tervetuloa matkalle karjalaan! - sakkolan kotisivut · on tutkinut mm. karjalan evakkojen...

1SUVANNON SEUTUN:o 2

NRO 2/2009HUHTIKUU

Tervetuloa matkalle Karjalaan!

N:o 2SUVANNON SEUTU2

SUVANNON SEUTU nro 2/2009:* Turkkisen turinat, Maaliskuun kolmastoista, s. 4

* Karjalanmatkailua Sakkolassa, Metsäpirtissä ja Vuokselassa, s. 6-17

* Suvannon seudun arkeologisista tutkimuksista, s. 18-21

* Keljan muistomerkille pystytyslupa venäläisviranomaisilta, s. 22

* Ajatuksia Kansallisena veteraanipäivänä, s. 23

* Kiviniemen, Kasarmilan ja Viiksanlahden kirjanteko käynnistynyt, s. 24

* Lisää lahjoituksia Sakkola-Museoon, s. 25

* Sakkola-juhlat pitkästä aikaa Pirkkalassa, s. 26

* Matkatarjontaa ja kokouksia, s. 27

* Metsäpirttiseuran hallitus koolla, s. 28

* Metsäpirtti-järjestöt Tuomaksen tuvalla, s. 29

* Metsäpirtin uusi lehtiyhteyshenkilö esittäytyy, s. 30

* Virkin virkkeet: Auringonpaistetta ja kevään odotusta, s. 31

* Tiedätkö, muistatko, löytyykö lisätietoja? s. 32

* Pääsiäisyön kirkkomatka Konevitsaan, s. 33

* Virpomista ja hölmöileviä kaloja Möngönlammella, s. 34

* Lempäälän Karjalaseuralla muistorikas Sakkola-ilta, s. 35

* Perhetapahtumia, s. 36-37

* Käkisalmesta kudontaidot, Sakkolasta sienivainut? s. 38

* Kyläkirjojen infoa, s. 31 * Yhteystietoja, s. 32

KANSIKUVAT:Sakkolan sankaripatsas leijonaveistoksineenVuokselan kirkko on seisonut yli 60 vuotta autiona ja tyhjänäMetsäpirtin Vorken rannassa avautuu laaja LaatokkaVenäläisten rakentama uusi ortodoksikirkko SakkolassaVapaussodan uudelleenpaljastettu muistomerkki VuokselassaMetsäpirtin lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkiltä oikealle Pau-kunmäelle ja vasemmalle Viisjoelle, Saaroisiin, TappariinV. 1323 rauhankivi Päiväkivi VuokselassaTaustakuvana Kiviniemen koski Sakkolassa

SEURAAVA LEHTIilmestyy toukokuussaennen äitienpäivää.

Aineistot toimitukseen24.4. mennessä, kiitos!

SAKKOLA-JUHLATpidetään

PIRKKALASSAsu 26.7.2009.

Laita jo almanakkaasi!

Tiedustelut:Antti Hynnä0408490048

Hannu Turkkinen040 581 4398

TalvikaudellaSakkola-Museo

on auki vainennakkotilauksesta

Kuokkalan museoraitillaLempäälässä.


��

Maaliskuun12. päivänä tar-kastettiin Hel-singin kauppa-korkeakoulus-sa Lontoossaasuvan erikois-tutkija KTMMatti Sarvimä-en kansantalo-ustieteen aineeseen kuuluva väitöskir-ja ”Essays on Migration”, jonka suo-menkielinen nimi on ”Esseitä muutto-liikkeistä”. Väitöskirjassaan Sarvimäkion tutkinut mm. Karjalan evakkojenasuttamista sodan jälkeisessä Suomes-sa, heidän muuttoliikkeitään sekä palk-katulojen kehittymistä

Väitöskirjassa todetaan, että kotipaik-kansa jättämään joutuneiden miestenpalkkatulot kehittyivät paikallisväestöäparemmiksi. Tämä näkyi varsinkin nuor-ten ja pienituloisimpien ryhmässä. Nais-ten palkoissa ei ollut mainittavia eroja.

Evakoillaparemmat tulot

Pakkoluovutetulla alueella asuneidenkeskiansiot ja työllisyys eivät poiken-neet koko maan keskiarvoista sotaaedeltävänä aikana. Vuonna 1971 evak-komiesten palkkatulot olivat noin 11prosenttia muita korkeammat.

Analyysi perustuu aineistoon, jossaseurataan yli 20.000 suomalaisen elä-mää kuuden vuosikymmenen ajan. Tut-kimuksessa mitattiin koko elämänkaa-ren tuloja, jossa viimeisimpänä muut-tujana otettiin huomioon myös eläke-tulot. Evakkojen tulot nousivat mui-den tuloja korkeammiksi eivätkä ne mis-sään vaiheessa enää laskeneet entisel-le tasolleen.

Syyksi evakkomiesten tulojen parem-muuteen Sarvimäki esittää heidän pai-kallisväestöä suuremman liikkuvuuten-sa ja halukkuutensa kouluttautua uu-siin ammatteihin. He hakeutuivat asu-tuspaikkakunniltaan paremmin palkat-tuihin työtehtäviin, koska he eivät ol-leet samalla tavalla juurtuneet paikka-kunnalle kuin paikallisväestö. He siir-tyivät muita nopeammin maaseudultakaupunkiin ja maanviljelyammatin pa-rista teollisuus- ja palveluammatteihin.

Vaikka osa evakkojen menestyksestävoi johtua karjalaisten optimistisestaluonteenlaadusta ja yritteliäisyydestä,sama nousu olisi Sarvimäen mukaan

ollut mahdollista muidenkin Suomenmaakuntien miehille. Paikkakuntalaisil-lakin olisi ollut tilaisuus vaihtaa alaa jaluopua maanviljelystä, mutta karjalais-ten kohdalla se oli pakon sanelema.

Väitöskirjassa tarkastellaan myösasutustoiminnan vaikutusta sijoitus-paikkakuntien aluerakenteeseen. Tu-lokset viittaavat siihen, että evakkojenasuttamisen aiheuttama kertaluontei-nen väestönkasvu aloitti itseään vah-vistavan prosessin. Ne paikkakunnat,joille sijoitettiin paljon siirtokarjalaisia,kasvoivat ja kehittyivät karjalaisten ta-loudellisesta toimeliaisuudesta johtuennopeammin kuin ne, joihin evakkoja si-joitettiin vähemmän tai ei lainkaan.Analyysi perustuu sijoitussuunnitel-man yksityiskohtien hyödyntämiseenja huomioi väestönkehitykseen vaikut-taneet muut tekijät.

Sarvimäen mukaan palkkatason nou-su oli kuitenkin pieni lohtu sen rinnal-la, mitä tuskaa kotiseudun menetys jaevakoksi joutuminen merkitsi. Evakok-si joutuminen ei ollut millään mittarillahyvä asia.

Hannu J. PaukkuSakkola-Säätiön

valtuuskunnan puheenjohtaja Harjatie 5, 32210 LOIMAA

GSM [email protected]

KESÄRETKI SAKKOLAAN 20. - 23.8.2009Tervetuloa kanssamme kesäretkelle Sakkolaan. Se on mitä parhain mahdollisuus tutustuaomaan, vanhempien tai isovanhempien kotiseutuun ja viettää kesäistä viikonloppua karjalankunnailla. Teemme kotiseuturetkiä ja lauantaina osallistumme Keljan taistelujen muistomerkinpaljastusjuhlaan. Tuliaisostokset hoituvat mukavasti Viipurin torilla paluupäivänä. Majoitummetasokkaasti Dacha-hotellissa Suvannon rannalla. Reittimme kulkee Vesilahden, Lempäälän jaTampereen kautta Helsinkiin. Ilmoittaudu pikaisesti, paikkoja on rajoitetusti.Matkan hinta 390 euroa.Varaukset ja tarkempi matkaohjelma:

Ryhmämatkatoimisto Resviaria OyHämeenkatu 5 A, 4. krs, 33100 TamperePuh. 03- 44 77 [email protected]

Vesilahden Liikenne KyMyllytie 58, 37370 NarvaPuh. 03–37 37 300 tai 040-716 [email protected]


Perinteisesti eri puolella Suomea las-kettiin sankarihaudoille ja Karjalaan jää-neiden muistomerkeille seppeleet talvi-sodan päättymispäivänä perjantaina13.3. klo 11.00. Siitä hetkestä on kulu-nut 69 vuotta. Syksyllä täyttyy seitse-mänkymmentä vuotta ensimmäisestäevakkoon lähdöstä ja ankarista talviso-dan taisteluista Suvannon rannoilla jamuualla itärajalla.

Itsenäisyys säilytettiin, mutta katke-rana karjalainen kansa muistaa ankaratrauhanehdot. Kotiseutu menetettiin jalähes 26000 kaatui kotimaatansa puo-lustaessa. Kaatuneista on tilastojenmukaan sakkolalaisia 49 henkilöä.

Me jälkisukupolvet olemme halun-neet kunnioittaa heitä, jotka ovat koti-konnuillaan taistelleet ja kaatuneet.Tarkoitan Keljan taistelua jouluna 1939.Tuolloin Erillinen Pataljoona 6 kaptee-ni Saarelaisen johdolla löi vihollisentakaisin Suvannon taakse tai paremmin-kin Suvantoon.

Nyt olemme saaneet luvan pystyttääsodan uhreille muistomerkin Runteen-mäen päälle pitkällisten neuvottelujenjälkeen. Toivon mukaan elokuun lop-pupuolella saamme paljastaa Pilvinie-men Eeron suunnitteleman graniittipaa-den yhdessä kaukolalaisten, räisäläläis-ten ja käkisalmelaisten kanssa.

Mukana ovat myös venäläiset viran-omaiset ja yhteistyökumppanimme sekäkotikuntiemme edustajat. Jos ja kun juh-la toteutuu, uskon useammankin tahonjärjestävän matkoja tilaisuuteen. Ensinon kuitenkin hoidettava käytännön to-teutus eli paasi paikalleen.

Kasarmila näytteli talvisodassa ja sitäennen suurta roolia itäisen kannaksenpuolustuksessa. Erillinen Pataljoonakuusi muodostettiin siellä, mutta sitäennen kasarmeilta poistui eversti Nur-men johtama Jääkäripataljoona 4 koh-

Maaliskuunkolmastoista

den rajaa. JP4 oli itsenäisyystaisteluis-sa kunnostautunut ja erilaisten vaihei-den jälkeen asettunut Kiviniemen Ka-sarmilaan kouluttaen Sakkolan ja mo-nen muunkin paikkakunnan miehiä nointuhat sotilasta vuosittain. Sotien jäl-keen kotiutui pataljoona Hämeeseen,Parolaan. Nimi muuttui Hämeen Jääkä-ripataljoonaksi ja viimeisten vaiheittenjälkeen Panssariprikaatin Hämeen pans-saripataljoonaksi vuodesta 2003.

Pataljoonan esikunnan yhteydessäon perinnehuone ja komentajan työ-huoneessa säilytetään jääkärilippua,jota kannetaan itsenäisyyspäivänä jamuissa tärkeissä tilanteissa paraatinkärjessä Suomen lipusta seuraavana.

Kasarmilaisista on perinnekillan toi-minnassa mukana esimerkiksi Uosukai-sen Airi. Hän järjesti meille tilaisuudenosallistua Hämeen Jääkärikillan perin-nepäivän tapaamiseen keskiviikkona 25.helmikuuta. Tapahtuma oli lämminhen-kinen ja koruton. MuseomestarimmeAntti Hynnä kuvasi ja sai taltioitavaamateriaalia Kasarmilaa ja Kiviniemeäkäsittelevään kirjahankkeeseen. OlinSoili-vaimon kanssa matkaseurana.

Lahjoitin kahvinjuonnin lomassaErP6:n uudistetun viirin perinnehuonee-seen ja kutsuin kiltaa tutustumaan Sak-kola-Museoon, joka kertoo omalta osal-taan pataljoonankin vaiheista.

ErP6:n uudistetun viirin luovutus perinnehuoneeseen.

Jääkärilippua kannetaan itsenäisyyspäivänä ja muissa tärkeissä tilanteissaparaatin kärjessä Suomen lipusta seuraavana.


Lempäälän Karjalaseuran tarinaillas-sa 18. maaliskuuta pääsimme todellisel-le kotiseuturetkelle Sakkolaan, kun sää-tiömme perustajajäsen Raaskan Yrjö jaelävä kotiseutukirja eli Kuupon Sirkkamuistelivat Sakkolaa ennen sotia ja so-tien aikana. Tarinoiden myötä innostui-vat muutkin läsnäolijat muisteluksiin.Sirkan runo Suvannon rannoilta koti-niemeltä Kekkilästä kruunasi illan.

Kevättalven aurinko näkyy säteile-vän pihalla, joten päätän turinoinnintoivotellen valoisaa, antoisaa kevättäkaikille. Varmaan tapaillaan karjalaistenjuhlilla Kuopiossa, kesäretkillä kannak-sella ja Pirkkalan Sakkola-juhlilla.

Hyvää pääsiäisen aikaa! Toivottelee

Hannu Viljonpoika Turkkinen

Julkaisu ”Taitoa tarvitaan – kutsumukselle uskollinen elämäntyö Käsityö-neuvos TYYNE-KERTTU VIRKKI 1907-2000” perustuu Tyyne-Kerttu Virkinsyntymän 100-vuotistapahtuman (2007) juhla- ja muistoseminaarien esitel-miin. Sakkolalaissyntyisen Tyyne-Kerttu Virkin merkitys käsityökulttuurinpuolesta puhujana ja esimerkin näyttäjänä Suomessa on ainutlaatuinen jaulottui sodanjälkeisestä jälleen-rakentamisen ajasta pitkälle lähes vuosisa-dan loppuun asti.

Elämäntyönsä hän teki paitsi suomalaisen ja karjalaisen käsityökulttuurinedistäjänä ja tallentajana, myös kansainvälisen käsityökulttuurin tunnetuksitekijänä Suomessa. Hänen vaikutuskanavanaan oli Omin käsin -lehti, jonkapitkäaikaisena päätoimittajana hän työskenteli 1944 - 1970. Hän perusti myössodanjälkeen koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n, jonka toimitusjohtajanaja mallisuunnittelijana hän toimi sen perustamisesta 1947 lähtien. Vokki Oy:nkutomotoiminta loppui 1967 ja se jatkoi käsityö- ja lahjatavaraliikkeenä 1990asti.

Tyyne-Kerttu Virkki perusti 1977 Virkki Käsityömuseon, joka toimii nykyi-sin Karjalatalolla. Julkaisu on myynnissä museossa hintaan 17 euroa ja 10euroa oppilaitoksille ja vastaaville, kirjastoille, kirjakaupoille.

Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkistä uusi kirja

Perinnehuoneesta löytyy tietoa myös Sakkolan Kasarmilasta. Kuvat: Antti Hynnä.


Karjalan-matkailua

pitäjissämme:Sakkola

Metsäpirttija Vuokselaesittäytyvät

Kiviniemen koski japaljon muuta nähtävääSakkolassa

Sakkolan pitäjän tunnetuin kohdelienee Kiviniemen koski ja senympäristön monet palvelut, joi-

den parissa viihtyvät niin suomalaisetkotiseutumatkaajat kuin venäläiset tu-ristit. Koskella kalastetaan ja melotaan.Kosken partaalla on ns. ”Sashan kaup-pa”. Muitakin kauppoja Kiviniemestälöytyy, apteekki sekä ravintoloita jakahviloita.

Hotelli Losevskajalle menevän tien-varrella on jäljellä raunioita entisestäMustosen konepajasta, jonka vaiheillakäytiin ankara taistelu talvisodan alku-puolella.

Majoittua voi nyt jo osin remontoi-tuun, useita rakennuksia käsittäväänLosevskaja-hotelliin kosken partaallaVuoksen upeiden maisemien äärellä.Uudempi mutta pienempi hotelliraken-nus Kiviniemessä on Dobri Los. Kivi-niemestä noin 3 kilometrin päässä Röyk-kylässä majoitusta tarjoaa huvilakyläGreen Village, josta voi myös vuokrataveneitä. Kiviniemen kosken eteläpuo-lella on uusi hotelli huoltoaseman lä-heisyydessä, vasta avattu.

Kiviniemessä sijaitsee myös rautatie-asema Pietari-Käkisalmi -radan varrel-la.

Kiviniemessä on aikanaan sijainnutmyös linnoitus, jonka jäänteille ovat tiet-tävästi jotkut päässeet patikoimalla.

Kiviniemen kupeessa on venäläinentsasouna Vuokselan tiehaaran ja Räisä-län tiehaaran välissä Viiksanlahdessa.

Kiviniemestä kohti kaakkoa, ja Rau-tua, mentäessä voi poiketa Sudenhän-tään, jossa Suvannon rannalla on hy-vätasoinen hotelli Datsha sekä vuok-rattavia hirsihuviloita. Vuoden 2008 lo-pussa siellä avattiin venäläisen yrittä-jän ja historiaharrastajan toimesta So-tamuseo, jossa sotavuosien tapahtumiaon esillä niin suomalaisen kuin venäläi-sen materiaalin kera. Museoon kuuluu

myös pätkä juoksuhautaa ja korsu.Sudenhännän hiekkainen uimaranta

sekä grillikatokset kutsuvat kesäisin.

Petäjärven kylään vievää tietä kattaasuuri portti, jonka alitse ajettua tien va-semmalla puolella tulijaa vastaanottaamelkoinen hökkelikylä. Se on kylässäsijaitsevien kerrostaloasukkaiden ”siir-tolapuutarha”, jossa on mm. perunakel-lareita ja pienkarjan suojia. Petäjärvelläsijaitsi aikaisemmin alueen suurin mai-toa tuottava sovhoosi.

Petäjärvelläkin on rautatieasema, jos-ta voi hypätä edellä mainittua väliä lii-kennöivään junaan. Asemalla on myöskauppa, ja muutama muukin puoti ky-lästä löytyy. Samoin Petrovskojen alu-een hallintorakennus, kunnantalo, jos-sa on myös kahvila ja majoitustilaa.

Petäjärven kylän keskellä on jääntei-tä vanhasta lentokentästä, jonka venä-läiset sinne olivat rakentaneet talviso-dan ja jatkosodan välisenä aikana. Kent-tä oli noin kilometrin pituinen nurmipel-to, jota suomalaiset ja saksalaiset jat-kosodassa hyödynsivät.

Petäjärven länsireunalla kulkee Saijan-joki, joka oli tunnettu mm. Pähkinäsaa-ren rauhan rajajokena.Saijanjoessa toi-mi aikanaan Sääksjärven sähkölaitos.

Petäjärven alueeseen kuuluu myösLännäjärvi, josta on tullut suosittuuima- ja leiripaikka.

Hovinkylässä, Petäjärven Hovijärvenlähimaastossa on Sakkola-Raudun lah-joitusmaatalonpoikien muistomerkki. Seon kunnostettu Hovinkylä-seuran toi-miessa hankkeen vetäjänä, ja muisto-merkki vihittiin 2001. Muistomerkillekulku on kuitenkin hankaloitunut ve-näläisen huvilanomistajan suljettuamerkille tehdyn kulkureitin. Asiaan onyritetty etsiä ratkaisua, esimerkiksi kier-totietä ns. Tirrin talon kautta.

Tällä paikalla sijaitsi Petäjärven emän-

Sakkolaa, Metsäpirttia ja Vuok-selaa esitellään seuraavilla sivuillaantamalla neuvoja nähtävyyksis-tä ja eri kyläkulmilla liikkumisesta.

Jätä tämä tietopaketti talteen jaota vaikkapa kesämatkallesi mu-kaan!

Sakkola-Raudun lahjoitusmaata-lonpoikien muistopatsas Hovinky-lässä on entisöity.


täkoulu. Lähistöllä Kasakkamäen pääl-lä on myös Hovinkylän kansakoulu,jonka lisäksi alkuperäisistä kouluista onpystyssä enää Haitermaan kansakou-lu.

Hovinkylässä on vanhan, venäläis-ten hovinherrojen ortodoksisen kirkonrauniot ja hautausmaa.

Suvannon eteläpuolisella rannalla si-jaitsee myös Lapinlahden kylä. Sen suu-rin ihmeteltävä on kylään noussut val-tava venäläishuvila: korkean aidan ta-kana on oikea kivilinna torneineen javallihautoineen. Hyvässä lykyssä ai-danraosta ehtii kurkistamaan rakennus-ta ennen kuin vartija tulee hätistämään.

Lapinlahteen poikkeavien suomalais-turistien tapana on ajaa korkealle ran-tatöyräälle, josta avautuu kauniit näky-vät Kajavasaareen ja edelleen Suvan-non yli Haparaisiin ja kohti Keljan kuu-luisia taistelupaikkoja. Lapinlahdessavähemmän kaunista katsottavaa ovatvanhat, hylätyt sovhoosin navettara-kennukset. Kylässä on myös pieni kaup-pa.

Riiskassa on ollut kesäkioski tien var-ressa Tuokonmäen kohdalla.

