaan, myösenergia- ja rakenneratkaisuiltaan edistynyt puurakennus, joka valmistuttuaan onsuomalaisen elinkeinoelämän käyntikortti. Keskustakirjaston sijainti on tältäkannalta olennainen. Muut uudet puurakennukset sijaitsevat kauempanakeskustasta. Puun käytön monipuolistaminen ja tuotteistaminen luo uusialiiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudelle.

Kaupunkikuvallisesti kirjasto sijaitsee koko Suomen kannalta symbolisestimerkittävällä paikalla Töölönlahden alueella. Se liittyy Eduskuntatalon,Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museon Kiasmanmuodostamaan julkisten rakennusten kokonaisuuteen. Muita lähellä sijaitseviamerkittäviä kansallisia instituutioita ovat Kansallismuseo, Kansallisteatteri sekäAteneum. Kirjasto tuo alueelle uuden kulttuurisen elementin, kirjallisuuden.

Kaupungin omia toimintatapoja keskustakirjasto on vienyt eteenpäin mm.kuntalaisten osallistamisessa ja palvelusuunnittelussa, joita on esitelty laajastiSuomen ulkopuolellakin. Nämä toimintatavat pidetään mukana myös seuraavissasuunnitteluvaiheissa ja valmiin keskustakirjaston työssä.

Poliitikkoja ja kirjallisuusväkeä paneelissa Kirjasto 10:ssä

1.2 Tehtävät yleisten kirjastojen keskuskirjastona

Helsingin kaupunginkirjastolla on hoidettavanaan kirjastolaissa määritellytyleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät, joihin kuuluu kirjastotoiminnankehittäminen. Keskustakirjaston rakentaminen vastaa osaltaan uusienkirjastokonseptien kehittämishaasteeseen ja viitoittaa muutoksen tietä kaikille

Page 6: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

6

suomalaisille kirjastoille. Hanketta viedäänkin kirjastoalalla eteenpäin yhteisenäkehittämishankkeena, joka korostaa yleisten kirjastojen suurta merkitystäkansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Paitsi keskustakirjaston arkkitehtuuria,myös sen toimintakonseptia tullaan kirjaston valmistuttua opiskelemaanmuualtakin.

Eräät keskuskirjastotehtävät kuten monikielinen kirjasto siirtyvätkeskustakirjastoon. Toinen tärkeä, koko maan kirjastoja ja niiden käyttäjiähyödyttävä palvelu on keskitettyjä verkkopalveluita tarjoava kirjastot.fi. Senkautta keskustakirjastolle rakennetaan kaikkia maan kirjastoja ja kansalaisiapalvelevaa verkkovastinetta. Myös muita yhteisiä kehittämishankkeita on vireillä.Keskustakirjaston kaikki kehittämistulokset jaetaan systemaattisesti maanmuiden kirjastojen käyttöön.

2. LUKEMISEN TALO -IDEASTA ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN HANKKEEKSI

Uudenlaisen kirjaston, kaupunkikuvassa näkyvän kirjallisuuden ja lukemisentalon tarve Helsingin keskustaan ajankohtaistui Kamppi - Töölönlahti -alueenkehittämisen yhteydessä 1990-luvun loppupuoliskolla. Vuonna 1998 silloisenkulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotus keskustan uudesta suurestakirjastosta synnytti runsaasti kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia javaltuustoaloitteita.

Vuonna 2013 oltiin niin pitkällä, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.4.2013vuosien 2013-16 kaupunkistrategiaan lauseen Keskustakirjastoa viedääneteenpäin yhteistyössä valtion ja muiden toimijoiden kanssa vaarantamattalähikirjastoverkkoa.

Merkittävän päätöksen teki maan hallituksen talouspoliittinenministerivaliokunta 11.6.2013 valitessaan keskustakirjaston ensimmäiseksiSuomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien päähankkeeksi.

2.1 Lähtökohtia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsitteli keskustakirjastoasiaa useita kertojakulttuurikaupunkivuonna 2000. Se hyväksyi omalta osaltaan keskustakirjaston12.12.2000 päivätyn alustavan hankesuunnitelman kokouksessaan 20.12.2000.Lautakunta esitti, että kaupunginhallitus antaisi kaupunkisuunnitteluvirastolletehtäväksi selvittää yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa keskustakirjastonmahdollista sijaintipaikkaa.

Vuonna 2002 kaupunginvaltuutetut ottivat Töölönlahden asemakaavanvaltuustokäsittelyn yhteydessä kantaa keskustakirjaston rakentamisen puolesta.Valtuusto hyväksyi 13.3.2002 keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden

Page 7: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

7

asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen, jonka mukaan kaupunkiryhtyisi toimiin keskustakirjaston toteuttamiseksi kaupungin omia Töölönlahdenalueen rakennusaloja hyödyntäen.

Vuoden 2005 alussa keskustakirjasto nousi kulttuuri- ja kirjastolautakunnassauudestaan esille. 8.3.2005 kokouksessaan lautakunta päätti antaakaupunginkirjastolle tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn uudentarveselvityksen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan5.12.2006 hyötypinta-alaltaan 9680 neliömetrin suuruisen keskustakirjastontarveselvityksen ja ehdotti hankkeen käynnistämistä. Tämän jälkeenkaupunginjohtaja asetti työryhmän selvittämään kirjaston ja uusimpien tieto-sekä viestintäpalvelujen ympärille rakentuvan, suomalaista huippuosaamistaesille tuovan kulttuurikeskuksen toteuttamismahdollisuuksia. Työryhmä ehdottierillisen selvityshenkilön nimeämistä.

2.2 Metropolin sykkivä sydän

Selvityshenkilö Mikko Leistin raportti ”Metropolin sykkivä sydän” julkistettiin12.3.2008. Leisti ehdotti raportissaan pinta-alaltaan 25 000 neliömetrinsuuruista hanketta, joka muodostuisi kirjastosta ja erilaisista kumppanuustiloista.Uuden keskustakirjaston aikatauluksi ehdotettiin sen valmistumista Suomenitsenäisyyden 100. juhlavuoteen, vuoteen 2017 mennessä.Rakentamiskustannuksien arvioitiin raportissa olevan noin 100 miljoonaa euroa.

Leistin raportin mukaan keskustakirjaston rakentaminen voisi olla valtion,Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen, kansallinenhanke. Lisäksi kokonaisuuteen voitaisiin ottaa mukaan muitayhteistyökumppaneita. Selvityksessä päädyttiin kolmeen sijaintivaihtoehtoon:Töölönlahti, Postitalo, Lasipalatsinaukio.

