tietokonegrafiikan ja -animaation osaamisesta uutta kasvua suomelle

Tietokonegrafiikan ja -animaation osaamisesta

uutta kasvua Suomelle

Esiselvitys toimialan kehityshankkeelle

Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen

Digital Media Finland 2012

3

CGI-toimialaselvitys

Tiivistelmä

Tietokonegrafiikassa ja –animaatiossa visualisoin-tiin, vaikuttavuuteen ja viihdyttämiseen tähtäävä osaaminen on peli- ja viihdeteollisuuden ohella merkittävässä roolissa myös monella muulla toimialalla: rakennussuunnittelu, kone- ja metalli-teollisuus, lääketiede, puolustusteollisuus ja mo-net muut alat käyttävät tietokoneen avulla tehtyjä malleja ja visualisointeja.

CGI (engl. Computer Generated Imaging) on laaja tietokonegrafiikan ja –animaation käyttösovellus-alue, jossa käsitellään digitaalisessa muodossa olevaa visuaalista materiaalia hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sen kokonaisvaltainen osaami-nen on entistä keskeisemmässä roolissa kilpailu-kykyisten tuotteiden, palveluiden, prosessien sekä liiketoiminnan kehittämisessä.

CGI:n kansantaloudellinen merkitys on tällä het-kellä suurta. Sen suora liiketaloudellinen merkitys kotimaisille yrityksille tulee olemaan tänä vuonna noin 400 miljoonan euron suuruinen ja välillinen liikevaihdollinen merkitys yli 4,5 miljardia euroa. Alan huikean potentiaalin ja nopean kehittymisen vuoksi talousvaikutus kasvaa lähivuosina monin-kertaiseksi.

Osaaminen on CGI:n eri osa-alueilla kansainväli-sestikin verrattuna Suomessa huipputasolla. Ala on kuitenkin pirstoutunut, eikä synergiaetuja ole osattu täysin hyödyntää. Alan kansallista ja kan-sainvälistä liiketoiminta- ja verkostoitumispoten-tiaalia Suomessa ei ole ennen selvitetty.

Selvityksessä laaditaan kokonaiskuva sekä koti-maisen että kansainvälisen CGI-markkinan tilan-teesta ja tunnistetaan alan haasteet, uhkakuvat ja mahdollisuudet. Konkreettisena tuloksena laadi-taan ehdotus toimenpiteistä, joilla voidaan edistää alan kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja tunnetuksi osaamis- ja liiketoiminta-alueeksi.

Selvityksessä ehdotetaan, että käynnistetään kansallinen kehitysohjelma, jonka avulla oikein kohdistetuin toimenpitein voidaan CGI-ala nostaa yhdeksi uudeksi kotimaisen teollisuuden tukijalak-si. Keskeiset toimenpideteemat ovat:

1) Alan kehittäminen: Käynnistetään toimenpi-teet kotimaisten jo nyt kansainvälistä kärkeä olevien viihde- ja peliteollisuuden CGI-ratkaisu-jen hyödyntämiseksi muilla teollisuuden aloilla. Lisäksi käynnistetään kehittämistoimenpiteet alan tulevaisuuden sisältötuotannon ja tekno-logioiden kehittämiseksi.

2) Osaaminen ja koulutus: Kotimaista osaamista kehitetään koulutusjärjestelmää uudistamalla ja soveltamalla oppisopimuskoulutusta var-sinaista koulutusjärjestelmää täydentävänä vaihtoehtona. Tavoitteena on, että opetus-suunnitelmat pystyisivät reagoimaan nopeam-min työelämän muutoksiin sekä toimijoiden liiketoimintaosaamisen kehittämisen tarpei-siin. Tämän lisäksi panostetaan korkeakouluis-sa ja yliopistoissa tapahtuvaan alan perus- ja soveltavaan tutkimustoimintaan.

3) Kansainvälistyminen ja vienti: Alan kansain-välistymistä ja vientitoimintaa tuetaan mark-kinoinnin yhteistoimilla sekä Suomen markki-nointina laadukkaana CGI-tuotantokeskuksena.

4) Verkostot: Lisätään alan toimijoiden verkos-toitumista järjestämällä Suomessa kansain-välisiä seminaareja ja tukemalla toimijoiden välistä yhteistyötä hyödyntäen sosiaalista mediaa.

5) Rahoitus: Alan liiketoiminnan kiihdyttämiseksi ja investointien tukemiseksi nykyisiä ja tulevia tuki- ja kannustinjärjestelmiä tarkistetaan ja varmistetaan niiden soveltuvuus myös CGI-alan tarpeisiin.

4

Sisällysluettelo

Tiivistelmä 2Sisällysluettelo 3

1. Johdanto 4 1.1. Taustaa 4 1.2. Selvityksen tavoitteet 4 1.3. Selvityksen toteutus 5 1.4. Selvityksen rakenne 5

2. Määrittelyt ja rajaukset 6 2.1. Terminologia 6 2.2. Mitä CGI on? 7 2.3. Toimialan kuvaus 8 2.4. Lähitulevaisuuden trendit 11 2.5. Tulevaisuuden sovellusalueet 12

3. Liiketoiminta 14 3.1. Alan rakenne 14 3.2. Talous 15 3.3. Liiketoiminnan haasteet 16 3.4. Keskeiset kilpailutekijät 17 3.5. Yhteenveto suomalaisen CGI:n tilasta 17

4. Osaaminen ja resurssit 19 4.1. Osaaminen ja koulutus 19 4.2. Resurssit 22

5. Markkinointi ja vienti 24 5.1. CGI:n tuotteistaminen 24 5.2. Markkinointi 27 5.3. Vienti 28

6. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 33 6.1. Toimiala 33 6.2 Liiketoiminta 35 6.3 Kansainvälistyminen ja vienti 36 6.4 Osaaminen ja resurssit 36 6.5 Tulevaisuuden mahdollisuudet 37

Liitteet 38 Liite 1. Haastatellut tahot 38 Liite 2. Työpajoihin osallistuneet 39

5


1. Johdanto

1.1. Taustaa

Tietokoneella ohjelmallisesti tuotettua visualisoin-tia käytetään varsin monessa eri tarkoituksessa usealla eri toimialalla. Näiden toimialojen määrä ja kirjo on merkittävästi kasvanut viimeisen vuosi-kymmenen aikana. CGI (engl. Computer Genera-ted Imaging) on nopeimmin kasvava kokonaisuus visuaalisen tietojenkäsittelyn alueella. Se kattaa laajan käyttösovellusalueen, jossa käsitellään digi-taalisessa muodossa olevaa visuaalista informaa-tiota hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Siinä missä CGI miellettiin vielä jokin aika sitten tarkoittavan etupäässä elokuviin ja mainoksiin lisättyjen erikoisefektien käyttöä, CGI:n nykyiset käyttömuodot ja -alueet kattavat mitä moninai-simmat käyttöliittymäsovellukset älypuhelimista autoihin sekä erilaiset visualisointimenetelmät muun muassa arkkitehtuurin, raskaan teollisuu-den ja lääketieteen alueilla. Näistä esimerkkeinä ovat elokuvat, mainokset, animaatiot, teollisuus-tuotteiden suunnittelu, mallinnus, lääketieteelliset sovellukset, muotoilu, graafiset 3D-käyttöliittymät, erilaiset simulointisovellukset sekä tietokonepelit.

CGI-osaaminen tulee olemaan entistä keskei-semmässä roolissa kilpailukykyisten tuotteiden, palveluiden, prosessien sekä liiketoiminnan kehittämisessä. CGI:tä ei ole virallisesti olemassa itsenäisenä toimialana vaan se on pirstoutunut useiden eri toimialojen sisään. Suomalainen CGI-osaaminen on verraten korkealla tasolla, mutta alan hajanaisuuden vuoksi asian todentaminen on ollut vaikeaa, eikä kokonaisvaltaista ja strategista kehitystoimintaa ole pystytty kunnolla tekemään. CGI-alan on todettu sisältävän voimakasta kas-vu- ja työllistämispotentiaalia, mutta toimiala on laajasti ottaen ollut kartoittamatta. Tämän selvi-tyksen ja sitä seuraavan aktivointivaiheen avulla pyritään tunnistamaan ja edistämään CGI-alan kasvumahdollisuuksia.

Tämä selvitys on ensimmäinen osa Culminatum Innovation Oy:n CGI-alaa koskevaa kehitysprojek-tia. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen projektipäällikkönä käynnistysvaiheen osalta toimii Lari Aho Culminatum Innovation Oy:stä. Tämän selvityksen pohjalta käynnistetään aktiivitoimet CGI-alan potentiaalin hyödyntämiseksi.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Harri Koponen (Rovio), Juha Huhta (TBWA), Mari Isbom (Tekes), Pasi Kaarto (Metropolia), Lari Lohikoski (Culmina-tum Innovation), Taavetti Mutanen (Uudenmaan ELY-keskus), Petra Tarjanne (TEM), Petra Theman (Favex) ja Nyrki Tuominen (Helsingin kaupunki).

Selvitystyön toteuttivat Culminatumin toimeksi-annosta Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen Digital Media Finland Oy:stä .

1.2. Selvityksen tavoitteet

Selvityksen tavoitteena oli muodostaa selkeä ja yh-tenäinen käsitys CGI-alasta, kuvata CGI-toiminnan luonne sekä kartoittaa siinä keskeisesti toimivien yritysten tulevaisuuden tarpeet. Alan toimijoita haastattelemalla tarkoituksena oli saada koko-naiskuva sekä kotimaisen että kansainvälisen CGI-markkinan kokonaistilanteesta ja tunnistaa alan haasteet, uhkakuvat ja mahdollisuudet. Lo-pullisena tavoitteena on edistää alan kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja tunnetuksi osaamisalueeksi.

Konkreettisena tavoitteena oli laatia ehdotus toimenpiteistä alan kehittämiseksi. Kehittämis-suunnitelma sisältää työsuunnitelman yrityksille suunnatuista kehittämistoimenpiteistä, jotka toteutetaan erillisen jatkohankkeen tai jatkohank-keiden muodossa. Tavoitteena on tämän selvitys-hankkeen pohjalta aktivoida alalla toimivia yrityksiä yhteistoimintaan ja pilotoida yhteisen toiminnan malleja selvitysvaiheessa määriteltyjen suunnitel-mien perusteella.

6

1.3. Selvityksen toteutus

Selvitystyö toteutettiin tammi-maaliskuussa 2012

Selvitystyön keskeinen osa on yli 40 yritys- ja asiantuntijahaastattelua. Haastateltavat edus-tivat 1) päätoimisia CGI-yrityksiä, 2) sivutoimisia tai muuten CGI:tä hyödyntäviä yrityksiä, 3) alan koulutusta, tutkimusta ja rahoitusta edustavia tahoja, sekä 4) toimialajärjestöjä tai muita alan edunvalvontaa tekeviä tahoja. Haastatellut tahot on esitetty liitteessä 1.

Haastattelut suoritettiin joko puhelinhaastattelu-na tai ns. face-to-face haastatteluna noudattaen yhtenäistä kysymysrunkoa. Haastattelu perustui kysymyksiin, jotka koskivat kolmea pääteemaa: 1) CGI:n rooli ja merkitys yritykselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, 2) yrityksen CGI-osaamiseen ja -resursointiin liittyvät tarpeet ja 3) koko CGI-alaa koskevat kehittämistarpeet.

Haastattelujen lisäksi järjestettiin kolme teemoi-tettua työpajaa, joissa käsiteltiin syvällisemmin haastatteluissa esille nousseita kysymyksiä. Työ-pajojen aiheet olivat:

1) Kotimaisen CGI-alan muutostrendit. Työpaja keskittyi nykyisen CGI-ekosysteemin kuvaami-seen, alan muutoksiin osaamisen ja resursoin-nin suhteen, kotimaiseen kilpailutilanteeseen ja mahdollisiin toimijoiden yhteistyömahdolli-suuksiin.

2) CGI-alan kansainvälistyminen. Työpajassa keskityttiin kansainvälistymisen keskeisiin kysymyksiin, kuten kansainvälisen markkinan haasteet ja mahdollisuudet sekä toimenpiteet, joilla suomalaista CGI-alan kilpailukykyä ja vien-tiä voitaisiin lisätä.

3) CGI-alan kehittämistoimenpiteet. Työpaja keskittyi hankkeen tulosten yhteenvetoon ja johtopäätöksiin sekä toimenpiteisiin alan kehit-tämiseksi.

Työpajoihin osallistui joukko CGI-alan keskeisiä toimijoita. Liitteessä 2 on esitetty työpajoihin osal-listuneet tahot.

1.4. Selvityksen rakenne

Selvityksessä tarkastellaan aluksi CGI:n määritel-mää, sovellusalueita sekä alaa kokonaisuutena. Selvityksessä kuvataan kotimainen CGI-ala, sen rakenne ja taloudelliset tunnusluvut.