Lähdettäessä Kiviniemestä kohti luo-detta on siellä Kasarmila, jossa toimiJääkäri Pataljoona 4, ja josta ErillinenPataljoona 6 lähti talvisotaan. Alueellapitää nykyisin majaansa venäläinenvaruskunta ja siellä toimii myös paikal-linen sairaala.

Kun käännytään jatkamaan itään päinkohti Sakkolan kirkonkylää, jää Suvan-non rantamaisemiin Viiksanlahden kylä.Siellä toimi aikanaan radiumparantola jaurheiluopisto.

Haitermaan kohdalla on pitäjän kol-mas rautatieasema, ns. Sakkolan ase-ma. Haitermaassa on Pannusaaren tie-haaran tuntumassa tallella toinen kun-nan vanhoista suomalaisista kansa-kouluista.

Hieman pohjoisempana oleva Pannu-saaren kylä on parhaiten Sakkolan ky-listä säilynyt eli sielläkin kannattaa poi-keta. Pannusaaren kylän perälle onnoussut suuri datshakylä.

Jatkettaessa Haitermaasta kohti Kir-konkylää häämöttää tienvarressa Sak-kolan lentokenttä Suvannon pohjois-rannalla. Lentokenttä on laajentunuthuomattavasti niistä ajoista, kun Sak-kola kuului Suomeen.

Sakkolan Sipilänmäellä Suvannonrantamilla sijaitsee vanha kunnallisko-ti, joka nykyisin toimii lastenkotina. Sin-ne vierasryhmät, mm. Sakkola-Säätiönedustajat, vievät avustustarvikkeita lap-sille.

Sakkolan Kirkonkylässä ei enää olekirkkoa, joka tuhoutui jatkosodassa,jäljellä ovat vain kirkon rappuset. Ve-näläiset polttivat kirkon perääntyes-sään suomalaisjoukkojen edestä. Kir-kon ja sankarihauta-alueen paikalla onnykyisin muistolehto, jossa on vuon-na 1998 vihitty muistopatsas.

Kirkonkylään on muutama vuosi sit-ten rakennettu nykyasukkaiden tsa-souna.

Kirkonkylässä on myös Gromovonalueen hallintorakennus ja kauppa.

Sakkolan Valistustalo, joka toimi myössuojeluskuntatalona, on vielä pystys-sä. Se on kirkolta suoraan Karholansuuntaan lähtevän harjutien varressa.

Mentäessä Sipilänmäeltä kirkolle päineli noin puoli kilometriä ennen kirkonraunioita tien oikealla puolella on pap-pilan navetan raunioita.

Sakkolan uusi hautausmaa jää tienoikealle puolelle kirkolta Haparaistensuuntaan ajettaessa. Hautausmaa onvenäläisten käytössä. Vain yksi suoma-laisaikainen hautakivi on siellä jäljellä.

Lehtisenniemen rantaa venäläisetkäyttävät yleisenä uimarantana. Sinnepääsee vain taksilla, bussilla ei kannatayrittää perille.

Purpuan-Haparaisten-Keljan kylänä-kymät vastaanottavat matkaajan Kir-konkylän jälkeen. Haparaisissa asui ai-kanaan Tuntematon sotilas -kirjan AnttiRokan esikuva, Viljam Pylkäs. Hänentalonsa paikalla monet turistiryhmätRapamäellä edelleen pysähtyvät, vaik-ka muutama vuosi sitten venäläisetpurkivat rakennuksen.

”Haparaisten valinta” on pieni siner-tävä kauppapuoti, jonka sivuseinällemuutamat naapuripitäjä Pyhäjärven

matkalaiset ovat kiinnittäneet kyltin”Sakkolan Osuuskaupan Haparaistenmyymälä”. Tosin oikea Haparaistenosuuskauppa sijaitsi muutama satametriä nykykaupasta Keljaa kohti jat-kettaessa. Kaupan rakennus on vieläolemassa tien vasemmalla puolella.

Keljassa käytiin talvisodan jouluna1939 koko sodan kulkuun merkittävästivaikuttaneet torjuntataistelut. Vireilläon muistomerkin pystyttäminen KeljanRunteenmäelle. Suvannon pohjoisran-nan taistelupaikat kantavat nimeä ”Sa-tumetsä”. Alueelle on noussut komeitahirsihuviloita, venäläisten varakkaidenomistamia datsoja.

Haparaisissa sijaitsi myös Kekkilänkartano Rapamäeltä Suvannon rantaan.Sieltä ovat Kekkilän lannoitteet lähtöi-sin.

Keljasta jatkuu tie Vilakkalaan. Vilak-kalan kylässä ei ole jäljellä ainuttakaanrakennusta. Vanhat Heinälammen pel-lot ovat vettyneet ja olisivat varmastimonelle lintubongarille oiva tarkkailu-kohde.

Kohti Terenttilää, Taipaletta ja Laa-tokkaa menevä tie on ollut joskus bus-silla liikennöitävässä kunnossa, nykyi-sin kannattaa turvautua maastoautoon.Taipaleessa on kenttähautausmaa ja suo-malaisten pystyttämä Taipaleen risti.

Kaarnajoen patterille ei pääse kuinmaastoautolla. Samoin Järisevän patte-rille pääsee vain maastoautolla tai kä-vellen. Myös Kekkilässä ja Patoniemes-sä on jäljellä jäänteitä tykkikasemateis-ta.

Hannu J. PaukkuHannu Turkkinen

Marjo Ristilä-Toikka

Sankaripatsaan leijonat Sakkolankirkkotarhassa.


SakkolaSakkolan alueen pituus oli vajaat40 km, leveys noin 16 km ja pinta-ala ilman vesiä vähän yli 340 km2.Asukasluku 6493 (v. 1937)Kansakouluja 12Emäntäkoulu

Maa- ja metsätalousvaltainen pitä-jä, kuulu porsastuotannostaan.Käsityöläisyrittäjiä.Jonkin verran teollisuutta: sahoja,myllyjä, huopatehdas, tiilitehdas,turvepehkutehdas, punamultateh-das, konepaja.

Sakkolan kunta lakkautettiin31.12.1948.

1. Sakkolan kirkkotarha jasankarihauta-alue patsaineen,venäläisten rakentama tsasouna2. Sakkolan Uusi hautausmaa3. Pappila (navettaa vielä jäljellä)4. Valistustalo5. Uimaranta Lehtisenniemessä6. Keljan taistelupaikatKeljan Runteenmäeltä näköalaSuvannon yli Lapinlahteen7. Kekkilän kartano Haparaisissa,Kekinniemen tykkikasematti (30A)8. ”Antti Rokan” talonpaikka (ViljamPylkäs) Haparaisten Rapamäellä9. Lahjoitusmaatalonpoikienmuistomerkki,Petäjärven emäntäkoulun paikka10. Hovinkylän kansakoulu11. Petäjärven rautatieasema jakyläkauppa12. Sodan aikainen lentokenttäPetäjärvellä13. Lännäjärven uimaranta14. Kiviniemen kasarmi15. Kiviniemen koskiKauppaliikkeet16. Kiviniemen rautatieasema17. Kiviniemen vanhanlinnoituksen paikkaa18. Urheiluopisto ja myöhemminRadiumparantola Viiksanlahdessa19. Haitermaan kansakoulu20. Haitermaan (Sakkola) rautatieasema21. Sakkolan lentokenttä22. Sakkolan kunnalliskoti (nykyisinlastenkoti) Sipilänmäellä

23. Vilakkalan lamminiityt(nykyisin lintujärvi)24. Kaarnajoen patteriKoverojalla kruununpuistossa25. Saaprun tykkitie26. Lapinlahden näköalapaikka:Näköala Suvannolle Haparaisiin jaKeljaan sekä KajavasaariIso linnahuvila Lapinlahden keskustassa27. Sääksjärven sähkölaitosSaijanjoessa28. Pannusaaren kylä, parhaitenSakkolan kylistä säilynyt29. Ortodoksikirkko Viiksanlahdessa

30. Tykkikasematit:Kekinniemi 30A, Patoniemi 30B, Hovi-niemi 30C (Sakkolan hovin lähellä), Ki-viniemi 30 D, Järisevänniemi 30 ET. Taipaleen ristiK. Taipaleen kenttähautausmaa

31. Datsha hotelli Suenhännässä,sekä Sotamuseo32. Green Village Röykkylässä33. Uusi hotelli Kiviniemen kylässä34. Losevskajan hotelli KiviniemessäRavintoloita ja baareja hotellien yhtey-dessä sekä Kiviniemessä

Lapinlahteen on rakennettu valtava kivilinnan vallihautoineen kaikkineen.

Sakkolan kirkonkylän, Gromovon,keskustassa on kunnantalo ja sen ala-puolella koulu ja kulttuuritalo.

Sipilänmäellä on säilynyt vuonna1930 rakennettu kunnalliskoti, joka

nykyisin toimii lastenkotina.


Käkisalmi - Pietarin tieltä kään-nytään Sosnovoon eli Rautuun,jatketaan keskustan läpi suo-

raa eteenpäin 16 kilometriä ja ollaanMetsäpirtissä. Nykyinen Zaporoshkojealkaa muutaman kilometrin päässä Rau-dun keskustasta, tien vasemmalla puo-lella olevan kullatun, kahta kaurista esit-tävän patsaan kohdalta. Metsäpirttierotettiin Sakkolasta vuonna 1903 itse-näiseksi pitäjäksi.

Useat peltoaukeamat ovat edelleen-kin olemassa, kuten muun muassa Vas-kelassa, lietteen alueella, Viisjoen ky-lässä, Saaroisissa, Joentaan kylässä.Pensastot ja rämettyneet metsät ovatpaikoitelleen täysin umpeen kasvanei-ta viidakoita. Kotipaikkaa etsivän kan-nattaa varustautua topografikartalla jaselvittää jo etukäteen entisten tilustensijaintia, ettei tule pettymystä. Vuoden1939 asutuskartta auttaa alkuun. Han-kittavissa Kirvesmäkikerholta.

Vorken rannassa Laatokan avara sel-kä on maisema, joka täytyy nähdä.

Raaju - UdolzovoNoin 10 km Raudun keskustasta er-

kanee mäen alla vasemmalle päällystet-ty tie Raajun kylään, joka ennen oliensimmäinen Metsäpirtin kylä. Sinneon tien molemmin puolin rakennettuhienoja datsoja. Kauempana oikeallapuolella, Suvanto-järven rannalla on ka-lanviljelyslaitos ja -savustamo. Henki-löautolla on onnistuttu jatkamaan ainaSakkolan puolelle Riiskan kautta Lapin-lahteen, mutta linja-autolla ei kannatayrittää.

Vaskela - LugovojeRaajun tienhaaran jälkeen ollaan het-

ken aikaa entisessä Raudussa, jolla olipalanen Suvannon rantaa. Seuraavak-si haarautuu oikealle tie Vaskelan ky-lään eli Lugovojeen. Entisen kylän pai-kalla, mäellä on nytkin tiivis asutus.Vaskela oli siitä harvinainen kylä, ettäkaikki asukkaat kuuluivat ortodoksi-seen Vaski-sukuun. Kylän tunnetuinasukas oli Larin Paraske, joka tuli Inke-

Metsäpirtti – Zaporoshkojeristä miniäksi. Hänen kotinsa oli ensim-mäisten oikealla puolella olevien talo-jen lähellä. Äitinsä puolelta hän oli Sak-kolan Komosia. Suomen Kansan Van-hoissa Runoissa on kokonainen nidehäneltä tallennettuja runoja.

Vaskelan kohdalla, toisella puolellatietä on näkemisen arvoinenVaskelankoski. Rantatöydäällä on toiminut aikaajoin kalastuspaikkoja ja -välineitävuokraava yritys. Kosken toinen rantaon Terenttilän Koukunniemeä.

Metsäpirtin keskustaVasemmalla puolella tietä alkavat liet-

teen pellot, entisen Suvanto järven poh-ja. Saavutaan Metsäpirtin keskustaan,entiseen Koselan kylään. Vähän ennenT-risteystä lähtee talojen välistä tie liet-teen aukean läpi Taipaleen joelle. Joenyli on päässyt maatalouslossilla, tosinei joka kesä. Lossi kantaa pikkubussin.Tie joen toisella rannalla, Terenttiläs-sä, on huono.

T-risteyksessä käännytään vasem-malle. Tien vasemmalla puolella sijait-see entisen apteekin paikalla kunnan-talo, jonka seinällä liehuu valtakunnanlippu. Ylitetään Viisjoki . Ensimmäinentalo vasemmalla on asemasodan aika-na rakennettu Tuohiojan talo. Oikeallarantatöyräässä ja joessa on vielä jään-teitä Myöhäsen myllystä ja sähkölai-toksesta. Edessä oikealla on Kulttuuri-talo, jonka alakerrassa on kauppoja japostitoimisto. Vieressä pieniä kauppo-ja ja aukio, jonka reunalle on suunnitel-tu rakennettavaksi kahvila. Vasemmal-la talojen takana avutuu laaja lietteenalue.

Taipaleen joki - BurnijaVuonna 1818 talonpojat kyllästyivät

kevättulviin ja kaivoivat Suvanto-jär-velle pienen laskuojan Laatokkaan. Vesiotti vallan ja järven vedet tyhjenivätlaajalta alalta Laatokkaan. Lietteen kes-kellä virtaa Taipaleen joki, jonka toi-sella rannalla ovat Terenttilän ja Tai-paleen eli Solovjevon kylät. Taipaleen

joen pohjoisranta oli talvisodassa mer-kittävä taistelupaikka. Sinne pääseeKiviniemen kautta. Muutama kilometriSakkolan kirkon paikan jälkeen tie muut-tuu erittäin huonokuntoiseksi. Kulke-minen onnistuu parhaiten maasturilla.

Hyvällä onnella saattaa Taipaleenjoen lossipaikan rannassa sijaitsevas-ta venekerhosta saada järjestettyä kul-jetuksen vuolaan virran yli Terentti-lään.

Kun jatketaan Kulttuuritalon ohi suo-raa noin 10 km hyvää, päällystettyä tie-tä, tullaan hienon mäntymetsän läpi Tai-paleen joen yli kulkeneen lossin paikal-le. Nykyiset kesäasukkaat pitävät ran-taan johtavan portin usein lukossa.

LaatokkaKulttuuritalon jälkeen muutaman sa-

dan metrin päästä lähtee luontoa esit-televän kyltin kohdalta tie oikealle koh-ti Laatokkaa, Vorken rantaan. Talojenja metsätaipaleen jälkeen käännytäänennen puomia oikealle. Puomin, joka eiole aina alhaalla. Tie jatkuu suoraa”metsästysmaja” Gloheen, johon voimatkatoimiston kautta varata yöpymi-sen. Tie rantaan on päällystetty, muttakapea. Vorken ranta on myös nykyis-ten asukkaiden suosima paikka. Hiek-karanta on pitkälle hyvin matala.

Kohti etelääKun keskustan T-risteyksestä kään-

nytään oikealle, niin pian näkyvät talo-jen takaa vasemmalla edelleenkin käy-tössä olevat entisen karjasovhoosinnavetat ja tien vieressä oleva varikko-alue.

Suoraa edessä on vuonna 1936 pys-tytetty lahjoitusmaatalonpoikienmuistomerkki, johon kiinnitetyn re-liefin on suunnitellut Aarno Karimo.Patsas kunnostettiin ja vihittiin uudes-taan käyttöön vuonna 2002. Muisto-merkin takana oli ennen kirkkotarha.Vuonna 1792 paikalle rakennettiin risti-kirkko. Uusi kirkko rakennettiin 1841. Se


remontoitiin vielä 1900-luvulla. Kirkko-tarha on ollut nykyisten asukkaidenhautausmaana.

Muistomerkiltä oikealle lähtee entinenkauppatie kohti vanhaa rajaa ja Pieta-ria. Muutaman sadan metrin päässävasemmalla puolella on vuonna 1895käyttöön otettu hautausmaa, jonkanurkkaukseen on pystytetty patsaatsinne haudatuille sekä sankarivainajil-le. Vanhoista haudoista on vain vähänjäänteitä.

Hatakanmäki- OtradnajaMuutama kilometri tietä eteenpäin

mentäessä tullaan Hatakanmäelle, jol-la on pitäjän korkein kohta, ainakin 85metriä merenpinnasta. Mäen ylärintees-sä on hankalasti kiivettävä ”näkötor-ni”. Mäeltä on hieno näköala Raudunsuuntaan ja Laatokalle.

Paukunmäki - DenisovJatkettaessa kohti vanhaa rajaa tien

kunto huononee. Kuivalla kelillä onmahdollista jatkaa aina Raudun Sirkiän-saarelle sekä tässä kohtaa valtakunnan

rajana toimineelle Viisjoelle, mutta eisuositella. Hatakanmäen jälkeen eroaavasemmalle etuviistoon soratie Pau-kunmäelle. Kylä on nykyäänkin asut-tu, mutta palveluja ei ole. Linja-autonkääntymispaikasta vähän matkaa oike-alle johtaa vasemmalle tie jyrkkää mä-keä alas Viisjoen (Vjun) rantaan. Joenyli ei ole siltaa. Vastarannalla on jäljelläpieni suomalainen talo. Maisema onhieno ja kasvullisuus rehevää.

Kylän keskustasta vastakkaiseensuuntaan johtaa toinen tie alas entisenMalatsun sillan paikalle. Täälläkään eiole siltaa jäljellä.

Kartan muokkaus: Pauli Kruhse.


“

Viisjoki – PjatirezeSaaroinen – Tappari

Lahjoitusmaatalonpoikien muisto-merkin ohi vasemmalle johtaa tie Viis-joen ja Saaroisten kautta Tappariin.Viisjoen kylään asti tie on päällystet-tyä ja ajokelpoista. Sen jälkeen alkaaseikkailu.

Ennen Viisjoen siltaa, sen vasemmal-ta puolelta ovat venäläiset arkeologitlöytäneet kivikautisen asumuksen pai-naumia. Tien varrella oikealla, jonkinmatkan päässä, on venäläinen muisto-merkki. Viisjoen kylässä on kaksi kaup-paa. Vesitornin jälkeen oikealle johtaakulkukelpoinen soratie Harjukylänkautta Joentaan kylään. Tien varrellaon ainakin kolme vanhaa suomalaistataloa. Talvisodan alkaessa pyrittiin polt-tamaan kaikki pitäjän talot. Tehtävä jäikuitenkin kesken. Pitäjästä on tunnis-tettu yhteensä 13 suomalaisperäistärakennusta.

Vesitornista vasempaan johtaa Lää-väkylään tie, joka yhtyy Saunasaareenmenevään tiehen. Suoraa eteenpäinmentäessä tullaan Saaroisten peltoau-kealle ja tie huononee merkittävästi.Saunasaaren tiehaaraan asti bussillakyllä pääsee, jos kuljettaja on taitava.Tienvarteen on rakennettu useita dat-soja.

Saunasaaren tiehaarassa on tienviit-ta vasemmalle, aallonmurtajalle. Tie onhuonoa, mutta henkilöautolla pääseeLaatokan rantaan. Aallonmurtajalle jat-kettaessa on pari pahaa lätäkköä, jotkamaastoauto kyllä läpäisee. Suomalaisetrakensivat 618 metriä pitkän aallonmur-tajan 1930-luvulla. Venäläiset ovat pys-tyttäneet sen päähän loiston.

Saaroisista Tappariin johtava tie onhuono ja kulkemiseen tarvitaan maas-toauto. Vanhan valtakunnan rajan koh-dalla on puomi, jota pitemmälle ei au-tolla päästetä.

Terenttilä - TaipaleTerenttilän ja Taipaleen kyliin pääs-

tään Kiviniemen kautta, Sakkolan kir-kon paikan ohi johtavaa tietä. Keljanjälkeen tie huononee ja Terentilästä

eteenpäin se on todella huonokulkui-nen. Maasturilla kyllä onnistuu. Talvi-sodan taistelupaikoille ja rintamalinjal-le on vaikea osata ilman tietävää opas-ta. Lähempänä Taipaleen kylää on ai-van tien varressa joen törmässä räjäy-tettyjä bunkkereita. Niiden kohdaltavasemmalla kankaalla noin kilometrinpäässä on 1700-luvun lopulla ainakinrakenteilla olleen maalinnan vallihauta.

Ilmi Pesonen

MetsäpirttiAsukasluku 1939: 4882 asukastaPinta-ala: 187 neliökilometriäPeltoala: noin 6800 ha elin. 32 % pinta-alastaKalastus merkittävä elinkeino sekäLaatokalla että Taipaleen koskissaSähkölaitos, mylly, saha Koselas-saViljan, sokerijuurikkaan, porsaiden,lohen, siian, nieriäisen ym. kalojenvientiä Viipuriin, Helsinkiin ja jopaTukholmaan asti.www.metsapirtti.net

Saaroisten aallonmurtaja.

Kulttuuritalo entisessä Koselassa.


Vuokselaa kuvina

Hyytiän talo Joentaan kylään menevän tienvarressa.

Vaskelan koski,toisella rannalla Koukunniemi.

