tietotekniikan merkitys koulussa ja tulevaisuuden näkymistä · kesto koko jakson ajan, 7 viikkoa....
TRANSCRIPT
Tietotekniikan merkitys koulussa ja tulevaisuuden näkymistä
Turun seudun oppilaitosjohto, 16.5.2016
Liisa Ilomäki, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Selkeä digiteknologian nousu meneillään Suomessa - aallon harjalla taas
Suomen digiteknologian käytön taso koulussa jo vuosia keskimääräistä vähäisempää (OECDn selvitykset).
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset - vaikkakin vanhanaikaisempina kuin ehkä kuviteltiin. Tosin yo-kirjoitusten tulevaisuus on taas pohdittavana, vrt. Aulis Pitkälä.
Uudet OPSit, joilla näyttää olevan vahva rooli myös muussa kuin opetuksen sisällöissä: opetusmenetelmät, kouluyhteisö
Nykyinen koulutuspolitiikka, esim. OPHn rahoitus, OKMn linjaukset, hallituksen kärkihankkeet, myös tutkimukseen rahoitusta hallitukselta
Lähivuosina digitaalisen teknologian soveltaminen on yksi selkeitä painopisteitä opetuksen kehittämisessä.
Liisa Ilomäki 2016
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa?
Juttele lähellä istuvan kanssa ja kirjoita chattiin tai, jos lähellä
ei istu ketään, kirjoita silti chattiin.
Liisa Ilomäki 2016
Ovatko keskeiset ongelmat poistuneet tai poistumassa?
1. Opettajien eritasoinen osaaminen, sekä pedagoginen että digipedagogiikka.
Liisa Ilomäki 2016
Ovatko keskeiset ongelmat poistuneet tai
poistumassa?
Oppilaat ja opiskelijat eivät saa koulusta riittäviä digitaitoja. Toisaalta ns. diginatiivius on osoittautunut harhaksi.
Teknisten resurssien ongelmat ja riittämättömyys.
Pedagogisen ajattelun ja toiminnan yksin oppimisen metafora.
Opetuksen toimintakulttuurin muutos, mm. yhteisen suunnitteluajan, lähituen, integroimisen puute.
Tasa-arvon katoaminen koko maan mittakaavassa.
Digiteknologian käyttöön liittyvät sosiaaliset ja fyysiset ongelmat. Esim. lukiossa motivaatio-ongelmat, kyynistyminen (Mind the Gap -hanke)
Liisa Ilomäki 2016
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa?
1. Koulun on huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on
sellainen digiosaaminen, että he selviytyvät jatko-opiskelusta
ja ylipäänsä omasta elämästään. Kulttuuri on yhä vahvemmin
tietoteknistä, se on läpikäyvänä kaikkialla eikä tätä suurta
murrosta voi jättää huomiotta. Jos koulu ei takaa digitaitoja,
vain osa oppilaista oppii käyttämään teknologiaa oman
ajattelun, oppimisen ja luovuuden apuvälineenä.
Liisa Ilomäki 2016
Digitaalisen kyvykkyyden osa-alueet
Tekniset taidot: miten digitaalista teknologiaa käytetään
konkreettisesti (esim. osaa avata ohjelman, tallentaa, käyttää ohjelman toimintoja)
Mielekäs käyttötaito: osaa käyttää teknologiaa työ- ja koulutehtäviin ja
arkisen elämän keskeisiin tarpeisiin (osaa kirjoittaa koulutehtäviä tai tehdä
esityksiä yhteisöllisillä työvälineillä, hakea tietoa netistä, käyttää luontevinta ohjelmaa)
Tuntee teknologian piirteitä, niin että osaa terveen kriittisesti arvioida
niitä (tietää, mitä jakaa sosiaalisessa mediassa, osaa arvioida netistä löytyvää tietoa)
Kiinnostus ja halu osallistua digitaaliseen kulttuuriin (toimii digit.
kulttuurissa luontevasti, osallistuu myös sen kehittämiseen)
Ilomäki, Paavola, Lakkala & Kantosalo, 2015.