Tämän jälkeen arvioidaan yritysten osaamista-soa ja tarkastellaan markkinoiden toimivuutta eli palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden vastaavuutta keskenään sekä toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä. Samalla arvioidaan sekä kotimai-sen että kansainvälisen CGI-markkinan kokonaisti-lannetta ja laaditaan arvio CGI-alan kansainvälisty-misen mahdollisuuksista.

Lopuksi selvityksen johtopäätösten jälkeen esite-tään joukko toimenpide-ehdotuksia alan kehittämi-seksi.

Kotimaisen CGI:n tason ja sovellusten moni-puolisuuden havainnollistamiseksi on raporttiin liitetty mukaan verraten runsaasti esimerkkikuvia CGI-sovelluksista. Kuvien järjestys ja paikat ra-portissa ovat satunnaisia, eivätkä edusta mitään arvo- tai muuta järjestystä. Kuvat ovat peräisin selvitykseen osallistuvilta toimijoilta, joille esitäm-me parhaimmat kiitoksemme kuvien käyttömah-dollisuudesta ja erityisesti heidän panoksestaan haastatteluissa ja työpajoissa.

7


2.1. Terminologia

Teknologisesti CGI sisältää mm. tietokonegrafiikan (engl. Computer Graphics), tietokoneanimaation (engl. Computer Animation) sekä visuaalisen tietotekniikan (engl. Visual Computing). Nämä termit ovat kuitenkin liian suppeita kuvaamaan koko CGI:tä.

CGI:lle (engl. Computer Generated Imaging tai Imagery) ei ole olemassa selkeää yksikäsitteistä

2. Määrittelyt ja rajaukset

Kuva 1. Wärtsilä P-63, kansainvälinen tuotelanseerausanimaatio. ©Fake Graphics Oy/BAR Finland Oy

suomennosta. Lähimmin toimintaa kuvaavat ter-mit “tietokoneavustettu visualisointi” tai “visuaali-nen tietojenkäsittely”.

Tämän selvityksen tarkoituksena ei ollut löytää tai keksiä sopivaa suomenkielistä termiä CGI:lle. Tä-män johdosta työssä ja raportoinnissa on käytetty johdonmukaisesti termiä CGI.

2.2. Mitä CGI on?

8

Historiallisesti CGI:n lähtökohta1 on tietokonea-vusteisessa suunnittelussa. CAD (engl Computer Aided Design) tarkoittaa menetelmää, jonka avulla graafisilla suunnitteluohjelmistoilla suunnitellaan erilaisia tuotteita ja järjestelmiä. CAD:in käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt usealla teollisuuden alalla, kuten koneenrakennuksessa, arkkitehtuu-rissa, muotoilussa, sähkö- ja elektroniikkateol-lisuudessa. Alkuaikojen suunnitteluvaiheeseen painottumisen jälkeen CGI:n käyttö ja sovellukset kattavat koko tuotteen elinkaaren, mutta painot-tuvat selkeimmin tuotteen myynti-, markkinoin-ti- ja käyttövaiheeseen. Media ja eri taidemuodot käyttävät CGI-esitysgrafiikkaa, ja siihen perustuvat myös sähköiset käyttöliittymät.

CGI:n keskeinen toiminto on visuaalisen infor-maation käsittely tietokoneella. Tähän sisältyy kuvan tuottamiseen ja kuvankäsittelyyn liittyviä menetelmiä. Näiden lisäksi kuvan tunnistamisen sekä erityisesti pelisovellusten myötä tärkeäksi on noussut vuorovaikutteinen CGI, jossa tavallisesti käyttäjä voi reaaliaikaisesti vaikuttaa kuvan synty-miseen ja/tai kuvan kautta vaikuttaa järjestelmän muuhun toimintoon.

CGI-toiminnan luonteeseen kuuluu toisaalta taiteellinen ja luova toiminta visuaalisen ilmeen aikaansaamiseksi, sekä toisaalta teknologinen toi-minta, joka käsittää teknisen ympäristön ja mene-telmät visualisoinnin tekemiseksi. CGI-toiminta on hyvin poikkitieteellistä ja vaatii osaamista monelta eri alalta. Osaaminen kattaa luovan toiminnan tarinan kerronnasta ja ilmaisusta teoreettiseen mallinnukseen ja teknologiseen ohjelmistoym-päristöön asti. CGI-toiminnan luonnetta voidaan kuvata taiteellis-teknologisella akselilla, jossa kuva-taan toisaalta taiteellinen eli visuaalisen luovuuden toiminta ja toisaalta teknologinen eli visuaalisen toteutuksen toiminta.

CGI-toiminnan liiketoiminnallista luonnetta voidaan kuvata akselilla, jonka toinen pää edustaa teollista, monistettavaa ja kaupallista toimintaa, ja toinen pää puolestaan tieteellistä, ei-kaupallista mene-telmien kehittämistä ja opetus- tai taiteellista toimintaa.

Seuraava kuva havainnollistaa näitä CGI-toiminnan taustalla olevia osaamisalueita kuvattuna em. akseleiden suhteen.

1) Wayne Carlson (2003): A Critical History of Computer Graphics and Animation. The Ohio State University. http://design.osu.edu/carlson/history/lessons.html

Kuva 2. CGI:n taustalla olevia osaamisalueita

TeOLLInen

TIeTeeLLInen

TeK

nO

LOG

Inen

TAIT

eeLL

LIn

en

Tarinan kerronta

Ilmaisukyky

elämykset

Animaatio

TuotantoVisualisointiSimulointi

Matemaattiset malllit

MallinnusKeinoteollisuus

Holografia 3D-UI

Ohjelmisto-arkkitehtuurit

Pilvilaskenta

näyttötekniikatPeli- ja grafiikka-moottorit

RenderöintiKäyttöliittymä

Työkalut

Havainnollistaminen

9


2.3. Toimialan kuvaus

CGI:n käyttö kasvaa koko ajan ja siitä on muodos-tumassa merkittävää liiketoimintaa, joka hakee paikkaansa uudenlaisissa ekosysteemeissä. Alalla toimii yrityksiä, jotka ovat joko keskittyneet CGI-toimintaan tai joiden tarjonnassa CGI on vain yksi osa-alue. Joissain suurissa yrityksissä voi olla oma CGI-yksikkönsä. Samalla kun esimerkiksi sisältöteollisuuden aiemmin selkeät toimialarajat hämärtyvät tai poistuvat, CGI:n käyttö laajenee yhä useammille aloille. Kehittynyt CGI-osaaminen tarjoaa selkeää lisäarvoa ja kilpailuetua alenta-malla tuotantokustannuksia ja tarjoamalla mo-

Kuva 3. Trials evolution sisältää yli 1500 peliobjektia ja 3D-editorin, jonka avulla käyttäjä voi suunnitella oman kilparatansa. ©RedLynx Oy

nistettavuuden edut, samalla kun CGI skaalautuu erisuuruisiin käyttötarkoituksiin.

CGI-ala on kokonaisuudessaan hyvin poikkitieteel-linen. Yksittäisen toimijan kannalta voi olla miele-kästä keskittyä ja syventyä vain johonkin rajattuun osa-alueeseen, mutta alan kokonaisuuden ja liike-toiminnan kannalta siinä on erotettavissa monia eri toimintoja.

CGI:tä hyödynnetään monilla eri toimialoilla . Seu-raava tauluko esittää CGI:n keskeisiä käyttösovel-luksia eri toimialoilla.

10

Toimiala CGI-rooli toiminnassaA/V-toimiala (lähinnä elokuvat, tv) Jälkikäsittely, tehosteet, animaatiotPeliteollisuus Animaatiot, tehosteetMetalli- ja konepaja Visualisointi, animaatiot, muotoilu

Tietoliikenne KäyttöliittymätGraafinen teollisuus Tehosteet, animaatiotLääketiede Havainnointi, visualisointiArkkitehtuuri Suunnittelu, visualisointiMainonta Animaatiot, tehosteetMeteorologia Simulointi, visualisointiMuu teollisuus Design, visualisointi, simulointiYliopistot, oppilaitokset Tutkimus, kehitys, opetus

Taulukko 1. CGI:n käyttötapoja eri toimialoilla

CGI edistää myös uusien innovaatioiden syntyä, koska mallinnuksen avulla voidaan etukäteen havaita tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä ominai-suuksia, jotka eivät suunnittelun alkuvaiheessa ole nähtävissä. Näin CGI edistää lukuisten toimialojen elinkelpoisuutta ja monimuotoisuutta. Erilaiset CGI:iin perustuvat sovellukset ovat laajasti käytös-sä myös opetuksessa.

Tähän selvitykseen liittyvien työpajojen yhteydessä pyydettiin toimijoita esittämään oman toimintansa painopiste tällä hetkellä edellä esitettyjen toimin-nan luonnetta kuvaavien akselien suhteen sekä ar-vioimaan tilanne viiden vuoden kuluttua. Seuraa-vassa kuvassa (kuva 4) on CGI:tä päätoimintanaan tekevän yrityksen (N=14 kpl) toiminnan luonteen painopisteet nyt ja viiden vuoden kuluttua. Tulosta voidaan pitää suuntaa antavana alan päätoimis-ten yritysten kuvauksena.

Kuva 4. CGI-toiminnan luonne

Kotimaisten CGI-yritysten painopiste tällä hetkellä ja 5 v kuluttua

TeOLLInen TeOLLInen

TIeTeeLLInen TIeTeeLLInen

TeK

nO

LOG

Inen

TeK

nO

LOG

Inen

TAIT

eeLL

LIn

en

TAIT

eeLL

LIn

en

11


Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta selkeästi CGI-toimijoilla olevan tarvetta ja halua siirtyä enemmän kohti teollista toimintaa. Tämä viittaa siihen, että toimijoilla on ainakin tiettyä tarvetta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tulevaisuuden arviossa hienoinen teknologisen toiminnan väheneminen viittaa siihen, että yhä enenevässä määrin uskotaan teknologisen kehi-tyksen etenevän kovaa vauhtia ja että suuri osa tästä CGI-teknologiasta yleistyy ja arkipäiväistyy.

2.4. Lähitulevaisuuden trendit

CGI-toimiala jatkaa kasvuaan, sillä visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkitys kasvaa jatkuvasti. Visu-alisointi automatisoituu, keinotodellisuus ja lisätty todellisuus, jossa yhdistyy virtuaalisen maailman elementit reaalimaailman esityksiin arkipäiväistyy, ja erityisesti mobiililaitteiden käyttöliittymät avaa-vat uusia mahdollisuuksia.

Tässä CGI:llä tulee olemaan keskeinen rooli. Mallinnuksen avulla voidaan testata virtuaalisia tuotteita ja kuvata reaalimaailman toimintaa, esimerkiksi kaavoituksen vaikutuksia kaupunkien liikennevirtoihin.

Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaati-mustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumus-ten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset, joihin valitettavasti Suomi ei ole pystynyt vastaamaan parhaimmalla mahdollisella tavalla nimenomaan

Kuva 5. Aivojen mag-neettikuvaus (MRI). Toiminnallisen MRI-signaalin paikallinen yhdenmukaisuus koe-henkilöiden välillä elo-kuvan katselun aikana.3 ©Tampereen teknillinen yliopisto

visuaalisen vaikuttavuuden ja käytettävyyden osalta.

3D-teknologia ja sen hyödyntäminen lisääntyy ja arkipäiväistyy monilla sovellusalueilla. Tämän tekee mahdolliseksi uudet autostereoskooppiset näytöt, joita käyttäen kolmiulotteisuus saavute-taan ilman 3D-lasien käyttöä. 3D-käyttöliittymä-sovellukset, erityisesti mobiililaitteissa, tulevat yleistymään.

Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja hel-pottaa CGI:n käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Elektroniikassa tapahtuva kehitys lisää laskentate-hoa. Samalla tietoteknisten laitteiden ja ohjelmis-tojen hinnat suhteellisesti laskevat. Laskentatehon lisääntyminen lyhentää CGI:n keskeisten mallin-nus- ja muiden toimenpiteiden suoritusaikaa.

Kevyiden tuotantomenetelmien tarpeet kasvavat, kun samaa sisältöä tulee pystyä käyttämään useil-la eri alustoilla ja eri yhteyksissä. Myös sisältöjen kulttuurisidonnaisuus vähenee globaalien viihdesi-sältöjen, käyttöliittymien ja applikaatioiden myötä.

CGI on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta, ja CGI:n avulla luotua sisältöä säilötään ja käytetään yhä useammin pilvipalveluissa. Uusien pilvitek-niikoiden tulo tekee mahdolliseksi tuottaa CGI:tä muilla kuin omilla laitteilla.

Alan kehitys tuo mukanaan uusia sovelluksia, kuten tuotannon apuvälineitä. Esimerkki tästä on elokuvien ennakkovisualisoinnin eli storyboardin luominen CGI:llä.

3) Kuva artikkelista J.-P. Kauppi, I.P. Jääskeläinen, M. Sams and J. Tohka . Inter-subject correlation of brain hemodynamic responses during watching a movie: localization in space and frequency,Frontiers in Neuroinformatics, 4:5 2010.

