TIEDOTUSLEHTI2/2012

Kymppiluokkien

Lapin-reissu,

kolmosten

uskomaton

aarrelöytö ja

muita syksyn

makupaloja.

Helsingin Rudolf Steiner -koulu

A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokkaLehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Puhelinnumerot:Toimisto (09) 477 7070 Talouspäällikkö Marika Nyholm (09) 477 70 711Rehtori Meri Arni-Kauttu (09) 477 70 715Apulaisrehtori Esa Tuominen 050 330 0846Vahtimestari Eeva Basdekis (09) 477 70 716 Opettajat (09) 477 70 717Opettajakunnan puheenjohtaja Sakari Harima

Pedagoginen lääkäri / psykologi (09) 477 70 720Siistijät (09) 477 70 721Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila (09) 477 70 722A-esiluokka (09) 477 70 723Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén 050 310 5631Teknisen työn luokka (09) 477 70 725Isännöitsijä Kari Kalliala 050 511 2344

Telefax/toimisto (09) 477 70 747Sähköposti kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fiwww.rudolfsteinerkoulu.fi

C-luokat (1-8), C-esiluokka, 3 D, 6 DParaistentie 3, 00280 Helsinki

PuhelinnumerotOpettajat (09) 477 81 100Opettajakunnan puheenjohtaja Heikki Kiiski

Rehtoria avustava opettaja Heikki Kiiski 050 463 4315 Vahtimestari Taina Sandberg 050 589 7126 Kouluterveydenhoitaja Anna-Kaisa Anttila 050 402 2976 Pedagoginen lääkäri / koulupsykologi (09) 477 81 142Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä (09) 477 81 144 Isännöitsijä Kari Kalliala 050 511 2344 Telefax, opettajat (09) 477 70 727C-esiluokka 045 636 5221

Tiedotuslehtiryhmä: Marita Herlevi, Anna-Mari KArjalainen, Pasi Salmela

2

TÄSSÄ NUMEROSSA:

s. 4 KELL´AARRE ON, SE AARTEEN PEITTÄKÖÖNKolmasluokkalaiset löysivät metsästä ihan oikean aarteen.

s. 5 OPPILAAT PUIDEN KATVEESSA6A -luokan oppilaat perehtyivät puiden syvimpään olemukseen.

s. 10 JÄRJETTÖMÄN HIENO LAPIN-REISSULeirikoulumatka Sallan Naruskaan oli kymppiluokkalaisille vuoden kohokohta.

s. 14 ÖTÖKÄN ELÄMÄÄ HARAKASSAHarakan saari sai vieraakseen hyönteisten elämästä kiinnostuneen 4A-luokan.

s. 16 “VOIKO KASVISRUOKA OLLA NÄIN HYVÄÄ!”Kymppiluokkalaisten kasvisruokakurssi tarjoaa tietoa, inspiraatiota ja yllätyksiä.

s. 18 MONNI MIKAEL-SALISSA5A:n näytelmässä otettiin kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: erilaisuuden hyväksymiseen.

s. 20 TAIDEHALLIN VERKOSSA12C:n oppilaat yrittivät asettua hämähäkin-verkkoon juuttuneen kärpäsen asemaan.

s. 22 KUKA KUKIN ON?Aakkosellinen lista koulun opettajista ja heidän vastuualueistaan.

3

Elämä on toisinaan arvaamatonta, yllätyksellistä ja salaperäistä. Myös koulumaailmassa.

Kolmasluokkalaiset saivat kokea ihmeellisen tapahtuman tämän syyslukukauden toisella kouluviikolla. Metsästä löytyi aarre arvaamaton: pronssisia taidemitaleja!

Mitä ihmettä?Kaksi luokkamme poikaa oli löytänyt jo ensimmäisellä luokalla metsäretkemme yhteydessä mielenkiintoisia kiekkoja, jotka he olivat yhteistuumin kätkeneet uuteen piilopaikkaan. Siellä maan tummassa sylissä aarre sitten lepäsi reilut pari vuotta, kunnes tänä syksynä pojat ottivat aarrekiekkonsa esille metsäretkemme

yhteydessä. Siitä hetkestä alkoi salapoliisityö!

Monien soittojen ja tietojen keräämisen jälkeen pääsimme

kahden mestarin jalanjäljille. Kiekot olivat muistomitalleja,

jotka oli tehty 1995 murtomaahiihtomme

uranuurtaja Tapani Nikun kunniaksi. Mitalit olivat kuvanveistäjä Kain Tapperin käsialaa.

