tilinpÄÄtÖs tasekirja 2010 2015 - janakkala€¦ · vuonna 2015 valtion taholta kunnalle on...

Pöytäkirjan liite 6/Valt 6.6.2016 35 §

TASEKIRJA

2010

Kunnanhallitus 28.3.2011

TILINPÄÄTÖS

2015

Kunnanhallitus 29.3.2016

Valtuusto 6.6.2016

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. TOIMINTAKERTOMUS ....................................................................................................... 6

1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset ............................................................. 6

1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ................................................ 8 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus .............................................................................. 8 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .......................................... 9 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys ............................................. 12 1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys .................................................................. 12

1.2.3.2. Oman alueen taloudellinen kehitys ......................................................... 13 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa ......................... 19 1.2.4.1. Valtionosuusleikkaukset ......................................................................... 19 1.2.4.2. Vuonna 2015 valtion taholta kunnalle on määrätty mm. seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät: ................................................................................ 20 1.2.4.3. Työterveyshuollon yhtiöittäminen ........................................................... 21 1.2.4.4. Poikkeamat muutettuun talousarvioon nähden ....................................... 21

1.2.4.5. Tilikauden päättymisen jälkeen varmistuneet muutokset ....................... 21 1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ........................................... 22

1.2.6. Kunnan henkilöstö ..................................................................................... 22 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista .................................................. 23 1.2.8. Ympäristötekijät ja kestävä kehitys ............................................................ 23

1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ........................................ 24

1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ................................. 26 1.4.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut .............................................................. 26

1.4.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ........................................................ 29 1.4.3. Tase ja sen tunnusluvut ............................................................................ 32

1.5. Kokonaistulot ja – menot ..................................................................................... 36 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous ........................................................................ 37

1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ...................... 38 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus ...................................................................... 38 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................... 38

1.6.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ........................... 40 1.6.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ........................................... 41

1.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ...................................................... 42 1.6.6.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................ 42 1.6.6.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ....................................... 43

1.6.6.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut .............................................................. 44 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ................................................................................ 45

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................... 46

2.1. Tavoitteiden toteutuminen ................................................................................... 46 2.1.1. Janakkalan visio 2020 ............................................................................... 46

2.1.2. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ................................ 47 2.1.3. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen ............................... 48 2.1.3.1. Janakkalan Asunnot Oy ......................................................................... 48 2.1.3.2. Janakkalan Teollisuusalueet Oy ............................................................. 50

2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ........................................................ 53

3

TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA ...................................................... 56

TULOSALUE VAALIT ....................................................................................... 57 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ......................................................... 58

TULOSALUE TARKASTUSTOIMI .................................................................... 59 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS ...................................................................... 61 TULOSALUE YLEISHALLINTO ........................................................................ 62 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT ................................................................ 68 TULOSALUE TALOUSPALVELUT ................................................................... 70

TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT .......................................................... 73 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN ..................................................................... 76 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT .............................................................. 79 TULOSALUE PELASTUSLAITOS .................................................................... 81 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA ........................................................... 83

TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT ............................................. 84 TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ ................................................ 86

TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ......................................................... 89

TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT ............................................................ 90 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA ........................................................... 95 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO ................................................ 96

TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ ................................................ 98 TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO .................................................. 102 TULOSALUE TILAPALVELU .......................................................................... 105

TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT .......................................... 108 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA .................................................... 112

TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO .................................... 116 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA .............................. 125 TULOSALUE VAMMAISTYÖ .......................................................................... 136

TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO ..................................... 143 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO ......................................... 150

TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA ............................... 155 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO ................................................. 156

TULOSALUE VARHAISKASVATUS ............................................................... 161

TULOSALUE OPETUSTOIMI ......................................................................... 168 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA .................................. 175 TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA .................................................. 180 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT .............................................................. 181 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT ........................................................... 186

TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT ............................................................... 191 TULOSALUE NUORISOPALVELUT ............................................................... 194 2.2.1. Vuonna 2013 hyväksytyn Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen vuonna 2015 ................................................................................ 200

2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen ...................................................................... 210

2.4. Investointien toteutuminen ................................................................................. 218 2.5. Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................... 223

2.6. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ................................ 225

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................... 226

3.1. Tuloslaskelma.................................................................................................... 226 3.2. Rahoituslaskelma .............................................................................................. 227 3.3. Tase 228

4

3.4. Konsernilaskelmat ............................................................................................. 230

3.4.1. Konsernituloslaskelma ............................................................................ 230 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma .................................................................... 231

3.4.3. Konsernitase ........................................................................................... 232

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ...................................................................................... 234

4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ..................................................... 234 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................ 235 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot .................................................................................. 237

4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain ............................................................... 237 4.3.2. Verotulojen erittely ................................................................................... 237

4.3.3. Valtionosuuksien erittely .......................................................................... 237 4.3.4. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet .......................................... 238 4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus ........................................................................................................ 239

4.3.6. Pakollisten varausten muutokset ............................................................. 239 4.3.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja – tappiot ................... 239 4.3.8. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely ........................ 240

4.4. Tasetta koskevat liitetiedot ................................................................................ 241 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ....................................................... 241

4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti ................................................. 241 4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset ........................... 241

4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä ............................................................. 242 4.4.1.4. Saamisten erittely ................................................................................. 242 4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät .............................................. 243

4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot .................................................... 243 4.4.2.1. Oman pääoman erittely ........................................................................ 243

4.4.2.2. Vieras pääoma ..................................................................................... 243 4.4.2.3. Velkojen erittely .................................................................................... 244

4.4.2.4. Sekkilimiitti ............................................................................................ 244 4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ............................................... 244

4.4.2.6. Huollettavien varat ................................................................................ 244 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................... 245

4.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä ................................................................ 245

4.5.2. Vastuusitoumukset .................................................................................. 245 4.5.3. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista .................................. 245

4.5.4. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt ......................................................... 246 4.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot .............................. 247

4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12. ................................................................. 247

4.6.2. Henkilöstökulut ........................................................................................ 247 4.6.3. Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut .................................................................................... 247

4.6.4. Tilintarkastajan palkkiot ........................................................................... 248

5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ......................................................................................... 250

5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös .................................................................... 250 5.1.1. Toimintakertomus .................................................................................... 250 5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu ............................................................... 253 5.1.3. Tilinpäätöslaskelmat ................................................................................ 261 5.1.4. Huleveden viemäröinti ............................................................................. 274

5

5.1.6. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen ................................................ 277

6. LUETTELOT JA SELVITYKSET ......................................................................................... 279

6.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista .................................................. 279 6.2 Luottamushenkilöorganisaatioon kokoonpanot 2015 sekä osallistuminen kokouksiin 280

7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS ................................................................................. 287

8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ .................................................................................................. 288

6

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset

Kuntalain (410/2015) § 113 mukaan

Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tämän lisäksi Kuntalain (410/2015) § 114 mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kun-takonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntalain lisäksi kuntien ja kuntayhtymien tulee noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa työ- ja elin-keinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeita. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on laatinut useita yleisohjeita kunnille ja kuntayhtymille, joiden tarkoituksena on parantaa kuntien toimintakertomusten vertailukelpoisuutta yhdenmukaistamalla toimintakertomusten rakennetta ja sisältöä sekä tunnuslukujen ja muiden tietojen esittämistapaa. Tätä tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita:

- Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta 2015 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta 2013 - Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä 2013 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista 2012 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista 2011 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta 2011 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta 2010 - Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilin-

päätöksessä 2009 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta 2006

Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoit-teiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (Kuntalaki 410/2015 § 115) Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

7

Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. (Kuntalaki 410/2015 § 115) Selvitys talouden tasapai-notuksen toteutumisesta koskee tilinpäätösvuonna voimassa olleen kuntalain mukaisten yksilöity-jen toimenpiteiden toteutumisesta.

8

1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus

Vuosi 2015 oli jälleen kuntakentälle haasteellinen. Monet kuntia koskevat lainsäädäntöhankkeet toteutuivat joko vuoden 2015 alusta, taikka kalenterivuoden aikana. Uusi peruspalvelujen valtionosuuslaki astui voimaan vuoden alussa. Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015, mutta osa säännöksistä tulee voimaan uuden valtuustokauden alusta lukien vuonna 2017. Kuntien kuntarakennetta koskeva selvitysvelvollisuus kumottiin vuoden aikana. Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui alkuvuonna 2015 perustuslakiongelmiin, ja uusi Sipilän hallitus linjasi uudistuksen etenevän jatkossa itsehallintoalueiden eli maakuntien pohjalta. Vuonna 2012 Valtiovarainministeriö kartoitti kuntien tehtäviä, jolloin niiden määräksi tuli 535. Valtiovarainministeriön mukaan elokuun 2013 jälkeen uusia tai laajentuneita velvoitteita on säädetty edelleen yhteensä 58. Näistä aiheutuvat lisäkustannukset kunnille ovat noin 410 milj. euroa bruttona. Tehtävien vähentämisestä on aiheutunut säästöjä noin 81 milj. euroa brutto. Kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkaminen kahdella miljardilla eurolla ei siten ole toteutunut toivotusti, ja työ on edelleen käynnissä. Kalenterivuonna kuntien vastuulle tulevia uusia tai laajentuneita tehtäviä oli mm. työmarkkinatuen rahoitusuudistus v. 2015 alusta, jossa aiemmin 500 päivää työmarkkinatukea saaneet olivat kunnan rahoitusvastuulla, ja jossa tuo raja alennettiin 300 päivään. Uudistus on tuonut suuret lisäkustannukset kunnille. Muita uusia tehtäviä ovat olleet muun muassa oppilashuoltoon liittyvät tehtävät sekä sosiaalihuollon kokonaisuudistus. Uuden julkisen talouden ohjausjärjestelmän mukainen kuntataloudelle asetettava rahoituskehys asetettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Rahoituskehyksen asettaminen liittyy Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteisiin, jonka mukaan jäsenvaltiot välttävät liiallisia alijäämiä. Kuntatalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019. Käytännössä tämä merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Kuntatalouden menokehys vuoteen 2019 on negatiivinen, eli se edellyttää säästötoimenpiteitä vähintään 540 milj. euroa. Suomessa julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevan osan laatimisen yhteydessä laaditaan kuntatalousohjelma, josta säädetään uuden kuntalain 12 §:ssä. Uudistettu hallintosääntö astui voimaan vuoden 2015 alusta. Hallintosäännön mahdollistamana kunnanjohtaja täydensi johtoryhmän kokoonpanoa siten, että johtoryhmän työskentelyyn osallistuu jatkossa myös konserniyhtiöiden toimitusjohtajat. Vuoden 2015 alussa Janakkalassa toteutettiin toinen talouden tasapainotusohjelma (TPO2) viranhaltijatyönä. Prosessissa kuultiin laajasti myös kunnan henkilöstöä, ja valtuustoryhmät jatkoivat työtä tämän jälkeen. TPO2:ssa saadut tulokset hyödynnettiin talousarvioprosessin laatimisen yhteydessä. Talousarvioprosessi toteutettiin talousarviovuonna eri tavalla kuin aiempina vuosina. Prosessi alkoi kunnan tilannekuvan laatimisella, jonka jälkeen valtuusto ja johtoryhmän jäsenet työskentelivät pienryhmissä eri asiaryhmien parissa. Samalla prosessissa tehtiin pohjatyötä kuntastrategian päivitykselle, joka tapahtuu vuoden 2016 puolella. Haluan osoittaa kiitokseni Janakkalan kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille menneestä vuodesta ja erinomaisesta työstä. Janakkalan kunta olemme me, kaikki kunnan palveluksessa olevat ja sen puolesta työtä tekevät, niin palvelussuhteiset kuin myös luottamushenkilöt. Toivon hyvän yhteistyön jatkuvan jatkossakin. Tanja Matikainen Kunnanjohtaja

9

1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto koostuu 43 valtuutetusta.

Valtuuston puheenjohtajana on Merja Taponen, pj. (Kesk.), Rauno Kurki, 1 vpj. (SDP), Esa Silven-noinen, 2. vpj. (KOK.), ja Eeva-Maria Tuominen, 3. vpj. (PS). Kunnanvaltuusto on vuoden 2015 aikana pitänyt 8 kokousta ja käsitellyt 81 §:ää.

Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2015 olivat seuraavat:

SDP 12 Kesk. 10 Kok. 7 PS 6 Vas. 4 Vihr. 3 KD 1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus koostuu 9 jäsenestä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on toiminut 1.1.-8.2.2015 Kalevi Ilmarinen (SDP.), 1. varapu-heenjohtajana Osmo Tokeensuu (Kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Seppo Hauta-aho (PS). Kunnanhallituksen puheenjohtajana on toiminut 9.2.-31.12. 201 Reijo Löytynoja (SDP), 1. varapu-heenjohtajana Osmo Tokeensuu (Kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Jorma Saarenpää (PS). Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Kunnanhallitus on vuoden 2015 aikana pitänyt 19 kokousta ja käsitellyt 294 §:ää.

Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2015 olivat seuraavat:

SDP 3 Kesk. 2 PS 1 Kok. 1 Vas. 1 KD 1

10

Kunnan toiminta

Kunnan toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: perusturva, sivistystoimi sekä tekniikka ja ympäris-tö. Konsernipalvelut tukevat koko kunnan tasolla kunnan organisaation toimintaa kunnanjohtajan rinnalla.

Kunnan johtoryhmän kokoonpano vuonna 2015

Tanja Matikainen kunnanjohtaja Jenni Jokela talous- ja hallintojohtaja Kristiina Hämäläinen henkilöstöjohtaja Leena Joutsenniemi viestintäpäällikkö Matti Valtonen perusturvajohtaja Heikki Tamminen vs. teknisen toimen ja maankäytön johtaja (1.1.2015-6.1.2015) Jukka Vahila tekninen johtaja (7.1.2015-31.12.2015) Jouni Wilpola sivistysjohtaja Sinikka Elo henkilöstön edustaja Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio 31.12.2015

11

Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio

12

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys

1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys

Valtionvarainministeriön 18.12.2015 julkaiseman Taloudellisen katsauksen (48a/2015, s.5) mu-kaan kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien ta-louksien kasvunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kiinan kasvu jää aikaisempaa alhaisemmak-si ja Venäjän taloutta kurittaa tehoton tuotantorakenne ja alentuneet raaka-aineiden maailman-markkinahinnat. Monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet sitä vastoin kasva-vat varsin suopeaa vauhtia. Yhdysvaltojen ja Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen vahvaa ja perustuu molemmissa maissa laajapohjaiseen aktiviteetin lisääntymiseen. Ruotsin talous kas-vaa ennakoituakin nopeammin, mutta kasvu perustuu pitkälle kotimaiseen kysyntään ja palvelu-vientiin. Ruotsin vahva kasvu ei siis tule merkittävästi näkymään Suomen viennissä. Kokonai-suudessaan maailmankaupan kasvu jää vaisuksi seuraavien kahden vuoden aikana.

Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat hei-kot ja julkisen talouden tilanne ei parane oleellisesti. Suomen talouskasvu jää ennustehorisontin (2016-2017) aikana kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste korkeaksi. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 0,2 %. Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,2 %. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,3 % vuonna 2015. Seuraavina kahtena vuo-tena yksityisen kulutuksen kasvu lievästi hidastuu johtuen pääasiassa vaatimattomasta reaalitu-lojen kehityksestä. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 48a/2015, s.3 ja 5)

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuun 2015 työllisyyskatsauksen mukaan Työ- ja elinkeinotoimis-toissa oli joulukuun lopussa yhteensä 377 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 14 700 (4 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäai-

kaistyöttömiä oli 118 200, mikä on 19 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös yli kaksi vuot-

ta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä lisääntyi. Työttömyys kasvaa erityisesti alle 25- vuoti-ailla ja yli 55- vuotiailla. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,4 prosenttia, joka on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen mukaan työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 % vuodessa vuosina 2016 ja 2017. (48a/2015, s.18)

Suomen julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi vaisun talouskasvun, ikään-tymisestä aiheutuvan menopaineen sekä talouden rakennemuutoksen vuoksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä ennustejaksolla, vaikka välittömät menoleikkaukset hidastavat menokas-vua ja pienentävät alijäämää. Julkisyhteisöjen menojen kasvu kohdistuu erityisesti kuntatalou-teen. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 48a/2015, s.22)

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon viime vuonna. Nykynäkymin ali-jäämä painuu kuitenkin jonkin verran alle viitearvon ennustejaksolla. Julkisen talouden sekto-reista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaali-turvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja kohoaa nykyhistorian ennätyslukemiin. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen kat-saus 48a/2015, s.22)

Paikallishallinnon rahoitusasema on lähes prosentin alijäämäinen suhteessa BKT:hen ennustejak-solla. Kunnat jatkavat taloutensa sopeuttamista pyrkien hidastamaan erityisesti ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua. Myös hallitusohjelmaan sisältyvät kuntiin kohdistuvat suorat sopeu-tustoimet sekä maltillinen kustannuskehitys hillitsevät menojen kasvua. Kuntien verotuloja supistaa määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen v. 2016. Lisäksi keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee vuonna 2016 selvästi aiempia vuosia vähemmän. Kuntatalous pysyy

13

sopeutustoimista huolimatta kireänä ennustejaksolla, sillä väestön ikärakenteen muutos lisää voi-makkaasti palvelutuotannon menoja. (Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 48a/2015, s.22)

1.2.3.2. Oman alueen taloudellinen kehitys

Asukasmäärän kehitys

Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä 31.12.2015 oli 16 855. Asukasmäärä on kasvanut +15 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna.

Lähde: * Väestörekisterikeskus

Kunnan asukasluku pysyi melko vakaana vuoteen 2003 saakka. Tämän jälkeen asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 asti. Vauhtia kuvaa vuotuinen väestönkasvu, joka on ollut vuosi-na 2004–2009 Janakkalassa 0,9 – 1,8 % välillä. Vuosina 2010–2011 asukasluvun kasvu hidastui huomattavasti ja vuonna 2012 asukasluku kääntyi laskuun. Asukasmäärän lasku jatkui vuoteen 2014 asti. Vuoden 2015 talousarviossa suunnitteluoletuksena käytettiin 17 078 asukasta. Arvio ei toteutunut, sillä vuoden 2015 asukasluku kasvoi vain hieman vuoden 2014 tasosta.

Työllisyys

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien kunnissa oli joulukuun lopussa 26 708 työtöntä työnhakijaa, mikä on 29 enemmän (0,1 %) kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömänä työnhakijana oli jou-lukuun lopussa 377 926 henkilöä, mikä on 14 658 enemmän (4 %) kuin vuosi sitten. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kanta-Hämeessä 12,6 %, Hämeen ELY -keskuksen alueella 15,0 % ja koko maassa 14,4 %. Janakkalan vuoden 2015 keskimääräinen työt-tömyysaste oli 10,7 %, kun se vuonna 2014 oli 9,5 %. (TEM: työllisyyskatsaus joulukuu 2015, Hä-meen ELY -keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015, TEM: Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot) Joulukuussa työttömien osuus työvoimasta oli Kanta-Hämeessä 12,6 %, mikä on 0,3 % -yksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Kunnittain tarkasteltuna työttömien osuus työvoimasta nousi vuoden-

14

takaisesta alueen kunnissa Forssaa, Tammelaa ja Hausjärveä lukuun ottamatta. Maakunnan ma-talimmat työttömien osuudet olivat joulukuussa Hausjärvellä (8,3 %) ja Lopella (9,6 %). Korkeim-mat työttömien osuudet työvoimasta olivat Humppilassa (16,5 %) ja Forssassa (15,6 %). (Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015)

Janakkalassa pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden työttömänä olleita) oli vuoden 2015 joulukuussa 264 henkilöä, joka on 52 henkilöä eli 25 % enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Joulukuun lopus-sa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli Kanta-Hämeessä 3 004, mikä on 387 henkilöä (15 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. (Hämeen ELY -keskuksen työllisyyskatsaus joulu-kuu 2015)

Janakkalassa työttömien lukumäärä oli vuoden 2015 joulukuussa 920 henkilöä, mikä on 74 henki-löä (ja 9 %) enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa oli joulukuun lopussa 10 562 työtöntä työnhakijaa, mikä on 241 enemmän (2 %) kuin vuosi sitten. Marraskuusta työttömien määrä kasvoi 975 henkilöllä (10 %). Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi vuoden 2014 joulukuusta Hattulassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Humppilassa, Jokioisilla, Ypäjällä ja Riihimäellä. (Hämeen ELY -keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015)

15

Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus nuorten työvoimasta oli Kanta-Hämeessä joulukuussa 2015 19,2 %. Tämä on 0,4 % -yksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Kunnittain tarkasteltuna nuorten työttömien osuus oli vuodentakaista korkeampi Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Forssassa, Humppilassa ja Jokioisilla. Matalimmat nuorten työttömien osuudet olivat joulukuussa Tammelassa (10,2 %), Hattulassa (15,2 %) ja Hausjärvellä (15,4 %). Korkeimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Jokioisilla (27,9 %) ja Humppilassa (24,6 %). Nuorten työttömien luku-määrä Janakkalassa joulukuun 2015 lopussa oli 127 henkilöä, joka on 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin (112 henkilöä joulukuussa 2014). (Hämeen ELY -keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015)

Kausittaista työttömyyden määrää selittää mm. kausityöt sekä kouluista valmistumiset. Tilapäistyö-voiman tarve kasvaa erityisesti keväällä kesälomasijaisia palkatessa eripituisiksi jaksoiksi sekä syksyllä syyskuussa, kun sijoitutaan oppilaitoksiin, nuorilla miehillä merkittävää on myös armeijan aloitus- ja lopetusajankohdat. Tämä on nähtävissä Janakkalan työttömien lukumäärän ja alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden lukumäärän samansuuntaisessa kehityksessä vuoden aikana.

16

Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä erityistä huomiota. Kunnanhalli-tus perusti vuonna 2014 työllisyystoimikunnan ja valtuusto vakinaisti vuonna 2015 työllistämiskoor-dinaattorin viran. Työllisyyskoordinaattori ohjaa Janakkalan kunnan työllisyyden hoidon kokonai-suutta sekä koordinoi kunnan palkkatukityöllistämistä, jotta se kohdentuu entistä paremmin kunnan maksuvelvoitteen piirissä oleviin pitkäaikaistyöttömiin sekä nuorisotakuun toteuttamiseksi. Tehty työ näkyy nyt vuoden 2016 alussa ensi kertaa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen kehityksessä.

Työllistämisen tuloksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.2. kunnanhallituksen toimielimen työllistämisen tulosalueella.

Elinkeinotoiminta ja asuntotuotanto

Janakkalan kunnan vuonna 2013 hyväksytyn elinkeino-ohjelman mukaisesti kunnan elinkeinopal-velut keskitetään Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespal-velut. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa.

Janakkalan kuntaan perustettiin vuonna 2015 uusia yrityksiä 53 kappaletta. Toimintansa lopetta-neita yrityksiä oli 50 kappaletta. Seuraavassa kuvassa ja taulukosta on nähtävissä vuosien 2009-2015 kehitys.

17

Lähde: Janakkalan Teollisuusalueet Oy

Janakkala, vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Uusien yritysten määrä, kpl 36 90 68 75 71 56 53

Toimintansa lopettaneita yrityksiä, kpl 44 35 44 27 36 35 50

Netto, kpl -8 55 24 48 35 21 3


Yritystonttien kauppa ei vuonna 2015 käynyt lainkaan. Alla olevassa taulukossa on myytyjen yritys-tonttien määrän kehitys vuosilta 2009-2015

Janakkala, vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Myydyt yritystontit, kpl 1 4 4 3 1 1 0

Myydyt yritystontit, ha 0,8 2,6 17,4 2,1 0,7 0,6 0


Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n elinkeinotoiminnan edistämisen lisäksi kunta pyrkii omalla toi-minnallaan edesauttamaan uusien yritysten syntymistä alueelleen sekä takaamaan jo alueella toi-miville yrityksille hyvän kasvualustan. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii konsernijaosto, joka on valmisteleva ja tulevaisuutta linjaava sekä kuntakonsernin kokonaisuutta ohjaava toimielin. Konsernijaoston tehtävänä on mm. seurata elinkeinotoiminnan kehittämistä ja toimia yhteistyöeli-menä nopean päätöksenteon varmistamiseksi ja kunnan elinkeinotoiminnan koordinoimiseksi. Globaalista pitkästä taantumasta johtuen rakentaminen on ollut Suomessa pitkään vaimeaa. Myös Janakkalan kunnan asuntotuotanto on pitkään ollut hiljaista verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Viime vuosina Janakkalan asuntorakentaminen onkin perustunut pääosin yksityiseen omakotitalo-rakentamiseen.

18

Omakotirakentaminen piristyi hieman vuonna 2015. Vuonna 2015 haettiin 25 rakennuslupaa oma-kotitalorakentamiselle ja kolme rivitalorakentamiselle. Viimeisin kerrostalorakentamiseen tarvittava lupa myönnettiin vuonna 2011. Myönnettyjen rakennuslupien määrä vuosina 2011-2015

Lähde: Janakkalan rakennusvalvonta

Myönnetyt luvat, kpl 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yhden asunnon talot 40 52 55 39 33 21 25

Kahden asunnon talot 2 1 2 0 2 0 1

Rivitalot 3 9 3 5 1 2 3

Kerrostalot 1 0 3 0 0 0 0

Vapaa-ajan asunnot 14 11 14 16 6 12 7 Lähde: Janakkalan rakennusvalvonta

19

1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa

1.2.4.1. Valtionosuusleikkaukset

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen ta-sauksen laskentaperusteena ovat väestön ikärakenteen ja sairastavuuden lisäksi erilaiset olosuh-detekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi ope-tus- ja kulttuuriministeriö. Vuonna 2012 toteutettiin valtionosuuspohjaan 631 miljoonan euron leikkaus. Valtionosuuksia lei-kattiin edelleen maan hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti vuonna 2013 125 milj. euroa, vuonna 2014 n. 362 milj. € ja vuonna 2015 n. 296 milj. euroa. Leikkaukset toteutettiin kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosenttia alentamalla ja kunnan omarahoitusosuutta nostamalla. Nämä leikkaukset ovat vaikuttaneet merkittävästi koko kuntakenttään. Leikkausten vaikutuksia on kuitenkin vaikea verrata esim. vuosien 2014 ja 2015 välillä, sillä 1.1.2015 toteutettiin valtionosuusuudistus, joka muutti valtionosuuksien laskentatapaa.

20

1.2.4.2. Vuonna 2015 valtion taholta kunnalle on määrätty mm. seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät:

Tekniikka ja ympäristö toimiala Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelulaki uudistui 1.9.2014 lähtien. Em. uudistuksen johdosta ympäristölupavelvollis-ten ja rekisteröitävien laitosten valvonta muuttuu suunnitelmalliseksi, perustuu valvontasuunnitel-maan ja –ohjelmaan, ja on maksullista. Suunnitelma ja taksa on hyväksytty ympäristölautakunnas-sa. Perusturvan toimiala - Sosiaalihuoltolain uudistus tuli voimaan 1.4.2015 ja sosiaalipalvelujen prosessit muuttuivat kaut-taaltaan. Laki toi mukanaan uusia palveluita, joita kunnan tulee järjestää. Esimerkkinä lapsiperhei-den kotihoito laajennettuna palveluna, joissa painopisteenä on ennaltaehkäisy. Lain toimeenpanoa valvotaan omavalvonnan avulla, josta raportoidaan vuosittain valtuustolle. - yksittäisen kuntalaisen asiakasprosessi käynnistyy sosiaalihuollon ilmoituksen/ ha-

kemuksen vastaanottamisesta - palvelutarpeen monialainen arviointi - määrittely, onko yksilö/perhe erityisen tuen tarpeessa - asiakassuunnitelman laadinta - vastuusosiaalityöntekijän nimeäminen, jos yksilö/perhe erityisen tuen tarpeessa - oma työntekijän nimeäminen - asiakassuunnitelman tiivis arviointi - palvelutarpeen arvioinnin täydentäminen asiakkuuden aikana - palveluiden järjestäminen ja asiakkuuden päättäminen. - Laki monialaisesta yhteispalvelusta - MYP (kunta, Kela, Te-hallinto). Asiakkuus alkaa yhteyden-otosta kunnan työntekijään. Jos alkuhaastattelun jälkeen ilmenee, että asiakas täyttää ennakkotun-tuman mukaan MYP:n asiakkuuskriteerit, käynnistyy kartoitusjakso. Tämän jälkeen määritellään palvelut ja toimenpiteet - Laki kuntouttavasta työtoiminnasta: mahdollisuus tietyin kriteerein sosiaaliseen kuntoutukseen kuntouttavana työtoimintana. Kuntouttavan työtoiminnan päiviä voi viikossa 1-4 viikossa ( aiemmin 1-5) - Muutokset lastensuojelulakiin: tarkennettu lastensuojelun asiakkuuden kriteereitä, jonka johdosta osa lastensuojelun asiakkaista tulee siirtää sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden piiriin - Perhehoitolain muutos: myös läheis- ja sukulaissijaisvanhemmat ovat oikeutettuja hoitopalkkioon, kulukorvaukseen ja käynnistämiskorvaukseen, vaikka kunta ei olisi tehnyt sijoitusta. - Hallintolain muutos 10§: Lisää viranomaisten yhteistyövelvoitetta - Ehkäisevän päihdetyön laki (EPT- laki 523/1.12.2015) määrittelee kuntien ehkäisevälle päihde-työlle perusrakenteet ja –tehtävät. laki velvoittaa Kunnallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatimisen. - Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin. Työikäis-ten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin.

21

1.2.4.3. Työterveyshuollon yhtiöittäminen

Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleet säännökset edellyttivät, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki sel-lainen toiminta, joka tapahtuu markkinoilla. Janakkalan Vesi, joka on kunnallinen liikelaitos, on ra-jattu yhtiöittämisvelvoitteesta ulos lain 2 a 1:n perusteella. Janakkalan kunnan työterveyshuolto sitä vastoin toimii kilpailluilla markkinoilla. Uusi Kuntalaki (410/2015) astui voimaan 1.5.2015. Tällöin annettiin myös yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva siirtymäsäännös § 150. Siirtymäsäännöksen mukaan työterveyshuollon sairaanhoitopal-velujen yhtiöittämisvelvollisuus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Siirtymäaikana kunnan tuotta-mat yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työterveyshuollon palvelut on kuitenkin hinnoiteltava markkinaperusteisesti 128 §:n mukaisesti. Työterveyshuollon lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä pal-veluja yhtiöittämisvelvoite ei koske. Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteeseen voi kuitenkin tulla kuluvan vuoden aikana muutoksia esim. sote-uudistukseen liittyen. Tilannetta seurataan ja valmistelu toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

1.2.4.4. Poikkeamat muutettuun talousarvioon nähden

Vuonna 2015 tehtiin kaksi talousarviomuutosta. Käyttötalousosan muutos (KV 12.10.2016 § 64) lisäsi talousarviovuoden kuluja 310 000 €. Investointiosan menoja vähennettiin 411 100 € (KV 12.10.2016 § 64, KV 7.12.2016 § 81). Verotuloarviota korotettiin 660 000 € ja valtionosuusarviota korotettiin 220 000 € (KV 12.10.2016 § 64). Talousarviomuutokset paransivat kunnan tilikauden tulosta yhteensä 570 000 €, jolloin kunnan tilikauden alijäämä talousarviomuutosten jälkeen oli -1,1 milj. €. Edellä mainituista talousarviomuutoksista poiketen perusturvalautakunta on ylittänyt määrärahansa seuraavasti: toimintatuotot + 48 000 €, valmistus omaan käyttöön + 33 000 € ja toimintakulut +439 000 €. Toimintakate ylittyy muutetusta talousarviosta n. 358 100 €. Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen 18.3.2016 tilintarkastajalta saadun ohjeen mukaan perusturvalautakunnan alai-selta Janakkalan terveydenhuolto-tulosalueelta on tehty kulujen vähennys 216 029 €. Tämä johtuu KHSHP:n pakollisen varauksen purkamisesta. Katso kohta 4.1. tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.0 Tarkemmat selvitykset määräraha-alitusten ja ylitysten osalta on kerrottu kappaleessa 2.2. perusturvan toimielimen alaisilla tulosalueilla vanhustyö, sosiaalityö ja Janakkalan terveyden-huolto.

1.2.4.5. Tilikauden päättymisen jälkeen varmistuneet muutokset

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä, kappaleessa 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat, kerrottiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamasta lausunnosta nro 110. Lausunnon nro 110 mukaan ”jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuu-dessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä.” Lausuntoa tulkittiin yhdessä tilintarkastajan kanssa KHSHP:n jäsenkuntien kesken siten, että koska KHSHP:llä oli hy-väksytty talouden tasapainottamisohjelma, joka näytti toteutuvan, ei pakollista varausta tehty, vaan alijäämät esitettiin kunnan tilinpäätöksessä taseen liitetiedoissa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä, kappaleessa 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat, kerrottiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamasta lausunnosta nro 110. Lausunnon nro 110 mukaan ”jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä

22

pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuu-dessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä.” Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi lausunnon helmikuussa 2015. Lausunnon tulkinta oli epäselvä sen osalta, mitä ns. muilla toimenpiteillä tarkoitetaan. Tilinpäätöksen 2014 vastuita koskevissa liitetiedoissa rapor-toitiin sairaanhoitopiirin alijäämästä ja kunnan vastuista siihen liittyen. Vuoden 2015 lopulla Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon nro 113, jolla se täydentää aikaisemmin antamaansa lausuntoa nro 110 kirjaamisohjeiden osalta ja kumoaa lau-sunnon 110. Koska sairaanhoitopiirin talouden tasapainottaminen tapahtuu pitkälti kuntamaksuja korottamalla ja säästämällä menoista, eikä lausunnossa tarkoitetuilla erityisillä muilla toimenpiteillä, on jäsenkuntien kirjattava osuutensa sairaanhoitopiirin alijäämästä pakollisena varauksena vuoden 2015 tilinpäätökseen. Mikäli sairaanhoitopiiri saa katettua alijäämiään, voidaan jäsenkuntien pakol-lista varausta vastaavasti purkaa tulevina tilikausina. Tämä nyt tehtävä pakollinen varaus ”syö” Janakkalan taseeseen kertyneet ylijäämät ja vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa kattamatonta alijää-mää 40 777,60 euroa. Edellä mainittuun varaukseen ei ole myöskään varauduttu vuoden 2016 talousarviossa. Tarkempi selvitys KHSHP:n varauksesta on kappaleessa 1.6.3. Olennaiset kon-sernia koskevat tapahtumat. Kuntalain § 110 perustuen Janakkalan kunnan vuoden 2017 talousarviossa on lueteltava yksilöidyt toimenpiteet talouden tasapainoon saattamiseksi vuosina 2017-2020.

1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Janakkalan kunnan vuoden 2015 tilikauden alijäämä on -849 489 euroa. Talousarvion hyväksymi-sen yhteydessä hyväksytty tilikauden alijäämä sekä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto nro 113 yhdessä aiheuttavat sen, että Janakkalan kunnan taseeseen kertyy alijäämää. Tästä seu-rauksena Kuntalain § 110 perustuen Janakkalan kunnan vuoden 2017 talousarviossa on lueteltava yksilöidyt toimenpiteet talouden tasapainoon saattamiseksi vuosina 2017-2020. Janakkalan valtuusto on hyväksynyt vuosina 2013 (KV 10.6.2016 § 69) ja 2015 (KV 8.6.2015 § 39) talouden tasapainottamisohjelmat. Edellä mainitut ohjelmat ovat kuitenkin toteutuneet euromääräi-sesti katsottuna liian vähäisinä tasapainottamisen tarpeeseen nähden. Nyt Kuntalain pakottamana keinot talouden tasapainottamiseen on löydyttävä. Kunnan oman toiminnan tehostamisen lisäksi, Janakkalan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että kuntayhtymissä, joissa kunta on mukana, toteutetaan kaikki toimenpiteet, joista kunkin yhtei-sön talouden tasapainottamisohjelmissa on sovittu. Kuntayhtymien tulee vielä uudelleen miettiä, mitä yhtymissä voisi tehdä toisin rakenteellisten säästöjen aikaansaamiseksi. Janakkalan kunnan käyttötalouden säästöpaineiden lisäksi, kunnan tuleva investointisuunnitelma aiheuttaa valtavan kustannuspaineen tuleville vuosille. Investointitarpeet realisoituvat ja investointi-taso nousee vuodesta 2020 alkaen kaksinkertaiseksi ollen n. 14 milj. € vuodessa. Arvio perustuu teknisen toimen tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmaan, jossa on huomioitu 2% vuosittainen indeksikorotus.

1.2.6. Kunnan henkilöstö

Kunnan palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 1081 henkilöä (lisäystä ed. vuoteen + 15 hlöä). Lukumäärä sisältää myös 31.12. kunnan palkkalistoilla olevat työllistetyt, joita oli 46 henkilöä. Edel-lisenä vuonna vastaava luku oli 19. Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 830 henkeä (lisäystä ed. vuoteen 1,3 %).

23

Vuonna 2015 henkilöstökulut ja henkilöstöpalvelujen ostot olivat 46 685 964 €, joka on 1 427 828 € ja 3,15 % enemmän kuin vuonna 2014. Janakkalan kunnasta laaditaan henkilöstökertomus, josta löytyy henkilöstöön liittyviä tarkempia lisätietoja.

1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehit-tymiseen vaikuttavista seikoista

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 2.3.2015 § 15 sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet. Kunnanhallituksen tarkemmat ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamiseksi hyväk-syttiin 19.1.2015 § 9. Näiden ohjeiden mukaisesti toimitaan vuoden 2016 alusta alkaen. Vuoden 2015 osalta on vielä ollut käytössä vuonna 2007 kunnanhallituksen hyväksymä riskienhal-linnan toimintaohje ja riskianalyysi. Vuoden 2015 riskianalyysi sisältää tarkastelun seuraavista olennaisista riskiluokista: toiminta-, henkilö-, tietoja tietojärjestelmien, sopimus- ja vastuu-, yhteis-kunnan, talous-, ympäristöriskit ja omaisuuden vahinkoriskit. Vuoden 2015 riskianalyysi on käsitelty 8.2.2016 kunnan johtoryhmässä. Perustoiminnan riskianalyysissä ei havaittu mitään suurta tai poikkeavaa negatiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Riskeihin liittyvien seikkoja on tarkasteltu myös luvussa 1.3. (Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä) ja luvussa 1.6.4. (Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä).

1.2.8. Ympäristötekijät ja kestävä kehitys

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä, lupa- ja valvontamenettelystä sekä ympäristön tilan seu-rannasta ja ympäristön kunnostamisesta on vastannut ympäristölautakunta oman talousarvionsa puitteissa. Lisäksi lautakunta vastaa maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Lupakä-sittely ja valvonta ovat osin maksullista, mutta maksut kattavat vain pienen osan toiminnan kuluis-ta. Yllättäviin ympäristövahinkoihin tai laajempiin tutkimuksiin ei ole talousarviossa varauduttu. Ympäristönsuojelulaki uudistui 1.9.2014 lähtien. Laissa on nyt määritelty ja velvoitettu viranomai-nen säännölliseen ja suunnitelmalliseen valvontaan. Valvonnasta tulee laatia suunnitelma kolmen vuoden siirtymäajalle voimaantulosta. Lakimuutos merkitsee ympäristövalvonnan muuttumista en-tistä suunnitelmallisemmaksi ja riskinarvioon perustuvaksi. Lain muutos mahdollistaa myös maksu-jen perimisen suunnitelmaan perustuvasta valvonnasta (vrt terveysvalvonta). Vuonna 2015 ei vedenpuhdistamolle tehty merkittäviä investointeja, mutta suunnitelmavuosille on tiedossa em. investointeja. Janakkalan Veden suurasiakkaista osa on tehnyt merkittäviä ympäris-töön liittyviä parannuksia.

24

1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kuntalakia on muutettu sisäisen valvonnan järjestämisen osalta 1.7.2012 lukien. Kuntalain 69.1 §:n mukaan toimintakertomuksen tulee sisältää tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestä-misestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntalain mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan perusteista (13 § 2 mom. 3a kohta) ja edelleen kuntalain mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä on oltava tarpeelliset määräykset 1 momentin 15) hallinnon ja talouden tarkas-tuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 § 1 mom. 15 kohta). Janakkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet 2.3.2015 kokouk-sessaan (§ 15). Kunnanhallitus hyväksynyt kunnanhallituksen ohjeet sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan järjestämiseksi 19.1.2015 (§ 9), joka sisältää tarkemmat ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi. Tässä selonteossa on noudatettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta kunnan ja kun-tayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhalli-tuksen on tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kun-nassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä val-vontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan lailli-suudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaa-via tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa kunnan ja kuntakon-sernin johtamista . Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellis-ta, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomai-sohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu toimialoilla, joissa tulosalueiden esimiehet ovat raportoineet toimialajohtajille alaisensa tulosalueen toiminnasta. Toimialajohtajat raportoivat tulos-alueiden raportoinnin perusteella toimialojen raportin, joista kunnanjohtaja koostaa koko kuntaa koskevan raportoinnin. Kohdealueet raportoinnissa ovat olleet yleisohjeen mukaisesti seuraavat: Onko toiminnassa noudatettu lakeja, tehtyjä päätöksiä sekä hyvää hallintotapaa? Sivistystoimessa on tehty yksi hallintokantelu Aluehallintovirastoon, joka ei johtanut toimenpiteisiin, sekä yksi valitus hallinto-oikeuteen, joka hylättiin. Perusturvalautakunta on käsitellyt 11 oikaisuvaa-timusta, ja pitänyt voimassa viranhaltijan tekemän päätöksen. Viidestä perusturvalautakunnan te-kemästä päätöksestä valitettiin edelleen hallinto-oikeuteen, joista hallinto-oikeus on hylännyt neljä. Viidenteen ei ole tullut vielä päätöstä. Tekninen toimi: Kantelu Harvialan maalämpöhankinnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, asiaan ei ole tullut vielä päätöstä.

25

Onko tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta toteutunut onnistuneesti? Verotuloarviota korotettiin 660 000 euroa ja valtionosuusarviota 220 000 euroa. Verotulot jäivät n. 196 000 euroa vajaaksi muutetusta talousarviosta, mutta tämä johtui pääosin joulukuussa 2015 tehdystä kuntaryhmän jako-osuuden muutoksesta. Valtionosuusarvio ylittyi n. 89 000 euroa. Kunnanhallituksen osalta tavoitteet ovat toteutuneet arvioidusti. Sitä vastoin sisäisen valvonnan prosessi ei ole toiminut varojen käytön valvonnan osalta odotetusti. Kunnalta on vuonna 2015 jää-nyt inhimillisen erehdyksen vuoksi anomatta ELY-keskukselta tammi-ja helmikuun työllistämistuet, yhteensä 38 882,16 €. Asia on edelleen vireillä. Työllistämistukien hakuprosessi on virheen totea-misen jälkeen muutettu täysin, eikä vastaavaa virhettä pääse enää syntymään. Vuonna 2015 teh-tiin kaksi talousarviomuutosta (KV 12.10.2016 § 64 sekä KV 7.12.2016 § 81). Perusturvan toimialalla Janakkalan terveydenhuollon Kuel eläkemenoperusteisiin maksuihin ei oltu varattu määrärahaa. Kuluylitys oli 190 500 euroa. Ensihoidosta tuli helmikuussa 2016 KHKS:ltä yli 100 000 euron lisälasku koskien vuotta 2015. Marraskuun lopun seurannan perusteella lomarahat huomioon ottaen Janakkalan terveydenhuollon kuluylitykseksi arvioitiin reilut 50 000 euroa. Loppu-tulema oli, että kulut ylittyivät 127 833 euroa. Onko toimialalla huomioitu toimintaan liittyvät riskit? Onko määritelty toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi? Kaikkien toimialojen toiminnoissa on huomioitu toimintaan liittyvät riskit, eikä merkittäviä riskejä ole toteutunut. Onko omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa on toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen? Kunnanhallituksen, sivistystoimen ja perusturvan osalta toiminnassa ei ole toteutunut mainittuja riskejä. Teknisen toimen osalta alueiden ja kunnossapito ja tilapalvelut tulosyksikön osalta todettiin, että alibudjetointi kiinteistöjen ja katuinfran peruskorjaukseen aiheuttaa korjausvelan kasvua vuo-sittain eli aiheuttaa vuosittaista arvonalennusta. Mainitun lisäksi on toteutunut kaksi liukastumista-pauksesta aiheutunutta korvaustapausta. Onko sopimuksiin liittyen tullut tilikauden aikana ilmi sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei sopimusta tehdessä ole ennakoitu? Sopimuksiin liittyen ei ole tullut negatiivisia seuraamuksia, muutoin kuin talonrakennuksen osalta puitesopimusurakoitsijan aikatauluongelmista on aiheutunut viivästystä muutaman korjauskohteen valmistumisessa.

26

1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.4.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2015 2014

ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 19 632 20 350

Valmistus omaan käyttöön 167 152

Toimintakulut -101 203 -98 818

Toimintakate -81 403 -78 315

Verotulot 62 545 61 108

Valtionosuudet 23 531 23 622

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 84 105

Muut rahoitustuotot 149 127

Korkokulut -635 -672

Muut rahoituskulut -3 -4

Vuosikate 4 268 5 970

Poistot ja arvonalentumiset -5 126 -4 773

Tilikauden tulos -858 1 197

Tilinpäätössiirrot 8 56

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -849 1 252

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,4 20,6

Vuosikate/Poistot, % 83 125

Vuosikate, euroa/asukas 253 354

Asukasmäärä 16 855 16 840

27

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat

Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista.

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista

Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön).

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan ly-hennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittä-vä.

Vuosikate prosenttia poistoista

Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulora-hoituksen olevan riittävä.

= 100 * Vuosikate / Poistot.

Vuosikate, euroa / asukas

Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa.