2.3 Alustava hankesuunnitelma

Kaupunginjohtaja kehotti tammikuussa 2010 kaupunginkirjastoa viemäänhanketta eteenpäin siten, että kirjasto suunnitellaan Töölönlahdelle ja laatimaanalustavan hankesuunnitelman kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2010aikana. Alustava hankesuunnitelma valmistui 29.4.2010. Sen mukaanrakennuksen kokonaisala on 15 890 brm2 ja kustannusarvio on 69,9 milj. euroa.Kustannuksissa on otettu huomioon matalaenergiarakentaminen. Kaupunginvuoden 2011 –2013 talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvässärakentamisohjelmassa on varattu keskustakirjaston kaupungin osuudellerahoitusta yhteensä 35 miljoonaa euroa.

Page 8: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

8

2.4 Arkkitehtuurikilpailu

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 19.10.2011 kehottaakiinteistövirastoa valmistelemaan keskustakirjastohankkeenarkkitehtuurikilpailua niin, että kilpailu järjestetään avoimena kaksivaiheisenakansainvälisenä suunnittelukilpailuna. Samalla kaupunginjohtaja päätti todeta,että arkkitehtuurikilpailun keskeisenä tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu,jonka kautta ehdotettu rakennus sopii kaupunkikuvallisesti ainutlaatuiseenpaikkaansa, Töölönlahden kaupunkirakenteeseen ja korttelikokonaisuuteen.Lisäksi kaupunginjohtaja päätti todeta, että järjestettävän arkkitehtuurikilpailunkokonaiskustannukset ovat enintään 1,1 miljoonaa euroa (alv. 0%) ja että nämäkustannukset maksetaan kaupunginkirjaston ja kiinteistövirastonarkkitehtuurikilpailun järjestämiseen kohdennetuista määrärahoista.

Arkkitehtuurikilpailun ensimmäisen vaiheen kilpailuaika oli 5.1.2012 – 16.4.2012.Määräaikaan mennessä saapui 544 ehdotusta. Kaikki kilpailuehdotukset olivatnäytteillä yleisölle Jätkäsaaren Bunkkerissa 10.–16.5. ja 22.–26.5. 2012.Näyttelyaikaa jatkettiin suuren suosion takia. Näyttelyssä vierailevat saattoivatmyös äänestää omaa suosikkiaan.

Bunkkerin näyttely kiinnosti.

Kilpailun toinen vaihe käynnistyi 21.11.2012, kun tuomaristo valitsi jatkoon kuusiehdotusta. Kilpailijoiden tuli toimittaa jatkosuunnitteluohjeiden mukaanedelleen kehitetyt ehdotuksensa 20.2.2013 mennessä. Ehdotukset olivat jälleennäytteillä yleisölle, tällä kertaa Meilahden entisessä taidemuseossa 22.3.–7.4.2013. Ehdotuksia saattoi kommentoida ja äänestää sekä näyttelytilassa,verkkosivuilla että keskustan kaupunkinäytöillä. Voittaja julkistettiin 14.6.2013

Page 9: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

9

Musiikkitalossa. Kilpailu oli merkittävä panostus innovatiivisen kaupungintoteuttamisessa. Se oli yksi World Design Capital –vuoden näkyvistä ja enitenkansainvälistä kiinnostusta herättäneistä hankkeista.

2.5 Voittajan esittely

Kilpailun voittanut Arkkitehtitoimisto Ala Oy:n ehdotus ’Käännös’ liittyyarkkitehtuurikilpailun tuomariston mukaan varmalla otteella ympäristöönsamalla kun se nousee selkeästi esiin ja ottaa paikkansa merkittävänä julkisenarakennuksena. Rakennus on kutsuva, helposti lähestyttävä ja omaksuttava.

Rakennuksen massoittelu kumpuaa hienosti rakennuksen toiminnasta ja tiloistaja niiden sovittamisesta tähän kontekstiin. Maantason sisäänvedetty ulkoseinäyhdessä sen päälle sijoitetun terassin kanssa osoittavat sisäänkäynninainutkertaisen näyttävästi. Terassin alle, pääsisäänkäynnin eteen muodostuvaaukio liittyy onnistuneesti aulaan; ulkotilojen tapahtumat tulevat osaksi kirjastoa.

Sisäänkäynnit on sijoitettu hyvin, rakennukseen on helppo saapua kaikistalähestymissuunnista. Aulassa kirjastotoiminnot voidaan sijoittaa hetisisäänkäyntien läheisyyteen. Monitoimisali on sijoitettu onnistuneesti aulanyhteyteen. Kokonaisuus on muunneltavuudeltaan erinomainen. Aulaa saatetaankuitenkin joutua jatkosuunnittelun aikana leventämään.

Yksi ’Käännöksen’ vahvuuksista ovat kolmen pääkerroksen varsin erilaisettunnelmat. Maantasokerros on hätkähdyttävän komea ja puoleensavetävä.Kulku maantasokerroksista ylempiin muodostaa selkeän mutta yllätyksellisentilasarjan. Kerroksia yhdistävä näyttävä pääporras vahvistaa mieleenpainuvanaelementtinä rakennuksen identiteettiä. Porrasaukkojen ja ylimmän kerroksenkapeiden valoaukkojen kautta avautuu ristikkäisnäkymiä kerrosten välillä.

Toinen kerros on tunnelmaltaan intensiivinen ja kiehtova. Kerros on luonteeltaantyöpajamainen. Se tarjoaa inspiroivan moninaisten toimintojen keskuksen, jostavälittyy tekeminen ja toiminta. Toiminnot ovat rennolla tavalla läsnä, helpostilähestyttävissä ja käytettävissä. Kerroksen huonekorkeutta jouduttaneennostamaan.

Ylin kerros on kaunis, valoisa ja viihtyisä. Tiloista avautuu huikeat näkymätympäröivään maisemaan. Alakaton vapaat muodot jäsentävät tilaamiellyttävästi. Päätyjen nousevat lattiapinnat vahvistavat kerroksen tilallisuuttaja rajaavat onnistuneesti perustason näkymiä viereisiin rakennuksiin. Kaltevienpintojen alle jääviin tiloihin voi sijoittaa luontevasti hiljaisuutta vaativiatoimintoja.