12

2.5. Tulevaisuuden sovellusalueet

Lisätty todellisuus

Eräs sangen mielenkiintoinen ja kehittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja CGI:n avul-la valmistetut virtuaaliset objektit. Se toimii inter-aktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Käyttäjän näkymään todellisuudesta yhdistetään digitaalista aineistoa oikeaan paikkaan kohdennettuna, esimerkiksi kämmenlaitteen videokuvan välityksellä.

Esimerkkinä lisätyn todellisuuden sovelluksesta on katsoa esimerkiksi älykännykän kuvasta, miltä olohuoneeseemme harkinnassa oleva uusi sohva näyttää todellisessa ympäristössä. Voidaan myös

katsoa, miltä suunniteltu rakennus näyttää sille varatulla tontilla. Suunnitellulla rakennuspaikalla kamera kuvaa maastoa ja ruudulle heijastuu reaaliaikaisesti videokuva, jossa on kameran tuottaman kuvan lisäksi suunnitellun rakennuksen 3D-malli sellaisena kuin se rakennettuna näyttäisi. Kun käyttäjä liikkuu kameran kanssa, muuttuu suunnitteilla olevasta rakennuksesta esitettävän mallin kuvakulma vastaavasti. Kiertokävely tyhjällä rakennuspaikalla muuttuu näytöllä lenkiksi suunni-tellun rakennuksen ympäri.

Lisätyn todellisuuden sovelluksia tullaan eneneväs-sä määrin näkemään sekä hyöty- ja viihdepalve-luissa että markkinoinnissa. Tätä menetelmää on hyödynnetty jo nyt joissakin tuotantosovelluksissa kokoonpanolinjoilla.

Kuva 6: Kollaboraatio-toteutus, jossa kame-ralla kuvatut neuvot-telun osallistujat ja virtuaalikonferenssin avatar (SecondLife) on tuotu yhteiseen neuvottelutilaan. ©VTT

13


3D-tulostaminen

3D-tulostaminen on uusi, tällä hetkellä voimak-kaassa kehitysvaiheessa oleva tapa valmistaa tuotteita.5 Siinä CGI:n avulla muutetaan koko tuot-teen arvoketju eli suunnittelu, valmistus, logistiikka ja jakelu täysin digitaaliseksi. 3D-tulostaminen pe-rustuu lisäävään valmistusmenetelmään (Additive Manufacturing eli AM). Se alkaa tuotteen digi-taalisesta suunnittelusta ja mallinnuksesta, jossa CGI-ohjelmistojen avulla suunnittelija rakentaa tuotteesta 3D-mallin, jota 3D-tulostin käyttää itse valmistusprosessissa. Lisäävä valmistusprosessi viittaa tapaan, jolla tulostin rakentaa tuotteen kerroksittain tarvittavasta raaka-aineesta.

3D-tulostimien tämänhetkinen kehitys on vielä alkuvaiheessa. Tuotantoteknologian tarkkuus ei vielä riitä monien, esimerkiksi elektronisten laitteiden valmistukseen, mutta viimeisen kahden vuoden aikana otetut kehitysaskeleet ovat olleet merkittäviä. Esimerkkejä näistä ovat saksalaisen Frauhofer Instituutin 3D-tulostetut keinotekoiset ihmisen suonet6 tai Ponoko-nimisen yrityksen suunnitelmat valmistaa 3D-tulostettuja piirilevyjä7 ensi vuoden aikana.

3D-tulostusmenetelmien nopea kehitys ja si-vuuttamattomat edut tuotannon lokalisoinnissa lupaavat mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä. Se avaa ovet uudenlaiseen ajatteluun tuottei-den suunnittelussa, jossa jokainen valmistettu tuote voi olla erilainen perinteisen tuotantosarja-ajattelun sisällä. 3D-tulostuksen avulla voidaan siis yhdestä ja samasta tuotannosta modifioida jokainen tuote yksilöllisesti menettämättä talo-udellisia skaalaetuja. Toisin sanoen 3D-tulostus mahdollistaa tuotteiden massaräätälöinnin massatuotannon sijaan. Lisäseurauksena valmis-tuksen digitalisointi mahdollistaa myös tuottei-den ns. on-demand-valmistuksen eli tarve tehdä tuotteita varastoon poistuu. Menetelmä on myös ekologinen, koska siinä ei periaatteessa synny valmistusprosessissa ylimääräistä jätettä. Toi-saalta 3D-tulostuksesssa piilee aivan uudenlainen uhkakuva eli siitä voi muodostua uudenlaisen tuotepiratismin tärkein väline. Muihin vielä vastaa-mattomiin tärkeimpiin kysymyksiin lukeutuu myös uudenlainen tuotevastuu.

Kuva 7: Stereoskooppinen 3D-animaatio. Kun kuvat (still- ja anglyyfiversiot samastaruudusta) ovat vierekkäin, niin 3D-punaviherlaseilla (color-coded red&green) kuvanäkyy 3-ulotteisena. ©Stereoscape Oy

5) Print me a Stradivarius. How a new manufacturing technology will change the world. The Economist 2010. http://www.economist.com/node/18114327 6) http://redicecreations.com/article.php?id=16838 7) http://www.ponoko.com/

14

3.1. Alan rakenne

Tilastokeskuksen virallinen toimialaluokittelu8 jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen: pääasialli-seen toimintaan, sivutoimintaan ja aputoimintaan. Selvityksessä ei noussut esiin juurikaan CGI-palve-luja sivutoimintanaan tuottavia kotimaisia yrityk-siä, joten CGI-toiminta jakaantuu pääasiallisen ja aputoiminnan kesken.

Ensiksi mainitun ryhmän muodostavat varsinaiset CGI-yritykset, joiden päätuote on tietokoneavus-teinen visualisointi. Arviomme mukaan tällaisiksi laskettavia yrityksiä toimii Suomessa tällä hetkellä hieman vajaat sata kappaletta.

Keskimääräisen CGI-yrityksen koko on suhteellisen pieni sekä liikevaihdon että henkilöstön määrän mukaan tarkasteluna. Varsinaisten CGI-yritysten lisäksi alalla toimii lukuisia yksittäisiä ammatinhar-joittajia ja pieniä ”nyrkkipajoja”, jotka ovat useimmi-ten erikoistuneet jonkin toimialan alihankkijoiksi.Maantieteellisesti suurin osa eli noin 2/3 CGI-yrityksistä toimii pääkaupunkiseudulla. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta noin puolet toimivat muiden suurimpien kaupunkien alueilla ja noin puolet muilla paikkakunnilla.

Suurissa yrityksissä kuten metalli-, kone- ja laivan-rakennusteollisuudessa CGI on yleensä luonteel-taan aputoimi, joka palvelee yrityksen ydinalueiden tuotekehityksen ja suunnittelun tarpeita. Monis-sa tapauksissa erityisesti myyntiin, viestintään, markkinointiin ja laitteiden ylläpitoon tai huoltoon liittyvät CGI-hankinnat tehdään ulkopuolisilta jakyseisiin osa-alueisiin erikoistuneilta yhtiöiltä.

Itse CGI jakaantuu lukuisiin eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa seuraavat:

• tietokonegrafiikka• visualisointi• konenäkö• 3D-animaatio• 3D-mallintaminen• renderöinti• tietokoneavusteinen suunnittelu

3. Liiketoiminta

Suuremmilla markkina-alueilla yritykset erikoistu-vat yleensä joillekin näistä osa-alueista. Suomen kaltaisilla pienillä markkina-alueilla erikoistuminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan taloudelliset tosi-asiat pakottavat yritykset toimimaan samanaikai-sesti useammilla osa-alueilla. Tällöin osaaminen ja markkinoiden kokonaistarjonta eivät kehity, eivätkä yritykset pysty luomaan riittäviä erottautu-mistekijöitä kansainvälisiä markkinoita varten.

CGI-alan sisäisen erikoistumisen lisäksi alan yritykset erikoistuvat useimmiten myös jollekin toimialalle, joka hyödyntää toiminnassaan CGI:tä. Esimerkkejä näistä toimialoista ovat:

• peliteollisuus• elokuva- ja tv-tuotanto• markkinointi ja mainonta• teollinen muotoilu• arkkitehtuuri• metalli- ja koneteollisuus• puolustusteollisuus• käyttöliittymät• graafinen teollisuus• lääketiede• meteorologia

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nykyisin käytännössä lähes kaikki mahdolliset toimialat hyödyntävät CGI:iä tavalla tai toisella. Tämä perustuu ennen kaikkea tiedon visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkityksen kasvuun kaikenlai-sessa suunnittelussa, tuotekehitystoiminnassa ja viestinnässä sekä saman sisällön eri käyttöympä-ristöihin tarvittavan tehokkaan monistettavuuden vaatimukseen.

CGI-yritykset painottavat toimintaansa luvussa 2 esitellyin tavoin.

8] http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ toimiala/001-2008/kasikirja.pdf (s. 15)

15


Kuva 8. Alan Wake’s American nightmare on Xbox Live Arcade –kaupassa digitaalisesti myytävä ja jaettava peli. Se on ensimmäisiä näin korkean laadun pelejä maailmassa tälle jakelukanavalle. ©Remedy entertainment Oy

3.2. Talous

Viimeisimmän saatavilla olevan tilikauden eli vuoden 2010 tietojen mukaan kotimaisten CGI-yritysten yhteenlasketun liikevaihdon arvo oli noin 64 miljoonaa euroa ja henkilöstön kokonaismäärä oli noin 700. Arvioimme alan suhdannenäkymien ja alan toimijoiden haastattelujen perusteella, että CGI-yritysten liikevaihto tulee olemaan vuonna 2012 noin 83 miljoonaa euroa, ja henkilöstön kokonaismäärä nousee noin 900 henkilöön.

CGI:n merkitys kansantaloudelle ei rajoitu vain varsinaisiin CGI-yrityksiin. Sen rooli voi olla suurem-missa yrityksissä työhön suoranaisesti osoitet-tujen sekä rahallisten että henkilöstöresurssien osalta pieni, mutta CGI:n merkitys on monelle yritykselle erittäin tärkeä, jopa kriittinen. CGI:n rooli ja luonne vaihtelevat tosin paljon eri yritysten välillä.

Suurempien yritysten osalta analysoimme Talouselämän Top 500 –listaa9 siltä kannalta, minkä osan niiden liikevaihdosta CGI muodostaa joko suoraan tai välillisesti. Listalla olleiden yritys-ten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli 344,4 miljardia euroa. Vertailun vuoksi mainit-takoon, että Tilastokeskuksen yritysrekisterin10 mukaan vuonna 2010 Suomessa toimi 318.951 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 358,9 miljardia euroa .

Olemme arvioineet CGI:n kansallista liiketaloudel-lista11 merkitystä käyttämällä oletuksena seuraa-via laskennallisia osuuksia niiden yritysten osalta, jotka käyttävät toiminnassaan CGI:tä merkittä-vämmissä määrin :

9) www.talouselama.fi/te500/ 10) Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6214. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/syr/index.html 11) Arviot osuuksista perustuvat haastatteluihin, julkisiin lähteisiin ja Digital Media Finlandin omiin arvioihin.

16

1) CGI:n suora osuus yrityksen liikevaihdosta: • Keskimäärin 0,1 % • Mediatalot 1 % • YLE 5 %

2) CGI:n välillinen liikevaihto eli se osuus liikevaih-dosta, joka olisi kokonaan jäänyt toteutumatta ilman CGI:tä:

• Keskimäärin 1 % • Nokia 3 % • Mediatalot 10 %

Näiden arvioiden perusteella voidaan esittää, että CGI:n suora liikevaihtovaikutus kotimaisten yritys-ten parissa olisi 357 miljoonaa euroa ja välillinen 4,5 miljardia euroa. Jos lisäksi arvioidaan CGI:n potentiaalista vaikutusta ja oletetaan vaikuttavuu-den olevan luokkaa 5 % yritysten liikevaihdosta, päädytään loppusummaan 16,7 miljardia euroa. Näitä lukuja voidaan havainnollistaa seuraavalla kuviolla:

• CGI-yritysten liikevaihto 83 M€ (henkilöstö 900)

• CGI:tä keskeisesti hyödyntävien yritysten CGI:hin liittyvä liikevaihto 357 M€

• Välillinen vaikutus 4500 M€ (–> 16000 M€)

Kuva 9. CGI:n suora ja välillinen vaikutus kotimaisten yritysten liikevaihtoon

3.3. Liiketoiminnan haasteet

CGI-alan kilpailu on kireää sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. CGI-osaamista löytyy kaikkialta maailmalla, ja monissa maissa alan kilpailukykyä on pyritty nostamaan tukirahoituksel-la ja audiovisuaalisen tuotannon insentiiveillä eli taloudellisilla kannustimilla. Tämä on puolestaan houkutellut kyseisiin maihin kansainvälisiä tuo-tantoja, jotka käyttävät paikallisten CGI-yritysten palveluja. Tämä koskee lähinnä elokuvatuotantoja, sillä mainostuotannossa ei ole käytössä vastaavia kannustimia.