Oravaniemessä olevan Ilmarisen betonilohka-reet ovat jyhkeää tekoavielä paloinakin.

Kuninkaanristissä on vielä olemassa tien ojassa MarttiAhtisaaren äidin kotipaikasta tallella kaivo.

Romaskin kunnantaloKuninkaanristin kylässä.

Sankarivainajien muistomerkkiPikku-Vuoksen rannalla

kirkkomäellä.

Noisniemen lossinpaikan jäänteitä Räihärannan puolellaPikku-Vuoksen rannalla. Taustarannalla on Noisniemenrantaa.


Vuokselan kunnallinen toimintaalkoi 1.1.1917 ja nimensä pitäjäon saanut Vuoksen virrasta.

Vuokselan korkeimmilta kohdilta näkyijoka suuntaan Vuoksen sinisenä välkeh-tivä vesi. Yleinen sanonta kuuluikin;”Aamulla aurinko nousee Vuoksen ta-kaa ja illalla se laskee Vuoksen taakse”.

Pitäjän ohi lännessä virtaa jopa kol-me kilometriä leveä Iso-Vuoksi, jokakääntyy Vuokselan eteläkärkenä olevanNoisniemen kohdalla jyrkästi taakse-päin jatkaen matkaa Pikku-Vuoksenakohti Käkisalmea ja Laatokkaa. Vedenpinnankorkeus Pikku-Vuoksessa onlaskenut ja virtaus hidastunut. Päävir-tana Iso-Vuoksi jatkaa kulkuaan eteen-päin Kiviniemen kosken, Suvannon jaTaipaleenjoen kautta Laatokkaan.

Kunnallinen toiminta Vuokselassapäättyi sisäasiainministeriön päätök-sellä 30.9.1948.

Vuokselan kunta:Pinta-ala 135,9 km2

Viljelysala n. 4.150 haAsukasluku 3.047 hlöä (v. 1936)Kansakouluja 8Voimakas maatalous- jakotiteollisuuspitäjä

VuokselannähtävyydetEntisajan rajalinjat:

Historiallinen Pähkinäsaaren v. 1323rajalinja (1) kulkee Vuokselan kautta.Rajakivenä oleva mahtava Päiväkivi (25)sijaitsee maalla muutaman kymmenenmetrin päässä Isosta Vuoksesta. Aika-naan kivi on sijainnut vedessä. Rajalin-ja on kulkenut pohjoiseen Pikku-Vuok-seen ja siitä edelleen eteenpäin. Pikku-Vuoksessa on myös ennen Lammasnie-meä Venäjänsaari (19), josta on löydet-ty muinaislinnan hirsilinnoituksen jään-teitä. Toinen todennäköinen rajakivi,Uunikivi (9), sijaitsee Uunikivenluodol-la Kuninkaanristin Petäjäniemen koh-dalla Pikku-Vuoksessa. Käynti kivelletapahtuu Hirvisaaren puolelta.

Vuoksela – pitäjä Vuoksen syleilyssäVuokselan Noisniemen kylä (27) tun-

nettiin jo 1300-luvulla vanhana kaup-papaikkana. Noisniemi tunnetaan myösNovgorodin ja Ruotsin aikaisten rajan-käyntien neuvottelupaikkana.

Kannakselle rakennettiin 1920-luvul-la pääpuolustuslinja Suomenlahden jaLaatokan väliselle alueelle. ”Enckellinlinjan” puolustuskeskuksina Vuokse-lassa olivat Noisniemi ja Lauttaniemi(=Oravaniemi). Noisniemessä oli yksikonekiväärikorsu ja yksi tykkikorsu (ni-meltään Väinämöinen, 28) ja Oravanie-messä kaksi konekiväärikorsua ja yksitykkikorsu (Ilmarinen, 23).

Sodan jälkeen puolustusasemat ontuhottu ja jäänteet ovat vielä nähtävil-lä maastossa.

Kirkko ja hautausmaatArkkitehti Ilmari Launiksen suunnit-

telema Vuokselan kirkko (17) valmistuiv. 1929 ja on yhä edelleenkin pystyssäristi tornin huipulla. Kirkko on huonos-sa kunnossa ja sijaitsee lukitun ja aida-tun alueen sisäpuolella.

Vuokselapuistossa, joka sijaitsee kirk-komäellä, on v. 1995 paljastettu sanka-rivainajien muistomerkki. Lammasnie-men hautausmaa sijaitsee vähän ennenkirkkoa ja siellä on vapaussodan uu-delleen v. 1995 paljastettu muistomerk-ki, josta puuttuu paloja alkuperäisestämuistomerkistä. Hautausmaa-alueistaon tehty 25-vuotinen hallintasopimusRomaskin kunnan ja Vuoksela-Seurary:n kesken.

Uudenkylän rukoushuone (31) paloitalvisodan loppuvaiheissa ja perustuk-set ovat nähtävillä. Rukoushuoneenkellot saatiin pelastettua ja ne upotet-tiin tuolloin Vuokseen piiloon. Alueellakasvaa tänä päivänä reheväkasvuinenseitsemän vuosikymmentä vanha met-sikkö.

KoulutVuokselassa oli 8 koulua eri kylissä

eli Räihärannassa, Kuninkaanristissä,Hirvisaaressa, Alholassa, Uudessaky-lässä (kaksi koulua), Päiväkivessä jaNoisniemessä. Noisniemen ja Kunin-kaaristin koulurakennukset ovat pys-

tyssä ja Uudessakylässä sijaitsevanVuokselan koulun tiilinen nurkkaosa onolemassa nykyisen kyläkaupan takana.

Luonnonkauniitkultturimaisemat

Jovisaari ja Jovinlahti (18) ovat luon-nonkauniita maisemia. Jovisaarta kut-suttiin aikanaan”Vuokselan Punkahar-juksi”. Jovisaaren päästä oli lauttayh-teys Ristiniemeen eli maantieyhteys oliVirkkilästä kirkolle, Kuninkaanristiin/Kontulaan ja yhä edelleen sieltä Sak-kolan Kiviniemeen.

Noisniemen alueella (27) sijaitseeKalmoinmäki, joka on ollut todennäköi-sesti ortodoksien hautapaikka sieltälöytyneiden jäännösten ja työkalujenja korujen perusteella. Noisniemessäsijaitsi pitäjän suurin tila, Noisniemenhovi eli Kalmolan kartano. Rakennus-ten paikat ovat havaittavissa. Noisnie-men rantaviivaa Ison-Vuoksen puolel-la on silmänkantamattomiin ja yleisestipuhuttiin ”Vuokselan Rivierasta”.

Vaikka losseja ei enää ole käytössä,niin lossirantojen kauniit maisemat ovathyvin kuvauksellisia. Lepohetket ja ret-kieväiden nauttiminen entisillä lautta-rannoilla luovat tunnelmaa.

Matkustaminenkylästä kylään

Nykyään automatkailua ajatellen tie-yhteys Vuokselaan tapahtuu Sakkola-Käkisalmi tieltä käsin Viiksanlahdenkohdalta. Kiviniemestä Käkisalmeenjohtavaa tietä matkataan neljä kilomet-riä Viiksanlahteen, josta asfaltoitu tiekääntyy vasemmalle. Kasarmilan harjoi-tuskenttäalue jää oikealle ja Tikansaa-ren kylän jälkeen saavutaan Vuokselanpitäjärajalle.Räihäranta

Metsätaipaleen jälkeen saavutaanRäihärannan kylään (3, 4 ja 5), jonneViiksanlahdesta on n. 5 km. Entisestäasutuksesta ei ole montaakaan taloajäljellä. Joitain uusia taloja on tullut ti-lalle tien oikealle puolelle. Vasemmallapeltoalueen ja Pikku-Vuoksen väliselle


alueelle on rakenteilla loma-asutusta.Räihärannasta lähtee tie vasemmalle

Noisniemen lossille (5). Rannassa onjäljellä entisen lossin jäänteitä ja vasta-rannalla vastaavasti Noisniemen puo-len rantalaiturin osia.

Lossirannasta avautuu molempiinsuuntiin kuvauksellisen kauniit Pikku-Vuoksen maisemat. Lossirannan lähei-syydessä on sodan jälkeisen entisensotilasalueen rakennusten rumia jään-teitä vielä nähtävillä.Kontula

Peltoalueella sijaitsee sekä entisiäettä uusia rakennettuja taloja. Vasem-malla sijaitsevan Viktor Tiinuksen na-vetan perustuksille on rakennettu pien-teollisuusrakennus. Vastakkaisella puo-lella likimain sijaitsi Sakkolan Osuus-kaupan Ruununvallan myymäläraken-nus. Vasemmalle lähtevä tie (6) vie Ris-tiniemen lossirantaan (7), josta matkajatkui aikanaan Jovinsaaren (18) kauttaVuokselan kirkolle (17).

Kontulan peltoalueen takana näkyyKuninkaanristin kylän taajama (8).Kuninkaanristi

Kylässä on säilynyt entisiä rakennuk-sia, sekä venäläisten rakentamia kerros-taloja ja lomarakennuksia. Keskustas-sa (8) mäen korkeimmalla kohdalla va-semmalla sijaitsee Romaskin kuntakes-kus entisessä Pekka Karosen keltaises-sa talossa. Kylätaajamasta löytyy pos-titoimisto ja muutama pikkumyymälä.Keskustassa käydään kauppaa myöstoritapahtumana. Noin sata metriä en-nen nykyistä postitoimistoa toisellapuolen tietä ojassa on betonirenkaillavarustetun kaivon jäänteet. Kyseessäon presidentti Martti Ahtisaaren äidinTyyne Karosen kodin pihapiiri ja sielläollut kaivo.

Kylän vasemmalta reunalta löytyyentisen sovhoosin rakennuksia, joissanykyään viljellään lihotussikoja. Oikeal-la puolella pellolla on keskeneräinenkorkea betoninen rakennelma, josta pititulla aiemmin toimineen karjatilan kes-kus. Rakennus jäi keskeneräiseksi, kunkarjan kasvattaminen päättyi. Vasem-malta Pikku-Vuoksen takaa tarkkaavai-nen näkee vastarannalta Vuokselan kir-kon kellotornin (17). Mäen jälkeen avau-tuu suora noin kolme kilometriä pitkätieosuus ja vasemmalla pellolla on ti-heä lomarakennusryhmittymä. Samoin

rantaan on ilmestynyt jyhkeän raja-ai-dan ympäröimä korkeatasoinen loma-mökkialue. Pikku-Vuoksesta Hirvisaa-ren eteläkärjen kohdalta erkanee n. 8 kmpitkä Sammutselkä -niminen lahti ja oi-kealle Pikku-Vuoksen virta (30) jatkaamatkaa kohti Torhonjärveä. Asfaltoitutieosuus päättyy Siiransillan jälkeen.Siiransilta (10) on venäläisten sodanjälkeen rakentama ja sillalta näkyy oi-kealla puolella suomalaisten sotilaidentalvisodan aikana rakentaman sillanjäänteet. Molemmin puolin vesistöä si-jaitsee venäläisiä lomakylärakennelmia.Hirvisaari

Kuoppainen soratie jatkuu Hirvisaa-reen, jossa ei ole yhtään rakennusta jäl-jellä. Tien kääntyessä jyrkästi etelään,oikealle lähtee kulkukelvoton tie (11),entiseen kylätaajamaan. Sieltä eteen-päin aikanaan päästiin VuoksenrannanOravankytöön. Päätietä kulkien eteen-päin edetään kohti Sikosaarta. Oikeallepuolelle on ilmestynyt muutama asuin-rakennus ja uusi tsasouna. SaavutaanLiuhaniemen ranta-alueelle ja entinenlossipaikka (12) jää venäläisten uuteenpaikkaan rakentaman sillan oikeallepuolelle. Sillalta on kauniit maisematmolempiin suuntiin Sammutselkä-nimi-selle lahdelle. Uunikivenluodolle, jos-sa sijaitsee rauhankivi Uunikivi (9) ta-pahtuu käynti ennen Liuhanimen siltaakulkemalla tiestä vasemmalle huono-kuntoista polkua pitkin n. 1 km ja siitämuutama satametriä kahlaten Uuniki-venluodolle. Maastosta kiven löytämi-nen on hankalaa. Matka jatkuu päätie-tä pitkin eteenpäin ja puolen kilometrinpäästä sillan jälkeen oikealle lähtee tieAlholan kylään. Matka loppuu lyhyeen,kun vastaan tulee lukollinen puomi es-täen matkanteon eteenpäin. Varsinais-ta päätietä eteenpäin mennessä n. puo-len kilometrin päästä oikealle Alholaanlähtee entinen kärrypolku (13), jota pit-kin pääsee kävellen Alholan kylän al-kupäähän. Kulku tapahtuu metsän läpija eksymisen vaara on suuri. Kylän onautioitunut ja jäljellä on vain entistenrakennusten perustuksia nähtävillä.Alholan kansakoulun rauniot löytyvättien oikealta puolelta mäestä.Uusikylä

Noin 3 kilometriä Liuhaniemen sillal-ta eteenpäin saavutaan Pulkkilan tien-risteykseen. Vasemmalle tie johtaa Virk-

kilään (15), edelleen Vuokselan kirkolle(16) , Oravaniemeen (22), Päiväkiveen(20) ja Noisniemeen (26). Oikealle tiejohtaa Uuteenkylään (14), Äyräpäänkuntarajalle, jonne matkaa on noin 9 km.Vastaan tulee tienristeys, josta oikeallemenevä huonokuntoinen tie vie Räisä-lään (36) ja vasemmalle tie johtaa Vuo-salmen kylään (32) ja Vuosalmen lossi-rantaan (33).

Uudessakylässä on entisajan talojajoitain jäljellä ja uusiakin on rakennet-tu. Entisen sovhoosin rakennukset tällähetkellä ovat käyttämättöminä. Uuden-kylän rukoushuoneen (31) perustuski-vet löytyvät metsikön rinteestä noin150 metrin päästä kylätiestä. Matkaatähän on noin 4 km Pulkkilan risteyk-sestä. Kyläkauppa sijaitsee tien oikeal-la puolella ja kaupan takana on nähtä-villä Vuokselan kansakoulun tiilinennurkkaus. Linja-autolla pääsee nykyi-sellään tähän asti.

Vielä muutama vuosi sitten päästiintäältä eteenpäin paikallistaksilla Vuosal-melle Ison-Vuoksen rantaan ja sieltäedelleen Kaskiselän suuntaan. Nykyi-sellään teiden kunto sinne on läheskulkukelvoton. Vuosalmen lossin jäl-keen tie haarautuu oikealle (35) Heinjo-elle ja edelleen Viipuriin. Vasemmallemenevä tie (34) johtaa Äyräpään kirkolleja Pölläkkälään.Meno Virkkilään jaVuokselan kirkolle

Virkkilään ja kirkolle menevä tie Leh-tolan risteyksestä eteenpäin oli v. 2008kunnostettu ja kulku kuivana aikanaonnistui jopa linja-autolla. Risteykses-tä noin 300 metrin päässä vasemmallanäkyy Helena Virkin, mallitalon raken-nusten perustuskiviä. Virkkilän kyläau-keama peltoineen ilman yhtään raken-nusta avautuu noin runsaan kilometrinpäässä risteyksestä. Etäisyys risteyk-sestä Oravaniemeen (22) lähtevälle tiel-le on vajaa 2 km ja siitä 0,3 km eteen-päin on risteys, josta vasemmalle pää-see Vuokselan kirkolle (16) ja suoraanPäiväkiven kylään (20) ja edelleen Nois-niemeen (26), jonne matkaa on runsaat5 km.

Kirkon alueella sijaitsee Vuokselankirkko sankarihauta-alue eli Vuoksela-puisto (17), ja Lammasniemen hautaus-maa-alue jossa on vapaussodan muis-tomerkki.


OravaniemiVirkkilän kyläaukeamalta matkaa Ora-

vaniemen lossirantaan on matkaa 5,5km. Tie (22) on huonokuntoinen. 700metriä ennen lossirantaa oikealla puo-lella sijaitsee ns. Mannerheimlinjaankuuluva linnake nimeltään Ilmarinen(23), joka oli suomalaisten käytössä tal-vi- ja jatkosodan aikana. Se käsitti yh-den tykkikorsun ja kaksi konekivääri-korsua. Betoninen bunkkerirakennelmaon sodan jälkeen räjäytetty. Oravanie-men ranta-alueella on nähtävissä so-danaikaisia juoksuhautoja. Vajaa kilo-metri ennen rantaa vasemmalla puolel-la on nähtävissä panssarivaunujen es-tekivistä aikanaan tehty lohkarerivistö.Oravaniemessä (24) oli lossi aikanaanja sillä päästiin yli Ison Vuoksen Valk-järven suuntaan.Päiväkivi

Kirkolle menevästä risteyksestä Päi-väkiven kylän suuntaan (20) mentäes-sä vasemmalla peltoalueen takaisessametsiköstä löytyy Virkkilän nuorisoseu-ran (21) perustukset. Risteyksestä 0,6km päässä metsäalueella tien oikeallapuolella on Päiväkiven koulurakennuk-sen kivijalka sekä koulualueen kiviaitatien varressa. Muutama sata metriäeteenpäin sijaitsee varsinainen kyläpeltoineen ja metsäsaarekkeineen. Sieltälöytyy vain entisten talojen hyvin säi-lyneitä kivijalkoja puutarhoineen. Tienvasemmalta puolelta näkyy Sakari Lis-kin perikunnan 1920-luvulla rakennetunnavettarakennuksen betoninen nurkka-pilari. Siihen on maalattuna teksti ”Päi-väkivi, Liski 1400–1944”, jona aikanaLiskin suku on siellä asunut.

Kirkon risteyksestä n. 3,5 km jälkeenoikealla olevan peltoalueella olevantienmutkan jälkeen pellon reunassa onpuinen pylväs opasteena v. 1323 rau-hankivelle Päiväkivelle. Tästä pitää kä-vellä oikealla olevan pellonreunaa pit-kin eteläisimpään kulmaan ja siitä suo-raan rantametsikön poikki kohti Vuok-sen rantaa. Matkaa tieltä rauhankivelleon 800 metriä. Itse Päiväkivi (25) on ran-taviivasta noin 40 metrin päässä. Kivenvieressä on venäläisten laittama beto-ninen nimilaatta.Noisniemi

Noisniemeen on matkaa n. 6 km kir-kon risteyksestä Päiväkiven kautta tie-tä pitkin (26) eteenpäin. Noisniemessä

on olemassa entinen kansakoulu, jokaon toiminut pioneerileirinä. Vasemmal-le menevä tie johtaa Noisniemen lossi-rantaan. Oikealle menevä tie päättyyniemen itäpäähän, joka on asumaton jaluonnonkaunis paikka.

Lähellä niemen päätä oikealla Ison-Vuoksen puolella on Mannerheimlin-jaan kuuluva linnake nimeltään Väinä-möinen (28), joka oli suomalaisten käy-tössä talvi- ja jatkosodan aikana. Sekäsitti yhden tykkikorsun, jossa oli neljätykkiä. Linnake kesti sodan myrskyt,mutta sodan jälkeen se on venäläistentoimesta tuhottu. Korsun betonilohka-reet ovat jäljellä.

Noisniemen hovin entisiä rakennuk-sia (27) ei ole jäljellä ja laajat viljelyalu-eet ovat muistona menneestä.

LoppuyhteenvetoAikanaan Vuokselan kulkuyhteyksi-

nä toimi viisi eri lossia, joita ei tänä päi-vänä enää ole yhtään käytössä. Autol-la pääsee tänä päivänä Vuokselaan tie-tä pitkin Sakkolan Kiviniemestä Kasar-milan kautta Räihärantaan, Kuninkaan-ristiin ja sieltä yhä eteenpäin Vuokse-lan muihin kyliin. Teiden kunto huono-nee vuosi vuodelta ja autolla kulku eionnistu Hirvisaareen, Päiväkiven kaut-ta Noisniemeen, Virkkilästä Oravanie-meen, eikä Uudenkylän keskustastaeteenpäin Vuosalmelle. Kirkolle menoLammasniemeen onnistui Virkkilästälinja-autolla vuonna 2008.

Tämä tekstiseloste, Vuokselan 1-36numeroitu kartta ja numeroiden selitteetovat kokonaisuus. Tässä muodossa seon ensimmäinen versio. Lisätietoja, tar-kennuksia, oikaisuja ja kehittämiside-oita otan mielelläni vastaan.

Taisto [email protected]

p. 0400 - 576722

Tarkennuksia ja täydentäviä tietojalöytyy eri lähteistä lisää mm;- Vuoksela-Seura ry:n tuotteet mm.

* Vuoksela-kirja* Vuokselan kylät ja asukkaat* Vuokselan paikannimistö(uusinnan alla)* Vuoksela video (DVD tulossa)

- Karjalan Kannas 1938 näköispainoskartta- Kannaksen alueelta on tehty monenlaisiakarttoja nykyhetken olosuhteista.