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa?
2. Uusi digiteknologia voi parhaimmillaan kehittää opetusta ja
oppimista, varsinkin geneeristen uusien taitojen
kehittyminen, esimerkiksi:
- Yhteisöllisen, kohteellisen oppimisen kehittyminen- Itsenäisen työskentelyn oppiminen ja metakogn. taitojen
kehittyminen- Erilaisten tiedonkäytön taitojen tukeminen- Prosessimaisen työskentelyn oppiminen- Verkostoituminen ja ristipölytys: muiden yhteisöjen
käytäntöjen oppiminen
Liisa Ilomäki 2016
Oppimisen metaforat pedagogisen kehittämisen keinona
Oppimisen kolme
metaforaa
(Sfard 1998, Paavola
& Hakkarainen 2005,
Paavola 2012)
Oppiminen tiedon luomisena
”Trialoginen” Yhteisten kohteiden ja
käytäntöjen kehittäminen
Oppiminen osallistumisena
”Dialoginen” Vuorovaikutus,
tilannesidonnainen kognitio
Oppiminen tiedonhankintana
”Monologinen” Mielen sisäiset
prosessit
Pedagogiset käytännöt…
Mitä oppilaat / opiskelijat tekevät oppiakseen? (esim. kirjoittavat… tekevät esityksen…
kuuntelevat open puhetta… vastaavat valmiisiin kysymyksiin…)
Millaista yhteistyötä oppilaat / opiskelijat tekevät? (esim. antavat toisilleen palautetta,
ratkovat yhdessä ongelmia, tekevät yhteistä esitystä)
Mikä on yksilötyön – yhteistyön suhde?
Onko työ lyhytkestoinen ja kerralla valmis vai pitkäkestoinen prosessi? Kehitetäänkö
tuotosta uusilla versioilla?
Voiko tuotosta käyttää myöhemmin / jääkö se talteen jonnekin? Miten sitä voisi käyttää
myöhemmin?
Liittyykö työskentelyyn oppiaineen ulkopuolista osaamista? Miten sitä käytetään? (esim.
jonkin toisen oppiaineen opettaja, koulun ulkopuolinen ammattilainen, virtuaalinen esitys)
Millaista digiteknologiaa työskentelyssä käytetään?
Liisa Ilomäki 2016
11
Yksi hanke laajemmassa projektissa
Opettajilla pedagoginen tuki suunnitteluvaiheessa
Lukion opiskelijat (n. 70) tarkastelivat samaa ilmiötä
eri oppiaineiden kursseilla (FY 1, BI 1 ja KE 1).
Yhteinen projekti oli n. 1/3 kurssien sisällöstä.
Kesto koko jakson ajan, 7 viikkoa.
Toteutettu kahdesti, kevään viimeisellä jaksolla, nyt
meneillään kolmas toteutus.
Kokemuksia Helsingin medialukion Energia ekosysteemissä -hankkeesta
Liisa Ilomäki 2016
Oppiminen: 39 osiota. 9 kurssisisältö (“Opin mistä saamme
energiaa”), 9 opiskelujen erilaiset käytännöt verrattuna tavallisiin
(“Saimme tehdä jotain erilaista kurssilla”
Ryhmätyö ja yhteistyö: 14 osiota
Projektityö: 14 osiota: “tulokset, useat vaiheet olivat hyödyllisiä”,
“Hyvät typn tulokset olivat yllätys”; “sai keskittyä yhteen asiaan eikä
tarvinnut hakea tietoa monista asioista”
Muuta: 4 osiota. “Olen voinut osallistua opetuksen kehittämiseen”.
Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysymyksiin: myönteisiä asioita
1
3Liisa Ilomäki 2016
Tiedonhaku: 15 osiota: “Oli vaikeata löytää tietoa”.
Vaikea aihe: 9 osiota: “Käsitteet tai tiedon yksityiskohtien yhteys oli
vaikeita”.