CGI:n historia osoittaa, että alan kehittyminen kulkee käsi kädessä viihdeteollisuuden kanssa. Ilmeisin esimerkki tästä on Kalifornia ja erityisesti Hollywood, mutta myös muut alueet kuten Argen-

tiinan Buenos Aires12 ovat osoittaneet, että ns. luovien hubien syntyminen serilaisten toimenpitei-den summana on edellytys myös CGI-toiminnan menestykselle. Näin ollen kotimaisen CGI-alan kehittämistä pohdittaessa on syytä miettiä laajem-man ekosysteemin kehittämistä kuin vain spesifi-sesti CGI-alan erityiskysymysten ratkaisemista.

Eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna halpa- ja laatutuotanto muodostavat erilliset markkinat kansainvälisellä tasolla. Geneeriset työt menevät usein Aasian maihin tai Itä-Eurooppaan, mutta vaativimmat ja kulttuurikontekstin ymmär-tämistä edellyttävät työt pysyvät usein tilaajien kotimaissa.

12) Buenos Aires: Policy support for a creative city. http://creativeconomy.britishcouncil. org/Policy_Development/casestudies/buenos-aires-policy-support-creative-city/

17


3.4. Keskeiset kilpailutekijät

Varsinaisen CGI-osaamisen lisäksi tuotanto-osaa-minen on muodostunut keskeiseksi kilpailutekijäksi sekä kotimaan että kansainvälisillä markkinoilla. Tuotantoprosessien hallitseminen uudella tekno-logialla, hyödyntämällä ns. ketteriä menetelmiä kuten agile ja scrum sekä automatisoimalla tuo-tantovaiheita voidaan saavuttaa jopa itse sisältöä merkittävämpää kilpailuetua.

CGI:n tilaaja-asiakkaat odottavat yhä nopeampia toteutusaikatauluja, ja hinnoittelun on oltava kilpai-lukykyistä. Hinta ei tosin aina ole ratkaiseva tekijä, vaan itse sisältöön liittyvä paikallistason ja –kult-tuurin ymmärrys ja mahdollisuus kommunikoida kasvokkain voivat olla tärkeämpiä tekijöitä tilaajal-le. Esimerkiksi Lontoossa samat CGI-palvelut ovat kotimaisten alan ammattilaisten mukaan jopa kolme kertaa kalliimpia kuin Suomessa, mutta silti paikalliset asiakkaat käyttävät mieluiten näiden yritysten palveluja.

Haastattelujen perusteella suomalaiset alan ammattilaiset näkisivät ihanteellisena tilanteen, jossa yritykset erikoistuisivat eri osa-alueille ja ja-kaisivat keskenään suurempia tuotantoprojekteja erityisosaamisten mukaisesti usean eri yrityksen tai tekijän kesken. Tähän liittyy kaksi keskeistä haastetta: kuinka Suomeen ensinnäkin saatai-siin riittävä määrä riittävän suuria tuotantoja, ja toiseksi kuinka tällaiset projektit jaettaisiin alan eri toimijoiden kesken.

3.5. Yhteenveto suomalaisen CGI:n tilasta

CGI-liiketoiminnan kansallista tilannetta, alan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkakuvia on koottu seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon.

18

VAHVUUDeT HeIKKOUDeT

• Luotettavan ”eurooppalaisen” toimijan imago

• Hyvä hinta-laatu-suhde• Tuotantoresurssien optimointikyky: hyvää

laatua halvalla• Suomalaiset yhtiöt ovat haluttuja työnantajia• Tekninen osaaminen korkealla tasolla• Positiiviset Suomi-mielikuvat: koulutus ja

luovuus (pelit, Iron Sky)

• Todellisen kasvuhakuisuuden ja –kulttuurin puuttuminen CGI-yritysten piirissä

• Kansallisen tason kilpailussa kaikki tekevät samaa perustyötä, ei riittävästi erikoistumis-ta yhtiöiden välillä

• Kansainvälisen tason referenssien niukkuus• Suomella ei erityistä kilpailutekijää kuvien

tuottamisessa kansainvälisillä markkinoilla• Pienet yrityskoot hidastavat kansainvälisty-

mistä, ei riittävää panostusta vientiin

MAHDOLLISUUDeT UHAT

• CGI:n käyttö yleistyy kaikilla toimialoilla ja sen arvo on liikevaihtoa suurempi kriittisenä tuotannontekijänä

• Merkittävä kasvuala useimpiin perinteisiin aloihin verrattuna

• Suomalaisen pelialan buumin hyödyntäminen• Alan huipputoimijoita ja –osaajia kansainvä-

lisellä tasolla on kaiken kaikkiaan vähän eli markkinoilla on tilaa

• Suurten kokonaisuuksien osaaminen ja teho-kas projektihallinta vientivaltteina

• Perusohjelmistojen päälle tehtävät osiot kuten plug-in:it erottautumistekijänä

• Tuotettu sisältö sopii useille eri markkinoille• Pilvipalvelujen kehitys alentaa yhtiökohtaisia

teknisiä kuluja ja alentaa alalle tulon kynnystä• Uudet teknologiat ja sovellusalueet kuten AR

(Augmented Reality) ja AM (Additive Ma-nufacturing eli 3D-printtaus) avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

• Paljon kasvumahdollisuuksia kansallisella tasolla erityisesti suurten yritysten CGI-han-kintojen piirissä

• Teknologia mahdollistaa uudenlaiset, te-hokkaat tuotantomallit ja projektihallinnan työkalut

• E-oppimateriaalit erikoistumiskohteena• Teknologisten ympäristöjen tuottaminen:

esim. työkalut, pelimoottorit, renderöinti• Pelialan uudet niche-alueet• 3D-käyttöliittymät

• CGI:n ydintoiminta-alueet kuten elokuva- ja tv-tuotanto sekä markkinointi ja mainonta eivät enää kasva merkittävästi kansallisella tasolla

• CGI-kuluissa pyritään kaikkialla säästämään• Vääristynyt hinta-laatu-suhteen käsitys asiak-

kaiden parissa• Halvemman tuotannon vaatimus markkinoil-

ta• Työkohtaisesti käytettävissä olevan ajan

lyheneminen• CGI uhka monelle perinteiselle toimialalle

kuten valokuvaukselle, joten alan kehitystä ja kehittämistä myös vastustetaan

• CGI-yrityksen kasvattaminen Suomen kokoi-silla markkinoilla riskaabelia

• Kiinan ja Aasian maista tuleva kova kilpailu• Markkinointiviestinnän ja elokuvatuotannon

siirtyminen Suomen ulkopuolelle• Veroinsentiivien puutteen vuoksi Suomi ei

ole kiinnostava elokuva- ja CGI-tuotantomaa kansainvälisille tuotantoyhtiöille

19


4.1. Osaaminen ja koulutus

Suomalaiset CGI-alan toimijat arvioivat osaami-sensa edustavan hyvää kansainvälistä tasoa. Osaamistason ylläpitäminen ja kehittäminen on kuitenkin haasteellista pienissä yrityksissä ja pie-nillä kansallisilla markkinoilla.

CGI-ammattilaiset päätyvät ammattiinsa pääasi-assa kahta eri tietä. Toinen kehityspolku kulkee tietotekniikka- ja peliharrastuksen sekä omatoi-misen opiskelun kautta yrityksiin töihin. Toinen polku kulkee puolestaan ammatillisen koulutuksen kautta. Näistä reiteistä riippumatta jokainen alalla toimiva henkilö kehittyy todelliseksi CGI-ammattilai-seksi vasta riittävän pitkän eli muutaman vuoden mittaisen käytännön työkokemuksen kautta.

Suomessa koulutetaan CGI-alan ammattilaisia täl-lä hetkellä lähes ainoastaan Metropolia Ammat-tikorkeakoulussa Vantaalla. Viestinnän koulutus-ohjelmaan kuuluvaan 3D-animointi ja visualisointi –suuntautumisvaihtoehtoon otetaan vuosittain 16 opiskelijaa. Koulutus kestää 4-5 vuotta, ja se sisältää työharjoittelujaksoja. Valmistuttuaan noin 80 % opiskelijoista työllistyy heti, ja loput jatkavat opintojaan joko muualla tai vaihtavat alaa.

CGI-koulutuksen perushaasteena on pysyä ajan tasalla nopeasti kehittyvän alan kanssa. Teknii-kan, toimialan, ohjelmistojen ja käyttökohteiden jatkuva kehitys johtavat helposti tilanteeseen, jossa opetetaan sitä mitä osataan eikä sitä mitä

4. Osaaminen ja resurssit

markkinoilla tarvitaan. Tämän ongelman ratkai-semiseksi koulutusjärjestelmään tarvitaan lisää joustoa sekä opiskelijoiden että opettajien osalta, ja koulutuksen sisältöä koskevaa päätöksentekoa on nopeutettava.

Nykyisin aikaväli koulutuksen sisällön kehittämis-tarpeen havaitsemista siihen, että ensimmäinen opiskelija valmistuu, saattaa pahimmillaan olla jopa kymmenen vuoden mittainen. Tämä on ongel-mallinen yhtälö nopeasti muuttuvan alan tarpeita silmällä pitäen.

Oppisopimuskoulutus on yksi täydentävä vaihtoeh-to, joka voisi tarjota virallista koulutusjärjestelmää joustavammat ja nopeammat tavat reagoida markkinoiden tarpeisiin. Selvityksen työpajoissa maksulliset oppisopimukset nousivat esiin yhtenä lisävaihtoehtona alan resurssi- ja osaamistarpei-den ratkaisemiseksi.

Jatko-opiskelun osalta jo muutaman vuoden alalla toimineelle ammattilaiselle ei ole Suomessa juurikaan vaihtoehtoja, vaan CGI:n jatko-opiskelu tapahtuu joko ulkomailla opiskelemalla ja/tai työs-kentelemällä tai hyödyntämällä verkossa olevia erilaisia oppimismahdollisuuksia.

CGI:n monipuolisuudesta johtuen yksikään alan ammattilainen ei hallitse sen kaikkia osa-alueita. Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa on esitetty CGI-toiminnan taustalla olevia osaamisalueita.

20

Kuva 10. CGI-toiminnan taustalla olevia osaamisalueita

Jokainen ammattilainen erikoistuu yleensä jollekin CGI:n osa-alueelle kuten hahmojen mallintamiseen tai 3D-animaatioon. Erityisesti taiteellisempaan ilmaisuun keskittyneitä CGI-ammattilaisia voidaan-kin luonnehtia ”digitaalisiksi artisaaneiksi”, sillä kokemuksen kautta hankitun käsityötaidon osuus ammattiosaamisesta on keskeinen.

Jokainen CGI-ammattilainen hankkii lisäksi työ-kokemuksen kautta itselleen riittävän tasoisen perusosaamisen niiltä toimialoilta, joille hän tarjo-aa palvelujaan. Menestyksekkään liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että CGI-palvelun tuottaja ymmärtää asiakkaan todelliset käyttötarpeet. Esi-merkiksi peliteollisuuden, talonrakennustuotannon ja koneenrakennuksen vaatimukset ovat luonteel-taan erilaisia.

CGI- ja toimialaosaamisen lisäksi alan yritykset edellyttävät yhä useammin alan ammattilaisilta myös teknistä osaamista. CGI:n teknologisille osa-alueille suuntautuneille ammattilaisille se voi olla myös osaamisen ydinalue.

Uudet tulevaisuuden osa-alueet kuten lisätty to-dellisuus ja 3D-tulostus vaativat edellä mainittujen lisäksi kokonaan uudenlaisia osaamisia, sillä niillä ei ole vielä vakiintuneita standardeja. Myös näiden osa-alueiden piirissä yksi keskeisimmistä haasteis-ta on uusien teknologioiden ja palvelujen muutta-minen kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Selvitystyön aikana alan ammattilaiset esittivät erilaisia arvioita geneerisen sekä CGI:n osa-alue- ja toimialakohtaisesta spesifisen osaamisen suhteista. Arviot yksittäisen ammattilaisen CGI-ammattitaidon geneerisen ja erikoisosaamisen välillä vaihtelivat, mutta joka tapauksessa 30-50 %:n luokkaa oleva osa osaamisesta on kaikille alan ammattilaisille yhteistä painotuksista ja toimialois-ta riippumatta.

Suomessa on ollut markkinoilla tarjolla CGI-osaa-mista jo parinkymmenen vuoden ajan. Alan yrityk-set ovat kuitenkin olleet pitkälti CGI-ammattilaisten vetämiä ja fokusoineet toimintansa heidän näkökul-mastaan. Tällöin yhden keskeisen osaamisalueen, liiketoiminnan, kehittäminen on jäänyt monissa yrityksissä taka-alalle. Tämä puolestaan selittää osaltaan sitä, miksi alan yritykset eivät ole juuri-kaan kasvaneet tai miksi ne eivät ole toistaiseksi pystyneet hyödyntämään täysimittaisesti CGI:n potentiaalia kasvavilla markkinoilla. Myös tuot-teistamisen sekä prosessi- ja projektiosaamisen merkitys korostuvat CGI-palvelujen tarjonnassa.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että CGI on kehittynyt monitahoiseksi ja monimutkaiseksi alaksi, joka vaatii tällä hetkellä ja tulevaisuudessa alan ammattilaisilta hyvin monipuolista osaamista. Heidän tulee hallita itse kuvien ja visualisoinnin tuottamisen lisäksi eri toimialojen erityispiirteitä, tekniikkaa ja ymmärtää liiketoimintaa.