Asukasmäärä; Asukasmääränä käytetään asukaslukua tilikauden lopussa

Toimintakate, €, vuosina 2005–2015

28

VUOSIKATE, NETTOINVESTOINNIT JA POISTOT milj. €

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vuosikate 1 1,7 5,8 4,5 1 3 3,4 1,6 4,3 6 4,3

Nettoinvestoinnit 9,8 6,2 6,8 10,8 8,8 4,3 5,3 8,1 6,7 5,9 5,3

Poisto 3,7 2,9 3 3,4 3,8 4 4 3,9 5,7 4,8 5,1

29

1.4.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 2015 2014

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Tulorahoituksen korjauserät -428 -792

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 689 -6 273

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 189

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 574 950

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 269 44

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset 0 25

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 450 10 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 392 -8 802

Lyhytaikaisten lainojen muutos 251 161

Oman pääoman muutokset 45 82

Muut maksuvalmiuden muutokset 791 -848

Rahoituksen rahavirta 4 144 618

Rahavarojen muutos 2 875 662

Rahavarat 31.12. 11 315 8 440

Rahavarat 1.1 8 440 7 778

2 875 662

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

5 vuodelta, € -9 829 -11 076

Investointien tulorahoitus, % 75,1 98,1

Lainanhoitokate 0,6 0,7

Kassan riittävyys, pv 36 27

Asukasluku 16 855 16 842

30

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainauk-seen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmai-see sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden ker-tymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainal-la tai rahavarojen määrää vähentämällä. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoi-tuslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoito Lainanhoitokate Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhen-nysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. = 365 pv x Rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudella

31

INVESTOINTIEN TULORAHOITUS, %

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Investointien

tulorahoitus % 10,3 25,5 82,2 41,5 10,8 60,7 62,3 19,2 62,9 98,1 75,1

LAINANHOITOKATE

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lainanhoitokate 2,4 2,1 5,1 1,8 0,3 0,7 0,7 0,4 0,8 0,7 0,6

32

1.4.3. Tase ja sen tunnusluvut

12/2015 12/2014

ulkoiset tuotot ja kulut 1 000 € 1 000 €

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 93 950 93 755

Aineettomat hyödykkeet 392 336

Tietokoneohjelmistot 231 99

Muut pitkävaikutteiset menot 161 237

Aineelliset hyödykkeet 76 641 76 486

Maa- ja vesialueet 11 641 11 602

Rakennukset 44 998 46 697

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 555 16 257

Koneet ja kalusto 954 888

Muut aineelliset hyödykkeet 198 198

Ennakkomaksut ja keskener.hank. 3 296 845

Sijoitukset 16 917 16 932

Osakkeet ja osuudet 15 914 15 929

Muut lainasaamiset 1 003 1 003

VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 846 12 498

Vaihto-omaisuus 34 25

Aineet ja tarvikkeet 34 25

Saamiset 3 497 4 033

Pitkäaikaiset saamiset 2 2

Lainasaamiset 2 2

Lyhytaikaiset saamiset 3 495 4 031

Myyntisaamiset 1 456 1 482

Lainasaamiset 0

Muut saamiset 1 315 1 485

Siirtosaamiset 724 1 064

Rahat ja pankkisaamiset 11 315 8 440

VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 796 106 252

33

12/2015 12/2014

ulkoiset tuotot ja kulut 1 000 € 1 000 €

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 46 051 46 856

Peruspääoma 46 092 46 092

Edell. tilikausien yli-/alijäämä 809 -489

Tilikauden yli-/alijäämä -849 1 252

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 8

Poistoero 0 8

PAKOLLISET VARAUKSET 1 791 2 007

Muut pakolliset varaukset 1 791 2 007

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 163 35

Valtion toimeksiannot 0 0

Lahjoitusrahastojen pääomat 4 5

Muut toimeksiantojen pääomat 159 30

VIERAS PÄÄOMA 60 790 57 346

Pitkäaikainen 40 924 38 811

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 423 36 403

Liittymismaksut ja muut velat 2 501 2 408

Lyhytaikainen 19 866 18 534

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 537 6 499

Lainat muilta luotonantajilta 890 639

Saadut ennakot 323 319

Ostovelat 3 470 3 386

Liittymismaksut ja muut velat 863 928

Siirtovelat 6 783 6 763

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108 796 106 252

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 42 44

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57 54

Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € -41 764

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -2 45

Lainakanta 31.12., 1 000 € 46 850 43 541

Lainakanta 31.12., €/asukas 2 780 2 585

Lainasaamiset, 1 000 € 1 003 1 003

Asukasmäärä 16 855 16 840

34

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Tunnusluvulla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyä si-toumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden kes-kimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntata-loudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukainen kriteeristö määrittelee ns. kriisikuntakriteeriksi yhden kuudesta kriteeristä seu-raavasti: Omavaraisuusaste on alle 50 %. = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takai-sinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan ta-kaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukainen kriteeristö määrittelee ns. kriisikuntakriteeriksi yhden kuudesta kriteeristä seuraavasti: Suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötalou-den valtionosuudet) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) milj. € Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. =edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas =(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä. Lainakanta 31.12., milj. € Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat €/asukas = Lainakanta 31.12. / Asukasmäärä Lainasaamiset 31.12., milj. € Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja mui-den yhteisöjen investointien rahoittamiseen. = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä Asukasmääränä käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa.

35

Lainakanta milj. € 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Janakkalan kunta 23,1 28,5 30,7 28,0 32,6 38,5 40,6 44,2

Janakkalan Vesi 4,3 5,2 5,1 4,4 4,0 3,7 2,9 2,6

Yhteensä 27,4 33,7 35,8 32,4 36,6 42,2 43,5 46,8 Kunta nosti vuonna 2015 uutta pitkäaikaista lainaa 10 milj. euroa ja lyhensi talousarviolainojaan n. 6,6 milj. euroa. Nettolainanotto oli siis n. 3,4 milj. euroa. Janakkalan Vesi nosti uutta talousarviolai-naa 450 000 € ja lyhensi talousarviolainojaan 755 500 €. Janakkalan Veden lainakanta pieneni vuonna 2015 noin 300 000 euroa. Janakkalan kunnan lainakanta (Janakkalan Vesi mukaan lukien) vuoden 2015 lopussa oli 46,8 milj. euroa. Yhteenlaskettu lainakanta nousi vuoteen 2014 verraten n. 3,3 milj. euroa.

36

Lainakanta € / asukas 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Janakkalan kunta 1392 1697 1818 1651 1927 2286 2411 2624

Janakkalan Vesi 260 310 300 262 236 219 174 156

Yhteensä 1652 2007 2118 1913 2163 2504 2586 2780 Janakkalan kunnan lainakanta €/asukas-tunnusluku (Janakkalan Vesi mukaan lukien) nousi vuo-teen 2014 verrattuna 194 euroa/asukas. Janakkalan lainakanta on noussut nopeasti vuodesta 2003 lähtien, johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta vuosittaisesta investointitasosta. Taloussuun-nitelman 2016–2019 mukaan velkaantuminen jatkuu edelleen vuoteen 2019 saakka.

1.5. Kokonaistulot ja – menot

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 12/2015

TULOT 1000€ MENOT 1000€

TULOT MENOT

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 19 632 Toimintakulut 101 203

Verotulot 62 545 -Valmistus omaan käyttöön -167

Valtionosuudet 23 531 Korkokulut 635

Korkotuotot 84 Muut rahoituskulut 3

Muut rahoitustuotot 149 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -440 - Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) -216

Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 228

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 Investoinnit

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 574 Investointimenot 5 689

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 450 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7 392

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 251 Lyhytaikaisten lainojen vähennys

Oman pääoman lisäykset 45 Oman pääoman vähennykset

Kokonaistulot yhteensä 116 827,30 Kokonaismenot yhteensä 114 742,95

37

1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous

Janakkalan kunnan konserniorganisaatio 31.12.2015

38

1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl)

Tytäryhteisöt

Yhtiöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5

Kunnallista liiketoimintaa

harjoittavat yhtiöt

Muut yhtiöt

Osuuskunnat

Yhdistykset

Säätiöt 3

Kuntayhtymät 6

Osakkuusyhteisöt

Muut omistusyhteysyhteisöt

Yhteensä 11 3

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus

Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet 7.4.2008. Konserniohjeiden mukaan konsernijohdolla tar-koitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon päätökset eivät sido oikeudellisesti tytäryhtei-söjen toimielimiä. Niillä on kuitenkin painoarvoa pääomistajan kannanottona. Konsernijohdon pää-tökset ohjaavat myös kunnan valitsemien edustajien toimintaa tytäryhteisöjen toimielimissä. Erillisiä omistajapoliittisia linjauksia kuntaan ei ole hyväksytty.

Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan kolmannesvuosittain. Raportit annetaan kirjallisena kun-nanhallitukselle. Raportointikaudet ovat 1.1. – 30.4. ja 1.1–31.8. Ensimmäisen vuosikolmanneksen raportissa seurataan budjetoitujen eurojen toteutumista tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Toisen vuosikolmanneksen raporttiin tulee sisällyttää lisäksi ennuste talousarvion toteutumiseksi tuloslas-kelmatasolla, investointien toteutumisprosentti sekä strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden to-teutuminen. Koko vuoden raportointi suoritetaan tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.

Konserniraportointi toteutettiin kertomusvuonna oikea-aikaisesti hieman konserniohjeita soveltaen. Virallisen konserniraportoinnin lisäksi kunnanhallitukselle toimitettiin määrämuotoinen talousraport-ti, jossa käsitellään tarkemmin tytäryhteisöjen taloudellista tilaa ja talouden tunnuslukuja.

1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

Kuntalain (410/2015) § 117 mukaan ”Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muu-ten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perusso-pimuksessa sovittu.” Lisäksi Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (KPL luku 3 § 2).

39

Tämän kirjan kappaleessa 1.2.4.5. Tilikauden päättymisen jälkeen varmistuneet muutokset, kerrot-tiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta ja siitä, että KHSHP:n alijäämät on kirjattava pakolliseksi varaukseksi tilinpäätökseen. Kirjanpitolautakunnan uuden lausunnon nro 113 mukaan jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän ali-jäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättä-millä muilla toimenpiteillä. Mikäli kuntayhtymän alijäämän kattamistoimenpiteisiin ei ole ryhdytty taikka niitä ei ole suunniteltu, on kuntajaoston käsityksen mukaan jäsenkunnalla tällöin oltava eri-tyiset perusteet, mikäli se katsoo, että pakollisen varauksen tekemisen edellytykset kunnan tilin-päätöksessä eivät täyty. Tilintarkastajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella edellä mainituiksi muiksi toimenpiteiksi voidaan katsoa lähinnä kuntayhtymän omaisuuden myyntiin tai sitä vastaaviin järjestelyihin perus-tuvat tasapainottamistoimenpiteet. Nämä ns. muut toimenpiteet ovat siis sellaisia, joiden osalta pakollista varausta alijäämistä ei tarvitse tehdä. Sen sijaan muiden tavanomaisten tasapainottamis-toimenpiteiden (kuntamaksujen ja asiakasmaksujen korotukset, operatiivisen toiminnan kulujen vähennykset) osalta pakollinen varaus jää edelleen tehtäväksi, koska niiden katsotaan olevan jäl-kikäteen tehtyjä toimenpiteitä jolloin omistajakuntien tilinpäätös ei anna ajantasaisesti oikeaa tietoa kunnan talouden tilanteesta. KHSHP:ltä saadun selvityksen mukaan kuntayhtymän talouden tasapainottamissuunnitelma muo-dostuu mm. menojen säästö- ja tehostamistoimenpiteistä, kuntamaksujen korottamisesta, asia-kasmaksujen korottamisesta ja omaisuuden myynnistä. Saadun selvityksen perusteella edellä mainittuja ns. muita tasapainottamistoimenpiteitä olisi omaisuuden myynnin tuottama noin 1 milj. euron myyntivoitto, joka toteutuu vuosina 2016 ja 2017. Tämä summa otetaan huomioon lasketta-essa pakollisen varauksen määrää. Koska osuus kuntayhtymän alijäämästä merkitään jäsenkunnan kirjanpitoon pakollisena varaukse-na, se eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa, jottei alijäämä tule huomioiduksi kahteen kertaan jäsenkunnan konsernitilinpäätöksessä. Kirjanpitolautakunnan lausuntoon 1750/2005 perustuen myös kuntajaoston yleisohjeissa on tilin-päätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden käsittely muutettu yh-denmukaiseksi. Siten myös kunnan kirjanpidossa tilinpäätösperiaatteiden muutokset ja aikaisem-pia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tehdään oman pääoman erää Edellisten tili-kausien ylijäämä/alijäämä oikaisemalla. Koska kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnolla muutettiin aikaisempaa vakiintunutta kirjauskäytäntöä ja sitä voidaan pitää muutoksena tilinpäätös-periaatteissa, kuntayhtymälle aikaisempien tilikausien aikana kertynyt olennainen alijäämä voidaan kirjata edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -erää oikaisemalla. Janakkalan kunta kirjaa taseeseensa kohtaan Edellisten tilikausien ylijäämä /alijäämä peruspää-omaosuutensa (10,05 %) mukaisen, KHSHP:n vuoden 2015 tilinpäätöksessä ilmoitetun taseeseen kertyneen alijäämän, määrän vähennettynä kuntayhtymän suunnittelemilla ns. muiden tasapainot-tamistoimenpiteiden määrällä. Varauksen osuus Janakkalan vuoden 2015 tilinpäätöksessä on 1,8 milj. €. Jatkossa nyt kunnan kirjanpitoon tehtävä varaus pienenee, kun sairaanhoitopiirin talouden tasa-painotusohjelma toteutuu sekä sairaanhoitopiirin alijäämä poistuu vuoden 2018 loppuun mennes-sä. Tämä kuitenkin edellyttää, että sairaanhoitopiiri päätöksillään pysyy hyväksytyssä tasapainot-tamisohjelmassaan. Muiden kuin KHSHP:n alijäämistä ei ole tehty kunnan kirjanpitoon varausta, koska kertyneiden alijäämien määrä ei ole tällä hetkellä merkittävä eikä siten anna virheellistä kuvaa kunnan taloudel-

40

lisesta asemasta. Kunnan osuus kunkin kuntayhtymän kertyneestä alijäämästä esitetään tämän kirjan kappaleessa 4.5.4 Muut taloudelliset vastuut. Pakollisen varauksen lisäksi toinen merkittävä muutos vuoden 2015 konsernitilinpäätöksessä on vuonna 2014 konsernitilinpäätökseen tehtyjen korjausten palauttaminen entiselleen. Em. korjauk-set vaikuttivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä edellisten tilikausien alijäämään -2.450.854,74. Ali-jäämä ennen korjauksia oli -530.439,08 € ja korjausten jälkeen -2.981.293,82 €. Tammikuussa 2016 annetun uuden yleisohjeen (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laati-misesta 2015) myötä tilinpäätökseen tehty korjaus palautetaan ja lisäksi tulee korjattavaksi myös vapaaehtoiset varaukset ja poistoero, jonka vaikutus on edellisten tilikausien alijäämään n. +2,5 milj. Uutta yleisohjetta on noudatettava jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Kuntakonsernin ja Janakkalan Asunnot Oy:n vuoden 2015 tilinpäätökseen liittyvä seikka on myös kunnanhallituksen (25.8.2014 § 166) vuonna 2014 päättämän kunnan vuokra-asuntojen siirto Ja-nakkalan Asunnot Oy:lle ja sen kirjanpidollinen viivästyminen. Kirjanpidollinen siirto kunnalta Ja-nakkalan Asunnot Oy:lle toteutetaan v. 2016 alusta. Käytännössä päätöksessä määritellyt vuokra-asunnot ovat jo olleet Janakkalan Asunnot Oy:n hallinnassa v. 2015 alusta alkaen. Kuntakonsernissa tapahtui vuoden 2015 aikana useampia rakenteellisia muutoksia. Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä sekä Koulutuskuntayhtymä Tavastia sulautuivat. Tämän lisäksi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä lakkautettiin. Pienempänä muutoksena mainittakoon vielä Paturin Alueen Lämpö Oy:n lakkautus.

1.6.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tytäryhteisöihin liittyen vuoden 2015 talousarviossa oli kunnan taholta asetettu Janakkalan Asun-not Oy:n osalta seuraava tavoite: Konserniohjaus: Selvitetään Janakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Selvitystyö on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja kehittä-misvaihtoehtoja on käsitelty konsernijaostossa. Tavoitteena on saada päätös asiaan vuoden 2016 aikana. Tavoite on myös kirjattu vuoden 2016 talousarvion kuntakonsernin tavoitteisiin tytäryhtei-söille.

41

1.6.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakon-sernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteitta kuluneella tilikaudella ja miten konserni-valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudel-la. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, vi-ranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Tässä selonteossa on noudatettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta kunnan ja kun-tayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Selonteossa käydään läpi konserni-valvonnan kohdealueet. Selonteko perustuu tytäryhtiöiden sekä liikelaitoksen toimitusjohtajien sel-vityksiin, joiden pohjalta kunnanjohtaja on arvioinut konsernivalvonnan toteutumisen. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Toimivallan ja -vastuunjako määritellään konserniohjeissa. Tytäryhteisöt raportoivat osavuosikat-sausten yhteydessä kunnanhallitukselle. Poikkeamiin tulee antaa selvitys. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden hallituksiin ja yhtiökokouksiin sekä Janakkalan Ve-den johtokuntaan. Ohjeistuksen suhteen ei ole havaittu puutteita. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteet määritellään kunnan talousarviossa. Talousarviossa on vuodesta 2011 lähtien ollut Janakkalan Asunnot Oy:n osalta selvitys ao. yhtiön tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoista, joka on vaikeuttanut tehokasta ja pitkäjännitteistä työtä. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöt raportoivat osavuosikatsausten yhteydessä tavoitteiden ja tuloksellisuuden toteutu-misesta kunnanhallitukselle Poikkeamiin tulee antaa selvitys. Konsernitavoitteet ovat pääosin to-teutuneet. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Kunnan konsernipalveluiden käyttö on laajaa, ja myös konserniyhtiöt käyttävät toistensa palveluita. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Janakkalan Veden osalta riskienhallinta ja –seuranta on selkeästi vastuutettu, ja siihen löytyy riittä-vä asiantuntemus. Tytäryhtiöiden kiinteistöt ja työntekijöiden vakuutukset käydään läpi säännöllisesti, jotta ne ovat ajan tasalla.

42

1.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

1.6.6.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2015 20141 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 46 898 47 399

Toimintakulut -128 825 -126 488

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 27 -1

Toimintakate -81 900 -79 090

Verotulot 62 381 60 956

Valtionosuudet 27 769 27 907


Korkotuotot 40 60

Muut rahoitustuotot 101 206

Korkokulut -996 -1 096

Muut rahoituskulut -5 -33


Poistot ja arvonalentumiset -7 466 -7 118

Satunnaiset erät -6 101

Tilikauden tulos -81 1 892

Tilinpäätössiirrot -6 -327

Tilikauden verot -96 -91

Laskennalliset verot -104 -47

Vähemmistöosuudet -13 -12

Osuus kuntayhtymien tuloksesta 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -301 1 416

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,4% 37,5%

Vuosikate/Poistot, % 99,0 % 125,2 %

Vuosikate, euroa/asukas 438 529

Asukasmäärä 16 855 16 840 Konsernituloslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.4.1.

43

1.6.6.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2015 20141 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Tilikauden verot -96 -91

Tulorahoituksen korjauserät -106 -810


Investointimenot -7 214 -8 261

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 189

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 085 1 794

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 064 1 766



Antolainasaamisten lisäykset -179 0

Antolainasaamisten vähennykset 8 0


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 367 10 920

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 553 -11 337

Lyhytaikaisten lainojen muutos 227 95

Oman pääoman muutokset -11 69

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 085 -762

Rahoituksen rahavirta 1 943 -1 016

Rahavarojen muutos 3 007 750

Rahavarat 31.12. 13 881 10 874

Rahavarat 1.1. 10 874 10 125

3 007 750

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 102,5 % 110,8 %

Pääomamenojen tulorahoitus, % 41,2 % 46,1 %

Lainanhoitokate 0,7 0,8

Kassan riittävyys, pv 282,3 27,0 Konsernin rahoituslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.4.2.

44

1.6.6.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2015 2014

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 120 375 121 420 OMA PÄÄOMA 49 640 49 894

Aineettomat hyödykkeet 1 587 1 674 Peruspääoma 46 092 46 092

Aineettomat oikeudet 461 246 Arvonkorotusrahasto 1 628 1 628

Muut pitkävaikutteiset menot 1 126 1 428 Muut omat rahastot 15 13

Enn.maksut ja keskener.hank. 0 0 Edellisten tilikausien alijäämä 2 206 485

Aineelliset hyödykkeet 117 551 118 767 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -301 1 677

Maa- ja vesialueet 13 229 13 199

Rakennukset 81 910 83 813 VÄHEMMISTÖOSUUDET 256 327

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 603 16 299

Koneet ja kalusto 2 356 2 422

Muut aineelliset hyödykkeet 320 370 PAKOLLISET VARAUKSET 708 571

Enn.maksut ja keskener.hank. 4 132 2 663 Muut pakolliset varaukset 708 571

Sijoitukset 1 237 979 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 236 133

Osakkuusyhteisöosuudet 132 37

Osakkeet ja osuudet 830 838 VIERAS PÄÄOMA 90 944 89 464

Muut lainasaamiset 95 103

Muut saamiset 180 1 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 60 868 60 168

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 501 2 408

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 56 77 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 10 135 10 030

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 17 441 16 857

VAIHTUVAT VASTAAVAT 21 353 18 891

Vaihto-omaisuus 232 233

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 141 785 140 389

Saamiset 7 240 7 784

Pitkäaikaiset samiset 1 909 1 909

Lyhytaikaiset samiset 5 330 5 875

Rahoitusarvopaperit 279 267

Rahat- ja pankkisaamiset 13 603 10 607

VASTAAVAA YHTEENSÄ 141 785 140 389

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 35,2 % 36,0 %

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 65,9 % 65,0 %

Kertynyt yli-/alijäämä, milj.€ 1,9 2,2

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 113 128

Konsernin lainakanta 31.12., milj. € 71,0 70,2

Konsernin lainat, €/asukas 4213 4169

Konsernin lainasaamiset milj. € 95 103

Kunnan asukasmäärä 16 855 16 840 Konsernitaseen tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.4.3.

45

1.7. Tilikauden tuloksen käsittely

Janakkalan kunnan (ml. Janakkalan Vesi) tilikauden tulos on – 857 793,23 euroa en-nen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää tilikauden – 857 793,23 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: – tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8 304,00 euroa.

– siirretään tilikauden alijäämä 849 489,23 € taseen edellisten tilikausien yli-/ ali-

jäämän tilille

46

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.1. Tavoitteiden toteutuminen

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelun perustana on ollut valtuusto 15.11.2010 hyväk-symä kuntastrategia.

2.1.1. Janakkalan visio 2020

Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain 1. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät

Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut

Monipuolinen ja houkutteleva asuminen

Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto

Helppo ja kattava sähköinen asiointi

Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

2. Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät

Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa

Ennaltaehkäisevä toiminta

Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta

Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne

Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä

Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista

3. Talous ja resurssit

Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen.

47

Kriittiset menestystekijät

Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko

Aktiivinen työllisyyden hoito

Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu

Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto

Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö 4. Henkilöstö ja uudistuminen

Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaiku-tukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät

Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu

Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo

Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen

Strategian mukainen osaamisen kehittäminen

Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen

Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen.

2.1.2. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Kunnallisena liikelaitoksena toimivan Janakkalan Veden erillistilinpäätös ja toimintakertomus on esitetty kokonaisuudessaan tämän tasekirjan luvussa 5.1. Kunnan talousarviossaan asettamat toiminnalliset tavoitteet

Tavoite Toteutuma 1.1.–31.12.2015

Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijait-seville yrityksille.

Talousvesi on täyttänyt sille asetetut laatuvaa-timukset. Suunniteltuja vesikatkoksia oli yhdek-sän ja suunnittelemattomia katkoksia oli kolme.

Jäteveden puhdistuksessa saavutettiin ympä-ristöluvan mukaiset puhdistustulokset.

Talousvesituotannossa ja jäteve-den käsittelyssä tulee huolehtia riittävästä kapasiteetista, jotta uusien toimijoiden sijoittuminen kuntaan on mahdollista nopealla-kin aikataululla.

Kuumolan pohjaveden laatuongelmia selvitet-tiin. Toimintavarmuuden parantamiseksi teetet-tiiin suunnitelma Hiidenjoen toisen alitusjohdon rakentamiseksi.

Jäteveden puhdistuksessa on kapasiteettia, kunhan vuotovesien vähentämisestä huolehdi-taan.

48

Kunnan talousarviossaan asettamat taksapoliittiset tavoitteet


Taksat tulee pitää kilpailukykyisi-nä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna.

2015 talousvesi- ja jätevesimaksut yht. (sis alv): JaVe 3,97 €,HS-vesi 3,65 €, Loppi 5,20 €, Riihimäki 3,99 €, Forssa 4,19 €

Kunnan talousarviossaan asettamat taloudelliset tavoitteet


Peruskorjaukseen tulee varata riittävät resurssit, jotta verkoston ikääntyminen voidaan pysäyttää.

2015 on toteutettu investointiohjelman mukaisia verkostosaneerauksia Tervakoskella ja Turen-gissa.

Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin 256 000 €

Taloussuunnittelussa huomioitu. Maksettiin joulukuussa 2015.

Janakkalan Veden tilikauden tu-loksen on oltava suunnitelmakau-della ylijäämäinen.

2015 tulos oli talousarviosta poiketen tappiolli-nen. Palvelujen käyttö vähentyi siinä määrin, että riittävien tulojen saattamiseksi tai velvoit-teiden vähentämiseksi on ryhdyttävä sopeut-tamistoimiin 2017.

Janakkalan valtuuston 10.6.2013 § 69 talouden tasapainottamisoh-jelman mukaisesti on asetettu Janakkalan Vedelle lisätuloutus-vaatimus 200 000 € / vuosi.

Taloussuunnittelussa huomioitu. Maksettiin joulukuussa 2015. Pankkilainaa nostettiin loppuvuonna 450.000 eur.

2.1.3. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen

2.1.3.1. Janakkalan Asunnot Oy

Yleistä

Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu 2.6.1987 ja rekisteröity 31.12.1987. Yhtiön toiminimi on ollut 7.7.1993 saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön toimiala on omistaa ja hankkia asuntoja asunnontarvitsijoille. Toiminta perus-tuu valtion lainoittaman asuntokannan osalta aravalain- ja asetusten määräyksiin sekä valtion asuntohallinnon eri organisaatioiden antamiin ohjeisiin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa toiminnassaan Oy lain määräyksiä.

Yhtiön omistuksessa on 27 taloa, joista 13 on kerrostaloja ja 14 on rivitaloja. Näissä on yht. 526 asuntoa. Lisäksi yhtiö omisti 21 asunto-osakehuoneistoa, joista myytiin

49

yksi osake tilikauden aikana. Osakehuoneistot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä Tu-rengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö: Asunto Oy Turengin Kolmonen on 1.1.2011 alkaen ollut Keskinäinen kiinteistöosa-keyhtiö Turengin Kolmonen. Kiinteistössä on 18 asuntoa ja se sijaitsee osoitteessa Pikkukuja 1, Turenki. Toimitusjohtajana on ollut Arja Jaatinen. Osakkeiden omista-jana Janakkalan Asunnot Oy vuokraa yhtiön huoneistot ja maksaa yhtiölle vastiket-ta.

Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 564 asuntoa. Kiinteistöistä 17 on omalla tontilla ja 9 vuokratontilla. Keskinäinen kiinteistöosakeyh-tiö sijaitsee omalla tontilla. Tonttien vuokrakustannukset vuonna 2015 olivat 43 225 euroa.

Isännöinti

Kiinteistöjen vastuullisena isännöitsijänä on toiminut toimitusjohtaja Arja Jaatinen ja apulaisisännöitsijänä Riitta Mäkinen 7.8.2014 alkaen. Kirjanpitopalvelut ja palkka-hallintopalvelut on ostettu Etelä-Hämeen Tilikeskus Oy:ltä.

Tunnuslukuja

2015 2014 2013 2012 2011

Liikevaihto € 4 099 397 3 798 703 3 773 309 3 511 307 3 403 639

Asuntojen vuokratuottojen toteutuminen % 101,3 % 72,8 % 99,3 % 98,9 % 97,5 %

Myyntisaamiset liikevaihdosta % 1,8 % 1,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 %

Luottotappiot liikevaihdosta % 0,5 % 0,2 % 1,8 % 0,3 % 0,4 %

Rakennusten poistot % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 %

Rakennusten poistot € 583 182 606 537 625 384 626 509 646 534

Lainojen lyhennykset €/tilikausi 821 751 816 290 850 870 851 081 684 629

Poistot/lainanlyhennykset % 71,0 % 74,3 % 73,5 % 73,6 % 94,4 % Tilikauden voitto on 5,17€.

50

Kunnan talousarviossaan asettamat toiminnalliset tavoitteet


Asumispalvelujen tuottami-nen ja kehittäminen siten, että asuntokanta kohdentuu kuntalaisten tarpeisiin ja on tehokkaassa käytössä. Ke-hittäminen tapahtuu hyväs-sä yhteistyössä kunnan kanssa.

Kunnassa asuville ja kuntaan muuttaville asuk-kaille on pystytty järjestämään asunto kohtuul-lisessa ajassa. Täyttöaste on noussut entuu-destaan ja on nyt ollut 97 – 99 %. Turvapai-kanhakijoille on vuokrattu ainoastaan soluasun-toja. Kiintiöpakolaisille on kaikille saatu järjes-tettyä asunto.

Konserniohjaus: Selvitetään Ja-nakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoeh-toja

Selvitys on aloitettu vuoden 2015 aikana ja asiaa on käsitelty konsernijaostossa. Janakka-lan Asunnot Oy:n kehittämisvaihtoehto tullaan päättämään talousarviotavoitteen mukaisesti vuoden 2016 aikana.



Yhtiön tulee huolehtia omaisuu-den arvon säilymisestä. Yhtiön tulee varata riittävät taloudelliset resurssit asuntokannan kunnos-sapitotoimenpiteitä ja peruskor-jauksia varten sekä toteuttaa niitä suunnitelmallisesti.

Huoneistoremontit ja isohkot (kattojen uusinta) remontit on pystytty suorittamaan ilman lisälai-naa. Oleellisimmat (lämpö ja vesi) energian-säästötoimenpiteet on toteutettu vuosien 2012 – 2015 aikana. Vuosikorjauksiin ja perusparan-nuksiin on käytetty noin neljännes liikevaihdos-ta eli hieman alle miljoona.

Yhtiön tulee rahoittaa asuntokan-nan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökun-tien kanssa.

Vuokrataso on pidetty alhaisempana kuin ym-päristökuntien vuokrataso. Lainakulut on kaikki hoidettu ja uutta lainaa ei ole tarvinnut ottaa 3 vuoteen. Täydet poistot on suoritettu kaikkina vuosina.

2.1.3.2. Janakkalan Teollisuusalueet Oy

Janakkalan Teollisuusalueet Oy (JTA) on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiö on rekisteröity 23.8.1984. Yhtiön nimi oli 5.6.1990 saakka Tervakosken Teollisuusalue Oy. Yhtiön toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia.

51

Yhtiö tarjoaa vuokralle omistamiaan tuotanto- ja varastotiloja sekä rakennuttaa toimitiloja vuokrat-tavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi. Yhtiö hoitaa myös Janakkalan kunnan elinkei-notehtäviä ja kunnan omistamien yritystonttien markkinointia. Yhtiön toiminta Tilikauden lopussa JTA:n omistuksessa oli toimitilarakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n. 49.000 m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty yritystilasopimus, jossa asiakasyritys tulee lunastamaan tilat omistukseensa. Yhtiö omistaa kolme teollisuustonttia Tervakoskella. Tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo, osoitteessa Harvialantie 7 B Turenki, jossa JTA:n omistuk-sessa on vuokratoimitiloja 1.662,5 m2. JTA:n omistus KOY Janakkalan Virastotalosta on 86,08 %. Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa on teollisia vuokratoimitiloja 13.046 m2. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on n. 5,4 ha ja teollisuusrakennusten n. 13.046 m2. JTA omistaa 100 %. Kunnan talousarviossaan asettamat toiminnalliset tavoitteet


JTA Oy hankkii aktiivisesti uusia paikkakunnalle sijoittuvia yrityksiä

Talouden taantuma hiljentänyt toimitilojen ky-syntää. Vireillä uuden teollisuushallin rakennut-taminen Tervakoskelle. Uusi kunnan elin-voimapäällikön virka 01.01.16 alkaen tuo lisää resursseja mm. sijoittumispalveluihin.

Tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia tilaratkaisuja Janakkalaan muut-taville ja Janakkalassa jo toimiville yrityksille yritysten tarpeet huomi-oiden

JTA:lla toimitiloja n. 49.000 m2. Vuokrausaste keskim. 98 %. Sopimuksesta valmiudet rakennuttaa uusia toimitiloja.

Elinkeinoalueiden profilointi yh-teistyössä kunnan kanssa

Osallistuminen kunnan elinvoimaohjelman laa-timiseen ja toteuttamiseen.

Asiakkaiden tyytyväisyys kunnan elinkeinopalveluihin

Osallistuminen kunta elinvoiman johtajana workshop tilaisuuksiin. Yhteistyö Janakkalan yrittäjäyhdistyksen kans-sa.

52



Vuokrataso tulee pitää kilpailuky-kyisenä ympäristökuntien kanssa.

Vuokrataso säilynyt kilpailukykyisenä.

Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan.

JTA:n toiminta ollut taloudellisesti kannattavaa.

Yhtiön edellytetään tuottavan kunnalle vuonna 2015 vuotuista tuottoa 100.000 € ja suunnitelma-vuosina 100.000 €/vuosi

Budjetoitu tulos on toteutunut. JTA maksaa tuottovaatimuksen mukaisen osingon.

53

2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Toimielimittäin on esitetty toiminnan kuvaus sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Tu-losalueittain on esitetty toiminnan kuvaus, strategisten tavoitteiden toteutuminen, olennaiset poik-keamat suunniteltujen suoritteiden toteutumisessa sekä olennaiset poikkeamat toiminnassa ja ta-loudessa. Käyttötalousosassa tulosalueen toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön sekä toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. Toimielinten jäsenet ja osallistuminen kokouksiin on nähtävillä liitteessä 6.2. Toimenpiteen tila -sarakkeessa käytetään seuraavia termejä kuvamaan talousarviovuoden toi-menpiteen tilaa 31.12.2015: Aloittamatta, Ei toteudu, Toteutunut osittain, Toteutunut ja Etenee suunnitellusti.

54

KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN

Toimielimet tulosalueittain

55

KESKUSVAALILAUTAKUN-TA

TARKASTUSLAUTAKUNTA

56

TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus

Keskusvaalilautakunnan ja sen tulosalueen vaalit tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön ohjei-den mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisvaalien järjestämisestä ja tarvittavasta päätöksen-teosta kuntatasolla. Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot

Myyntituotot 26 000 26 000 -26 000

Tuet ja avustukset 27 180 27 180

Muut toimintatuotot 180 180

Toimintatuotot yhteensä 26 000 26 000 27 360 1 360

- joista sisäiset tuotot 0

Toimintakulut

Henkilöstökulut -16 162 -16 162 -17 572 -1 410

Palvelujen ostot -10 600 -10 600 -6 309 4 291

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 140 -1 140 -2 943 -1 803

Muut toimintakulut -250 -250

Toimintakulut yhteensä -27 902 -27 902 -27 073 829

- joista sisäiset kulut -3 040 -3 040 -3 840 -800

Toimintakate -1 902 -1 902 287 2 189

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut 0 0 0 -160 -160

57

TULOSALUE VAALIT

Toiminnan kuvaus Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset valtakunnalliset vaalit:

- eduskuntavaalit joka neljäs vuosi - kunnallisvaalit joka neljäs vuosi - tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi ja - Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi.

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous

Vaalit Alkuperäinen

talousarvio Talousarvio-

muutokset

Talousarvio muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 26 000 26 000 -26 000





Toimintakulut




Muut toimintakulut -250 -250

Toimintakulut yhteensä -27 902 -27 902 -27 073 829


Toimintakate -1 902 -1 902 287 2 189

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut 0 0 0 -160 -160

Vuonna 2015 järjestettiin eduskuntavaalit.

58

TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat valmistelee kunnanhallituk-sen sijasta tarkastuslautakunta (KuntaL 71.2 ja 53 §). Tämä on poikkeus kunnanhallituksen valmis-teluvelvollisuudesta. Tarkastuslautakunnan ja sen tulosalueen tarkastustoimen tehtävänä on järjes-tää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous

TARKASTUSLAUTAKUNTA

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot


Toimintatuotot yhteensä 546 546

- joista sisäiset tuotot 546 546

Toimintakulut

Henkilöstökulut -14 705 -14 705 -8 696 6 009

Palvelujen ostot -25 810 -25 810 -28 917 -3 107

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -200 -200 200

Toimintakulut yhteensä -40 715 -40 715 -37 613 3 102

- joista sisäiset kulut -410 -410 -216 194

Toimintakate -40 715 -40 715 -37 068 3 647

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 25 811 0 25 811 26 676 865

59

TULOSALUE TARKASTUSTOIMI

Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta pyrkii kattavaan ja tehokkaaseen hallinnon ja talouden arviointiin ja tarkastuk-seen. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen siten, että tarkastustoiminta keskittyy valtuustotason tavoitteiden arviointiin tukeakseen tavoitteiden asettamista ja kunnan kokonaiskehittämistä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous

Tarkastustoimi

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot




Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -200 -200 200


- joista sisäiset kulut -410 -410 -216 194

Toimintakate -40 715 -40 715 -37 068 3 647

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 25 811 0 25 811 26 676 865

60

KUNNANHALLITUS

61

TOIMIELIN KUNNANHALLITUS

Toiminnan kuvaus

Kunnanhallitus vastaa valtuuston tekemien päätösten toimeenpanosta ja kuntakonsernin yleisestä johtamisesta kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitus vastaa konsernipalvelujen järjestämisestä kunnassa (yleishallinto, hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä työllistäminen). Lisäksi kunnanhallitus vastaa elinkeino- ja pelastuspalvelujen ostamisesta. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen


KUNNANHALLITUS

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 409 850 409 850 387 010 -22 840

Maksutuotot 1 406 1 406

Tuet ja avustukset 466 222 100 000 566 222 541 414 -24 808

Muut toimintatuotot 423 444 423 444 472 339 48 895

Toimintatuotot yhteensä 1 299 516 100 000 1 399 516 1 402 169 2 653

- joista sisäiset tuotot 426 594 426 594 384 807 -41 787

Toimintakulut

Henkilöstökulut -2 753 411 -2 753 411 -2 771 382 -17 971

Palvelujen ostot -4 118 159 -4 118 159 -4 036 153 82 006


Avustukset -533 400 -220 000 -753 400 -722 825 30 575

Muut toimintakulut -316 536 -316 536 -362 226 -45 690

Toimintakulut yhteensä -7 819 726 -220 000 -8 039 726 -8 030 052 9 674

- joista sisäiset kulut -636 945 -636 945 -610 997 25 948

Toimintakate -6 520 210 -120 000 -6 640 210 -6 627 883 12 327

Poistot ja arvonalentumiset -12 787 -12 787 -12 787 0

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 2 114 565 0 2 114 565 2 074 314 -40 251

- Vyörytyskulut -75 986 0 -75 986 -62 929 13 057

62

TULOSALUE YLEISHALLINTO

Toiminnan kuvaus Konsernipalvelut vastaavat yleishallinnon tulosalueella hallinnon järjestämisestä, viestinnästä ja markkinoinnista sekä keskitetyistä kuljetuspalveluista ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä. Joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupunki ja luottamustoimieli-menä yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet

Vaikuttavuus ja palvelukyky

Kriittinen menes-tystekijä

Tavoite val-tuustokau-della

Mittari Toimenpide talousarvio-vuonna

Tavoite ta-lousarvio-vuonna

Toteutuma 1.1.-31.12.

Toi-menpi-teen tila

Helposti saavutet-tavat kun-talaisen palvelut

Joukkoliiken-teen palvelu-tasomääritte-lyn mukaisen joukkoliiken-teen toteutus

Matkustaja-määrä eu-roa/ostettu km

Siirtyminen jouk-koliikenteen lip-pu- ja maksujär-jestelmä Walttiin Hattulan ja Hä-meenlinnan ta-voin

Toimivat jouk-koliikenneyh-teydet talou-dellisten re-surssien mahdollista-missa rajois-sa.

Lausunto Hä-meenlinnan seu-dulliselle joukko-liikenneviran-omaiselle Walttiin siirtymisen puo-lesta on annettu 9.2.2015 § 32. Joukkoliikenneja-oston 17.02.2015 § 14 mukaan Waltti-järjestelmään siirrytään porras-taen vuoden 2016 aikana. Todennä-köisesti Walttiin siirtyminen alkaa vaiheittain kesällä 2016.

Etenee suunni-tellusti


Avoin, selkeä ja ajankohtai-nen viestintä päätöksente-osta sekä kunnan toi-mista ja pal-veluista.

Ktweb ilmeen uudistus ja linki-tysmahdollisuuk-sien parantami-nen

Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen kokoukset uutisoidaan ennen ja jäl-keen kokouk-sen. Janakka-la.fi-etusivu sekä kunnan fb-sivu elää päivittäin.

Uudistus toteutet-tu

Toteu-tunut

63

Kriittinen menes-tystekijä





Toi-menpi-teen tila

Monipuo-linen ja houkutte-leva asu-minen

Janakkala tunnetaan hyvien yh-teyksien var-rella olevana viihtyisänä asuinpaikka-na, jossa tonttien hinnat ovat kohtuulli-set.

Kävijämäärä www.palajanakkalaa.fi-sivustolla.

Jokavuotinen tonttimarkkinoin-tikampanja. Län-tisen alueen nimikilpailu.

Tontteja myy-dään kaikilta asuinalueita: Kyteri, Har-viala, Stoltin-korpi ja Eväsoja.

Valtuston joulu-kuussa päättämä tonttiale korvasi suunnitellut toi-met. Ale-kampanjan kana-vina oikotie.fi, google.AdWords, tienvarsimainonta sekä lehti-ilmoitukset. Oma-kotitontteja myy-tiin kesäkuun loppuun mennes-sä 20 kpl.

Toteu-tunut

Osallis-tumista edistävä, kattava yhdistys-ten ja yhteisöjen verkosto

Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti yhdistystoi-mintaan ja yhteisten asioiden hoi-toon

Elävä Janak-kala –suunnitelman etenevien ehdotusten määrä

Elävä Janakkala –suunnitelman toteuttaminen kansalaistoimin-nan tiimin oh-jaamana.

Kiinnostus yhdistystoi-mintaan kas-vaa.

Toteutettiin ja jaettiin joka kotiin Sinäkö se oot, yhdistystoimin-taan innostava esite. Pidettiin 2. yhdistysseminaa-ri. Aloitettiin luon-toesitteen teko.

Toteu-tunut


Helppokäyt-töinen ja kus-tannusteho-kas verkko-palvelu

Verkkopalvelu-uudistuksen val-mistelu, vaihto-ehtojen kartoitus.

Uuden verk-kopalvelun (janakkala.fi sekä intra) alusta on valittu.

Käynnistettiin verkkopalvelu-uudistus, uuden palvelun konsepti valmistui joulu-kuussa.

Toteu-tunut

Palaut-teen jär-jestelmäl-linen hyö-dyntämi-nen toi-minnan kehittämi-sessä

Kuntaan eri kanavia pitkin tulevaan pa-lautteeseen reagoidaan nopeasti läpi organisaation, tieto kerätään ja hyödynne-tään.

Netin palauteka-navan kautta tulevat palautteet raportoidaan keskitetysti ja käydään läpi toimialoittain.

Palautekäy-täntöä tarken-netaan kon-sernihallinnon ohjeistuksella

Palautteet käsitel-lään puolivuosit-tain, tehty kesä-kuussa, loppu-vuosi käymättä läpi. Palautteet käydään läpi toi-mialojen johto-ryhmissä ja pa-lautteet otetaan huomioon toimin-taa suunniteltaes-sa.

Toteu-tunut

64

Prosessit ja rakenteet

Kriittinen me-nestystekijä

Tavoite val-tuustokaudella

Mit-tari

Toimenpide talousarvio-vuonna

Tavoite talous-arviovuonna


Toimenpi-teen tila

Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropo-livyöhykettä

Kuntaimagon vahvistaminen

Uuteen brändi-lupaukseen pohjaava kun-tamarkkinointi

Uudistetun brändilupauksen luominen

Janakkala -rokkaa projek-tin toteutus, josta kunnan vahvuuksiksi nousivat si-jainti, luonto ja liikunta. Pro-jektin lopputu-loksena uusi visuaalinen tunnus The Ilves, Tarinoi-ta Janakka-lasta-nettisivusto, Turengin leik-kipuistohanke sekä luon-toesitteen teon käynnis-täminen. Il-veksestä kymmeniä eri versioita kun-nan, yritysten ja yhdistysten käyttöön. Uudet tien-varsitaulut Tervakoski mt-liittymä ja Turenki.

Toteutunut

65

Talous ja resurssit

Kriittinen menestyste-kijä





Toimen-piteen tila

Taloudellisesti vastuullinen päätöksente-ko

Ymmärretään päätöksente-on vaikutuk-set talouteen ja resurssei-hin.

Vuosikate, vuosikate €/asukas, lainakanta, lainakanta €/asukas, tulovero-prosentti

Asetetaan ta-voitteeksi vuo-sittainen vuosi-katteen määrä ja lainakannan enimmäismäärä (talousarvio)

Talouden tasa-painotusohjel-man toimenpi-teiden toteut-taminen koko kuntakonser-nissa.

Vuonna 2015 tehtiin kaksi talousar-viomuutosta. Käyttötalous-osan muutos (KV 12.10.2016 § 64) lisäsi talousarviovuo-den kuluja 310 000 €. Inves-tointiosan me-noja vähennet-tiin (KV 12.10.2016 § 64 ja KV 7.12.2016 §81) 411 100 €. Verotuloarviota korotettiin 660 000 € ja valti-onosuusarviota 220 000 €. (KV 12.10.2016 § 64). Muutettu talousarvio paransi kunnan alkuperäistä talousarviota.

Toteutu-nut

Kustannustie-toisuus ja tehokas re-surssien käyt-tö

Toiminta perustuu strategian mukaisiin omistajapo-liittisiin lin-jauksiin.

Tasapainotus-ohjelman mu-kaisesti koko kuntakonsernin palvelutuotan-toa tarkastel-laan kriittisesti ja tarvittaessa muutetaan re-aalitalouden asettamien vaatimusten mukaisesti.

Talouden tasa-painotusohjel-man toimenpi-teiden toteut-taminen koko kuntakonser-nissa.

On noudatettu talouden tasa-painotusohjel-maa talousar-vion mukaises-ti. Perusturvan toimialan osalta ei osattu enna-koida marras-joulukuun me-nokehitystä.

Toteutu-nut osit-tain

66

Käyttötalous

Yleishallinto

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 252 200 252 200 235 970 -16 230

Maksutuotot 1 125 1 125

Tuet ja avustukset 98 900 98 900 155 270 56 370




Toimintakulut




Avustukset -1 000 -1 000


Toimintakulut yhteensä -1 885 897 -1 885 897 -1 873 206 12 691


Toimintakate -1 134 797 -1 134 797 -1 038 372 96 425

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -26 236 0 -26 236 -26 279 -43 Sitova tavoite: Varattu 30 000 euron määräraha talousarviovuodelle perusturvalautakunnan alai-sen toiminnan tarkastelua ja kehittämistä varten Toteutuminen: Kunnanhallitus hyväksyi Perttu-hankkeen 16.6.2015 § 153 kokouksessaan. Hank-keen loppuraportti esiteltiin kunnanhallitukselle 28.9.2015. Sitova tavoite: Tonttien alennuskampanja alkaa välittömästi (KH 15.12.2014 § 251) jatkuen 30.6.2015 saakka. Alennus koskee olemassa olevien rakentamattomien tonttien ostoa ja vuokraus-ta. Alennus koskee uusia vuokrasopimuksia kolmen vuoden määräajaksi.

Toteutuminen: Tontinmyyntituloja arvioitiin talousarviossa saatavan 200 000 € ja muita myyntituot-toja 200 000 €. Tontinmyyntituloja kertyi n. 330 000 €, joka on 130 000 € enemmän kuin talousar-viossa ennakoitiin. Muita myyntituottoja kertyi n. 108 000 €, joka 112 000 € alle arvion. Vuonna 2015 myytiin 21 tonttia, joista 20 ok-tonttia ja yksi kerrostalotontti (van-ha vuokratontti). Alennuskampanjan aikana myytiin 19 ok-tonttia.