“Kell’ aarre on, se aarteen peittäköön”

4

Luovutustilaisuus urheilumuseossaLuokkamme teki ikimuistettavan retken urheilumuseoon, jossa luovutimme mitalit juhlallisesti. Kunniavieraana meillä oli Tapani Nikun poika Risto Niku, joka piti meille hienon esitelmän isänsä hiihtourasta. Metsäretkiltä voi siis löytyä monenlaisia aarteita ennalta-arvaamattomia: kannattaa retkeillä!

Kiika Veijalainen 3A:n luokanopettaja

“Kell’ aarre on, se aarteen peittäköön”

5

Puiden KATVEESSA6A-luokka tutustui biologian jaksolla lähiympäristön puihin. Oppilaat pukivat näkemänsä ja kokemansa sekä sanoiksi että kuviksi.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: “Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa saadaan myönteisiä elämyksiä ja opitaan havainnoimaan ympäristöä.”

Kuudennella luokalla keskitytään muun muassa lintujen ja puiden tunnistamiseen. Näin tapahtui myös 6A-luokalla, joka teki hilpeän puuretken koulun lähiympäristöön. Retki tuotti upean sadon oppilaiden maalauksia, runoja ja tarinoita.

Puu on pala maata, se kurkottaa taivaaseen. Sen juuret, kurkottavat maan ytimeen. Tuolla kaukaisuudessa, suuri puu on yksin. Ryppyisena, kauniina, kuivana.

(Konsta)

Metsässä on puita, isoja, pieniä, kauniita, rumia.

Havinaa, ääniä, puiden puhetta

Näkyjä, eri värejä, punaista, keltaista, vihreää oranssia Puiden taidetta.

(Fanni)

6

Sen ei tarvitse olla suuri tai valoisa. Sen ei tarvitse hedelmiä kantaa Välillä varjo voi sen yli läpäistä, vaan aina se huomiseen jaksaa. Nähnyt se on maailman aikeet, eivätkä ne sitä varjoonsa kiedo. Sillä pimein hetki on aina ennen auringonnousua.

(Sofia)

Juuret suuret, uljaat, muttei uudet. Ei vanhuudesta ole haittaa, vaikka muut sitä yrittää kaihtaa.

Puusta moni suojaa saa, hyötyä monet saa. Puu ei itse paljoa vaadi, eikä itselleen mitään haali.

Huonekaluja se mulle soisi, jos kädentaodot mulla oisi. Kodinkin siitä voisi rakentaa, mut useita kuukausia joutuisin pakentamaan.

(Tatu)

Mänty on puu, jonka runko pitkänä ja suorana ylös jatkuu. Se on yksinäinen. Se on ylpeä ja hiljainen. Mutta myös yksinkertainen.

Sen juuret syvälle maahan kaivautuu, se syy onkin siihen, miksi mänty on vankka puu. Sen kasvaminen ei perustu hoppuun, ja sinnikkäästi se jaksaa loppuun, kunnes sen aika jättää. Mutta yhä uusia taimia maasta määttää, kunnes nekin suuria honkia ovat.

(Hertta)

Jatkuu seuraavalle aukeamalle... 7

Kerran erään suuren koivun siemen juurtui

maahan. Kasvettuaan siemenestä

isoksi puuksi, oli koivulla hyvä olla, sillä sillä oli

valoa ja kosteahko ympäristö. Kerran jänis loikki puun lähelle syömään

koivun taimea. Puu katseli jänistä ja

kysyi siltä, miksi se söi taimea. Jänis

vastasi sen olevan maukasta.

Koivun ollessa 40-vuotias, se

koki ensimmäisen myrskynsä. Koivu

kesti sen hyvin juuriensa ansiosta. Koivun vanhetessa, sen oksat alkoivat riippua. Olihan se

rauduskoivu.

Koivu alkoi olla jo vanha. Eräänä kesäpaivänä eräs mies tuli ja teki puusta halkoja. Miehen kotona

koivun halot päätyivät takkaan, jossa ne paloivat hiljaa, ei rätisten,

ja antoivat ihanan lämmön.