TeOLLInen

TIeTeeLLInen

TeK

nO

LOG

Inen

TAIT

eeLL

LIn

en

Tarinan kerronta

Ilmaisukyky

elämykset

Animaatio

TuotantoVisualisointiSimulointi

Matemaattiset malllit

MallinnusKeinoteollisuus

Holografia 3D-UI

Ohjelmisto-arkkitehtuurit

Pilvilaskenta

näyttötekniikatPeli- ja grafiikka-moottorit

RenderöintiKäyttöliittymä

Työkalut

Havainnollistaminen

21


Kuva 11. Musiikkivideo (Anna Abreu). Hahmo on kuvattu vihreää chromataustaa vasten ja tausta on vaihdettu digitaalisesti luotuun ympäristöön. ©3-D Trix Finland Oy

22

4.2. Resurssit

Kotimainen CGI-ala kärsii resurssipulasta, mutta se ilmenee eri tavoin henkilö- ja taloudellisten resurssien kohdalla.

Henkilöiden osalta kyse ei ole niinkään osaajien määrästä kuin laadusta. Kokeneista osaajista on jatkuva pula, mutta junioritason osaajia on mark-kinoilla riittävissä määrin. Alan huippuosaajista käydään kovaa kilpailua. Yksi kotimaan markkinoi-den ongelmista on, että huippuosaajille on usein vaikeaa osoittaa heitä motivoivaa urapolkua. Tämän vuoksi monet saattavatkin vaihtaa joko työnkuvaa tai alaa tai muuttaa työskentelemään ulkomaille, jolloin kotimaiset yritykset menettävät merkittävän osan osaamispääomastaan.

Henkilöstön määrän osalta CGI-yritykset kärsivät suhdannevaihteluista. Kaikista hyvinä aikoina pal-katuista osaajista ei voida pitää kiinni heikompina aikoina, ja noususuhdanteen aikana yritykset ovat varovaisia lisäämään uusien vakinaisten työsuh-teiden määrää ja siten kiinteitä kuluja. Yritykset kaipaisivat erityisesti joustoa nykyisellään jäykiksi koettuihin työaika- ja työehtolainsäädäntöihin, jotta ne voisivat toimia paremmin markkinoiden suhdannevaihtelujen mukaisesti.

Taloudellinen ja tuotannollinen resurssipula johtuu puolestaan siitä, että suomalaisten CGI-yritysten

keskimääräinen koko on jäänyt hyvin pieneksi. Tämä puolestaan ei ole mahdollistanut riittävän suuria taloudellisia puskureita käytettäväksi eri-koistumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Monet yritykset kertoivat alan toimijoiden hankkineen katteensa lähes säännönmukaisesti (palkattomilla) ylitöillä vielä muutama vuosi sitten, eikä tilanne ole harvi-nainen edelleenkään.

Suomalaiset alan yritykset ovat kuitenkin koke-muksen myötä oppineet hyödyntämään niukat resurssinsa optimaalisesti siten, että hinta-laatu-suhde on pysynyt hyvänä. Tätä kehitystä on edes-auttanut liiketoimintaosaamisen paraneminen, työ- ja tuotantoprosessien hallinnan kehittyminen sekä erilaiset uudet työvälineet, jotka ovat helpot-taneet edellä mainittuja seikkoja.

Teknologian kehitys on kaiken kaikkiaan nostanut merkittävästi tuotannon tehokkuutta. Tietokonei-den suorituskyky on kasvanut koko ajan, ja suurta laskentatehoa vaativat tehtävät voidaan suorittaa nykyisin esimerkiksi renderöintifarmien kaltaisten pilvipalvelujen kautta. Tällöin yksittäisten yritys-ten ei tarvitse enää välttämättä sitoa aiemman kaltaisia pääomia koneisiin. CGI-työssä tarvittavien tärkeimpien ohjelmistojen hintojen ei uskottu sen sijaan enää merkittävästi laskevan.

Kuva 12. Visualisointi, joka havainnollistaa ilmaston lämpene-misen aiheuttamaa merenpinnan nousua Otaniemen alueella. Käyttäjä voi navigoida vapaasti näkymässä ja kokeilla erisuuruis-ten vedenkorkeuksien vaikutuksia. ©VTT

23


Kuva 13. Maailmanmaineeseen yltänyt Angry Birds kurkottaa nyt avaruuteen. ©Rovio entertainment Oy

Teknologian kehittyminen ja halpeneminen on merkinnyt tiedonsiirron ja –käsittelyn sekä tuo-tantoprosessien nopeutumista, mikä parantaa alan yritysten asiakaspalvelua. Esimerkiksi CGI-yrityksen ja sen asiakkaiden välinen kommunikaa-tio ja tuotantoprosessin valvonta on muuttunut huomattavasti helpommaksi, tehokkaammaksi ja jopa automaattiseksi.

Tilaaja-asiakkaat odottavat nykyisin myös lähtö-kohtaisesti, että heille tuotettu CGI-materiaali on automaattisesti monistettavissa eli että sitä voidaan käyttää eri asiayhteyksissä, jakelukanavis-

sa ja päätelaitteissa. Tähän vaikuttaa osaltaan ku-luttajien kasvaneet odotukset materiaalin laadun suhteen esimerkiksi erilaisissa käyttöliittymissä.

Tekninen kehitys on merkinnyt lisäksi sitä, että alalle tulemisen kynnys on laskenut. Jatkossa markkinoilla tullaan mitä todennäköisimmin nä-kemään entistä useampia alan pienyrityksiä. Ne eivät kaikki kuitenkaan välttämättä toimi visuaali-sen sisällön tuottajina, vaan uudet toimijat voivat erikoistua esimerkiksi teknologian ja ohjelmistojen kehittämiseen alan uudenlaisia tarpeita varten.

24

5. Markkinointi ja vienti

5.1. CGI:n tuotteistaminen

CGI:n tuottaminen on sisältöliiketoimintaa, jossa tuotantoprosessi määräytyy sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen sisältöä käytetään.

Teollisiin tarkoituksiin, esimerkiksi rakennusten mallintamiseen sovelletaan tuotantoprosessia, joka etenee hyvin tarkkojen reunaehtojen kuten rakennuspiirustusten ja arkkitehtien suunnitelmi-en mukaan. Rakennusmallinnuksessa käytetään helposti muokattavia moduuleja, joita järjestellään tarkan suunnitelman mukaan ja esimerkiksi pin-nat voidaan valita valmiista vaihtoehdoista. Teol-lisessa mallinnuksessa pyritään lopputulokseen, joka mahdollisimman tarkoin vastaa alkuperäistä tai tulevaa fyysistä kappaletta.

Taiteellisen CGI-tuotannon prosessi on tyystin toisenlainen. Esimerkiksi kaupalliset animaatio-tuotannot alkavat suunnitteluvaiheella, jossa käsikirjoituksesta tehdään kuvasuunnitelma, rakennetaan ympäristöt ja hahmot, ja toteutetaan visualisointi valiten useista vaihtoehdoista luovim-mat ratkaisut, pyrkien tietysti pysymään tuotanto-budjetissa.

Tuotanto voi siis sisältää joko hyvin tarkoin ennal-ta määritellyn prosessin ja lopputuloksen tai se voi antaa hyvin suuret vapaudet luovaan CGI-suunnit-teluun. Tämä tekee tuotantojen tuotteistamisesta haastavaa.

Tuotteistamisen tarkoituksena on tehostaa tekemi-sen tuloksellisuutta yhdenmukaistamalla työvälinei-tä ja –prosesseja. Vakioimalla tuotannon osatekijöi-tä pyritään saamaan liiketoimintaetua ja säästöjä samalla kun tuotantoprosessit nopeutuvat.

CGI:n eri käyttöalueiden erot ovat suuria. Tiettyyn toimialaan, yleensä teolliseen suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut CGI sisältää enemmän va-kioitavissa olevia osia kuin CGI, jonka tuottaminen antaa vapauksia luoville ratkaisuille ja joka usein perustuu tarinan kerrontaan.

Esimerkiksi sääkartoissa käytetään hyvin rajallis-ta määrää CGI-kuvitusta ja symboleja, joita vain

varioidaan ja yhdistellään eri tavoin. Mainoselo-kuvatuotannot puolestaan perustuvat tarinaan ja niissä käytetään paljon hyvin erilaisia CGI-ilmaisun muotoja. Televisio-ohjelmien tunnisteet ja yritysten CGI-grafiikat ovat myös uniikkeja tuotantoja, joita ei voi käyttää uudelleen toisessa yhteydessä.

Tuotteistamisen avulla CGI-tuottaja pyrkii erilaistu-maan kilpailijoistaan ja saavuttamaan ylivoimaista osaamista jollain erityisalueella. Tällaisia erikois-tumisalueita voivat olla esimerkiksi nesteiden mallintaminen tai motion capture (liikekaappaus) -osaaminen. Erikoisosaaminen auttaa alan yritystä toisaalta saavuttamaan näkyvyyttä ja toisaalta tarjoaa sille lisäetua kasvaneen substanssiosaa-misen myötä. Toisin sanoen, erikoisosaaminen kasvattaa CGI:n painoarvoa kun yritys voi uskot-tavasti kertoa, mitkä ratkaisut ovat ylipäätään mahdollista ja mihin hintaan.

Tuotteistaminen vaatii CGI-yritykseltä strategista ajattelua, jossa tuotteistamisen vaatimat resurs-sit ja vaikutus liiketoimintaan osataan arvioida suhteessa yrityksen markkina-asemaan, kilpailu-tilanteeseen ja kasvuhaluun. Tuotteistaminen siis vaatii yrityksessä jonkun, joka ymmärtää, miten tuotteistetuista palveluista voidaan tehdä kannat-tavaa liiketoimintaa.

CGI:n tuotteistamista voidaan tarkastella kahdes-ta näkökulmasta: lopputuotteen eli itse sisällön tuotteistamisen ja tuotantoprosessin tuotteista-misen kannalta.

CGI-sisällön tuotteistamisessa tuotantoyritys luo omaan erikoisosaamiseensa perustuvan tuotteen, joka on markkinoitavissa ymmärrettävässä muo-dossa vakioituun hintaan. Tilatessaan työn asiakas tietää etukäteen, mikä tuote on. Se koostuu ennal-ta määrätyistä osista ja sisällön kompleksisuus on vakioitu: esimerkiksi kiintokuvassa on määritelty kuvakerrosten lukumäärä ja animaatiossa kesto. CGI-yritys tietää etukäteen tarvittavan työmäärän ja mahdollisista lisätöistä veloitettava summa on myös tekijän ja tilaajan etukäteen sopima.

25


Kuva 14. Virtuaalilavasteiden käyttö Iron Sky -elokuvan kuvauksissa. ©Tuotantoyhtiö energia Oy

Kuva 15. Valmis kohtaus Iron Sky -elokuvasta. ©Tuotantoyhtiö energia Oy

26

CGI-tuote voi olla esimerkiksi jonkun fyysisen kap-paleen vakioitu kolmiulotteinen mallintaminen tai kuluttajille suunnattu tuote, jossa voidaan visuali-soida, miltä asunto näyttää remontin jälkeen.

Tuotteistamismahdollisuuksia voidaan myös tunnistaa toimialoittain. Esimerkiksi e-oppikirjat on globaali kasvualue tulevaisuudessa ja suoma-lainen CGI-yritys voisi tuotteistaa niille eräänlaisen geneerisen ”animoidun 3D-powerpointin” tai vaihtoehtoisesti tuottaa itse lopullista käyttäjäsi-sältöä.

CGI-tuotantoprosessiin liittyy myös tuotteista-misen mahdollisuuksia. CGI-tuotantoyritys voi tuotteistaa palvelun, jossa se liitetään automaatti-seksi osaksi asiakasyrityksen työn kulkua. Esimer-kiksi elokuvatuottajille voidaan luoda tuote, jossa storyboard luodaan vakioidulle CGI-alustalle aina elokuvan suunnittelun alkuvaiheessa.

CGI-yrityksen työkalut ovat usein tiettyä tarkoitus-ta varten räätälöityjä. Yritysten tulisikin tarkoin seurata uusia sisältöalueita, joista voi kehittyä suuriakin tuotteistamisen mahdollisuuksia. Esi-merkiksi pelialalla syntyy jatkuvasti niche-alueita, joiden kysyntä voi ylittää odotukset.

