Terveys

Yhteisöllinen hyvinvointi

Kansainvälinen polaaripäivä – teemana ihmiset

Lue lisää tietoa polaarialueiden ihmisistä sivustolla www.ipy.org

Arktisella alueella on asunut ihmisiä jo tuhansia vuosia. Tänä aikana heille on kehittynyt tietoja, taitoja ja selviytymiskeinoja selvitä arktisten alueiden olosuhteissa. He ovat onnistuneet tässä oppimalla käyttämään ruokaa maasta ja merestä, oppimalla liikkumaan turvallisesti maalla, jäällä ja merellä, harjoittamalla kauppaa ja säilyttämällä tietämyksensä kielen ja kulttuurin välityksellä. Viime vuosisatoina tapahtunut luonnonvarojen hyväksikäyttö ja poliittinen toiminta arktisten alueiden ulkopuolella on muuttanut arktisten alueiden asukkaiden elinolosuhteita ja hyvinvointia niin hyvässä kuin pahassakin. Ilmastonmuutos ja lisääntynyt luonnonvarojen hyväksikäyttö tuovat omat haasteensa arktisten kansojen ihmisten elämään.

Arktisilla kansoilla on samoja terveyteen liittyvä ongelmia kuin muuallakin asuvilla ihmisillä: tarttuvat taudit kuten hepatiitti tai HIV/AIDS, krooniset taudit kuten diabetes tai syöpä sekä erilaisten aineiden väärinkäyttö ja onnettomuudet. Arktiset alkuperäiskansat törmäävät enenevässä määrin muutoksen tuomiin haasteisiin. Alkuperäiskansojen asukkailla saattaa olla suurempi riski altistua maailmanlaajuisille sairauksille. Maailmanlaajuisesti leviävät saasteet kuten elohopea tai jotkin pysyvät orgaaniset yhdisteet kerääntyvät arktisille alueille ja arktisen alueen eliöstöön. Naiset joutuvat arktisella alueella usein tilanteeseen, jossa heidän pitää valita traditionaalisen ruuan, joka sisältää suuren riskin lasten sairastumiseen, tai muualta tuodun ruuan välillä. Esimerkiksi trikiinien yleistyminen ruuassa aiheuttaa perinteistä ruokaa syövällä arktisen alueen asukkaalla lisääntyneen riskin sairastua trikinoosiin. Ilmastonmuutos kiihdyttää ja pahentaa näitä suuntauksia.

Monet tekijät auttavat arktisia kansoja sopeutumaan ja selviytymään: terveys, koulutus ja materiaalinen hyvinvointi, heidän kykynsä tiiviiseen vuorovaikutukseensa luonnon kanssa, yhteinen ajatus siitä, että ihminen omaa kyvyn ohjata omaa kohtaloaan, sekä kuuluminen elinvoimaisiin paikallisiin kulttuureihin.

Ihmiset arktisilla alueilla ovat aina osanneet tukeutua alueen luonnonvaroihin ja niinpä monet yhteisöt ovat säilyttäneet vahvat perinteet metsästys- ja keräilykulttuuriin. Esimerkiksi poronhoitoa harjoitetaan laajoilla alueilla. Nämä yhteydet luonnonvaroihin, jotka vielä antiikin aikoina muodostivat tärkeänä tekijänä ihmisen kulttuuri-identiteetin, edustavat nyt kestävää ekosysteemin hallintaa, joka perustuu sukupolvien kokemukseen. Metsästäjän tietämys merijäästä ja paimentolaisperheen tietämys lumesta ovat esimerkkejä tilanteista, joissa yhteisön tieto nousee arvokkaaseen asemaan muutosten edessä.

Muuttoliikkeet ovat aina vaikuttaneet arktisiin yhteisöihin. Mutta muutokset ympäristön tilassa, energia- ja mineraalivarantojen hyväksikäyttö ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien syntyminen tulevat osaltaan myös muuttamaan arktisia yhteisöjä. Ne mahdollistavat erityisesti naisten ja nuorten maantieteellistä ja sosiaalista liikkuvuutta.

Arktiset yhteisöt ymmärtävät ne kasvavat ulkoiset paineet, jotka syntyvät ympäristön, yhteiskunnan ja talouden muutoksista, mutta tuovat esille yhteisön tietotaidon ja osaamisen tärkeyden heidän kulttuuriensa säilymisen kannalta.