Karttanumerot ja selitteet1. Pähkinäsaaren rauhan raja v. 1323Vuokselan kohdalla2. Tie Vuokselasta Kiviniemeen3. Räihärantaa; Myllynotko, Garde-meisterin mylly käytti vesivoimaa4. Räihärantaa; Tie Pikku-Vuoksen pal-teille (Ruunat, Tukiat mm.)5. Räihärantaa; Tie Noisniemen lossilleja kansakoululle6. Kontulan kylä; Tie Ristiniemen los-sille, Ristiniemen koululle7. Ristiniemen lossi ja vastarannalla Jo-visaari8. Kuninkaanristin kylää;Romaskin kunnan hallinto toimii PekkaKarosen v. 1938 valmistuneessa talos-sa, nyk. Kulttuuritalo, posti, ruokakaup-pa, toritoimintaa, datsoja, kalakasva-tusta Pikku-Vuoksessa9. Pähkinäsaaren rauhan v. 1323 raja-pyykki, UUNIKIVI10. Siiransilta - uusi venäläisten rakentama silta- pohjoispuolelle talvisodan aikana suo-malaiset joukot rakensivat sillan (tuki-tolppien päät näkyvillä)11. Tie Hirvisaareen ja edelleen Vuok-senrannan Oravankytöön12. Liuhaniemen lossi13. Kärrypolku Alholaan14. Tie Uuteenkylään15. Tie Virkkilään16. Tie Vuokselan kirkolle17. Vuokselan kirkko, sankari- ja vapa-ussodan muistomerkit, hautausmaasekä pappila18. Jovisaari ja Jovilahti (tie kulki Jovi-saaren päähän Ristiniemen lossille)19. Venäjänsaari; vanhan hirsilinnoi-tuksen jäänteitä/Museoviraston tutkima20. Tie Päiväkiven kylään21. Virkkilän Nuorisoseuran talo; perus-tukset nähtävillä22. Tie Oravaniemeen23. Oravaniemi: kestolinnakeILMARINEN 1920-luvulta24. Oravaniemen lossi (ennenjatkoyhteys Valkjärvelle)25. Pähkinäsaaren rauhan v. 1323rajapyykki, PÄIVÄKIVI26. Tie Noisniemeen27. Noisniemi/Noisniemen hovi; omis-tajat veljekset Tauno ja Arne Berner28. kestolinnake VÄINÄMÖINEN1920-luvulta29. ISO-VUOKSI


30. PIKKU-VUOKSI31. Uudenkylän rukoushuone; tuhou-tui talvisodassa maaliskuussa 1940

32. Tie Vuosalmen lossille jaKaskiselän suuntaan33. Vuosalmen lossi

34. Tie Äyräpään kirkolle ja Pölläkkälään35. Tie Heinjoelle ja edelleen Viipuriin36. Tie Räisälään


Lokakuussa 2008 Helsingin yli-opiston arkeologian oppiaineenja pietarilaisen Kunstkamera mu-

seon arkeologit suorittivat Sakkolan jaMetsäpirtin alueilla arkeologisia inven-tointitutkimuksia vajaan viikon ajan.Näiden tutkimusten tarkoituksena olietsiä alueelta uusia, ennestään tunte-mattomia esihistoriallisia muinaisjään-nöksiä. Maastotöiden tuloksena Sak-kolan ja Metsäpirtin alueelta löydettiinkahdeksan uutta kivi- ja varhaismetal-likautista sekä kaksi historialliseen ai-kaan ajoittuvaa kohdetta. Tutkimuksetrahoitti Karjalan kulttuurirahasto sekäKunstkamera.

Viime syksynä tehdyt uudet löydötovat tärkeitä, koska alueelta tunnetaanvanhastaan hyvin vähän erityisesti ki-vikaudelle ajoittuvia kohteita (kivikau-den katsotaan loppuvan n. 1800/1500eKr.). Tunnettujen muinaisjäännöstenvähyys johtuu kuitenkin lähinnä tutki-musten puutteesta, eikä niinkään koh-teiden todellisesta puuttumisesta. Einimittäin ole mitään syytä olettaa, ettäSuvannon ympäristö olisi ollut asuma-ton esihistoriallisella ajalla – päinvas-toin. Heti järvialtaan länsipuolella vir-taa Vuoksi, jonka varrelta niin Keski-Kannakselta kuin Suvannon pohjois-puolelta, Kaukolasta ja Räisälästä sekäPyhäjärven alueelta tunnetaan erittäinrunsaasti kivikautisia kohteita. Näistä-kin tosin suuri osa on löytynyt vastanoin 10 viime vuoden aikana tehdyissäkenttätöissä.

Myös Suvannon rannat ovat varmastitarjonneet hyvän elinympäristön kivi-kauden ihmiselle. Suurimman osan ki-vikautta ja historiallista aikaa, aina siitälähtien, kun Taipaleeseen kasautunuthiekkavalli erotti järven Muinais-Laa-tokasta, jonka lahti se oli aiemmin ollut,Suvannon vedenpinta pysyi suurin piir-tein samalla tasolla (n. 18 m mpy). Vas-

Vuoksen ja Laatokan välissä –Suvannon seudun arkeologisten

tutkimusten antimia syksyltä 2008

ta 1818 ja 1857 tapahtuneet keinotekoi-set vedenpinnan muutokset muuttivatradikaalisti tuhansia vuosia suurin piir-tein samanlaisina pysyneitä vesistöolo-ja.

Miksi rantojen ja vesien merkitys sit-ten oli niin suuri kivikauden ihmiselle?Nykytutkimuksen mukaan kivikautinenasutus oli rantasidonnaista, eli asuin-paikat sijaitsivat rantavyöhykkeellä.Järvi tarjosi paitsi rantansa asutettavik-si, myös pintansa, sulana tai jäätynee-nä, kulkureitiksi, jota kautta Laatokanrannoilta pääsi siirtymään helpostiVuokselle ja sitä kautta aina Suomen-lahdelle asti. Lisäksi veden antimet oli-vat tärkeässä osassa: kivikauden elin-keinot perustuivat metsästykseen,luonnon tarjoamien resurssien keräi-

lyyn sekä kalastukseen – eri puolillaKannasta ja Suomea tehdyissä arkeolo-gisissa kaivauksissa esiin kaivetut run-saat kalanluulöydöt osoittavat kalantärkeän aseman ruokavaliossa.

Pyyntikulttuurin kohteita inventoita-essa, eli etsittäessä uusia kohteitamaastossa, onkin tärkeää selvittää mis-sä muinaiset rannat ovat kulkeneet.Esihistorialliset rantapinnat voivat ollapaikoin hyvinkin kaukana nykyrannois-ta johtuen vesistöjen vedenpinnanvaihteluista ja ennen kaikkea manner-jään painon aiheuttamasta, yhä jatku-vasta maankohoamisesta, joka nostaavanhoja rantatasoja yhä korkeammallenykyisestä merenpinnasta. Kun alueenrannansiirtymähistoria tunnetaan, voi-daan karttojen avulla luoda rekonstruk-

Vpl. Pyhäjärven, Sakkolan, Metsäpirtin ja Vuokselan kivikautiset kohteet.Kivikauden aikainen Muinais-Laatokan vedenpinnan korkeus on esitetty tum-man harmaalla, nykyvedet vaaleammalla. Kartta: O. Seitsonen ja K. Nordqvist.


tioita muinaisesta maisemasta ja sitenvalita tutkittaviksi ne alueet, jotka vai-kuttavat suotuisimmilta kivikautiselleasutukselle. Suvannon seudulla tutki-muksia helpottaa juuri se, että veden-pinta on pysynyt melko vakaana – käy-tännössä riitti kun maastossa seurasitopografikartan 15 ja 20 m mpy korkeus-käyriä.

Vanhat rannat näkyvät maastossausein selvinä fossiloituneina rantate-rasseina ja törminä. Näiltä muinaisran-noilta arkeologit etsivät merkkejä esi-historiallisesta asutuksesta. Havainto-ja tehdään kaikista rikkoutuneista maas-tonkohdista, kuten ojista, erodoituneis-ta törmistä, avoimilta pelloilta sekä tien-pinnoilta. Umpinaisemmassa maastos-sa tehdään lapioin maahan pieniäkoepistoja.

Tavallisimpia löytöjä ovat kiviesinei-den valmistuksessa eli kvartsia iskettä-essä syntyneet kivenpalat, kvartsi-is-kokset, ja muinaisista aterioista kerto-vat pienet palaneen luun palat. Lisäksivoidaan löytää esimerkiksi keramiikanpaloja ja harvemmin hiottuja kiviesinei-tä.

Näiden lisäksi yritetään havaita maan-pinnalle näkyviä rakenteita, kutenpyyntikuoppia tai asumuspainanteita,sekä maaleikkauksissa ja koekuopissaesiin tulevaa muinaisen ihmistoiminnanlikaamaa maata, ns. kulttuurikerrosta.

Suvannon seudunesihistoriallinenlöytömateriaali

Suvannon alueen vahvan kivikauti-sen asutuksen puolesta puhuu se, ettäSakkola ja Metsäpirtti kuuluvat niistätunnettujen irtolöytöjen osalta Kannak-sen rikkaimpiin pitäjiin. Sakkolasta ki-vikautisia irtolöytöjä tunnetaan vajaat150 (Vuokselaan liitetyt alueet mukaanluettuna hieman yli 200) ja Metsäpirtis-tä lähes 250. Irtolöydöt ovat tavallises-ti paikallisten asukkaiden maanviljelys-töiden yhteydessä löytämiä ja Kansal-lismuseoon toimittamia kiviesineitä.Suurin osa niistä on talletettu museoonjo 1800-luvulla. Sakkolan vanhimmatmuseoon toimitetut irtolöydöt on teh-ty Kiviniemen kosken kaivamisen yh-teydessä 1857. Vuonna 1878 Helsinginyliopiston Viipurilainen osakunta järjestiKannaksella suuren kansanperinteen jaesineistön keräysretken, minkä Suvan-non seudulta koottiin talteen yli 150kiviesinettä. 1880-luvulla Sakkolassaylimääräisenä pappina toiminut AdolfNeovius lähetti molemmista pitäjistärunsaasti esineitä Helsinkiin, vähem-mässä määrin esineitä keräsi myös alu-eella liikkunut ja työskennellyt arkeolo-gi Theodor Schvindt. Räisäläinen ke-räilijä Eero Väkiparta keräsi 1890-luvul-la molemmista pitäjistä jonkin verranlöytöjä. Tämän jälkeen Sakkolasta lä-hetettiin museoon enää vain muutamiaesineitä vuosikymmenessä. Metsäpir-

tissä toimi sen sijaan 1910- ja 1930-lu-vuilla aktiivisesti Koukunniemestä ko-toisin ollut Santeri Myöhänen, joka ke-räsi ja lähetti edelleen kymmeniä kivi-esineitä. Viimeiset löydöt molemmistapitäjistä tehtiin toisen maailmansodanaikana.

Suurin osa löydöistä on tehty Suvan-non rantakylistä, tavallisesti vanhoillarannoilla olevista pelloista peltotöidenyhteydessä. Niistä löydöistä, joidenlöytötiedoissa on mainittu tarkka löy-töpaikka, Suvannon vanhoilta rannoil-ta tai lietteistä on Sakkolan löydöistäperäisin vajaa neljännes ja Metsäpirtinlöydöistä kolmannes. Metsäpirtin löy-törikkain kylä on ehdottomasti Vaske-la, lisäksi löytyöjä on runsaasti Taipa-leenjoen molemmin puolin niin Kirves-mäen—Koukunniemen—Terenttilänkuin Eevalan—Koselankin alueilta.Melko löytörikkaita ovat myös kirkon-kylä sekä Vanhajaama. Sakkolassa eh-dottomasti eniten löytöjä on talletettuKiviniemestä, ja muita alueita runsaam-min myös Lapinlahdelta, Riiskasta jakirkonkylästä. Lisäksi Sakkolasta myö-hemmin Vuokselaan liitetyiltä Noisnie-men—Kuninkaanristin—Räihärannanalueelta tunnetaan huomattavasti löy-töjä.

Kivikautisia asuinpaikkoja alueelta eisen sijaan juuri tunneta, huolimatta sii-tä, että joitain löytöpaikkoja on yritetty

Oula Seitsonen ja Olli Kunnas dokumentoimassa Metsäpirtin Viisjoella avonaisesta jokitörmästä havaittujen mesoliit-tisten piisäleiden (vasen yläkulma) löytöpaikkaa. Kuvat: K. Nordqvist & O. Seitsonen.


1900-luvun alussa tarkistaa asuinpai-kan merkkien löytämiseksi. Ainoat var-sinaiset kaivaukset on suoritettu Kivi-niemen kasarmialueella vuonna 1929,jolloin arkeologi Aarne Europaeus tut-ki Valkjärven rannalta löydetyn keramii-kan löytöpaikkaa ja arveli paikalla ol-leen jonkinlaisen tyypillisen kampake-ramiikan (3900—3400 eKr.) aikaisen lei-ripaikan. Sen sijaan keski- ja myöhäis-rautakautta (n. 400—1200 jKr.) alueellaon tutkittu runsaammin. Nämä tutki-mukset ovat voimakkaasti painottuneetSakkolaan, mutta Metsäpirtissäkin ontehty joitain tutkimuksia. Rautakaudentutkimus alkoi 1880-luvulla jolloinSchvindt kaivoi alueella lukuisia rauta-kautisia kalmistoja. Toinen piikki tutki-muksissa on vuosina 1920—1921, jol-loin Europaeus suoritti kaivauksia jatarkastuksia monilla rautakautisilla kal-misto- ja asuinpaikkakohteilla. Jonkinverran tutkimuksia suoritettiin myös1930-luvulla. Tämän jälkeen kaikessaarkeologisessa tutkimuksessa seurasivuosikymmenien tauko.

Toisen maailmansodan jälkeen kaikkiarkeologinen tutkimus koko Kannak-sella oli hyvin vähäistä. Suvannon seu-dun seuraavat tutkimukset tapahtuivatMetsäpirtissä 1961, jolloin Viisjoen alu-eella suoritettiin leningradilaisen tutki-jan S.I. Rudenkon johdolla kenttätutki-muksia. Näiden tutkimusten yhteydes-sä Viisjoen ylittävän sillan molemmiltapuolilta löydettiin kivikautiset asuinpai-kat Vjun 1 ja Vjun 2. Rudenko suorittivuonna 1962 Vjun 1 asuinpaikalla laa-jat kaivaukset, joissa löydettiin mm. yli2500 palaa tyypillistä kampa- ja kuop-pakampakeramiikkaa sekä satoja iskok-sia. Tämän jälkeen kivikauden tutkimushiipui taas vuosikymmeniksi ja vastavuonna 2003 pietarilaiset arkeologitSergej Lisitsyn, Anton Muraškin ja Sta-nislav Belsky löysivät Suvannon ran-noilla tekemissään tarkastuksissa yh-den kivikautisen löytöpaikan Haparai-sen alueelta.

Myös tauko rautakauden tutkimuk-sissa jatkui pitkään ja loppui oikeastaanvasta 1970-luvun lopussa ja 1980-luvunalkuvuosina, jolloin pietarilainen arke-ologi Aleksandr Saksa teki kaivaus- jamuita tutkimuksia lähes parilla kymme-

nellä kohteella. Saksa tutki osin joSchvindtin ja Europaeuksen tutkimiakohteita, mutta löysi myös useita uusiaasuinpaikkoja sekä paikallisti Lapinlah-den alueelta vertaansa vailla olevienkuppikivien keskittymän. Tämän jälkeentutkimukset ovat taas vähentyneet,mutta 2000-luvulla tutkimuksia on teh-ty ainakin Taipaleen vanhan kauppa-paikan alueella Belskyn ja muiden pie-tarilaisten arkeologien toimesta. Tällähetkellä Metsäpirtistä tunnetaan neljärautakautista kohdetta, Sakkolasta kol-misenkymmentä. Molemmista pitäjistätunnetaan lisäksi noin 15 rautakautistairtolöytöä.

Uudet tutkimukset Suvannonalueilla 2008

Kivikauden tutkimus Kannaksella onsaanut runsaasti vauhtia 10 viimevuo-den aikana. Tänä aikana on toteutettuuseita laajoja suomalais-venäläisiä yh-teistyöprojekteja. Suvannon seutuaympäröivillä alueilla tehdyistä esihisto-riallisen ihmistoiminnan selvittämiseentähdänneistä tutkimuksista merkittä-vimmät ovat Helsingin yliopiston, Ve-näjän Tiedeakatemian Aineellisen Kult-tuurin Historian Instituutin sekäKunstkameran Räisälän ja Kaukolanalueilla vuosina 1999, 2002 ja 2004 -2005suorittamat kenttätyöt.

Vuoden 2008 kenttätyöt puolestaanolivat osa Helsingin yliopiston jaKunstkameran Pyhäjärven alueellavuodesta 2005 eteenpäin tekemiä tutki-muksia. Tämän ”Lake Pyhäjärvi – Oze-ro Otradnoe” projektin tavoitteena onollut tutkia aiemmin arkeologisesti tut-kimatonta aluetta ja inventoinnein jakaivauksin hankkia sellaista materiaa-lia, jonka avulla voidaan muodostaakuva alueen esihistoriasta ja verrata jaliittää tämä ympäröiviltä alueilta tunnet-tuun aineistoon. Lisäksi projektin puit-teissa tutkitaan alueen vesistö- ja ym-päristöhistoriaa yhteistyössä geologi-en ja limnologien kanssa. Vuoden 2007loppuun mennessä projektin kenttä-töissä oli löydetty 30 uutta kohdetta,joista kuudella oli suoritettu myös kai-vauksia.

Projektin alkuperäinen tutkimusaluekäsitti karkeasti entisen Pyhäjärven alu-

een, käytännössä siis Kiima-, Pyhä- jaYläjärven sekä alueen pienempien jär-vien ranta-alueet. Vuonna 2008 tutki-musaluetta päätettiin laajentaa etelään,jotta tämän, vanhojen löytötietojen pe-rusteella asutetun mutta tunnettujenkohteiden kannalta köyhän alueen mui-naisjäännöskannasta saataisiin edesjonkinlainen kuva. Itse asiassa projek-tin kenttätöissä alueella oli vierailtu joaiemmin. Kesällä 2005 käytiin Taipaleenalueella ja Haitermaan kylässä, jostalöydettiin yksi uusi kivikautinen löytö-paikka, vuonna 2006 Kiviniemessä jaValkjärvellä tarkastettiin vanhoja löytö-paikkoja. Näissä töissä pystyttiin vah-vistamaan joitain vanhoja havaintojasekä tarkastamaan useiden alueidentutkimuspotentiaali ja työskentelymah-dollisuudet. Kuitenkin vasta vuonna2008 aluetta päästiin tutkimaan tarkem-min. Koska aikaa oli silti käytettävissävähän, ei aluetta voitu inventoida lä-heskään kattavasti – päinvastoin, nytvalittiin vain eri puolilta Suvantoaparhaimmilta tuntuvia seutuja, joita tar-kastettiin pistokokeenomaisesti. Nytpaljastuneet kohteet ovat vain ensisil-mäys alueella löytämistään odottaviinmuinaisjäännöksiin.

Tutkimukset toteutettiin 9.—11.10.2008. Tutkimuksissa olivat Helsin-gin yliopiston arkeologian oppiainettaedustaneiden kirjoittajien lisäksi arke-ologi Dmitrij Gerasimov Kunstkameras-ta. Työt keskitettiin Suvannon eteläran-nalle, jossa tutkittaviksi valikoituivatSakkolan puolelta Kiviniemen alue,Röykkylän ja Riiskan kylän tienoot sekäLapinlahden alue, Metsäpirtissä Viisjo-en—Saaroisten seudut. Alueiden valin-ta perustui paitsi niiden topografiaanja luonnonolosuhteisiin, myös mones-ti käytännön syihin, kuten teiden ole-massaoloon. Monin paikoin ongelmiaaiheutti se, että vanhoille rannoille olirakennettu datsoja; kesämökkiasutuk-sen ja kivikautisten asuinpaikkojen kor-relaatio on tuttua myös Suomen järvi-seuduilta. Lisäksi ongelmia havainnoi-miselle aiheutti se, että käytännössäkaikki pellot olivat kiinni, eli pintaha-vaintojen teko ei onnistunut. Tutkimus-aluetta rajasi myös Suvannon pohjois-rannalla oleva laaja eristetty sotilasalue.Toisaalta jo aiemmin oli huomattu, että


talvisodan taistelut olivat Taipaleen—Kirvesmäen alueella aiheuttaneet niinpaljon muutoksia maisemassa, että eh-jien kivikautisten kohteiden löytäminensieltä voi olla lähes mahdotonta.

Rajoituksista huolimatta kolmen päi-vän inventointi oli tuloksekas ja koh-teita löytyi koko tutkitun alueen pituu-delta. Kiviniemessä hotelli Losevska-jan pihalta löytyi muutamia kvartsi-is-koksia jotka viittaavat paikalla ollee-seen, mutta nykyään tuhoutuneeseenasuinpaikkaan. Yhdessä ne, joen vas-tarannalla olevien Europaeuksen teke-mien löytöjen sekä useiden kymmenienirtolöytöjen kanssa osoittavat alueenolleen kivikaudella keskeinen – onhanse ollut Suvannon ja Vuoksen yhtymä-kohdassa.