(Matilda)

Noin sata vuotta sitten, eräässä Keski-Suomen

koivumetsässä oli siementen leviämisaika. Eräs hieskoivun

siemen lensi ja lensi hyvin pitkän matkan aina erään pellon reunaan. Siellä se kasvoi versoksi ja sitten taimeksi. Koivu kasvoi

hyvässä paikassa, sille riitti valoa ja vettä. Ei koivu

kylläkään tiennyt, miten vaarallista oli olla koivun

taimi, ja mitä kaikkia eläimiä oli, jotka söivät niitä.

Taimi kuitenkin kasvoi puiden ajassa nopeasti

pieneksi puuksi ja siitä isoksi puuksi. Koivua käytettiin jo pesänä, ruokapaikkana ja sillä oli symbioosi neljän

sienen kanssa.

Kului 60 vuotta ja koivu oli jo keski-ikäinen puu. Sen vieressä oli useita muiden

puiden taimia. Taimien joukossa oli myös koivun omia, mutta vähän, sillä muut taimet veivät niiltä

tilan. Kului vielä 30 vuotta ja ihmiset juhlivat 2000-lukua.

Koivu ei siitä tiennyt, koska eleli maaseudulla ja muutenkaan koivuilla ei

ole vuosia heidän ajassaan. Taimista iso osa oli kasvanut

pieneksi puuksi, ja koivu tiesi, että se itse oli jo

vanha. Kymmenen vuotta myöhemmin koivu oli

kuollut, mutta sen omilla jälkeläisillä oli elämä edessä.

(Juhana)

Kun ensimmäistä kertaa avasin silmäni, näin vain kuusia. Ne

suhisivat hiljaa ja katselivat minua nenänvarttaan pitkin. Katsahdin

alas ja näin oman hintelän varteni ja kaksi vaaleanvihreää lehteä.

Harmaapartakuuset tuhisivat, sillä ne eivät pitäneet minusta. “Koivu, pah! Ne tarvitsevat paljon valoa ja

vettä. Ja nukkuvatkin vielä talven yli. Kyllä kuuset ovat paljon parempia.”

Ne valistivat minua, mutta kuitenkin, vaikka kuinka inhosin itseäni, minä

kasvoin ja kasvoin.

Varrestani tuli valkea ja kaunis, lehteni olivat kasvaneet surkeista

plänteistä suureksi latvukseksi. Mutta kuuset eivät kuitenkaan

antaneet valoa ja halveksivat minua.

Eräänä keväänä metsään tuli 17 miestä moottorisahoineen. He alkoivat kaataa kuusia. Kuuset

valittivat hiljaa, kun mies iski niitä moottorisahalla kylkeen. Suljin silmäni ja toivoin voivani olla

kuulematta valittavia kuusia ja sahojen ärjyntää. Yhtäkkiä kaikkialla oli hiljaista, avasin silmäni ja aurinko

paistoi niihin. Kun totuin, näin tyhjyyden. Kuusten rungot, havut,

oksat, kaikki oli poissa.

Aluksi tuntui yksinäiseltä, mutta totuin kuitenkin hiljaisuuteen.

Nyt olen vanha ja suuri, lahotussienet ovat asettuneet runkooni. Mutta ei se haittaa.

Ihmiset ovat käyneet ihastelemassa minua ja kaunis koivumetsä on

minun aikaansaannokseni. Olen täyttänyt tehtäväni!

(Viola)

Oppilaiden kynästä:

KOIVUNI TARINA

8

9

Upeita maisemia, kipeitä lihaksia, yhteisiä elämyksiä, mahtavia muistoja. Terveisiä kymppiluokkalaisten Lapin-reissulta!

Helsingin Rudolf Steiner -koulun 10. luokat tekivät 10.-15.9.2012 leirikoulumatkan Sallan Naruskaan. Naruska on pieni kylä Venäjän rajan tuntumassa. Majoituksemme järjestettiin kylän entisessä koulussa, joka nykyisin toimii retkeilymajana. Leirikoulun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat elämyksellisesti Lapin luonnon erityispiirteisiin sekä siinä sivussa toisiinsa. Perillä ollaan neljä täyttä päivää, joista kolmena vaelletaan noin kymmenen kilometrin reitit.

Ensimmäinen reitti kulki Karhutunturille, jolta avautuivat henkeäsalpaavan kauniit näkymät niin Venäjän kuin Länsi-Lapin suuntaan. Puolimatkan kodalla grillattiin makkarat. Tunturin juurelta siirryimme nevalle, jonka upottava turve päästiin kokemaan omin jaloin.