Kansainvälinen polaaripäivä – teemana ihmiset (2)

Tuottanut: IPY International Programme Office, www.ipy.orgKuvat: etukansi – Trym Ivar Bergsmo; takakansi – Norwegian Research Council

Kansainvälisen polaarivuoden puitteissa tapahtuvalle tutkimukselle on hyötyä arktisten alueiden yhteisöjen omasta ympäristönsä seurannasta. Tarkoituksena on yhdistää yhteisöjen perinteinen tieto ”länsimaiseen tieteeseen”. Yhteisöjen omat havainnoinnit, jotka usein ylittävät kansallisia rajoja, keskittyvät tekijöihin, jotka liittyvät esimerkiksi luonnonvaroihin, yhteisöjen hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Nämä ovat muutoksia lajien esiintymisessä, säässä ja jään rakenteissa sekä tautien esiintymisessä ihmisillä ja luonnonvaraisilla eläimillä. Havainnoinnit sekä tehokas ja asianmukainen tiedonvälitys kehittävät paikallista osaamista ja arktista yhteistyötä. Samalla ne integroivat arktisia yhteisöjä alueelliseen ja maailmanlaajuiseen tieteelliseen toimintaan.

Sub-arktinen maailma on julistanut arktiset alueet avoimiksi kaupankäynnille, osittain ilman lupaa ja yhteistyötä arktisten alueiden asukkaiden kanssa. Globaali energia-, kuljetus- ja kaivosteollisuus vaatii kasvua arktisilla alueilla merijään vähenemisen ja hyödykkeiden hintojen nousun perusteella. Polaarialueiden luonnonvaroja – esimerkiksi kalat, metsät ja erämaat – kohtaan on yhä enemmän paineita, koska ne ovat yhä arvokkaampia muulle maailmalle. Matkailun, esimerkiksi metsästysturismin, lisääntyminen aiheuttaa kilpailua niukoista paikallisista resursseista, mm. vesi-, erämaa- tai luontoalueista. Ilmastonmuutoksen seuraukset – pienenevä jääpeite, vähenevät luonnonvarat ja asuttavaksi kelpaavaan maan väheneminen muualla – kiihdyttävät ja pahentavat näitä ongelmia. Arktisten alueiden asukkaat hakevat perinteisestä tiedosta, koulutuksesta, teknologiasta ja muiden alueiden asukkailta vastauksia kysymykseen: voivatko arktiset yhteisöt ylläpitää paikallisia tuotteita ja palveluja kilpaillessaan muualla tuotettujen tuotteiden ja palveluiden kanssa? Kuinka arktisten alueiden ihmisten tulisi toimia yhteistyössä paikallisten ja kansallisten hallitusten kanssa saadakseen vaikutusvaltaa ja osallistuakseen kehityksen kulkuun ja alueiden käyttöön? Miten perinteiset kulttuurit mukautuvat uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin paineisiin? Kuka määrittää ympäristön arvon ja päättää arktisen alueen ekosysteemien suojelusta? Kansainvälisen polaarivuoden tutkimuksen tarkoituksena on auttaa asukkaita ymmärtämään ja käsittelemään näitä kysymyksiä.

Nykyisessä tiedotusvälineiden ja maailmanlaajuisen kaupan maailmassa ihmiset napa-alueilla ja muualla maailmassa tuntevat yhdessä huolta globaalimuutoksen vaikutuksista paikalliseen ympäristöön. Arktisista alueista opimme, kuinka ulkopuoliset voimat, alkaen valaanpyynnistä, turkisten metsästyksestä ja kaivostoiminnasta 400 vuotta sitten, ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja miten öljyn ja kaasun hinnan kehitys vaikuttaa tänään. Muistamme myös miten kieliä ja kulttuureita on alistettu ja arktisia kansoja hallittu. Kuten naapurit yleensä, voimme jakaa kokemuksia perheestä, työstä, koulusta ja terveydenhuollosta. Voimme myös jakaa näkemyksemme paikallisista kulttuureista, jotka joutuvat kohtaamaan nopeita muutoksia sekä ilmastossa että yhteiskunnassa.

Arktisten alueiden luonnon ymmärtäminen ja tutkiminen

Rooli globaalissa taloudessa

Naapurukset