Tuotantoprosessiin voidaan myös luoda ohjausjär-jestelmä, jolla hallitaan monimutkaisia tuotantoja, resursoidaan työvaiheita ja tasataan ruuhkahuip-puja. Renderöintipalveluita voidaan tuotteistaa ja siten paremmin hyödyntää pilvipalveluiden tarjo-amia mahdollisuuksia. Perusohjelmistojen päälle voidaan tehdä ns. plug-in-ohjelmistomoduleja, joita voidaan myydä eteenpäin.

Tuotantoprosessien kehittämiseen liittyy lisäksi mahdollisuuksia koulutus- ja konsultointituotteisiin, esimerkiksi stereoskooppisten sisältöjen tuotan-toneuvontaa tai muita tekniikkaan ja sisältöön liittyviä asiantuntijapalveluja.

Kuva 16. Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n tekemä Keilaniemen tornitalo-suunnitelma. ©3D Render Oy

27


5.2. Markkinointi

Kaikkien markkinointitoimien tarkoitus on herät-tää ostajan kiinnostus ja saada kauppaa aikaan. Koska CGI-ala on siinä mielessä näkymätön, että se katoaa usein muiden toimialojen sisään, eikä sitä mielletä itsenäiseksi osaamisalaksi, on CGI-palveluiden ja –tuotteiden markkinointikin usein kehittymätöntä ja sattumanvaraista.

Alan toimijat kritisoivat, että ostajilla on huono tai olematon käsitys CGI-alasta. He peräänkuulutta-vat asiakkaiden kouluttamista osaaviksi ostajiksi, joilla olisi realistinen käsitys CGI:n tuottamisen menetelmistä, kustannuksista ja aikatauluista.

Ostajien osaamattomuus voidaan kuitenkin tulkita myös markkinoinnin heikkoudeksi. Yritykset eivät tällöin ole onnistuneet kertomaan toimialansa kes-keisistä reunaehdoista asiakkailleen.

Markkinointi koostuu tuotteeseen tai palveluun liittyvien faktojen lisäksi mielikuvista. Markkinoinnin faktoja ovat muun muassa palvelun sisältö, hinta ja toimitusaikataulu. Nämä asiat CGI-yritykset pää-asiassa hallitsevatkin, suurimmat puutteet ovat CGI:hin liitettävien mielikuvien kohdalla.

Suurin markkinoinnin haaste on alan tunnettuu-den ja sen tarjoamien mahdollisuuksien nosta-minen esiin viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Selvityksen perusteella alalle kaivataan yhteistä viestinnän strategiaa. Siinä pitäisi tuoda voimak-kaammin esiin myös CGI:n uusia, ei-perinteisiä sovellusalueita.

Markkinointi jakaantuu koko alaa koskevan tiedon lisäämiseen ja yksittäisten yritysten markkinointi-ponnistuksiin.

Kuva 17. The Gnome ja The Veges ovat kansainväliseen levitykseen suunniteltuja televisiosarjoja.. ©Tuotanto Rinki Oy

28

Yhteismarkkinointi

Yhteisnäkyvyyttä voidaan lisätä monilla toimenpi-teillä, kuten yhteisillä markkinointimateriaaleilla tai yhteisillä messuosallistumisilla tv-, elokuva- ja animaatioalojen tapaan. Yksittäisten messujen kautta on kuitenkin vaikea tavoittaa CGI:n kannalta kaikkia potentiaalisia toimialoja. Lisäksi yhteisesiin-tymisten ja –markkinoinnin tarve ja hyöty riippuu kunkin yhtiön tilanteesta sekä valituista kohdetoi-mialoista ja markkina-alueista.

Kotimaan CGI-markkinat ovat suhteellisen rajalli-set, ja alan pienuuden vuoksi toimijat tuntevat hy-vin toisensa ja alan keskeiset asiakkaat. Kansain-välisen kaupan aktivoituessa suomalainen CGI-ala tarvitsee hyvää myynti- ja markkinointiosaamista, ja alan organisoitumismallin on tuettava markki-nointia. Fyysinen läsnäolo ulkomaisilla markkinoilla on tärkeää erityisesti myynnin, ei niinkään itse tuotannon kannalta.

Keskinäinen verkostoituminen on erityisen tär-keää pienille yrityksille. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi päästä mukaan virallisiin kauppaval-tuuskuntiin CGI:n avainmarkkinoille suuntautuville matkoille. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisiä markkinointiponnisteluja. Perinteiset geneeriset vientimuodot, kuten vientirenkaat, ei-vät selvityksen mukaan toimi erityisen hyvin CGI:n kaltaisilla erikoistuneilla toimialoilla.

Mielikuvamarkkinointi

Kansainvälisen kiinnostuksen herättämisessä korostuvat mielikuvatekijät. Oikea hinnoittelu, toimitusvarmuus ja laatu ovat markkinoinnin lähtökohtia, eivät kilpailuetuja. Erottuvuus pitää löytää luovuusmielikuvasta ja suomalaisesta oma-leimaisuudesta, jossa korostuvat omaperäisyys ja uskallus tehdä asioita uudella ja erilaisella tavalla.

Alan yhteiset markkinointikeinot eivät kuitenkaan korvaa yksittäisten yritysten markkinointiosaamis-ta, ne korkeintaan täydentävät sitä vastuuta, jota yritykset omasta liiketoiminnastaan kantavat.

Jokaisen menestyvän CGI-yrityksen tulee tunnis-taa omat vahvuutensa ja tietää, miten parhaiten viestiä osaamisestaan, tuotteistaan ja palveluis-taan keskeisimmille asiakasryhmilleen.

Sisältöliiketoiminnalle on tyypillistä, että henki-lösuhteet korostuvat markkinoinnissa. Asiakkaat eivät maksa teknologiasta vaan luovuudesta, jolla uusia teknologioita käytetään halutun lopputulok-sen saavuttamiseksi. Siksi yrityksen markkinoinnin tulisi jakaantua yleisen tiedottamisen ja brändin rakentamisen lisäksi myös suunnitelmalliseen asiakassuhteiden hoitoon.

5.3. Vienti

Suomalaisen CGI-tarjonnan markkinointi ulko-maisille asiakkaille nojaa yksittäisen tarjoajan kiinnostavuuden ja tarjouksen ehtojen lisäksi myös Suomi-mielikuvaan. Vaikka mielikuva Suomesta pohjoisena ja puhtaana hyvinvointivaltiona on myönteinen, se ei auta tuottajaa kuin korkeintaan välillisesti.

Markkinoinnissa tarjoajan tulee tuntea asiakkaan tarve ja vastata siihen korostaen omaa erottautu-mistaan kilpailijoista. Ensikontaktin solmiminen on monelle kotimaiselle CGI-yritykselle vaikea askel, ja alan markkinointia edistävien toimenpiteiden tulisi alkuvaiheessa keskittyä henkilökohtaisten kansain-välisten myyntikontaktien luomiseen.

Kuva 18. Digitaalisesti käsitelty kuva pandasta suomalaisessa metsässä. ©PinataHeL Oy

29


Suomalainen CGI ja kansainväliset markkinat

Vientitoimien tulee perustua niille vahvuuksille, jotka tuovat suomalaisille yrityksille kilpailuetua verrattuna muihin kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin. Siksi tarkastelemme aluksi suomalaisen CGI-alan ominaispiirteitä.

Perinteisesti on todettu, että suomalaisilla on korkea teknologinen osaaminen. Tämä pätee erityisesti CGI-alaan, jonka perusta on luotu vuosi-kymmeniä sitten tietokoneiden yleistyessä yritys-ten lisäksi myös kotitalouksissa. Tietotekniikasta kiinnostuneet, etupäässä nuoret opettelivat oh-jelmointia ja alkoivat luomaan itse sisältöjä. Tämä perusta näkyy erityisesti pelialalla, jonka piiristä on noussut eräitä maailman johtavia pelien tekijöitä. Myös nykyinen CGI-osaaminen juontuu ainakin osittain samaan kokeilemisen ja itse tekemisen lähtökohtaan.

Selvityksessä on jo aiemmin todettu, että suoma-laisen CGI-tarjonnan hinta-laatu-suhde on kilpailu-kykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa on suuriin maihin verrattuna rajalliset taloudelli-set resurssit. Kilpailuetua voidaan siis synnyttää erityisesti kyvystämme optimoida rajalliset laite- ja muut resurssit, ja silti tuottaa hyvää ja laadukasta jälkeä. Tämä korostuu erityisesti av-alan sisällöis-sä, missä pienten budjettien tuotannot kilpailevat menestyksellisesti suurten maiden tuotantojen kanssa. Olemme oppineet, miten halvalla tehty sisältö saadaan näyttämään hyvältä.

Toisaalta suomalaisen CGI-tuotannon hintataso on joissain tapauksissa saattanut nousta useita kilpailijamaita korkeammaksi, mikä johtuu pie-nestä kansainvälisen tason osaajien määrästä ja vähäisestä kansallisten suurten tilaaja-asiakkaiden määrästä.

Suomalaiseen työkulttuuriin kuuluu työskentely yli omien toimialarajojen. CGI:n kohdalla tämä näkyy toimivana yhteistyönä ohjelmoijien ja graafikkojen välillä.

Suomalaisten CGI-yritysten koko on pieni ja monet tekijävetoiset yritykset keskittyvät kotimaisen liiketoimintansa ylläpitoon. Yrityskoon kasvattami-nen kotimaisten markkinoiden varassa on vaikeaa ja riskinottohalu on vähäinen, mikä johtaa siihen, että panostus suunnitelmalliseen vientiliiketoimin-taan puuttuu.

erikoistumisesta kasvua

Selvityksen haastatteluissa todettiin, että sisäl-tötuotannon haaste ylipäätään on, että suoma-laisessa yrityskulttuurissa ei ole aggressiivista kasvuhalua ja aitoa pyrkimystä laajentua uusille markkinoille ja toimialoille.

Suomalainen CGI-ala voi kilpailla kansainvälisen tarjonnan kanssa vain erikoistumisella ja korkealla laadulla. Erikoistuminen on kuitenkin pienten yri-tysten kohdalla vaikeaa, koska kapealla sektorilla toimiminen lisää liiketoimintariskejä, eikä erikois-tumisen edellyttämiä resursseja ole käytössä. Kansainvälisillä markkinoilla myös korkea laatu ja toimitusvarmuus ovat lähtökohta, ei erityinen kilpailutekijä.

Erikoistuminen voi tapahtua myös tuotantopro-sessien hallinnan kaltaisilla lisäarvopalveluilla, eikä välttämättä edellytä spesifiseen CGI:n osa-alueeseen erikoistumista. Myös uusien CGI-tek-nologioiden, kuten esimerkiksi 3D-tulostamisen asiantuntemus voi tulevaisuudessa muodostua kannattavaksi erikoistumisalueeksi.

30

Kuva 19. Potkurin liikkeen aiheuttamaa virtausta havainnollistava animaatio. ©Wärtsilä Oyj

Erikoistuminen edellyttää, että CGI-yritys saa riit-tävän suuria toimeksiantoja, jotta erikoistumisen strategia kannattaa. Kotimaan tilaukset eivät riitä tarvittavan volyymin aikaansaamiseen, vaan asiak-kaat on löydettävä ulkomailta. Tämä puolestaan edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä yritysten välillä vientiliiketoiminnan kasvattamiseksi.

CGI on Suomen kansantalouden kannalta mer-kittävä kasvuala perinteisiin sisältöliiketoiminnan aloihin verrattuna. Kilpailussa pärjäämiseksi alan näkyvyyttä ja arvostusta on nostettava kansainvä-lisesti. Tämä voi tapahtua vain tuotantojen avulla. Siksi Iron Sky ja monet menestyneet pelituotteet voivat nousta eräänlaisiksi kansainvälisiksi käynti-korteiksi, jotka avaavat ovia uusille tulijoille. Luoval-la alalla aiempien töiden referenssit ovat tärkei-tä, minkä vuoksi CGI-alan on kyettävä luomaan riittävästi näyttöjä onnistuneista sisällöistä. Myös luovuusmielikuva on tärkeä tekijä kansainvälisen kiinnostuksen herättämiseksi suomalaista CGI-osaamista kohtaan.

Ulkomailla mielikuva suomalaisesta sisältöosaami-sesta on korkeatasoinen. Meitä pidetään hyvänä eurooppalaisena toimijana, jolla on rohkeutta tuoda esiin omaleimaista ilmaisua.

Kallista ja halpaa tuotantoa

CGI:n käyttö on lisääntynyt kaikkialla maailmassa, joten sitä tuottavien yritysten määrä on kasvanut globaalisti. Samalla tuotanto on polarisoitunut kor-kean hintatason tuotantomaihin (USA, Eurooppa) ja halpaa tuotantoa tarjoaviin alueisiin (Kiina, Intia, muu Aasia).