67

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa:

Talous Tuotot

- Tuet ja avustukset: Valtion avustusta on saatu joukkoliikenteeseen n. 155 000 euroa, joka on n 56 000 arvioitua enemmän.

- Muut toimintatuotot: Omaisuuden myynnistä on saatu tuloja n. 442 500 euroa joka on 42 500 euroa arvioitua enemmän

Toimintakulut

- Palvelujen ostot: jäi n. 49 000 euroa alle arvioidun ja vastaavasti aineet, tarvikkeet ja tava-rat ylittyivät n. 23 000 euroa ja muut toimintakulut ylittyi noin 28 000 euroa. Kokonaisuutena toimintamenot toteutuivat hieman alle arvioidun.

68

TULOSALUE HALLINTOPALVELUT

Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut tuottaa kunnan keskitetyt toimisto- ja tukipalvelut; palvelutoimisto Lyyli, monistamo, postitus, toimistotarvikevarasto ja asiakirjahallinto. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Henkilöstö ja uudistuminen



Mit-tari




Toimenpi-teen tila

Osaamisen jakaminen yli organisaatiora-jojen

Tietotaito on koko kunnan käytössä.

Laaditaan poik-kihallinnollinen selvitys keskite-tyn kirjaamon eduista ja on-gelmakohdista sekä selvitetään keskitetyn kir-jaamon soveltu-mista Janakka-laan.

Selvitys on tehty. Ratkaistaan asiakirjahallinnon kehityssuunta ja mahdolliset vai-kutukset käytän-töön.

Selvitys valmistuu alkuvuonna 2016. Sivistystoi-men toi-miala on toiminut pilottina keskitetyssä kirjaamossa lokakuun alusta hyvin tuloksin.

Toteutunut osittain

69

Käyttötalous

Hallintopalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 154 050 154 050 145 090 -8 960

Maksutuotot 281 281

Muut toimintatuotot 2 372 2 372

Toimintatuotot yhteensä 154 050 154 050 147 743 -6 307


Toimintakulut




Muut toimintakulut -58 566 -58 566 -57 472 1 095

Toimintakulut yhteensä -439 823 -439 823 -465 873 -26 050


Toimintakate -285 773 -285 773 -318 130 -32 356

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 105 704 0 105 704 115 949 10 245

- Vyörytyskulut -10 673 0 -10 673 -12 153 -1 480 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintakulut

- Henkilöstökulut: ylittyivät n. 12 000 euroa, josta suurin osa selittyy KuEL-eläkemenoperusteisen maksulla, joka oli n. 10 000 euroa arvioitua suurempi.

- Palvelujen ostot ylittyivät n. 5 000 eurolla johtuen kuljetus- ja lähettipalveluiden ennakoitua suuremmista kustannuksista.

- Aineet, tarvikkeet ja tavarat: ylittyivät n. 10 000 eurolla, josta n. 8 000 euroa on koko kun-nan keskitetysti hankittavien toimistotarvikkeiden osuutta. Toimistotarvikevaraston kautta on hankittu enemmän tuotteita kuin on osattu arvioida, mutta koko kunnan tasolla toimisto- ja koulutarvikehankintoihin on käytetty n. 30 000 € vähemmän kuin oli arvioitu (yht. 247 500 €)

70

TULOSALUE TALOUSPALVELUT

Toiminnan kuvaus Talouspalveluiden tehtävänä on kunnan talouden hoidon johtaminen, kehittäminen ja valvonta. Myös verotuskustannukset sekä keskitetty atk kohdistuvat tälle tulosalueelle. Talouspalvelut (kir-janpito, reskontrat ja sähköinen laskunkierrätyspalvelu) ostetaan KuntaPro Oy:ltä.

Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky

Kriittinen menestys-tekijä


Mit-tari




Toimenpi-teen tila

Helppo ja kattava säh-köinen asi-ointi

Kunnassa käy-tössä oleva asiointiympäris-tö on valtakun-nallisen kehi-tyksen mukai-sella tasolla.

Sähköisten asi-oiden hankkeet

Edesautetaan eri toimielinten sähköisen asi-oinnin hankkei-den toteutumis-ta. Pääpaino hankkeilla jotka palvelevat mah-dollisimman laajasti kustan-nuksiin nähden.

Vuoden aikana on varhaiskasvatuk-sessa otettu käyt-töön Tenavanetti (päivähoidon Wilma). Tervey-denhuollossa on otettu käyttöön Hyvis-kioski ja e-Omahoito. Liitty-minen Kansalai-sen Asiointitili-palveluun tapahtui syyskuun alusta alkaen.

Toteutunut

71




Mit-tari




Toimenpi-teen tila

Selkeä, helposti johdettava orga-nisaatiorakenne

ICT-palveluissa selkeä toimin-tamalli ja orga-nisaatio.

Laaditaan selke-ät toiminta- ja vastuumallit ict-asioiden kehit-tämiseen ja yllä-pitoon.

Toiminta- ja vastuumallit on laadittu.

Toiminta- ja vastuumallit ict-asioiden kehittämi-seen ja ylläpitoon on sovittu. TIE-TO (ICT) -työryhmä vastaa ict-asioiden ja hankkeiden suunnitte-lusta ja seu-rannasta kuntatasolla. Lisäksi toi-mialojen joryt käsitte-levät ja re-surssoivat kokouksis-saan ICT-hankkeet sekä tiedot-tavat niistä tietohallintoa ja HeTa-ryhmää.

Toteutunut

72

Käyttötalous

Talouspalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 600 600


Muut toimintatuotot 23 444 23 444 6 760 -16 684



Toimintakulut




Muut toimintakulut -8 476 -8 476 -7 717 759



Toimintakate -1 023 710 -1 023 710 -996 900 26 810


Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 630 439 0 630 439 582 306 -48 133

- Vyörytyskulut -23 810 0 -23 810 -2 571 21 239 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot

- Tuet ja avustukset sisältää valtiolta saadun noin 9 000 euron avustuksen ICT-peruspalveluiden ja tietoturvan yhdenmukaistamisselvityksen tekemisestä Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kunnille. Avustussummaa ei oltu huomioitu talousarviossa, koska varsinainen selvitystyö tehtiin vuoden 2014 puolella.

- Muut toimintatuotot: sisäisiä tuottoja vyörytyseristä Janakkalan Vedeltä (sisältää talouspal-velut, henkilöstöhallinto, ICT, posti- ja lähettipalvelut). Talousarviossa tuotot oli ennakoitu tuloksi talouspalvelujen kohdalle, mutta tilinpäätöksessä suurin osa tuloista on kirjattu hen-kilöstöhallinnon tuloksi (12 600 €).

Toimintakulut

- Henkilöstökulut: toteutui n. 15 000 euroa alle arvioidun, tämä johtuu lomapalkkavarauksen purkamisesta (n. 11 000 €) ja arvioitua (n. 4 000 €) pienemmästä KuEL-eläkemenoperusteisesta maksusta.

- Palvelujen ostot: toteutuivat noin 21 000 euroa alle arvioidun. Tämä johtui ennakoitua al-haisemmista ICT kustannuksista. Mm. palvelurakenneselvityksessä päätetty seutumigraatio ei toteutunut kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana, vaan osa kuluista siirtyy ennakoi-mattomasti vuodelle 2016.

73

TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT

Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut hoitavat kunnalle työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Palkkalaskentapalvelut ostetaan KuntaPro Oy:ltä. Tulosalueen kokonaisvastuu henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen:

Henkilöstö ja uudistuminen


Tavoite val-tuustokaudel-la

Mit-tari

Toimenpide ta-lousarviovuonna



Toimen-piteen tila

Ennakoiva ja muutostilan-teet hyödyntä-vä henkilöstö-suunnittelu

Kuukausittais-ten henkilöstö-raporttien hyö-dyntäminen resursoinnin ja työhyvinvoin-nin näkökul-masta vakiin-tuneena käy-täntönä läpi organisaation

Arvio mahdollisis-ta eläköitymisistä 3-5 vuotta eteen-päin ja tehtävän kuvausten ke-rääminen läpi organisaation. 100% tehtävän kuvauksista kerät-ty, keskustelut mahdollisesti eläköityvien esi-miesten kanssa resursoinnin nä-kökulmasta

Tehokas resur-sointi ja henki-löstötunnusluku-jen seuranta sis. eläköitymisen-nusteet, poissa-olot, lisä-/ylityöt, tapaturmat.

Osaamiskartoitus-ta käyty esimiesil-tapäivässä läpi. Kevan eläkeasian-tuntija vieraillut esimiesiltapäiväs-sä elokuussa. TS:n tehtävänvaa-tivuuden arviointi-prosessi aloitettu suunnitelmien mukaisesti. Hoiva-alan TVA prosessi käynnistetty ter-veyskeskuksesta.

Toteutu-nut

Innovatiivisuu-teen ja kehit-tymiseen mo-tivoiva johta-minen

100% esimie-histä saanut perehdytystä esimiestyön perusasioihin. Esimiestyö tehokkaasti koordinoitua ja tuettua henki-löstöhallinnon taholta.

Esimiesiltapäivien uudelleenkäynnis-täminen, esimies-tiedotteet väh. 4 kertaa vuosi, esi-mieskoulutukset taitotason mukai-sesti, kehityskes-kustelupohjan ja –ohjeistuksen päi-vittäminen, yhtei-sen perehdytys-lomakkeen laati-minen ja käyt-töönotto

Osaavat esimie-het ja tehok-kaasti viestivä työyhteisö

Esimiesiltapäivät pidetty suunnitel-lusti. Esimiehiä tiedotettu sähkö-postitse koulutus-mahdollisuuksista. Esimieskirjeitä lähetetty säännöl-lisesti. Kehityskes-kustelupohja uu-distettu kuten myös ohjeistus. Yhteinen perehdy-tyslomake tehty ja jaettu esimiehille. Intran ohjeita päi-vitetty.

Toteutu-nut

74



Mit-tari




Toimen-piteen tila

Turvallinen ja arvostava työilmapiiri

100% paikalli-sista sopimuk-sista tarkistettu tai päivitetty, jatkuva tiedot-taminen ja keskustelu pääluotta-musmiesten kanssa henki-löstön työsuh-teisiin vaikut-tavista asiois-ta.

Vanhojen paikal-listen sopimusten löytäminen & päivityskeskuste-lut, YHRYn ko-kousten sopimi-nen etukäteen koko vuodelle, kuukausittaisten pääluottamus-miesten kokous-ten uudelleen-käynnistäminen

Työntekijöiden ja työnantajan edustajien säännöllinen ja toimiva yhteis-toiminta ja kes-kinäinen viestin-tä

Pääluottamus-miespalaverit pi-detty syksystä lähtien suunnitel-lusti joka toinen kuukausi. Paikalli-sia sopimuksia on löydetty hyvin rajallisesti, mutta ajankohtaisista asioista on sovittu neuvottelumenet-telyn mukaisesti. YHRY on kokoon-tunut sovitusti.

Toteutu-nut

Käyttötalous

Henkilöstöpalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Tuet ja avustukset 207 322 207 322 113 735 -93 587



- joista sisäiset tuotot 12 637 12 637

Toimintakulut




Avustukset -21 000 -21 000 -3 825 17 175



- joista sisäiset kulut -394 885 -394 885 -400 353 -5 468

Toimintakate -1 381 065 -1 381 065 -1 375 849 5 216

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 1 378 422 0 1 378 422 1 376 060 -2 362 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot

- Tuet ja avustukset: KELAn korvauksesta työterveyshuollon hoitamisesta on oikaistu ennak-kokirjattu vuoden 2013 tuotto, joka toteutui vain 50 %:sesti. Kunnan hakemuslomake on to-

75

dennäköisesti kadonnut kuljetuksen aikana eikä se ole saapunut KELAan määräajan puit-teissa. Vakuutus ei korvannut aiheutunutta vahinkoa.

- Muut toimintatuotot: sisäisiä tuottoja vyörytyseristä Janakkalan Vedeltä (sisältää talouspal-velut, henkilöstöhallinto, ICT, posti- ja lähettipalvelut). Talousarviossa tuotot oli ennakoitu tuloksi talouspalvelujen kohdalle, mutta tilinpäätöksessä suurin osa tuloista on kirjattu hen-kilöstöhallinnon tuloksi (12 600 €). Koulutuskorvauksia on saatu 8 000 €, joita ei talousarvi-ossa ennakoitu saatavan.

Toimintakulut

- Henkilöstökulut: KuEL-eläkemenoperusteiset maksut budjetoitiin (TA 2015 474 300 €) Ke-van ennakkotiedon mukaan, mutta toteutuma oli n. 170 000 € ennakoitua pienempi.

- Palvelujen ostot: KuntaPro.lta ostettavien palvelujen kustannukset ovat ylittyneet n. 34 700 euroa arvioidusta.

- Avustukset: talousarviossa avustukset tiliryhmään budjetoidaan avustuksia (mm. Virkun toimintaan 18 000 €). Avustusten käyttö kirjataan kuitenkin käytön mukaan sille tiliryhmälle mihin kulu kuuluu.

76

TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN

Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut koordinoivat keskitetysti kunnan työllistämistä. Tulosalueella hoidetaan sekä valtion tukema että kunnan oma työllistäminen. Tulosalueen kokonaisvastuu henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Talous ja resurssit


Tavoite valtuus-tokaudella

Mit-tari


Tavoite talousar-viovuonna


Toimen-piteen tila


Kunnan muodos-tavat yhtenäisen vaikuttavuudeltaan tehokkaan koko-naisuuden. Henki-löstöhallinnon työllistämistoimet nivoutuvat kunnan muihin työllistämis-toimenpiteisiin.

Työllistettävien henkilöiden tarkoituksen-mukainen sijoit-taminen mah-dollisimman tuloksekkaasti. Työllistämisse-telit käytetty 100 %:sesti.

Työllistämiskoordi-naattorilla on käsitys kunnan työllistämi-sen kokonaisuudes-ta ja ehdotus toi-menpiteiksi seuraa-ville kahdelle vuo-delle.

Asiakkaan poluttaminen kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön mahdol-listettu ja toteu-tettu. Koordi-naattori muka-na prosessien kehittämistyös-sä yhdessä perusturvan kanssa tehok-kuuden varmis-tamiseksi. Koordinaattori esitellyt työlli-syyspalvelujen mallin työlli-syysohjelmas-sa, joka hyväk-sytty KH:ssa 16.11.15. Työl-listettyjä vuon-na 2015 oli 111 henkilöä: vuonna 2014 aloittaneita 19, vuonna 2015 aloittaneista 1000 päiväisiä 17, 300 päiväi-siä 56 ja nuoria (joilla ei 300 päivää) 7 hlöä.

Toteutu-nut

77

Käyttötalous

Työllistäminen

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 3 600 3 600 5 350 1 750

Tuet ja avustukset 160 000 100 000 260 000 263 017 3 017

Toimintatuotot yhteensä 163 600 100 000 263 600 268 367 4 767


Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -317 -317

Avustukset -512 400 -220 000 -732 400 -717 999 14 401


Toimintakulut yhteensä -1 594 804 -220 000 -1 814 804 -1 981 239 -166 435

- joista sisäiset kulut 0

Toimintakate -1 431 204 -120 000 -1 551 204 -1 712 871 -161 667

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -7 121 0 -7 121 -14 313 -7 192 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Valtion tukema työllistäminen MTA 2016 Toimintatuotot 260 000 €, toteutuminen n. 253 350 € -> alitus -6 653 € MTA 2016 Toimintakulut 1 585 822 €, toteutuminen n. 1 726 160 € -> ylitys 140 340 € Toimintakulut

- Henkilöstökulut: työllistämisen kulut ovat ylittyneet arvioidusta 129 100 €. Ylitys johtuu mm. esimiesten puutteellisesta ohjeistuksesta ja työllisyyspalkkojen virheellisestä kirjaamisesta. Lisäksi Kuel-maksut ovat olleet 20 000 euroa suuremmat kuin on talousarviossa ennakoitu. Kokonaismäärärahalla työllistettiin 111 henkilöä vuoden 2015 aikana.

- Palvelujen ostot: Työn paikka-hankkeen kustannukset n. 30 000 €, johon ei osattu varautua talousarviota tehtäessä.

- Avustukset: Työmarkkinatuen kuntaosuuteen tehtiin talousarviomuutos, jonka jälkeen mää-rärahavaraus oli 710 000 €. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutuma oli 688 090 €, joten määräraha-alitus on 22 000 €.

78

Kunnan oma työllistäminen MTA 2016 Toimintatuotot 3 600 €, toteutuminen n. 15 020 € -> ylitys n.11 420 € MTA 2016 Toimintakulut 229 990 €, toteutuminen n. 255 078 € -> ylitys n. 26 100 € Toimintatuotot

- Tuet ja avustukset: Oppisopimuskoulutus korvauksia on saatu n. 11 400 €, kun talousarvi-ossa niitä ennakoitiin saatavan n. 3 000 €.

Toimintakulut

- Henkilöstökulut ovat ylittyneet 35 300 € arvioidusta (TA 2015 229 000 €). - Avustukset: Työllisyys- seteleihin varattua (Käyttösuunnitelmamuutos) määrärahaa 42 400

€ jäi käyttämättä 12 500 €. Seteleitä käytettiin 12 kpl. - Muut toimintakulut: Opintoseteleitä käytettiin 126 euron edestä (TA 2015 1 000 €).

79

TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT

Toiminnan kuvaus

Elinkeinopalvelut sisältävät ostopalvelut Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä sekä määrärahat EU- ja aluehankerahoituksiin. Tulosalueen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen




Mit-tari




Toimenpi-teen tila

Helposti saa-vutettavat kuntalaisen palvelut

Kuntalaiset löytävät helpos-ti yritysten, yhdistysten ja kunnan palvelut

Vaihtoehtojen kartoitus ja uu-distuksen val-mistelu

Sähköisen pal-veluhakemiston kehittäminen osana verkko-palvelu-uudistusta

Toteutetaan osa-na vuonna 2016 valmistuvaa verkkopalvelu-uudistusta.

Etenee suunnitel-lusti.

Palautteen järjestelmäl-linen hyödyn-täminen toi-minnan kehit-tämisessä

Yrittäjien tyyty-väisyys kunnan elinkeinotoimi-taan

Vuonna 2014 tehdyn elinvoi-makyselyn tu-loksiin reagointi.

Säännöllinen elinvoimakysely ja sen raportointi sekä seuranta

Kysely 2014 käy-tiin läpi elinvoi-mafoorumissa.

Toteutunut







Toimen-piteen tila

Palvelutuotan-non yhteistyö kuntien, yritys-ten ja yhdistys-ten kanssa

Kunnan elin-keinotoimin-nan vahvista-minen ja asi-akkaiden va-linnan vapau-den lisäänty-minen

Selvitetään toimialakohtai-set mahdolli-suudet palvelu-setelin käyt-töönottoon

Palvelusetelin käytön laajen-tamisen val-mistelu

Selvitystyötä on tehty perustur-van sekä sivis-tystoimen toi-mialoilla. Esityk-set käyttöön-otettavista sete-lityypeistä tuo-daan lautakun-tiin alkuvuodes-ta 2016. Sopi-mus sähköises-tä järjestelmästä palveluseteli-toimintaa varten hyväksyttiin kunnanhallituk-sessa 25.1.2016 §9.

Toteutu-nut

80






Toimen-piteen tila

Kunnan sijain-nin hyödyntä-minen osana metropoli-vyöhykettä

Elinkeinoalu-eiden profi-lointi

Yritys-tonttien myynti, kpl

Vuonna 2014 aloitetun mil-jöösuunnitel-man loppuun-saattaminen.

Rastikankaan tunnettuuden kasvattaminen

Miljöösuunni-telma on viety käytäntöön; Uusi karttaopas-te asennettu, kunnan tieosuu-det siistitty.

Toteutu-nut

Käyttötalous

Elinkeinopalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot




Toimintakulut

Henkilöstökulut -70 -70 -708 -638


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -235 -235



- joista sisäiset kulut -110 -110 110

Toimintakate -114 540 -114 540 -93 300 21 240

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -739 0 -739 -574 165 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintakulut

- Toimintakulut yhteensä: Talousarviossa oli varauduttu erinäisiin aluekehityshankkeisiin n. 62 000 eurolla, josta jäi toteutumatta n. 16 000 €. Lisäksi vuonna 2014 alkaneeseen Elin-voima-hankkeeseen oli varattu 6 000 €. Tämä summa maksettiin yleishallinnon tulosalueel-ta.

81

TULOSALUE PELASTUSLAITOS

Toiminnan kuvaus Pelastuslain 4 luvun 29 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen

tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Pelastustoimen palvelut ostetaan

Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Päättävänä toimielimenä toimii Hämeenlinnan kaupungin hal-linnossa pelastuslautakunta. Tulosalueen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen


Pelastuslaitos

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintakulut



Muut toimintakulut -120 -120 120


- joista sisäiset kulut -9 000 -9 000 -8 826 174

Toimintakate -1 149 120 -1 149 120 -1 092 461 56 659

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -7 407 0 -7 407 -7 038 369 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintakulut

- Palvelujen ostot: Kanta-Hämeen Aluepelastuslaitoksen maksuosuus jäi n. 52 000 € alle ar-vioidun.

82

MAASEUTULAUTAKUNTA

83

TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus Maaseutulautakunnan sekä tulosalueiden maaseutu- ja kyläpalvelut sekä maaseutupalveluyksikkö keskeisin tehtävä on suorittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät Hattulan, Hausjär-ven, Janakkalan, Hämeenlinnan, Lopen ja Riihimäen alueelle Tehtävät käsittävät mm. maatilojen EU- ja kansallisten tukien käsittelyn eri työvaiheineen, hukka-kauran torjunnan valvontoja ja neuvontaa sekä maatalouden varautumisen poikkeusoloihin. Muita maaseutulautakunnan toimintasektoreita ovat Janakkalan osalta yksityisteiden kunnossapi-toja perusparannusavustusten käsittely sekä osin myös tiekuntien neuvonta. Lisäksi kylätoimin-taan ja maaseudun kehittämiseen liittyvät asiat kuuluvat maaseutulautakunnan tehtäviin. Maaseu-dun kehittämistehtäviin on nyt maaseutupalveluyksikön myötä mahdollista suunnata entistä enemmän voimavaroja, mikäli talousarviossa on tähän määrärahoja. Vuodesta 2015 alkaen maaseutulautakunta on vastannut myös Janakkalan kunnan viljelysmaiden vuokrauksesta ja vuokramaiden koordinoinnista. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu maaseutupäällikkö Ari Uotila


MAASEUTULAUTAKUNTA Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 472 199 472 199 466 323 -5 876



- joista sisäiset tuotot 93 441 93 441 98 314 4 873

Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 898 -14 898 -5 441 9 457

Avustukset -90 807 -90 807 -89 850 957




Toimintakate -202 593 -202 593 -115 524 87 069

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -17 489 0 -17 489 -18 354 -865

84

TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT

Toiminnan kuvaus Tulosalueen kokonaisvastuu: maaseutupäällikkö Ari Uotila




Tavoite val-tuustokau-della Mittari




Toimen-piteen tila

Monipuoli-nen ja hou-kutteleva asuminen

Edistetään haja-asutusaluei-den pysyvän asutuksen käyttämien yksityisteiden liikennöitä-vyyttä.

Kunnossapi-toavustusten maksatusai-ka.

Kunnossapito-avustusten maksatus alkaa viimeistään 1.5.2015.

Avustetaan yksi-tyisteiden kunnos-sapitoa ja peruspa-rannusta.

Kunnossapito-avustukset on maksettu huhti-kuun aikana.

Toteutu-nut.

Osallistumis-ta edistävä, kattava yh-distysten ja yhteisöjen verkosto

Janakkalan kyläyhdistys-ten yhteistoi-minnan edis-täminen.

Edistämiseen käytetty työai-ka.

Käytetty työaika vähintään 1-2 kk:n työpanos.

Maataloustoimisto käyttää merkittä-västi työaikaa ky-läyhdistysten yh-teistoimintaan ja kylätoiminnan edistämiseen.

Yhteistoiminta on aloitettu ta-paamisella ja osallistuttu ta-pahtumiin.

Toteutu-nut osit-tain.

Suoritetilaustaulukko MAASEUTU- JA KYLÄASIAINHALLINTO 2015

Suoritetaulukko VTP ja TP

Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Yksityisteiden avustus

Tuettavaa yksityistietä, km 270 275 275 272 99 -3

Avustus €/kilometri 486 314 318 317 100 -1

85

Käyttötalous

Maaseutu- ja kyläpalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 8 795 8 795 13 401 4 606




Toimintakulut




Avustukset -90 807 -90 807 -89 302 1 505




Toimintakate -218 175 -218 175 -140 256 77 919

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -2 754 0 -2 754 -2 753 1 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Toiminta:

- Kylätoiminnan osalta pyrittiin tehostamaan kylien tunnettavuutta osallistumalla Kesämarkki-noille sahtikilpailun merkeissä.

- Vuodesta 2015 alkaen maaseutulautakunta on vastannut myös Janakkalan kunnan vilje-lysmaiden vuokrauksesta ja vuokramaiden koordinoinnista.

Talous: Toimintatuotot:

- Muut toimintatuotot: Kunnan viljelysmaiden vuokrauksen siirryttyä maaseutu- ja kyläpalve-

luiden koordinoimaksi vasta talousarvion 2015 teon jälkeen, viljelysmaiden vuokrat näkyvät käyttötalouden taulukoissa toimintatuoton ylityksenä.

86

TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ

Toiminnan kuvaus Maaseutupalveluyksikkö Häme vastaa lakisääteisten maaseutuhallinnon palvelujen tuotannosta koko Riihimäen sekä Hämeenlinnan seuduilla siten, että syntyneet kustannukset jaetaan alueen kunnille palvelun tarpeen laajuutta kuvaavilla mittareilla. Yksikkö voi tämän lisäksi myydä alueen kunnille lisäpalveluja, maaseutuhallinnon ei-lakisääteisiin tehtäviin, kuten mm. Janakkala ostaa palvelua hallinnollisiin tehtäviin, yksityistieasioihin ja maaseudun kehittämisen tehtäviin.

Maaseutupalveluyksikön toiminta on hajautettu toiminta-alueen kuntiin, mutta päätoimipaikka on Janakkalassa, josta myös yksikön toimintaa ohjataan.

Tulosalueen kokonaisvastuu: maaseutupäällikkö Ari Uotila




Tavoite valtuusto-kaudella Mittari




Toimen-piteen tila

Helppo ja kat-tava sähköinen asiointi

Noin 75 % hakemuk-sista tulisi sähköises-ti.

Sähköisesti tulleiden ha-kemusten määrä.

Noin 65 % ha-kemuksista tulee sähköi-sesti.

Sähköisen hake-misen markkinoin-ti.

Vaikeuksien kautta sähköisen haun prosentti nousi ollen 85 %

Toteutu-nut

Suoritetilaustaulukko MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ 2015



Maaseutuyksikkö

Tuenhakijat, kpl 1 472 1 423 1 375 1 335 97 -40

Peltolohkoja, kpl 20 927 20 917 20 900 21 482 103 582

Peltoa, hehtaaria 67 573 67 800 67 500 68 048 101 548

Maksetut tuet, € 42 753 347 44 736 470 40 000 000 0 -40 000 000

Tukipäätökset, kpl 8 271 9 366 7 000 0 -7 000

Hallintokulut €/tuenhakija 297 311 335 0 -335

Hallintokulut €/peltohehtaari 6 7 7 0 -7

Hallintokulut %:a maksetuista tuista 1,02 1,00 1,20 0 -1,20

Hallintokulut €/tukipäätös 53 47 66 0 -66

Maaseutuhallinnon mittareiden tiedot on kerätty Maaseutuviraston tukisovelluksista, joissa on viimeisen vuo-den aikana ollut erittäin suuria ongelmia päivittää ohjelmia. Tästä johtuen mm. tukihakemusten määrään ja tukien euromääriin liittyvät raportit ovat päivittämättä, jolloin niistä ei saa vuodelle 2015 ajantasaista tietoa.

87

Käyttötalous

Maaseutupalveluyksikkö

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 463 404 463 404 452 921 -10 483



Toimintakulut




Avustukset -548 -548




Toimintakate 15 582 15 582 24 732 9 150

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -14 735 0 -14 735 -15 601 -866 Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Toiminta:

- Maaseutupalveluyksikkö Häme on vakiinnuttanut toimintansa maataloushallinnon tehtävien suorittajana yhteistyökuntiensa alueella.

- Yksikkö voi myydä lakisääteisten tehtäviensä lisäksi alueen kunnille lisäpalvelua maaseu-

tuhallinnon ei-lakisääteisiin tehtäviin, kuten mm. Janakkala ostaa palvelua maaseutulauta-kunnan kokousvalmisteluun sekä yksityistieasioiden ja kylätoiminnan tehtäviin.

Talous: Toimintatuotot

- Myyntituotot: Maaseututoimen myyntipalveluita on tuotettu hiukan alle budjetoidun kustan-nusrakenteen, jolloin sopimuskuntien maksama yhteistoimintakorvaus on myös alittanut budjetoidun tulon määrän.

Toimintakulut

- Palvelujen ostot: Maaseutupalveluyksikön palvelusta osa tuotetaan ostamalla toiminta-alueen kunnista toimistoapua yksikön toimipisteille ja tämän toimistoavun määrä on saatu pidettyä toimintavuonna hieman alle budjetoidun, sekä muutoinkin toimintakulut ovat pysy-neet hyvin hallinnassa.

88

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

89

TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus Ympäristölautakunta ja tulosalue ympäristöpalvelut vastaa kunnan velvoitteeksi lainsäädännöllä osoitetuista rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristönsuojeluviranomaisen sekä maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä. Lautakunta pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä sekä turvaamaan turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun- ja luonnonympäristön asukkailleen. Tavoitteena on laadukas, joustava ja kustannustehokas asiakaspalvelu.

Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on ympäristöpäällikkö Heikki Tammisella.


YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Maksutuotot 214 689 214 689 242 433 27 744

Tuet ja avustukset -185 -185


- joista sisäiset tuotot 8 065 8 065 -5 118 -13 183

Valmistus omaan käyttöön 8 171 8 171

Toimintakulut




Avustukset -500 -500 -1 600 -1 100

Muut toimintakulut -12 265 -12 265 -12 767 -502



Toimintakate -471 921 -471 921 -408 076 63 844

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -13 041 0 -13 041 -12 457 584

90

TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen

Strategiset tavoitteet



Tavoite valtuusto-kaudella

Mittari



Toteutuma 1.1.-31.12.2015

Toimen-piteen tila

Helposti saavu-tettavat kunta-laisen palvelut

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuoje-lun henkilöstö on tavoitettavissa hel-posti ja varmasti virka-aikana, joko puhelimitse, sähköi-sesti toimistolla tai asiakkaan luona.

Asiakas-tyytyväi-syys

Rakennusval-vonnan ja ympä-ristönsuojelun henkilöstö on tavoitettavissa helposti ja var-masti virka- aika-na, joko puheli-mitse, sähköises-ti, toimistolla tai asiakkaan luona.

Varmistetaan helppo tavoitetta-vuus toimisto-ajoilla sekä puhe-linja sähköpos-tipalvelulla.

Ei erityistä pa-lautetta.

Toteutu-nut

Helppo ja katta-va sähköinen asiointi

Uusi tietojärjestelmä ja sähköinen asiointi käytössä, yhteis-työssä Hämeenlin-nan kaupungin ra-kennusvalvonnan kanssa.

Sähköisen asioinnin määrä.

Yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kans-sa osana palvelu-rakenneselvitystä selvitetään ra-kennusvalvonnan tietojärjestelmän uusimista, ja siihen liittyen sähköisen asi-oinnin mahdolli-suuksia.

Tietojärjestel-mäselvitys Hä-meenlinnan kanssa. Oman järjestelmän päi-vittäminen pide-tään jäissä.

Sähköiset yhtey-denotot lisäänty-neet ja lisäänty-vät. Sähköinen lupamenettely ei vielä käytössä. Yhteistyö Hä-meenlinnan kans-sa alkaa helmi-kuussa 2016.


91




Mittari



Toteutuma 1.1.-31.12.2015

Toimen-piteen tila

Palvelutuotan-non yhteistyö kuntien, yritys-ten ja yhdistys-ten kanssa

Seudullinen organi-saatio mahdollinen riippuen lainsää-dännön kehitykses-tä.

Yhteis-työyksiköi-den määrä ja yhteis-työn laatu.

Seurataan raken-nusvalvonnan yksikkökokoa koskevan lain-säädännön kehi-tystä, ja arvioi-daan suurempien toimintayksiköi-den etuja ja hait-toja. Erityisesti ympäristönsuoje-lun, luonnonsuo-jelun ja vesien-suojelun alla toi-mivien yhdistys-ten kanssa on molempia osa-puolia hyödyttä-vää yhteistyötä.

Palvelurakenne-selvitystä jatke-taan erityisesti tietojärjestelmä-kehityksessä.

Yhteistyö Riihi-mäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa käynnis-sä. Yhteistyö Hämeenlinnan rakennusvalvon-nan kanssa suunnitteilla. Yh-teistyö Vanajave-sikeskuksen ja ympäristöyhdis-tysten kanssa käynnissä. Taras-tin selvitys itse-hallintoalu- eista valmistunut.

Toteutu-nut

Ennaltaehkäise-vä toiminta

Lupa- ja valvonta-menettelyllä pysty-tään ennakolta ohjaamaan hyvään rakentamiseen ja ympäristön pilaan-tumisen ehkäisemi-seen.

Lupa- ja valvonta-toiminnan suoritteet.

Lupa- ja valvon-tamenettelyllä pystytään enna-kolta ohjaamaan hyvään rakenta-miseen ja ympä-ristön pilaantumi-sen ehkäisemi-seen.

Lupamenettelyn sujuva hoitaminen ja valvonnan suunnitelmalli-suuden lisäämi-nen.

Lupa- ja valvon-tamenettelyt nor-maalisti käynnis-sä. Ympäristön-suojelun valvon-tasuunnitelma valmis-

teltu. Hyväksytty 2016 alussa.

Toteutu-nut

Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta

Ympäristön eri osa-alueilla tapahtuu myönteistä kehitys-tä.

Ympäristön tilan seu-rannan mittarit.

Ympäristön eri osa-alueilla ta-pahtuu myönteis-tä kehitystä.

Ympäristönsuoje-lun toiminta kaik-kineen tähtää ympäristön tilan parantamiseen ja pilaantumisen ehkäisyyn. Lupa- ja valvontamenet-tely, vesiensuoje-lun, pohjaveden-suojelun, luon-nonsuojelun edis-täminen, jätehuol-lon kehittäminen, energiansäästö ja bioenergia, kasvi-huonekaasujen vähentäminen, kestävä kehityk-sen edistäminen.

Valvontasuunni-

telma hyväksytty. Vesiensuojelussa, pohjavesiensuo-

jelussa edistytty. Joitakin uusia luonnonsuojelu-

alueita. Suurisuon luontopolku val-mis. Turengin kaukolämpö uu-siutuvilla polttoai-neilla. Maalämpö lisään-

tynyt.


92

Talous ja resurssit



Mittari



Toteutuma 1.1.-31.12.2015

Toimen-piteen tila

Kilpailukykyinen oma palvelutuo-tanto

Oma palvelutuotan-to korvataan seu-dullisella yksiköllä, mikäli lainsäädäntö tulee niin edellyt-tämään.

Oman pal-velutuotan-non määrä, kustannuk-set, suorit-teet.

Tehtävät hoide-taan oman palve-lutuotantoa käyt-täen. Seurataan isompia toimin-tayksiköitä koske-van lainsäädän-nön kehitystä.

Tehtävät hoide-taan omaa palve-lutuotantoa käyt-täen.

Oma tuotanto kunnossa. Osto-palveluna ympä-ristöterveyden-huolto ja eläinlää-kintä.

Toteutu-nut

Kustannustietoi-suus ja tehokas resurssien käyt-tö

Nettokustannukset eivät kasva.

Kustannus-kehitys, henkilös-tömäärä, suoritteet.

Nettokustannuk-set eivät kasva.

Noudatetaan talousarviota, priorisoimalla tehtäviä varmiste-taan toiminnan laatu.

Talous, henkilö-määrä ja suorit-teet tasapainos-sa.

Toteutu-nut




Mittari



Toteutuma 1.1.-31.12.2015

Toimen-piteen tila

Turvallinen ja arvostava työil-mapiiri

Motivoitunut, terve henkilöstö, joka viihtyy työssään.

Henkilöstön hyvinvointi. Tarvittaessa kysely. Kehi-tyskeskuste-lut.

Motivoitunut, terve henkilöstö, joka viihtyy työssään ja työ-yksikössään.

Töiden järjestely, kouluttautuminen, hyvinvointiin täh-täävä työyhteisö-toiminta.

Ei ongelmia. Toteutu-nut

Janakkalan kunta

YMPÄRISTÖPALVELUT 2015



Rakennusvalvonta

Rakennusluvat yhteensä 201 162 215 139 65 -76

- Näistä asuinrakennuksia 35 22 30 25 83 -5

Korjausavustukset, kpl 26 7 25 3 12 -22

Terveysvalvonta

Tarkastuskäynnit ja näytteenotot 533 546

Tehdyt päätökset 16 22

Eläinlääkintäpalvelut

Eläinlääkärin sairaskäynnit 458 670

Eläinsuojien tarkastukset 27 28

Ympäristönsuojelu

Ympäristöluvat 5 4 4 13 325 9

Maa-ainesluvat 3 4 4 2 50 -2

Muut 8 15 20 26 130 6

Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Ympäristölupien määrää on kasvattanut eräiden ympäristölupien päättämisestä tehdyt päätökset. Rakennusvalvonnan päätöksissä kaikki lupapäätökset vuonna 2015 on ollut yhteensä 249 kpl (ra-kennusluvat, toimenpideluvat, ilmoitukset ym.). Ta 2015 kokonaismäärään on arvioitu myös toi-menpidelupia.

93

Käyttötalous

Ympäristöpalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Maksutuotot 214 689 214 689 242 433 27 744

Tuet ja avustukset -185 -185


- joista sisäiset tuotot 8 065 8 065 -5 118 -13 183


Toimintakulut




Avustukset -500 -500 -1 600 -1 100




Toimintakate -471 921 -471 921 -408 076 63 844

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -13 041 0 -13 041 -12 457 584

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Tuotot

- Maksutuotot: Rakennusvalvonnan tulot jäivät ennakoitua pienemmiksi. Sen sijaan ympäris-tölupa- ja maa-aineslupatuloja kertyi ennakoitua enemmän, samoin kuin maa-aineslupien valvontatuloja

Kulut

- Palvelujen ostoissa menot olivat ennakoitua pienemmät. Näin ollen tulos kokonaisuudes-saan oli positiivinen, samalla kun toiminnalliset tavoitteet kuitenkin valtaosin saavutettiin.

94

TEKNINEN LAUTAKUNTA

95

TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus

Tekniset palvelut vastaavat yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja ohjauksesta, kunnan omaisuu-den ylläpidosta ja hoidosta, katujen, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta, ateria- ja puhtaus-palveluista sekä teknisen lautakunnan alaisen investointiohjelman (talonrakennusinvestoinnit, inf-rainvestoinnit) toteuttamisesta. Tekniseen lautakuntaan kuuluivat seuraavat tulosalueet: teknisen toimen hallinto, kaavoitus ja maankäyttö, alueiden kunnossapito, tilapalvelu ja ateria- ja puhtauspalvelut. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu: tekninen johtaja Jukka Vahila.


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 5 895 225 5 895 225 5 968 444 73 219

Maksutuotot 21 270 21 270 40 958 19 688

Muut toimintatuotot 7 070 253 7 070 253 6 801 258 -268 995

Toimintatuotot yhteensä 12 986 748 12 986 748 12 810 660 -176 088

- joista sisäiset tuotot 11 684 644 11 684 644 11 716 188 31 544

Valmistus omaan käyttöön 95 000 95 000 125 715 30 715

Toimintakulut

Henkilöstökulut -5 550 834 -5 550 834 -5 177 518 373 316

Palvelujen ostot -2 201 441 -2 201 441 -2 235 337 -33 896

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 414 260 -3 414 260 -3 211 275 202 986

Avustukset -2 800 -2 800 -2 000 800




Toimintakate 1 370 644 1 370 644 1 461 244 90 600

Poistot ja arvonalentumiset -3 685 981 -3 685 981 -3 850 264 -164 283

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -280 193 0 -280 193 -278 204 1 989

96

TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallintoon kuuluu teknisen sektorin ylin päätäntävalta (tekninen lautakunta), toi-mialan talous- ja hallintopalvelut, toiminnan kehittäminen, tulosalueiden ohjaus sekä kunnalle kuu-luvien väestönsuojelutehtävien hoitaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu: talouspäällikkö Tiina Vesala.




Tavoite valtuustokau-della Mittari

Tavoite talousarvio-vuonna



Toimen-piteen tila

Palautteen järjestelmäl-linen hyö-dyntäminen toiminnan kehittämi-sessä

Toimialalla on oikeanlainen ja hyvä palvelura-kenne ja -ohjaus. Saatu palaute ohjaa toimintaa asia-kaslähtöisesti.

Saatujen palautteiden ja oikai-suvaatimus-ten määrä.

Päätöksistä ei tehdä oikai-suvaatimuk-sia.

Saadut palaut-teet käsitellään ja toimintaa kehite-tään saatujen palautteiden perusteella.

Saadut aloitteet ja palautteet on käsitelty ja toimintaa on kehi-tetty saatujen palaut-teiden perusteella. Kahdesta viranhaltija-päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus.

Toteutu-nut.

Talous ja resurssit






Toimen-piteen tila

Taloudelli-sesti vas-tuullinen päätöksen-teko

Päätöksenteon kustannusvai-kutukset tunne-taan. Kunta-strategia on talouden ja kehittämisen perustana.

Talouden toteuma (tuotot, val-mistus omaan käyt-töön ja ku-lut).

Lisätään kus-tannustietoi-suutta toi-mialalla (luot-tamushenki-löt, henkilös-tö)

Vertailukelpoisen kustannuslasken-tatiedon tuotta-minen tarpeen mukaan. Päätök-senteossa ote-taan aina huomi-oon kustannus-vaikutukset.

Seurattu talouden tasapainottamisoh-jelman vaikutuksia talouteen. Talousarvi-on toteutumaa seurat-tu joka kuukausi tek-nisessä lautakunnas-sa. Päätöksenteon kustannusvaikutukset on selvitetty ja otettu huomioon.

Toteutu-nut.

97

Käyttötalous

Teknisen toimen hallinto

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 13 756 13 756

Toimintatuotot yhteensä 13 756 13 756


Toimintakulut




Avustukset -2 800 -2 800 -2 000 800




Toimintakate -307 729 -307 729 -268 603 39 126

Poistot ja arvonalentumiset -11 500 -11 500 11 500

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -5 610 0 -5 610 -5 452 158

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot:

- Myyntituotot: / Palvelujen ostot: Pellon maanvuokrasopimuksen päättymisen johdosta vuokra-alueelta jouduttiin poistamaan vuokralaisen omaisuutta (kaatopaikkamaksut ja kul-jetuskustannukset n. 13.800 €), kulut peritty täysmääräisesti vahingon aiheuttajalta.

Toimintakulut:

- Henkilöstökulut: Vuoden 2014 lomapalkkavelan purku, menon vähennys 27.500 €.

98

TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ

Toiminnan kuvaus Yhdyskuntarakenteen ohjaus tapahtuu maankäytön strategian tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä MRL:n ohjauskeinoin. Tulosalue vastaa omalta osaltaan kunnan maapo-litiikan hoidosta. Sisältää palvelut: maankäytön yleissuunnittelu, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, paikkatieto ja maaomaisuus.

Tehtävät: - maankäytön suunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain kunnalle määräämät tehtävät - kiinteistönmuodostamislainsäädännön kunnalle määräämät tehtävät - kunnallistekniikan suunnittelu, suunnittelun ja urakoiden hankinta, työmaavalvonta ja liiken-

nesuunnittelu - maanrakentamisen ja vesihuoltotoiminnan mittaukset ja muut mittauspalvelut - kunnan kiinteän omaisuuden hankintaan liittyvä valmistelu sekä kiinteän omaisuuden luovu-

tus.

Tulosalueen kokonaisvastuu: kaavoitusarkkitehti Leena Turkka.


Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen

menestys-tekijä





Toimen-piteen tila

Helposti saavutetta-vat kuntalai-sen palvelut

Turengin liike-keskustan asemakaavan valmistuminen.

Kaavan valmius.

Turengin kes-kustan ase-makaava prosessissa.

Asemakaavan luonnosvaiheen kuuleminen.

Keskustan pohjois-osan asemakaava-luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla marras - joulukuussa. Kes-kustan eteläosan kaavan edistämiseksi on käyty neuvotteluja osapuolien kesken.



Asuintonttien tarjonta vastaa eri asukasryh-mien kysyntään laadukkaasti ja monipuolisesti (erityyppiset taloudet, lapsi-perheet ja nii-den palvelut, vanhusväestö, nuorisoasumi-nen yms.),

Kaavoitus edennyt aikataulussa ja tontti-myynti py-synyt suun-nitellulla tasolla.

Turenki länsi 1 asemakaa-va valmis.

Turenki länsi 1 asemakaavan laatiminen.

Ilveslinnan asema-kaavaluonnos oli näh-tävillä ja lausunnoilla marras-joulukuussa.


99







Toimen-piteen tila

Kunnan sijainnin hyödyntämi-nen osana metropoli-vyöhykettä

Kuntarajat ylit-tävä yhteistyö.

Kaavan valmius.

Rastilan - Rastikankaan osayleiskaava valmis.

Rastilan - Rasti-kankaan yleis-kaavan laatimi-nen.

Kaavaluonnos ja lii-kenneselvitys tehty.


Kunnan sijainnin hyödyntämi-nen osana metropoli- vyöhykettä

Kuntarajat ylit-tävä yhteistyö.

Kaavan valmius.

Harvialan osayleiskaa-van aloitus-päätös tehty.

Harvialan yleis-kaavan aloitus.

Kaavoitusohjelmaa muutettu, Tervakoski-Mäyrän osayleiskaava etusijalle.

Ei toteu-du.

Talous ja resurssit






Toimen-piteen tila

Kustannus-tietoisuus ja tehokas resurssien käyttö

Luopuminen tuottamatto-masta maa-omaisuudesta tai omaisuudes-ta, joka ei ole strategisesti tärkeää.

Toteutuneet myyntikau-pat.

Myyntejä toteutettu.

Talouden tasa-painottamisoh-jelman mukainen kunnan tarpeet-tomien maa-alueiden myynnin jatkaminen.

Maakauppoja on to-teutettu, tpon mukai-sia maa-alueiden myyntejä valmistelus-sa.