Page 10: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

10

Näkymä voittajaehdotuksen ylimmästä kerroksesta Eduskuntatalolle. Kuva: Arkkitehtitoimisto Ala Oy

Ylimpään kerrokseen liittyy laaja terassi, kansalaisparveke. Se lisää rakennuksenhahmoon monesta eri näkökulmasta symbolinomaisen eleen ja houkutteleekirjaston käyttäjiä oleskeluun.

Materiaaleiltaan ehdotus on tyylikäs. Puujulkisivu tukee hyvin arkkitehtonistakokonaisuutta ja vahvistaa rakennuksen identiteettiä. Julkisivuratkaisu onteknisesti haastava. Esitetty runkojärjestelmä on kiinnostava. Sisääntuloaulaanei ole esitetty pilareita vaan ylempiä kerroksia kannattaa valtavateräspalkkirakenne. Ajatus suuresta pilarittomasta tilasta on kiehtova muttakustannustaloudellisesti ja teknisesti haastava.

Kellarikerrokseen ja toisen kerroksen massiivisten tukirakenteiden yhteyteen onsijoitettu myös ilmastoinnin konehuoneet, mitkä tukevat jokseenkinepäedullisesta sijainnista huolimatta rakennuksen kokonaiskonseptia. Tekniikkavoidaan piilottaa kantavien rakenteiden väliin. Ilmastointiratkaisut,aurinkosuojaus ja päivänvalon hyödyntäminen on suunniteltu taitavasti.Saavutettu energiatehokkuus on kilpailuehdotusten parhaimmistoa.

Keskustatunnelin tilavaraus on otettu huomioon. Tunnelin molemmilla puolillaon poistumistieportaat.

Ehdotuksen arkkitehtuuri on erittäin korkeatasoista, rennon suurpiirteistä jamieleenpainuvaa. Ehdotus antaa erinomaiset lähtökohdat kirjaston täysinuudenlaisen toiminnallisen konseptin kehittämiseen. Rakennuksessa onainutkertaista puhuttelevuutta ja sillä on edellytykset nousta uudeksimerkkirakennukseksi jonka niin Helsingin asukkaat, kirjaston käyttäjät kuinhenkilökunta kokevat omakseen.

Page 11: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

11

3. KESKUSTAKIRJASTO JA MUUT KIRJASTOT

3.1 Helsingin lähikirjastot ja HelMet

Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen suurin yleinen kirjasto. Se on yli 600 000pääkaupunkilaisen kotikirjasto ja maamme yleisten kirjastojen keskuskirjasto.Palvelua tarjoavat 36 kirjastoa, kaksi kirjastoautoa, 11 laitoskirjastoa, Kotikirjastoeli kotipalvelu, [email protected] sekä HelMet-verkkokirjasto.Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelee noin 500 henkilöä. Helsinginkirjastojen aukioloajat vaihtelevat 3800 ja 2500 aukiolotunnin välillä vuodessa.

Suuri osa palveluista tuotetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun muidenkirjastojen kanssa, mikä laajentaa tarjontaa merkittävästi. HelMet-alueella(Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) on yhteensä 63 kirjastoa, yksi lehtisali,kuusi kirjastoautoa, 12 laitoskirjastoa ja kotipalvelu. Työntekijöitä on yhteensä900. Kokonaislainaus oli yli 17 miljoonaa (Helsinki 9,2 milj.) vuonna 2012.HelMet-kirjastot palvelevat yli miljoonaa pääkaupunkiseudun asukasta.

3.2 Keskustakirjasto lähikirjastojen kehittämisen moottorina

Keskustakirjastohanke on jo pitkään kytketty systemaattisesti kirjaston nykyisentoiminnan ja toimipisteiden kehittämiseen. Vasta Keskustakirjasto tulee olemaanniin iso, että lukuisat uudet ja siinä vaiheessa hyvin testatut toimintamallitsaadaan saman katon alle. Myllypuron mediateekki studioineen tarjoaauudenlaisia itse tekemisen mahdollisuuksia. Kiertävässä Kokeilupisteessäesitellään arkea helpottavia tuotteita, se yhdistää pienten yrittäjien innovaatiotja käyttäjät. Töölön kirjaston remonttia (2014-15) suunniteltaessa on selvitettykäyttäjien toiveita erityisesti kirjaston aulatilojen järjestämisestä. ESR-rahoitteisen Kiravo-hankkeen tuloksia pystytään käyttämään keskustakirjastonopastusten suunnittelussa. Digitaalista kattoa on kokeiltu Kontulan kirjastossa.Osallistuva budjetointi tuotti neljä projektia, jotka toteutetaan vuosien 2013-2014 aikana (ks. liite 1).

Keskustakirjaston rooli kirjastoverkossa poikkeaa kaikista nykyisistä kirjastoista.Kuten johdantoluvussa mainittiin, Kirjasto 10:n ja Kaisa-kirjaston kokemustenperusteella keskustassa on huomattavan suuri piilevä kysyntä keskustakirjastonkaltaiselle palvelukokonaisuudelle. Keskustakirjasto palveleekin koko kaupunkiaja pääkaupunkiseutua, asemien läheisyyden ja laajojen aukiolojen ansiosta myösHelsingissä vierailevia kotimaisia ja ulkomaisia kävijöitä.

Keskustakirjastossa tulee olemaan ennen kaikkea yleisötiloja. Työtilattoteutetaan minimikokoisina. Kirjaston hallinto jää Pasilaan.

Page 12: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

12

3.3 Suomen muut kirjastot

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeena keskustakirjasto onkehittämisprojekti, jonka tuloksia päästään käyttämään koko maassa.Kirjastoalalla on pitkä kokemusten jakamisen traditio, jota tässäkin yhteydessävoidaan käyttää hyväksi.

Valtakunnalliset ulottuvuudet ovat kaupungin ulkopuolisen rahoituksen tärkeäehto. Opetus- ja kulttuuriministeriön panostus keskustakirjaston rakentamiseenedellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa mukaan tulee muitakin kirjastoja.Merkittävin hanke on keskustakirjaston virtuaaliversio. Sen sisältöätäsmennetään syksyn 2013 aikana.