Toinen ”huiputettava” tunturi oli Kivitunturi, joka sijaitsee Savukoskella. Tämä reitti oli varsin monipuolinen: matkalla nähtiin niin rehevää kuin karua maastoa, jyrkkiä nousuja, rotkoja, riippusilta ja idyllisiä taukopaikkoja. Pitkän päivän päätteeksi vierailimme Savukosken Luontotalossa ja pistäydyimme Kemijoen rannalla.

LapiN TAIKAA

10

Välipäivän ohjelmaan kuului tutustuminen rajavartiolaitokseen – olimmehan aivan Venäjän rajan tuntumassa. Vierailimme Kelloselän rajavartioasemalla sekä Sallan rajanylityspaikalla, jossa pääsimme tutustumaan myös tullin toimintaan. Tämän jälkeen oli vuorossa historian oppitunti Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa.

Kolmantena vaelluspäivänä suuntasimme pohjoiseen Tuntsan erämaa-alueelle. Alue on monessa mielessä merkittävä: Luonto on lähestulkoon koskematonta ja poikkeuksellisen kaunista varsinkin ruska-aikaan. Sen sanotaankin olevan yksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. 1960-luvun alussa siellä riehui Suomen historian laajin metsäpalo, ja luonto ei ole toipunut siitä vieläkään. Lähes puuttomat maaruskan punaisiksi värjäämät maisemat saivat monen city-teininkin ihastumaan. Lopuksi nousimme Nuoluskurun kodalta Kuskoiva-tunturin paljaalle laelle, jossa tunsi olevansa maailman huipulla.

Pasi Salmela, opettaja

LapiN TAIKAA

11

10 C:n tunnelmia Lapin-leiriltä

”Tänään me menimme Karhutunturille. Kävely ylös otti erittäin paljon voimille. Pohkeet ja jalat olivat tulessa. Onneksi sain jäädä kodalle. Juttelin toisten kanssa, jotka olivat myös jääneet. Kun muut tulivat söimme makkaraa ja kokeilin ensimmäisen kerran makkaran kanssa sinappia. Maistui vähän tuliselta wasabilta. Erittäin hyvää. Loppumatka sujui hyvin.”

”Aamulla heräsin poikkeuksellisesti jo 7:ltä, kun porukka piti meteliä. Kävimme aamulenkillä lähimaastossa, ja näimme

‘natsien salaisen aseen’, jonka Esa tunnisti moottoriksi.

Päästyämme takaisin lähdimme melkein suoraan katsomaan rajavartiostoa. Seisoimme ihan Venäjän rajan vieressä ja näimme venäläisiä autoja ja ihmisiä.”

”Aamupalan jälkeen oli kiva lähteä kävelemään Kivitunturille. Kivitunturin lenkki oli hieman liian pitkä, mutta paikka oli niin hieno, että veren ja hien maku unohtui nopeasti. Oli myös hauska nähdä karhukoira. Pidin myös siitä, että sai matkalla tunturille kuunnella esitelmiä.

Kun tulimme takaisin majalle oli kiva päästä saunomaan ja syömään. Myös uimassa käyminen oli hauskaa. Päivä oli raskas, mutta mukava.”

”Näin viimeisen päivän kunniaksi kaikki olikin sit kipeinä. Jes. Luokasta ehkä viis ei ollut kipeenä.”

12

”Sairaitten joukkio sai kävellä kodalle lyhyemmän matkan kuin terveet. Vaikka olin sairaitten joukossa matka tuntui järkyttävän pitkälle ja ulkona oli tosi kuuma. Kaikki hyvät säät tulivat loppuviikosta.”

”Ylhäällä oli tosi kaunista, näkyi vain erämaata ja ne kaikki ruskan värit olivat todella upeilta.”

”Viimeisen päivän vaelluksen jälkeen oli mukava päästä saunaan ja suihkuun ennen kotimatkaa. Suihkusta mentiin syömään herkullista hirvikäristystä, joka oli järjettömän hyvää. Sitten vain kamat kantoon ja menoksi. Kiitos kaikille, oli aivan järjettömän kivaa. KIITOS!”

13

ÖTÖKÄN ELÄMÄÄHaavit heiluivat Harakassa, kun 4C-luokka tutustui saarella elävien ötököiden elämään.