Suoritetilaustaulukko


Yleiskaavoitus

Valmistuneet yleiskaavat 1 0 0 -1

Asemakaavoitus

Valmistuneet asemakaavat, ha 68 45 40 64 160 24

Tonttimyynti

Myyntikaupat kpl (asuin- ja toimitilatontit) 9 17 15 21 140 6

Myyntikaupat ha (asuin- ja toimitilatontit) 2 3 10 3,1 31 -7

Uudet vuokrasopimukset, kpl 7 8 5 2 40 -3 Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa:

Valmistuneet asemakaavat: - Rastikankaan yritysalueen asemakaavan muuttaminen ja laajentaminen, Rastikangas

12 a (43,42 ha) - Tervakosken asemakaavan kortt. 120 rp 1 kaavamuutos, autopaikkojen korttelialue

120/1 sekä katualue, Lepola (1,87 ha) - Turengin kortt. 516-518 sekä puisto- ja rautatiealueen asemakaavan muutos, Turengin

aseman ympäristö, ns. Hopealahden alue (16,75 ha) - Tervakosken asemakaavan korttelin 146 tonttien 1-4 kaavamuutos, Kaartotie (1,92 ha).

100

Käyttötalous

Kaavoitus ja maankäyttö

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 22 015 22 015 31 673 9 658

Maksutuotot 21 270 21 270 40 936 19 666





Toimintakulut







Toimintakate -250 900 -250 900 -202 188 48 712

Poistot ja arvonalentumiset -33 999 -33 999 -34 000 -1

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -17 335 0 -17 335 -15 358 1 977

Sitova tavoite: Kunnanhallitus päättää antaa (kh 15.12.2014 § 251) valtuuston hyväksymän Mal-linkaistenjärven alueen kehitysmahdollisuuksien selvittämisen teknisen lautakunnan kaavoitus ja maankäyttö tulosalueelle. Selvitys tulee tehdä kevään 2015 aikana ja siitä tulee raportoida kun-nanhallitukselle.

Toteutuminen: Tekninen lautakunta antoi kokouksessaan 19.5.2015 § 56 kaavoitus ja maankäyttö –tulosalueen valmisteleman raportin em. sitovasta tavoitteesta. Kunnanhallitus merkitsi kokouk-sessaan 25.5.2015 § 126 selvityksen tiedoksi.

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Toiminta

- Ilveslinnan kaavaratkaisun hakeminen on työllistänyt ennakoitua enemmän ja kaava on vii-västynyt. Tämä on heijastunut myös muihin hankkeisiin.

Talous Toimintatuotot:

- Myyntituotot: Maa- ja vesialueiden vuokria kertynyt 37.600 € arvioitua vähemmän, viljely-vuokratuotot siirtyivät maaseutupalveluihin.

101

Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Henkilöstöpalveluista tuloutettu 18.000 € työsuojeluvaltuutettuna toimivan

maankäyttöinsinöörin palkasta paikkatietoon. - Palvelujen ostot: Asiantuntijapalveluiden ostoon varattuja määrärahoja käytettiin 17.000 €

vähemmän. - Muut toimintatuotot: Tonttivuokrien myyntisaamisia poistettu 8.600 €, katualueen lunas-

tuskorvausta maksettu 6.200 €.

102

TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO

Toiminnan kuvaus Sisältää palvelut: kunnossapito yleiset, katualueet, viheralueet, liikunta-alueet, kiinteistöjen alueet ja erityisalueet. Tehtävät - hallinnoidaan ja kunnossapidetään tulosalueen vastuulla olevia alueita lautakunnan hyväk-

symän ja tilaajien kanssa sovitun laatutason mukaisesti - vastataan kunnan viher- ja liikunta-alueiden investointiohjelman toteuttamisesta - vastataan kunnan julkisen infraomaisuuden arvon säilymisestä riittävällä peruskorjaustahdilla - toteutetaan luonnonarvot huomioivaa metsänhoitoa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukai-

sesti - ylläpidetään Paturin maankaatopaikkaa - vastataan Rehakan kaatopaikan jätevesistä - vastataan kunnan ja rikosseuraamusalueen välisen vankityösopimuksen käytännön suunnit-

telusta ja toteutuksesta - tuotetaan omana työnä alueiden kunnossapitoa - hankitaan ja valvotaan yksityisiltä hankittuja alueurakoita - vastataan katu- ja reittivalaistuksesta ja niiden kehittämisestä - tuotetaan kunnan tarvitsemia konepalveluita omalla kalustolla. Tulosalueen kokonaisvastuu: kunnossapitopäällikkö Eero Simola.


Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen

menestys-tekijä





Toimen-piteen tila


Kunnossapito-alueet lauta-kunnan hyväk-symän laatuta-son mukaises-sa kunnossa.

Valtakunnal-liset laatu-mittarit VHT 10 ja alueu-rakka 2010.

Laatukierrok-sia tehdään neljä kertaa vuodessa.

Laatukierrokset sovitun laatuta-son toteamiseksi oman tuotannon ja urakoitsijoiden kanssa.

Laatukierrokset toteu-tuneet urakoinnin alueilla sovitusti.

Toteutu-nut.


Käyttäjävas-tuun nostami-nen ja talkoiden järjestäminen.

Asukastal-koiden koh-teiden ja tilaisuuksien lukumäärä.

Viisi talkoo-kohdetta.

Asukastalkoita eri kohteissa Janakkalassa.

Puhtaanapito- ja hait-takasvitalkoita toteu-tettu. Yhdistyksiltä hankittu yhteistyössä kunnossapitotyötä.

Toteutu-nut.

103



Rakennetut ja hoidetut puistot

Rakennetut ja hoidetut puistot ha 52 56 50 50 100 0

€/ha (laskettu toimintakuluista) 3 774 4 435 4 300 4 265 99 -35

€/ha (sis. Työll.tuki+koululaiset) 4 150 4 690 4 500 4 505 100 5

Rakennetut kiinteistöjen pihat

Rakennetut kiinteistöjen pihat ha 30 29 29 29 100 0

Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito

Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito €/ha 5 435 7 394 5 700 7 585 133 1 885

Hakkuu

Hakkuusuorite m3 4 596 7 233 8 000 6 680 84 -1 320

Kadut

Kadut, km 106 106 107 107 100 0

Kadut, kesäkunnossapito €/km 1 132 2 057 1 300 1 640 126 340

Kadut, talvikunnossapito €/km 2 803 2 069 2 100 2 090 100 -10

Katuvalaistus

Katuvalaistus, kpl 4 913 4 200 4 200 4 200 100 0

Katuvalojen kunnossapito €/kpl 9 10 6 10 167 4

Katuvaloenergia €/kpl 49 23 20 23 115 3

Konepalvelut

Konepalvelun konetyötunnit 5 186 4 334 4 500 4 997 111 497

Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - kiinteistöjen ulkoalueiden hoidon yksikkökustannus (€ / ha) on arvioitu talousarviossa liian

alhaiseksi.

Käyttötalous

Alueiden kunnossapito

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 520 100 520 100 579 588 59 488





Toimintakulut







Toimintakate -903 028 -903 028 -784 590 118 438

Poistot ja arvonalentumiset -953 447 -953 447 -1 049 515 -96 068

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -32 819 0 -32 819 -27 817 5 002

104

Sitova tavoite: Selvitetään talousarviovuonna metsänhoitoyhdistyksen tai vastaavan palvelun käyttöönotto.

Toteutuminen: Ei toteutunut. Voimassa olevalla metsätaloussuunnitelmalla 2007-2016 palvelujen ostoa ei ole voitu kilpailuttaa. Uusi metsätaloussuunnitelman kilpailutus alkuvuonna 2016, metsä-palveluiden käyttöönotto tehdään uuden metsätaloussuunnitelman pohjalta.

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot:

- Myyntituotot: Metsän myyntituloja toteutunut arvioitua enemmän, tuottolisäys 59.488 €, osa tuloista oli v. 2013 tehdyistä metsäkaupoista.

Toimintakulut:

- Henkilöstökulut: KuEL-eläkemenoperusteisia maksuja 23.300 € arvioitua vähemmän. - Palvelujen ostot: Alueiden kunnossapidon kustannukset ylittyivät 33.600 € (TPO:n edellyt-

tämä kuluvähennys -80.000 € toteutui osittain). Kustannukset ylittyivät osittain katualueiden runsaan liukkaudentorjunnan tarpeen sekä liikenneturvallisuuden pienten investointien vuoksi. Lisäksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys laskutti Rehakan kaatopai-kan vaikutustarkkailusta takautuvasti vuosilta 2013 ja 2014 13.100 €.

- Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Katuvaloenergian kulutus oli arvioitua suurempi, kululisäys n. 20.000 € (TA 2015 80.000 €, TP 2015 99.375 €).

105

TULOSALUE TILAPALVELU

Toiminnan kuvaus Kiinteistöjen ylläpito kokonaistaloudellisesti hyödyntäen olemassa olevien tilojen kapasiteetti. Kunnan omaan käyttöön tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarkoituksenmukainen rakennuttaminen yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa.

Sisältää palvelut: kiinteistöjen ylläpito yleiset, laitetoiminnot, rakennuskorjaukset ja rakennuttami-nen.

Tehtävät: - kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen hoito ja ylläpito

kokonaistaloudellisesti - hankkia ja järjestää kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistö-

jen tarvitsema energia, vesi- ja jätehuolto kustannustehokkaasti - toteuttaa ylläpitokorjaukset, kiinteistönhoitotyö ja rakennuttamispalvelut - talonrakennusinvestointiohjelman toteuttaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu: kiinteistöpäällikkö Juha Härkönen.

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet






Toimen-piteen tila

Ennaltaeh-käisevä toiminta

Korjausraken-tamisen ja en-nakoivien huol-totoimenpitei-den oikea-aikainen koh-dentaminen.

Kosteus- ja sisäilmaon-gelmien hallinta.

Tilojen pitämi-nen käyttökel-poisina.

Korjaustoimen-piteiden koh-dentaminen kosteusvaurioi-den ehkäisemi-seen.

Turengin terveyskes-kuksen ja Harvialan koulun vesikatteiden korjauksia. Tervakos-ken yk/lukion ja Ta-rinmaan koulun läm-mitysjohtojen runko-linjojen osittainen uusiminen. Iv ilma-määrien tasapainotus Turengin koululla (D-osa) ja Tarinmaan koululla.

Toteutu-nut.

106

Talous ja resurssit Kriittinen

menestys-tekijä





Toimen-piteen tila

Kustannus-tietoisuus ja tehokas resurssien käyttö

Energiankulu-tuksen vähen-täminen 9 % vuoteen 2016 mennessä.

Energianku-lutus.

Yhden kohteen lämmitystapa-muutos. Ener-giatehokkuuden parantaminen resurssien puit-teissa.

Energiansääs-töohjelman toteuttaminen.

Harvialan koulun lämmitystavan muu-tos maalämpöön. Iv säätölaitteiden ja au-tomatiikan uusiminen Turengin yk/lukioon ja Kivitaskun päiväkotiin.

Toteutu-nut.



Tilapalvelu

Lämmitys €/m3 2,96 2,83 2,77 2,57 93 -0,20

Sähkö €/m3 1,75 1,66 1,68 1,82 108 0,14

Kiinteistönhoitotyöt €/m3 1,23 1,23 1,22 1,14 93 -0,08

Vesi/jätevesi €/m3 0,37 0,37 0,38 0,37 97 -0,01

Rakennus R-m3 375 430 375 430 375 430 358 539 96 -16 891

Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - energiansäästötoimenpiteet ovat laskeneet lämmitysenergian kulutusta - Turengin ja Tervakosken yhteiskoulu/lukioiden ilmanvaihdon käyttö 24 tuntia vuorokaudes-

sa jokaisena päivänä (kokeilu tammi-toukokuussa 2015 sisäilmaongelmien vuoksi, v. 2016 iv:lle saatu lisämääräraha isoille kouluille) sekä lämpöpumppujen ja maalämmön käyttöön-otto Tarinmaan ja Harvialan kouluille lisäsivät sähköenergian kulutusta

- kiinteistönhuoltomestarin / kiinteistönylläpitoinsinöörin toimen täyttökielto (8 kk) vähensi kiinteistönhoitotöiden kustannuksia.

107

Käyttötalous

Tilapalvelu

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 45 837 45 837 56 880 11 043

Muut toimintatuotot 6 769 433 6 769 433 6 532 752 -236 681


- joista sisäiset tuotot 6 238 689 6 238 689 6 274 672 35 983

Valmistus omaan käyttöön 60 000 60 000 49 156 -10 844

Toimintakulut





Toimintakulut yhteensä -3 959 808 -3 959 808 -3 990 521 -30 713


Toimintakate 2 915 462 2 915 462 2 648 266 -267 196

Poistot ja arvonalentumiset -2 657 985 -2 657 985 -2 737 699 -79 714

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -52 635 0 -52 635 -52 314 321


- kiinteistönhuoltomestarin / kiinteistönylläpitoinsinöörin toimen täyttökielto lamaannutti tila-palveluiden toimintaa vaikeuttaen kiinteistöhuollon ja –ylläpidon toimivuutta sekä laiteteknii-kan asennus-/urakointitöiden valvontaa.

V. 2015 merkittävimmät hankkeet

- Turengin terveysasema B-talon peruskorjaus - Turengin paloaseman luonnossuunnittelu - Tervakosken yhteiskoulu/lukion sisäilmakorjaukset (lattiarakenne) - Tervakosken koulun painisalin alapohjan uusiminen - Tarinmaan koulun salin lattian alapohjan uusiminen.


- Muut toimintatuotot: Janakkalan Asunnoille siirretty asuinkiinteistöjä (Korvenranta, Suden-tassu, Tervakosken koulun asuinrakennus sekä Turengin ja Tervakosken vanhustentalot), jonka johdosta vuokratuottoja kertyi 289.000 € arvioitua vähemmän.

Toimintakulut:

- Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Lämmitysenergian säästö oli arvioitua suurempi, kuluvähe-nemä n. 120.000 € (TP 2014 1.064.460 €, TA 2015 1.039.550 €, TP 2015 919.758 €).

- Muut toimintakulut: Käyttöomaisuuden myyntitappio 213.000 € (kirjanpidon poistot, Löytty-mäen koulu).

108

TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT

Toiminnan kuvaus Ateria- ja puhtauspalvelujen tehtävänä on tuottaa laadukkaita tukipalveluita kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Ateriapalvelujen toimintaa ohjaavat arvot ovat terveellisyys, asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Päivittäinen lounasaterioiden määrä on n. 3.500 annosta. Puhtauspalvelut tuotamme kunnan omistamiin ja vuokraamiin tiloihin joko omana työnä tai ostopal-veluna tuotettuina. Sisältää palvelut: hallinto, keskuskeittiö, palvelukeittiöt, puhtauspalvelut/laitossiivous ja puhtaus-palvelut/laitospalvelut.

Tehtävät: - ateria- ja puhtauspalveluiden suunnittelu ja johtaminen - keskuskeittiön toiminnan ja tuotannon suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus - palvelukeittiöiden ateriapalvelun toiminnan suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus - kunnan omistamien ja omassa käytössä olevien vuokrattujen tilojen toimintojen vaatiman

puhtauspalvelun tuottaminen - uimahallin kahvio- ja lipunmyyntityöt.

Tulosalueen kokonaisvastuu: palvelupäällikkö Kirsti Halinen.




Tavoite val-tuustokaudella Mittari




Toimen-piteen tila

Palvelutuo-tannon yh-teistyö kun-tien, yritys-ten ja yhdis-tysten kans-sa

Puhtauspalve-luiden osto yrityksiltä ja yhdistyksiltä oman työn vaihtoehtona tai lisänä. Sopimus rikosseuraa-muslaitoksen kanssa yhteis-työstä.

Ostopalve-luiden mää-rä %:na siivottavien neliöiden kokonais-määrästä.

Ostopalvelui-den määrä 17 % koko siivot-tavien neliöi-den määräs-tä.

Muutostilantei-den (mm. henki-löstön eläköity-minen) huomioi-minen palvelu-tuotantoraken-teessa ja vanki-työvoiman hyö-dyntäminen pal-velutuotannossa.

Ostopalveluiden mää-rä 16 % siivottavien neliöiden kokonais-määrästä. Tulosalu-eella ollut koko vuo-den yksi vanki ja ke-säaikana kuusi vankia työssä.

Toteutu-nut.

109

Selkeä, hel-posti johdet-tava organi-saatioraken-ne

Ateria- ja puh-tauspalveluiden toimintaorgani-saation kehit-täminen, muu-tostilanteiden tarkastelu ja hyödyntäminen kokonaisvaltai-sesti tulosalu-eella. Tulosalu-een esimies-työn kehittämi-nen.

Esimiesten uudistetut tehtäväku-vaukset ja -nimikkeet valmiina ja käytössä.

Toimiva ja selkeä toimin-taorganisaa-tio.

Uusien työkoh-teiden töiden organisointi osaksi tulosalu-een toimintaa. Tarvittavien muu-tosten vienti käy-täntöön kaikissa työkohteissa, henkilöstöresurs-sin kohdentami-nen mitoitusten, palvelukysynnän ja taloudellisten resurssien mu-kaisesti työkoh-teissa.

Esimiesten tehtävä-kuvat on uudistettu ja uudet nimikkeet ovat käytössä. Uudet työ-kohteet on organisoitu osaksi tulosalueen toimintaa. Muutoksia on tehty töiden mitoi-tuksissa, organisoin-nissa ja henkilöiden sijoituksissa työkoh-teisiin.

Toteutu-nut.


Tuotteiden määrä sekä

yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Ateriapalvelut

Koululounas 429 958 394 946 424 490 400 606 94,4 -23 884

Keskihinta €/kpl 2,53 2,90 2,52 2,61 103,6 0,09

Päiväkotilounas 123 207 128 704 151 262 131 015 86,6 -20 247

Keskihinta €/kpl 3,58 0,89 0,70 78,7 -0,19

Kotiateriapalvelun lounas 26 785 25 245 23 725 24 420 102,9 695

Keskihinta €/kpl 6,47 6,13 7,20 6,48 90,0 -0,72

Kokopäivähoidon lounas 78 721 76 481 88 578 75 162 84,9 -13 416

Keskihinta €/kpl 5,25 3,48 3,64 3,21 88,2 -0,43

Puhtauspalvelut

Siivottavien kiinteistöjen m2 42 269 42 269 48 177 48 177 100,0 0

Perusturvan tilojen siivottavat m2 12 834 12 834 15 448 15 021 97,2 -427

Siivouskustannukset €/m2/kk*) 2,88 2,54 2,96 2,85 96,3 -0,11

*) TP 2013 ja TP 2014 laskettu uudelleen samaa laskentatapaa käyttäen Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa:

- Koulujen ja päiväkotien tilaamat ateria-/lounasmäärät (vuositilaukset) on arvioitu suunnit-teluvaiheessa liian suuriksi. Lounaan hinta lasketaan vuositilausten perusteella, joten liian suuriksi arvioidut tilaukset aiheuttavat tuottovajetta sisäisissä ateriapalveluiden myynti-tuotoissa.

110

Käyttötalous

Ateria- ja puhtauspalvelut

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 5 307 273 5 307 273 5 286 547 -20 726

Maksutuotot 22 22



- joista sisäiset tuotot 5 165 135 5 165 135 5 155 214 -9 921

Toimintakulut







Toimintakate -83 161 -83 161 68 359 151 520


Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -171 794 0 -171 794 -177 264 -5 470 Sitova tavoite: Selvitetään keskuskeittiö Tuuvingin osalta kehittämisvaihtoehtoja.

Toteutuminen: Osallistuttu yhteiseen selvitykseen, jonka tarkoituksena on selvittää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kuntien ateriapalveluratkaisut sekä mahdollisen laajemman yhteistyön hyödyt ateriapalvelujen osalta.


- päiväkotien ja pienten koulujen puhtauspalveluhenkilöstö siirtyi ateria- ja puhtauspalveluille - Kyterinhovi aloitti toimintansa 1.7.2015.


- Myyntituotot: Sisäisiä ateriapalveluiden myyntituottoja kertynyt n. 64.000 € arvioitua vä-hemmän, samoin henkilöstön aterioiden myyntituottoja kertynyt 24.000 € arvioitua vähem-män.

Toimintakulut:

- Henkilöstökulut: Ateria- ja puhtauspalveluiden yhdistämisen, työaikajärjestelyjen, henkilös-tön tehtäväkuvien sekä mitoitusten tarkastelun johdosta henkilöstökulujen vähenemä 272.000 €.

- Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Lounasmäärien vähentymisen johdosta elintarvikekulujen vä-henemä 33.400 €. Kaluston uusimistarvetta oli arvioitua vähemmän, kuluvähenemä 11.000 €.

- Muut toimintakulut: Sisäiset pääomavuokrat oli arvioitu keskuskeittiön osalta liian pieniksi, kuluylitys n. 153.600 €.

111

PERUSTURVA- LAUTAKUNTA

112

TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus

Perusturvalautakuntaan kuuluvat seuraavat tulosalueet: talous- ja hallintopalvelut, vanhustyö, so-siaalityö, vammaistyö, Janakkalan terveydenhuolto ja Hattulan terveydenhuolto. Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kokonaisvastuu: perusturvajohtaja Matti Valtonen


PERUSTURVALAUTAKUNTA Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 6 096 327 6 096 327 6 218 110 121 783

Maksutuotot 3 915 200 3 915 200 3 785 070 -130 130

Tuet ja avustukset 915 000 190 000 1 105 000 1 081 294 -23 706

Muut toimintatuotot 646 600 40 000 686 600 766 527 79 927

Toimintatuotot yhteensä 11 573 127 230 000 11 803 127 11 851 001 47 874

- joista sisäiset tuotot 598 750 598 750 598 055 -695


Toimintakulut


Palvelujen ostot -33 391 854 -33 391 854 -34 612 778 -1 220 924


Avustukset -3 593 560 -420 000 -4 013 560 -3 997 022 16 538

Muut toimintakulut -2 996 962 -2 996 962 -2 913 118 83 844


- joista sisäiset kulut -4 150 626 -4 150 626 -4 141 912 8 714

Toimintakate -49 015 478 -190 000 -49 205 478 -49 563 594 -358 116

Poistot ja arvonalentumiset -151 263 -151 263 -124 131 27 132

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -923 255 0 -923 255 -921 612 1 643

Huom! Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen 18.3.2016 tilintarkastajalta saadun ohjeen mu-kaan perusturvalautakunnan alaiselta Janakkalan terveydenhuolto-tulosalueelta on tehty kulujen vähennys 216 029 €. Tämä johtuu KHSHP:n pakollisen varauksen purkamisesta. Katso kohta 4.1. tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.

113

TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää perusturvalautakunnan ja perusturvan johtamisen kustannuspaikat.

Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon sekä Janakkalan ter-veydenhuollon ja Hattulan terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Perusturvalautakun-nan palvelutoiminta käsittää vanhustyön, sosiaalityön, vammaistyön, Janakkalan terveydenhuollon sekä Hattulan terveydenhuollon. Perusturvan johtamisen kustannuspaikka vastaa asioitten valmistelusta päätöksentekoa varten yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Lisäksi se vastaa toiminnan kehittämisestä, talouden ja hallin-non kokonaisvaltaisesta koordinoinnista sekä tulosalueiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikainen Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet


Kriittinen menestys- tekijä



Toimenpide talousar-viovuonna Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Palvelu-tuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdis-tysten kanssa.

Hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön alan muiden toimijoiden kanssa.

Yhteis-työso-pimus-ten määrä.

Talousar-viovuoden aikana näistä on saatu so-vittua kes-keisimmät seudulliset menettely-tavat ja prosessit.

Seudun kuntara-kenneselvityksen sote-osuuteen liitty-en on sovittu kaksi ns. keihäänkärkeä: seudulliset työlli-syyspalvelut ja seu-dullinen vuodeosas-topalvelujen (kotiu-tus erikoissairaan-hoidosta) käyttö.

Työllisyyden hoidon palve-lurakenteissa ja vastuissa on tapahtunut merkittävää selkeytymistä: mm. seudul-linen työllisyystyöryhmä aloitti 12/2015, kunnanhal-litus hyväksyi työllisyysoh-jelman 11/2015, työllisyys-toimikunnan työ on käyn-nistynyt hyvin jne. Seudulliset vuodeosasto-palvelut toimivat arjessa, mutta varsinaiselle laajalle yhteistoimintasopimukselle ei ole tarvetta, koska kotiu-tusjonoa vuodeosastoille ei juurikaan ole.

Toteutunut

114

Selkeä, helposti johdettava organi-saatiora-kenne

Kunnan edun valvominen ja ajaminen sote-uudistukses-sa.

Sanal-linen arvioin-ti.

Mikäli laki hyväksy-tään, aloi-tetaan välittömäs-ti muutok-sen suun-nittelutyö ja valmis-tautuminen historialli-seen muu-tokseen sote-palveluis-sa.

Suunnitelman mu-kaan sote-järjestämislaki me-nee eduskunnan hyväksyttäväksi keväällä 2015.

Lainsäädännön yydistus lykkääntyi näillä näkymin vuodelle 2016. Uudistusta valmistellaan kuitenkin voimakkaasti maakunnan ns. SOTE III –hankkeen sisällä.

Toteutunut osittain.





Toimenpi-teen tila

Selkeä, helposti johdettava organi-saatiora-kenne

Lautakunta arvioi toimin-tansa uudel-leen kolmen toimintavuo-den jälkeen. Kouluarvosa-nan keskiar-voksi tavoitel-laan vähin-tään kahdek-san.

Tee-mako-kousten määrä.

Vähintään viisi tee-makokous-ta.

Pidetään perustur-valautakunnan tee-makokouksia, joissa perehdytään sy-vemmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueisiin, mm. prosessikuvausten avulla.

Perusturvalautakunta piti kolme teemakokousta aiheina: kotihoito ja kotiin annettavat palvelut, van-husten asumispalvelut sekä perusturvan toimialan tuloksellisuus- ja tuotta-vuusprojektin esittely. Pe-rusturvalautakunta ko-koontui normaalia har-vemmin pitäen kaikkiaan yhdeksän kokousta (vuon-na 2014 kokouksia oli 11).

Toteutunut osittain

Talous ja resurssit




Toimenpide talousar-vio vuonna Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Taloudel-lisesti vastuulli-nen pää-töksente-ko

Päätöksente-on kustan-nusvaikutuk-set tunnetaan. Kuntastrate-gia on talou-den ja kehit-tämisen pe-rusta.

Talou-den to-teuma (tuotot ja kulut)

Päätök-senteossa otetaan aina huo-mioon kustan-nusvaiku-tukset. Toiminta-kate 99 - 100 %.

Lisätään kustannus-tietoisuutta toimialal-la (henkilöstö / luot-tamushenkilöt)

Toimintakate ilman Hattu-lan terveydenhuoltoa oli 100,7 %.

Ei toteutu-nut.

115

Käyttötalous

Talous- ja hallintopalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 77 443 77 443 76 892 -551


Toimintatuotot yhteensä 78 143 78 143 77 608 -535


Toimintakulut




Avustukset -15 300 -15 300 -15 300 0




Toimintakate -261 678 -261 678 -231 565 30 113

Vyörytyserät

- Vyörytystuotot 0 0 0 0

- Vyörytyskulut -11 139 0 -11 139 -10 615 524

116

TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO

Toiminnan kuvaus Vanhustyön tulosalueen tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa ikäihmisille tiiviissä yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa. Ensisijaisena tehtävä on tukea ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista kotona ennalta ehkäi-sevän työn, kuntoutuksen ja kotihoidon palvelujen turvin. Kun kuntoutuminen ei enää ole mahdol-lista, niin vanhustyön tehtävä on tuottaa iäkkäille kuntalaiselle hoiva- ja huolenpitopalveluja toimin-taympäristössä, missä hänen elämänkokemuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollista kokea arvokas kuolema. Tulosalueen painopistealueena vuodelle 2016 on ikäihmisten toimintakyvyn huomioiminen ja en-nalta ehkäisevien toimenpiteiden parantaminen yhdessä terveyskeskuksen muun toiminnan kans-sa. Lisäksi painopistealueena on sekä kotihoidon sisällöllinen kehittäminen että tuottavuuden li-sääminen kotihoidon mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton avulla. Tulosalueen kokonaisvastuu: vanhustyön johtaja Eija Kangasmaa Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja pal-velukyky



Mittari Tavoite talousar-viovuonna

Toimenpide talous-arviovuonna

Toteutuma 1.1. - 31.12. Toimenpi-teen tila


Palvelura-kenne pys-tyy vastaa-maan kunta-laisten pal-velutarpee-seen.

Sairaalan lyhytai-kaishoi-don hoi-tojakso-jen pi-tuus.

Keskimää-räinen lyhytai-kaishoidon hoitojak-son pituus on alle 10 vrk.

Sairaalan akuutti-hoidon ja kotihoi-don välisen yhteis-työn tiivistäminen.

Keskimääräinen akuuttihoi-don osastojakson pituus oli 10,3 vuorokautta. Akuutti-jaksojen pituudet ovat ly-hentyneet tavoitteen mu-kaisesti eikä se ole johtanut potilaiden palautumiseen sairaalahoitoon kahden viikon sisällä kotiuttamises-ta. Huhtikuussa 2015 uu-delleen organisoitu kotiu-tusmalli arviointitiimin kaut-ta kotihoitoon on toiminut erittäin hyvin.

Toteutunut

117



Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila


Ikäihmisten palvelujen palvelura-kenne on saatu pää-tökseen vuoden 2015 lop-puun men-nessä.

Palvelu-jen kat-tavuus 75-vuotta täyttä-neessä väestös-sä.

Sairaalan paikka-määrä pienenee 52 paik-kaan, jois-ta vain viisi on pitkäai-kaishoito-paikkaa.

Kyterinhovi ote-taan käyttöön hei-näkuussa 2015 ja laitostasoinen pitkäaikaishoito vähenee.

Sairaalapaikkamäärää vä-hennettiin 60 paikasta 48 paikkaan 1.7.2015 alkaen. Täyttöaste sairaalassa on ollut heinä-joulukuussa 73 %. Lopullinen sairaala-paikkojen määrä tulee arvi-oida heti alkuvuodesta 2016. Hoitoketju on toiminut hyvin Kyterinhovin käyt-töönoton jälkeen ja pitkäai-kaishoitopäätöksen saanei-den potilaiden hoivapaikan odotusaika on ollut selkeäs-ti alle kolme kuukautta.

Toteutunut






Monipuoli-nen ja houkutte-leva asu-minen

Kotona asuminen on ikäihmi-sen ensisi-jainen vaih-toehto.

Yksilöta-soinen vaikutta-vuuden arviointi (GAS)

Toteute-taan kun-touttavan intervalli-hoidon vaikutta-vuuden arviointi, jonka pe-rusteella tehdään uuden toiminnan jatkosuun-nitelma.

Sairaalan kuntout-tavan intervallihoi-don toteutus ja arviointi.

Kuntouttava intervallitoimin-ta aloitettiin kymmenellä intervallipaikalla sairaalan uudessa kuntoutusyksikös-sä. Kuntouttava intervalli-toiminta on yksilöllisesti suunniteltua viikon mittaista laitostasoista kuntoutusta, jossa asiakas kotona olles-saan toteuttaa intervallijak-solla suunnitellun kotikun-toutusohjelman. Jotta asia-kas saavuttaa kuntoutuk-sesta hyödyn tarvitsee hä-nen kognitiivinen tasonsa olla sellainen, että hän pys-tyy toimimaan intervallijak-son aikana ryhmässä ja hän pystyy suorittamaan melko itsenäisesti kotona tapahtuvan kotikuntoutus-ohjelman. Koska laitosta-soinen kuntoutus on raskas ja kallis kuntoutusmuoto, arvioitiin vuoden aikana kuntoutuksen vaikuttavuut-ta. Mikäli asiakas ei pysty-nyt kotijaksolla toteutta-maan kotikuntoutusohjel-maa, kuntoutuksen määräl-liset GAS tavoitteet jäivät usein saavuttamatta. GAS-tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen arvioinnin

Toteutunut

118

työkalun todettiin myös soveltuvan heikosti kogniti-on ongelmista kärsiville asiakkaille. Vuoden kokeilu-jaksojen aikana todettiin, että arvioitu laitostasoisen kuntoutuksen tarve oli pie-nempi kuin mitä oli suunni-teltu. Kuntouttavia interval-lipaikkoja vähennettiin si-ten, että 15 kuntoutuspai-kasta kuusi on tarkoitettu tällä hetkellä kuntouttavaan intervallitoimintaan. Koska avohoidon kuntoutuspalve-luja pystytään edelleen monipuolistamaan vuoden 2016 alusta alkaen, pyri-tään vuoden 2016 aikana edelleen täsmentämään kuntouttavan intervallitoi-minnan kohdeasiakasryh-mää ja tarvittaessa myös paikkamäärää.







Kotona asuminen on ikäihmi-sen ensisi-jainen vaih-toehto.

Kotihoi-don väli-tön asia-kastyöai-ka.

Kotihoidon asiakkai-den saama välitön asiakas-työaika nousee ja mahdollis-taa kun-touttavan toiminnan kotioloissa.

Kotihoidossa ote-taan käyttöön mo-biili- ja toiminnan-ohjausjärjestelmä.

Kotihoidon mobiili- ja opti-mointijärjestelmä otettiin käyttöön 26.5.2015 Terva-koskella ja 2.11.2015 käyttö laajeni koko kotihoitoon. Välittömän asiakastyöajan nosto on toteutunut, mutta toiminnanohjausjärjestel-män hyödyntäminen tarvit-see vielä opettelua. Koti-hoidon sisällöllinen kehit-täminen entistä enemmän kuntouttavaan ja toiminta-kykyä tukevaan toimintaan siirtyy seuraavalle vuodelle, koska tällöin on käytettävis-sä myös kuntoutuksen ammattilaisia kotihoidossa.

Toteutunut osittain

119

Prosessit ja rakenteet Kriittinen

menestys- tekijä



Toimenpide talousar-viovuonna


Ennalta-ehkäisevä toiminta

Pitkäaikaisen ympärivuoro-kautisen pal-velun tarve vähenee.

Ympä-rivuo-rokauti-sessa hoidos-sa ole-vien 75-vuotta täyttä-neiden määrä.

Ympäri-vuoro-kautisessa hoidossa on alle 10%:a 75-vuotta täyttäneis-tä

Suunnataan erita-soisia kuntouttavia avopalveluja ikäih-misille.

Ympärivuorokautisessa hoidossa on vuoden aika-na ollut 11 % 75 vuotta täyttäneistä. Laitoshoidos-sa heitä on ollut 4 % ja asumispalveluissa 7 %.

Ei toteutu-nut

Ennalta-ehkäisevä toiminta

Pitkäaikaisen ympärivuoro-kautisen hoi-van tarve vähenee.

Ikäih-misten + 65-vuotta täyttä-neiden toimin-takyky-arvioi-den toteut-tamisen seuran-tamitta-rit.

Fyysinen toiminta-kykyarvio on tehty kaikille säännölli-sen koti-hoidon piiriin tule-ville uusille asiakkaille.

Ikäihmisten + 65 toimintakykyarvioin-nit ja hoitopolut ote-taan käyttöön arjen työvälineiksi avopal-veluissa.

Uudet asiakkaat tulevat kotihoitoon siten, että pal-velutarve arvioidaan kah-den viikon tehokkaalla arviointijaksolla. Kokonais-valtainen palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi tehdään kaikille säännölli-sen kotihoidon aloittaville asiakkaille.

Toteutunut

120


menestys- tekijä



Toimenpide talousar-vio vuonna



Vanhusten-huollon palve-lujen kustan-nukset ovat valtakunnan keskitasolla.

Käyttö-kustan-nukset / yksik-kö.

Pitkäaikai-sen laitos-hoidon kustan-nukset pienenevät vuoteen 2014 ver-rattuna.

Pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat kuntalai-set siirtyvät sairaa-lasta uuteen tehos-tettuun asumispal-veluyksikköön.

Laitoshoidon toimintakulut ovat pienentyneet 323 000 euroa vuoteen 2014 ver-rattuna. Koska sairaalan käyttöaste on ollut vajaa, ovat asiakastulot olleet arvioitua pienemmät. Toi-mintakate on 150 000 eu-roa pienempi kuin vuonna 2014. Sairaalasta pitkäai-kaista hoivaa tarvitsevat kuntalaiset ovat siirtyneet perusturvalautakunnan hyväksymien kriteerien mukaisesti joko asumis-palveluihin tai vanhainko-tiin.

Toteutunut

Henkilöstö ja uudis-tuminen


Tavoite val-tuustokaudella




Enna-koiva ja muutosti-lanteet hyödyntä-vä henki-löstö-suunnitte-lu

Henkilöstön saatavuuden turvaaminen

Henki-löstö-mää-rä/hoidetta-va/yksikkö.

Ikäihmis-ten palve-luissa henkilös-tömitoituk-set ovat laatusuosi-tusten mukaiset.

Sairaalan paikka-määrän pienentyes-sä osa henkilökun-nasta siirtyy suunni-telman mukaisesti tehostettuun asu-mispalveluun Ky-terinhoviin

Sairaalasta siirtyi Kyterin-hoviin seitsemän työnteki-jää. Henkilömitoitukset ovat laatusuositusten mu-kaiset. Kyterinhovin asuk-kaat ovat hyvin paljon hoi-toa vaativia ja henkilökunta kokee 0,5 työntekijän mi-toituksen asukasta kohden niukkana.

Toteutunut

121

Enna-koiva ja muutosti-lanteet hyödyntä-vä henki-löstsuun-nittelu

Henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

Sijai-suuk-sien täyttö-aste.

Sijaishaku-jen täyttö-aste on yli 95 %:a.

Seuturekryn kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen.

Seuturekryn sijaishakujen täyttöaste on ollut yksikös-tä riippuen 75 – 94 pro-senttia. Kotihoidossa täyt-töaste on ollut matalin. Seuturekryn kanssa yh-teistyö on sujunut hyvin.

Ei toteutu-nut



Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Innovatii-visuuteen ja kehit-tymiseen motivoiva johtami-nen.

Esimiehille jää aikaa työn suunnitteluun ja kehittämi-seen.

Työ-ajan-seuran-ta

Esimiesten työajan ylitykset vähenevät vuoteen 2014 ver-rattuna.

Esimiesten toimen-kuvien tarkistaminen ja vastuunjakojen selkiyttäminen.

Kotihoidon muutosproses-sit (kotihoidon mobiili ja RAI) ovat vaatineet paljon esimiesten aikaa eikä työ-aika ole riittänyt muutos-prossin johtamiseen, vaan esimiehille on kertynyt runsaasti ylityötunteja. Kyterinhovin käyttöönotto on aiheuttanut myös esi-miehille paljon työajan ylityksiä. Ylityötuntien ta-saaminen marraskuun loppuun 2015 on ollut erit-täin vaikeaa. Muutos-prosessien toteutuksessa tulee jatkossa huomioida paremmin riittävä resur-sointi muutosprosessien läpiviemisessä, jotta muu-toksista saadaan toivotut tulokset suunnitellussa ajassa ja esimiehet selviy-tyvät muutosjohtamisesta työaikansa puitteissa.

Ei toteutu-nut

122

Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa.

Janakkalan sairaala siirtyi Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle 1.7.2015. Talousar-vioteknisistä syistä talousarviorakennetta ei lähdetty kesken vuotta muuttamaan. Tuotot ja kulut sekä suoritetiedot ovat Janakkalan terveydenhuollon tulosalueella vuoden 2016 alusta lukien.

Sitova menoperuste: Kaikki vanhustyö- ja pitkäaikaishoito-tulosalueelle esitetyt virat ja toimet ovat ehdollisia 30.6.2015 asti, kunnes työterveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Vi-rat ja toimet voidaan täyttää 30.6.2015 asti määräaikaisina.

Kaikki uudet virat ja toimet täytettiin aluksi määräaikaisena.

123



Sairaala

Hoitopäivät 24 331 21 617 20 000 15 814 79 -4 186

Pitkäaikaishoitopäivät 15 800 11 967 4 200 4 551 108 351

Lyhytaikaishoitopäivät 8 531 9 650 15 800 11 263 71 -4 537

€/hoitopäivä, brutto 199 201 266

€/hoitopäivä, netto 168 170 236

Vanhainkoti

Hoitopäivät 20 264 19 512 18 140 18 601 103 461

Pitkäaikaishoitopäivät 13 487 14 587 16 700 16 747 100 47

Lyhytaikaishoitopäivät 6 777 4 925 1 440 1 854 129 414



Asumispalvelut

Asumispalveluvrk 26 211 19 191 34 100 34 002 100 -98

Yksityiset asumispalveluvrk 10 764 10 800 10 962 102 162

Tehostettu hoitopäivä 26 211

Tavallinen hoitopäivä



Kotihoito

Kotihoidon avokäynnit 78 316 84 681 79 800 80 599 101 799

€/käynti, brutto 32 29 31


Säännöllinen kotihoitok 76 479 82 885 78 000 77 292 99 -708

Tilapäinen kotihoitok 1 837 1 796 1 800 3 307 184 1 507

Yksityiset käynnit 4 167 4 969 4 000 4 197 105 197

Päiväkuntoutuskäynti 1 531 1 148 1 500 1 101 73 -399

Päiväkuntoutus - kotikäynnit 161 500 304 61 -196

Ehkäisevän vanhustyönk 707 842 1 200 876 73 -324

Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä % % % % % %

Pitkäaikainen laitoshoito 8 7 5 4 80 -1

Tehostettu asumispalvelu 5 6 5 7 140 2

Säännöllinen kotihoito 18 15 14 13,5 96 -0,5

Omaishoidon tuki 5 3 3 3,5 117 0,5

Ehkäisevä vanhustyö 30 10 20 37 185 17 Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Janakkalan sairaala: Käyttöaste on ollut matala, sillä heinä-joulukuussa ja potilaspaikkoja on ollut tyhjänä. Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys: Laskettu loppuvuoden tilanteen mukaan Kyterinhovin käyt-töönoton jälkeen. Päiväkuntoutus - kotikäynnit: Kotikuntoutuspalveluun ohjautumista on hankaloittanut kuntoutuksen asiantuntijoiden työajan riittämättömyys (fysioterapeutit). Tilapäinen kotihoito: Käyntimäärät kasvoivat, koska kotihoito aloitetaan aina kahden viikon tilapäi-sellä arviointijaksolla. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön huhtikuussa 2015, kun säännöllisen koti-hoidon myöntämisperusteet oli perusturvalautakunnassa päivitetty. Ehkäisevä vanhustyö: Ehkäisevässä vanhustyössä toteutetaan useampaa ryhmätoimintaa, mikä ei näy tilastoissa.

124

Käyttötalous

Vanhustyö Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 99 400 99 400 114 050 14 650

Maksutuotot 2 681 900 2 681 900 2 537 564 -144 336





Toimintakulut


Palvelujen ostot -3 683 794 -3 683 794 -4 907 205 -1 223 411


Avustukset -392 320 -392 320 -358 235 34 085




Toimintakate -12 213 717 -12 213 717 -12 383 360 -169 642

Poistot ja arvonalentumiset -75 464 -75 464 -41 237 34 227

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -387 375 0 -387 375 -392 613 -5 238

Olennaiset poikkeamat talouden toteutumisessa: Toimintatuotot

- Maksutuotot: tuottoalitus 144 300 €. Sairaalan asiakasmaksut 65 600 €, vanhusten asu-mispalveluiden asiakasmaksut 51 300 €, kotihoidon asiakasmaksut 24 500 €.

- Muut toimintatuotot: Tuottoylitys 46 000 €. Vanhusten asumispalveluiden vuokratuotot 41 300 €.

Toimintakulut - Henkilöstökulut ja palvelujen ostot: Henkilöstökulujen alitus on 1 009 100 €. Seuturekry

Oy:ltä ostettiin sijaispalveluja 1 112 900 eurolla. Yhteen laskettuna henkilöstökulujen säästö ja sijaispalvelujen osto, ylitys 103 800 €.

- Palvelujen ostot: Elsakodin asumispalvelujen osto, ylitys 78 900 € - Avustukset: kulualitus 34 100 €. Omaishoidon tuki 26 300 €. - Muut toimintakulut: kulualitus 73 400 €. Kyterihovin vuokrat 58 100 €, painehaavapatjojen

vuokraus 25 900 €.

125

TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA

Toiminnan kuvaus Sosiaalityön tulosalue vastaa osaltaan sosiaalihuoltolain toimeenpanosta. Lisäksi tulosalue vastaa lukuisten erityislakien toimeenpanosta: lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, isyyslaki, adoptiolaki, laki lapsen ela-tuksesta, perhehoitajalaki, laki kotoutumisen edistämisestä ja päihdehuoltolaki. Niin yleislakien kuin erityislakien toimeenpanossa on huomioitava asiakkaan asema ja oikeudet, henkilöstön kelpoi-suusehdot, henkilötietolaki, hallintolaki sekä useita muita yleishallinnon lakeja. Yleislakina sosiaalihuoltolaki ja erityislait määrittelevät palvelut, joihin asiakkaalla on subjektiivinen oikeus, kun palvelun tarve on arvioitu. Valvira valvoo sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja toi-meentulotukilain toimeenpanoa seuraamalla tiettyjä määräaikoja. Lastensuojeluilmoitukset tulee käsitellä seitsemän arkipäivän aikana, lastensuojelun tarpeen selvitys tulee laatia kolmen kuukau-den sisällä, toimeentulotukihakemus tulee käsitellä seitsemän arkipäivän aikana, ilmoitukset ja hakemukset sosiaalihuollon tarpeessa olevasta asiakkaasta tulee käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa ja sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarve tulee arvioida vähintään kolmen kuukauden aikana. Sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki määrittelevät, mitkä kelpoisuusehdot työntekijän tu-lee täyttää eri asiakasryhmien kohdalla. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön vastuu työntekijän tu-lee olla sosiaalityöntekijä. Muiden kohdalla työntekijän tulee täyttää sosiaalihuoltolain mukaiset kelpoisuusehdot. Jokaiselle asiakkaalle tulee nimetä joko vastuu sosiaalityöntekijä tai oma työnte-kijä. Sosiaalihuoltolain edellyttämä omavalvonta tulee toteuttaa vuosittain ja siinä seurataan palve-luiden saatavuutta ja ylipäätään lain asianmukaista toteutumista. Tulosalueen kokonaisvastuu: sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palve-lukyky

Kriitti-nen menes-tysteki-jä


Mittari Tavoite talous-arvio-vuonna



Helposti saavu-tettavat kunta-laisen palvelut

Sosiaalityön tulosalueella on palveluita, joissa laki edellyttää määräaikojen noudattamis-ta. Nykyisen lainsäädän-nön perus-teelle määrä-aikoja tulee noudattaa lastensuoje-lussa ja toi-meentulotu-essa. Määrä-

Seurantamittari-na on asiakastie-tojärjestel-mästä saadut tiedot määräaikojen toteu-tumisesta lastensuoje-lussa, toimeentu-lotu-essa, kun-touttavassa työ-toiminnassa ja palvelutarpeen arvi-oinnin piiriin tulleista asia-kasmääristä.

Asiakas-tietojär-jestel-mästä saadaan helposti ja luotet-tavasti tietoa määräai-kojen noudat-tamises-ta.

Kiti-hanke, kirjaamisen, tilastoinnin ja dokumentoinnin kehittämishan-ke, on tuonut parannuksia asiakastietojär-jestelmän ra-portointiohjel-maan. Asiakas-tietojärjestel-mää käyttävät työntekijät osal-listuvat ohjel-man kehittämi-seen.