Tilaan liittyviksi ja sikäli paikallisiksi yhteistyöhankkeiksi muiden kirjastojenkanssa on valikoitumassa tutkimuksia, selvityksiä ja kokeiluja, joissa kehitetään japarannetaan kaikille kirjastoille problemaattisia alueita:

- kirjastojen äänimaiseman perusteet ja sen parantaminen,yhteistyökumppanit Tampere, Turku, Oulu ja Kokkola (ks. liite 2)

- kirjaston opasteet ja turvallisuus- digitaalisuus kirjastotilassa

Seinäjoen uudessa Apila-kirjastossa on kiehtova lastenosasto

Vuorovaikutus on kaksisuuntaista. Muualla Suomessa on kehitettytoimintamalleja, joita Helsingissä voidaan käyttää hyväksi. Esimerkiksi aineistonpaikantamista ja monipuolista hyödyntämistä helpottavaa RFID-tekniikkaa ontoistaiseksi otettu käyttöön lähinnä pienissä kirjastoissa. Luvian kirjastonSatakunnan ammattikorkeakoulun kanssa kehittämästä Älyhyllyksi nimetystäRFID-sovelluksesta sekä Oulun kaupunginkirjaston info-tv-hankkeesta ollaantekemässä yhteistyösopimukset, ja uusia kumppaneita etsitään.

Page 13: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

13

3.4 Kansainvälisyys

Helsingistä tuli kansainvälisesti seurattu kirjastokaupunki viimeistään vuonna2000 saadun Bill & Melinda Gatesin säätiön Access to Information –palkinnonmyötä. Keskustakirjaston avulla Helsinki lunastaa uudelleen paikkansa globaalistitunnettuna kirjastopalvelujen edelläkävijänä. Prosessi alkoi suuren huomionsaaneen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun siivittämänä.

Keskustakirjasto-hankkeeseen on haettu kansainvälisyyttä alusta lähtien. Vuonna2008 valmistunut Mikko Leistin selvitys ’Keskustakirjasto - Metropolin sykkiväsydän’ perustui osin kansainvälisiin tutustumismatkoihin. Arkkitehtuurikilpailuntuomaristossa on ollut sekä kansainvälisiä jäseniä että asiantuntijoita.Opintomatkoja on tehty eri puolille maailmaa: Hollantiin (Amsterdam jaRotterdam), Etelä-Koreaan (Soul) ja Kiinaan (Shanghai). Muillakin matkoilla ontutustuttu varsinkin kirjastojen digitaalisiin palveluihin. Helsinginkaupunginkirjastosta on osallistuttu aktiivisesti Århusin kirjastorakennus-hankkeen puolivuosittaisiin ’Master Class’ -tilaisuuksiin. Århusin kirjasto onkinkunnianhimoisilta tavoitteiltaan lähimpänä Helsingin keskustakirjastohanketta.Sen on arvioitu valmistuvan loppuvuodesta 2014.

Hankesuunnitteluvaiheesta lähtien kansainvälisyyttä toteutetaanopintomatkojen lisäksi myös Suomessa. Suunnitteilla on neljän kansainvälisenseminaarin sarja, joissa käsitellään tulevaisuuden kirjastojen toimintaa sekä työnsuunnittelun että rakentamisen näkökulmasta. Seminaarisarjan yhteisotsikko on’Helsinki is building The Library’. Teemoiksi on suunniteltu seuraavia:

alkukevät 2014: Kirjastokäynnit eilen, tänään, huomenna – fyysisen kirjastotilankäytön muutokset

2015: Avoimen julkisen tilan rakentamisen haasteita - turvallisuus vs. avoimuus,opasteet, äänimaisema

2016: Digitaalisuus kirjastotilassa

2017 tai 2018: Kirjastorakentaminen tuotekehittelyn moottorina

Valmistuttuaan keskustakirjasto on kansainvälinen tutustumis- ja matkailukohde.Merkittävin vertailukohta Suomessa lienee Tampereen pääkirjasto Metso, jossalähes kymmenenä valmistumisen (1986) jälkeisenä vuotena kävi vuosittaintuhansia kansainvälisiä vieraita.

Page 14: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

14

4. KESKUSTAKIRJASTON ITUJA

Kirjasto 10, Lasipalatsin Kohtaamispaikka ja Kokeilupiste sekä PasilanMonikielinen kirjasto siirtyvät keskustakirjastoon.

Kirjasto 10 Pääpostitalossa avattiin vuonna 2005. Toiminnan kantava idea ovatpitkät aukioloajat. Heti avaamisesta lähtien Kirjasto 10:n kävijämäärät ovat olleetn. 50 000 asiakasta kuukaudessa. Kirjaston asiakastila on vain 800 m2, joten seon todella tehokkaasti käytetty paikka.

Kympin asiakaskunta on myös poikkeuksellinen: 60 % asiakkaista on 20–30 -vuotiaita, jotka ovat muissa kirjastoissa vähemmistönä. Lainaamisen, lehtienlukemisen ja internet-päätteiden käytön lisäksi yhä useampi asiakas tulee itsetekemään musiikkia, editoimaan kuvia ja videoita tai katsomaan ja kuuntelemaantoisten asiakkaiden järjestämiä tapahtumia. 80% Kympin yleisötapahtumista onkäyttäjien järjestämiä.

Lasipalatsin Kohtaamispaikka on osa Kirjasto Kymppiä. Kohtaamispaikka onpalvelupiste josta saa neuvoja ja opastusta tietotekniikan käyttöön. Siellä voikäyttää monipuolisilla ohjelmilla varustettuja mediatyöasemia, työskennellävarattavissa kaupunkitoimistotiloissa sekä digitoida tallenteita.

Kohtaamispaikka on myös uusia palveluja ja kumppanuuksia kehittäväpalvelupiste. Kohtaamispaikan asiakkaina käy pääasiassa aikuisväestöä jotkatarvitsevat neuvoja ja opastusta uudessa tekniikassa, työnhaussa jayrittäjyydessä. Lisäksi Kohtaamispaikan merkittävä asiakasryhmä ovat työ-,kokous-, ja neuvottelutilaa tarvitsevat pienyrittäjät.

Uutena palveluna Kohtaamispaikalla rakennetaan parhaillaan Kaupunkiverstasta,jossa kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan uusiin, digitaalisen ajanvalmistusmenetelmiin. 3D-printterit, vinyylileikkurit ym. antavat kaupunkilaisillemahdollisuuden käyttää uudenlaista suunnitteluteknologiaa ja kokeilla omiaideoitaan käytännössä.

Monikielinen kirjasto tarjoaa lukemista noin 80 kielellä. Valikoimiin kuuluuaineistoa niin aikuisille, nuorille kuin lapsillekin. Monikielinen kirjasto toimii tällähetkellä Pasilan pääkirjastossa, joka hankkii aineistoa kirjastojen Suomen yleistenkirjastojen yhteiskäyttöön. Tehtävää varten kaupunginkirjasto saa erityisenvaltionavustuksen.