14

ÖTÖKÄN ELÄMÄÄHaavit heiluivat Harakassa, kun 4C-luokka tutustui saarella elävien ötököiden elämään.

15

Vau, KASVISRUOKAA!Kymppiluokkalaisten kasvisruokakurssi tarjoaa tietoa, inspiraatiota ja iloisia yllätyksiä.

Lukiossa, 10. luokalla, voi yhtenä soveltavana kurssina valita kasvisruokakurssin. Kurssilla opitaan valmistamaan maukkaita aterioita hyödyntäen kauden juureksia, marjoja ja hedelmiä. Tutustumme myös siihen, kuinka erilaisia siemeniä, pähkinöitä, papuja ja muita kasvikunnan proteiininlähteitä voidaan hyödyntää ravitsemuksessa. Kurssilla saadaan vinkkejä siitä, miten rikastuttaa ruokavaliotaan entisestään helpoin ja herkullisin keinoin.

Kurssilla leivotaan paljon ja jokaisella kerralla valmistuukin toinen toistaan herkullisempia kakkuja, torttuja ja piirakoita. Erilaiset vuoden juhlapäivät otetaan tietysti myös huomioon esimerkiksi piparkakkuja, laskiaispullia, runebergintorttuja, simaa ja munkkeja tehden. Myös opiskelijoiden omat toiveet valmistettavista ruoista otetaan huomioon. Perinteeksi on muodostunut, että viimeisellä kurssikerralla valmistetaan aterioita opiskelijoiden omien valintojen mukaisesti ja jälkiruoaksi tietysti jokin herkullinen täytekakku!

Tervetuloa mukaan kokkaamaan kasviksista hyvää!

16

Opiskelijoiden

palautetta kurssista:

”Parasta kurssilla olivat kasvis-

hampurilaiset, kasvisvartaat sekä

kakkujen leipominen.”

”En olisi uskonut, että kasvisruoka

voi olla hyvää.”

”Idut olivat tosi hyviä! Aion tehdä niitä

jatkossa kotonakin.”

17

Monni Mikael-salin näyttämölläGösta Knutssonin rakastettu Pekka Töpöhäntä nähtiin Mikael-salin näyttämöllä 5 A:n tulkitsemana. Tarina oli päivitetty nykyaikaan, mutta itse sanoma oli säilynyt tuoreena: erilaisuuden hyväksyminen on ajankohtainen teema monikulttuurisessa Suomessa.

Kissojen maailmaa katseltiin tällä kertaa tarinan pahiksen, Monni-kissan, silmin. Monnin nurkille ilmestyi uusi kissa, joka ei ymmärtänyt hävetä hännättömyyttään, vaikka Monni parhaansa mukaan yritti tästä ikävästä puutteesta tulokkaalle kertoa.

Olipa kerran Rikkovaaran Riku.

Rikulla oli vanhemmat, mutta he kuolivat vanhuuteen. Riku asuu Kissakatu 13:ssa. Rikulla on

kymmenen kaveria ja viisi vihollista. Riku haaveilee Monnin apuriksi mutta ei ole päässyt koskaan. Riku on tapellut hiirien

kanssa, ja hän sai puremia. Koiriin Riku on ottanut myös kontaktia. Riku sai kauheita puremavammoja, hän joutui

sairaalaan ja hänet parannettiin. Pari kuukautta myöhemmin Riku jatkoi tavallista elämää.

(Simeon)

18

Pilli ja Pulla ovat Monnin kannustusjoukko. He asuvat Monnin

kanssa kellarikoppi kolmessatoista. Koska Pulla on synnynnäinen katukissa, hän on aika

tyhmä. Hän tulee toimeen kaikkien kissojen kanssa. Jotkut tosin ärsyyntyvät siitä, kun Pulla ei tajua edes monen selityksen jälkeen, mitä tapahtuu.

Pullan unelma on tulla yhtä viisaaksi ja suosituksi kuin Monni.