Kiti-hankkeen alatyöryh-mänä toimi tilastoinnin työryhmä, missä selvitet-tiin olemassa olevan asiakastietojärjestelmän toimivuutta eri sosiaali-palveluissa. Selvitys paljasti, että paljon tietoa joudutaan keräämään manuaalisesti eikä tieto ole aina luotettavaa. Työryhmässä päätettiin ottaa käyttöön lukuisa määrä seudullisesti seu-rattavia indikaattoreita. Ensimmäisen vaiheen selvitys saatiin valmiiksi

Etenee suunnitel-lusti

126

aikojen nou-dattamista valvoo Valvi-ra. Lasten-suojelussa seurataan kahta määrä-aikaa: lasten-suojeluilmoi-tuksen vas-taanottamisen jälkeen on arvioitava 7 arkipäivän aikana, ryhdy-täänkö las-tensuojelutar-peen selvityk-seen. Jos ilmoitus joh-taa , selvityk-seen, on sel-vitys tehtävä 3kk:n aikana. Toimeentulo-tuessa hake-mus tulee käsitellä 7 arkipäivän aikana. 1.1.2015 mahdollisesti voimaantule-va uusi sosi-aalihuoltolaki velvoittaa muissakin sosiaalihuol-lon palveluis-sa määräaiko-ja palvelutar-peen arvioi-miseksi. Työmarkkina-tukiuudistus 1.1.2015 al-kaen asettaa määräajan 3kk, jonka aikana kun-nan työllistä-mistoimenpi-teisiin oikeu-tetulle henki-lölle on laadit-tava kartoitus.

vuodenvaihteessa. Työs-kentely jatkuu edelleen hankkeen päättymisenkin jälkeen. Suuressa roolis-sa ovat pääkäyttäjät, jotka keräävät jatkossa tarvittavat tiedot ja toimit-tavat tiedot keskitetysti koko seudun indikaattori-tietoja kokoavalle henki-lölle. Luotettavan tiedon saamiseksi jokaisen pal-velun kohdalla selvite-tään puutteet ja niiden korjaamiseksi annetaan tarvittava ohjeistus.

127

Kriitti-nen menes-tysteki-jä


Mittari

Tavoite talous-arvio-vuonna


Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Palaut-teen järjes-telmälli-nen hyödyn-täminen toimin-nan kehittä-misessä

Kehitetään edelleen sys-temaattisesti palautejärjes-telmiä eri palveluissa

Löydetty eri pal-veluista ne asia-kasprosessin vaiheet, joiden toteutumisesta on helposti saa-tavissa palautet-ta. Eläkeselvitys-prosessissa ole-ville (arvioitu henkilömäärä 20) toteutetaan tee-mahaastattelut palautteen saa-miseksi. Pitkäai-kaistyöttömille, joille tehty 3kk:n kartoitusvaihe, teemahaastatte-lut vähintään 4:lle asiakkaalle. Asiakaspalautet-ta kerätään vä-hintään 10:ltä omassa tuotan-nossa olevalta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalta.90 %:lle 500 päivää työmarkkinatu-kea saaville tehty aktivointisuunni-telma, joista 10 asiakkaalta pyy-detään asiakas-palaute.

On luotu yhdessä helppo-käyttöi-nen arvi-ointilo-make vähin-tään kolmelle sosiaali-työn palvelul-le.

Kuvataan sel-laiset asiakas-prosessin vai-heet, joihin on joustavaa liittää palaute. Sosi-aalityössä on useita asiakas-prosesseja, joissa velvoite-taan palvelu-tarpeen arvioin-tiin tietyissä määräajoissa. Tärkeää olisi näiden arvioin-tien jälkeen saada palautet-ta siitä, kuinka asiakas on kokenut tul-leensa kuulluksi sekä voinut itse vaikuttaa palve-lutarpeensa arviointiin.

Lastensuojelun perhe-työssä kerätään säännöl-lisesti asiakaspalautetta.

Lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto-tapaamisessa lapsilta ja vanhemmilta kysytään suullinen palaute.

Lastensuojelun työnteki-jöille on tehty kysely las-tensuojelun laadusta.

Muilta osin palautetta ei ole kerätty työtilanteen vuoksi. Esteenä on ollut palautekeskustelun tai teemakyselyn rakentami-nen.

Toteutunut osittain

128

Prosessit ja rakenteet Kriitti-

nen menes-tys- tekijä


Mittari Tavoite talous-arvio-vuonna


Toteutuma 1.1. - 31.12. Toi-menpi-teen tila

Palvelu-tuotan-non yhteis-työ kun-tien, yritysten ja yhdis-tysten kanssa

Palvelutuotan-toa on lisätty painopisteenä työllistyminen. Kunnan vas-tuulle siirtyy entistä enem-män pitkäai-kaistyöttömiä, jolloin myös entistä enem-män työelä-mään kuntou-tuvia tulee saa-da työllisty-mään yrityksiin, joista osa voi olla yhdistys-pohjaisia. Tämä edellyttää myös, että kun-nan omia työl-listämismäärä-rahoja kohden-netaan siten, että työllistymi-sen polku pit-käaikaistyöttö-myydestä avoimille työ-markkinoille on suunnitelmalli-nen ja tavoit-teellinen.

Määrällinen seuranta kuinka monta asiakasta on sijoittunut työllistämis-tuella palkka-tuettuun työ-hön kuntout-tavasta työ-toiminnasta. Seuranta sijoituspai-koista. Kuinka moni pitkäai-kaistyöttömis-tä on työllis-tämisjakson jälkeen sijoit-tunut yksityi-siin yrityksiin, koulutukseen, työkokeiluun tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin.

Mah-dolli-simman helppo-käyttöi-nen seuran-tajär-jestel-mä on luotu ja henki-löstö on sitoutu-nut sen ylläpi-tämi-seen.

Luodaan help-pokäyttöinen järjestelmä, mistä on saata-villa ajantasai-nen tieto asia-kasmääristä, joiden työllisty-minen kuntout-tavasta työtoi-minnasta on edennyt. Arvi-oidaan määräl-liset tavoitteet yhdessä kun-touttavan sosi-aalityön tiimin ja Nuorten työ-pajan kanssa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 15 henkilöä, jotka ovat siirtyneet palkkatuettuun työ-hön. Kaikkiaan vuonna 2015 palkkatuetussa työssä oli 106 henkilöä.

Sijoituspaikat: Nuorten työpaja 79 asiakasta, kunnan omat yksiköt 8 asiakasta, kunnan ulkopuoliset yksiköt 19 asiakas-ta.

Toteu-tunut osittain

129

Kriitti-nen menes-tys- tekijä


Mittari

Tavoite talous-arvio-vuonna


Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toi-menpi-teen tila

Ennal-taehkäi-sevä toiminta

Sosiaalityötä ohjaava lain-säädäntö pai-nottaa ehkäise-vää työtä, mo-niammatillista ja ylisektorista yhteistyötä sekä peruspal-veluiden vas-tuuta. 1.1.2015 mah-dollinen uusi sosiaalihuolto-laki lisää var-haisen tuen velvoittavuutta, jolloin asiakkail-le tulee turvata

Arvioidaan ennaltaehkäi-sevän työn vaikuttavuut-ta: lastensuo-jelun - ja lap-siperheiden sosiaalityön asiakasmää-rien kehitys. Kuntouttavas-sa sosiaali-työssä arvioi-daan työky-kymittarin vaikuttavuut-ta; onko sen avulla löytynyt työelämään

Lasten-suoje-lun asia-kas-määrä vähe-nee 4 %:lla. 50 %:lle työtoi-min-taan oikeu-tetulle on teh-ty so-pimus

Asiakastietojär-jestelmään saadaan luotua lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmääriä kuvaava rapor-tointiohjelma. Kuntouttavassa sosiaalityössä laaditaan tau-lukko, jonka avulla saadaan tietoa yksittäi-sen asiakkaan työtoiminnan päivien mää-rästä.

Lastensuojeluilmoituksia tuli vuonna 2015 yhteensä 334 (vuonna 2014 kpl 351). Lasten-suojeluasiakkaita oli yhteensä 358, joista uusia 90. Vuonna 2014 asiakkaita oli yhteensä 369, joista uusia 127.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oli asiakkaita 104. Kuntoutta-vaan työtoimintaan osallistunei-den työpäiviä oli 6655. Vuonna 2014 työpäiviä oli 7917. Työ-päivien määrän vähennykseen on vaikuttanut lakimuutos; vii-kossa työpäiviä voi olla enim-millään neljä päivää entisen viiden päivän sijasta.


palvelutarpeen arviointi ja lap-siperheiden ollessa kysees-sä, perheiden ja lasten tulee saada riittäviä tukipalveluita ilman lasten-suojelun asiak-kuutta. Tulevai-suudessa tulee varmistaa, että lastensuojeluun ei siirry asiak-kaita vain sen vuoksi, että sosiaalityön muissa palve-luissa ei ole käytettävissä lastensuojelun kaltaisia tuki-toimia. Erityi-sesti lapsiper-heissä tullaan hyödyntämään tukihenkilö- ja tukiperhetoi-minnan tulok-sellisuutta, joka toteutetaan omana ostopal-veluna, koska

kuntoutujalle oikea-aikainen ja tarvetta vas-taava tuki-muoto. Onnis-tumista kuvaa asiakkaalle osoitetun työtoiminnan kesto.

osallis-tumi-sesta vähin-tään 4pv/ viikos-sa työ-toimin-taan

Työkykymittari tulee käyttöön vuonna 2016. Kahdeksalle työntekijälle tulee lisenssioikeus työkykymittari Kompassin käyt-töön.

Lapsiperheiden sosiaalityön asiakastietojärjestelmän kehit-täminen ei toteutunut. Järjes-telmästä ei saada palveluiden kehittymistä kuvaavia indikaat-toreita. Asiakasmäärät kerätään manuaalisesti.

130

ehkäisevä per-hehoito ei sisäl-ly maakunnalli-sen perhehoi-toyksikkö Ka-nervan toimin-nan piiriin. Ai-kuissosiaali-työssä ennalta-ehkäisevä työ painottuu sosi-aaliseen kun-toutukseen, jolloin sosiaali-huoltolain mu-kaisiin palvelui-hin oikeutetulle asiakkaalle tulee järjestää palvelutarpeen arviointiin pe-rustuvia kun-touttavia palve-luita.


menestys- tekijä


Mitta-ri


Toimenpide talousar-vio vuonna



Sosiaalityön tulos-alueella asiakkaal-la on subjektiivinen oikeus saada arvi-oinnin jälkeen tarvetta vastaavaa palvelua. Palvelu perustuu omaan tuotantoon tai os-topalveluun. Osto-palvelun kustan-nuslaatu-suhde arvioidaan kriitti-sesti eikä sellaista palvelua osteta, mikä ei vastaa palvelutarpeeseen. Palveluntuottajan tarjouksen on vas-tattava kulloistakin tarvetta ja palvelu tulee räätälöidä yhdessä asiakkaan vastuutyöntekijän kanssa. Kaikista ostopalveluista tulee keskustella

Seu-rataan palve-lun-tuotta-jien rapor-toin-tiaktii-vi-suut-ta; toteu-tuuko sopi-muk-sen mu-kaan.

Kaikki ostopalve-lusopi-mukset vastaavat sisällöltään ja hinta-laatusuh-teeltaan palve-lunostajan tarvetta. Kaikki ostopalve-lut sosiaa-lityön tu-losalueella on yhtei-sessä rekisteris-sä (= tie-dostossa). Kustan-nusseu-ranta säännölli-sesti 3kk:n

Varmistetaan, että palveluntarjoajat tuottavat palveluso-pimusten mukaisia palveluita. Uusilta palveluntarjoajilta vaaditaan selkeät palvelunkuvaukset hintoineen, jotta samaa palvelua voidaan vertailla eri palveluntuottajien välillä.

Pääsääntöisesti palveluja ostetaan tunnetuilta palve-luntuottajilta, joiden yhteis-työhön ja raportointiin luo-tetaan. Tärkeää on myös saman tyyppisten palvelui-den keskinäinen vertailu mm. kustannusten osalta.

Sosiaalityössä lainsäädän-tö edellyttää asiakkaan tarpeiden mukaisten palve-luiden järjestämistä. Jos asiakas ei koe saavansa tarvitsemaansa palvelua, hänelle tulee tehdä asiasta valituskelpoinen päätös. Asiakkaan tarpeen mu-kaisten palveluiden järjes-tämisessä käytetään pal-jon harkintaa kuitenkin niin, että palvelut tukevat asiakkaan tilanteen kohen-tumista. Kustannustietoi-suus tässä kohden on vahva. Jatkuvan seuran-nan lisäksi talousarvion


131

esimiehen kanssa, jolloin yhdessä arvioidaan asiak-kaan tarve- palve-luntuottajan tarjous ja laatu-hintasuhde.

välein ja raportointi henkilös-tölle.

toteumaa seurataan tii-meissä kolmen kk:n välein. Yksityisten palveluntuotta-jien ja kunnan välisestä puitesopimuksista tehdään viranhaltijapäätös. Lasten-suojelun laitospalveluista on yhteinen seudullinen puitesopimus. Kunta- ja asiakaskohtaisesti tehdään erillinen lapsikohtainen sopimus.

Aktiivinen työllisyy-den hoito

1.1.2015 alkaen voimaantuleva työmarkkinatuki-uudistus lisää kun-nan vastuuta työl-listää pitkäaikais-työttömiä, jolloin kunnan vastuulle tulee 300 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Mikäli kunta ei pysty osoittamaan työtoiminnan paik-koja, työmarkkina-tuen kuntaosuudet Kelalle nousevat. TE-hallinnon teh-täviin on aiemmin sisältynyt työhön-valmennus, mutta tämä tehtävä siir-tyy myös osittain kunnan velvoittei-den piiriin kunnan vastuulle kuuluvien asiakasmäärän lisääntyessä. Kas-vavan asiakas-määrän vuoksi pitkäaikaistyöttö-mien kuntouttami-nen takaisin työ-elämään tai koulu-tukseen edellyttää, että kunnan eri toimialueilla ja yksiköillä on mah-dollisuus ottaa kuntouttavaan työtoimintaan oi-keuttavia asiakkai-ta vastaan entistä enemmän. Nuor-ten Työpajalle lisätään henkilös-töresursseja ja ohjaajan tehtävän-

Seu-rataan kun-nan työllis-tä-mis-vas-tuun piiriin kuu-luvien pitkä-ai-kais-työt-tö-mien mää-rän kehit-tymis-tä, seura-taan mihin kun-nan eri yksi-köihin on saatu ohjat-tua työ-toi-min-taan oikeu-tettuja pitkä-ai-kais-työt-tömiä. Saa-daan

Käytössä on tieto, kuinka monta henkilöä on saanut työmarkki-natukea 300,500 ja 1000 päi-vää. Eri toimialojen yksikköjen esimiehet ovat saa-neet tukea vastaanot-taa työtoi-mintaan pitkäai-kaistyöt-tömän. Voidaan seurata mihin yksi-köihin työtoimin-taan oikeu-tetut ovat sijoittu-neet. Vas-taanottavat yksiköt voivat hyödyntää seudulli-sen työllis-tämisen kuntapilo-tin (Työn-Paikka) luomia sivustoja, missä on nähtävillä tietoa, niistä työ-toiminnan

Saadaan Te-hallinnon ja Kelan kautta tietoa kuinka paljon kunnan vas-tuulle siirtyviä pitkä-aikaistyöttömiä on. Luodaan lomakkeet, miten tavoitetta seu-rataan. Uuden va-kanssin avulla akti-voidaan eri yksikkö-jen esimiehiä vas-taanottamaan pitkä-aikaistyöttömiä. Yksilöille taataan Nuorten Työpajan toimivan ns. koti-pesänä, jos pitkäai-kaistyötön, jolle on osoitettu työtoimin-nan paikka kunnan muuhun yksikköön, ei selviä hänelle osoitetusta tehtä-västään. Sitoudu-taan antamaan tu-kea eri yksiköiden esimiehille sijoituk-sen alkuvaiheessa. Työllisyystoimikun-nalle raportoidaan säännöllisin ajoin kuntouttavaan työ-toimintaan osallistu-vien sijoittumisesta kunnan eri yksiköi-hin.

Kuukausittain on käytettä-vissä lista 300 - 999 ja yli 1000 päivää työmarkkina-tukea saaneista henkilöis-tä, jotka voivat päästä kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointisuunnitelman piiriin. Asiakkaat tavataan henkilökohtaisesti. Kunnan työntekijä ja TE-hallinnon asiantuntija laativat asiak-kaan kanssa aktivointi-suunnitelman. Suunnitel-maan kirjataan aktivointi-toimenpide (esim. kuntout-tava työtoiminta) tai ryhdy-tään eläkeselvityksen te-koon. Kuukausittain kes-kimäärin 300 -999 päivää työmarkkinatukea saavia oli 146 henkilöä ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavia 50. Lisäksi seura-taan listalta poistuneiden määriä ja kuinka monen henkilön kohdalla on ky-symys sairaudesta, työky-vyttömyydestä, kuntoutuk-sesta tai odotettavissa olevasta eläkeratkaisusta. Tällaisia henkilöitä listalla on kuukausittain keski-määrin 21. Pääsääntöises-ti näitä henkilöitä ei voida ohjata kuntouttavaan työ-toimintaan. Tarkastelujakson aikana asiakkaita on ohjautunut TE-hallinnosta entistä enemmän kunnan vastuul-le, etenkin alle 29-vuotiaita. Tämä on johta-nut siihen, että Nuorten työpajan kuntouttavan työtoiminnan paikat ovat säännönmukaisesti täyn-nä. Elokuussa käynnisty-


132

kuvia muokataan. Tavoitteena on saada pitkäaikais-työttömiä erilaisiin kuntouttaviin pal-veluihin. Työpaik-kojen etsimistä lisätään työhön-valmennuksen avulla, jolloin edis-tetään pääsyä nopeammin ja joustavammin avoimille työmark-kinoille, lisätään palkkatuen käytön mahdollisuutta kuntouttavan työ-toiminnan jälkeen ja hyödynnetään TE-hallinnon työlli-syystoimenpiteitä, kuten työkokeilua. Kunnassa on si-touduttu toteutta-maan työllistymis-prosessia pitkäai-kaistyöttömyydestä avoimille työmark-kinoille tai koulu-tukseen.

ajan-ta-saista tietoa työ-kokei-luun osal-listu-neista sekä kuin-ka monta kun-tout-tavan työ-toi-min-nan asia-kasta on työllis-tynyt palk-katu-en avul-la.

paikoista, joihin kun-touttavan työtoimin-nan asia-kasta voi ohjata. Sivustoilta on nähtä-vissä, mil-laisia työ-tehtäviä Nuorten työpajalla on mah-dollista tehdä. Nuorten työpajan kaikki teh-tävät on kuvattu yksityis-kohtaises-ti. Työteh-tävät hyö-dyttävät myös oppi-laitoksia, joiden oppilaat voivat suorittaa osan tut-kinnosta Nuorten työpajalla. On onnis-tuttu suun-nitelmalli-sesti oh-jaamaan pitkäai-kaistyötön kuntoutta-vasta työ-toiminnas-ta palkka-tuen, työ-kokeilun kautta avoimille työmarkki-noille tai koulutuk-seen.

neet sosiaalisen kuntou-tuksen ryhmät täyttyivät nopeasti eikä kaikille ole voitu nopeasti turvata kun-touttavan työtoiminnan paikkaa. Joulukuussa aloitti palkka-tuella henkilö, jonka tehtä-vä on kehittää ns. seinä-töntä pajaa. Tämä toteutu-essaan mahdollistaa kun-touttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittumista kunnan eri yksiköihin. Sei-nättömän pajan työstämi-nen jatkuu 2016 kesäkuu-hun saakka.

133

Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen

menestys- tekijä






Tiedotetaan ja reagoidaan mahdollisim-man ajoissa kuntien tehtä-vien lisäänty-misestä ai-heutuvista muutoksista henkilöstö-suunnittelun tueksi. Var-mistetaan, että yhä li-sääntyvät tehtävät huo-mioidaan henkilöstömi-toituksessa. Seurataan eri palveluissa asiakasmää-rien kehitystä ja miten nii-den vaikutus heijastuu määräaikojen noudattami-seen.

Hyö-dynne-tään Valvi-ran kaksi kertaa vuo-dessa teke-mää toi-meen-tulotu-en ja lasten-suoje-lun määrä-aikojen toteu-tuma-raport-tia. Työn-tekijöi-den työajan ylitys-ten seuran-ta, sai-raus-loma-seuran-ta.

Henkilös-töresurs-seja lisä-tään vas-taamaan tehtävien lisäänty-mistä. Tehtävän-kuvat vas-taavat uusia teh-täviä ja tarvittaes-sa tehtä-vänkuvia muoka-taan.

Aktiivinen lakiuu-distusten seu-raaminen ja nii-den huomioimi-nen tehtävänku-vissa. Muutokset käsitellään yh-dessä tiimivas-taavien työryh-mässä samanai-kaisesti talouden seurannan kans-sa. Raportoidaan säännöllisesti työajan ylityksistä ja niihin vaikutta-vista tekijöistä johdolle ja luot-tamushenkilöille.

Tarkastelujaksolla on paneuduttu sosiaalihuoltolain toimeenpanon kehittämiseen selkiyttämällä asiakasprosesseja ja kehittämäl-lä Kiti-hankkeen avulla asiakas-tietojärjestelmää vastaamaan sosiaalihuoltolain vaatimuksia. Tämä on edellyttänyt työntekijöi-den perehtymistä lainsäädän-töön, jonka tukena on ollut aktii-vinen tiedon hankinta ja yhteinen kehittämispäivä. Lakikoulutusta on järjestetty myös monialaisena koulutuksena. Asiakasprosessien kehittäminen jatkuu vuodelle 2016.

Sosiaalihuoltolaki toi paljon muu-toksia, joista erityisen olennainen on palvelutarpeen arviointi. Lop-puvuodeksi ja vuodelle 2016 palkattiin määräaikainen sosiaa-liohjaaja, jonka työn pääasialli-nen kohderyhmä on alle 29-vuotiaat toimeentulotukiasiak-kaat. Heille laaditaan palvelutar-peen arviointi ja siihen liittyvä asiakassuunnitelma sekä nime-tään omatyöntekijä. Asiakkaita työntekijällä on keskimäärin 30. Koska painopiste on nuoremmis-sa henkilöissä, työtä nuorisotoi-men etsivän nuorisotyön kanssa on tiivistetty.

Uusi palvelumuoto on tehnyt näkyväksi kuinka suuri joukko on jäänyt vaille palveluita. Osaa kohderyhmästä on vaikeaa ta-voittaa ja heidän saaminen pal-veluiden piiriin on haastavaa. Uhkana on täydellinen syrjäyty-minen. Usein on kysymys kasau-tuvista ongelmista. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana toimeentulotuen käsittely-ajat eivät olleet lain vaatimalla tasolla. Loppuvuonna käsittelyajat on saatu lain edellyttämän määrä-ajan mukaiseksi huolimatta toi-meentulotukea hakevien kotita-louksien määrän kasvusta.


134



Lastensuoj. laitoshoito

Hoitopäivät 7 222 6 721 4 471 4 321 97 -150



Lastensuoj. perhehoito

Hoitopäivät 8 447 8 801 6 758 10 148 150 3 390



Toimeentulotuki

Kotitaloudet 594 616 680 686 101 6

€/kotitalous/vuosi, brutto 3 409 3 287 3 171

€/kotitalous/vuosi, netto 2 042 1 969 1 528 Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Lastensuojelun perhehoito: Suoritemäärässä on huomioitu yksityiset sijoitukset, joista kunta mak-saa hoitopalkkion. Lisäksi on tehty ennakoimattomia sijoituksia perhehoitoon.

135

Käyttötalous

Sosiaalityö Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 507 200 507 200 462 241 -44 959

Maksutuotot 89 000 89 000 93 962 4 962

Tuet ja avustukset 915 000 190 000 1 105 000 1 063 969 -41 031

Muut toimintatuotot 146 900 40 000 186 900 199 825 12 925

Toimintatuotot yhteensä 1 658 100 230 000 1 888 100 1 819 996 -68 104

- joista sisäiset tuotot 23 100 23 100 338 -22 762

Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -135 770 -135 770 -135 212 558

Avustukset -1 980 500 -420 000 -2 400 500 -2 483 334 -82 834




Toimintakate -5 140 406 -190 000 -5 330 406 -5 586 496 -256 090


Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -101 530 0 -101 530 -111 527 -9 997

Talous


- Myyntituotot: tuottoalitus 45 000 €. Nuorten työpajan sisäisestä laskutuksesta (kunnan muut yksiköt) luovuttiin. Tuotto olisi ollut vajaat 60 000 €.

- Tuet ja avustukset: tuottoalitus 41 000 €. Valtionkorvaus kuntouttavasta työtoiminnasta 49 600 €.

Toimintakulut - Henkilöstökulut: kuluylitys 34 600 €. Sairaslomasijaisten palkat sivukuluineen 20 000 €. - Palvelujen ostot: kuluylitys 82 300 €. Lastensuojelun laitoshoito, kuluylitys 96 900 € (hoito-

vuorokauden keskihinta vuonna 2015 oli noin 11 % korkeampi kuin vuonna 2014). - Tuet ja avustukset: kuluylitys 82 800 €. Lastensuojelun avustukset kotitalouksille, 63 200 €.

Kiintiöpakolaisten toimeentulotuki, kuluylitys 23 600 € (valtionkorvauksena saadaan 100 % kuluista).

136

TULOSALUE VAMMAISTYÖ

Toiminnan kuvaus

Janakkalan kunnan vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille ja heidän läheisilleen. Vam-maispalvelulain mukaiset palvelut (mm. asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu) ja erityishuoltolain mukaiset palvelut, joihin kuuluvat myös kunnan omat asumisyksiköt, päivä-toiminta ja avotyö muodostavat vammaistyön kokonaisuuden.

Asiakkaalla on oikeus sosiaalihuoltolain nojalla saada riittävästi tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja etuisuuksista yli organisaatiorajojen. Palveluohjauksen tarkoituksena on ohjata, neuvoa ja tukea asiakasta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Palveluohjaajien tehtäviin kuuluvat vammaistyön asiakkaiden palvelusuunnitelmista vastaaminen.

Vammaistyöllä on kolme kehitysvammaisille suunnattua asumisyksikköä; Honkakoti, Mäntykoti ja Pihlajakoti. Pihlajakoti on kesästä 2015 vuoden 2017 alkuun väistötiloissa Kyterinhovissa. Asumis-yksiköissä on pitkäaikaisen asumisen paikkoja yhteensä 29 ja tilapäishoitoa varten on 2 paikkaa.

Päivätoiminta on aikuisille, oppivelvollisuutensa suorittaneille, kehitysvammaisille henkilöille suun-nattua toimintaa. Toimintakeskuksen tiloissa järjestetään myös kouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja loma-ajanhoitoa. Päivätoiminnan yhteydessä toimii avotyön palvelut. Asiakkaat tekevät työtä tavallisilla työpaikoilla.

Tulosalueen kokonaisvastuu: vammaistyön johtaja Riitta Julin

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palveluky-ky







Kehitys-vammahuol-lon asiak-kaista 90%:lla on tehty ajanta-sainen pal-velusuunni-telma sekä erityishuolto-ohjelma.

Ajanta-saisten palvelu-suunni-telmien lukumää-rä.

Kehitys-vamma-huollon asiakkaista 90 %:lla on tehty ajan-tasainen palvelu-suunnitel-ma sekä erityishuol-to-ohjelma.

Palvelusuunnitel-mat tarkastetaan ja päivitetään tarpeen mukaan.

Kehitysvammaisten asiak-kaiden palvelusuunnitel-mien ajantasaistamista tehdään koko vuoden ajan. Palvelusuunnitelma on yli 90 %:lla asiakkaista.

Toteutunut

137



Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila


Päihde- ja mielenter-veyskuntou-tujien sekä vammaisten asuminen on oikea heidän hoi-don, kuntou-tuksen ja tuen tarpeen mukaan.

Tarkaste-taan 100 %:sesti vam-maistyön ostetun asumi-sen pää-tökset ja asiakkai-den asumi-sen oi-kein kohden-tuminen. Kehite-tään Parru-työryh-män toimin-taa.

Parru-työryh-mässä kehitetään vuoden 2015 aika-na yhteistä palvelu-suunnitel-maa oste-tun asumi-sen asuk-kaille sekä kehitetään kriteeristöä laadun tarkasta-miseksi hoitokoti-käynneillä.

Parru-työryhmässä kehitetään yhteistä palvelusuunnitel-maa ostetun asu-misen asukkaille sekä kehitetään kriteeristöä laadun tarkastamiseksi hoitokotikäynneillä.

Ostetun asumisen laadun varmentaminen on aloitettu tarkastelemalla sopimuksia ja omavalvontasuunnitelmia palvelun tuottajien kanssa. Parru- työryhmä ei ole tois-taiseksi aloittanut laatukri-teeristön laadintaa. Tämä on johtunut useamman työryhmän jäsenien poissa-oloista.

Toteutunut osittain

Osallistu-mista edis-tävä, kat-tava yhdis-tysten ja yhteisöjen verkosto.

Yhteistyö paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Sanalli-nen ku-vaus. Säännöl-liset ta-paamiset yhteis-työtaho-jen kans-sa ovat toteutu-neet ja vakiintu-neet yhteiset tapahtu-mat ovat onnistu-neet

Säännölli-nen yhtey-denpito yhteistyö-tahojen kanssa ja vakiintu-neet yhtei-set tapah-tumat ovat toteutu-neet vähin-tään yhtei-sinä kevät- ja joulujuh-lina ja seurakun-nan järjes-tämänä päivätoi-minnan retkipäivä seurakun-nan leiri-keskuk-seen.

Vammaistyöstä pidetään säännöl-listä yhteydenpitoa yhteistyötahojen kanssa ja toteute-taan vakiintuneita yhteisiä tapahtu-mia.

Säännöllinen yhteydenpito yhteistyötahojen kanssa ja vakiintuneet yhteiset tapah-tumat ovat toteutuneet yh-teisinä kevät- ja joulujuhlina sekä seurakunnan järjes-tämänä päivätoiminnan retkipäivänä seurakunnan leirikeskukseen. Katajan päivätoiminta oli keskitetysti kiinni heinäkuun ajan. Asukkaiden kesäajan viriketoiminta järjestettiin ensimmäistä kertaa aivan uudella tavalla. Työ tapah-tui asumisyksiköiden järjes-tämänä sisältäen runsaasti retkeilyä sekä osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Toi-mintaa oli myös päivätoi-minnan tiloissa, jossa kävi vierailijoita eri taiteen aloil-ta. Toiminnan muutos on-nistui.

Toteutunut

138


menestys-tekijä


Mittari Tavoite talous-arviovuonna



Palvelu-tuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdis-tysten kanssa

Pidetään yllä nykyisiä toi-mivia yhteis-työverkostoja. Luodaan yh-teneväisiä palveluntuot-tamiseen liittyviä toimin-tatapoja.

Seudulli-sesti jatketaan yhteistä keskus-telua palvelu-jen tuot-tamises-ta mikä näkyy tiiviinä yhteis-työnä. Tavoit-teena on turvata alueen kunta-laisten palvelui-den yh-denmu-kaisuus.

Seudullisesti on jatkettu yhteistä kes-kustelua pal-velujen tuot-tamisesta. Tavoitteena on turvata alueen kunta-laisten palve-luiden yh-denmukai-suus. Vammaisneu-voston toimin-ta vakiintuu työmuotona ja sen avulla otetaan vam-maisjärjestöt yhä tiiviimmin mukaa palve-luiden tuotta-misen tur-vaamisessa ja kehittämises-sä kunnan asukkaille.

Seudullisesti jatke-taan yhteistä kes-kustelua palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on turvata alueen kuntalaisten palve-luiden yhdenmu-kaisuus. Vammaisneuvos-ton toiminta vakiin-tuu yhteistyömuo-tona eri vammais-järjestöjen kanssa.

Seudullisesti on jatkettu yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta varsinkin kuljetuspalve-luiden osalta. Tavoittee-na on turvata alueen kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus. Vammaisneuvoston toi-minta on vakiintunut yh-teistyömuotona eri vam-maisjärjestöjen kanssa. Janakkalassa toteutettiin seudullinen vammais-neuvostojen tapaaminen 30.9.2015.

Toteutu-nut

Ennalta-ehkäisevä toiminta.

Vammais-työssä huo-mioidaan ja ennakoidaan asiakkaiden tulevat palve-lutarpeet ja ohjataan asiakasta ennalta eh-käisemään mahdollisia sosiaalisia tai terveydellisiä elämäntilan-teesta johtu-via haittoja.

Sanalli-nen ku-vaus. Toteute-taan asiakkai-den pal-velu-suunni-telmien teon yhtey-dessä, jolla varmen-netaan asiak-kaan kuulemi-nen.

Ennaltaehkäi-sevää vam-maistyötä on toteutettu ympäri vuo-den palvelu-suunnitelmien teon ja niiden päivitysten avulla.

Ennaltaehkäisevää vammaistyötä toteutetaan ympäri vuoden palvelu-suunnitelmien teon ja niiden päivitys-ten avulla.

Ennaltaehkäisevää vammaistyötä on toteu-tettu ympäri vuoden pal-velusuunnitelmien teon ja niiden päivitysten avulla. Asumisessa oman lääkä-rin ja sairaanhoitajan yhteistyöllä pyritään en-naltaehkäisemään asiak-kaiden tuki- ja kriisijakso-jen tarvetta.

Toteutu-nut

139


Tavoite val-tuusto-kaudella

Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Selkeä, helposti johdettava organi-saatiora-kenne.

Prosessiku-vauksia hyö-dynnetään palveluissa.

Kaikki prosessi-kuvauk-set ovat ajanta-saiset ja niitä hyödyn-netään palvelui-den tuot-tamises-sa.

Prosessiku vausten avul-la vammais-työssä pide-tään yllä sel-keitä työvai-heita.

Prosessikuvauksia

tarkastetaan ja muu-

tetaan tarvittaessa.

Erityisen tarkastelun kohteena on ollut kulje-tuspalvelut. Seudulla on käynnissä kuljetuspalve-luihin liittyvä hanke, joka on erityisesti kohdentanut työnsä tarkastelemaan vammaispalveluja sosi-aalihuoltolain mukaisia kuljetuksia. Tämä on työllistänyt runsaasti ja ennakoimattomasti vammaistyötä.

Toteutu-nut


menestys-tekijä


Mittari Tavoite talous-arviovuonna




Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen.

Toimien ja virkojen täyttöaste.

Virat ja toimet ovat täysimää-räisesti käytös-sä palvelutuo-tannon varmis-tamiseksi.

Esimiehet teke-vät tarvittavat rekrytointitoi-menpiteet ja toteuttavat aktii-vista oppilaitos-yhteistyötä ja kiinnittävät huo-miota hyvän har-joitteluohjauksen toteuttamiseen.

Vammaistyössä on aloitettu uuden sosi-aalihuoltolain edellyt-tämä henkilöstöjärjes-telyn suunnittelu. Virat ja toimet ovat olleet täysimääräisesti käytössä palvelutuo-tannon varmista-miseksi.

Toteutu-nut

Innovatii-visuuteen ja kehit-tymiseen motivoiva johtami-nen.

Esimiestaitoja ja johtamista tuetaan koulu-tuksilla.

Esimiesten koulutuk-siin osallis-tuminen. Johtoryh-män jäse-nille kirja-taan henki-lökohtai-nen koulu-tussuunni-telma kehi-tyskeskus-telujen yhteydes-sä.

Esimiehet ovat osallistuneet alansa esimie-hisyyttä tuke-vaan koulutuk-seen.

Johtoryhmän jäsenille kirjataan henkilökohtainen koulutussuunni-telma kehitys-keskustelun yh-teydessä.

Esimiehet ovat osal-listuneet alansa esi-miehisyyttä tukevaan koulutukseen; haas-tavat tilanteet esimies työssä, erityshuolto-päivät ja yleistyöajan-koulutus.

Toteutu-nut

140



Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila

Strategian mukainen osaami-sen kehit-täminen.

Henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan. Koulutus on suunnitelmal-lista ja perus-tuu kehitys-keskustelui-hin.

Henkilös-tön kehi-tyskeskus-telut ja on toteutettu 100 %:sesti ja niiden yhteydes-sä tapah-tuva koulu-tustarpeen selvittämi-nen

Kehityskeskus-teluiden ja nii-den yhteydessä tapahtuva kou-lutustarpeen arviointi on toteutettu 100%:sesti.

Henkilöstön työnkuvien ja koulutussuunni-telmien läpikäynti kehityskeskuste-luiden yhteydes-sä.

Kehityskeskustelut ja niiden yhteydessä tapahtuva koulutus-tarpeen arviointi on toteutettu 100 %:sesti.

Toteutunut

Turvalli-nen ja arvostava työilmapii-ri.

Vammais-työssä toteu-tetaan sään-nöllisiä henki-löstökokouk-sia, työyksi-köiden henki-löstöpalave-reita ja Tyky-työryhmä toimii. Vastuu tiedottamises-ta ja tiedon-vastaanotta-misesta on koko henki-löstöllä.

Työpaik-kakokouk-sia toteute-taan sään-nöllisesti.

Työpaikka ko-kouksia on toteutettu säännöllisesti. Esimiehet ovat helposti lähes-tyttävissä ja vastaavat mah-dollisimman pian henkilös-tön yhteydenot-topyyntöihin. Johtoryhmä selvittää henki-löstön toivo-mien eri koulu-tusten järjestä-mismahdolli-suuksia. Koko henkilöstö osal-listuu laki itse-määräämisoi-keudesta koulu-tukseen. Henki-löstö mieltää itsemääräämis-suunnitelman ja arvion itsemää-räämiskyvyn heikkenemises-tä sekä ymmär-tää lain sää-dännön rajoit-tavista toimen-piteistä.

Työpaikka ko-kouksia toteute-taan säännölli-sesti. Johtoryh-mä selvittää hen-kilöstön toivo-mien eri koulu-tusten järjestä-mismahdolli-suuksia. Järjeste-tään koko henki-löstölle yhteinen koulutus uudesta itsemääräämisoi-keuslaista.

Työpaikkakokoukset on pidetty säännölli-sesti. Itsemääräämis-oikeuslaki ei valmis-tunut ajoissa. Myös uusi vammaislaki siirtyi uudelle edus-kunnalle päätettäväk-si. Näihin liittyviin koulutuksiin osallistu-taan säädösten val-mistuttua myöhem-min. Henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulu-tuksiin: aggressiivisen asiakkaan kohtaami-nen, apuvälinepäivä, itsemääräämisoikeus, uusi sosiaalihuoltola-ki.

Etenee suunnitel-lusti

141


Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja

laatutiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Laitoshoito

Hoitopäivät 1 095

€/hoitopäivä, brutto 462

€/hoitopäivä, netto 456

Kehitysvammaisten ostettu asuminen

Hoitopäivät 2 190 2 555 2 539 99 -16

€/hoitopäivä, brutto 289 313

€/hoitopäivä, netto 289 313

Tehostettu asumispalvelu

Hoitopäivät 10 366 6 607 7 300 6 669 91 -631



Katajan päivätoiminta

Käyttöpäivä 4 252 4 189 4 250 4 179 98 -71

€/käyttöpäivä, brutto 78 75 77

€/käyttöpäivä, netto 71 69 73 Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Tehostettu asumispalvelu: Asumispalveluasiakkaita on ollut tutkimusjaksoilla Etevan yksiköissä. Lyhytaikaiset asumispaikat eivät ole olleet 100 prosenttisesti käytössä.

Käyttötalous

Vammaistyö Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 136 400 136 400 172 629 36 229

Maksutuotot 81 000 81 000 67 956 -13 044




Toimintakulut




Avustukset -1 069 240 -1 069 240 -954 312 114 928




Toimintakate -4 191 156 -4 191 156 -4 135 092 56 064

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -119 624 0 -119 624 -104 151 15 473

142

Sitova tavoite: Selvitetään voidaanko vammaispalveluja myydä myös ulkopuolisille.

Selvitystä ei ole tehty. Perusturvan toimialaa on työllistänyt monet eri projektit. Erityisesti vammaispalvelua on työllistänyt mm. seudullinen kuljetuspalveluselvitys.

Talous


- Myyntituotot: tuottoylitys 36 200 €. Ateriapalvelujen myyntituotot 34 000 €. Toimintakulut

- Henkilöstökulut: kuluylitys 49 700 €.Kuel eläkemenoperusteiset maksut 47 600 €. - Palvelujen ostot: kuluylitys 84 600 €. Kriisihoitojaksojen hankinta Etevalta, kuluylitys

59 800 €., Honkakodin asumispalvelut, kuluylitys 35 200 €. - Avustukset: kulualitus 114 900 €. Avustukset päivittäisiin välineisiin ja asunnon muutostyöt,

kulualitus 38 600 €, omaishoidon tuki, kulualitus 67 200 €.

143

TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO

Toiminnan kuvaus

Janakkalan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sai-raanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti.

Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, seulon-nat, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijater-veydenhuolto sekä työterveyshuolto. Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle kuuluu myös eri-koissairaanhoidon palvelut ja Janakkalan sairaalan toiminta. Sairaalan tehtävänä on ja tuottaa kun-talaisille akuuttia sairaala- ja kuntoutushoitoa heidän tarpeitaan vastaavasti sekä huolehtia ter-veyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välisen hoitoketjun toimivuudesta.

Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palveluky-ky



Mittari Tavoite ta-lousarvio-vuonna


Toteutuma 1.1. - 31.12. Toimen-piteen tila


Terveyspal-velujen saa-tavuus ja saavutetta-vuus niitä tarvittaessa on mahdolli- simman helppoa.

T3 eli kolmas vapaa kiiree-tön aika lääkä-rille.

Potilaat pää-sevät hoitoon oikea-aikaisesti ja lääkärille pääsee kii-reettömissä asioissa kahden vii-kon sisällä.

Sujuva toiminta turvataan enna-koivalla toimin-nan suunnittelul-la sekä tehok-kaalla rekrytoin-nilla. Hoitokäy-täntöjä kehite-tään vastaa-maan eri potilas-ryhmien tarpeita.

Kiireettömälle lääkärin vastaanot-toajalle on Turengin terveysase-malle päässyt 5-15 päivän kuluessa, mutta kesäkuussa 28 päivässä. Terva-kosken terveysasemalla on vas-taanotolle päässyt 4-12 vuoro-kauden sisällä, mutta maalis-kuussa 19 päivän sisällä. Puhe-luihin on vastattu keskimäärin 23 minuutin kuluessa ja 97,6 % pu-heluista on hoidettu onnistunees-ti. Fysioterapeutille on päässyt pääsääntöisesti 14 päivän sisäl-lä. Kuitenkin viikoilla 16 - 22 vas-taanotot ruuhkautuivat siten että 27 asiakasta joutui odottamaan vastaanottoaikaa 16 - 24 päivää. Suun terveyden huollossa on pysytty hoitotakuussa eli kiireet-tömään hoitoon on päässyt alle kuudessa kuukaudessa.


144



Mittari



Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimen-piteen tila


Terveyspal-velujen saa-tavuus ja saavutetta-vuus niitä tarvittaessa on mahdolli-simman helppoa.

Seura-taan puhe-luiden, ryh-mä-vas-taanot-tojen ja säh-köisten palve-luiden määriä suh-teessa vas-taanot-to-käyn-teihin.

Potilaat saa-vat tarvitse-mansa palve-lut eri työnte-kijöiden vas-taanotto-käyntien lisäksi puhe-limitse, ryh-mävastaan-otoilla ja sähköisinä palveluina.

Päivitetään hoi-to-ohjeet ja tar kennetaan työn-jakoa ja potilai-den ohjausta eri ammattilaisten ja erilaisten palvelujen välil-lä.

Tervakoskella siirryttiin lääkäri-hoitaja –työpari- malliin syys-kuussa. Sähköisen palvelun eli eOmahoidon myötä mahdollistui sähköinen palvelu asiakkaille 8.9.2015 alkaen ja loppuvuoteen mennessä oli potilaille lähetetty 403 sähköistä viestiä. Näiden lisäksi potilaille on mennyt auto-maattisesti tiedot laboratoriotu-loksista ja Marevan-lääkkeen annoksista. Nivelrikkoa sairasta-ville on aloitettu ryhmämuotoinen hoito. Uniapnea-potilaiden hoi-toon pääsyä on nopeutettu otta-malla omaksi toiminnaksi unipo-lygrafioiden mittaus ja erikoissai-raanhoitoon lähetetään vain mit-tauksen perusteella diagnostisoi-dut potilaat saamaan uniapnea-hoitoa.

Toteu-tunut


Sähköistä asiointia kehitetään terveyden-huollossa tukemaan palvelun saatavuu-den paran-tamista.

Säh-köisen asioin-nin määrä suh-teessa vas-taanot-to-käyn-teihin.

Potilaan pal-velutarpee-seen vas-taaminen sähköisen portaalin kautta tulee osaksi ter-veysasemien toimintaa.

Otetaan käyt-töön sähköinen omahoidon por-taali.

Sähköinen palvelu eli eOmahoito otettiin käyttöön ter-veysasemilla ja työterveyshuol-lossa 8.9.2015. Vuoden loppuun mennessä eOmahoitoa oli käyt-tänyt 562 asiakasta eli 3,3 % väestöstä. Resepteistä 99 % tehdään sähköisinä eRe-septeinä.

Toteu-tunut

145


menestys-tekijä





Kuntalai-sen kan-nustami-nen vas-tuunot-toon hy-vinvoin-nista

Omahoitoi-suuden li-sääminen ja toimintakyvyn parantaminen potilailla, joi-den toiminta-kyky on hei-kentynyt.

Avovisio-mittarit : GDS-toiminta-kykytesti, ikäaudit eli päihdetes-ti, MNA eli ravitse-mustesti, BMI eli kehon koostu-musmittari, VAS eli kipumittari, MMSE eli muistitesti, SPPB eli fyysinen toiminta-kykytesti.

Avovisio, toiminta-kyvyn mit-taaminen ja hoitoon ohjaus tapahtuu sovitulla tavalla potilailla, joilla toi-mintakyky on heiken-tynyt

Avovisio eli yli 65-vuotiaiden kuntalaisten arjessa selviy-tymisen ja toimintakyvyn mittaamisen toimintamallin jalkauttami-sen loppuun saattaminen.

Avovision mukaisen toiminta-mallin ja toimintakyvyn arvioin-nin tukemiseksi on järjestetty yhteisiä koulutuksia vanhustyön ja terveystoimen henkilöstölle. Toimintamallin myötä tunniste-taan paremmin ne potilaat, joiden toimintakyky ja selviyty-minen arjessa on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Heidät ohjataan hoitoon oikea-aikaisesti ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin. Tällä toiminta-tavalla parannetaan kuntalais-ten kotona selviytymistä. Ja-nakkala oli toukokuuhun asti mukana Kaste-rahotteisessa HyvisSade -hankkeessa, jonka tavoitteena oli ottaa käyttöön potilaan itsearviointiin sähköi-nen Whodastoimintakykytesti ikäihmisille ja potilaiden ohjaa-minen erilaisten palvelujen piiriin tuloksesta riippuen. Oh-jautuminen palveluihin ei onnis-tunut, sillä testitulos ei erittele asiakkaita, mutta Janakkalan internet-sivulle päivitettiin oma-hoitopolut.fi -sivuston testit terveydestä ja hyvinvoinnista.