Page 15: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

15

Kokeilupiste-projektin tavoitteena on tehostaa yhteiskunnallisten innovaatioidenkäyttöönottoa. Se hakee vastauksia kysymykseen, miten saada kansalaiset jainnovaatiot kohtaamaan toisensa. Ratkaisut, keksinnöt ja palvelut tuodaanUudenmaan kirjastotiloihin kävijöiden kokeiltaviksi. Helsingin kaupunginkirjastokoordinoi Kokeilupiste-toimintaa Uudenmaan alueen kirjastoissa. Hanke onsaanut tukea EU:n aluekehitysrahastolta.

5. SISÄLTÖSUUNNITTELU YHDESSÄ KAUPUNKILAISTEN KANSSA

Keskustakirjasto on uudentyyppinen hanke, jonka sisältöjä ja toimintamallejahaetaan kirjaston, kaupunkilaisten ja kumppanien yhteistyöllä. Kaupunkilaistentoiveet ja tarpeet tuodaan osaksi suunnitteluprosessia. Valmistuessaankeskustakirjasto on paitsi tila, myös väline, alusta ja julkaisukanavakaupunkilaisten yksilöllisille ja erilaisten kollektiivien tekemiselle.

Vuorovaikutuksella kaupunkilaisten kanssa on kaksi puolta. Toisaalta kyseessä onuudenlainen kehittämistyö, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta,yhteissuunnittelu ja vertaisluominen. Toisaalta tavoitteena on vahvistaalähidemokratiaa, kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiasekä avointa päätöksentekoprosessia. Tulokset on tuotu ja tuodaan osaksinykykirjastojen kehittämistä mm. erilaisina pilotteina ja projekteina.

Kaupunkilaisille ja kumppaneille on tarjottu monia tapoja olla mukana tekemässäja osallistumassa keskustakirjaston suunnitteluun. Digitaaliseen Unelmienpuuhun on kertynyt 2010 jälkeen yli 2200 toivetta ja ideaa. Pienemmällejoukolle suunnatuissa työpajoissa on etsitty täsmentyneempiä idea-aihioita jayhteistyömalleja kumppanien ja kohderyhmien kanssa (lapset, nuoret, perheet,

Page 16: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

16

varhaiskasvattajat, IT-asiantuntijat). Kansalaiskeskusteluun verkossa otsikolla”Ideoi kirjastosta lempipaikkasi Helsingissä” osallistui yli 1600 ihmistä.

Kolmessa osallistuvan budjetoinnin työpajassa lokakuussa 2012 päätettiin, mihinkirjasto käyttää 100 000 € kehittämisrahaa. Kaupunkilaiset valitsivat kahdeksastaprojektiehdotuksesta neljä käynnistettäviksi vuonna 2013 (ks.liite 1).

Arkkitehtuurikilpailun eri vaiheissa kilpailuehdotuksia on voinut äänestää jakommentoida niin näyttelyissä, verkossa, sosiaalisessa mediassa kuinkeskikaupungin kosketusnäytöillä. Viimeisessä vaiheessa yli 3000 kaupunkilaistaantoi äänensä parhaaksi katsomalleen loppukilpailuehdotukselle.

Palautteen perusteella kaupunkilaiset toivovat kirjastolta monipuolista ja laajaavalikoimaa: uutuuksia ja klassikoita, sähköisesti ja paperilla, suomeksi jamaailman kielillä. Kirjaston halutaan esittelevän kirjallisuuden sisältöjähoukuttelevin ja yllättävinkin keinoin. Lukutaidon, medialukutaidon jatiedonhankintataitojen tukeminen luetaan kirjaston osaamisalueeseen. Halutaanmyös tilaa, jossa tapahtuu monenlaista: esityksiä, työpajoja, tapahtumia. Näidenvastapainona tulee esiin kirjaston merkitys rauhallisena hengähdyspaikkana.Työskentely- ja multimediatilojen tarve on ilmeinen, sen esittävät liikkuvattietotyöläiset ja läppärikansalaiset.

Uudenlaisiakin toiveita esiintyi: olemassa olevan Kokeilupisteen jatkoa ontoivottu, samoin tilaa kansalaistoiminnalle. Vertaisoppimisen ja jakamisenkulttuurin tukeminen ovat listalla. Kirjaston toivotaan olevan avoin Do It Yourself–henkinen tekemisen ja osallistumisen paikka.

Aineistoissa korostuu, että kansalaiset arvostavat kirjastoa ei-kaupallisena tilana,paikkana perheille ja dialogille eri sukupolvien kohtaamispaikkana.

6. KUMPPANUUDET JA TUOTEKEHITYS

Keskustakirjastoa palveluineen ja sisältöineen ei voida suunnitella ja toteuttaailman laajaa kumppanien verkostoa. Kumppaneita haetaan sekä rakentamiseenettä sisällöntuotantoon.

Valtio on merkittävin kumppaneita keskustakirjaston tultua valituksiitsenäisyyden juhlavuoden päähankkeeksi. Helsingin kaupungin ja valtionyhteistä aiesopimusta on alettu valmistella. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimussyyskauden alussa 2013. Osana yhteistyötä keskustakirjastolle tullaan antamaannimi, joka kuvastaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Nimen valmistelua vartenasetetaan yhteinen työryhmä.

Page 17: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

17

Tuotekehittelyn kannalta keskustakirjastohanke pitää sisällään uutta ainakinkahdella alueella. Tätä silmällä pitäen kontakteja on alettu rakentaatietopyynnöin ja neuvotteluin, mutta varsinaiseen yhteistyöhön päästään vastaarkkitehtuurikilpailun tuloksen julkistamisen jälkeen. Yhteyksiä on otettu mm.Tekesiin ja metsäteollisuuteen.

Keskustakirjaston rakentaminen vaatii poikkeuksellisen paljon uusia innovaatioitaja avaa mahdollisuuksia kotimaiselle tuotekehittelylle. Uutta haetaan kokometsäsektorin kannalta tärkeässä puurakentamisessa. Puuta käytetään sekäjulkisivuissa että kantavina rakenteina. Osa julkisivuista ja myös kantavistarakenteista on lasia uusin tavoin käytettynä. Myös talotekniikan ohjelmistotkaipaavat kehittämistä energiansäästämisen ja energiatehokkuudennäkökulmasta. Tähän haasteeseen hankkeessa tartutaan. Keskustakirjastostatulee lähes nollaenergiatalo, mikä yhdessä edellä mainittujen kanssa vain lisääkohteen vaativuutta.