Projektityön prosessi: 9 osiota: “Meidän piti alkaa melkein tyhjästä. Ja
se oli haastavaa. Pohjaa ei ollut luotu meille”, “Oman sisällön
tuottaminen”
Käytännön organisointi (miten opettajat olivat organisoineet työn): 6
osiota.
Epätasainen työnjako ryhmän sisällä: 6 osiota.
Projektin teknologia: 3 osiota, esim. työskentely Prezillä samaan
aikaan kuin muut.
1
4
Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysy-myksiin: haastavia tai häiritseviä asioita
Liisa Ilomäki 2016
Opettajien kokemuksia
Uusien käytäntöjen vieminen onnistui pakollisille kursseille ja
suurelle opiskelijaryhmälle.
Opettajien yhteistyö oli toimivaa, mutta prosessin toteutusta ja
käytäntöjä ei riittävästi suunniteltu yhdessä, joten joka kurssilla oli
vähän erilaiset työtavat.
Materiaalin kokoamista yhteiseksi tuotokseksi ei ehditty tehdä
lopussa kunnolla.
Kaikki opettajat aikovat soveltaa uusia työtapoja myös muilla
kursseilla.
15Liisa Ilomäki 2016
Keskeistä ilmiöpohjaisen pedagogiikan käytännöille mm.
Avoimet, autenttiset tehtävät, joihin ei ole olemassa ennalta
valmista vastausta.
Opiskelijalähtöisyys: opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita.
Yhteisöllisyys
Prosessimaisuus
Työskentelyn tavoite selvittää jokin kysymys, ongelma tai asia.
Prosessimaista työskentelyä saattaa tukea jokin noudatettava
malli (esim. tutkiva oppiminen, ongelmanratkaisumalli)
Opiskelijoiden vastuu ja reflektio.16
Liisa Ilomäki 2016
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttääopetuksessa?
3. Uusi digiteknologia on muuttanut monien asioiden sisältöjä
ja käytäntöjä. Opetuksen on seurattava mukana, esim.
prosessikirjoittaminen, digitaaliset virtuaaliset sanakirjat,
matemaattinen kuvantaminen.
4. Digiteknologia tarjoaa monenlaisia opetusta motivoivia ja
aktivoivia työkaluja, joita kannattaa ottaa käyttöön.
Liisa Ilomäki 2016
Mitä on tulossa?
Uusien teknisten sovellusten määrä ei vähene. Uudenlaisia
käyttötapoja, monelle alalle ulottuvia mahdollisuuksia. Periscope-
julkisuus on alkua.
Rahaa ei tule julkiseen koulutukseen enempää. Hankerahoituksia +
yksityistä rahoitusta? -> millaisia muutoksia kouluun ja opetukseen?
Koulutuksen uudelleen järjestely alkanut ammatillisella puolella -
hallinnolliset järjestelyt käynnistyneet myös yleissivistävällä puolella.
Kulttuurin digitalisoituminen syvenee - ei ole paluuta aikaisempaan.
Digi ei ole apuväline vaan oleellinen osa kulttuurista muutosta.
Globalisaatio jatkuu: koululle yhä uudelleen haasteita ja odotuksia
myös isojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Liisa Ilomäki 2016
Mitä minusta kannattaa tehdä koulutasolla? (jos olisin rehtori..)
1. Kaikkien opejen digikulttuuri - en antaisi kenenkään jäädä enää omaan
kuplaansa.
2. Opet tiimeiksi!
3. Kaikille opeille mahdollisuus kehittyä ja tukea myös aktivisteille.
4. Rakenteellisia ratkaisuja yhteistyön tueksi - myös rekrytoinen.
5. Huolehtisin siitä, että kaikki oppilaat saavat perustaidot mutta myös
pääsevät osaksi digikulttuuria: osallistaminen
6. Kunnollinen varustus, mutta ei liikaa teknistä keskittymistä. Uusien
sovellusten ja ilmiöiden tietoinen seuraaminen, parhaiden valinta kouluun.
7. Koulun vision ja julkisen toiminnan kehittäminen, kynttilä sammuu sinne
vakan alle.
Liisa Ilomäki 2016