Omahoitoi-suuden li-sääminen ja hoidon tulok-set paranevat.

Korkean riskin poti-laiden kriteerit määritetty (K/E).

Korkean riskin poti-laat tunnis-tetaan, heidän hoitoaan tuetaan ja he voi-maantuvat itsensä hoitami-seen.

Alle 60-vuotiaiden suuren sairas-tavuusriskin potilaiden kriteerit määri-tetään ja poti-laslähtöinen hoito kuva-taan.

Potilaita hoidetaan Käypä Hoito -suositusten mukaan ja diabe-tespotilaan hoitopolku on kuvat-tuna. Finriski-mittarin käyttöä on edistetty järjestämällä koulutuk-sia henkilökunnalle. Finriski-mittari suuren riskin potilaiden tunnistamisessa on otettu käyt-töön ja kirjaamiskäytännöistä on sovittu. Hoitopolku viimeis-tellään kevään 2016 aikana.


146



Mittari


Toimenpide talousarvio vuonna

Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila


Omahoitoi suuden li-sääminen. Ammattilaiset saavat myös palautteen potilaiden hoidon tulok-sista.

Hoidon vaikutta vuuden mittarit määritetty (K/E), seu-rantara-portti val-mis (K/E).

Seurannan mittareiden määrittely ja seuran-taraportin suunnittelu on käyn-nistetty.

v Sovitaan hoidon aikut-tavuuden mittarit, tar-kennetaan kirjaaminen ja luodaan seu-rantaraportti tulosten seu-rannan mah-dollistamisek-si.

Toiminnan kirjaamista on tar-kennettu ja kirjaamisoh jeet laadittu. Sairaanhoitopiirin alu-een Effica-sairaskertomus-järjestelmien kantojen yhdistä-mishankkeen takia ei ole ollut järkevää ostaa uusia erillisiä raportteja, joten vaikuttavuus-mittareiden osalta työ on kes-ken. Toimintaa kuvaavat seu-rantaraportit ovat käytössä.


Talous ja resurssit




Toimenpide ta-lousarvio vuonna


Kustan-nustietoi-suus ja tehokas resurssien käyttö

Päätöksen teon kustan-nusvaikutuk-set tunnetaan ja toimintaa kehitetään kustannuste-hokkaam-maksi.

Talou-den to-teuma.

Laborato-rion näyt-teenotto tehostuu, laborato-riotutki-musten määrä vähenee järkeistä-misen myötä, jolloin lisä-työvoiman tarve vä-henee. Toimisto-sihteeri-työpanosta voidaan siirtää sähköisiin palvelui-hin.

Tehostetaan toimintaproses-seja vastaamaan tarvetta ja ote-taan käyttöön tietotekniikan tarjoamia mah-dollisuuksia pro-sessien helpot-tamiseen, kuten puheen tunnistus (lääkärisanelut), ilmoittautumis-pääte ja massa-laskutus. Karsi-taan tehottomia palveluita.

Lääkärisaneluissa puheentun-nistusohjelma ei ole toiminut toivotulla tavalla eikä käyttöön-ottoa ole laajennettu. Vastaan-otolle ilmoittautumisesta on luovuttu 1.8.2015 alkaen ja potilaslaskutus tehdään yhden toimistosihteerin toimesta aiemman kahden toimistosih-teerin sijaan. Yksi toimistosih-teerin toimi muutettiin sairaan-hoitajan toimeksi ja lääkäri-hoitaja -työparimalli aloitettiin Tervakoskella. Ilmoittautumis-automaatit ja ilmoittautumisoh-jelma Effica-sairaskertomus- järjestelmään jätettiin hankki-matta hankintahinnan kalleuden takia sekä siksi, että näistä ei ollut odotettavissa juurikaan toiminnallista hyötyä. Laborato-riotutkimusten määrä on vähen-tynyt järkeistämisen myötä, mutta tutkimuskäynnit ovat lisääntyneet erityisesti sairaa-lassa, jossa hoidetaan vuosi vuodelta sairaampia potilaita toiminnan keskittyessä enem-män akuuttihoitoon. Puhelujen ja käyntien sijaan potilaita hoi-detaan myös sähköisen palve-lun eli eOmahoidon kautta vä-hentäen henkilökunnan ajan-käyttöä yksittäisen asian hoita-misessa.


147


menestys-tekijä





Strategian mukainen osaami-sen kehit-täminen

Toimintaa johdetaan tietoon perus-tuen.

Johdon mittarit määri-telty (K/E).

Johtami-sen mittarit on määri-tetty.

Koulutukset ja joh-taminen suunnataan tukemaan tavoittei-ta. Määritetään joh-tamisen mittarit, joiden mukaan toi-mintaa ohjataan.

Toiminnan mittarit on mää-ritelty ja toiminnan raportit ovat käytössä ohjaten toiminnan suunnittelua ja johtamista. Uusia vaikutta-vuusmittariraportteja ei ole hankittu Effica-sairas-kertomuskantojen yhdis-tämishankkeen takia.

Toteutunut osittain

Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa.

Janakkalan sairaala siirtyi Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle 1.7.2015. Talousar-vioteknisistä syistä talousarviorakennetta ei lähdetty kesken vuotta muuttamaan. Tuotot ja kulut sekä suoritetiedot ovat Janakkalan terveydenhuollon tulosalueella vuoden 2016 alusta lukien.

Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan työterveyshuollon tulevaisuuden selvittäminen 1.7.2015 mennessä.

Uudessa kuntalaissa (voimaan 1.5.2015) on säännökset kunnan toiminnasta kilpailutilan-teessa markkinoilla (126 §). Säännöksen mukaan ”Kunnan hoitaessa 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskun-nan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus).” Laissa on siirtymä-säännös, jonka mukaan em. velvoitetta tulee työterveyshuollon osalta noudattaa viimeis-tään 1.1.2017 alkaen. Siirtymäaikana kunnan tuottamat palvelut on kuitenkin hinnoiteltava markkinaperusteisesti.

Toukokuussa 2015 sovittiin kunnanjohtajan, talous- ja hallintojohtajan ja henkilöstöjohtajan kesken, että vastuu työterveyshuollon yhtiöittämisvelvollisuuden tutkimisesta siirtyi henki-löstöpalveluihin. Kunnanhallitus päätti 19.10.2015 § 230, että Janakkalan työterveyshuollon toiminta jatkuu nykyisessä muodossaan siirtymäsäännöksen loppuun saakka. Työterveys-huollon markkinaperusteinen hinnoittelu on otettu huomioon vuoden 2016 talousarviossa.

Sitova menoperuste: Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle esitetty virka on ehdollinen 30.6.2015 asti, kunnes työ-

terveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Virka voidaan täyt-

tää 30.6.2015 asti määräaikaisina.

Terveydenhoitajan (0,5) toimi täytettiin aluksi määräaikaisena.

148


Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Lääkäripalvelut ja terveydenhoitajapalvelut: Vuoden 2015 talousarviossa suoritemäärät on arvioitu liian korkeiksi. Vuoden 2015 toteumat vastaavat vuoden 2014 määriä. Yhä yleisemmin asiakaspal-velu hoidetaan puhelimitse tai sähköisesti perinteisen vastaanottokäynnin sijaan.

Käyttötalous

Janakkalan terveydenhuolto

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot

Myyntituotot 1 017 440 1 017 440 1 129 718 112 278

Maksutuotot 603 300 603 300 575 306 -27 994


Muut toimintatuotot 600 600 7 120 6 520

Toimintatuotot yhteensä 1 621 340 1 621 340 1 728 896 107 556


Toimintakulut




Avustukset -97 200 -97 200 -147 207 -50 007




Toimintakate -27 206 805 -27 206 805 -27 227 082 -20 277

Poistot ja arvonalentumiset -71 999 -71 999 -79 094 -7 095

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -302 996 0 -302 996 -302 706 290

149

Olennaiset poikkeamat talouden toteutumisessa:

Huom! Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen 18.3.2016 tilintarkastajalta saadun ohjeen mu-kaan perusturvalautakunnan alaiselta Janakkalan terveydenhuolto-tulosalueelta on tehty kulujen vähennys 216 029 €. Tämä johtuu KHSHP:n pakollisen varauksen purkamisesta. Katso kohta 4.1. tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot. Talous Toimintatuotot

- Myyntituotot: tuottoylitys 112 300 €. Valtion maksama tuki veteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin oli 52 000 € arvioitua suurempi, mikä näkyy myös kuluylityksenä (avustuk-set). Vapaan valinnan perusteella Janakkalan terveydenhuollon palvelut valinneet, tuottoyli-tys 54 800 €.

- Maksutuotot: tuottoalitus 28 000 €. Terveydenhuollon maksuihin ei kaikilta osin tullut talous-arviossa suunniteltuja korotuksia (lainsäädäntö).

Toimintakulut

- Henkilöstökulut: kuluylitys 375 900 €. Kuel-eläkemenoperusteiset maksut 190 500 € (mää-rärahavaraus puuttui), suun terveydenhuollon erilliskorvaukset sivukuluineen 54 300 €, sai-ras- ja äitiyslomasijaisten palkat sivukuluineen 36 800 €, sairasvakuutuskorvaukset (kulu-vähennys) 20 000 € alle arvioidun.

- Palvelujen ostot: kulualitus 60 200 €. Suun terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden ostot (mm. hammaslääkäri-hoitajatyöparit) 124 500 €. Palvelujen ostojen kulualitus olisi ollut 162 800 €, mutta ensihoidosta tuli jälkilaskutuksena 102 361 €:n lisäkulu.

- Aineet, tarvikkeet, tavarat: kulualitus 30 000 €. Hoitotarvikkeet 23 300 €, kalustohankinnat 22 100 €.

- Avustukset: kuluylitys 50 000 €. Valtion maksama tuki veteraanien kuntoutukseen ja avo-palveluihin oli 51 500 euroa arvioitua suurempi, mikä näkyy myös tuottoylityksenä.

150

TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO

Toiminnan kuvaus

Hattulan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sai-raanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti.

Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejake-lu, seulonnat, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opis-kelijaterveydenhuolto sekä terveyskeskussairaala. Pääosan Hattulan terveydenhuoltopalveluista tuottaa Pihlajalinna Oy.

Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palveluky-ky


Tavoite val-tuustokau-della Mittari


Toimenpide talous-arviovuonna Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila


Terveyspal-velujen saa-tavuus ja saavutetta-vuus niitä tarvittaessa on mahdolli-simman helppoa.

T3 eli kolmas vapaa kiireetön aika lää-kärille.

Potilaat pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti ja lääkäril-le pääsee kiireettö-missä asioissa 14 päivän sisällä.

Määritellään palve-luntuottajan kans-sa.

Kiireetön vastaanottoaika lääkärille on järjestynyt 6 - 20 päivän kuluessa. Puheluihin on vastattu kes-kimäärin 21 minuutin kulu-essa ja 97,7 % puheluista on hoidettu onnistuneesti. Suun terveydenhuollon hoitotakuu on toteutunut eli kiireettömään hoitoon on päässyt alle kuudessa kuu-kaudessa.

Toteutunut osittain


Sähköistä asiointia kehitetään terveyden-huollossa tukemaan palvelun saatavuu-den paran-tamista.

Sähköi-sen asi-oinnin määrä.

Potilaan palvelutar-peeseen vastaami-nen säh-köisen portaalin kautta tulee osaksi terveys-aseman toimintaa.

Otetaan käyttöön sähköinen oma-hoidon portaali.

Sähköinen palvelu eli eO-mahoito otettiin käyttöön 8.9.2015. Vuoden loppuun mennessä 190 asiakasta eli 2 % väestöstä käytti eO-mahoitoa. Resepteistä 99,8 % tehdään sähköisinä eResepteinä

Toteutunut

151






Toimenpi-teen tila


Omahoitoi-suuden li-sääminen. Ammattilaiset saavat myös palautteen potilaiden hoidon tulok-sista.

Hoidon vaikut-tavuu-den mittarit määri-telty (K/E), seuran-tara-portti valmis (K/E).

Seurannan mittareiden määrittely ja seuran-taraportin suunnittelu on käyn-nistetty.

Sovitaan palvelun-tuottajan kanssa hoidon vaikuttavuu-den mittarit, tarken-netaan kirjaaminen ja luodaan seuranta-raportti tulosten seurannan mahdol-listamiseksi.

Toiminnan mittarit on mää-ritelty ja toiminnan raportit ovat käytössä ja ohjaavat suunnittelua ja johtamista. Vaikuttavuusmittariraport-teja ei ole hankittu Effica-sairaskertomuskantojen yhdistämishankkeen takia.

Toteutunut osittain

Talous ja resurssit




Toimenpide talousar-vio vuonna Toteutuma 1.1. - 31.12.

Toimenpi-teen tila


Terveyden-huolto tuote-taan taloudel-lisesti.

Palve-luntuot-tajan työpa-nostieto ja suo-ritteet.

Palvelu-tuotanto on riittävä ja työpa-nos on sopimuk-sen mu-kainen.

Seurataan palvelun-tuottajan työpanos-tietoja ja suoritetie-toja.

Hoitoon pääsy kiireettömil-le lääkärin vastaanotoille oli maalis-toukokuussa hieman yli 14 päivää, hei-näkuussa 20 päivää ja muutoin alle 14 päivää. Siirtoviivemaksuja ei ole syntynyt, kun hoitoon pää-sy sairaalaan on ollut hy-vä. Henkilökuntamitoitus on ollut sovitun mukainen.

Toteutunut osittain


Terveyden-huolto tuote-taan taloudel-lisesti.

Erikois-sai-raanhoidon lähe-temää-rät

Lähetteet erikoissai-raanhoi-toon vähe-nevät.

Aloitetaan erikois-lääkärikonsultaatio-käynnit, joilla tue-taan terveyskeskus-lääkäreiden työtä.

Geriatrin ja ortopedin kon-sultaatiokäynnit on aloitet-tu säännöllisenä toiminta-na. Lastenneurologin käyntejä on ollut kerran.

Toteutunut


Palveluntuot-tajan toimin-nan seuran-nan ja vaikut-tavuuden mittareiden luonti.

Seu-rannan ja vai-kutta-vuuden mittarit on määri-telty (K/E).

Toiminnan mittareiden ja raportin luonti on aloitettu.

Palveluntuottajan kanssa yhteistyössä sovitaan toiminnan seurannan mittarit.

Toiminnan mittarit on mää-ritelty ja toiminnan raportit ovat käytössä ja ohjaavat suunnittelua ja johtamista. Vaikuttavuusmittariraport-teja ei ole hankittu Effica-sairaskertomuskantojen yhdistämishankkeen takia.

Toteutunut osittain

152



Lääkäripalvelut

Vastaanottokäynnit 10 838 10 506 10 800 11 798 109 998

€/käynti, brutto

€/käynti, netto

Hoitopalvelut

Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja 10 784 9 753 9 500 9 227 97 -273

€/käynti/sh

€/käynti/ph

Terveydenhoitajapalvelut

Käynnit 8 629 8 082 9 000 7 280 81 -1 720


€/käynti, netto 49 53 60

Suun terveydenhuolto

Käynnit 12 300 12 131 12 000 12 273 102 273


€/käynti, netto 57 57 53

Vuodeosasto

Hoitopäivät 4 106 4 579 4 500 3 748 83 -752


€/hoitopäivä, netto 189 166 218 Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Terveydenhoitajapalvelut: Yksittäistä selvää syytä suoritemäärän alenemiseen ei ole. Vuoden 2014 suoritemäärää korottaa 6-luokkalaisiin tyttöihin kohdentunut rokotusohjelma. Kaikki lakisääteiset tarkastukset niin neuvolapalveluissa kuin kouluterveydenhuollossa on vuonna 2015 tehty. Vuodeosasto: Paikkamäärää pudotettiin yhdellä (15:stä 14:ään) 1.4.2015 alkaen. Vuodeosaston hoitopäiviä myytiin muille vähemmän kuin vuonna 2014. Lääkäri- ja hoitopalveluiden tuotot ja kulut ovat samalla kustannuspaikalla, jonka vuoksi suoritehin-

toja ei ole voitu laskea.

153

Käyttötalous

Hattulan terveydenhuolto Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 4 258 444 4 258 444 4 262 581 4 137

Maksutuotot 460 000 460 000 510 282 50 282

Tuet ja avustukset 573 573



Toimintakulut




Avustukset -39 000 -39 000 -38 635 365




Toimintakate -1 715 -1 715 0 1 715

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -591 0 -591 0 591

Olennaiset poikkeamat talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot

- Maksutuotot: tuottoylitys 50 300 €. Terveyskeskusmaksut 13 900 €, suun terveydenhuollon asiakasmaksut 13 900 €, laitoshoidon asiakasmaksut 11 500 €.

Toimintakulut

- Henkilöstökulut: kulualitus 32 300 €. Suun terveydenhuollon henkilöstömenot. - Palvelujen ostot: kuluylitys 121 200 €. ATK-kustannukset 53 500 €, suun terveydenhuollon

asiantuntijapalvelut 23 900 €, sosiaali- ja terveyspalvelut 38 700 €. - Aineet, tarvikkeet, tavarat: kulualitus 52 400. Kalustohankinnat 20 900 €, lainattavat apuvä-

lineet 18 100 €. - Muut toimintakulut: Saatavien poistot, kuluylitys 18 000 €.

154

KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA

155

TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarjoaa kuntalaisille yksilön ja yhteiskunnan tarpeet huomioonotta-vaa laadukasta kasvatusta ja koulutusta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen elin-ikäiseen oppimiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa sivistystoimen hallintoon, varhaiskasvatukseen, perusope-tukseen, lukiokoulutukseen ja koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Lautakunta ostaa musiikinopetuspalvelut Sibelius-opistolta. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla.


KASVATUS- JA KOULUTUS-LAUTAKUNTA

Alkuperäinen talousarvio

Talousarvio-muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 527 214 527 214 615 243 88 030

Maksutuotot 1 208 576 1 208 576 1 155 498 -53 079





Toimintakulut




Avustukset -1 743 000 -1 743 000 -1 733 541 9 459

Muut toimintakulut -3 185 839 -3 185 839 -3 223 402 -37 564



Toimintakate -25 999 796 -25 999 796 -25 454 982 544 814


Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -767 897 0 -767 897 -746 206 21 691

156

TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO

Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää kasvatus- ja koulutuslautakunnan toiminnan sekä sivistystoimen johtamisen. Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla.







Toimenpi-teen tila


Sivistystoimen palvelut vas-taavat tarpei-ta, ovat oikein mitoitettuja ja ajanmukaisia.

Asiakastyyty-väisyys. Kehittämis-toimenpitei-den määrä

Palveluverkko on ajanmu-kainen se-kä annettujen resurssien mukainen.

Esityksiä pal-veluverkon kehittämiseksi

Tarveselvitys valmis

Valmis

Helppo ja kattava säh-köinen asiointi

Toimialalla on käytössä toi-mivat sähköi-set järjestel-mät ja taito käyttää niitä. Asiak-kailla on mah-dollisuus hoi-taa asioita sähköisesti.

Työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyys

Järjestelmät ovat tehok-kaassa käy-tössä.

Osaamis- ja tarvekartoitus sekä täyden-nyskoulutuk-sen järjestä-minen

Täydennys-koulutusta on järjestetty

Etenee suun-nitellusti







Toimenpi-teen tila

Palvelutuo-tannon yhteis-työ kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa

Yhteistyö lähikuntien kanssa palve-lurakentee-seen ja -ohjaukseen liittyen

Yhteiset hankkeet.

Palveluraken-teen/ palvelu-tuotan-non kehittäminen yhdessä lähikuntien kanssa.

osallistu-taan sekä vaikutetaan seudullisen palveluraken-netyöryhmän toimintaan.

Kuntakokeilu-hanke käyn-nissä.

Etenee suun-nitellusti.

157






Toimenpi-teen tila

Selkeä, hel-posti johdetta-va organisaa-tiorakenne

Organisaation työntekijöillä on sel-vät tehtävät ja vastuut. Lau-takuntien ja viranhaltijoi-den välinen työnjako sel-keä ja yhteis-työ avointa ja sujuvaa. Strategia ja prosessit tu-kevat tavoit-teellista sekä turvallista työntekoa.

Saatu palaute Kehittämisis-tuntojen mää-rä

Palvelutoimin-ta on tehokas-ta ja sujuvaa.

Kiinnite-tään huomiota viranhaltijoi-den sekä luot-tamushenki-löiden välisen yhteistoimin-nan sujuvuu-teen. Työntekijöiden toimenkuvia tarkistetaan tarpeen mu-kaan palvelu-tehtävän varmista-miseksi.

Suunnitelma toimenkuvien selkiyttä-miseksi valmis


Talous ja resurssit






Toimenpi-teen tila


Päätöksente-on kustannus-vaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia toiminnan, talouden ja kehittämisen perustana

Talouden toteuma (tuo-tot ja kulut).

Ei lisätalous-arvioesityksiä.

Kustannustie-toisuuden lisäämi-nen hallinnos-sa (virasto-organisaatio ja luottamus-henkilöt) TPO:n toteut-taminen

Toimintakate 95,85 %


Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu

Ennakkotie-don ja kehit-tämisistunto-jen määrä


Kustannustie-toisuus ja tehokas re-surssien käyt-tö

Tulosalueilla varmistetaan, että henkilös-tön määrä se-kä ammattirakenne ovat palvelutavoit-teen mukaiset ja vastaavat annettuja resursseja.

Talouden toteuma.

Ei lisätalous-arvioesityksiä.

Talouden toteutuman seuranta ja tarvittavat toimenpiteet TPO:n toteut-taminen


158







Toimenpi-teen tila

Ennakoiva ja muutostilan-teet hyödyn-tävä henkilös-tösuunnittelu

Laadukasta palvelutuotan-toa vastaava henkilöstö-määrä ja osaaminen Henkilöstö pysyy palve-luksessa.

Henkilöstön määrä. Yhteistoiminta henkilöstöhal-linnon kanssa

Henkilöstön määrä on annettujen resurssien mukainen.

Kiinnite-tään huomiota uusien työnte-kijöiden pe-rehdyttämi-seen. Perehdyttä-missuunnitel-ma. Tehtäviä voi-daan jakaa uudelleen joko eläköity-misten tai henkilöstön muun vähenemi-sen johdosta. Toteute-taan Valtuuston päätös va-jaalla tekemi-sen palkkiosta.

Tervakosken tarveselvitys-työryhmän esitys valmis

Toteutunut


Nykyaikainen johtamis- ja työkulttuuri

Kehityskes-kusteluissa saatu palaute Yleiset ha-vainnot Tyhy -kysely

Kehityskes-kuste-lut toteutuvat 100%

Arviointikes-kustelu-jen sisältöjä kehitetään. Johtamisjär-jestelmää kehitetään mm. osallis-tumalla koulu-tuksiin. Tyhy -kyselyn palaute analy-soidaan.

Kehityskes-kustelut on pidetty.

Toteutunut

159






Toimenpi-teen tila


Henkilöstön ammattitaito vastaa työteh-täviä. Toimin-nan tai työteh-tävien muutoksesta aiheutuvat koulutustar-peet huomioidaan. Henkilös-tön ammatti-taito kehittyy täy-dennyskoulu-tuksen, työn-ohjauksen, yhdessä te-kemisen sekä perehdyttämi-sen kautta.

Toteutunut täydennys-koulutus työnohjaus Oikea työnja-ko

Toimialan henkilöstöre-surssit ovat tehokkaas-sa käytössä.

Kehityskes-kusteluissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja ennakoi-daan tulevat muu-tokset. Jous-tava ja tarkoi-tuksenmukai-nen työnjako toimialalla henkilöi-den osaami-sen mukaan.

Suunnitelma valmis ope-tuspalveluiden tulosalueen sekä hallinnon toimistosihtee-rien työnjaon selkiyttä-miseksi

Suunnitelma valmis.


Työkulttuuri perustuu yh-dessä tekemi-seen, kump-panuuteen ja asiantuntijuu-teen. Arvostetaan toisten osaa-mista. Häirintää sekä epäasiallista käyttäytymis-tä ei sallita työpaikalla.

Tyhy -kysely. Yleiset ha-vainnot. Henkilöstön poissaolot. Henkilöstön alaistaidot.

Työilmapiiri muuttuu tur-vallisemmaksi ja arvosta-vammaksi.

Tyhy -kyselyn analysointi. Asioista kes-kustellaan työpaikkapa-lavereissa sekä kehitys-keskusteluis-sa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan.


160

Käyttötalous

Sivistystoimen hallinto Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot




Toimintakulut







Toimintakate -388 294 -388 294 -372 175 16 119

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -11 155 0 -11 155 -12 311 -1 156

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous

- Henkilöstökulut; käyttöaste 94,6%. atk-tukihenkilö aloitti 1.4.2015 (palkkavaraus koko vuo-delle)

161

TULOSALUE VARHAISKASVATUS

Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen johtamisen, ohjatun perhepäivähoidon, päiväkotihoidon ja muut varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatus huolehtii alle kouluikäisten päivähoidosta, kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Kunnallinen päivähoito tarjoaa perhepäivähoitoa, päiväkotihoitoa ja vuorohoitoa. Yksityinen päivähoito on tärkeä yhteistyökumppani. Varhaiskasvatuksen avoin toiminta tarjoaa vaihtoehtoja kokopäivähoidon rinnalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja niiden kuntalisät mahdollistavat alle kouluikäisten lasten perheille vaihtoehtoja kunnallisen päivähoidon rinnalla. Hoito, kasvatus ja opetus luovat perustan lasten arjelle varhaiskasvatuksessa. Esiopetus on osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Kasvatuskumppanuus on toiminnan perusta.

Tulosalueen kokonaisvastuu on vs. varhaiskasvatusjohtaja Maarit Sihvosella.







Toimenpi-teen tila


Varhaiskasva-tuksen palve-luohjaus toimii

Prosessiku-vauksen mu-kaisen toimin-nan toteutu-minen käy-tännössä

Varhaiskasva-tuksen atk-ohjelman Pro Consona pal-veluohjaus-osio saadaan toimintaa hyödyttäväksi.

Asiakaspalve-lu kahden palveluoh-jauksesta vastaavan alueilla toimii samanvertai-sesti.

Virkavapaus ja sijaisuusjär-jestelyistä johtuen 1.8.-31.12.2015 palveluoh-jauksesta vastaavia on ollut yksi. Pro Consona oh-jelman palve-luohjaus-osiosta ei ole saatu odotet-tua hyötyä

Toteutunut osittain

162






Toimenpi-teen tila

Monipuolinen ja houkuttele-va asuminen

Varhaiskasva-tuspalvelut toteutuvat uudistuneen palveluverkon mukaisesti.

Suunnitelmien toteutuminen käytännössä

Turengin uu-den päiväko-din hanke-suunnittelu Esiopetus-suunnitelma-työn aloittami-nen ja esiope-tusjärjestely-jen tarkastelu yhdessä ope-tustoimen kanssa

Turengin uu-den päiväko-din suunnittelu etenee. Esiopetus-suunnitelman päivittämisen aloittaminen tulevien valta-kunnallisten perusteiden mukaisesti ja esiopetuksen yhteistyö kou-lujen kanssa

Esiopetus-suunnitelma on lähes val-mis ja saa-daan lauta-kunnassa käsiteltäväksi helmikuussa 2016. Terva-kosken var-haiskasvatuk-sen tilajärjes-telyistä on laadittu han-kesuunnitel-ma.



Vanhemmilla on mahdolli-suus olla vuo-rovaikutuk-sessa ja hoi-taa asioita sähköisten viestimien kautta.

Vanhempien ja yksiköiden tyytyväisyys

Päivähoito-ohjelman rin-nalle hanki-taan atk-ohjelma per-hekohtaiseen kanssakäymi-seen ja lasten sähköisten varhaiskasva-tussuunnitel-mien laatimis-ta varten.

Perheet ja varhaiskasva-tus voivat kommunikoida lapsen asiois-sa sähköises-sä muodossa vastavuoroi-sesti.

Tenavanetti on otettu käyt-töön 1.8.2015 kaikissa päi-vähoitoyksi-köissä.

Toteutunut

Palautteen järjestelmälli-nen hyödyn-täminen toi-minnan kehit-tämisessä

Varhaiskasva-tuksen asia-kastyytyväi-syys toteutuu.

Asiakaspa-lautteen tulos.

Varhaiskasva-tuksen laatu-työryhmä vastaa asia-kaspalvelujär-jestel-mänuudistamisesta

Asiakaspalau-tejärjestelmän uudistaminen

Varhaiskasva-tuksen laatu-työryhmä valmistelee uutta asiakas-palvelujärjes-telmää, jossa välineenä käytetään Tenavanettiä.


163







Toimenpi-teen tila


Varhaiskasva-tuspalvelut tuotetaan yhteistyössä yksityisen päivähoidon kanssa

Yksityinen päivähoito on kilpailukykyi-nen vaihtoeh-to perheille

Tarkastellaan mahdollista palvelusetelin käyttöönottoa seudullisena yhteistyönä.

Seudullinen yhteistyö kun-tarakennesel-vityksen mu-kaisesti

Palvelusetelin käyttöönottoa kerhopalvelui-den hankkimi-seen on val-misteltu. Yksityisessä päivähoidossa on käytössä yksityisen hoidon kunta-lisä.


Ennaltaehkäi-sevä toiminta

Palveluja to-teutetaan ylisektoraali-sesti

Varhaiseri-tyiskasvatuk-sen tukitoi-mien toteutu-minen 100%. Ylisektoraali-sen yhteistyö toteutuminen asiakkaan edun mukai-sesti.

Saadaan eri-tyislastentar-hanopettajien tehtäviin vaki-naiset työnte-kijät. Saadaan ku-raattoripalve-lut opetustoi-men kanssa yhteistyössä toimimaan.

Varhaiseri-tyiskasvatuk-sen henkilöstö täyttää kelpoi-suusehdot. Kuraattoripal-velut esiope-tuksessa to-teutuvat.

Ryhmässä työskentele-vien erityislas-tentarhan opettajan toimet on täytetty määräaikai-sesti lasten-tarhanopetta-jilla. Kiertävän lastentarhan opettajan sijaisuus on täyttämättä. Uuden koulu-kuraatto-rin työkenttää varhaiskasva-tuksessa on linjattu.

Toteutunut osittain

Ympäristön tilan parane-miseen johta-va toiminta

Ympäristö-kasvatusta toteutetaan yksikkökohtai-sesti.

Varhaiskasva-tuksen ja esi-opetuksen työsuunnitel-mien toteutu-minen

Ekologinen toiminta ja ympäristökas-vatus painot-tuu yksiköiden työsuunnitel-missa

Varhaiskasva-tuksen ekolo-ginen toiminta ja ympäristö-kasvatus to-teutuu yksiköissä

Toimintavuo-den 2015 -2016 suunni-telmissa on kiinnitetty huomiota ympäristökas-vatuksen osuuteen


Kuntalaisen kannustami-nen vastuun-ottoon hyvin-voinnista

Terveysliikun-ta näkyväksi osaksi lasten arkea

Varhaiskasva-tuksen ja esi-opetuksen työsuunnitel-mien toteutu-minen

Yksiköiden liikuntavas-taavien yhteis-toiminta va-kiintuu.

Varhaiskasva-tuksen liikun-tasuunnitelma toteutuu yksi-köiden toimin-nassa.

Liikuntavas-taavien ryhmä on suunnitellut kaksi koko varhaiskasva-tukselle suunnattua tapahtumaa.

Toteutunut

164

Talous ja resurssit






Toimenpi-teen tila


Kokonaista-loudellisesti (sis. arvot ja laadun) vas-tuullinen pää-töksenteko ja toiminta

Talouden toteuma.

Talouden tasapainotta-misohjelman toimenpitei-den toteutu-minen ja vai-kutus.

Tiivis talous-seuranta ja analysointi Talouden tasapainotta-misohjelman toteuttaminen

Toimintakate 99 - 100 %.

Talouden tasapainotta-misohjelman asetettu sääs-tötavoite saa-vutetaan.

Toimintakate 98,09 %








Toimenpi-teen tila


Henkilöstömi-toitus toteutuu

Päiväkotien käyttöaste, perhepäivä-hoidon lapsi-määrätilasto

Muokataan seudullisesti päivähoito-ohjelmiston Pro Consonan tilastointia yhteensopi-vaksi.

Palvelutuotan-toa vastaava henkilöstö-määrä ja osaaminen

Yhteisistä tilastointiperi-aatteista on sovittu seudul-lisesti. Tilas-tointiraportoin-tiohjelman käyttöönotto on teknisistä ongelmista johtuen siirty-nyt 2016 maaliskuuhun

Toteutunut osittain


Varhaiskasva-tus on tulevai-suuteen suun-tautuneiden kasvattajien yhteisö. Tieteellistä tietoa sovelle-taan käytän-töön pedago-gisen johtami-sen kautta.

Työhyvinvoin-tikysely joka 3. vuosi.

Pienryhmäpe-dagogiikka ja digitaalisten oppimisväli-neiden käy-tössä hyödyn-netään uutta tieteellistä tietoa.


165






Toimenpi-teen tila


Henkilöstön ammattitaito vastaa työteh-täviä. Henki-löstö pitää yllä ammattitaitoa täydennys-koulutuksen, työnohjauk-sen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämi-sen kautta.

Koulutukseen osallistujien määrä

Päiväkodeissa ja perhepäi-vähoidossa jaetaan kaikil-le saatua kou-lutusantia.

Jaetaan yksi-köissä osaa-mista.

Varhaiskasva-tuksen koulu-tussuunnitel-ma on toteu-tunut. Digitali-saatio on ollut keskeinen alue koulutuk-sissa.

Toteutunut


Henkilöstö kokee työn ja työpaikan turvalliseksi.

Henkilöstöky-selyn tulok-sesta johde-tuista toimen-piteistä päät-täminen

Ilmapiiriasiat painottuvat yksiköiden työhyvinvoin-nin suunnitte-lussa.

Hyvä työilma-piiri yksiköissä henkilöstön työhyvinvoin-nin painotuk-sena.

Yksiköissä on laadittu työhy-vinvointisuun-nitelmat. Huomiota on kiinnitetty mm. vaikeista asi-oista keskus-telemiseen ja toisten huo-mioimiseen ja yhdessä iloit-semiseen.


166

Suoritteet

Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatu-tiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Päiväkodit

Hoitopäivät, kokopäivähoito 67 807 62 820 68 000 65 879 97 -2 121

€/hoitopäivä, brutto 59 62 63 64 102 1

€/hoitopäivä, netto 49 51 53 53 100 0

Hoitopäivät, osapäivähoito 8 060 13 302 10 000 13 220 132 3 220

€/hoitopäivä, brutto 40 37 38 42 111 4

€/hoitopäivä, netto 33 31 32 32 100 0

Hoitopäivät 9 321 7 999 8 000 8 869 111 869

€/hoitopäivä, brutto 71 75 75 64 85 -11

€/hoitopäivä, netto 59 62 63 53 84 -10

Ohjattu perhepäivähoito

Hoitopäivät 23 851 23 683 23 000 19 505 85 -3 495



Esiopetus

Esiopetuspäivät 30 931 29 460 29 000 30 843 106 1 843

€/esiopetuspäivä, brutto 36 37 38 32 84 -6

€/esiopetuspäivä, netto 36 37 38 32 84 -6

Kotihoidon tuki

Lapsia keskim./kk 335 277 280 285 102 5



Yksityisen hoidon tuki

Lapsia keskim./kk 102 115 110 115 105 5



Osittainen kotihoidon tuki

Lapsia keskim./kk 32 37 30 33 110 3



Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa:

- Päiväkotien hoitopäivien määrä on lisääntynyt, vastaavasti ohjatun perhepäivähoidon mää-rä vähentynyt. Muutokset hoitopäivien määrissä johtuvat osittaisten sopimusten lisääntymi-sestä (10/15 pv) sekä kesäajan maksuttomien kuukausien käytöstä

167

Käyttötalous

Varhaiskasvatus Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 21 469 21 469 84 113 62 643

Maksutuotot 1 120 895 1 120 895 1 037 624 -83 271




Toimintakulut




Avustukset -1 743 000 -1 743 000 -1 733 541 9 459




Toimintakate -9 195 294 -9 195 294 -9 015 381 179 912

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -342 435 0 -342 435 -322 420 20 015

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Toiminta Talous Toimintatuotot

- Myyntituotot; aikaisemman kotikunnan korvaukset n. 52 500 euroa arvioitua suuremmat - Maksutuotot; päivähoitomaksut n. 83 300 euroa alle arvion

Toimintakulut

- Henkilöstökulut; käyttöaste 97,6%, alle arvion n. 152 000 euroa (ohjattu perhepäivähoito n. 148 000 euroa)

- Aineet, tarvikkeet ja tavarat; käyttöaste 67,0%, alle arvion n. 51 000 euroa

168

TULOSALUE OPETUSTOIMI

Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää peruskoulut ja lukiot, aikuiskoulutuksen ja musiikinopetuksen. Musiikin opetus-palvelut ostetaan Sibelius-opistolta. Kunta ei järjestä toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kuuluu Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan. Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti:

- sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola vastaa opetustoimen rakenteista (rakennukset, palve-luverkko, tuntiresurssit, henkilöstörakenne, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen ostopalvelut)

- opetustoimen kehittämispäällikkö vastaa opetustoimen sisällöllisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta (pedagoginen johtaminen ja kehittäminen) sekä toimii rehtoreiden ja kou-lupsykologin esimiehenä.







Toimenpiteen tila


Suunniteltu, ajanmukainen ja toimi-va kouluverkko ja laadukas opetus

Suunnitelman toteutuminen käytännössä Kuntalaisten ja työntekijöi-den tyytyväisyys

Suunnitelma tarkentunut

Suunnitelman tarkentaminen - lukiokoulu-tuksen järjes-tämisen osalta - talouden tasapainotta-misohjelman mukaisesti - oppilaitos-johdon osalta kokeilun pe-rusteella - esi- ja al-kuopetuk-sen yhteistyön ja iltapäivätoiminnan järjes-tämisen osalta - tietoja vies-tintätekniikan käytön osalta

Lukiokoulu-tuksen, oppi-laitosjohdon kokeilun, esi- ja alkuopetuk-sen yhteistyö, talouden ta-sapainotta-misohjelman osalta toteu-tunut. Tieto- ja viestintäteknii-kan käytön osalta suunni-telma tarken-tuu käynnissä olevin hank-keiden myötä.


169






Toimenpiteen tila


Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovai-kutuksessa ja hoitaa asioita joustavasti

Henkilöstön ja huoltajien tyytyväisyys

Kokeiluja mo-biililaitteiden ja -palvelujen nykyistä laa-jemmasta käyttöönotos-ta.

Mobiililaittei-den ja -palvelujen käytön lisää-mistä tarkas-tellaan.

Tablettilaittei-den käyttö laajentunut ja laitteiden määrä lisään-tynyt, sähköinen oppimisympä-ristö Gafe käytössä, kouluttautu-mista eri ta-voin, Verkkoparan-nuksia, oppi-laiden omien laitteiden käyt-töä lisätty.

Toteutunut


Arviointipa-lautteen ke-rääminen on järjestelmällis-tä ja vakiintu-nutta ja se palvelee toi-minnan kehit-tämistä.

Systemaatti-sesti kerätyn ja analysoidun palautteen määrä. Kuinka kattavasti palautetta kerätty (oppi-laat, opiskeli-jat, huoltajat, henkilöstö)

Koulufooru-mi toteutunut ja suunnitelma laadittu

Koulufoorumi oppilaille ja opiskelijoille Arviointipa-laut-teen keräämisen kuntakohtainen suunni-telma

Koulufoorumi toteutui mar-raskuussa. Kuntakohtai-nen arviointi-palautteen keräämisen suunnitelma kesken. Kou-lukohtaisia suunnitelmia.

Toteutunut osittain

170







Toimenpiteen tila


Olemme mo-nella eri taval-la yhteistyös-sä kuntien, yhdistysten ja yrittäjien kanssa.

Yhteistyötapo-jen määrä.

Alueellinen perusopetuk-sen tuntijako Oppilaitosyh-teistyö lisään-tyy.

Seudullinen yhteistyö kun-tarakennesel-vityksen mu-kaisesti Yhteistyö alu-een oppilaitos-ten välillä lisääntyy.

Yhteistyö Hat-tulan kanssa kuntaraken-neselvityksen osalta alkanut Oppilaitosyh-teistyö (mm. Kiipulan kans-sa) lisääntynyt Seudullinen yhteishankinta Aura-ohjelman osalta (kuraat-torit, koulupsykolo-git) Perusopetuk-sen tuntijakoa käsitelty seu-dullisesti

Toteutunut


Ketään ei kiusata.

Oppilaiden ja henkilöstön kokemus


Kiusaami-sen ennaltaehkäi-sy yhteisöllisten oppilashuoltoryh-mien asiana (oppilashuol-tolaki)

Koulukohtaisia toimenpiteitä: yhteisöllisiä tapahtumia, kuraattorin ja nuorisotoimen luokkatunteja, kiusaamisky-selyjä, yhteis-työtä, tehos-tettua välitun-tivalvontaa jne


Ennaltaehkäi-sevä toiminta.

Kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat edelly-tystensä ja ikäkautensa mukaista opetusta ja tukea.

Oppilaslähtöi-sen ja jousta-van opetuksen ja koulun-käynnin tuen toteuttamista-pojen määrä.

Koulukohtai-set oppilas-huoltosuunni-telmat valmis-tuvat (oppilas-huoltolaki). Yht. kolme kuraattoria esi- ja perus-opetuksessa ja lukiokoulu-tuksessa.

Kolmannen kuraattorin rekrytointi

Kolmas ku-raattori rekry-toitu

Toteutunut

171






Toimenpiteen tila

Kuntalaisen kannustami-nen vastuun-ottoon hyvin-voinnista

Terveysliikun-nan harrasta-minen ja oh-jaus on koulu-jen painotettu oppisisältö. Koulujen piha-alueet aktivoi-vat liikku-maan. Oppilaiden kokema ter-veydentila paranee.

Valtakunnalli-sessa ter-veyskyselyssä todetut asiat joka toinen vuosi

Peruskoulun 8. ja 9. luok-kien oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat vastanneet kouluterveys-kyselyyn

Kouluterveys-kyselyyn osal-listuminen. Koulukohtaisia toimenpiteitä liikunnallisuu-den lisää-miseksi

Kouluterveys-kyselyyn osal-listuttu, mutta tulokset saa-pumatta. Koulukohtaisia toimenpiteitä tehty liikunnal-lisuuden li-säämiseksi: liikuntavälinei-tä välitunneil-le, toiminnalli-sia tunteja, kaikilla kouluil-la vähintään yksi liikunta-kerho

Toteutunut

Talous ja resurssit






Toimenpi-teen tila


Kokonaista-loudellisesti (sis. arvot ja laadun) vas-tuullinen pää-töksenteko

Talouden toteuma. Talouden tasapainotta-misohjelman toteutuminen

Toimintakate 99-100%

Talouden tasapainotta-misohjelman toteuttaminen. Huolellinen suunnittelu, tiivis talous-seuranta ja vaikutusten analysointi

Toimintakate 97,83%

Toteutunut


Työllistettyjen, harjoittelijoi-den, työelä-mäkokeilussa jne. olevien määrä

Seurataan henkilömääriä.

Mahdollisuuk-sien ja tarjon-nan mukaan koulut tarjoa-vat työkokeilu- ja harjoittelu-paikkoja.

50 Toteutunut

172






Toimenpi-teen tila

Kilpailukykyi-nen oma pal-velutuotanto

Oma lukiokou-lutus säilyy vetovoimaise-na.

Oman paikka-kun-nan lukioon hakeutuvien prosentuaali-nen osuus kaikista lukiokoulutuk-seen hakeutu-vista

Lukiokoulutus säilyy omalla paikkakunnal-la.

Yhteistyöneu-votte-lut koulutuskuntayhtymä Tavasti-an kanssa Valtakunnalli-sen toisen asteen koulu-verkkoraken-teen huomioiminen

Janakkalan lukio säilyy itsenäisenä lukiona. Tervakosken toimipiste: Lukioon hake-neista 41,3 % haki Janakka-lan lukioon. Turengin toi-mipiste: Lukioon hake-neista 80 % haki Janakka-lan lukioon.

Toteutunut







Toimenpi-teen tila


Riittä-vä henkilöstömäärä ja osaaminen lainmukaisten tehtävien hoi-tamiseen

Tarkkaillaan uuden oppi-lashuolto-lain vaikutuksia oppilashuol-tohenkilöstön työmäärään.

Seuranta käynnissä nuorten oh-jaus- ja palve-luverkoston toimesta

Toteutunut


Opetustoimi on tulevaisuu-teen suuntau-tuneiden kas-vattajien yh-teisö.

Työhyvinvoin-tikysely joka 3. vuosi. Johtamiskou-lutuksen mää-rä.

Opetussuun-nitelmapro-sessi on käynnistynyt. Rehtorit osal-listuneet joh-tamiskoulu-tukseen

Opetussuun-nitelmapro-sessi käynnis-tyy. Johtamiskou-lutus

Opetussuun-nitelmatyö käynnissä. Alueellinen johtamiskoulu-tushanke ei toteutunut.

Toteutunut osittain

173






Toimenpi-teen tila


Henkilöstön ammattitaito vastaa työteh-täviä. Henki-löstö ylläpitää ammattitaitoa täydennys-koulutuksen, työnohjauk-sen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämi-sen kautta.

Koulutuksiin osallistunei-den määrä

Ydinosaami-seen liittyvän kouluttautumi-sen mahdollis-taminen ta-louden tasapainotta-misohjelmasta huolimatta

Perusopetuk-sessa ICT-hanke. Kolmella kou-lulla Erasmus + -hankkeet Alueellinen Osaava -hanke. Koulukohtai-sia kehittä-mishankkeita.

Kaikilla kou-luilla kehittä-mishankkeita opetussuunni-telmauudis-tukseen liitty-en. Kehittä-mishankkeitä käynnissä: mm. viisi ICT, Erasmus+ , osaava, ker-ho, vaativa erityisopetus.

Toteutunut


Henkilökunta kokee työn ja työpaikan turvalliseksi

Työhyvinvoin-tikysely joka 3. vuosi, kehi-tyskeskustelu-jen kautta välittyvä kokemus.