Hjörringin kirjasto, Tanska

Toinen tuotekehittelyn alue on kirjaston sisältötyö ja sitä palvelevat välineetkuten uudet digitaaliset alustat sekä pelilliset ja vuorovaikutteiset ratkaisutmutta myös fyysisessä tilassa toteutettavat uudet toimintakonseptit. Digitaalisetseinät, digipaperi, kolmiulotteinen tulostaminen ja muut uudet sovelluksetotetaan käyttöön tuottamaan elämyksiä, oppia ja hyötyä. Tällä alueellayhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti, mm. muiden pohjoismaiden kanssa.

Page 18: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

18

Kesään 2013 mennessä yhteistyötä on toteutettu erityisesti Aalto-yliopistonkanssa, teemoina mm. joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla sekäLasipalatsin Kohtaamispaikan kaupunkiverstas. Keskustakirjasto on ollut aiheenauseilla Aalto-yliopiston opiskelijoiden kursseilla, esim. arkkitehtiopiskelijoidenlopputyökurssilla. Yhteistyötä on vireillä myös ammattikorkeakoulujen kanssa.

Sisällöntuotannossa kumppaneita on etsitty myös järjestämällä työpajoja erialojen asiantuntijoille. ”Keskustakirjaston digitaalinen arkkitehtuuri” –tilaisuudessa keväällä 2012 etsittiin yhteisiä suuntaviivoja, mutta myöskonkreettisia pilotointikohteita. Osallistujia oli mm. Elisasta, Itellasta, TietoOy:stä ja Sitrasta.

Forum Viriumin kanssa kaupunginkirjaston yhteistyö on jatkunut jo pitkään,viimeisimpänä arkkitehtuurikilpailun suosikkiäänestyksen toteutuskantakaupungin kosketusnäytöillä.

Kirjallisten toimijoiden yhteisessä aamupäivässä tammikuussa 2013 hahmoteltiinkeskustakirjaston roolia sanataiteen ja kirjan talona. Tilaisuudessa tunnistettiinkirjallisuusalan kehityssuuntia ja yhteisiä toimia niihin vaikuttamiseksi.

Keskustakirjaston elokuvateatterin yhdeksi käyttäjäksi tulee Kansallinenaudiovisuaalinen arkisto.

Keskustakirjaston vaikuttajaverkosto kootaan syksyllä 2013.

7. HANKKEEN ORGANISOINTI

7.1 Organisointi kaupungin tasolla

Keskustakirjasto-hanke organisoidaan projektiksi alahankkeineen kaupunginsisällä heti arkkitehtuurikilpailun ratkettua. Arkkitehtuurikilpailun aikaisenohjausryhmän laajennusesitys uusine toimeksiantoehdotuksineen tuodaankaupunginhallitukseen elokuussa; tavoitteena on päättää hankeorganisaatiostakesän loppuun mennessä. Kaupungin virastojen lisäksi ohjausryhmään kutsutaanedustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, useasta yliopistosta ja ForumViriumista. Ohjausryhmä toimii myös Helsingin ja valtion yhteistyön ryhmänä.

Lisäksi kaupunkitasolla asetetaan laaja-alainen ict-ryhmä sekä puu- jaerikoisrakentamisen ryhmä. Tilakeskus organisoi oman osuutensa projektista.

7.2 Organisointi kirjastossa

Kirjastossa on aloitettu toiminnan suunnittelu erityisesti niiltä osin, joilla onvaikutusta rakentamiseen ja sisustusratkaisuihin. Kahdeksanjäseninen

Page 19: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

19

ohjausryhmä koordinoi kirjaston omien keskustakirjaston toimintaasuunnittelevien työryhmien työskentelyä, siihen liittyviä hankkeita ja kokeilujasekä verkostoitumista eri toimijoiden kanssa. Kirjaston ohjausryhmä valmisteleejohtoryhmälle ja mahdollisille muille toimijoille esiteltäviksi toiminnallisensuunnittelun tavoitteet ja aikataulun. Ryhmä työstää myös turvallisuusratkaisuja.

Kaupunkilaisten toiveita keskustakirjastosta on koottu Unelmien puuhun. keskustakirjasto.fi/kaikki-unelmat/

Keskustakirjasto-hankkeen toiminnallista suunnittelua varten on asetettu kuusityöryhmää ajalle 9/2013-1/2014. Ryhmät määrittelevät ennen kaikkea niitätoiminnan alueita, joilla on merkitystä keskustakirjaston rakentamisenjatkosuunnitteluun (esim. sähkösuunnitteluun). Ne varmistavat tärkeimpienkeskustakirjastolle asetettujen tavoitteiden onnistumista. Työryhmien kauttatoiminnan suunnitteluun tuodaan sekä kirjastolaisten että yhteistyökumppanienosaamista ja näkemystä.

Vuonna 2013 työskentelevät kirjaston työryhmät on esitelty liitteessä 3.

8. KUSTANNUKSET JA JATKOTOIMET

Kirjaston kulut ovat sijoituksia sivistyksen, kansalaisuuden ja yhteisöllisyydentukemiseen. Ne näkyvät kaupunkilaisten hyvinvointina.

Tätä raporttia kirjoitettaessa keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voittajanrakentamisen ja varustamisen kulut ovat tarkistuslaskennassa. Kulut lasketaankilpailuehdotuksessa annettujen tietoihin perusteella ja vastaavat nimenomaankilpailuehdotuksen tietoja. Ne tarkistetaan uudelleen hankesuunnitelmaalaadittaessa.

Page 20: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

20

Valtion rahoitus neuvotellaan itsenäisyyden juhlavuoden hanketta koskevanaiesopimuksen yhteydessä. Maan hallitus päättää asiasta valtion vuoden 2014talousarvion valmistelun yhteydessä.

Kumppanuuksista haetaan toiminnallisen kehittämisen lisäksi myös rahoitusta:Tekes, säätiöt ja yksityiset toimijat.