Myös nykyisen kosken itäpuolelta,Röykkylästä löydettiin useita merkkejäasutuksesta. Alueella olevien lomaky-lien ja datsa-alueiden väleistä voitiinpaikallistaa kolme kohdetta Näistä yksisaattaa olla muita reilusti vanhempi, silläse ajoittuu rantakorkeutensa ja löytö-aineistonsa perusteella myöhäisme-soliittiseksi (n. 7000—5100 eKr.). Kau-empaa idästä, Riiskan alueelta löydet-tiin rakenteilla olevien kesämökkientaustalta pienialainen kvartsilöytöpaik-ka. Alueelta paikannettiin myös tarkem-min määrittelemättömiä historiallisenajan kiviröykkiöitä (raivausröykkiöitä?)sekä hiekkakuopan reunasta havaittutervahauta. Lisäksi täällä, kuten läheskaikkialla, maastossa oli nähtävillä run-saasti toiseen maailmansotaan liittyviäkuoppia ja kaivantoja

Metsäpirtin puolella Viisjoelta löydet-tiin kolme uutta kohdetta aiemmin tun-nettujen asuinpaikkojen Vjun 1 ja 2 lä-histöltä. Kiinnostavin näistä on kohde,josta Viisjoen törmästä löydettiin kaksipiisälettä. Lisäksi törmään tehdystä leik-kauksesta havaittiin, että kivikautinenkulttuurikerros on aikoinaan peittynytnousevan veden kasaaman paksun tul-vahiekkakerroksen alle. Alueen vesis-töhistorian ja löytöjen luonteen perus-teella on mahdollista että kohde ajoit-tuu jopa 10 000 vuoden taakse.

Näiden lisäksi Lääväkylästä löydet-

tiin heikkoja merkkejä kivikautisestatoiminnasta. Havainnointi täällä oli han-kalaa, koska alue on pahoin tuhoutu-nut hiekanoton ja kaatopaikkakäytönseurauksena. Löydöt, vähäisetkin, ovatsilti merkittäviä. Kyseessä on ensimmäi-nen kerta, lokakuussa Pyhäjärveltä löy-dettyjen kohteiden lisäksi, kun Itä-Kan-nakselta löydetään kivikautista asutus-ta, joka on sijainnut suoraan Muinais-Laatokan avoimella rannalla. Aiemmintunnetut kohteet ovat aina sijainneetVuoksen reitin alussa, saariston suo-jissa tai pohjoisempana vuonojen sisä-osissa.

Kaikkiaan inventoinnissa löydettiinkolme kivikautista asuinpaikkaa ja viisilöytöpaikkaa. Ne ovat tärkeitä pelkäs-tään jo siitä syystä, että ne osoittavatkonkreettisesti sen, ettei arkeologisel-la kartalla aiemmin valkoisena loistanutalue ole todellisuudessa valkoinen.Tämä ensimmäinen, joskin lyhyt, kent-tätyörupeama osoitti, että alueelta löy-tyy kohteita, jos niitä lähdetään aktiivi-sesti etsimään. Lyhyiden inventointi-tutkimusten perusteella tosin voidaanharvoin sanoa löydetyistä paikoistamitään sen tarkempaa. Esimerkiksi koh-teiden ajoituksesta voi yleiskivikauti-sen kvartsilöytöaineiston perusteellasanoa pääasiassa sen, että ne ovatpyyntikulttuuriin kuuluvia ja voivatajoittua mesoliittiselle (n. 11500—5100eKr.) tai neoliittiselle kivikaudelle(5100—1800/1500 eKr.) tai jopa varhais-metallikaudelle (1800/1500 eKr.—300jKr.). Ainoastaan kahdelle Röykkyläs-sä ja Viisjoella sijaitsevalle kohteelle voivarmasti uumoilla vanhempaa, mesoliit-tista ajoitusta. Myöskään kohteidenluonteesta, eli siitä onko kyseessä ly-hytaikainen leiripaikka vai pitkäaikai-nen asuinpaikka tai jotain siltä väliltä,ei voi ilman jatkotutkimuksia sanoa mi-tään varmaa.

Lokakuun kenttätyöt osoittivat myössen, että tutkimuksia olisi tärkeä jatkaalähitulevaisuudessa. Suvannon ran-noille ja muinaisille rannoille kohdistuuvoimakkaita maankäyttöpaineita, jotkatuhoavat muinaisjäännöskantaa – ra-kennustyöt olivat nytkin monin paikoinkäynnissä. Tutkimattomia alueita olisipäästävä tutkimaan, ennen kuin ne ra-

kennetaan umpeen. Esimerkiksi järvenpohjoisranta on kohteiden kannaltatäysin tuntematonta aluetta ja eteläran-nalla esim. irtolöytöjen valossa voimak-kaasti asutettu Vaskelan seutu jäi nyttutkimatta. Vuoden 2008 tutkimuksetolivat silti hyvä aloitus jotka toivat uu-sia paloja palapeliin, josta vähitellenmuodostetaan kuvaa alueen esihisto-riasta. Lisää paloja saatiin lokakuun ai-kana myös Pyhäjärveltä, josta Sakko-lan ja Metsäpirtin tutkimusten jälkeenpaikannettiin vielä 10 uutta esihistorial-lista kohdetta.

Jos jollain lehden lukijoista on muis-toja tai tietoja esihistoriallisista löydöis-tä tai muista vanhoihin asioihin liitty-västä, kirjoittajat ottavat nämä mielel-lään vastaan.

Kerkko Nordqvist,Oula Seitsonen ,

Olli Kunnas

Kerkko Nordqvist,puh. 050 360 2913,

[email protected]

Oula Seitsonen,puh. 040 502 5892,

[email protected]

Olli Kunnas tutkimassa kaivinkoneenjuuri Suvannon vanhan jyrkän ranta-törmän (taustalla) juureen kaivamaaojaa. Ojan pohjalla näkyvä musta ker-ros on muinaisen törmän juureen ka-saantunutta orgaanista ainesta. Kuva:K. Nordqvist.


Erillinen Pataljoona 6:n ja Sakkola-Säätiön edustajat palasivat Venäjältä helmikuun lopun neuvot-

telumatkaltaan tyytyväisenä. Salkussaoli vihdoinkin venäläisviranomaisiltasaatu lupa Keljan muistomerkin pystyt-tämiseen. Hanketta on valmisteltu kol-misen vuotta.

– Välillä usko horjui koko hankkee-seen. Varasuunnitelmana oli patsaanpystyttäminen Suomen puolelle, tote-aa Erp6:n Perinneyhdistyksen ja Sak-kola-Säätiön hallituksen puheenjohta-ja Hannu Turkkinen.

Sakkolalaisjuurisen kuvanveistohar-rastaja Eero Pilviniemen suunnittelemanmuistomerkin luonnoksia ja muita hank-keeseen liittyviä asiakirjoja on pariin-kin kertaan toimitettu venäläisviran-omaisille. Nyt Käkisalmen johdon väli-tyksellä luovutettu kirjallinen lupa tulikreivin aikaan; patsas saadaan vihittyätalvisodan alkamisen 70-vuotismuisto-vuonna.

Patsaan paljastustilaisuus ja vihki-misjuhla pidetään todennäköisesti elo-kuun loppupuolella. Keljan patsasjuh-lan yhteydessä järjestettäneen myösKäkisalmen alueen ja sen suomalaistenystävyyskuntien, Lempäälän, Vesilah-den ja Punkalaitumen, ystävyyskunta-tapaaminen.

Muistomerkki sodan uhreilleKarjalan kannaksella Sakkolan Keljan

kylässä käytiin talvisodan jouluna 1939ankarat taistelut. Vihollisen valtavastaylivoimasta huolimatta ne päätyivätsuomalaisten torjuntavoittoon, jolla olimerkittävä vaikutus koko sodan kul-kuun. Avainasemassa taisteluissa oliErillinen Pataljoona 6, joka oli muodos-tettu lähiseudun karjalaisista; pataljoo-na koostui Käkisalmen, Kaukolan, Räi-sälän ja Sakkolan reserviläisistä. Näi-den pitäjäyhteisöjen edustajista koos-tuu myös Erp6:n Perinneyhdistys.

Noin kaksi metriä korkea muistomerkkion suunniteltu tehtäväksi harmaastagraniitista. Pari tonnia painavan patsaan

Keljan muistomerkille tuli lopultapystytyslupa venäläisviranomaisilta

Eero Pilviniemi on tehnyt myös pienois-mallin patsaasta. Harmaasta graniitis-ta tehtävän patsaan todellinen korke-us on noin kaksi metriä.

Keljan muistopatsaan lupadokumentin luovutti Käkisalmen piirin varajohtajaJurii Vladimirovits Katkov (vas.). Vastaanottajina muistomerkin suunnittelijaEero Pilviniemi ja Erp6:n Perinneyhdistyksen sekä Sakkola-Säätiön hallituk-sen puheenjohtaja Hannu Turkkinen.

jalustaksi valetaan järeä betoniperus-tus.

– Merkillä halutaan kunnioittaa kaik-kia sodan uhreja, kertoo merkin suun-nittelija Eero Pilviniemi.

Pilviniemen (ent. Patja) oma kohtaloliittyy kiinteästi talvisotaan. Hänen isän-sä Eero Patja kaatui kotipihallaan Sak-kolassa ennen poikansa syntymää.Muistomerkin suunnittelu on ollut so-taorvolle herkkä asia.

– Erityisen hyvilläni olen siitä, ettämuistomerkki saadaan pystyttää Keljantaistelupaikalle männikköön, minne pat-saan luonnoksenkin olin suunnitellut,sanoo Eero Pilviniemi.

Muistomerkille pyritään samaan apu-rahaa Suomen Opetusministeriöltä.



Huhtikuussa vietetään jälleenkansallista veteraanipäivää27.4. Meitä sotaveteraaneja on

nykyisin muistettu ja juhlittu vuosittain.Haluaisin tässä lyhyesti muistuttaameitä kaikkia silloin sodan aikana olleis-ta kotirintaman joukoista. Mielestäninämä ovat jääneet vähemmälle huomi-olle, mikä heille kuuluisi. Samoin ovatlotat, etenkin rintamalotat, jääneet vä-hemmälle, kun on veteraaneista puhut-tu. Miehet olivat rintamalla, kotona oli-vat lapset ja vanhukset, miesten vai-mojen ja siskojen oli tartuttava nyt mies-ten töihin.

Veikko Jalasjärveltä, jonka kanssa olinkauan samoissa hommissa, kertoi koti-kylältään tämän tarinan. Isäntä sai lo-kakuussa 1939 kutsun saapua sinne,mihin moni muukin sai. Syyskynnöt jäi-vät kesken, kotiin jäi vaimo ja kolme allekymmenvuotiasta lasta. Vaikka vaimooli kantanut vastuuta etupäässä vainnavetasta, niin nyt oli otettava paljostamuustakin. Olisi opittava kyntämään,käytävä myllyssä, hakattava polttopuutmetsästä, teurastettava vasikka ja niinedelleen. Naapurien avustuksella hänoli kaikesta jotenkin selviytynyt. Ainaoli mukana pelko, mitä rintamalta kuu-luu. Sittenhän se tapahtui, tuli tieto,että miehenne on kaatunut. Tämä ker-tomus on vain yksi tuhansista, mitä sil-loin tapahtui. Karjalaisillahan oli sillointoisenlaiset murheet kuin paikallaan elä-jillä.

Nämä kotirintaman urheat naiset te-kivät arvokasta työtä myös sotilaidenhyväksi. Kokoonnuttiin yhteisiin illan-viettoihin, neulottiin sukkia, kypäränsuojuksia ynnä muuta. Rintamalle ky-hättiin paketteja, vaikka kotonakin olipuutetta. Myös tuntemattomat sotilaat

Ajatuksia Kansallisena veteraanipäivänäsaivat heidän ansiostaan paketteja.Nämä naiset olivat myös veteraaneja,kotirintaman veteraaneja.

Sodan myötä tuli sitten puutetta kai-kesta. Kahvia ei ollut enää aikoihin.Paahdettiin ruskeaksi jyviä, etupäässärukiin jyviä, jotka sitten jauhettiin. Tämäoli sitä kuuluisaa korviketta. Pietarsaa-ressa oli tehdas, jossa tehtiin sikuria.Tästä sikuripötköstä leikattiin pala ainatuohon korvikkeen joukkoon, tämä an-toi väriä ja määrättyä makuakin.

Naisilla oli kesäkenkinä paperinarus-ta punottu päällinen ja pohjana puupa-likat. Jos oli tuttu kauppias, niin voi tis-kin alta löytyä jotakin kangasta tai muu-ta. Musta pörssi kukoisti kaikkialla.Kaupunkilaiset kävivät maaseudullaruokaa hamstraamassa. Kaikki toimintapyöri kansanhuollon ympärillä, sieltä saiostoluvat ja ruokakupongit. Kansan-huollossa myös valvottiin. Teiltä puut-tuu yksi vasikka, missä se on? Elukoi-den ruuasta oli myös puutetta, niillesyötettiin tuota valkoista sellua, jossaei ollut mitään ravintoa, vain vatsan-täytettä.

Kun pääsin siviiliin jouluksi 1945, niinsaimme mukaamme valtion vaatteet, ta-kista olkaimet ja kauluslaatat poistet-tuna. Muistan, että ne oli hyvään tar-peeseen, kun kotona ei ollut mitäänodottamassa. Siviiliin tullessa leikattiinpassin takakannesta pala, se oli merk-kinä, ja on vieläkin, että olet lupasi jakuponkisi saanut, älä tule enää.

Kerron myös lyhyesti yhdestä lotas-ta, jonka kertomuksen olen joskus lu-kenut ja se on jäänyt erikoisesti mielee-ni. Tämä Sirkka Nykänen työskentelitalvisodan aikana kaatuneitten evaku-ointikeskuksessa, joka sijaitsi Pyhäjär-

ven aseman lähellä suojeluskuntatalos-sa ”Kokkolinnassa”. Jotenkin näin hänkirjoitti:

Taipaleesta ja sieltä päin tuotiin osak-si pahoinkin silpoutuneita sotilaidenruumiita meille. Nämä olivat jäätyneeteri asentoihin ja siksi ne oli ensin kuu-massa saunassa sulatettava, että voi-tiin pestä mullat pois ja oikoa arkkuunsopimaan, lähetettäväksi kotipaikka-kunnalleen. Tämä oli työtä, johon eimäärätty ketään, etsittiin aina vapaaeh-toisia. Kukaan ei kestänyt kauan ollatässä järkyttävässä työssä.

Suomihan lienee ollut ainoita maita,liekö ollut ainoa, joka yritti toimittaakaatuneet sotilaansa kotipaikkakuntan-sa sankarihautaan. Näitä Sirkka Nykä-sen kaltaisia lottia oli sotien aikana pal-jon. He olivat tosi veteraaneja.

Lopuksi haluan vielä kirjoittaa sodis-sa olleiden hevosmiesten puolesta.Olen joskus kuullut sanottavan, ettäeihän hän etulinjassa ollut, hän oli he-vosmiehenä. Tulee lähinnä mieleen Tai-paleen rintaman hevosmiehet talviso-dan aikana. He suorittivat työtänsäusein öisin vieden ammuksia ja ruokaataistelijoille, usein vaikeisiin paikkoihin.Paluukuormassa oli sitten joko haavoit-tuneita tai jo taistonsa päättäneitä. Tu-lee muistaa, että rintamasotilas voi suo-jautua poteroonsa pahimman kranaat-tiryöpyn ajaksi, mutta hevosmiehen onpidettävä huolta ajokistaan sellaisina-kin aikoina.

Ja mitä nämä viattomat hevoset jou-tuivat noina aikoina kärsimään, sitämoni ei voi edes kuvitella. Nämä hevos-miehet hevosineen olivat myös sodanveteraaneja.

Viljo Pitkänen

Pitäjä- ja sukumarkkinat kutsuvat Karjalatalolle 18.4.Karjalaiset pitäjä- ja sukumarkkinat

järjestetään Karjalatalossa Helsingissälauantaina 18.4.2009 klo 11 - 16. Tapah-tumassa esitellään luovutetun Karjalanpitäjien ja sukuseurojen toimintaa ja saa-daan tietoa Karjalan historiasta, muun

muassa pitäjien sijainnista, kylistä jasuvuista, murteista ja muista ominais-piirteistä. Esillä ovat myös kesän koti-seutumatkat. Ohjelmassa on sukutut-kimukseen, pitäjiin, matkailuun ja Kar-jalan vaiheisiin liittyviä tietoiskuja ja

matka- ja maisemakuvia.Kävijät voivat tutustua myös karja-

laisiin pitäjälehtiin ja pitäjä- ja sukukir-joihin. Seurat esittelevät esittelypöydil-lä pitäjäänsä, toimintaansa ja kauppaa-vat julkaisuja ja muita seuran tuotteita.


Airi UosukainenNiittykatu 7 A 5 13100 Hämeenlinnap. 050 576 [email protected]

Marja SaksaKarnaistenkatu 25 A 4 08100 Lohjap. 050 564 5524

Kari NurmiHevossalmentie 22 G 00870 Helsinkip. 09-6980 [email protected]

Ole TarvonenKivikartiontie 7 B 57 20720 Turkup. 040 547 0075

Jukka Marttinenp. 040 517 [email protected] Söderström p. 040 547 6477

Kiviniemen, Kasarmilan jaViiksanlahden kirjanteko käynnistynyt

Uusimpana hankkeena Sakkolankoulupiiri/kyläkirjojen sarjassaon virinnyt kirjanteko Kivinie-

men, Kasarmilan ja Viiksanlahden alu-eelta.

Hanketta valmistelleet aktiivit pitivätyhteisen kokouksen TykistömuseollaHämeenlinnassa 7. helmikuuta. Tapaa-misessa toimikunnan puheenjohtajak-si ja kokoonkutsujaksi nimettiin AiriUosukainen, kuvassa eturivissä toinenvasemmalta.

Työryhmä toivoo nyt saavansa yh-teydenottoja alueella asuneilta ja hei-dän jälkipolviltaan, ja tietysti kaikiltamuilta asiasta kiinnostuneilta. Muidenkyläkirjojen tapaan kerätään talteenkaikki mahdolliset tiedot, tarinat ja va-lokuvat aluetta koskien.

Ohessa yhteystietoja tähän asti toi-meen tarttuneilta – ja lisää talkoolaisiakaivataan mukaan aineistonkeruuseen!

Sirpa Seppä, o.s. KäppiHöytämöntie 40 A 33880 Lempääläp. 050 5151 [email protected]

Satu KarvinenLeppärinne 2 37370 Narvap. 040 722 [email protected]

Antti HynnäOllilantie 11 37500 Lempääläp. 040 849 [email protected]

Marjo Ristilä-ToikkaRautasemantie 375 37550 Lempääläp. 040 730 [email protected]

Kiviniemi-Kasarmila-Viiksalahti alueita käsittävän kirjan aineistonkeruu on käynnistynyt. Yhteiskuvassa jo hank-keeseen innostuneita ihmisiä tapaamisessaan Tykistömuseolla Hämeenlinnassa.


Ole Tarvonen lahjoitti Sakkola-Museolle kirjan Elämänsä rakentajat (toim. OleTarvonen ja Timo Tarvonen). Nykyisin Turussa asuva Ole Tarvonen on synty-nyt Kiviniemen Kasarmilassa v. 1930; isänsä oli aseteknikko, joka johti Kasarmi-lan asepajaa. Lahjoituksen vastaanotti museon johtaja Antti Hynnä, joka auttaatätäkin kirjatyöryhmää skannaamalla valokuvia niin kirjassa käytettäväksi kuintallennettavaksi Sakkola-Museon arkistoon.

Sakkola-Museo on saanut lisää ar-vokkaita lahjoituksia. Kokoelmiakartuttaa Sakkola-Rautu kansal-

lispuku asusteineen. Puku on kuulunutHilma Pohjoselle, o.s. Uosukainen(1907-1969) Sakkolan Kiviniemestä.

Hänellä oli Imatralla lenkinki- ja om-peluliike, mutta puku on todennäköi-sesti hankittu valmiina. Päähineen ontehnyt Hilman sisar Hilja Rantanen(1909-2002) Vaasasta. Lahjoittajat ovatPohjosen tyttäret Seija Takkunen ja Riit-ta Pohjonen.

Hellevi Kuuppo puolestaan on toimit-tanut museolle Elinan Kuupon, o.s. Si-piläinen, perua olevaa esineistöä. Elinaliittyi Lotta-Svärdin Sakkolan Kirkon-kylän paikallisosastoon 1925 ja oli senjohtokunnan jäsen, kunnes avioitui jamuutti Viipuriin 1927. Häälahjaksi pai-kallisosaston lotat antoivat hopeisenliemikauhan. Naapureilta hääpari saihopeiset sokeripihdit. Näiden esinei-den lisäksi Hellevi Kuuppo lähetti mu-seolle lottamerkin, SuojeluskuntaväenLaulukirjan ja v. 1994 äitinsä Elina Kuu-pon saaman uuden jäsenkirjan, sekämuutamia pikkulotan saamia merkkejä.