Tarvittavia toimenpiteitä tehty

Selvitysten, arviointien ja tarkastusten perusteella koulukohtaisia toimenpiteitä

Toteutettu koulukohtai-sesti


Suoritteet

Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laa-tutiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Peruskoulut

Oppilasmäärä 1 925 1 905 1 910 1 917 100 7

€/oppilas, brutto 7 756 7 906 7 958 7 952 100 -6

€/oppilas, netto 7 343 7 535 7 684 7 534 98 -150

Perusk. viikkotuntimäärä 3 795 3 725 3 764 3 694 98 -70

€/viikkotunti, brutto 104 106 106 109 103 3

€/viikkotunti, netto 98 101 103 103 100 0

Peruskoulun päättäneiden määrä 99,5% 99,0% 0,0% 100,0% 1

Lukiot

Oppilasmäärä 249 251 260 244 94 -16

€/opiskelija, brutto 7 883 7 742 7 656 7 642 100 -14

€/opiskelija, netto 7 773 7 559 7 600 7 579 100 -21

Lukion viikkotuntimäärä 464 444 435 435 100 0

€/viikkotunti, brutto 111 115 120 113 94 -7

€/viikkotunti, netto 110 112 120 112 93 -8

Musiikkiopetus

Oppilasmäärät

- varsinaisia oppilaita 110 108 80 110 138 30

€/varsinainen soitto-oppilas, brutto 1 334 1 379 1 861 1 350 73 -511

€/varsinainen soitto-oppilas, netto 1 334 1 379 1 861 1 350 73 -511

174

Olennaiset poikkeamat suoritteiden toteutumisessa:

- musiikkiopiston oppilasmäärä on vakiintunut 110 oppilaan tasolle

Käyttötalous

Opetustoimi Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 505 744 505 744 531 131 25 387

Maksutuotot 14 500 14 500 31 354 16 854





Toimintakulut







Toimintakate -16 317 894 -16 317 894 -15 964 194 353 700


Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -410 569 0 -410 569 -406 424 4 145

Olennaiset poikkeamat talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot

- Maksutuotot; mm. harkinnanvaraisia valtionosuuksia (Comenius, Erasmus, luokkakoon pienentäminen, kerhot) saatiin 233 621 euroa

Toimintakulut

- Palvelujen ostot; Asiakaspalvelujen ostot (korvaukset muille kunnille) n. 43 500 euroa alle arvion

175

TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisen perusopetuksen 1.-2. luokan sekä kaikille muiden luokkatasojen erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Tulosalueen kokonaisvastuu on opetuspäällikkö Jaana Koskella.








Toimenpiteen tila


Iltapäivätoi-minnan toimin-tapaikat, ha-kumenettely ja toiminnan järjestämisen periaatteet ovat selkeästi esillä tiedot-teissa ja kun-nan www-sivustolla. Koulupäivien jälkeistä toi-mintaa järjes-tetään yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa

Huoltajien tyytyväisyys.

Kyselyn tulos analysoidaan ja tehdään tarpeelliset muutokset.

Perinteinen kysely huhti-toukokuussa.

Kysely toteu-tettu ja tulos huomioitu Huoltajat pää-sääntöisesti tyytyväisiä

Toteutunut


Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovai-kutuksessa ja hoitaa asioita joustavasti sähköisten viestimien kautta kaikissa kouluissa.

Huoltajien tyytyväisyys. Sähköisten hakemusten ja vastausten osuus kaikista hakemuksista ja vastauksista

Huoltajat ja työntekijät tyytyväisiä sähköiseen asiointiin

Sähköisen asioin-nin määrän ja huoltajien ja työntekijöiden tyytyväisyyden seuranta

Sähköisten hakemusten määrä 85 %, mikä on sa-maa luokkaa kuin 2014. Huoltajat ovat pääsääntöi-sesti tyytyväi-siä sähköisten viestimien käyttöön yhteydenpi-dossa.

Toteutunut

176






Toimenpiteen tila


Arviointipalaut-teen keräämi-nen on järjes-telmällistä ja vakiintunutta ja se palvelee toi-minnan kehit-tämistä.

Systemaatti-sesti kerätyn ja analysoidun palautteen määrä. Kuinka kattavasti palautetta kerätty (lapset, huoltajat, hen-kilöstö)?

Kyselyt toteu-tettu ja tulok-set analysoitu ja huomioitu

Toteutetaan johdonmukai-sesti vastaavat kyselyt kuin vuonna 2014 huoltajille ja lapsille.

Kyselyt tehty ja tulokset huomioidaan ensi lukuvuo-den suunni-telmissa. Kiu-saamiskysely maaliskuussa 2016

Toteutunut osittain







Toimenpiteen tila


Koulun oppi-lashuoltotyö kattaa iltapäi-vätoiminnan ja Iltapäivätoi-minta huomioidaan oppilashuolto-työssä yhtenä tukimuotona

Henkilöstön tyytyväisyys moniammatil-liseen yhteis-työhön.

Yhteistyö työntekijöiden välillä lisään-tyy.

Iltapäivätoi-minta huomi-oidaan koulun ja nivelvaiheen oppilashuol-totyössä.

Vuosikelloon tehty täyden-nys yhteistyö-hön liittyen. Kuraattori mukana yhteistyössä ja yhteistyön tiivistämistä jatketaan ope-tussuunnitel-matyön yhteydessä.

Toteutunut


Lasten, huol-tajien ja henki-löstön koke-mus


Lasten ja huol-ta-jien kokemuksia seurataan pitkin vuotta monin eri ta-voin. Ristiriitatilan-teet ja kiu-saamistilan-teet selvite-tään.

Seurantaa tehty. Huoltajat pää-sääntöisesti tyytyväisiä ristiriitatilan-teiden selvittelyyn


Kuntalai-sen kannustami-nen vastuunottoon hyvinvoinnista

Liikkuminen ja ulkoilu on iltapäivätoi-minnan paino-tettu asiasisäl-tö.

Ryhmäkohtai-sesti toteutettu toiminta

Ryhmäkohtai-set toimenpi-teet.

Ryhmäkoh-taisten suunni-telmien mu-kaisesti. Oh-jaajien koulu-tus


177

Talous ja resurssit






Toimenpiteen tila


Kokonaista-loudellisesti ( sis. arvot ja laadun) vas-tuullista pää-töksentekoa ja toiminnan toteuttamista

Talouden to-teuma

Toimintakate 100%

Huolellinen suunnittelu ja tiivis talous-seuranta

Toimintakate 105 %

Aloittamatta







Toimenpiteen tila


Henkilöstön ammattitaito vastaa työteh-täviä. Henki-löstö ylläpitää ammattitaitoa täydennyskou-lutuksen, työnohjauk-sen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämi-sen kautta

Kouluttautu-mismahdolli-suuksien mää-rä.

Kaikki ohjaajat osallistuvat koulutukseen.

Vähintään yksi yhteinen kou-lutustilaisuus

Yhteisiä koulu-tustilaisuuksia on toteutunut kaksi.

Toteutunut


Työntekijät kokevat työn ja työpaikan arvostetuksi, turvalliseksi ja kokevat kuuluvansa tiiviisti koulu-yhteisöön.

Ohjaajien kokemus.

Mahdolliset epäkohdat on tiedostettu ja toimenpiteitä asioiden kor-jaamiseksi on valittu.

Kehittämis-keskustelut.

Ohjaajien kokouksissa on käsitelty epäkohtia ja ratkaisuja.


178

Suoritteet

Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laa-tutiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Koululaisten iltapäivätoiminta

Osallistujamäärä 120 111 150 120 75 -37

€/osallistuja/brutto 1 468 1 623 1 168 1 623 0 -1 168

€/osallistuja/netto 812 929 680 902 0 -680

Käyttötalous

Koululaisten iltapäivätoiminta Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Maksutuotot 73 182 73 182 86 520 13 339



Toimintakulut


Palvelujen ostot -28 634 -28 634 -28 514 120


Muut toimintakulut -3 152 -3 152



Toimintakate -98 314 -98 314 -103 231 -4 917

Vyörytyserät


- Vyörytyskulut -3 738 0 -3 738 -5 052 -1 314

179

ELÄMÄNLAATU- LAUTAKUNTA

180

TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA

Toiminnan kuvaus Elämänlaatulautakunta sisältää seuraavat tulosalueet: kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapal-velut ja nuorisopalvelut. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on kulttuuri-palvelujen tulosalueella. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistysjohtaja Jouni Wilpolalla.


ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 40 850 40 850 52 520 11 670

Maksutuotot 216 106 216 106 188 128 -27 977





Toimintakulut




Avustukset -58 952 -58 952 -58 952 0




Toimintakate -2 228 701 -2 228 701 -2 106 416 122 285


Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -62 515 0 -62 515 -61 068 1 447

181

TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT

Toiminnan kuvaus Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvä-listymiseen. (Kirjastolaki 904/1998 ja kulttuurilaki 728/1992) Kirjasto on kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kokoelmillaan kirjasto tukee kai-kenikäisten ihmisten yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymi-seen. Kirjasto ruokkii lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua, tukee järjestettyä ja omaeh-toista oppimista, tarjoaa kansalaisille aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tukee medialukutai-toa ja muita kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja, on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tunte-mukseen sekä tarjoaa tilan ihmisten ja kulttuurien kohtaamiselle. Tulosalueen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella.








Toimenpi-teen tila

Helposti saavutetta-vat kunta-laisen pal-velut

Tervakosken avoin kirjasto vakiinnuttaa asemansa

Lainojen ja kävijöiden mää-rä/itsepalvelutunti

Tervakosken kirjasto on käytettävissä aamulla, illalla ja vii-konloppuisin itsepalveluna 2.1.2015 alkaen.

Perehdyttää Tervakosken kirjaston vakituiset käyttäjät itsepalvelu-kirjaston käyttöön.

Omatoimikir-jasto otettiin käyttöön 4.5.2015. Kirjastokortin omatoimikir-jastoon on hankkinut 344 asiakas-ta. Palaute on ollut myönteistä. Kirjastossa on mahdollis-ta asioida joka päivä klo 8.00-21.00.

Toteutunut


Kirjastopal-velut kaik-kien kunta-laisten saa-vutettavissa

Lainojen ja kävijöiden mää-rä/aukiolotunti, kävi-jät/pysäkki, verkkokäyn-tien määrä

Kirjastoau-ton pysäkkejä ja reittejä muutetaan tarvittaessa, sähköisestä asioinnista tiedotetaan

Asiakkaiden tarpeita vas-taava kirjas-toauton reitti. Tehdään sähköinen asiointi tu-tuksi kaikille uuden kirjas-tokortin otta-jille sekä kirjastonkäy-tönopetuk-

Kirjastoauton reiteissä ei muutoksia. Yksi ilta-pysäkki vä-hennettiin ja yksi päiväpy-säkki muutet-tiin ilta-pysäkiksi. Auton ilta-pysäkeillä 1-30 asiakasta.

Toteutunut

182






Toimenpi-teen tila

sen yhtey-dessä.

Koulu-pysäkeillä käyttöaste n. 90 %. Lai-naajia 61,4/aukiolotunti. kävijöitä 26/aukiolotunti. Verkko-käyntejä vuonna 2015 oli 67335.


Lasten ja nuorten kir-jallisuuden tuntemus ja lukutaidon ylläpitäminen

Kirjastonkäy-tönopetuk-seen osallis-tuminen, lukudiplomin suorittanei-den määrä

Tuetaan koululaisten lukudiplomin suorittamista

Kaikki Ja-nakkalan koulut ottavat lukudiplomin käyttöönsä

Lukudiplo-mien kirjalis-tat on laadit-tu jokaiselle luokka-asteelle ja ne ovat olleet esillä kirjas-tossa ja kir-jaston kotisi-vuilla. Luku-diplomia on suorittanut 467 oppilasta eli 43 %. Lukudiplomin markkinointia kouluille jatketaan edelleen.

Toteutunut osittain

Talous ja resurssit






Toimenpi-teen tila

Taloudelli-sesti vastuul-linen päätök-senteko

Taloudelli-sesti tuotetut palvelut

OKM:n tilas-tot

Sähköiset palvelut tuo-tetaan yh-teistyössä Hämeenlin-nan ja Hattu-lan kirjaston kanssa. Yh-teishankinnat ja kilpailutus Hämeenlin-nan ja Hattu-lan kirjaston kanssa.

Palvelut tuotetaan valtakunnal-lista keskiar-voa edulli-semmin.

OKM:n vuo-den 2014 tilasto. Ja-nakkala/K-Häme/Koko maa. Koko-naislai-naus/as: 17,37/16,27/16,76. Lai-nan hinta: 3.02/3.44/3,48. Toiminta-kulut/as: Toimintaku-lut/as: 52,49/55,92/58,35. Henki-

Toteutunut

183






Toimenpi-teen tila

löstökulut/as: 29,44/30,91/31,67. Ta-loudellisuus 1,41/1,56/1,48.

Kustannus-tietoisuus ja tehokas re-surssien käyttö

Tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä järjestöjen ja muiden hal-lintokuntien kanssa. Kir-jasto kerää liikuntatoi-men maksu-ja.

Yhteistyössä järjestettyjen tilaisuuksien määrä. Kun-tosalin mak-savien asi-akkaiden määrä.

Järjestetään yleisötilai-suuk-sia yhdessä kulttuuritoi-men kanssa. Kerätään liikuntatoi-men maksuja ja tehdään kuntosalikort-teja.

Järjestetään nukketeatte-riesityksiä yhdessä kulttuuritoi-men kanssa sekä kirjas-tolla että kouluilla. Kerätään edelleen liikuntatoi-men maksu-ja.

Järjestettiin 28.3. Kevättä kirjastolla -tapahtuma yhdessä kirjaston, kulttuuritoi-men ja ARX:in kanssa. Oh-jelmassa kirjamyyntiä, nukketeatte-ria, poistokir-japaja ja naperodisco. Heinäkuussa järjestettiin yhteislauluti-laisuus pää-kirjastolla yhdessä Ants in The Pants -yhtyeen kanssa sekä Harry Potter-kilpai-lu/tapahtuma. Syksyllä Veikko Ah-venaisen konsertti keräsi yli 150 kuulijaa. Joulutapah-tuma järjes-tettiin kirjas-tolla 14.12.

Toteutunut

184







Toimenpi-teen tila

Innovatiivi-suuteen ja kehittymi-seen moti-voiva johta-minen

Uuden kirjas-tojärjestel-män hankki-minen

Kirjasto hankkii uu-den kirjasto-järjestelmän yhdessä Hämeenlin-nan ja Hattu-lan kanssa, koska nykyi-sen järjes-telmän ylläpi-to loppuu. Henkilökunta järjestää sisäistä kou-lutus ja opet-telee uuden järjestelmän käytön. Uu-den järjes-telmän myö-tä myös luet-telointifor-maatti muut-tuu.

Henkilökunta oppii uuden järjestelmän käytön.

Kirjastojär-jestelmän kilpailutus valmistui joulukuussa, mutta kilpai-lun hävinnyt osapuoli valitti asiasta markkinaoi-keuteen. Siten kirjas-tojärjestel-män hankin-ta toteutunee aikaisintaan marraskuus-sa 2016.

Toteutunut osittain


Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatu-tiedot TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteutuma Tot-% Poikkeama

Lainat

Lainat 304 344 292 470 330 000 279 511 85 -50 489

€/laina, brutto 3,1 3,1 2,8 3,1 110 0,3

€/laina, netto 3,0 2,9 2,7 2,9 107 0,2

Kävijät

Kävijät 128 019 127 333 140 000 117 851 84 -22 149

€/käynti, brutto 7,4 7,1 6,4 7,3 114 0,9

€/käynti, netto 7,2 6,6 6,4 7,1 111 0,7

Hankinnat

Hankinnat 5 500 4 687 5 500 3 836 70 -1 664

Muut

Kirjaston käytönopetus lkm 146 128 150 179 119 29

Asiakaspäätteet (Internet) 10 10 10 10 100 0

185

Käyttötalous

Kirjastopalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 10 000 10 000 10 948 948

Maksutuotot 1 397 1 397 -1 397





Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -107 306 -107 306 -107 536 -230




Toimintakate -856 826 -856 826 -807 209 49 618

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -35 512 0 -35 512 -28 061 7 451

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Toiminta Kirjaston lainausjärjestelmän uusiminen siirtyi vuodelta 2015 vuodelle 2016.

Talous Kulut

- Henkilöstökuluja jäi käyttämättä 31 945 euroa. Tämä johtuu pitkistä sairauslomista, kan-nustevapaista ja vuorotteluvapaasta.

- Palvelujen ostot: määrärahaa jäi käyttämättä n. 24 400 euroa, mikä johtuu kirjaston lai-nausjärjestelmän hankinnan siirtymisestä vuodelle 2016 (investointiosaan). Koneiden ja kaluston kunnossapitoraha ylittyi n. 4 500 euroa, koska kirjastoautoon jouduttiin tekemään yllättävä remontti.

186

TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT

Toiminnan kuvaus Kulttuuritoimintaa järjestetään yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia edistää taiteen ja kulttuurin positiivista vaikutusta erityisesti lasten ja ikäihmisten keskuudessa. Museoita pidetään avoinna kesäaikaan yleisölle ja niitä kehitetään elämysten tarjo-ajina. Monipuolisia kulttuuriharrastusmahdollisuuksia tuetaan. Kulttuuripalveluihin kuuluu varsinainen kulttuuritoiminta, museotoiminta, taideteosten hankinta ja hoito sekä kulttuurityötä tekevien järjestöjen avustukset. Tervakosken Seuratalon yleisötilojen hallinnointi ja vuokraustoiminta kuuluvat myös kulttuuripalve-luihin. Tasapainottamisohjelman säästötavoitteeseen Seuratalon toimintakatteen poistamiseksi ei ole löydetty ratkaisua. Kiinteistön yleisötilojen käyttöasteen ja ulkoisen vuokratulon lisäämiseksi 1.1.2015 alkaen kokeillaan vuokraustoiminnan järjestämistä ostopalveluna. Mikäli toimintakatetta ei saada huomattavasti pienennettyä, Seuratalo myydään. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on osa kulttuuripalvelujen tulosaluetta. Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti:

- sivistysjohtaja Jouni Wilpola vastaa palvelualueesta Aikuiskoulutus - kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu vastaa palvelualueesta Kulttuuripalvelut








Toimenpi-teen tila


Kulttuuripal-velujen saa-vutettavuu-den turvaa-minen

Kävijä / osal-listuja-määrät, pa-laute-kyselyt

Asiakasläh-töisyyden huomioimi-nen palvelu-jen suunnit-telussa ja toteutukses-sa. Palvelu-jen kohdis-taminen eri käyttäjäryh-mille.

Ympäri vuo-den moni-puolisia ta-pahtumia ja toimintaa eri alueet ja kohderyhmät huomioiden. Kävi-jä/osallistujamäärät vuo-den 2014 tasolla.

Hankeavus-tusten, työl-listettyjen ja harjoittelijoi-den tuoman lisäresurssin turvin järjes-tetty suunni-teltua enemmän toimintaa. Saatu asia-kaspalaute ollut valta-osin positii-vista.

Toteutunut


Kulttuuritoi-mijoiden hankkeiden edistäminen ja tukeminen

Kulttuu-riavustusta saavien toi-mijoiden lukumäärä ja avustusten määrä, sekä avustuksilla tuotetun

Tuetaan toimijoita antamalla neuvontaa, osallistumal-la tilaisuuk-sien viestin-tään, tarjoa-malla tiloja

Ollaan mu-kana Elävä Janakkala –suunnitelman toteuttamista koordinoi-vassa kansa-laistoiminnan tiimissä;

Oltu mukana YTY-tiimissä, ja toteutettu joka kotiin jaettu "Elävä janakkalalai-nen" -yhdistysesi-te. Yleis-

Toteutunut

187






Toimenpi-teen tila

toiminnan määrä

kulttuurin- ja taiteenhar-rastajien käyttöön sekä kulttuu-riavustuksin.

jaetaan yleis- ja koh-deavustuk-sia; tarjotaan käytännön tukea.

avustuksina jaettu touko-kuussa 15 220 eu-roa. Koh-deavustuksi-na jaettu joulukuussa 1065 euroa.

Palautteen järjestelmäl-linen hyödyn-täminen toiminnan kehittämi-sessä

Vetovoimais-ten kulttuuri-palvelujen toteuttami-nen

Kävi-jä/osallistujamäärät, pa-lautekyselyt

Asiakasky-selyt tapah-tumissa ja yhteistyö-kumppaneil-le.

51 % palau-tekyselyihin vastanneista antaa koko-naisarvosa-nan 4 (as-teikko 1-5). Kävi-jä/osallistujamäärät vuo-den 2014 tasolla.

Palautetta kerätty ta-pahtumis-ta sekä kou-luihin ja päi-väkoteihin tuotetuista sisällöistä; palaute erin-omaista.

Toteutunut







Toimen-piteen tila

Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdis-tysten kanssa

Seudullista yhteistyötä tehdään Hämeenlin-nan seudun kuntien kanssa pal-veluraken-teeseen ja -ohjaukseen liittyen. Yh-teisten ta-pahtumien ja hankkeiden valmistelu ja toteutus.

Yhteistyöta-pahtumien ja -hankkeiden määrä ja tulokset.

Seudullista yhteistyötä jatketaan. Luodaan edellytyksiä kulttuuritoi-minnalle olemalla mukana suunnittele-massa, koor-dinoimassa, järjestämäs-sä ja tuotta-massa ta-pahtumia ja tilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa.

Yhteistyö jatkuu vähin-tään nykyi-sellä tasolla.

Janakkalan, Hattulan ja Hämeenlin-nan ”Hä-meenlinnan seudun las-tenkulttuuri” -yhteistyö jatkui OKM:n tuella. Har-vialan karta-noalueella toteutettiin luovan toi-mialan kehit-tämishanke OKM:n tuel-la. Taiteen edistämis-keskuksen tuella toteu-tettiin kulttuu-risen vanhus-työn hanke "Kulttuurikun-touttajat". Yhteishank-keita ja -tapahtumia paikallisten

Toteutu-nut

188

Talous ja resurssit






Toimen-piteen tila

Kustannustietoi-suus ja tehokas resurssien käyttö

Toiminnan tehokkuuden ja palvelujen taloudellisen tarkoituk-senmukai-suuden seu-ranta

Tunnusluvut Seuranta ja toiminnan mukauttami-nen tarpeen mukaan

Tulosalueelle luotujen uu-sien mittarien ja tunnuslu-kujen käyt-töönotto. Talous ja toiminta ta-sapainossa.

Mittarit otettu käyttöön. Talous ja toiminta ta-sapainossa.

Toteutu-nut







Toimenpi-teen tila

Ennakoiva ja muutostilan-teet hyödyn-tävä henki-löstösuunnit-telu

Palvelutuo-tantoa vas-taava henki-löstömäärä ja osaaminen

Ammattitai-toisten ja motivoitunei-den projekti- ja kausityön-tekijöiden rekrytointi. Seudullinen yhteistyö.

Henkilöstö: Kulttuurisih-teeri; Hä-meenlinna-Hattula-Janakkala-lastenkulttuu-riyhteistyön seudulliset työntekijät; kausi- ja projektityön-tekijät

”Hämeenlin-nan seudun lastenkulttuu-ri” -toimintamal-lin myötä Janakkalan käytössä osa-aikainen taidekasvat-taja. Har-vialan karta-non hank-keessa pro-jektikoordi-naattori 9 kk. Laurinmäen museoalu-eella Museo-viraston tuel-la palkattuna projektityön-tekijä 3 kk. Viisi työllis-tettyä palkat-tuna mm. kulttuurioh-jaus- ja esiin-tymistehtä-viin (5 x 6 kk). Kulttuuri- ja sosiaa-lialan työhar-joittelijoita

Toteutunut

kulttuuritoimi-joiden kans-sa, mm. Art Häme -taideviikko ja Laurinmäen tapahtumat.

189

mukana hankkeissa.



Aikuiskoulutus

Opiskelijamäärät

Janakkalalaisia opiskelijoita 1 818,0 1 766 2 000 1 714 86 -286

€/opiskelija, brutto 84 86 76 91 120 15

€/opiskelija, netto 84,0 86,0 76,0 91,1 120 15,1

Valt.os. oik. tuntim. Janakkalassa 6 834 7 025 7 700 6 497 84 -1 203

€/tunti, brutto 22 22 20 24 120 4

€/tunti, netto 22,0 21,7 20,0 24,0 120 4,0

Kulttuuripalvelut

Käyttökustannukset €/asukas, brutto 17,90 15,50 86,59 -2,40

Käyttökustannukset €/asukas, netto 16,50 12,10 73,33 -4,40 Tilojen vuokramenojen osuus kultt.toim. kust., netto (%) 43,00 46,00 106,98 3,00

Kulttuuritoimen tuottamat kulttuuritapahtu-mat

Kaikille avoimet kulttuuritapahtuma (lkm) 10 106 1 060 96

Käynnit kulttuuritapahtumissa (lkm) 5 000 6 158 123 1 158

Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, brutto 4,00 1,60 40,00 -2,40

Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, netto

Tapahtumamenojen osuus kultt.toim. kust., netto (%) 7,00 5,00 71,43 -2,00

Kulttuurikasvatus/vaka ja perusopetus

Toiminnan määrä (h) 120 385 321 265

Osallistumiskerrat (lkm) 2 800 6 424 229 3 624

Käyttökustannukset €/osallistumiskerta, brutto 5,00 2,20 44,00 -2,80

Käyttökustannukset €/osallistumiskerta, netto

Museot

Museoiden avoinnaolo (h) 438 476 109 38

Käynnit museoissa 1 200 1 098 92 -102

Käyttökustannukset €/kävijä, brutto 33,10 36,45 110,12 3,35

Käyttökustannukset €/kävijä, netto 32,40 30,12 92,96 -2,28

Avustukset

Kulttuuriavustusten osuus kultt.toim. kust, netto (%) 5,80 8,00 137,93 2,20 Käynnit kunnan tukemien toimij. tuottam. kultt.tap. (lkm) 10 000 8 503 85 -1 497

190

Käyttötalous

Kulttuuripalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot


Maksutuotot 2 812 2 812 4 538 1 726





Toimintakulut




Avustukset -16 285 -16 285 -16 285 0




Toimintakate -395 369 -395 369 -369 948 25 421

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -4 188 0 -4 188 -9 677 -5 489


- Toimintaa saatiin tuotettua arvioitua enemmän hankeavustusten, työllistettyjen ja työharjoit-telijoiden avulla.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ”Hämeenlinnan seudun lastenkulttuuri” -toimintaan yht. 100 000 euroa avustusta, josta Janakkalan avustusosuus 15 000 euroa (avustus oh-jautuu kokonaisuudessaan isäntäkunta Hämeenlinnan tilille).

Talous Toimintatuotot

- Maksutuotot: Harkinnanvaraisia valtionavustuksia: Taiteen edistämiskeskus/5000 euroa kulttuurisen vanhustyön hankkeeseen; opetus- ja kulttuuriministeriö/30 000 euroa Harvialan kulttuurikartanonalueen kehittämiseen; ja museovirasto 5 500 euroa Laurinmäen museo-alueen kehittämiseen.

- Muut toimintatuotot: Tervakosken Seuratalon vuokratuotot jäivät tavoitteesta, mutta nousi-vat kuitenkin lähes 6000 euroa edellisvuodesta.

Toimintakulut

- Toimintakulut ylitettiin hankeavustuksia vastaavalla summalla.

191

TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT

Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitä-välle ja edistävälle liikunnalle. Liikuntapalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, uimahallin, liikuntahallin, keilahallin, urheilu- ja ul-koilualueet kunnossapitoa lukuun ottamatta (kentät, luistinradat, reitit, ladut, uimarannat) sekä lii-kuntatoimen avustukset (Liikuntalaki 1998/1054). Tulosalueen kokonaisvastuu on liikuntasihteeri Mattias Tastilla 1.1.-5.11.2015 ja sivistysjohtaja Jouni Wilpolalla 6.11.-31.12.2015







Toimenpi-teen tila


Hyväksyt-ty liikuntasuunnitelma, mikä on yh-teydessä investointioh-jelman ja käyttötalou-den kanssa.

Toteutumi-sen tilanne

Liikunta-suunnitelman laatiminen ja siihen liitty-vän inves-tointiohjel-man tarkistaminen niin, että se on hyväksyt-ty investoin-tiohjelmaan ja käyttötalou-teen.

Liikunta-suunnitelman laatiminen ja siihen liitty-vän inves-tointiohjel-man tarkistaminen niin, että se on hyväksyt-ty investoin-tiohjelmaan ja käyttötalou-teen.

Liikunta-suunnitel-man pohjatiedot koottu ja liikuntaky-selyn valmistelu aloitettu.

Toteutunut osittain







Toimenpi-teen tila

Palvelutuo-tannon yh-teistyö kun-tien, yritysten ja yhdistys-ten kanssa

Seudullista yhteistyötä tehdään Hämeenlin-nan seudun kuntien kanssa palvelura-kenteeseen ja -ohjaukseen liittyen. Yhteisten tapahtumien ja hankkei-den valmiste-lu ja toteutus.

Toimintaan osallistumi-nen.

Seudullis-ta yhteistyötä jatketaan. Luodaan edellytyksiä liikuntatoi-minnalle olemalla mukana suunnittele-mas-sa, koordinoimassa, jär-jestämässä ja tuottamas-sa tapahtumia

Yhteistyössä kunnan mui-den hallinto-kuntien kanssa kol-mannen sektorin toimijoiden kokoamises-sa yhteen toteuttamaan vision pää-määriä.

Osallistumi-nen YTY-tiimin toimin-taan.

Etenee suunnitellusti

192






Toimenpi-teen tila

ja tilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.







Toimenpi-teen tila

Ennakoiva ja muutostilan-teet hyödyn-tävä henki-löstösuunnit-telu

Palvelutuo-tantoa vas-taava henki-löstömäärä ja osaami-nen.

Palvelutuo-tan-non kehittäminen vastaa-maan vähentyneitä (-1htv) henkilöstöre-sursseja.

Palvelutuo-tantoa vas-taa-va henkilöstömäärä ja osaaminen.

Liikuntapal-veluilla on merkittävä henkilöstöva-je. Ongelmia aiheuttavat poissaolot ja niiden tuu-raaminen, jotka kuor-mittavat muuta henki-löstöä ylityö-tunneilla. Erityisliikun-nanohjauk-seen ei ole olemassa sijaisuusjär-jestelyjä.

Ei toteudu



Ulkoilu- ja urheilualueet

Ulkoilu- ja urheilualueet 44 44 44 44 100 0

Liikuntalaitokset

Liikuntalaitokset 2 2 2 2 100 0

Liikuntahalli

€/asukas, brutto 18,3 14,0 14,0 13,2 94 -0,8

€/asukas, netto 12,6 10,0 10,0 7,8 78 -2,2

Uimahalli

€/asiakas, brutto 9,6 8,3 8,3 9,2 111 0,9

€/asiakas, netto 6,5 5,1 5,1 5,8 114 0,7

€/asukas, brutto 30,4 27,2 27,2 26,9 99 -0,3

€/asukas, netto 20,7 16,7 16,7 16,9 101 0,2

Ulkoilu- ja urheilualueet

€/asukas, brutto 22,4 6,4 6,4 6,4 99 0,0

€/asukas, netto 22,1 4,9 4,9 6,1 124 1,2

193

Käyttötalous

Liikuntapalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot

Myyntituotot 30 850 30 850 41 059 10 209

Maksutuotot 204 284 204 284 177 147 -27 137




Toimintakulut




Avustukset -34 281 -34 281 -34 281 0




Toimintakate -698 123 -698 123 -688 001 10 123


Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -13 501 0 -13 501 -14 380 -879

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous Toimintatuotot

- Maksutuotot: Urheilukenttien maksutuotot eivät toteutuneet.

194

TULOSALUE NUORISOPALVELUT

Toiminnan kuvaus Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota kaikille kunnan nuorille turvalliset vapaa-ajanviettopaikat sekä kohdentaa työpanos kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimintaympäristöihin. Nuorisopalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, nuorisotilat, leirikeskuksen ja nuorisotoimen avustukset (Nuorisolaki 72/2006).

Tulosalueen kokonaisvastuu on nuorisosihteeri Sanna Laineella.








Toimenpi-teen tila


Kansainväli-syyskasva-tuksen va-kiinnuttami-nen osaksi perustoimin-toja

Nuorille suunnattujen kansainväli-syystoiminto-jen määrä ja laatu. Nuor-ten osallis-tuminen toimintoihin.

Kansainvälis-ten leirien järjestäminen nuorille. Kult-tuurien koh-taamisen työpajojen järjestämi-nen. Toimi-minen vas-taanottava-na, koordi-noivana ja lähettävänä tahona nuor-ten kansain-välisissä vaihto-ohjelmissa.

Kulttuurien välisen koh-taamisen lisääminen. Kansainvälis-ten vapaaeh-toisten osal-listuminen kokonaisval-taisesti nuo-rille suunnat-tuun palve-luntarjon-taan. Eu-rooppalaisen vapaaehtois-palvelun, kansainvälis-ten työleirien ja muiden kansainvälis-ten mahdolli-suuksien hyödyntämi-nen. Toimi-minen lähet-tävänä taho-na Euroop-palaisessa vapaaehtois-palvelussa.

Kevätkaudel-la kansainvä-liset EVS (European voluntary service) -työntekijät työskenteli-vät kouluis-sa, päiväko-dissa ja ke-sän leireillä. Kansainväli-nen työleiri onnistui hy-vin. Kahden viikon mittai-set varhais-nuorille ja nuorille suunnatut kv-leirit täyt-tyivät hyvin ja leirit koko-naisuudes-saan olivat suuri koke-mus niille osallistuneille leiriläisille. Syksyllä aloitimme uuden EVS-projektin. Tätä projek-tia suunna-taan entistä enemmän

Toteutunut osittain

195






Toimenpi-teen tila

kouluille ja päiväkodeil-le.


Yhteistyö-muotojen löytäminen ja kehittäminen yhdistysten kanssa

Nuorille suunnattujen palvelujen lisääntymi-nen. Koh-dennettu työ.

Kartoitetaan yhteistyö-mahdolli-suuksia etenkin koh-dennetun työn parissa.

Kohdennettu toimintaryh-mä, tapah-tuma tai toi-mintamuoto.

Yhteistyötä erityisesti Janakkalan seurakunnan nuorisotyön kanssa lisät-ty. Lisäänty-nyt yhteistyö mahdollistaa muun muas-sa Tervakos-ken nuoriso-tilan perjantai aukiolot joka toinen viikko. Turengin nuorisotila Sataman päivätoimin-nassa ko-koontuvat eläkeläisten pelikerho ja maahan-muuttajien suomi-klubi. Uutena toi-minta Sata-massa aloitti syksyllä myös pako-laisten ko-touttamiseen tähtäävä kielikerho. Tsemppiraha kokonaisuu-den suunnit-telu toteutet-tiin syksyn 2015 aikana yhdessä kulttuuritoi-men kanssa. Tämän toi-

Toteutunut osittain

196






Toimenpi-teen tila

mintamallin avulla pyri-tään lisää-mään nuor-ten ryhmien osallistumis-ta ja pieni-muotoisten tapahtumien ja tempaus-ten järjestä-mistä.







Toimenpi-teen tila

Ennaltaeh-käisevä toi-minta

Nuorten aidon koh-taamisen ja ennalta eh-käisevän työotteen kehittäminen.

Nuorten omat yhtey-denotot, kohtaamiset.

Nuorisonoh-jaajien työn kohdistami-nen ja ennal-ta ehkäise-vän työot-teen esille nosto.

Kohtaamisen lisääntymi-nen ja koh-distuminen laaja-alaisesti.

Perusnuori-sotyö ja etsi-vä nuorisotyö järjestivät nuorten rempparyh-män touko- kesäkuussa. Remppa-ryhmä toimi osana kun-nan kesätyöl-listämistä mutta se toteutettiin ryhmämuo-toisesti, etsi-vä nuorisotyö ohjasi ryh-mään kuusi nuorta. Ryhmä työs-kenteli Mal-linkaisten leirikeskuk-sessa ja yrityksissä. Pääpaino oli kuitenkin elämänhal-linnan kas-vattamises-sa, työtaito-jen lisäämi-sessä ja vahvan oh-jauksellisen kontaktin muodostami-sessa. Ryh-

Toteutunut

197






Toimenpi-teen tila

mä onnistui hyvin ja se pääsi sille asetettuihin tavoitteisiin. Etsivässä nuorisotyös-sä toteutettiin pienryhmä-toimintaa kouluilla ja yksi ryhmä osallistui nuotta-valmennuk-seen yhteis-työssä Hä-meenlinnan etsivän nuo-risotyön kanssa. Pe-rusnuoriso-työ osallistui teemallisten oppituntien kanssa haas-teellisten teemojen käsittelyyn kouluympä-ristössä.



Nuorisopalvelut

€/alle 29-v. nuori, brutto 54,5 50,8 52,4 48,6 93 -3,8

€/alle 29-v. nuori, netto 50,8 44,2 49,4 42,8 87 -6,6

Leiritoiminta

Leirien määrä 6 4 4 4 100 0

Leirivuorokaudet 30 19 19 23 121 4

Leiriläisten määrä 203 142 150 133 89 -17

€/leirivuorokausi/leiriläinen, brutto 39,0 33,2 36,0 35,5 99 -0,5

€/leirivuorokausi/leiriläinen, netto 30,2 21,0 25,0 27,0 108 2,0

198

Käyttötalous

Nuorisopalvelut Alkuperäinen


muutokset



Toimintatuotot


Maksutuotot 7 613 7 613 6 444 -1 169


Muut toimintatuotot 8 628 8 628 9 239 611



Toimintakulut




Avustukset -8 386 -8 386 -8 386 0




Toimintakate -278 382 -278 382 -241 258 37 124

Vyörytyserät

- Vyörytyskulut -9 314 0 -9 314 -8 949 365

Olennaiset poikkeamat toiminnan ja talouden toteutumisessa: Talous

- Tuet ja avustukset: European Voluntary Service 15 238 € - henkilöstökulut: henkilöstökuluja jäi käyttämättä 18 335 €. Tämä johtuu pitkäaikaisista pois-

saoloista ja vaikeuksista palkata kesäleirien henkilökuntaa.

199

TALOUDEN TASAPAINOT-TAMISOHJELMAN TOTEU-TUMINEN

200

2.2.1. Vuonna 2013 hyväksytyn Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen vuonna 2015

TPO:n tasapainotustavoite vuodelle 2013 2014 2015 K/E/O

TPO:n tavoite ja sen mukanaan tuoma säästö, joka on huomioitu talousarviossa 2015 x

KONSERNIHALLINTO

Yleishallinto ja muut yleiset

Konsernihallinnon uudelleenjärjestely 105 000 105 000 O

- palvelusihteerin eläköityminen, paikkaa ei täytetä 12 300 25 000

- palvelutoimiston/henk hall toimistosihteerin virkavap. 37 000

- hr-assistentin vakanssi täyttämättä, 38 000

- palvelutoimiston/henk hall toimistosihteerin vakanssi täyttämättä 37 000

- henkilöstöjohtajan virka ollut täyttämättä 3,5 kk 15 400

- hallintojohtajan virkaa ei täytetä, tilalle talous-ja hallintojohtaja sekä hallintosihteeri 28 000 50 000

- tiimiyttäminen, uusi organisaatiorakenne, taloustiimin selvittäminen on käynnistynyt

- säästö muilla keinoin

KuntaPro, palkanlaskenta. Toimintamenojen alentaminen 40 000 E

- talous- ja palkkahallinnon ostot yhteensä 0

Kesätyöntekijät 20 000

- määrä alennetulla tasolla jo v 2013 20 000

Useat henkilöstökulujen karsimistavat, vaikutukset eri kustannuspaikoille 35 000 30 000 O

- Lyhyiden sijaisuuksien yhdisteleminen

- Työaikamuotojen muutokset -> työn alla

- Osa-aikaiset tarkoituksenmukaiseen osa-aikaisuuteen-> työn alla

- Paikalliset sopimukset uudelleen neuvotteluihin

- säästö v. 2014, hammashoidon sopimukset voimaan 1.6.2014 alk. 2 500 5 000

Työllistäminen 200 000 E

- työllistämismenoja ei ole alennettu 0

Janakkalan Veden tuottovaatimus 200 000 200 000 K

- huomioitu tuloslaskelman muut tuotot -kohdassa 200 000 200 000

Vanajavesisäätiö, osuuden alentaminen 20 000 20 000 K

- varattu maksuksi 1 €/asukas 16 900 16 900

Muut keinot, vaikutukset eri kustannuspaikoilla 15 000 10 000 O

- koulutukset vain omissa tiloissa

- Lehtitilaukset vain kirjastoon

- Tiedotuslehti-vain nettijulkaisu 8 800 8 800

- Taloudellisuustavoite- henkilöstön palkitseminen, vajaalla

tekemisen palkkio

-Henkilöstön ruokailuun liittyvät järjestelyt 6 600

Muut säästöt

Kannustevapaat yms 250 000 250 000 250 000 O

- vaikutukset eri kustannuspaikoilla 44 800 45 000 47 212

2013 2014 2015

Konsernihallinto yhteensä Tavoite 270 000 825 000 655 000

Toteutuma 64 800 447 500 352 912

Tavoite ero -205 200 -377 500 -302 088

Keino mikäli se on eri kuin alkuperäisessä TPO:ssa

201




TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ

Kaavoitus ja maankäyttöMittaus- ja paikkatieto, eri keinoin 10 000 10 000 K

Karsittu ostopalvelujen hankinnasta 10 000 10 000

Alueiden kunnossapito

Katujen hoito 40 000 80 000 ELaatutaso laskettu omassa tuotannossa minimiin,

alueurakoissa tason lasku ei tuo säästöä. Yksityisteiden

kunnossapidosta on luovuttu.

0

Säästötavoite ei toteudu katujen hoitoa tehostamalla

TPO:ssa esitetyllä tavalla, osa vaaditusta säästöstä syntyy

katuvaloenergiasäästöstä 0

Katuvaloenergian kulutuksesta ei syntynyt lisäsäästöä.

Maanrakennuspäällikön viran täyttämättä jättäminen 25 000 25 000

26 000 25 000

Katuvalojen saneeraus energiatehokkaammaksi sekä katuvalojen yösammutus 5 000 55 000 30 000 E

Elohopealamput vaihdettu kaava-alueilla led-valoiksi, säästö katuvalo- 110 000 0

Katuvalojen sammutus kokonaan 1.5.-30.7.2015 välisenä aikana.

Väylien katuvalaistusta siirretty ELY-keskukselle.

Katuvaloenergian kulutuksesta ei syntynyt lisäsäästöä.

Vankityövoima 40 000 40 000 K

65 152 40 000

Kaavoitetut viheralueet, metsitys 20 000 K

- puistojen metsitys, vähentää alueiden kunnossapitotarvetta 20 000

Puun myynnin lisääminen 100 000 200 000 KPuun myyntimäärä noussut ja tulo-odotus toteutunut

(tuotto).110 000

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan puun myyntituotto

nostettiin 200.000 euroon.

269 000

Virkaa ei täytetty, maanrakennuspäällikön ja kunnanpuutarhurin virat

yhdistettiin kunnossapitopäällikön viraksi.

energiassa. Yösammutus käytössä vanhojen valojen alueilla klo 00-05.

Toiminnasta aiheutuneet kulut on laskutettu rikosseuraamusvirastolta.

Säästää ulkopuolisia ostopalveluita, koska vankien tekemä työ

joututtaisiin ostamaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta lisätyönä.

Määräaikainen vankityönohjaajan työsuhde on päättynyt.

Tilapalvelu

Oma työ - ulkoistus 20 000 20 000 K

20 000

Säästötavoite toteutetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta

parantavilla toimenpiteillä.

90 000

Lämpötilan lasku 25 000 30 000 K

Lämmityskulut vähentyneet. 25 000 30 000

Säästö toteutettu muista käyttötalousmenoista.

202




Ateria- ja puhtauspalvelut

Ruokahuollon ja siivouksen organisaatiot yhteen 25 000 25 000

25 000 25 000

Ruokahuolto ja siivous, hyöty yhdessä toimimisesta 10 000 10 000 K

10 000

Toteutetaan lisäämällä yhteistyötä sekä uusilla työjärjestelyillä. 10 000

Keskuskeittiön muutos -> uusi mitoitus 75 000 60 000

Palveluvastaavan toimi jätetty täyttämättä Turengin koulun palvelukeittiössä. 30 000

V. 2014 säästötavoite toteutui osittain, v. 2015 toteutui loput säästötavoitteesta

Siivouksen lisäulkoistus 10 000 10 000 K

Kirjasto-liikuntahallin siivouksen ostopalvelu 1.8.2014 lähtien, säästö 5 kk:n ajalta. 5 125

Toteutetaan laitoshuoltajien eläköitymisien yhteydessä. 10 000

Siivous, tason asteittainen lasku 30 000 30 000 KTurengin yhteiskoulun ja Turengin koulun siivouksen

mitoituksen tarkistus, yhden laitoshuoltajan toimen 30 000

Toteutetaan jättämällä yksi laitoshuoltajan avoimeksi tuleva

toimi täyttämättä sekä uusilla työjärjestelyillä. 30 000

Maaseutultk, yksityistieavustus, leikkaus 55 000

Avustusmäärärahaa vähennetty 55 000

2013 2014 2015

Tekniikka ja ympäristö yhteensä Tavoite 130 000 505 000 280 000

Toteuma 51 000 520 277 269 000

Tavoite ero -79 000 15 277 -11 000

Ruokapalvelut ja siivouspalvelut yhdistyneet ateria- ja puhtauspalvelut -

tulosalueeksi.

Koulujen keittiöhenkilökunnan ja laitoshuoltajien tehtäväkuvia tarkistettu

ja yhdistelmätyön tehtäväkuvia toteutettu mm. sijaistuksissa.

203




PERUSTURVA

Henkilöstö 41 500

Taloussuunnittelijan vakanssi täyttämättä 41 500

Sininauha, ostopalvelujen vähentäminen 25 000

Vähennetty 20 000 €. 15 900

Toimeentulotukijono 20 000 15 000 K

6 000 31 200

Jatkokäsittelyä ja päätöstä odottaa 6 selvitystä. Säästöt syntyvät työmarkkinatuen

kuntaosuuksista ja toimeentulotuesta.

Ryhmämuotoisuus 15 000 35 000

0 0

Eläkeselvittelyt jatkuvat edelleen. Vuonna 2015 eläkeselvittelyitä on

tehty 12. Myönteinen eläkepäätös on tullut 6:lle.

Perusturva kommentoinut huhtikuussa 2013: Ryhmämuotoisuuden

kasvattamisella pystytään hillitsemään kustannusten nousupaineita

(tuottavuus), mutta varsinaista säästöpotentiaalia ei ole. Konsultin

kommentti TPO:n sivulla 46: Kasvattaa tuottavuutta, mikä näkyy

toimintakatteen kasvun hidastumisena. Konsultti on kuitenkin kirjannut

säästöjä vuosille 2013 - 2014.

204



Keino mikäli se on eri kuin alkuperäisessä TPO:ssa Lääkärien sanelu, vähennys 40 000

0

Hoitajarakenteen muutokset 25 000 25 000 E

0 0

Valtuuston päätöksellä tehtiin henkilöstön osalta

rakenteellinen muutos. Yksi toimistosihteerin vakanssi

muutettiin sairaanhoitajan vakanssiksi 1.7.2015 alkaen.

Muutoksella saatiin Tervakosken terveysasemalle yksi

lääkäri-hoitajatyöpari lisää.

Ruoan kylmäjakelu 40 000 30 000 K

Kotiin vietävien aterioiden kustannukset olivat 278 500

euroa vuonna 2013 ja 204 600 euroa vuonna 2014. Vuoden

2015 tavoite on toteutunut jo vuonna 2014.

74 000 0

Vanhuspalvelut, 800 000 € 200 000 200 000 K

322 600 107 000

Perusturva kommentoinut huhtikuussa 2013: Lääkäri-hoitaja -työnjaolla

pystytään hillitsemään kustannusten nousupaineita (tuottavuus), mutta

varsinaista säästöpotentiaalia ei ole. Tällä hetkellä kuusi lääkäri-hoitaja -

työparia.