Kustannusten selvittyä niitä voi verrata joihinkin muihin vastaaviin rakennuksiin.Oslon pääkirjastosta on tehty rakentamispäätös keväällä 2013, kustannusarvio346 miljoonaa euroa. Århusin rakennetaan iso rakennuskompleksi, jossakirjaston osuudeksi arvioidaan 90 miljoonaa euroa. Myös Düsseldorfin 2011valmistunut kirjasto maksoi 90 miljoonaa euroa. Musiikkitalon hinta oli 163miljoonaa euroa, mistä Helsingin osuus oli 43 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 hintatasolla arvioituna keskustakirjaston vuotuiset ylläpitokulutmerkitsevät 7 miljoonan euron lisäystä kirjaston vuosikuluihin. Tämäkin summatarkistetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Keskustakirjaston valmistuttuakirjasto voi luopua Kirjasto 10:n ja Kohtaamispaikan vuokratiloista. Kirjastonelokuvateatterin vuokralaiseksi tulee Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.

Investoiminen kirjaston toimintaa monipuolisesti tehostavaan RFID-järjestelmään on välttämätön ehto, jotta keskustakirjaston työvoima saadaanriittämään. Kirjaston perustöiden helpottamisen lisäksi RFID antaamahdollisuuksia uusien palveluiden luomiseen. RFID-hankinnat on esitettyaloitettaviksi osana vuoden 2014 investointeja.

Hankkeen aikataulu kesäkuusta 2013 alkaen:

• Arkkitehtuurikilpailun tulosten julkistaminen 14.6.2013• Suunnittelun valmisteluselvityksiä voittaneen arkkitehtitoimiston kanssa

8/2013-11/2013• Rakennuttajakonsultin ja teknisten suunnittelijoiden EU-menettelyn

mukainen valinta tehty 11/2013• Hankesuunnitelma valmis päätettäväksi 9/2014, lainvoimainen 3/2015• Mahdollinen kaavamuutos 10/2013-3/2015• Luonnos- ja toteutussuunnittelu tehdään 3/2015-3/2016• Tarvittaessa valmisteleva rakentaminen aloitetaan erillisurakkana 2015• Rakentamisen valmistelu eli EU-urakkatarjouskilpailut 4/2016-10/2016• Rakentaminen alkaa 11/2016• Peruskiven muuraus 4/2017• Harjannostajaiset 12/ 2017• Rakennus valmis 8/ 2018• Kirjaston sisustaminen ja kalustaminen 9-11/2018• Kirjaston avajaiset 12/2018

Page 21: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

21

9. LOPUKSI

Yleiset kirjastot ovat kansalaisten ahkerasti käyttämiä ja rakastamia. Ensimmäisetyleiset kirjastot perustettiin jo 1850-luvulla. Kirjastot ovat olleet olennainen osakansakunnan luomisessa ja ne ovat vahvasti osa Suomen menestystarinaa.Korkeat käyttöluvut osoittavat, että kirjastot ovat pystyneet seuraamaanaikaansa ja vastaamaan kansalaisten muuttuviin tarpeisiin.

Keskustakirjastosta tulee seuraavan sukupolven kirjastojen esikuva. Se onyhdistelmä tulevaisuuden kirjastoa, kulttuuripalveluja ja luovaa liike-elämää.Keskustakirjasto on aktiivinen kohtaamispaikka kaupungin ytimessä.

Keskustakirjaston juuret ovat syvällä sivistyksessä, suomalaisuudessa ja kielessä.Sen runko on maailman paras kirjasto. Lehvästönä versoo käyttäjiensuunnittelema paikka, joka innostaa oppimaan ja luomaan uutta. Vireättoiminnot tarjoavat elinvoimaisen kasvualustan tulevaisuuden Suomelle.

Keskustakirjasto on osuva symboli satavuotiaalle, tasa-arvoiselle ja luovalleSuomelle.

Nuoriso viihtyy Oulunkylän kirjastossa

Page 22: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

22

Liite 1 Osallistuvan budjetoinnin työpajojen tulokset

Osallistuvan budjetoinnin kolmessa työpajassa marraskuussa 2012kaupunkilaiset valitsivat seuraavat hankkeet käynnistettäviksi vuonna 2013.Valinnat tehtiin 100 000 euron keskustakirjaston kehittämisrahan puitteissa:

Kaupunkiverstas Lasipalatsin Kohtaamispaikalla (käynnistynyt)Kaupunkiverstas tarjoaa monia digitaalisen ja käsillä tekemisen muotojaniin aikuisille kuin lapsille. Kaupunkiverstas-konseptille uutuusarvoa tuosen toimintafilosofia, avoimuuden periaate. Kaikilla kansalaisilla onmahdollisuus päästä tutustumaan ja käyttämään uudenlaistasuunnitteluteknologiaa ja testaamaan omia ideoitaan käytännössä.Kyseessä on työkalu, joka tukee avoimen innovaatioympäristönsyntymistä, jossa tukea ja apua saadaan muilta käyttäjiltä.

Kaunokirjallisuuden uudet konseptit – nykykirjailijat herättävät henkiinklassikot (käynnistyy syksyllä 2013). Lost and Found –sarjassa uudenpolven kirjailijat valitsevat omat klassikkosuosikkinsa ja kertovat, mitenne ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja kirjailijantyöhönsä. Sarjatoteutetaan kerran kuukaudessa eri kirjastoissa yhteensä viisi kertaa.Yleisö voi lähettää kysymyksiä tilaisuuteen sekä etukäteen että myöstapahtuman aikana. Klassikkokirjailijan elämää ja teoksia esitelläänsamanaikaisesti kuva-aineistolla ja äänimateriaalilla. Kirjastokaista taltioitilaisuudet, joita markkinoidaan myös äidinkielen opetuksen tueksi.

Satusynttärit (käynnistynyt)Satusynttäreillä luodaan satumaiset syntymäpäiväjuhlat sankarille.Kirjastonhoitaja kertoo ja ohjaa teemanmukaisen sadun ja leikin, johonkoko synttäriseurue pääsee mukaan seikkailemaan. Synttäreihin sisältyyvapaavalintaisesti 2-3 elementtiä seuraavista: ohjattuja leikkejä,sanataidetta ja lorutusta, mahdollisuus kuunnella musiikkia tai katsoaelokuvaa. Kirjastonhoitaja vinkkaa myös muuta teemaan sopivaaluettavaa. Lahjaksi sankari sekä vieraat saavat lukupassit suositteluineen.

Suvanto - tila hiljentymiseen ja mielen virkistymiseen (käynnistyysyksyllä 2013). Projektin tavoitteena on pilotoida uuden keskustakirjastonmahdollisuuksia tarjota kaupunkilaisille elämyksellinen, moniaistinen jaluovuutta lisäävä ympäristö. Käytössä voi olla uutta äänentoistoteknolo-giaa, videoteoksia ja toisaalta luonnon elementtejä, valaistusratkaisujasekä pehmeitä tyynyjä ja mattoja. Kaupunkilaisten ykköstoive uudellekeskustakirjastolle on hiljaisuus. Hiljaisuutta on kuitenkin monenlaistaturvallisesta taustasorinasta syvään keskittymiseen ja rentoutumiseen.