CGI-tuotantomarkkinoihin vaikuttavat myös vahvasti julkisen vallan tukitoimet. Esimerkiksi Aasiassa Singaporen Media Development Aut-hority, Etelä-Korean Creative Content Agency ja Malesian National Film Development Corporation ja Multimedia Development Corporation myöntä-vät erilaisia CGI-alalle kohdennettuja avustuksia. Ne edistävät siten alaa ja kasvattavat maiden-sa osuutta kansainvälisillä CGI-markkinoilla niin työsuoritteiden kuin lopullisten sisältötuotantojen viennin osalta.

Myös niinkin erilaisissa maissa kuin Argentiinas-sa, Uudessa Seelannissa, Puolassa, Israelissa, Irlannissa ja Australiassa on luotu julkisen vallan taholta erilaisia tuki- ja kannustinjärjestelmiä, joilla on kyetty nostamaan näiden alueiden kan-sainvälistä kilpailukykyä CGI-alalla. Usein kyse on

31


myös fyysisten tuotantoympäristöjen luomisesta. Näissä ”luovissa hubeissa” yhdistyvät CGI-studiot, jälkituotantoyksiköt ja nopean datasiirron mahdol-listavat laajakaistayhteydet, jotka ovat kansainvä-listen yhteistuotantojen edellytys.

Kansainvälinen yhteistyö perustuu fyysisen paikan lisäksi myös tietoverkkoihin ja virtuaaliseen yhteis-työhön. Tästä on tuorein esimerkki helmikuussa 2012 amerikkalaisen Company 3:n ja helsinkiläi-sen Trix Oy:n solmima kiinteä yhteistyösopimus värikorjausyksikön käytöstä (virtual color grading) .13 Tämä yhteistyö syntyi yritysten välille ilman ulkopuolisen tahon tukea tai kannustinta kansain-välisyyteen.

Kasvualueet on tunnistettava

CGI-alalla menestys perustuu yksittäisten henki-löiden osaamiseen ja kansainvälistyminen henkilö-kohtaisiin suhteisiin.

Sisältötuotteiden rahoituslähteet ovat viime aikoina kaventuneet, kun toimijoiden arvoketjussa on tapahtunut muutoksia. Digitaaliset jakelualus-tat ovat synnyttäneet kokonaan uusia toimijoita ja tuotantojen rahoituspohja on murroksessa. Usein tämä tarkoittaa kokonaisbudjettien pienene-mistä, mutta samalla kun vähemmällä rahalla pitää saada näyttävämpää jälkeä, voi CGI:n osuus tuotannossa kasvaa merkittävästi. Tämä näkyy erityisesti virtuaaliympäristöjen luomisena ja eri-koisefektien lisääntyneenä käyttönä. Myös elävien näyttelijöiden korvaaminen osittain tai kokonaan virtuaalisilla hahmoilla tuo parhaimmillaan merkit-täviä säästöjä tuotantoon. Digitaalisia tuotteita voi lisäksi hyödyntää useassa eri muodossa, esimer-kiksi elokuvaa varten mallinnettuja hahmoja voi siirtää peliin tai tuotetusta materiaalista voi laittaa pätkiä jakeluun sosiaaliseen mediaan ja muihin markkinointikanaviin.

Kuva 20. Markkinointiviestintäesimerkki. ©Undo Oy

Perinteisten CGI-tuotantojen keskuksissa Kaliforni-assa ja Lontoossa on edelleen korkea käyttöaste siitä huolimatta, että vastaavaa CGI-tuotantopal-velua voi saada nousevilta markkinoilta huomat-tavasti huokeammalla. Tämä tilanne on kuitenkin muuttumassa kun kustannustietoisuus kasvaa, ala verkottuu ja syntyy lisää globaaleja yhteistuo-tannon yhteyksiä toimijoiden kesken.

CGI-tuotantojen jakaantuminen halpoihin ja kallii-siin tuotantoihin riippuu usein siitä, mihin käyttöön tuotanto on tarkoitettu. Luovat taidesisällöt, joiksi voi luokitella lähes kaikki elokuvat, pyritään tuotta-maan alun perinkin riittävän tasokkaalla laadulla, joka on ennakoitavissa CGI-tuotantoyrityksen kokemuksen ja kansainvälisten referenssien perusteella.

13) http://www.trix.fi/Trix_Site/Company3_2.html

32

Kuva 21. Lentosimulaattorisovellus. Tampereen keskustaa katsottuna lännestä. ©Insta DefSec Oy

Mainoselokuvatuotannot on tarkoitettu lyhytkes-toisempaan käyttöön, ja niiden tuotantorakenne ja tarinankerronta poikkeavat elokuvista. Ne kuva-taan usein halvemman työvoiman maissa ja myös CGI-osuudet pyritään saamaan halvalla.

Niin sanottu halpa CGI-tuotanto on monesti tarkoitettu teolliseen käyttöön. Siinä on keskeistä esimerkiksi mallinnus tai jonkin toiminnon näkyväk-si tekeminen, ei niinkään kuvan tekninen tarkkuus tai luova kuvailmaisu. Koska alan tuotantolaitteet ja –ohjelmistot ovat globaalisti hyvinkin yhdenmu-kaisella hintatasolla, halpatuotantomaiden kilpailu-etu perustuu riittävän suureen osaajien määrään. Aivan kuten valmistavassa teollisuudessa, halvas-ta työvoimasta saatava kilpailuetu ylittää kansain-välisen kaupan muut kerrannaiskustannukset kuten neuvottelu- ja sopimusvaiheen hoitamisen, projektin- ja tuotannonohjauksen ja lopputuotteen jakelun.

Pienen maan on mentävä kansainvälisille markki-noille kapea, erikoistuneen huippuosaamisen kärki

edellä. Suomi ei voi kilpailla halvalla hinnalla eikä suurilla volyymeillä. Tila markkinoilta on raivattava ylivoimaisella osaamisella ja nopeilla toimitusai-katauluilla. Tuotantoihin on liitettävä joko teknistä tai taidollista osaamista, jolla alasta tehdään palveluliiketoimintaa. Peliala on esimerkki osaami-sesta, jonka avulla suomalainen CGI on lyönyt läpi kansainvälisillä markkinoilla. Nyt pelialaa uhkaa työvoimapula kun osaajien kysyntä kasvaa rajusti.

Muita kansainvälisten markkinoiden kasvualueita on esimerkiksi puolustusteollisuus, joka hyödyntää CGI:tä laajasti erilaisissa simuloinneissa ja koulu-tuksessa. Toinen kasvusektori on erilaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut, jotka voivat hyödyntää CGI:tä esimerkiksi kuntoliikunnasta saatavien hyötyjen kuvaamisessa tai hyvän ruokavalion vaikutusten visualisoinnissa. Liikkuvan kuvan käyttö yritysten erilaisissa verkkopalveluissa lisää myös CGI-kysyn-tää.

33


6. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

1) CGI-osaaminen laajasti käyttöön: Käynnis-tetään kehittämistoimenpiteet kotimaisten jo nyt kansainvälistä kärkeä olevien viihde- ja peliteollisuuden CGI-ratkaisujen hyödyn-tämiseksi muilla teollisuuden aloilla. Tämä tapahtuu linkittämällä CGI-osaaminen monialaisiin toimialakehitysverkostoihin ja ohjelmiin.

2) Osaaminen ja koulutus: Kotimaista CGI-osaamista kehitetään koulutusjärjestelmää uudistamalla ja soveltamalla oppisopimus-koulutusta varsinaista koulutusjärjestel-mää täydentävänä vaihtoehtona. Tavoittee-na on, että opetussuunnitelmat pystyisivät reagoimaan nopeammin työelämän tarpei-siin sekä toimijoiden liiketoimintaosaami-sen kehittämisen tarpeisiin. Tämän lisäksi panostetaan korkeakouluissa ja yliopistois-sa tapahtuvaan alan perus- ja soveltavaan tutkimustoimintaan.

Johtopäätöksiä ja niihin liittyviä toimenpide-ehdo-tuksia tarkastellaan tarkemmin seuraavassa:

6.1. Toimiala

CGI:n käyttö yleistyy kaikilla toimialoilla. Sen arvo on liikevaihtoa suurempi siksi, että CGI on kriittinen tuotannontekijä suunnittelussa, tuote-kehityksessä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Käytännöllisesti katsoen kaikki toimialat hyödyn-tävät CGI:tä jollain tavalla. CGI:n tärkeys perustuu tiedon visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkityk-sen jatkuvaan kasvuun.

Yksittäisille yrityksille CGI on yleensä joko pääasial-lista tai aputoimintaa. Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat varsinaiset CGI-yritykset ja jälkimmäisiin suuret yritykset, joille CGI on sisäinen toiminto. Tämä selittää osaltaan alan näkymättömyyttä, sillä CGI katoaa usein muiden toimialojen sisälle.

Liiketaloudellisesti tarkasteltuna CGI on merkittä-vä kasvuala useisiin perinteisiin aloihin verrattuna. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti kotimaassa suurten yritysten CGI-hankinnoissa ja kansainväli-sillä markkinoilla.

3) Kansainvälistyminen ja vienti: Kotimaisten toimijoiden kansainvälistymistä ja vientitoi-mintaa tuetaan yhteisellä kansainvälisellä markkinoinnilla sekä markkinoimalla Suo-mea laadukkaana CGI- tuotantokeskukse-na.

4) Verkostot: Aktivoidaan alan toimijoiden verkostoitumista järjestämällä Suomessa kansainvälisiä seminaareja ja tukemalla toimijoiden välistä yhteistyötä hyödyntäen sosiaalista mediaa.

5) Rahoitus: Alan liiketoiminnan kiihdyttämi-seksi ja investointien tukemiseksi nykyisiä ja tulevia tuki- ja kannustinjärjestelmiä tarkis-tetaan ja varmistetaan niiden soveltuvuus myös CGI-alan tarpeisiin.

Alan kehittämiseksi ehdotetaan kokonaisvaltaisen alan kehittämisohjelman käynnistämistä seuraavin toimenpitein:

34

Toimenpide-ehdotukset

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seuraavia toimialaa kokonaisuudessaan edistäviä toimenpi-teitä:

1. Käynnistetään kokonaisvaltainen kansallinen ohjelma CGI-alan kehittämiseksi.

2. Toimialan edistämistoimenpiteiden koordinoi-jaksi palkataan toimialajohtaja.

3. Ratkaistaan alan yhteistoiminnan harjoittami-sen muodolliset puitteet. Yksi vaihtoehto on Teknologiateollisuus ry:n puitteissa toimiva yhdistys, joka keskittyisi kotimaisen CGI-alan edistämiseen.

4. Edistetään alan tunnettuutta ja parannetaan sen imagoa alan yhteisellä viestintäsuunnitel-malla, jonka toteutusta koordinoi toimialajoh-taja.

• Viestitään alan kasvumahdollisuuksista sekä kokonaistalouden että työpaikkojen määrän osalta.

• Tehdään CGI-tuotantoprosesseista ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä palvelujen käyttäjille sekä tuotteistetaan CGI-palvelut helposti ostettaviksi.

• Tehdään tietopaketti ”CGI Faktat” ja jaellaan sitä laajasti.

• Järjestetään CGI-alan kansainvälisiä tapahtumia Suomessa. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan avainhenkilöitä, joille voidaan markkinoida suomalaisia alan palveluja ja osaamista.

• Nostetaan alan menestystarinat esiin julkisuudessa.

5. Lisätään alan verkostoitumista • Edistetään alan sisäisen tiedon ja taidon

jakamista siten, että se tuottaa lisäarvoa alan toiminnan kaikille osapuolille.

• Lisätään vuorovaikutusta alan huippu osaajien ja lahjakkuuksien kesken järjestämällä esimerkiksi fyysisiä tai virtuaalisia tilaisuuksia, joissa he voivat keskustella ja tuottaa uusia oivalluksia siitä, mitä voitaisiin tehdä uudella ja tehok kaammalla tavalla.

• Verkostoitumiseen tulee ottaa mukaan kaikkien CGI:iin liittyvien osa-alueiden edustajat. Kumppanuuksia tulee rakentaa ekosysteemin kaikkien eri osapuolten edustajien kesken.

• Hyödynnetään verkostoitumisessa sosiaalista mediaa ja perustetaan esimerkiksi kotimaisen ja kansainvälisen CGI-alan Facebook-yhteisöt, joiden puitteissa alan toimijat voivat verkostoitua sekä keskustella ja esittää aloitteita vapaamuotoisemmissa yhteyksissä.

• Tehdään yhteistyötä teknologian alueilla esimerkiksi jakamalla laite- ja ohjelmistojen kehittämisresursseja ja hyödyntämällä pilvitekniikkaa.

6. Tuetaan yhteistyötä järjestöjen ja tapahtumien kanssa

• Harjoitetaan yhteistyötä alan piirissä jo valmiiksi toimivien yhteisöjen ja tapahtumi en kanssa. Näitä ovat muun muassa:

- Assembly - MindTrek - SIGGRAPH - Nordic TD Forum - Imagina

35


6.2 Liiketoiminta

CGI-alan kilpailu on kireää sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Pienillä markkina-alueilla yritykset toimivat olosuhteiden pakosta yleensä useammilla CGI:n osa-alueilla, jolloin ne eivät pysty luomaan riittäviä erikoistumis- ja erot-tautumistekijöitä menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla.