(Rosa)

Metsäkulman Murre

asuu nimensä mukaisesti Metsäkulman kadulla pienessä talossa. Talo on punainen ja katto on tehty

tiilistä. Murre asuu perheensä kanssa. Perheeseen kuuluu äiti, isä sekä 10 vuotias poika, joka nimesi Murren Murreksi silloin kun hän löysi pikku Murren satamalaiturilta. Pienessä laatikossa oleva

Murre tuijotti isoilla silmillään poikaa ja oli kuin sanovinaan “vie minut pois, minulla on kylmä”. Poika otti kissan laatikoineen päivineen, ja siitä lähti Murren oma elämä. Murre tulee toimeen sekä hiirien että koirien kanssa. Hän ei tule toimeen kissojen kanssa, jotka vihaavat

koiria, mutta Murrella on silti paljon kavereita. Mutta ei ole kateellinen Monnille mutta on sitä mieltä, että

hänellä on maailman paras perhe. (Katharina)

19

20

12 C Taidehallin verkossaTomas Saracenon valtava hämähäkinverkko ihmetytti opiskelijoita siinä määrin, että he päättivät kontata verkon sisään ja eläytyä kärpäsen osaan.

21

Aalto Topias saksa

Aaltonen Vesa luokanvalvoja (12 A), matematiikka, fysiikka, opettajakunnan sihteeri

Arni-Kauttu Meri filosofia, rehtori

Cedeström Inkeri luokanopettaja (7 C)

Dodds Eija kristiyhteisön usk.opettaja

Eklund Minna luokanvalvoja (12 C), eurytmia, draama

Eräkangas Takko luokanopettaja (2 C)

Eskelinen Juha luokanvalvoja (12 C), matematiikka, fysiikka

Fogde Päivi ruotsi

Granberg Suvi luokanopettaja (1 A)

Göös-Nurmesniemi Sinikka luokanopettaja (3 D), erityisopetus

Haakanen Leahannele eurytmia

Haapaniemi Ritva esiluokan opettaja

Harima Sakari luokanopettaja (8 A), ruotsi, opettajakunnan puheenjohtaja

Helko Ville matematiikka, fysiikka, kemia

Herlevi Marita kuvataide, arkkit., taidehistoria, media

Huhtinen Riitta eurytmia,eurytmiaterapia

Jaakkola Pirjo pienryhmäopettaja

Joutsijärvi Raija erityisopettaja, oppilashuolto

Järnefelt Tiina luokanopettaja (6 C), erityisopetus

Järvenpää Heljä oppilashuolto, erityisopettaja

Kalliala Kari tekninen työ

Kalliala Liisa luokanopettaja (8 C)

Kanniainen Irmeli esiluokan opettaja

Karjalainen Anna-Mari luokanvalvoja (10 A), äidinkieli ja kirjallisuus, draama

Karjalainen Jenni saksa, ruotsi

Kauhaniemi Tuija luokanopettaja (5 C)

Kerman Riitta luokanvalvoja (10 C), englanti

Keski-Orvola Jutta esiluokan opettaja

Kiiski Heikki musiikki, rehtoria avustava opettaja, opettajakunnan puheenjohtaja

Opettajat

22

Kivi Pilvi luokanopettaja (3 C)

Kovalainen Heikki filosofia, elämänkatsomustieto

Kuusela Eira matematiikka, tähtitiede

Kuusela Leila säestäjä

Käkelä Krista luokanopettaja (2 A)

Lehtinen Ilona luokanopettaja (1 C)

Lehtonen Eetu uskonto, psykologia

Leikas-Mieho Päivi maalausterapia

Lukkarinen Esa luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi

Luoma Mare luokanopettaja (4 A)

Luotola Terhi luokanvalvoja (11 A), ruotsi, saksa

Mieho Eero säestäjä

Mikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettaja

Mäkinen Meri liikunta, terveystieto

Mäkitalo Aliina musiikki

Nurmi-Poikolainen Terttu luokanopettaja (4 C), käsityö, musiikki

Nyholm Tanja luokanvalvoja (9 C), kotitalous, tekstiilityö, kirjansidonta

Ojamaa Riitta luokanopettaja (7 A)

Pelkonen Ari liikunta, terveystieto

Putkonen Mer-Inkeri englanti

Ramula Tiina saksa

Salmela Pasi luokanvalvoja (13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja, opettajakunnan puheenjohtaja

Salonen Carita luokanopettaja (5 A)

Savolainen Nelli resurssiopettaja

Soila Anneli luokanopettaja (6 A), erityisopetus

Tarkkio August luokanvalvoja (11 C), ruotsi, ranska

Tavela Emmi kuvataide

Tuomainen Minna eurytmia

Tuominen Esa luokanvalvoja (9 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtori

Veijalainen Kirsi luokanopettaja (3 A)

Wallin Sini luokanopettaja (6 D), liikunta

23