Page 23: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

23

Liite 2

KIRJASTON ÄÄNIMAISEMATutkimus- ja kokeiluhanke

Tavoite

Selvittää yhteistyössä muutaman muun yleisen kirjaston kanssa tutkimuksen jakokeilujen avulla kirjaston muuttuneen/muuttuvan äänimaiseman elementit jatoiminta sekä käyttäjien erilaiset käsitykset ja toiveet kirjaston äänimaisemasta.Tuloksia voidaan käyttää hyväksi niin remonteissa kuin uudisrakentamisessa.Tuloksia esitellään Keskustakirjaston kansainvälisessä rakentamisseminaarissa v.2015.

Taustaakokemukset hiljaisuudesta ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleenmyös kirjastotoiminta on muuttunut ja tuottaa aiempaamoniaineksisempaa ääntä: monenlaisia toimintoja sijoittuu samoihin,usein suhteellisen pieniin tiloihineri puolilla maata tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä on käynytyksiselitteisesti ilmi kirjastonkäyttäjien toive hiljaisuudesta jamuutenkin hyvästä akustisesta miljööstäkäyttäjien käsitykset hyvästä ’kirjastohiljaisuudesta’ ovat kuitenkinilmeisen erilaisia

1. Tutkimusperusfaktat kirjaston äänimaiseman elementeistä ja dynamiikasta,analysoituja caseja. Aiheesta ei toistaiseksi ole juurikaantutkimustietoao tutkimus käyttäjien kokemuksista ja toiveista kirjaston

äänimaiseman suhteen

2. Äänimaisemallisia kokeiluja erikokoisissa ja –tyyppisissä kirjastoissakokeiluja kirjastojen normaalitilanteessakokeiluja erityisesti tuotetuilla äänimaisemilla, mm. näillä:

Suvanto-hanke, yksi Keskustakirjasto-hankkeenosallistavan budjetoinnin tuloksena syntyneistäprojekteista, tavoitteena luoda keskelle kaupunginsykettä arjen suvantopaikkaMarkus Kåhren Pidot –teoksen kierrättäminen kahdessahelsinkiläisessä kirjastossa, painopisteenä ääneenperustuvan inspiroivan sisällön esittely kirjastossa

Osallistujat: Helsingin kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto,Turun kaupunginkirjasto sekä Kokkolan kaupunginkirjasto; kahtapienempää haetaan vielä

Page 24: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

24

Liite 3 Kirjaston sisäisten työryhmien toimeksiannot

Vuonna 2013 työskentelevien työryhmien toimeksiannot

Perheet ja lapsetTehtävä seurata ja kommentoida suunnittelua lasten ja perheidennäkökulmasta ja määritellä, miten keskustakirjastosta tehdään heilleuniikki.

Aula ja avoimet oleskelualueetAulassa tiivistyy keskustakirjaston koko olemus. Siellä on otettavahuomioon tilan luonne kohtaamispaikkana, yhteistyö alueen muidentoimijoiden kanssa (Musiikkitalo, Kiasma ym.), opasteiden toimivuus jaturvallisuuden takaaminen. Työryhmä määrittelee myös muiden avoimientilojen luonnetta eri alueilla.

Aineistoalue ja aineistojen sisältöjen avaaminen ja esittelyTavoitteena on aineiston monipuolinen esittely kirjastotilassa riippumattasen muodosta. Tarkoituksena on tuoda kirjaston sisällölliset vahvuudetesille. Interaktiivisessa ympäristössä asiakkaat voivat saada kosketuksenkirjaston syvimpään sisältöön sekä elämyksellisesti että oivaltavasti.

Oppimis- ja työskentely-ympäristötTavoitteena keskittynyt, omaehtoinen, uuden oppimiseen jatyöskentelyyn kannustava ympäristö kaikille kävijöille.

Tapahtumat, niiden järjestämiseen liittyvät sisäalueet ja puistoRyhmä tarkastelee keskustakirjasto-rakennusta ja sitä ympäröivää aluettatapahtumaympäristönä. Ryhmän tulee myös määritellä, millaistatoimintaa on varsinaisissa tapahtumiin keskittyvissä tiloissa ja toisaaltamiten tapahtumat voivat levitä koko taloon (esim. tanssi, erilaisetvaellukset).

Opastaminen, logistiikka ja henkilökunnan työskentelyTehtävä kuvata ja suunnitella kirjaston työtilat ja työprosessit siten, ettäne toimivat mahdollisimman hyvin asiakaspalvelun ja työn sujuvuudenkannalta. Opastaminen tulkitaan tässä sekä fyysisiksi opasteiksi ettäopastamiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomioita terminologiaan jamonikielisyyteen. (Benchmark: kansainvälisesti käytetyt kuvaopasteet japiktogrammit, museoiden opasteet, Turku, Seinäjoki, Kaisa).

Digitaalisuus kirjastotilassa (nostettaneen kaupunkitason työryhmäksi)Työryhmä selvittää uuden kirjaston rakentamista, sisustamista ja niilleasetettavia vaatimuksia tietotekniikan, tietoliikenteen ja laitteiden

Page 25: Tervetuloa keskustakirjastoon -raportti

25

kannalta. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa tarjouspyynnöillesähköihin, tietoliikenteeseen ja tietotekniikkaan liittyen. Työryhmätarkistaa myös serverien ja muiden teknisten laitteiden tilantarpeen japäivittää sen tilaohjelmaan. Työssä hyödynnetään sekä nykyistätietämystä tekniikasta asiakasrajapinnassa että uusinta tietämystätulevasta tekniikasta.

Toimintaa suunnittelevien työryhmien lisäksi on perustettukeskustakirjaston kansainvälistä ja kansallista ulottuvuutta työstävätyöryhmä, verkostoitumiseen keskittyvä työryhmä sekä viestintäryhmä.Muita työryhmiä varaudutaan asettamaan myöhemmin. Niidenpainopiste on toiminnassa, jonka vaikutukset rakennussuunnitteluun ovatpienemmät. Alustavia teemoja ovat mm. osallistava pelisääntöjentekeminen, palvelujen esteettömyys sekä uudenlainen lukemiskulttuuri,kirjallisuus ja lukutaidon tukeminen.