Kotimaisten CGI-markkinoiden ihannetila olisi, että alan yrityksen saisivat säännöllisesti riittävän suuria tilauksia keskenään jaettavaksi pienemmik-si osahankkeiksi yritysten osaamisten vahvuus-alueiden mukaisesti. Tämä puolestaan synnyttäisi erikoistumista ja erottautumista, mikä taas olisi viennin kannalta parempi lähtökohta kuin perusta-son yleisosaaminen.

Suomalaisten CGI-yritysten koko on keskimää-räisesti suhteellisen pieni sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. CGI-yritysten arvo on pääasiassa osaavissa ammattilaisissa ja tehokkaissa tuotantoprosesseissa. Tuotantojen immateriaalioikeudet (IPR) siirtyvät useimmiten tilaajalle, eikä CGI-yrityksille ole tällöin mahdollista käyttää niitä jatkomyyntiä varten.

Monissa maissa ns. luovien hubien eli keskitty-mien synnyttäminen erilaisten toimenpiteiden tuloksena on auttanut myös CGI-alaa menesty-mään. Lisäksi erilaiset tukirahoitus- ja erityisesti insentiivi- eli taloudelliset kannustinjärjestelmät ovat edistäneet monissa maissa tilannetta, jossa kansainvälisten elokuvatuotantojen tuominen ko. maihin on kasvattanut merkittävästi paikallisten CGI-yritysten liiketoimintaa.

CGI-toimeksiantojen luonteen ja laadun osalta yksinkertaiset ja mekaaniset eli geneeriset työt menevät nykyisin entistä useammin alan halpa-tuotantomaihin kuten Aasian maihin tai Itä-Eu-rooppaan. Teknisesti ja sisällöllisesti vaativimmat työt pysyvät sen sijaan useimmiten länsimaisen tilaajan kotimaassa korkeammasta hintatasosta huolimatta.

Varsinaisen CGI-osaamisen lisäksi projektien tehokas hallinta ja hallinnointi on muodostunut keskeiseksi kilpailutekijäksi ja sellaisenaankin vien-tikelpoiseksi tuotteeksi.


Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seuraavia CGI-alan liiketoimintaa edistäviä toimenpiteitä:

1. Panostetaan kokonaisvaltaiseen ekosystee-min kehittämiseen.

2. Edesautetaan erilaisin toimenpiteiden avulla laajempien fyysisten ja virtuaalisten luovien keskittymien syntymistä. Näiden puitteissa CGI-alan yritykset voivat tehdä yhteistyötä suurten tilausten saamiseksi ja edistää yritys-ten erikoistumista.

3. Ohjataan CGI-tuotantoihin kannustimia ja tuotantotukia. Insentiivit ovat vaikutuksiltaan taloudellisia tukia kestävämpiä erityisesti elo-kuva- ja pelituotannoissa.

4. Määritellään erikoistumis- ja kasvualueet ku-ten e-oppiminen ja panostetaan niiden kehittä-miseen.

5. Nostetaan esille kasvuhakuiset alan yritykset ja keskitytään niiden edistämistoimenpiteisiin. Alan nopean kehityksen vuoksi olisi tärkeää, että esimerkiksi test bed –tyyppisiä hankkeita voitaisiin perustaa nopeasti TEKES:n tukema-na.

6. Tunnistetaan kotimaisten CGI-yritysten kannal-ta tärkeimmät ja potentiaalisimmat markkinat ja kohdistetaan vientitoimet niihin.

7. Sisältötuotannon ohella edistetään CGI-yritys-ten immateriaalioikeusomaisuuden kartutta-mista myös teknologian osalta ja autetaan yrityksiä hankkimaan oikeudet kehitystyönsä tuloksiin jatkohyödyntämistä varten.

8. Panostetaan tuotantoprosessien hallitse-miseen uudella teknologialla, hyödynnetään tuotannoissa ketteriä menetelmiä sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan eri tuotantovaiheita.

36

6.3 Kansainvälistyminen ja vienti

CGI-alan suurin kasvupotentiaali on kansainväli-sillä markkinoilla, joilla menestyminen edellyttää suomalaisten erottautumis- ja kilpailutekijöiden viestimistä asiakkaille. Vientitoiminta edellyttää myös läsnäoloa kohdemarkkinoilla. Perinteisen vienninedistämisen keinot kuten vientirenkaat eivät välttämättä toimi CGI:n kohdalla.

Perinteisen sisältöviennin rinnalle nousee myös CGI-asiantuntijapalveluiden myyntimahdollisuus.


Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seuraavia CGI-alan kansainvälistymistä ja vientiä edistäviä toimenpiteitä:

1. Tuetaan kansainvälisen verkostoitumisen edellytyksiä ja edesautetaan verkostoitumista kotimaassa, jotta pystytään tarttumaan isoihin kansainvälisiin hankkeisiin ja tekemään niihin johtavia tarjouksia.

2. Otetaan käyttöön suomalaisen markkinoin-nin yhteistoimet kuten yhteiset showreelit ja yhteisesiintymiset messuilla.

3. Luodaan yhteiset menetelmät kansainväliseen markkinointiin ja hyödynnetään erityisesti pelialalla toimivia suomalaisia veturiyrityksiä.

6.4 Osaaminen ja resurssit

Suomalainen CGI-osaaminen on hyvää kansainvä-listä tasoa ja CGI-koulutuksen perushaasteena on pysyä ajan tasalla nopeasti kehittyvän alan kanssa.

Suomen CGI-ala kärsii resurssipulasta ja erityises-ti kokeneimmista osaajista on pula. Junioritason osaajia on markkinoilla riittävästi. Resurssipula johtuu pitkälti siitä, että yritysten keskimääräinen koko on suhteellisen pieni.

CGI-ammattilainen erikoistuu yleensä jollekin CGI:n osa-alueelle kuten 3D-mallintamiseen tai hahmo-suunnitteluun. Ala edellyttää luovuuden lisäksi myös teknistä osaamista, ja geneerisen osaami-sen osuus kaikesta osaamisesta on noin 30-50 %.

Alan huippuosaajia kansainvälisellä tasolla on vähän ja osaajat ovat ylityöllistettyjä. Markkinoilla on tilaa uusille kyvyille.

Rutiinimaiseen työstämiseen ei ole työvoimaa ja sitä tekevät ylikoulutetut osaajat, jolloin tuotannon hinta kasvaa helposti liian suureksi.


Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seuraavia CGI-alan osaamista ja resurssien riittävyyttä edis-täviä toimenpiteitä:

1. Lisätään suomalaisen CGI-koulutusjärjestel-män joustoa sekä opiskelijoiden että opettaji-en kohdalla. Koulutusjärjestelmää uudistetaan siten, että pysytään kehityksen vauhdissa. Opetussuunnitelmien tulee reagoida nopeam-min työelämän muutoksiin. Kehitetään oppi-sopimusjärjestelmää täydentävänä CGI-alan koulutusmuotona.

2. Lisätään Itseopiskelumahdollisuuksia.

3. Lisätään CGI-ammattilaisten liiketoimintaosaa-mista ja tuotetaan ammatillista CGI-koulutusta alemmille koulutusasteille.

37


6.5 Tulevaisuuden mahdollisuudet

CGI-ala kehittyy huimaa vauhtia. Uudet 3D-käyt-töliittymäsovellukset yleistyvät eri aloilla ja uusien teknologiaratkaisujen soveltamisessa on runsaas-ti liiketoimintapotentiaalia. Myös uudet teknologiat ja sovellusalueet kuten lisätty todellisuus ja 3D-tu-lostus avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomessa on perinteisesti vahva 3D-osaaminen. Teknologian kehittyminen ja halpeneminen on merkinnyt myös tiedonsiirron ja –käsittelyn sekä tuotantoprosessien nopeutumista. Perusohjel-mistojen päälle tehtävät ohjelmisto-osiot kuten plug-in:it voivat toimia erottautumistekijänä. Pilvi-palvelujen nopea lisääntyminen alentaa teknisiä kuluja ja madaltaa alalle tulon kynnystä. Yritysten ei tarvitse enää sitoa suuria pääomia koneisiin ja ohjelmistoihin.


Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seuraavia CGI-alan tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyn-tämistä edistäviä toimenpiteitä:

1. Panostetaan uusien teknologisten ympäristö-jen tuottamiseen, esimerkkeinä CGI:n uudet työkalut, pelimoottorit ja sisältöjen renderöinti. 3D- ja muita todettuja osaamisalueita vahvis-tetaan ja panostetaan teknologisen ympäris-tön, kuten CGI-ohjelmisto-osien kehittämiseen.

2. Luodaan CGI-alalle ennakointijärjestelmä, jonka puitteissa alan kansainvälistä kehitystä seurataan ja pyritään ennustamaan tule-vaisuuden muutoksia. Tämä voisi olla esim. verkossa toimiva CGI-alan osaajien itsensä ylläpitämä tietokanta.

kuva 22. Yksityiskohtainen animaatio nesteen muodostamasta liikkeestä kun siihen osuu kiinteä kappale. ©Undo Oy

38

Liitteet

Liite 1. Haastatellut tahot

1. CGI päätoimena

3D Render T. Westerholm Rakennustuotanto Anima Vitae Petteri Pasanen CGI Atom Lemon Timo Sauramäki CGI Atom Lemon Henri Ojala CGI Bar Finland John Grönholm CGI Bar Finland Santtu Parikka CGI Tuotantoyhtiö Energia Samuli Torssonen CGI Tuotantoyhtiö Energia Juuso Kaari CGI NDFC Kare Héllen CGI Piñata Sari Tani Markkinointiviestintä Redlynx Tero Virtala Pelit Remedy Patric Ojala Pelit Stereoscape Heli Nelimarkka CGI Stereoscape Tomi Luostarinen CGI Tuotanto Rinki Kari Piirainen CGI Trix Tommi Lehtonen CGI UNDO Ville Rousu CGI

2. CGI sivu- tai aputoimena

Aker Technology Mauri Lindholm Laivanrakennus ED-Design Tapani Hyvönen Teollinen muotoilu Fisher King Matti Halonen Virtuaalilavastus Insta Timo Hammar Puolustusteollisuus N2 Alex Nieminen Mainostoimisto Metso Ismo Vaiste Koneteollisuus TBWA Juha Huhta Mainostoimisto Yleisradio Ilkka Rahkonen Radio ja tv We Are Home Janne Airo Markkinointiviestintä Wärtsilä Mikael Simelius Meri- ja energiateollisuus

3. Koulutus, tutkimus, rahoitus

Helsingin Kirjasto Roberto Corsini Kirjasto Nexit Ventures Artturi Tarjanne Rahoitus Metropolia Pasi Kaarto Tutkimus, koulutus TTY Ulla Ruotsalainen Tutkimus, koulutus TTY Jussi Tohka Tutkimus VTT Caj Södergård Tutkimus

39


4. Toimialajärjestöt ja edunvalvonta

Favex Petra Theman AV Finnanimation Liisa Vähäkylä Animaatiot Neogames KP Hiltunen Pelit MTL Tarja Virmala Mainostoimisto TEM Petra Tarjanne Ministeriö Teknologiateollisuus Jukka Viitasaari Teollisuus TIVIT Reijo Paajanen ICT VKL Helene Juhola Viestintä VKL Lasse Krogell Viestintä

Liite 2. Työpajoihin osallistuneet

Työpaja 1

Juha Huhta (TBWA)Tomas Westerholm (3drender)Ville Rousu (Undo)John Grönholm (Bar Finland)Mika Rantala (Pinata)Lari Aho (Culminatum)Seppo Valli (VTT) Liisa Vähäkylä (Finnanimation)Petra Tarjanne (TEM)Kari Piirainen (Tuotanto Rinki)Roberto Corsini (Kaupunginkirjasto) Seppo KalliJari MuikkuTimoteus Tuovinen

Työpaja 2

Samuli Torssonen (Tuotantoyhtiö Energia)Liisa Vähäkylä (Finnanimation)Pasi Kaarto (Metropolia)Ville Rousu (Undo)Aleksis Pillai (Trix)Petra Theman (Favex)Mika Rantala (Pinata)Juha Huhta (TBWA)Lari Aho (Culminatum)Heli Nelimarkka (Stereoscape)Patric Ojala (Remedy)Tomas Westerholm (3drender)Tommi Lehtonen (Trix) Seppo KalliJari MuikkuTimoteus Tuovinen

Työpaja 3

Harri Koponen (Rovio)Juha Huhta (TBWA)Petra Tarjanne (TEM)Petra Theman (Favex)Lari Aho (Culminatum) Seppo KalliJari MuikkuTimoteus Tuovinen

www.ely-keskus.fi

www.hel.fi

www.culminatum.fi

www.digitalmedia.fi

Ulk

oasu

ja t

aitt

o: U

niku

va

tietokonegrafiikan ja -animaation osaamisesta uutta kasvua suomelle

Documents