Lisäksi Sirkka Kuuppo on lahjoitta-nut kirjan ”Itse tuon sanoiksi virkki -Tyyne-Kerttu Virkki-Säätiö 1978-1981”.

Markku Kurikka toimitti museolleSakkolan uuden hautausmaan kartan(koko noin A0), josta Museolle otettiinkopioita.

– Kyseessä on pelkkä kartta sisältä-en hautapaikkanumerot. Näin ollen hau-tojen numeroita ja haudattujen nimiä eitoistaiseksi voida yhdistää. Asiastaenemmän tietäviltä toivotaan yhtey-denottoja, vinkkaa museovastaavaAntti Hynnä.

Lisää lahjoituksia Sakkola-Museoon

Sakkola-Säätiön ja museon arkistoonon yllättäen putkahtanut uusi valoku-va Kekkilän kartanosta. Kekkilän karta-non päärakennus Haparaisissa ennen18.12.1939 tapahtunutta tuhoutumis-taan.

Kuvan museolle lahjoittanut KaarinaTolonen.

Kekkilän kartanonkuva putkahti esiin


Tulevan suven Sakkola-juhlia vie-tetään Pirkkalassa sunnuntaina26. heinäkuuta 2009. Sunnuntai-

na on perinteinen pääjuhla kirkonme-noineen. Pirkkalaan kannattaa kuiten-kin hankkiutua jo perjantaina 24.7, silläsilloin on luvassa iloinen illanviettoHaikan lavalla.

Juhlan järjestelyvastuussa on Sakko-lan Kirkonkylän Nuorisoseura. Juhla-toimikuntaa luotsaa Lea Jääskeläinen.Nuorisoseuralaisten apuna on paikalli-sen karjalaseuran jäseniä, marttoja, re-serviläisiä ja SPR:n väkeä.

Päiväjuhlan juhlapuhujaksi on lupau-tunut Antero Saksala, Pirkkalan pormes-tari, jolla on sukujuuria Valkjärvellä.Pääjuhlan ohjelmassa on lisäksi musiik-kia, lauluesityksiä ja runonlausuntaa

Sakkola-juhlat pitkästä aikaaPirkkalassa 26. heinäkuuta

Juhlatoimikunta yhteistyökumppaneineen koolla maaliskuussa Pirkkalassa.

yms. Tarkempi juhlaohjelma julkaistaanmyöhemmin Suvannon Seudussa.

Myös kirkonmenoissa saarnaavallavs. kirkkoherra Jukka Jormanaisella onkarjalaista taustaa, äitinsä Vpl. Pyhäjär-veltä, isänsä Värtsilästä. Pirkkalan uu-dessa kirkossa pidettävästä jumalanpal-veluksesta lähetetään liikkeelle seppel-partio viemään kukkatervehdyksensankarihaudalle Pirkkalan vanhalle hau-tausmaalle.

Kirkonmenojen ja pääjuhlan välissäon tarkoitus julkistaa kyläkirja Sakko-lan Kirkonkylä-Luprikkala, Sipilänmäkija Karhola, jota oma kirjatoimikuntansaparhaillaan valmistelee.

Tässä välissä jää myös aikaa ruokai-luun; ennakkotietojen mukaan tarjollaon karjalanpaistia lisukkeineen. Juhlan

päätteeksi tarjoillaan vielä lähtökahvitpiirakoineen.

Juhlatoimikunta aikoo sunnuntain ti-laisuuden lisäksi järjestää PirkkalanHaikan lavalla perjantai-iltana 24.7. ke-säisen illanvieton, jossa on luvassa lep-poisaa yhdessäoloa musiikin, karaoke-laulun, makkaranpaiston yms. merkeis-sä.

Sakkola-juhlat järjestetään Pirkkalas-sa nyt viidettä kertaa, edellisen kerransakkolalaiset ystävineen kokoontuivatsiellä vuonna 1978.

Paikalle kannattaa lähteä kauempaa-kin, sillä samalla voi viettää kesäisenviikonvaihteen tutustuen muuhun Tam-pereen seudun tarjontaan.



Suvannon seudun pitäjäyhteisöjen matkaRautuun ja Metsäpirttiin 21.-24.5.09. Matkan hinta: noin 350 euroa, majoitus hotelli Igorassa puolihoidollaReitti: Tampere-Helsinki-Vaalimaa.Tarkemmat tiedot matkasta lähetetään ilmoittautumisen jälkeen.Sitovat ilmoittautumiset 19.4. mennessä:Markku Paksu, puh. 050-523 9645,Pirkko Hyytiä, puh. 050-544 2854, [email protected]. Tutustumme Rautuun 22.5. ja Metsäpirttiin 23.5. Tule mukaan!

Suvannon seudun sukututkimuspiirin tapaaminenlauantaina 18.4.2009 klo 15.00 - 17.00Helsingissä Karjalatalon Laatokkasalissa.Kello 12.00 - 12.30 kokoontuu vetoryhmä.Kello 13.00 - 15.00 Alustuksia(pitäjämarkkinoiden oheisohjelmaa)

Mellakoista murhapolttoon.Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla1700- ja 1800-luvuilla, fil. lis. Riikka MyllysOrtodoksisukujen tutkijapiirin esittely, Johannes SidoroffSuvannon seudun sukututkimuspiirin esittely, Raimo TuimalaKokoontumisen isäntinä toimivat rautulaiset

MATKATARJONTAAMME VUONNA 2009– www.vesilahdenliikenne.fi

13. – 14.6.2009 KULJETUS JA MAJOITUS KARJALAISILLE KESÄJUHLILLE- Karjalaiset kesäjuhlat järjestetään tänä vuonna Kuopiossa.- Kyydissämme pääset mukaan juhlille reittiä Punkalaidun –Narva – Lempäälä – Tampere – Jyväskylä.- Majoittuminen hotellissa Siilinjärvellä.- Bussikuljetus + majoitus 80 euroa, pelkkä kuljetus 40 euroa

9. – 12.7.2009 MATKA SAKKOLAAN JA TERIJOELLE- Neljän päivän mittainen matka Sakkolaan ja Terijoelle.- Pääkohteinamme ovat Haparainen ja Kelja, mutta myös muissa Sakkolankylissä, Terijoella ja taistelupaikoilla ehditään käymään.- Majoittuminen Kiviniemessä Losevskayan uusituissa huoneissa (2 yötä) jaTerijoella (1 yö).- Hinta 330 euroa/hlö, sisältäen mm. bussikuljetukset, majoituksenpuolihoidolla sekä ryhmäviisumin.

Tarkemmat matkaohjelmat,muut lisätiedot jailmoittautumiset:

Myllytie 58, 37370 NARVAp. (03) 373 7300, 040 716 [email protected] 4069/00/Mj

KokouskutsuSukuseura

Vilakkalan Eevat

Sukukokous Lempäälässätoukokuun 24. päivänä 2009.

Ohjelma: jumalanpalvelus klo 10,kunniakäynti

Karjalan muistomerkillä,ruokailu ja kokous

Ehtookodossa (Katepalintie 9).Perheen pienimmille valvottuatoimintaa kokouksen aikana.

Ilmoittautumisetruokailijamäärän ja lapsiparkki-

tarpeen selvittämiseksi,puh. 0400-798428 tai

sähkö[email protected]

viimeistään 16.5.2009 mennessä.

TILAA OMASUVANNON SEUTU


Puhe meni pian sukulaisuuteen,kun Metsäpirtti Seuran tämänvuotinen hallitus kokoontui en-

simmäistä kertaa tammikuisena iltanaRaita Karpon Helsingin kodissa. Pu-heenjohtaja Kalevi Hyytiä totesi jälleen,että kaikki muut hallituksen jäsenetovat hänelle sukua. Viidensiä serkkujaoli eniten, mutta oli toki läheisempiäkinsukulaisia.

Hallituksen jäsenten omat sukujuu-ret käytiin myös läpi 1600- 1700 luvuiltalähtien. Esipolvitiedot isäpolvilinjaanoudattaen löytyivät: Tuomas Hyytiä,Yrjö Tuokko, Yrjö Eeva, Trofim Vaski,Yrjö Kuoppa, Matti Eeva, Simo Susi,Tuomas Lamppu ja toinen TuomasLamppu.

Hallitus järjestäytyi eli tehtäviä jaet-tiin. Varapuheenjohtajana jatkaa AnjaKuoppa, hän hoitaa myös ulkoista tie-dotusta eli kirjoittaa mm. Karjala-lehteenMetsäpirttiin liittyvistä asioista. Sihtee-rinä toimii Marja-Liisa Vesanto ja rahas-tonhoitajana Irma Vahtera. Helka Kor-

Metsäpirttiseuran hallitus koollapela aloittaa Suvannon Seutu-lehdenyhteyshenkilönä.

Keskusteltiin ensi kesän pitäjäjuhlis-ta Mynämäessä. Seura tukee rahallises-ti juhlien pääjärjestäjää, Turun seudunMetsäpirttikerhoa, jos tulisi tappiota.Kukaan ei tosin usko tappiota tulevan,koska Mynämäen seudulta löytyy eni-ten metsäpirttiläisiä sukukuntia ja lisäk-si vietetään juhlavuotta – tuleehan ku-luneeksi 50 vuotta ensimmäisistä juh-lista juuri Mynämäessä.

Muistolehtojen rahasto puhutti. Ol-tiin yllättyneitäkin rahastoon kertynei-den lahjoitusten määrästä – jo yli 5000euroa. Todettiin yksityisten ihmisten,sukuseurojen ja yhteisöjen arvostavanerityisen paljon hautausmaa-alueenvaalimista. Metsäpirtti Seuralla on tar-koitus järjestää matka Metsäpirttiin jaPohjois-Inkeriin keskikesällä. Inkerinpuolella kohteita ovat Lempaala, Tok-sova, Valkeasaari ja Levasovan hauta-usmaa. Suvannon seudun pitäjäyhtei-söjen edustajat matkaavat helatorstain

aikaan Metsäpirttiin ja Rautuun. Kir-vesmäki Kerholla ja Metsäpirtti Seural-la on suunnitteilla yhteistäkin ohjelmaamatkan aikana.

Metsäpirtti Seura on esillä Karjalata-lolla pitäjäpäivillä 18.4. Viime vuosinapäivä on ollut varsin vilkas, väkeä liik-keellä, esiteltävää ja myytävää, pitäjä-esittelyjä. Karjalan liiton kesäjuhlatovat ensi kesänä Kuopiossa 13.-14.6.Metsäpirtin pitäjällä on jälleen paikkan-sa juhlamarssilla ja väen joukossa.

Hallituksen jäsenet kertoivat omistakokemuksistaan Metsäpirtin matkoilla.Luonnon kauneus, rikkauden ja köy-hyyden ristiriita. Oman suvun koke-mukset, omien paikkojen löytäminen,uusien sukulaisten löytyminen. Ystä-vyyssuhteiden syntyminen ja syven-tyminen.

Raita Karpolle on ollut mieleenpainu-vinta, kun hän alkoi laulaa Eevalan met-sässä ja yhtä äkkiä satakielet innostui-vat laulamaan mukana.

Helka Eeva-Korpela

Hallitus 2009, istumassa vasemmalta: Irma Vahtera, Marja-Liisa Vesanto, Kalevi Hyytiä ja Pauli Tuohioja. Seisomassavasemmalta lukien: Raita Karpo, Anja Kuoppa, Helka Eeva-Korpela ja Pentti Kaihoniemi. Hallitukseen kuuluu myösAila Martelius-Mäkelä.


Metsäpirtti-järjestöt toimikuntapitää yleiskokouksensa kak-si kertaa vuodessa. Nyt oli

vuorossa kevätpuolen kokous. Mynä-mäelle tapaa kokoontua runsaasti osal-listujia. Niin nytkin, helmikuun 14. päi-vä.

Järjestöt-toimikunnalla on vetoryh-mä, joka kantaa päävastuun. Toimikun-nan puheenjohtajana on toiminut ja jat-kaa Aila Martelius-Mäkelä Turun seu-dun Metsäpirttikerhosta. Muut jäsenetIlmi Pesonen Peltosten sukuseurasta,Esko Lylander Etelä-Pohjanmaan Met-säpirttikerhosta sekä Yrjö KoskinenVaskela-seurasta.

Hautausmaankunnostushanke

Ei liene epäselvää, että hautausmaankunnossapito ja vaaliminen on kaikillemetsäpirttiläisille tärkeää. Mielipiteitäon vaihdettu ja keskustelua käydääntehtävän käytännön toteuttamisesta.Muistolehtojen rahaston välitykselläkerätään varoja tähän tarkoitukseen.Tavoite on ollut aloittaa hautausmaankunnostus tulevana keväänä ja kesä-nä.

Kokouksessa päätettiin kunnostus-tehtävän johdon antamisesta työryh-män tehtäväksi. Työryhmän muodos-taa toimikunnan edellä mainittu veto-ryhmä. Toimikunta hoitaa tarjouspyyn-nön laatimisen ja hautausmaan kunnos-tamisen.

METSÄPIRTINPITÄJÄJUHLAMYNÄMÄESSÄ

Metsäpirtin pitäjäjuhlaon 28.6.2009Mynämäessä.

Juhla alkaajumalanpalveluksella

Mietoisten kirkossa.Päivätilaisuus pidetäänMietoisten Maamies-

seuran talossa.Ohjelmasta ilmoite-

taan lisää myöhemmin.

Metsäpirtti-järjestötTuomaksen tuvalla

Talkoomatka on tulossa toukokuulla,todettiin että talkoissa tarvitaan monen-laista työpanosta – moottorisahan jaharavan väliltä, voimien ja toiveidenmukaan.

Mietoisten maamies-seurantalolla juhlitaan

Niilo Kiiski, Turun seudun Metsäpirt-tikerhosta, kertoi ensi kesän pitäjäjuh-lien suunnittelusta. Monta asiaa on josaatu järjestymään. KirkonmenoissaMietoisten kirkossa saarnaa Pauli Tuo-hioja. Juhlapuheen pitäjäksi on lupau-tunut Koski Tl:n kunnanjohtaja AimoSuikkanen. ”Suikkasen Alekan poika”,totesi joku. Talkootyötä tehdään. Ta-voitteena on, että suvut ja kyläyhtei-söt voisivat järjestää tapaamisiaan Mie-toisten seurakuntatalolla. Ja juhlapäi-vähän on 28.6.2009.

Uutisia MetsäpirtistäTähän asti Kiviniemi, Rautu ja Valk-

järvi ovat olleet Metsäpirtin matkalais-ten pääasiallisina majapaikkoina. Nyky-Metsäpirtin kunnanjohto on huoman-nut, että rahat menevätkin naapureille,joten nyt ollaan rakentamassa maja-paikkaa hautausmaata vastapäätä ole-valle entiselle harjoituskentälle, kertoiIlmi Pesonen. Viime kesänä alueella olijo tolppia pystyssä. Ja valmistumassaon kahvila keskelle Koselaa!

Helka Eeva-Korpela

Metsäpirtti Seurankotiseutumatka

Metsäpirttiin ja Pohjois-Inkeriin9 - 12.7.2009

Hinta n. 350 euroa,jos lähtijöitä yli 30 henkilöä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:Pirkko Hyytiä p. [email protected]@kivennapa.fi

Sitovat ilmoittautumiset25.5. mennessä.

Tue Metsäpirtinhautausmaan

kunnostamista, kartutaMuistolehtojen rahastoa.

Tili: 435500-16875Mietoisten Säästöpankki

Vetoryhmä 2009, Esko Lylander, Ilmi Pesonen ja Yrjö Koskinen, vetoryhmänpuheenjohtaja on Aila Martelius-Mäkelä.

SUVANNON SEUTU,vuosikerta vain 25 euroa,

8 numeroa vuodessa!


Olen ottanut noviisina vastaanSuvannon Seudun Metsäpirtinyhteyshenkilön tehtävän. Olin

toimituskunnan kokouksessa Lempää-lässä. Kuuntelin, kun keskusteltiin leh-den levikistä, taloudesta, ajankohtaisis-ta aiheista. Käytiin läpi tämän vuodenaiheita ja lehden ilmestymispäiviä ja pa-lautteita.

Toisen polven evakoksi olen siis syn-tynyt. Kouluvuoteni olen kasvanut tä-tini Katri Peltosen perheessä Kauhajo-en Aronkylässä – lähitienoilla asuivatHyytiät, Hinkkaset, Ahtiaiset, Paukut,Pohjalaiset, Suokkaat ja Hämäläiset jamonet muut. Kaikki Metsäpirtistä.Muistan, kuinka Hyytiän Heikki pistäy-tyi Peltosella joskus monta kertaa päi-vässä. ”Terve terve monist päivist!”hän tapasi tervehtiä joka kerta kanta-valla äänellään.

Metsäpirtissä kävin ensimmäistä ker-taa vuonna 1991 ja sen jälkeen jo aikamonta kertaa. Matkaporukat ovat kaik-ki olleet hyviä: Etelä-Pohjanmaan Met-säpirttikerho, Metsäpirtti Seura ja Kir-vesmäkikerho. Eevat ja Hopiat-suku-kunta sekä talkoomatkoja Ilmi Pesosenjohdolla. Voi kuulostaa juhlalliselta,mutta olen saanut juuria omaan identi-teettiini näillä matkoilla. Eikös sitä sa-nota, että ihmisellä pitää olla juuret jasiivet!

Suvannon Seudun porukassa edus-tan Metsäpirttiä. Mutta ääneni yksin onvallan pieni. Lehden kuuluu olla moni-ääninen. Ajattelen olevani avustaja, jol-le tulee vinkkejä juttujen aiheista ja jokaottaa vastaan ja kirjoittaa koneelle kä-sinkirjoitettuja tekstejä. On hienoa saa-da uusia kirjoittajia entisten lisäksi.

Metsäpirtin uusi lehti-yhteyshenkilö esittäytyy

Yhteyshenkilön kuuluu tietää, mitä mil-loinkin on tulossa lehteen Metsäpirttiäkoskien ja missä järjestyksessä. Päätoi-mittaja laittaa sitten tehtävänsä mukaanlopulliset raamit lehdelle.

Työelämässä olen sosiaalityöntekijäTampereella, vanha nimitys on perhe-hoidontarkastaja. Reissata saan ja kir-joittaa, monenlaista lausuntoa ja pää-töstä huostassa olevien lasten eduistavastatessani.

Vapaa kirjoittaminen on minulle mie-luista, jossain vaiheessa kävin harras-tamassa novellien kirjoittamista työvä-enopiston Viita-akatemiassa. Jospa sit-ten eläkkeellä enemmänkin, kuka tietä-nöö...

Puhelimitse olen parhaiten tavattavis-sa iltaisin ja viikonloppuisin. Sähköpos-titse asiat myös kulkevat.

Tapaamisiin!Helka Eeva-Korpela

MetsäpirtinyhdyshenkilöHelka Korpela,

Kalevan puistotie 13 C 5833500 Tampere, p. 040 565

0905helka.korpela@kolumbus .fi

Vahdinvaihto lehtitoimikunnan kokouksessa maaliskuussa:Helka Korpela jatkaa Ilmi Pesosen seuraajana.

Pitäjämme internetissäwww.metsapirtti.net www.sakkola.fi www.vuoksela-seura.fi


Eilen oli maaliskuun 20. päivä ja sa-malla kevätpäiväntasaus. Tällöin yö japäivä olivat yhtä pitkät. Tänä talvenatammikuu oli vielä vähäluminen, muttahelmikuussa saatiin valkoinen lumipeit-teinen talvi, jonka seurauksena aamutja illat ovat olleet valoisan tuntuiset.

Sain tänä talvena omin silmin nähdä,miltä Kannaksen luminen maisema näyt-tää. Olin sakkolalaisten mukana matkallaKannaksella 18.-21.2.2009. Matka on-nistui hyvin, kun he saivat käteensävirallisen pystytysluvan Keljan muis-tomerkille. Hanketta viedään nyt eteen-päin tavoitteena saada patsas paikoil-leen loppukesästä Keljan taistelupai-koille Sakkolaan.

Ryhmämme tapasi paikallisia kunta-johtajia ja Vuokselan osalta merkittävintapaaminen oli tavata Romaskin kunta-johtaja Sergei Tankov. Alkupuheiden jatervehdysten jälkeen luovutin Tanko-ville kuvataulun, joka oli otettu viimetapaamisemme yhteydessä toukokuus-sa 2005. Tuolloin olin matkalla VeikkoJuvosen kanssa keskustelemassa senhetkisistä ajankohtaisista asioista jaisäntinä tuolloin olivat Sergei Tankovja A.A. Buin. Tuolloinkin keskustelim-me Vuokselan kirkon alueilla olevienmuistomerkkien ylläpitoon ja alueilla liik-kumiseen liittyvistä asioista.

Samoilla asioilla olin nytkin liikkeellä.Viime kesänä kirkkotielle ilmaantunutjyhkeä portti oli huolemme aihe.

Portista en ollut vielä sanonut sanaa-kaan, kun Sergei Tankov alkoi kertoajuuri tuosta portista sanoen, että porttion sinne luvattomasti rakennettu ja ke-vääseen mennessä hän tekee kaikken-sa, jotta kirkolle meno voi tapahtua es-teettä.

Olin varautunut esittelemään asiaaottamalla mukaan A4-kokoisia väriku-via. Helpotuksekseni keskustelun yllät-tävästä luonteesta puheenvuorostani

Auringonpaistetta jakevään odotusta...

Suvannon Seutu-lehteentulevia Vuokselan asioitapohdiskelemassa VeikkoJuvonen (oik.) ja TaistoVirkki 17.3.2009.

tulikin Vuokselaa koskeva ”matkailu-mainos”. Mitä historiallisia paikkojaVuokselassa onkaan ja miten kauniitamaisemia sieltä löytyy. Tankov otti ku-vat vastaan innostuneesti toivottaenentiselle kotiseudulle tulevat matkaajattervetulleiksi.

Olin viimeksi tavannut Tankovin vii-me vuonna pitäjäyhteisöjen iltatapah-tuman yhteydessä ja jatkossakin hänmielellään ottaa meidät vastaan.

Tämä numero on yhteisesti sovittusakkolalaisten ja metsäpirttiläisten kes-ken matkailunumeroksi. Kustakin pitä-jästä on laadittu seloste, mitä pitäjästälöytyy nähtävää. Vuokselaosuus ontehty teemalla ”Vuoksela – pitäjä Vuok-sen syleilyssä”.

Ensi kesänä on tarjolla Vuokselaankotiseutumatka 23.-25.5.2009. Ohjel-

masta lisätietoja toisaalla lehdessä.Matkalla on mukana Vuoksela-Seurary:n edustajat.

Yhteistyötä naapuripitäjien kanssajatketaan tutustumalla eri pitäjien koh-teisiin. Tänä vuonna Suvannon seudunpitäjäyhteisöjen matka kohdentuu Rau-tuun ja Metsäpirttiin 21.-24.5.2009. Täl-lekin matkalle on mahdollista ilmoittau-tua pitäjien kiintiöiden puitteissa.

Kuten ennenkin ilmoittautumisissakannattaa kiirehtiä, jotta pääsee mu-kaan.

Lehti ilmestyy pääsiäisenaikaan jamonissa perheissä eletään osittain van-hojen, osittain uusien perinteiden mu-kaisesti.

Yhdessä tekemisen jaettua iloa toivo-tan kaikille lehden lukijoille.

Rauhaisaa Pääsiäisenaikaa!Taisto Virkki

Vuokselan kunnanjohtaja Sergei Tankov otti ilomielin vastaan Taisto Virkintuomat valokuvalliset terveiset.


Vanhempani Esa ja Tyyne Virkki osti-vat Helena Makkaran tilan 4161 vuoden1937 paikkeilla. Lehti-ilmoitustiedon pe-rusteella arvelisin, että kun 8-vuotinenvuokraus päättyi, niin tila myytiin.Kauppakirjaa en ole nähnyt, mutta van-hempieni kertoman mukaan kauppaanliittyi syytinki eli kiinteistöeläke. Sopi-muksen tarkasta sisällöstä ei myöskäänminulla ole tietoa, mutta Helena Mak-kara kulki ilmeisesti perheemme muka-na evakkoon ja hänen leposijansa si-jaitsee Juupajoen hautausmaassa. Olenlöytänyt hautakiven sieltä 1990-luvul-la.

Kotiseutumatkan yhteydessä 1997kävin Alholassa Elma Reinikaisen opas-tamana entisellä kotipaikalla, jossa olivielä rakennusten perustukset todetta-vissa ja pihapiirissä kasvoi edelleenomenapuu ja koristepensaita.

Olin lähtenyt sieltä evakkoon kesä-kuussa 1944 kahden vuoden ja neljänkuukauden ikäisenä.

Viime keväänä Vuokselan kotiseutu-matkan yhteydessä iltamyöhällä poik-kesin viimeksi paikalla Lea Lukkalan jaLeila Lahden kanssa ja minua kohtasisurullinen näky. Pihapiiri lähiympäris-töineen oli runneltu. Puut oli kaadettuja kokonaisia runkojakin lojui maassa.Piha-alueella oli iso syvä kuoppa, josta

Tiedätkö, muistatko, löytyykö lisätietoja?

Ilmoitus Keski-Vuoksi-lehdessä 13.4.1929

HuutokauppaTk. 22 p:nä pidettävällä va-paaehtoisella huutokaupalla an-netaan maatila arennille 8 vuo-deksi. Samalla myydään tilanirtainta omaisuutta, kuten: he-vonen, lehmiä ja joukko pie-nempiä eläimiä, maanviljelys-kalustoa y.m. Ehdoista lähem-min huutokauppatilaisuudessa.Huutojen hylkäämis- tai hy-väksymisvalta pidätetään.

Helena MakkaraVuoksela, Uusikylä, Alhola

Alla oleva kuva löytyy ”Vuoksela ku-vina”-teoksen sivulta 144 tekstimai-ninnalla ”Viljam ja Hilja Karvasenuuden talon tupaantuliaiset Uudessa-kylässä 1938”.Joku on kertonut, että Hilja olisi He-lena Makkaran tytär? Tunnistaakohanjoku kuvissa olevien henkilöiden ni-miä?

Löytyykö keneltä tietoja HelenaMakkarasta ja hänen tilastaanKumpula 4161, joka sijaitsi Vuok-

selan Alholassa.

soraa oli viety ohikulkevan tien täyt-teeksi ja muutenkin maisema oli raiska-tun näköinen. Kuvakin jäi ottamatta,kun kuljettajamme Toivo Laidinen au-toltaan puolenkilometrin päästä hälyttimeitä takaisin. Alueen nykyinen omis-taja ei oikein pitänyt vierailustamme.

Entisiä asioita tutkiessani olen luke-nut Vuokselan kunnan kuulutuksia jatodennut, että Helena Makkaran talos-sa terveyssisar oli useana vuotena1930-luvulla suorittanut keväisin Alho-lan alueen pienten lasten lakimääräisiärokotuksia.

Tietoni ovat varsin puutteellisia jakuvia kohteesta ei ole ainuttakaan käy-tettävissäni. Olisin kiitollinen, jos sai-sin lisää tietoa ja kuvia, jotka liittyvätKumpula-tilaan, Helena Makkaraan jaja hänen elämäänsä kuin myöskin van-hempieni elämään Vuokselassa. Van-hempani ovat naimisiinmenon jälkeenasuneet ennen Alholaan muuttoa noinyhden vuoden ajan Noisniemessä Raas-kan tilalla. Tämän tiedon sain aikanaanEeva Raaskalta.

Odottelen yhteydenottoja

Taisto VirkkiPaununkatu 24, 33700 Tampere

taistovirkki©gmail.comp. 0400-576722


Komosten uusisukukirja julkaistaan

kesällä 2010Sukutietoja etsittäessä on saatu selville, että Tah-

vo Komonen tuli vaimonsa ja veljensä Mikon kans-sa itselliseksi (seppä) 1756 Sakkolan Noisniemi 6:enYrjö Tiinuksen taloon. He olivat ortodokseja.

Heidän tuntemattoman veljensä lapset Feodorsynt. n.1753, Maria synt. n.1756 ja Antti synt. n.1761tulivat Noisniemeen n. 1778 Tahvo Komosen kuol-tua.

Onko jollakin tietoa, mistä he kaikki tulivat?Lisää tietoja ja yhteydenottoja odottaa

Pentti [email protected].

Kotiseutumatka Vuokselaanon tarkoitus tehdä23. – 25.5.2009, 3 päivääKiviniemi/hotelli Green Village/vanha ja uusi hotelliVastuullinen matkanjärjestäjäLomalinja Oy.

* matka-ohjelma on perinteinen;* meno- ja tulopäivän lisäksi yksi päivä on aikaa käy kotikylillä tai muualla oman harkinnan perusteella.* linja-autokuljetus 24.5. 2009Vuokselaan minne linja-autolla pääsee.* paikallistakseja tarjolla /lisämaksullinen

* matka toteutuu /minimi 30 henkilön ryhmä* paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä* ilmoittautumiset viimeistään 17.4.2009 menn.* hinta 345 – 365 euroa/hlö riippuen ryhmäkoosta;

Tarkemmat lisätiedot ja varauksetTaisto [email protected]. 0400 – 576722

Lomalinja Oy010 2898101

Näin pääsiäisen aikaan tulee mie-leen eräs kirkkomatka Ko-nevit-saan, josta äitini usein kertoi. Elettiin vuotta 1929 tai1930, Pyhäjärven Ylläppään Kiiskille oli tuotu kaksi nuorta

miniää. Roobertille Aina Laulajainen Lohijoelta, ja Arville Iida Repo,Sakkolan Vilakkalasta. Anoppi, Olga Kiiski oli uskonnoltaan orto-doksi, samoin kuin äitinsä “baaba” Maria Kanninen, joka on hau-dattu Konevitsaan 1930. Olga oli jäänyt leskeksi v.1921 seitsemänjälkeläisen kanssa.

Olga-anoppi patisteli pojat nuorikkojensa kanssa Konevitsaanpääsiäisyön palvelukseen, sisarukset Aino ja Albin vielä joukonjatkoksi. Mikäpä oli ajellessa raikkaana kevätiltayönä Ylläppäästä,Haminan kautta Vernitsalle ja Sortanlahteen, sieltä viehkatietä Ko-nevitsaan. Talon paras hevonen, Sakkolan Inkiseltä ostettu Lotta,veti suurta saahkaa reipasta ravia.

Kun pääsiäisyön juhlallisuudet aamuyöllä luostarissa päättyivät,tuli kotiinlähdön aika. Pitkästä matkasta ja valvomisesta väsyneenäkolme veljestä teki hätäisen päätöksen, ajetaan Laatokan jäätä myö-ten suoraan Konevitsasta Ylläppäähän. Naiset pyysivät ja anoivat,että ”männää tietä myöten mist tultiiki”.

Akkoja ei kuunneltu, mutta luvattiin, että ajetaan Vernitsan jäl-keen lähelle rantaa ja jatketaan siitä kotiin. Aina arvaamaton Laa-tokka näytti jälleen mahtinsa. Jäähän oli tullut 2-3 metrin levyinenrailo, ehkä noin 2 km päässä rannasta. Ohjastaja kummasteli miksihevonen ei käänny rannikolle päin?

Yön pimeydessä hevonen näki ja vaistosi railon. Asia tutkittiin;takaisin ei lähdetä. Ohut jää railossa kesti miehen, mutta ei hevosta.Päätettiin, että Lotta hyppää yli railon. Hevonen teki mitä käsket-tiin sillä seurauksella, että takajalat putosivat railoon ja sitä myötenkoko hevonen.

Nyt olisi ollut hyvät neuvot tarpeen. Hevosta ei saatu sillä poru-kalla ylös, niinpä Aino-sisko lähetettiin rantaan taloista apua hake-maan. Hän lähti tarpomaan kohti rantaa ja pääsi Paason Augustille,josta lähdettiin apuun.

Sillä aikaa miehet suuressa “viisaudessaan” olivat avanneet rin-nustimen ja seresniekat, niinpä hevosparka painui vielä syvemmäl-le. Jostakin jäältä oli löytynyt pitkä riuku hevosen vatsan alle janaiset olivat riun päällä painona, kannatellen näin väsynyttä ja koh-meista hevosta. Miehet pitivät päätä suitsista ja kaulasta. Aikaakului, eikä apua kuulunut, vaatteet olivat märkänä ja paleli. Itkettiinja rukoiltiin, “et appuu tulis eikä hevone kuolis”. Vihdoin apu tuli jahevonen saatiin ylös. Hyväkuntoinen hevonen olikin pian jaloillaanja pystyi kulkemaan Paason navettaan lämpimään.

Tämä hyinen kylpy oli hevoselle kuitenkin kohtalokas, se eipalautunut enää koskaan täysin ennalleen.

Tässä tosi tarinassa kävi niin kuin laulussa äiti Mirrin uljaillekissanpojille, jotka eivät totelleet äidin neuvoja, vaan menivät jäälleja meinasivat hukkua.

Me miehet tahdomme usein mennä oikotietä, emmekä kuunteleneuvoja varsinkaan naisilta. Joskus käy sitten niin kuin isälleni jasedille, jotka unohtivat vanhan viisauden: parempi virsta väärääkuin vaaksa vaaraa.

Heikki Kiiskiäiti Iida Vilakkalan Repoja

PääsiäisyönkirkkomatkaKonevitsaan


Sisarukset Hellin Rytty ja ViljoNaskali muistelivat lapsuuttaanSakkolan Ojaniemessä Viljon

mökin takkatuvalla Rantasalmella elo-kuussa 1991, jossa keskustelun nau-hoittivat Hellinin tytär Maija Halisevapuolisonsa Tapio Halisevan ja Viljontyttären Päivi Mikkosen kanssa. Suvan-non Seudussa tullaan julkaisemaan näi-tä Naskalin sisarusten muistelmia muu-tamassa erässä. Tarinat on nauhalta kir-joittanut Mirja Antila, o.s. Rytty.

Päivi kysyy, mitä Helli-täti muistaavirpomisesta, ja Hellin kertoo, että pal-musunnuntaita edeltävänä lauantainahe kävivät aina virpomassa toisen puo-len kylää ennen kouluun lähtemistä, sil-loin oli nimittäin lauantainakin koulua,ja iltapäivällä he kävivät sitten Suden-häntää myöten virpomassa loput talot.Vitsa piti jättää aina siihen taloon, mis-sä virvottiin, joten vitsoja piti olla kym-menittäin tehtynä ja ne koristeltiin ka-ramellipapereilla jo monta viikkoa en-nen. Karamellipapereista tehtiin ruusuk-keita ja niitä pyöritettiin vielä vitsojentyviinkin.

”Mei puolel ol sellanen tapa et se an-nettii sillo heti se palkka, sitä sanottiivirpokuostiks, mut jossai ol sellanetapa et pääsiäisaatton mäntii kuostiikerräämää vasta”, Hellin toteaa.

”Se oliki sellane juhlapäivä et sitte kutultii iltasel pois ni pöyvälle laskemaaniitä kolikoita ja ol karamellii, rinkelii,pullaa, perunakakkaraa ja kanamunniija kuka mitä sit ol antanu”, Viljo lisää.

Päivi kyselee myös muistoja virpoma-loruista.

”Virpoi varpoi, vitsat käyvät, tulevaksvuueks, tuoreeks terveeks, vitsa siul,kuosti miul”, Helli lausuu.

”Ei meil olt sen pitempää lorua”, täy-dentää Viljo.

Kerran kun sisarukset olivat tulossaMöngöstä virpomasta, he ihmettelivät,miksi Möngönlammen jäällä oli niin pal-jon ihmisiä. Koska heitä oli kotona ope-

Virpomista ja hölmöileviä kalojaSakkolan Möngönlammella

tettu, että ei pidä poiketa tieltä jos onjollekin asialle lähtenyt, vaan että pitäätulla suoraan kotiin, niin he eivät men-neet katsomaan lammelle, mitä siellä ta-pahtui. Kotona ei ollut ketään ja vastailtahämärissä muut saapuivat. Heidänäitinsä Liisa Naskali oli kysynyt, miksiHellin ja Viljo eivät olleet tulleet lam-melle, ja nämä vastasivat, etteivät tien-neet muiden olevan siellä.

Viljo selittää, että Möngönlampi oliumpilampi ja kun se oli jäässä, niin siel-tä joskus talvella loppui happi, jos lun-ta oli paksulti eikä valoa päässyt jäänläpi. ”Sitte ku tehtii avanto ni ne kalattulliit siihe hölmöilemmää siihe avannoreunalle etsimää hapekasta vettä ja kune ol puoltajuttomii ni niitähä sai senku tuolla haavilla otti ja kuka otti millä-kin sitte”, Viljo muistelee.

Koska Naskaleilla ei ollut haavia, ottiheidän isosiskonsa Lempi sellaisen har-vaan kudotun villamyssyn, joita ennensanottiin ”rumpamyssylöiks” ja kiinnittisiihen irronneen tynnyrivanteen. ”Ka-tajainenko se ol ja sit se rumpamyssy

siihe, mut se ei riittänt iha ni hää virk-kas siihe muutaman varvin lissää siiheet se täytti sen renkaan, vartta siin eiolt et se oli se pelkkä rengas ja myssy,mutta hää män sit sen kanssa lammelleja sai sen kevään isoimman hauen justiisillä kauhottuu”, nauraa Viljo.

Kun lammesta lähtevän ojan suustamiehet hakkasivat jäätä ja lohkoivatsitä, niin jäälohkareitten alla oli myöspökertyneitä kaloja, muistaa hän myös.Joka talvena ei tilanne Möngönlammel-la ollut sama kalojen suhteen, vaan vainsilloin kun oli lunta paksulti.

Naskalin sisarukset Hilja Nihti, Hellin Naskali ja Viljo Naskali (vasemmaltaoikealle) vierailivat kesäkuussa 1991 Sakkolassa. Tässä he ovat lapsuudenleikkipaikalla Ojaniemessä. Alakuvassa Sakkolan kirkon rappusten edessä.


Lempäälän Karjalaseuran jokavuo-tisen varsinaisen kevätkokouk-sen jälkeen pidetyssä tarinaillas-

sa aiheena oli tällä kertaa ”Sakkola ei-len ja tänään”.

Tilaisuudessa Hannu Turkkinenhaastatteli Haparaisista kotoisin olevaa,Lempäälän Karjalaseuran kunniajäsen-tä Sirkka Kuuppoa sekä Petäjärveltälähtöisin olevaa pitäjäneuvos YrjöRaaskaa. Mielenkiintoista haastatteluaoli tullut seuraamaan lähes täysi salilli-nen yleisöä osuuspankin kokoustilaan.

Sirkka Kuupon koti sijaitsi aivan Kek-kilän kartanon naapurissa. Sirkka olimyös aikanaan poimimassa omenia kuu-luisassa omenatarhassa, jossa hänenkertomansa mukaan oli yli 3000 omena-puuta. Suvanto kuului myös osana elä-mään; oma venelato rannassa oli osasitä. Kun Sirkan äiti oli kotoisin Lapin-lahdelta, vierailtiin siellä usein ja matkatehtiin veneellä yli Suvannon. Lämmöl-lä hän muisteli myös ensimmäistä linja-automatkaansa Viipuriin 1934, jolloinajettiin myös Kyyrölän ohi. Tärkeä har-rastus oli osallistuminen HaparaistenNuorisoseuran toimintaan ja jos ei ainapäässyt tilaisuuksiin, niin tulihan sitäjoskus karattuakin tansseihin.

Evakkoajalta oli mielessä matka ”kä-velijä” Helenan, Sirkan tädin, HelenaKiurun kanssa. Ensin käveltiin Kerkon-koskelta Rautalammin kirkolle ja sieltäSuonenjoen asemalle, mistä junallaLempäälään. Taas käveltiin Vanatta-raan, ja mikä parasta heti päästiin rukiinniittoon – ei oltu väsyneitä.

Yrjö Raaska on kotoisin Petäjärveltä.Nuoruuden ajan muistoina hän kertoirippikoulukavereistaan Viljami Pylk-käästä ja Ruunan Toivosta elikä RokanAntista ja Suen Tassusta. TukinuittoSaijanjoella kuului myös Yrjön kokemuk-siin aikuisiällä. Myös Yrjö osallistui ak-tiivisesti nuorisoseuratoimintaan.

Hän kertoi Helmi Uosukaisen olleeninnokas ohjaaja Petäjärven Nuorisoseu-

Lempäälän Karjalaseuralla tunnelmallinenja muistorikas Sakkola-ilta

rassa, jonka neliparisessa tanhujouk-kueessa hän oli myös mukana. Suoje-luskunta harrastus erilaisine viestikil-pailuineen, neljä voittoa kuudesta mah-dollisesta, kertoo harrastuksen tärkey-destä.

Vierailujen aikana Kiviniemessä serk-kujen luona kalastettiin paljon esimer-kiksi pitkällä siimalla. Kiviniemessä pääsiseuraamaan myös sitä, miten kuuluisiaSakkolan porsaita siirrettiin laivastatoiseen, Suvannolta Vuokselle ja edel-leen kohti Antreaa ja muuta Suomea.Myöhemmin maailman mainetta saa-vuttanut maratoonari Veikko Karvonenoli nuorukaisena paimenpoikana Raas-kalla.

Armeijan Yrjö kävi Viipurissa 1931-32.Hän kertoi myös värikkäästi talvisodanaikaisesta, 28.12.1939 tapahtuneestasikajahdista, jonka seurauksena syötä-vää riitti lähes sodan loppuun asti japakkanen huolehti lihan säilyvyydestä

hyvin.Yleisö seurasi Hannu Turkkisen joh-

dattelemaa tarinointia tarkkaavaisesti,ja mikä parasta, kuuntelemassa oli myösnuoria vunukoita.

Tilaisuuden lopuksi Sirkka Kuuppoesitti pari kirjoittamaansa runoa, joistatoinen kuuluu näin:

Kiitos vielä Taivaan Isäkun annoit paikan parhaanHaparaisten, kotikylän,ja lapsuusajan armaan.

Kiitos koko ihanastanuoruutemme maastameidän, onnellisen sukupolvenkoti-Karjalasta.

Kiitos muistorikkaasta tilaisuudestaSirkalle, Yrjölle ja Hannulle!

Eero Pilviniemi

Yrjö Raaska ja Sirkka Kuuppo kertoivat elävästi Sakkola-muistojaan HannuTurkkisen johdatellessa tarinointia. Kuvat: Carl Jansson.


Toimi- serkusta oli muodostunut meil-le jo nuoruudessamme ikään kuin isä-hahmo ja itsestään selvää oli, että kunisossa kaupungissa ollaan, niin Toimi-han se työtä antaa - ja niinhän hän an-toikin - lähes koko serkkukattraalle. Kunkumpikin sisareni löysi Toimin yrityk-sestä avio-siippansa, oli meitä sukulai-sia siellä jo kymmenkunta miestä janaista.

Muistan serkkuni rehtinä työnanta-jana ja isällisenä ohjaajana niin työssäkuin elämässä yleensä. Toimin kriteerittyöhönotossa olivat, että tupakkaa eipoltella eikä viinaa viljellä, työssä onoltava reipas ote ja lihasvoimaakin sai-si olla, jotta mieheltä näyttää.

Mainittavaa on, että Toimin antelijaskäsi ei koskaan kieltänyt, jos urheilu-seuran käsiohjelmaan tarvittiin mainos-apua.

Kypsässä iässä alkoi serkkupoikaharrastaa haulikkoammunnan skeettiä.Muistan kun pidetiin tähtäysharjoituk-sia firman takahuoneessa suurella in-nolla.

Saunaseurassa Toimi-serkkuni olilyömätön. Hän ajoi kipollisella löylyäkaikki muut alas lauteilta ja kiuaskivetolivat punaisena parhaan saunomisentakeena.

Toimin useista isällisistä neuvoistaon jäänyt yksi elämäni ohjeeksi: ”ku-kaanhan ei ole enkeli, mutta eletäänmahdollisimman lähellä totuutta”.

Tahdon vielä sanoa Toimi-serkunmuistoksi ja meille lohdutukseksi, että

”Taivaan isän rakkaus on lähellämmesurun hetkellä, Isän kädessä on Siuna-us ja Rauha”.

Yrjö NuoraToimi Kuparisen serkku ja

entinen työntekijä

Toimi Kuparisenmuistolle

Toimi Tuomas Kuparinen kuoli maa-nantaina 12.1.2009 Siuntion terveyskes-kuksen vuodeosastolla pitkän sairau-den jälkeen. Hän oli syntynyt SakkolanSudenhännässä 3.12.1928 Iivari Kupa-risen ja Alma Kuparisen, o.s. Karppa-sen vanhinpana poikana. Perhe muutti1932 Petäjärvelle, jossa Toimi kävi kan-sakoulun ensimmäiset luokat ja sen jäl-keen koulunkäynti rajoittuikin sota-ajantakia pätkittäiseksi. Kiertokoulua hänkävi ainakin kahtena kesänä.

Talvisodan aikana asuttiin Suonen-joella ja Vehmersalmella sekä välirauhanaikana Vesilahdella ja Viialassa. Jatko-sodan aikana palattiin 1942 keväälläPetäjärvelle, jossa Toimi avusti isääkahden uuden talon rakentamisessa.Viimeksi rakennetussa asuttiin vainmuutama yö.

1944 evakuointipaikkoina olivat Saa-rijärven Lannevesi ja Äänekosken Kul-ha, jossa taas rakennettiin uusi talo.Siellä Toimi oli isän apumiehenä metsä-töissä ja sirkkelisahurina. Asevelvolli-suuden hän suoritti säämiehenä Tikka-koskella ja Kauhavalla.

Keväällä 1950 perhe muutti Köyliöön,jossa hän jatkoi työuraansa sahurina jatiilitehtaan työnjohtajana. Täällä häntapasi naapurista tulevan vaimonsaArmi Mikolan. He muuttivat 1951 Hel-

sinkiin, jossa Toimi aloitti virkamies-uransa tullimiehenä. Heille syntyi tytärja kolme poikaa. Saatuaan hyvän opintullissa hän päätti sitten aloittaa yksi-tyisyrittäjänä, josta muodostui hänenelämänsä päätehtävä.

Painiharrastuksen hän aloitti Saarijär-ven Lannevedellä, mutta tärkeimmäksiharrastukseksi muodostui vähitellenkalastus ja erityisesti metsästys, johonliittyi ampumaurheilu. Lapsuusajan hiih-toharras muuntui miehuusiässä pitkik-si hiihtomatkoiksi erityisesti Lapin tun-tureilla. Menestyneenä liikemiehenähän oli kiinnostunut myös liikkeenhoi-toon kuuluvista matkoista ulkomailleseuraten samalla mm. kolmet olympia-laiset maamme ulkopuolella.

Asuessaan Kauniaisissa hän avioi-tui Raili Vitikka-Kokon kanssa. Elämänkallistuessa ehtoopuolelle hän omistau-tui metsätilansa hoitoon Siuntion Pala-järvellä ja löysi itsestään myös keksi-jän. Painiharrastuksesta jäänyt vaiva jamyöhemmin esiintynyt selkävika aihe-utti hänelle useita sairaalakäyntejä jaleikkauksia, jotka vähitellen heikensi-vät voimakkaan persoonan fysiikkaa.Henkinen virkeys säilyi kuitenkin vii-me päiviin saakka.

Lähiomaisten ja -ystävien läsnä olles-sa hänet siunattiin Sakkolasta tuodullahiekalla Siuntion kirkossa 20.1.2009.Toivomuksensa mukaisesti hänen tuh-kansa on siroteltu ”onnen” metsään.

Tommi-veljeä lämpimästi muistellen

Teuvo Kuparinen

Julkaisemme jokaisessaSuvannon Seudussa tietojasuku- ja perhetapahtumista.Lähetä tiedot toimitukseen.

Kysythän asianosaisilta luvantietojen julkaisemiseen.

Laatokan puolustajatkokooontuvatvapaamuotoiseen ja kaikille asiastakiinnostuneille avoimeen perinneti-laisuuteen Lappeenrantaan 15. - 16.elokuuta 2009. Tiedot kokoontumi-sesta löytyvät internet-osoitteestaperinneyhdistys.suntuubi.com.Lisätietoja saa myös yhdistyksenpuheenjohtajalta Erkki Marttilaltapuh 050 3518111 tai sihteeriltä RailiJantuselta puh 040 8432189.”


Sakkolan Vilakkalassa 1929 syntynytArvo Aleksanteri Mikonpoika Meska-nen täyttää 80 vuotta 4.5.2009.

Juhlia hän ei vietä, mutta kiittelee kaik-kia ystäviään pitkästä yhdessäolosta.

Viisi sukupolveaViisi inkeriläis-sakkolalaista sukupolvea. Keskellä 100-vuotias Maria Perolainenja poikansa Aleksanteri, molemmat Inkerinmaan Venjoelta syntyisin. OikeallaPirjo Loponen, o.s. Perolainen ja vasemmalla poikansa Matti, sylissään Pinja-tytär. Kuvan lähetti Matin vaari Olavi Loponen.

Rakas tätimmeEmmi Susanna Vulli(o.s. Lamppu)

s. 24.3.1911 Sakkola (Röykkylä)k. 23.2.2009 Orivesi

Lämmöllä muistaenveljien lapset perheineen

Päättyi pitkä kaari elon,väsynyt on saanut levon.Nuku unta rauhaisaa.

Siunaus toimitettuläheisten läsnäollessa.

Rakas äitimme, mummumme,isomummumme, sukumme vanhin

Maria KOPPANENo.s. Koskinen

s. 26.6.1911 Metsäpirtin Vaskelak. 1.1.2009 Akaan Toijala

Kaivaten ja kiittäenAnneli Johanna, Timo ja Toni TommiAulis ja Seija Matti, Sanni ja Enni Markku ja SuzanneMuut sukulaiset ja ystävät

Talvisen taivaan tuulet,äiti mukaanne ottakaaja hellästi kantakaa sinne,missä uupunut levätä saa.Hän on kulkenut pitkän matkan,mailta Karjalan kunnaiden.Kantakaa lepoon rauhaisaanja uneen ikuiseen.

Siunaus toimitettu 17.1.2009 omaisten läsnä ollessa.Lämmin kiitos muistamisesta. Kiitos Toijalan terveyskeskuksen

vuodeosaston henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta.


Vahvasti karjalaiset juuret omaava Mielikki Kiuru tekee mitähaluaa, muut tekevät mitä osaa-

vat. Nyt häneltä on valmistunut kirja”Erkin ja Lainan kirjeet sotavuosilta1939-1944”, joka pohjaa hänen van-hempiensa käymään kirjeenvaihtoon.

Kirjan saatteena lukija saa taustatie-toa Lainasta ja Erkistä seuraavaan ta-paan:

”Arvi Räsänen (taatto) oli muuttanutKurkijoelta Helena (maamo) vaimon jakahden lapsensa kanssa Suotniemenkoululle opettajaksi 1913. Vuotta aikai-semmin oli Suotniemen kartano myytyKäkisalmen maalaiskunnalle fajanssi-tehtaan lopettamisen yhteydessä. Täs-tä kartanosta tuli kansakoulu ja Räsä-sen perheen koti kolmeksikymmeneksivuodeksi, sotien loppuun saakka. Per-heen toiseksi nuorin Erkki syntyi21.4.1915. Hän halusi maanviljelijäksi jakävi Ylä-Vuoksen Maamieskoulun. Hänharrasti urheilua, lempilajina seiväshyp-py, metsästämistä ja kalastamista. Tal-visodan ajan hän oli reservissä Käki-salmessa sijaitsevassa Laatokan rannik-kotykistössä Murikassa. Hänen koulu-tettiin kevyen tykistön suuntaajaksi.Koko jatkosodan ajan hän oli majuriEino Tirrosen komentamassa 3. KTR /9:ssä.

Laina o.s. Vuorinen oli syntynyt16.9.1914 Sakkolan Kiviniemessä. Hänkävi Käkisalmen Yhteiskoulussa keski-koulun ja osittain lukiota. Hänen toi-veensa oli valmistua karjataloustekni-koksi Kuopiossa. Talvisota keskeyttiopinnot pari kuukautta ennen valmis-tumista. Äiti oli innokas partiolainen jakesäisin hän veti partiolaisten kesälei-rejä Kangassaaressa, joka sijaitsee ai-van Suotniemen edustalla. Äiti harrastimyös melontaa. Siellä Vuoksen aallo-koilla he aloittivat seurustelun. Olivathe tunteneet toisensa jo oppikoulunajoilta.

Näin alkoi kahden nuoren yhteinentaival 18.8.1939 ja kirjeenvaihto kokosotien ajan. Viisi pitkää vuotta.”

Mielikki Kiuru kertoo myös muistiku-

Perinnelotta Mielikki Kiuru itseom-pelemassaan lottapuvussa kädessäänkirjansa ”Erkin ja Lainan kirjeet so-tavuosilta 1939-1944”.

Käkisalmesta kudontataidot,Sakkolastako sienivainut?

van, jossa sotien jälkeen iso paperisäkkikirjeitä heitettiin vielä keskeneräisenrintamamiestalon vintille.

– Meitä lapsia ei rasitettu sota-ajankertomuksilla. Nyt ymmärrän näidenisän ja äidin kirjeiden myötä miksi. Hepäättivät aloittaa uuden elämän.

***Muutettuaan Haminaan Mielikki löy-

si sieltä oitis hengenheimolaisia. Aktii-visena ihmisenä hän ei jäänyt paikoil-leen, vaan hakeutui isänmaallisiin jakarjalaisiin ympyröihin.

Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyssai hänestä aktiivisen, toimivan ja osaa-van jäsenen.

Kannaksen matkoilla kun joku miet-tii, pitäisikö jotakin tehdä, Mielikki onsen jo tehnyt. Lottayhdistyksessä toi-set miettivät kankaan valintaa, vaanMikki laittaa tuulemaan: kangas kaupas-ta ja toimeen tarttumaan. Leikkausapuahän kuitenkin halusi ja haminalaisenompelija Virve Hakalan valvovien sil-mien alla ”käkisalmetar” saksia liikutte-li ja sai aikaiseksi nipun kankaanpaloja,joista äkkinäinen tuskin olisi saanuttuluskukkaroa tehdyksi. Puvun ohellasyntyi myös lottahattu. Tämä uudeksi”Lotta Lunkreeniksikin” nimitetty mo-nitoiminainen on tehnyt myös kaksikansallispukua, joten reviiriä riittää.

Suutarin töitäkin on tullut tehdyksiomiin tarpeisiin. Lapikkaat eivät häpeäammattiosaajien töiden rinnalla.

Vain parisen vuotta Haminassa asu-nut Mikki on jo saanut vaikuttavan”valtakunnan parhaan piirakanleipo-jan” tittelin. Tätä mieltä ovat kaikki, jot-ka ovat päässeet nauttimaan hänensuussa sulavista karjalanpiirakoistaan.Resepti on hirmusalainen ja ystävät te-kevät salapoliisityötä sen saamiseksi.

Syksyisin ”Mielikki Metsänemäntä”viihtyy metsässä. Eväät mukaan, karttaja kompassi tykötarpeinaan, sieniveis-tä unohtamatta, tämä luonnonantimienystävä kerää tatteja, sieniä ja marjoja.Ihmetellä täytyy sitä vainua, joka hä-nellä on parhaitten sieni- ja marjapaik-kojen löytämisessä. Onneksi ystävät-kin pääsevät osallisiksi näistä retkistä.Kesäautoilijana tunnettu Mikki ottaamielellään seuraa metsäretkilleen laajas-ta ystäväpiiristään. Ja kerran kun onpäässyt Mielikin tattimuhennosta mais-tamaan, ei sitä makua unohda koskaan.

Kaikkien näiden taitojen lisäksi Hol-lolassa opettajana toiminut monitoimi-nainen on siis nyt tehnyt kirjan äitinsäja isänsä sota-ajan kirjeenvaihdosta.

Kirjaa voi tiedustella Mielikiltä puh.044 7873 134.

Terttu Ravi


PutkiliikeP. Nuora Ky

37560 KULJUPuh. 367 6100

SUVANNONSEUTU

Suvannon ympäristön kotiseutulehtivuodesta 1957, 8 kertaa vuodessa.

Vuosikerran hinta 25 euroaJulkaisija: Sakkola-Säätiö

Kirjapaino: Koski-Print, Valkeakoski

Toimitus: Suvannon Seutu,Rautasemantie 375,37550 LempääläPäätoimittajaMarjo Ristilä-Toikka, LempääläPuhelin 040 730 2622tai (03) 374 8 [email protected]

Metsäpirtin yhdyshenkilöHelka Korpela,Kalevan puistotie 13 C 5833500 Tampere, p. 040 565 0905helka.korpela@kolumbus .fi

Vuokselan yhdyshenkilöTaisto Virkki, Tamperep. 03 - 363 1750, [email protected]

Riiska:Maire Saarinen e. Lamppu,

puh. 044 5586 937Irma Havumäki e. Karppanen,

puh. 040 5646 275Teuvo Kuparinen,puh. 0400 612 347

Sakkolankyläkirjojakootaan,

ota yhteyttä

Valkjärvi:Eero Kukko,

Pirttiniementie 3 A 3, 58175Enonkoski

puh. 050 356 0865

Tuleeko lehtesioikealla osoitteella?

Soita puh. 040 730 2622

Kirkonkylä, Karhola,Luprikkala, Sipilänmäki:

Antti Hynnä,Ollilantie 11, 37500 Lempäälä

040 8490048, [email protected]

Maire Kanervisto,Ruskontie 11 as 2, 33710 Tampere

0500 579341,[email protected]

Antti Koiranen,Sammalpolku 9, 37550 Lempäälä

040 5514137, [email protected]

Matti Naskali,Rautaranta 8, 28400 Ulvila

0500 721902,[email protected]

Kyläkirja on hyvä lahjavihje!Tilaa oma teos Sakkolan kyläkirja-sarjasta:

TILAUKSIA VASTAANOTTAVAT:Marjo Ristilä-Toikkap. 040 730 [email protected]

* VILAKKALA, Vilakkalan, Volossulan ja Kaarjanjoenkoulupiiri, 30 euroa kpl + postituskulut.* MUISTOJEN LAPINLAHTI,30 euroa kpl + postituskulut.* PETÄJÄRVI, Petäjärven ja Ryhmän koulupiiri,30 euroa kpl + postituskulut.* RÖYKKYLÄ, hinta 35 euroa + postituskulut* SUVANNON HELMI, Haparainen, Kelja ja Purpua,hinta 35 euroa kpl + postituskulut* TIKANSAARI ja KOTTILA,hinta 30 euroa + postituskulut

Aila Alanen p. 03-375 2852tai 040 - 707 [email protected] Kuisma, p. 03- 3748 410

Tilaa omapitäjälehtesi!

puh. 040 730 2622

Kahdeksan numeroavuodessa karjalaista asiaa,

historiaa, muistoja janykypäivää.

Vuosikerta 25 euroa


VUOKSELA-SEURA ry Tapio Sihvo, puheenjohtaja Formupojantie 8, 14500 Iittala p. 03-6765024, 040-5411502 [email protected]

Kauko Komonen, varapj Linvallinkatu 4 A 1, 30100 Forssa [email protected] p. 03-4224883, 040-5020487

Sihteeri 1.1.2009 alkaen ?Haku päällä; jos olet kiinnostunuttehtävästä, ota yhteyttä pj tai vpj

SukututkimusasiatPentti Warvas,Tervatie 25, 03100 [email protected]. 019 - 334 606

Internet-asiat (vuoksela-seura.fi)Tuula NieminenErätie 26, 33800 Tamperep. 03-2231400, 0400-833386

KIRVESMÄKI KERHO RYMauri Ukkonen, puheenjohtajaOjahaanpolku 8 B 2301600 Vantaap. 0509192629

METSÄPIRTTI-JÄRJESTÖT TMK

Aila Martelius-Mäkelä, puh.joht.Eeronpolku 6, 23100 Mynämäkip. 050 5948 [email protected]

Yrjö Koskinenp. 040 5784 [email protected]

Ilmi Pesonenp. 040 7306 [email protected]

METSÄPIRTTI ARKISTOMynämäen kirjastoYhteyshenkilöt:Kari Ahtiainen p. 0445843107Markku Lemmetti02-4310956, [email protected]

TURKUAila Martelius-Mäkelä, puh. joht.Eeronpolku 6, 23100 Mynämäkip. 050 5948 [email protected]

Niilo Kiiski, sihteeriTennaritie 7, 21200 Raisiopuh. 050 357 [email protected]

METSÄPIRTTIKERHOT:

UUSIKAUPUNKIAnneli VirtanenPappilankuja 15, 23600 Kalanti

SAKKOLA-SÄÄTIÖHannu Turkkinen,hallituksen puheenjohtaja,Turkkisentie 12, 37550 Lempäälä,puhelin 040-5814398 tai [email protected]

Matti Naskali, sihteeri,Rautaranta 8, 28400 Ulvila,p. 02-538 0855, [email protected]

VALTUUSKUNTAHannu J. Paukku, puheenjohtaja,Harjatie 5, 32210 Loimaapuh. [email protected]

Esko Kallonen, varapuheenjohtajaKukkolantie 4, 37560 Lempääläp. 03- 3676603, 040-5540747

SAKKOLA-SEURALeena Rantakari, puheenjohtajaHaapaniemenkatu 16 A 142,p.09-710 846, 040-514 [email protected]

HOVINKYLÄSEURAMirja Antila, puheenjohtajaKitarakuja 1, 01390 [email protected]. 050 599 6936

Kalevi Hyytiä, puheenjohtajaNorppakuja 6A, 01480 Vantaap. 04050 [email protected]

Anja Kuoppa, varapjp. 0442 844 [email protected]

Marja-Liisa VesantosihteeriPajatie 601800 Klaukkalamarjalis.vesanto@ hotmail.com

METSÄPIRTTISEURA RY

TAMPEREENMETSÄPIRTTIKERHOHelka KorpelaKalevan puistotie 13 C 5833500 Tamperep. 040565 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAEsko LylanderMustikkatie 1, 66400 Laihiap. 050 5997 [email protected]

Anja PaksuTammistontie 4 b 4, 65300 Vaasap. 040 5239 [email protected]

www.sakkola.fi

www.vuoksela-seura.fi

www.metsapirtti.net

PITÄJÄMMEINTERNETISSÄ

tervetuloa matkalle karjalaan! - sakkolan kotisivut · on tutkinut mm. karjalan evakkojen...

Documents