Vanhustyön laitoshoidon toimintakate vuonna 2014 oli 322 600 € pienempi

kuin vuonna 2013 huolimatta loppuvuodesta 2014 käytössä olleista

lisäpaikoista. Eli vuonna 2014 päästiin yli tavoitteen. Vuonna 2015

tomintakate pieneni 107 000 euroa vuoteen 2014 verrattuna. Kaikkiaan

toimintakate on pienentynyt vuodesta 2013 yhteensä 439 600 euroa eli yli

tavoitteen.

Puheentunnistusta on aloitettu ottaa käyttöön vuosien 2014 - 2015

vaihteessa. Lisäksi tavoitteena on siirtyä terveydenhuollossa ns.

massalaskutukseen sekä ottaa Turengin terveysasemalla käyttöön

itseilmoittautumislaite. Säästötavoite pyritään saavuttamaan vuosien

2015 ja 2016 aikana. Lääkärisaneluissa puheentunnistusohjelma ei ole

toiminut toivotulla tavalla eikä käyttööottoa ole laajennettu vuoden 2015

aikana.

205



Keino mikäli se on eri kuin alkuperäisessä TPO:ssa Ei-laitoshoidon kehittäminen: Kotihoidon mobiiliteknologia 40 000 40 000 K

57 100 43 000

Mobiili- ja optimointiohjelmat otettiin käyttöön pilottina

Tervakoskella toukokuussa 2015 ja se laajeni Turenkiin

marraskuun alussa. Jo lyhyen kokemuksen perusteella

näyttää siltä, että uudesta tekniikasta on hyötyä. Syksyn

aikana Tervakoskelle ei ole juurikaan tarvinnut palkata

sairaslomasijaisia. Mikäli Tervakosken työntekijöistä ei

kukaan ole yllättäen esim. sairaslomalla, on sieltä voitu

siirtää kaksi työntekijää Turenkiin. Saatujen kokemusten

perusteella sijaismäärärahoissa tullaan saavuttamaan

säästöjä. Taso tulee todentumaan vuoden 2016 aikana.

Terveydenhuollon eläköitymiset yms 50 000 E

0

Perusturva, muut: suun terveydenhuolto omaksi toiminnaksi 80 000 80 000 K

310 300 77 000

Laboratoriotoimintojen analysointi esim. Fimlabille 70 000

5 000

2013 2014 2015

PERUSTURVA YHTEENSÄ Tavoite 15 000 575 000 440 000

Toteutuma 0 832 400 258 200

Tavoite ero -15 000 257 400 -181 800

Säästö edellyttäisi kotihoidon henkilöstön vähentämistä. Konsultti

kuitenkin toteaa vanhusten palveluverkon perustilanneselvityksessä (TPO

sivu 49): "Ketjun purkaminen ei välttämättä vähennäkään henkilökunnan

määrää, vaan se jopa kasvaa kotihoidon kohdalla. Mobiiliteknologia

otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. TPO:ssa esitetyt kotihoidon säästöt

on korvattu omaishoidon tuen määrärahojen vähennyksellä Ltk 20.2.2014 §

22. Vuositason säästö 55 000 euroa. Tiukennetut kriteerit otettiin käyttöön

toukokuun alusta. Vuonna 2013 vanhusten omaishoidon tuen

toimintakate oli 379 000 euroa ja 321 900 euroa vuonna 2014. Vanhusten

omaishoidon tuen kulut vähenivät 43 000 euroa vuodesta 2014 vuoteen

2015.

Ostopalvelut kilpailutettiin ja uusi sopimus tuli voimaan 1.6.2014.

Aiemman kahden hammaslääkäri-hoitaja -työparin sijasta em. päivästä

lukien on ostettu 1½ työparia. Oman henkilöstön ja ostopalveluiden

kustannukset yhteenlaskettuna vähenivät 77 000 euroa vuodesta 2014

vuoteen 2015.

Säästöjä on suunniteltu muilla keinoin kuin ulkoistamisella. Ulkoistamisen

kokemuksia esim. KHKS:ssa seurataan tarkasti. Näytteenoton hintaa

korotettu. Tuottolisäys 4 300 €. Tervakosken laboratriotoimintojen

muutoksella haettiin vuositasolla 13 300 euron säästöjä. Muutos

toteutettiin loppuvuodesta, joten pääosa säästöistä toteutuu vuoden 2015

alusta lukien. Tavoitteena oli ohjeistuksella ja sisäisellä koulutuksella

vähentää laboratoriopalvelujen ostoa (säästö 30 000 euroa). Ylilääkärin

vaihdoksen vuoksi toimenpiteisiin ryhdyttiin loppuvuodesta 2014 ja

tavoite pyritään saavuttamaan vuoden 2015 aikana. Tavoitetta ei vuoden

2015 aikana saavutettu.

206



Keino mikäli se on eri kuin alkuperäisessä TPO:ssa SIVISTYSTOIMI

Tervakosken kirjasto itsepalvelukirjastoksi 20 000 20 000 K

- toteutus 2014 aikana, ei säästöja 2014 ja 2015 20 000

tpo:n henkilösäästöt ei mahdollisia

- säästöä toteutettu muita menoja karsimalla 11 800

(taes2014 jää 8 200 euroa yli kehyksen)

- itsepalvelukirjaston rakentaminen toteutetaan v. 2014 aikana

- säästöä haetaan eläköitymisten perusteella; seuraavat

eläköitymiset kirjastotoimessa kesän 2017 jälkeen

V. 2015 kehyksestä vähennetty 20 000

Kirjastoauto,reittien karsinta yms 5 000

- toteutettu karsimalla muita menoja 5 000

Kirjaston kesäajan aukiolo rajoittaminen 5 000

- toteutettu karsimalla muita menoja 5 000

Kirjaston aineistomäärärahan vähennys 12 000

- aineistomäärärahaa karsittu 12 000

Yhdistysten avustusten leikkaaminen 50 000

- liikuntatoimi toteutettu 29 076

- nuorisotoimi toteutettu 7 112

- kulttuuritoimi toteutettu 13 812

Viranhaltijoiden toimenkuvien yhd (liik.siht eläköityminen) 50 000

- toteutunut 50 000

Liikuntapaikkamaksut 20 000

- maksuja korotettu 1.1.2014 alkaen 20 000

Latuverkkojen karsiminen 10 000 10 000

- teknisen toimen vastuulla (toteutuu) 10 000

Hyppyrimäen toiminnan tukeminen loppuu , valot pois 2 000

- toteutunut 2 000

Uimahalli, siivouksen ja kahvion ulkoistaminen 60 000

- toteutetaan vuonna 2015 tilapalvelun kanssa

- toteutus tilapalvelun vastuulla

Uimahalli, taksojen tarkistaminen 15 000

- maksuja korotettu 1.1.2014 alkaen, tulot lisääntyivät 6 000 euroa 6 000

Uimahalli, veden lämpötilan lasku 5 000

- sisäisissä vuokrissa 5 000

- veden lämpötilan lasku peruttiin valtuustossa, säästö teknisten korjausten kautta.

207



Keino mikäli se on eri kuin alkuperäisessä TPO:ssa Päivähoito, kuntalisän alentaminen 275 000

- erilaiset alentamiset ja ehtojen tiukennukset 275 000

- kotihoidontuet 347 185 euroa pienemmät kuin ed. vuonna

Esiopetus, määrän vähentäminen 5 000 15 000 K

- toteutettu (varhaiskasvatus) 4 100 15 000

- toteutettu (opetustoimi) 900

- toteutettu 1.8.2014 alkaen

V. 2015 kehyksestä vähennetty 15 000

Vuorohoito, jatkossa yksi piste 22 000 22 000

Vuorohoidon uudelleen järjestäminen: viikonlopun

vuorohoito keskitetään yhteen taajamaan, jolloin yhden

henkilön vuosikustannus erilliskorvauksineen jää säästöön.

TPO:n hyväksymisaikataulusta johtuen (koska hoitopaikat oli

jo jaettu) em. järjestelmää ei voitu ottaa käyttöön vielä v.

2013, vaan se aloitetaan 1.8.2014 alkaen. V. 2014

talousarviossa vuorohoidon henkilöstömenoja on

pienennetty 44 000 eurolla.

0 44 000

- toteutettu 1.8.2014 alkaen

Päivähoidon laskutus, tunti tunnista 30 000 30 000 E

- säästö ei toteudu v. 2014 aikana (Kola 5.3.2014 § 13) 30 000 0

- säästö ei toteudu v. 2015 aikana (Kola 5.3.2014 § 13)

Koulukyytien kilpailutus 15 000 15 000

Koulukuljetukset kilpailutettiin 2014. Kuljetusmäärärahoja

pienennetty kehyksessä 30 000 eurolla.

Kuljetuskustannukset eivät pienentyneet 30 000 eurolla ed.

vuoden kustannuksiin verrattuna.

0 30 000

Lukiot, ryhmäkokojen kasvattaminen 15 000 15 000

Pienet ryhmät: TPO:n säästövelvoitteet saatiin vasta kesän

tienoilla 2013 ja koska toimintakausi alkaa sekä

opetustoimessa että varhaiskasvatuksessa 1.8.2013, kaikkia

tarvittavia säästöjä ei ole mm. tästä syystä saatu vielä

vuonna 2013 tehtyä. Säästö v. 2013 15 000 € ja v. 2014 15 000 €

eli vuositason säästönä 30 000 euroa. Edellä mainittu 30 000

euron vuotuinen säästövelvoite saadaan n. 14 kurssin

vähentämisellä. Kursseja vähennettiin kyllä jonkin verran

syksyllä 2013, mutta 15 000 euron säästövelvoite ei v. 2013 (5

kk) kertynyt. Kursseja vähennetään 1.8.2014 alkaen

säästövelvoitteen verran, joten siitä eteenpäin

säästövelvoite kertyy. V. 2014 talousarviossa lukion

henkilöstömenoja on pienennetty 30 000 eurolla.

0 30 000

- lukion henkilöstökustannukset pienenivät ed. vuoteen

Musiikkiopiston ratkaisut 30 000

- tilapalvelun vastuulla 0

Seuratalon ratkaisut 30 000 20 000 E

- sisäisiä kuluja on jaettu uudelleen yleisötilojen osalta 0 0

- vuokraustoiminta yrityksen hoidettavaksi

208

2013 2014 2015

SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ Tavoite 62 000 676 000 85 000

Toteutuma 10 000 580 800 35 000

Tavoite ero -52 000 -95 200 -50 000 2013 2014 2015

KOKO KUNTA YHTEENSÄ Tavoite 477 000 2 581 000 1 460 000

Toteutuma 125 800 2 380 977 915 112

Tavoite ero -351 200 -200 023 -544 888

SISÄLTYY TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TEKSTEIHIN, MUTTA EI SUMMIIN:

Pienet alakoulut

Päätettiin, että kouluista päätetään erikseen esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti:

- Heinäjoki Turenkiin 2014-2015

- Vähikkälä Tervakoskeen 2015-2016

- Tanttala Leppäkoskeen 2016-2017

- ja Virala Tarinmaahan 2017-2018

Lisäksi tutkitaan Viralan päivähoito- ja esiopetus- sekä 1-2 lk:n ratkaisut

Koska jokainen koulu päätetään erikseen, tämä tarkoittaa erillisiä kuulemisia ja valtuustojen erillisiä päätöksiä.

Paketiin ei ole laskettu kouluverkoston säästöpotentiaalia.

RAHOITUS, RAKENNUKSET: Kohteet valmistellaan myytäväksi ja myydään/järjestellään toisin viimeistään vuonna 2014

Harvialan kokonaisuus -> odottaa kaavaa

Tervakosken koulun asuinrakennus -> päätetty siirtää Janakkalan Asunnot Oylle KH 25.8.2014 §166

Rastilan kylätupa -> vuokrasopimus jatkuu KH 9.2.2015 §33

Janakkalan virastotalo -> myyty v. 2009 Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle

Sikovuori -> odottaa kaavaa

Pyhämäki -> myyty KH 24.11.2014 § 249

Musiikkiopisto -> kunnan käytössä

Seuratalo -> toimintaa on tehostettu aloitteen mukaisesti KV 28.4.2014 § 26

Linja-autoasemat -> valmistelussa

Tervakosken vanhustentalo-> päätetty siirtää Janakkalan Asunnot Oylle KH 25.8.2014 §166

Kulma-Juttila -> myyty KH 24.11.2014 §243

Turengin vanhustentalo-> päätetty siirtää Janakkalan Asunnot Oylle KH 25.8.2014 §166

Löyttymäen koulu -> myyty 8.10.2015

RAHOITUS, MAA-ALUIEIDEN MYYMINEN -> ei ole edetty myynnin suhteen Huom! Vuonna 2015 hyväksytyssä talouden tasapainottamisohjelman päivityksessä oli ainoastaan yksi ta-voite vuodelle 2015 (kunnantalon kokoustilojen vuokrat), joten erillistä seurantaa ohjelmasta ei tehdä.

209

LASKELMAT

210

2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatulot 28 668 911,22 330 000,00 28 998 911,22 29 290 135,49 291 224,27

Myyntitulot 13 467 664,57 13 467 664,57 13 708 115,34 240 450,77

Maksutulot 5 575 841,09 5 575 841,09 5 413 493,96 -162 347,13

Tuet ja avustukset 1 381 222,00 290 000,00 1 671 222,00 1 941 563,00 270 341,00

Muut toimintatulot 8 244 183,56 40 000,00 8 284 183,56 8 226 963,19 -57 220,37

Valmistus omaan käyttöön 95 000,00 95 000,00 166 970,32 71 970,32

Toimintamenot -111 874 581,54 -640 000,00 -112 514 581,54 -112 308 651,90 205 929,64

Henkilöstömenot -45 978 770,08 -45 978 770,08 -44 902 222,39 1 076 547,69

Palvelujen ostot -45 647 565,00 -45 647 565,00 -46 644 636,40 -997 071,40

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 304 382,00 -6 304 382,00 -5 950 964,72 353 417,28

Avustukset muille -6 023 019,00 -640 000,00 -6 663 019,00 -6 605 789,45 57 229,55

Muut toimintamenot -7 920 845,46 -7 920 845,46 -8 205 038,94 -284 193,48

Toimintakate -83 110 670,32 -310 000,00 -83 420 670,32 -82 851 546,09 569 124,23

Verotulot 62 081 000,00 660 000,00 62 741 000,00 62 545 085,47 -195 914,53

Valtionosuudet 23 222 277,00 220 000,00 23 442 277,00 23 531 184,48 88 907,48

Rahoitustulot ja -menot:

Korkotulot muilta 94 775,00 94 775,00 82 204,86 -12 570,14

Muut rahoitustulot muilta 138 000,00 138 000,00 346 560,62 208 560,62

Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta456 856,00 456 856,00 256 856,00 -200 000,00

Korkomenot -620 000,00 -620 000,00 -598 923,03 21 076,97

Muut rahoitusmenot -3 081,27 -3 081,27

Vuosikate 2 262 237,68 570 000,00 2 832 237,68 3 308 341,04 476 103,36

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 890 792,00 -3 890 792,00 -4 026 943,81 -136 151,81

Tilikauden tulos -1 628 554,32 570 000,00 -1 058 554,32 -718 602,77 339 951,55

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 8 304,00 8 304,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 628 554,32 570 000,00 -1 058 554,32 -710 298,77 348 255,55

211

Tuloslaskelman toteutuman lisätiedot: Verotulojen erittely

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Verotulot

Kunnan tulovero 56 921 000,00 595 000,00 57 516 000,00 57 247 254,59 -268 745,41

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 040 000,00 65 000,00 2 105 000,00 2 206 578,18 101 578,18

Kiinteistövero 3 120 000,00 3 120 000,00 3 091 252,70 -28 747,30

Jäljempänä lisätietoa verotulojen kertymisestä vuonna 2015. Valtionosuuksien erittely

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Valtionosuudet 23 222 277,00 220 000,00 23 442 277,00 23 531 184,48 88 907,48

Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden

putken) valtionosuudet, ml.tasaus 26 472 277,00 220 000,00 26 692 277,00 26 529 353,48 -162 923,52

Opetus- ja kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -3 250 000,00 -3 250 000,00 -2 998 169,00 251 831,00

Jäljempänä lisätietoa valtionosuuksien kehityksestä.

Lisätietoa verotuloista: Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuuston on kuntalain 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhtey-dessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen pe-rusteista. Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteut-tavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnan tulovero Vuonna 2015 tuloveroprosentti pysyi ennallaan. Ennakoinnin yksi tärkeimmistä tekijöistä on asu-kasluvun oikeellisuus. Vuoden 2015 talousarviossa suunnitteluoletuksena käytettiin 16 993 asu-kasta. Arvio ei toteutunut, sillä vuoden 2015 asukasluku kasvoi väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan + 15 henkilöä ollen 16 855 asukasta. Asukasluvun kehitys on kuitenkin pikku hiljaa kään-tymässä positiiviseen suuntaan. Alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin saatavan kunnallisveroja n. 62,1 milj. euroa. Talousar-viomuutoksessa arviota korotettiin 660 000 €. Muutettu arvio toteutui n. 196 000 euroa muutettua arviota huonompana.

212

Janakkalan tuloveroprosentit

Vuosi 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015

Tuloveroprosentti 19,00 19,00 19,50 19,50 19,75 19,75 20,50 20,50 Yhteisövero Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle (n.68,2 %), kunnille (n. 29,5 %) ja seurakunnille (n. 2,4 %). Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveropro-sentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Vuoden 2015 talousarviossa ennakoitiin saatavan yhteisöveroja n. 2,1 milj. €. Arvio ylittyi n. 100 000 eurolla ollen 2,2 milj. €. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa (20.7.1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ot-tamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistöveron tuotto tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kunnanval-tuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosapro-sentin tarkkuudella. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron laskentaperusteet perustuvat kunnanvaltuus-tossa 10.11.2014 (§ 63) hyväksyttyihin prosentteihin

- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00

Vuodelle 2015 kiinteistöveroprosentteja ei nostettu. Vuoden 2015 talousarviossa ennakoitiin saata-van kiinteistöveroja n. 3,1 milj. euroa, joka myös toteutui.

Kiinteistöverokannat Janakkalassa 2008-2015

Vuosi 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015

Yleinen

kiinteistöveroprosentti 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00

Vakituisten

asuinrakennusten

veroprosentti 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40

Muiden asuinrakennusten

veroprosentti 0,80 0,80 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00

Yleishyödyllisten

yhteisöjen

kiinteistöveroprosentti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

213

Verotulot yhteensä: Janakkalan verotulot kasvoivat 2,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Verotulot 2008 - 2015 (1000 €)

Vuosi 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015

Kiinteistövero 1 839 1 963 2 230 2 253 2 301 2 827 2 990 3 091

Kunnallisvero 44 638 45 850 47 721 48 576 51 254 54 468 56 093 57 247

Yhteisövero 2 682 1 743 2 173 2 747 1 825 1 771 2 024 2 207

Yhteensä 49 159 49 556 52 124 53 576 55 380 59 066 61 107 62 545

Vuonna 2015 verotulot kasvoivat 82 euroa/asukas vuoteen 2014 verrattuna.

214

Verotulot/asukas 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

euroa/asukas 2 963,35 2 950,64 3 085,72 3 158,96 3 274,21 3 506,86 3 628,68 3 710,77 Lisätietoa valtionosuuksista: Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen ta-sauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän, ikärakenteen ja sairastavuuden lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana on kuntien tulopohjan tasaami-nen kuntien verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015 alkaen. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi ope-tus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2015 talousarviossa valtionosuuksia ennakoitiin saatavan n. 23,2 milj. euroa. Arviota koro-tettiin talousarvionmuutoksella 220 000 €, jolloin muutettu talousarvio on 23,4 milj. €. Toteutuma oli lopulta 23,5 milj. euroa. Valtionosuuksien tarkempi erittely lajeittain löytyy kappaleen 2.3. lisätie-doista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta 4.3.3.

215

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valtionosuudet 1000 € 13 943 15 109 16 283 18 646 19 821 21 036 23 293 24 088 24 124 23 622 23 531

Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valtionosuudet €/as. 879 938 993 1 124 1 180 1 245 1 373 1 424 1 432 1 403 1 396 Toimintatulojen kehitys: Toimintatulot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimin-tatuotoista. Vuonna 2015 muutetussa talousarviossa toimintatuottoja odotettiin saatavan n. 29,3 milj. euroa. Tavoite ylittyi 1 % eli noin 300 000. €. Vähennystä edellisvuoteen verrattuna oli n. 300 000 €. Myyntituotot (tot. 13,7 milj. €) ylittyivät hieman (n. 240 00 €) verrattuna muutettuun talousarvioon. Edellisvuoteen nähden myyntituotot kasvoivat n. 130 000 € eli 1 %:n. Maksutuottojen kertymä (tot. 5,4 milj. €) toteutui n. 160 000 € (2,9 %) muutettua talousarviota pie-nempänä. Terveydenhuollon maksut toteutuivat n. 43 000 € ja sosiaalitoimen maksut n. 170 000 € ennakoitua pienempinä. Yhdyskuntapalvelujen maksut ylittyivät n. 47 000 € arvioidusta. Maksutuo-toissa oli vähennystä n. 267 000 € (4,7 %) verrattuna edellisvuoteen.

216

Tuet ja avustukset (tot. 1,9 milj. €) ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna n. 270 000 €. Suu-rimpana eränä muut tuet ja avustukset valtiolta, n. 380 000 €. Tämä erä sisältää mm. budjetoimat-tomat koulujen saamat hankerahat. Tuet ja avustukset kasvoivat edellisvuoteen nähden n. 84 000 € ja n. 4,5 %. Muut toimintatuotot (tot. 8,2milj. €) alittuivat muutettuun talousarvioon nähden n. 57 000 €. Tuotto-jen lasku johtuu pääosin arvioitua pienemmistä vuokratuotoista (Vuokra-asuntojen siirtopäätös (KH 25.8.2014 § 166). Muissa toimintatuotoissa on vähennystä edellisvuoteen nähden n. 257 000 € (3 %).

Toimintamenojen kehitys: Toimintamenot koostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineista, tarvikkeista ja tavaroista, avustuksista sekä muista toimintakuluista. Vuonna 2015 toimintakuluihin oli budjetoitu 112,5 milj. euroa. Arvio toteutui hieman alle (n. 200 000 €) suunnitellun suunnitellusti. Muutos edelliseen vuo-teen verrattuna oli + 2,5 % eli n. 2,7 milj. €. Henkilöstökulut (tot 44,9 milj. €) ovat toteutuneet talousarvioon nähden 1,1 milj. € ja n. 2,3 % enna-koitua pienempinä. Kasvua edelliseen vuoteen nähden on 1,4 milj. € ja 3,2 %. Mikäli henkilöstökulujen lisäksi huomioidaan henkilöstöpalvelujen ostot 1,1 milj. €, on kokonais-henkilöstökulut 46,0 milj. €. Muutos kokonaishenkilöstökuluissa vuoden 2014 tilinpäätökseen ver-rattuna on 1,4 milj. € ja 3,2 %. Palvelujen ostot (tot 46,6 milj. €) ylittivät muutetun talousarvion n. 990 000 € eli 2,2 %. Ylitys johtuu pääosin tiliryhmästä tiliryhmän muiden palvelujen ostot ja siellä henkilöstöpalvelujen ostoista (1,1 milj. €), joita ei ole budjetoitu talousarvioon lainkaan. Tiliryhmä asiakaspalvelujen ostot ylittyvät myös n. 58 000 €. Asiakaspalvelujen ostot tarkoittaa pääosin ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä muilta (mm. päihdehuolto, vammaisten laitospalvelut jne.). Kokonaisuuden palvelujen ostot muutos edelliseen vuoteen verrattuna on vain + 0,2 % ja 79 000 €.

217

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteutuma on n. 6,0 milj. €. Tämä on n. 350 000 € vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Kulujen muutos vuoden 2014 tilinpäätökseen oli n. -95 000 € ja 1,6 %. Avustusten määrä toteutui muutetun talousarvion mukaisesti ollen 6,6 milj. €. Em. summa sisältää mm. seuraavat avustuserät: perustoimeentulotuki (2,1 milj. €), lasten kotihoidontuki (997 000 €) ja vammaisille annetut avustukset (754 000 €). Avustusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna n. 730 000 € eli 12,4 % edellisvuoteen verrattuna. Muut toimintakulut (tot 8,2 milj. €) ylittyivät n. 280 000 € eli 3,6 %. Saatavien poistoihin eli luotto-tappioihin ei oltu varattu määrärahaa lainkaan ja toteutuma oli n. 99 900 €. Lisäksi käyttöomaisuu-den myyntitappiohin kirjautuu Löyttymäen koulun myynnistä myyntitappiota 213 000 €. Muiden toimintakulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on n. 600 000 € ja 7,9 %.

Toimintakatteen kehitys: Kunnan toimintakate on juoksevasta toiminnasta syntyvien kulujen ja tuottojen erotus. Siinä eivät ole mukana verotulot, valtionosuudet eikä rahoitustuotot tai -kulut. Myöskään investointimenot tai -tulot eivät ole mukana toimintakatteessa. Toimintakatteen toteuma 31.12.2015 on - 82 851 546 euroa eli n. 570 000 euroa (0,7 %) alle talousarvion. Toimintakate kasvoi vuoteen 2014 verrattuna, noin 3,0 milj. € eli 3,8 %. Rahoitustuottojen- ja kulujen kehitys: Rahoitustulojen – ja menojen toteuma 31.12.2015 oli 83 617 euroa. Korko- ja muut rahoitustuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti ja korkokulut alittuivat n. 20 000 €. Vuonna 2015 talousarviolai-nojen korkokulut olivat 594 700 €, kun ne edellisvuonna olivat 620 200 €.

218

2.4. Investointien toteutuminen INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 1.1.-31.12.2015

Kustannusarvio

Edellisten

vuosien

toteuma

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kustannus-

arviosta

käytetty 31.12

KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET JA OSUUDET

128001 Maa-alueiden osto 150 000 0 150 000 67 850,00 82 150,00

128002 Maa-alueiden myynti 100000 0 100000 346 318,10 346 318,10

KIINTEÄ OMAISUUS YHTEENSÄ

TULOT 100 000 0 100 000 346 318,10 246 318,10

MENOT 150 000 0 150 000 67 850,00 82 150,00

NETTO -50 000 0 -50 000 278 468,10 164 168,10

OSAKKEET JA OSUUDET

128003 Osakkeiden myynti 15 860,52 15 860,52

OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ

TULOT 0 15 860,52 15 860,52

MENOT

NETTO 0 15 860,52 15 860,52

TALONRAKENNUS

PERUSTURVA 1 545 000 0 1 545 000 1 395 902,19 149 097,81

Turengin terveysasema 4 950 000 1 545 000 0 1 545 000 1 395 902,19 149 097,81

*128244 Turengin terveysasema, vaihe 2 (B1-B2) 4 950 000 4 164 911 1 545 000 0 1 545 000 1 395 902,19 149 097,81 5 560 813

SIVISTYSTOIMI 600 000 0 600 000 585 223,04 14 776,96

*128253 Turengin yk/lukio, tekninen työ ja kemian luo 600 000 0 600 000 585 223,04 14 776,96

219

Kustannusarvio

Edellisten

vuosien

toteuma

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kustannus-

arviosta

käytetty 31.12 TEKNINEN LAUTAKUNTA/KOHDISTAMATTOMAT 1 278 000 0 1 278 000 1 171 787,61 106 212,39

*128450 RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINNIT 1 278 000 0 1 278 000 1 171 787,61

*128428 Harvialan koulun lämmitystavan muutos 0 0 0 76 481,45

*128444 Tervakosken yk/lukion sisäilmakorjaukset 0 0 0 482 085,93

*128448 Atk-verkkojen peruskorjaus terveysasema c-os 0 0 0 39 965,34

*128449 Energiatehokkuuskorj. Turengin terveysasema 0 0 0 16 137,08

*128451 Kivitaskun päiväkodin pihajärj. ja pihavarast 0 0 0 0,00

*128453 Tarinmaan koulun salin lattian peruskorjaus 0 0 0 94 835,82

*128454 Isojen koulujen valokaapelit (Turengin koulu) 0 0 0 25 083,30

*128455 Isojen koulujen valokaapelit (Tervakosken kou 0 0 0 27 097,07

*128456 Tervakosken koulun salin lattian peruskorjaus 0 0 0 225 232,68

*128457 Tervakosken koulun ulko-ovet 0 0 0 24 607,42

*128458 Seuratalon lukitusmuutos Esmikkoon 0 0 0 19 684,48

*128459 Turengin lukion sähköiset kirjoitukset 0 0 0 12 193,26

*128460 Energiatehokkuuskorjaukset, Tervakosken uimah 0 0 0 25 179,32

*128461 Energiatehokkuuskorjaukset, Turengin yhteisko 0 0 0 50 815,58

*128462 Tervakosken TK-talo, hoitajan työhuone 0 0 0 33 099,14

*128463 Janakkala/Rastikankaan paloaseman suunnittelu 0 0 0 0,00

*128464 Kotipelto, lattiapinnoiteet 0 0 0 19 289,74

PERUSTURVA JA SIVISTYSTOIMI 10 000 0 10 000 12 314,23 -2 314,23

*128218 Nikkari ykkösen peruskorjaus 10 000 0 10 000 12 314,23

TALONRAKENNUS YHTEENSÄ

TULOT

MENOT 3 433 000 0 3 433 000 3 165 227 267 773

NETTO -3 433 000 0 -3 433 000 -3 165 227 -267 773

220

Kustannusarvio

Edellisten

vuosien

toteuma

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kustannus-

arviosta

käytetty 31.12

KUNNALLISTEKNIIKKA

Yritystoiminnan infra 420 000 -150 000 270 000 170 504,38 99 495,62

128731 Rastikangas 12 420 000 -150 000 270 000 170 504,38

Asuntotuotannon infra 100 000 0 100 000 106 710,01 -6 710,01

128797 Asuntotuotannon infra budj. 100 000 0 100 000 0,00

128762 Pirttimäen viimeistely 0 0 0 20 112,29

128769 Harviala II viimeistely 0 0 0 56 256,52

128770 Eväsojan viimeistely 0 0 0 30 341,20

Muut infrahankkeet 0 0 0 5 333,00 5 333,00

Muut infrahankkeet 929 000 0 929 000 713 187,96 215 812,04

128798 Muut infrahankkeet budj. 929 000 0 929 000 0,00

128102 Päällystystyöt + kivityöt 0 0 0 86 239,50

128072 Liikenneturvallisuuden paranta 0 0 0 12 028,00

128107 Katuvalojen saneeraus 0 0 0 5 333,00

128768 Turengin Suokulma 0 0 0 329 187,63

128771 Lammintien ja Kyterin alueen KL-yhteydet 0 0 0 173 005,37

128772 Kiipulan KLV 0 0 0 2 777,71

128773 Hulevesikanaalin saneeraus (Kauppakuja) 0 0 0 109 949,75

Viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-al. 155 000 0 155 000 95 268,82 59 731,18

128799 Viheralueet, puistot, pihat ja liik.-al. budj 155 000 0 155 000 0,00

128711 Leikkikenttävar uusinta, Tervakoski 0 0 0 21 708,00

128728 Kyterin uudet puistoalueet 0 0 0 31 107,04

128759 Kiinteistöjen piha-alueet ja esteettömyys 0 0 0 42 453,78

Liikunta- ja nuorisolautakunnan infra-invest. 20 000 0 20 000 15 205,16 4 794,84

128754 Moision palloilukenttä (tekonurmikenttä) 20 000 0 20 000 15 205,16

JULKISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

TULOT 5 333,00 5 333,00

MENOT 1 624 000 -150 000 1 474 000 1 100 876,33 373 123,67

NETTO -1 624 000 150 000 -1 474 000 -1 095 543,33 -378 456,67

221

Kustannusarvio

Edellisten

vuosien

toteuma

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kustannus-

arviosta

käytetty 31.12

IRTAIN OMAISUUS

Kunnanhallitus 11 000 0 11 000 0,00 11 000,00

128724 Värikopiokoneen uusinta 11 000 0 11 000,00 0,00

Perusturvalautakunta 867 000 -261 100 605 900 423 549,89 182 350,11

128229 Kyterinhovi kalustaminen 514 000 -250 000 264 000 223 125,32

128546 Kotihoidon Rai-järjestelmä 22 000 0 22 000,00 9 616,00

128547 Kotihoidon mobiili 160 000 0 160 000 137 685,57

128212 Effica-osioiden hank inta 92 000 0 92 000 15 226,00

128234 Laboratorio, ekg-laitteet 30 000 0 30 000 0,00

128526 Höyryautoklaavi 30 000 7 900 37 900 37 897,00

128538 Ilmoittautumisen itsepalvelulaite 19 000 -19 000 0,00 0,00

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 10 000 0 10 000 0,00 10 000,00

128550 Turengin yhteiskoulun TN- ja FYKE -tilat, var 10 000 0 10 000 0,00

Elämänlaatulautakunta 10 000 0 10 000 0,00 10 000,00

128717 Uimahallin kortinlukijalla toimiva portti 10 000 0 10 000 0,00

Tekninen lautakunta 90 000 0 90 000 61 752,99 28 247,01

128060 Kotipalvelun auto 20 000 0 20 000,00 13 490,15

128062 Ruoansäil.tilat ja -valm.laitt 30 000 0 30 000,00 12 606,53

128220 Puhtauspalveluiden koneet ja laitteet 15 000 0 15 000,00 13 434,42

128222 Keskuskeittiön varavoimala 25 000 0 25 000,00 22 221,89

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ

TULOT

MENOT 988 000 -261 100 726 900 485 302,88 241 597,12

NETTO -988 000 261 100 -726 900 -485 302,88 -241 597,12

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

TULOT 100 000 0 100 000 367 511,62 267 511,62

MENOT 6 195 000 -411 100 5 783 900 4 819 256,28 -964 643,72

NETTO -6 095 000 411 100 -5 683 900 -4 451 744,66 1 232 155,34

222

Kustannusarvio

Edellisten

vuosien

toteuma

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kustannus-

arviosta

käytetty 31.12 JANAKKALAN VESI

VESIHUOLTOLAITOSINVESTOINNIT

Uudisrakentaminen

Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto 320 000 0 320 000 208 637 111 363

Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto 20 000 0 20 000 66 218 -46 218

Laitosten rakentaminen 140 000 0 140 000 70 466 69 534

UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ 0 0

MENOT 480 000 0 480 000 345 321 134 679

NETTO -480 000 0 -480 000 -345 321 134 679

Peruskorjaus 0

Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto 410 000 0 410 000 304 801 105 199

Laitosten peruskorjaus 420 000 0 420 000 219 591 200 409

PERUSKORJAUS YHTEENSÄ

MENOT 830 000 0 830 000 524 392 305 608

NETTO -830 000 0 -830 000 -524 392 305 608

JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 0

MENOT 1 310 000 0 1 310 000 869 713 440 287

NETTO -1 310 000 0 -1 310 000 -869 713 440 287

JANAKKALAN KUNTA JA JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ

TULOT 100 000 0 100 000 367 512 267 512

MENOT 7 505 000 -411 100 7 093 900 5 688 969 -1 404 931

NETTO -7 405 000 411 100 -6 993 900 -5 321 458 1 672 442

223

.

2.5. Rahoitusosan toteutuminen

JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA

12/2015

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 262 238,00 570 000,00 2 832 238,00 3 308 341,04 476 103,36

Tulorahoituksen korjauserät 0,00 -428 133,82 1 579 029,41


Investointimenot -6 195 000,00 411 000,00 -5 784 000,00 -4 819 256,28 964 743,72

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0,00 5 333,00 5 333,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 100 000,00 0,00 100 000,00 574 283,74 474 283,74

Toiminta ja investoinnit, netto -3 832 762,00 981 000,00 -2 851 762,00 -1 359 432,32 3 499 493,23

Rahoitustoiminta


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 024 666,00 0,00 11 024 666,00 10 000 000,00 -1 024 666,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 191 904,00 0,00 -7 191 904,00 -6 636 570,00 555 334,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 250 560,58 250 560,58

Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 45 113,89 -1 962 049,34

Vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 981 000,00 981 000,00 2 299 672,15 1 318 672,47

Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate: Tuloslaskelmassa kunnan vuosikate (ilman liikelaitosta) on 3 308 341, 04 €. Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät -428 133,82 € sisältävät KHSHP:n yli-jäämäisen tuloksen huomioimisen käyttötaloudessa 216.028,70 €, maa-alueiden myyntivoitot 329.611,35 €, rakennusten (Tohvela) myyntivoiton 108.142,69 €, muut myyntivoitot 2.500 €, ra-kennusten myyntitappion (Löyttymäki) – 213.022,14 € ja myyntitappion (Mainiemi) -15.126,78 €. Investointien rahavirta Investointimenot: Kunnan investointimenojen toteuma – 4 819 256,28 euroa. Investointihankkeiden erittely on esitetty yksityiskohtaisesti kappaleessa 2.4. Rahoitusosuudet investointimenoihin: 5 333,00 euron suuruinen avustus investointiosassa, joka kohdistui kunnallistekniikan alalle kohtaan katuvalojen saneeraus. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot: Summa sisältää tulorahoituksen korjauserät (myyntivoitot 440.254,04 € ja myyntitappiot -228.148,92 €) sekä myydyn omaisuuden (pysyvät vas-taavat) tasearvot investointiosan kohdasta kiinteä omaisuus ja osakkeet. Maa-alueiden tasearvot olivat 362.178,62 €. Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset: Pitkäaikaisten lainojen lisäys: Tilikauden aikana on otettu lainaa 10 000 000 euroa. Noin 1,0 milj. euroa alkuperäistä suunnitel-maa vähemmän.

224

Pitkäaikaisten lainojen vähennys: Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty tilikauden aikana – 6,6 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos: Lyhytaikaisten lainojen muutos 250 560,58 euroa tarkoittaa konsernipankkitilin muutosta 1.1.–31.12.2015 Janakkalan Asuntojen, Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n sekä Janakkalan Palveluta-losäätiön osalta. Edellä mainittujen toimijoiden konsernipankkitilien saldon muutos katsotaan ve-laksi kunnalta heille. Oman pääoman muutokset: 45 113,89 € on takaisin verottajalta haettuja arvonlisäveroja vuosilta 2011-2013. Vaikutus maksuvalmiuteen Maksuvalmius oli vuoden 2015 lopussa 2,3 milj. euroa. Rahoitustoiminnalla pystyttiin kattamaan kunnan toiminta ja investoinnit.

225

2.6. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

Määrärahat Tuloarviot

Sito-

vuus

Alkup.

talousarvio

TA:n

muutok-

set

TA

muut:n

jälkeen Toteuma

Poik-

keama

Alkup.

talousarvio

TA:n

muutok-

set

TA

muut:n

jälkeen Toteuma

Poik-

keama

KÄYTTÖTALOUSOSA

Keskusvaalilautakunta

Vaalit B 28 0 28 27 1 26 0 26 27 1

Tarkastuslautakunta

Tarkastustoimi B 41 0 41 38 3 0 0 0 1 1

Kunnanhallitus

Yleishallinto B 1 886 0 1 886 1 873 13 751 0 751 835 84

Hallintopalvelut B 440 0 440 466 -26 154 0 154 148 -6

Talouspalvelut B 1 047 0 1 047 1 014 34 23 0 23 17 -7

Henkilöstöpalvelut B 1 588 0 1 588 1 510 78 207 0 207 134 -73

Työllistäminen B 1 595 220 1 815 1 981 -166 164 100 264 268 5

Elinkeinopalvelut B 115 0 115 93 21 0 0 0 0 0

Pelastuslaitos B 1 149 0 1 149 1 092 57 0 0 0 0 0

Maaseutulautakunta

Maaseutu- ja kyläpalvelut B 227 0 227 220 7 9 0 9 80 71

Maaseutupalveluyksikkö B 448 0 448 428 20 463 0 463 453 -10

Ympäristölautakunta

Ympäristöpalvelut B 687 0 687 650 36 215 0 215 242 28

Tekninen lautakunta

Teknisen toimen hallinto B 308 0 308 282 25 0 0 0 14 14

Kaavoitus ja maankäyttö B 541 0 541 484 57 290 0 290 282 -8

Alueiden kunnossapito B 1 477 0 1 477 1 423 54 574 0 574 638 64

Tilapalvelu B 3 900 0 3 900 3 941 -42 6 815 0 6 815 6 590 -226

Siivouspalvelut B 5 390 0 5 390 5 219 171 5 307 0 5 307 5 287 -20

Perusturvalautakunta

Talous- ja hallintopalvelut B 340 0 340 309 31 78 0 78 78 -1

Vanhustyö B 15 433 0 15 433 15 519 -86 3 219 0 3 219 3 136 -84

Sosiaalityö B 6 799 420 7 218 7 406 -188 1 658 230 1 888 1 820 -68

Vammaistyö B 4 469 0 4 469 4 450 18 278 0 278 315 38

Janakkalan terveydenhuolto B 28 828 0 28 828 28 956 -128 1 621 0 1 621 1 729 108

Hattulan terveydenhuolto B 4 720 0 4 720 4 773 -53 4 718 0 4 718 4 773 55

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Sivistystoimen hallinto B 388 0 388 373 16 0 0 0 0 0

Varhaiskasvatus B 10 338 0 10 338 10 140 197 1 142 0 1 142 1 125 -17

Opetustoimi B 16 855 0 16 855 16 781 75 537 0 537 816 279

Koululaisten iltapäivätoiminta B 171 0 171 190 -18 73 0 73 87 13

Elämänlaatulautakunta

Kirjastopalvelut B 886 0 886 836 50 29 0 29 29 -1

Kulttuuripalvelut B 416 0 416 428 -12 20 0 20 58 38

Liikuntapalvelut B 976 0 976 965 11 278 0 278 277 -1

Nuorisopalvelut B 295 0 295 272 22 16 0 16 31 15

KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ 111 780 640 112 419 112 142 277 28 669 330 28 999 29 290 291

TULOSLASKELMAOSA

Janakkalan kunta

Verotulot N 62 081 660 62 741 62 545 -196

Valtionosuudet N 23 222 220 23 442 23 531 89

Korkotuotot N 95 0 95 82 -13

Muut rahoitustuotot N 595 0 595 603 9

Korkokulut N 620 0 620 599 21

Muut rahoituskulut N 0 0 0 2 -2

Satunnaiset erät N 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ 620 0 620 601 19 85 993 880 86 873 86 762 -111

Varausten ja rahastojen muutos 1 791 1 791

INVESTOINTIOSA

Janakkalan kunta

Kiinteä omaisuus B 150 0 150 68 82 100 0 100 346 246

Osakkeet B 0 0 0 0 0 0 0 0 16 16

Talonrakennus B 3 433 0 3 433 3 165 268 0 0 0 0 0

Kunnallistekniikka B 1 624 -150 1 474 1 101 373 0 0 0 5 5

Irtain omaisuus B 988 -261 727 485 242 0 0 0 0 0

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 6 195 -411 5 784 4 819 965 100 0 100 368 268

RAHOITUSOSA

Janakkalan kunta


Antolainasaamisten lisäys N 0 0 0 0 0

Antolainasaamisten vähennys N 0 0 0 0 0


Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 11 025 0 11 025 10 000 -1 025

Pitkäaikaisten lainojen vähennys N 7 192 0 7 192 6 637 555

Lyhytaikaisten lainojen muutos N 0 251 251

Oman pääoman muutokset 0 1 962 -1 962

Vaikutus maksuvalmiuteen -981 -981 -2 300 -1 319

RAHOITUSOSA YHTEENSÄ 7 192 0 7 192 8 599 -1 407 11 025 -981 10 043 7 951 -2 093

YHTEENSÄ 125 786 229 126 015 126 161 -146 125 786 229 126 015 126 161 146

226

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1. Tuloslaskelma

ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 2015 2014

Toimintatuotot

Myyntituotot 10 368 467,82 10 603 220,33

Maksutuotot 5 416 076,02 5 677 993,97

Tuet ja avustukset 1 942 921,80 1 858 768,35

Muut toimintatuotot 1 904 898,23 19 632 363,87 2 210 311,80 20 350 294,45

Valmistus omaan käyttöön 166 970,32 166 970,32 152 310,52 152 310,52

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -35 007 710,64 -34 014 340,17

Henkilösivukulut

Eläkekulut -8 616 281,90 -8 448 113,85

Muut henkilösivukulut -1 947 897,12 -1 717 435,79

Palvelujen ostot -40 736 877,18 -40 914 062,14

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 293 639,11 -6 437 423,33

Avustukset -6 622 789,45 -5 865 002,58

Muut toimintakulut -1 977 490,79 -101 202 686,19 -1 421 241,02 -98 817 618,88

Toimintakate -81 403 352,00 -81 403 352,00 -78 315 013,91 -78 315 013,91

Verotulot 62 545 085,47 62 545 085,47 61 107 720,00 61 107 720,00

Valtionosuudet 23 531 184,48 23 531 184,48 23 621 870,40 23 621 870,40


Korkotuotot 84 456,60 105 149,69

Muut rahoitustuotot 149 289,51 127 164,91

Korkokulut -635 178,75 -672 298,65

Muut rahoituskulut -3 141,68 -404 574,32 -4 440,54 -444 424,59

Vuosikate 4 268 343,63 4 268 343,63 5 970 151,90 5 970 151,90

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -5 126 136,86 -5 126 136,86 -4 773 466,03 -4 773 466,03

Tilikauden tulos -857 793,23 -857 793,23 1 196 685,87 1 196 685,87

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 8 304,00 8 304,00 55 698,70 55 698,70

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -849 489,23 -849 489,23 1 252 384,57 1 252 384,57

227

3.2. Rahoituslaskelma

2015 2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 4 268 343,63 5 970 151,90

Tulorahoituksen korjauserät -428 133,82 3 840 209,81 -792 370,33 5 177 781,57


Investointimenot -5 688 969,45 -6 272 717,45

Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 333,00 188 897,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 574 283,74 -5 109 352,71 950 032,12 -5 133 788,33

Toiminnan ja investointien rahavirta 738 020,33 -1 269 142,90 43 993,24 43 993,24



Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 25 228,19 25 228,19


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 450 000,00 10 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 392 094,00 -8 802 359,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 250 560,58 3 308 466,58 160 683,23 1 358 324,23

Oman pääoman muutokset 45 113,89 45 113,89 82 148,06 82 148,06

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 127 641,80 -899,09

Vaihto-omaisuuden muutos -8 714,28 1 712,46

Saamisten muutos 535 984,62 -261 979,69

Korottomien velkojen muutos 135 736,12 790 648,26 -586 947,66 -848 113,98

Rahoituksen rahavirta 2 137 065,50 4 144 228,73 617 586,50 617 586,50

Rahavarojen muutos 2 875 085,83 2 875 085,83 661 579,74 661 579,74

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 11 314 830,12 8 439 744,29

Rahavarat 1.1 8 439 744,29 2 875 085,83 7 778 164,55 661 579,74

228

3.3. Tase

ulkoiset tuotot ja kulut 12/2015 12/2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 93 949 912,69 93 754 591,72

Aineettomat hyödykkeet 392 407,71 336 057,86

Tietokoneohjelmistot 231 059,65 99 006,12

Muut pitkävaikutteiset menot 161 348,06 237 051,74

Aineelliset hyödykkeet 76 640 955,77 76 486 124,13

Maa- ja vesialueet 11 641 312,27 11 601 758,23

Rakennukset 44 997 632,13 46 696 529,78

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 554 673,73 16 257 314,98

Koneet ja kalusto 953 884,20 887 884,78

Muut aineelliset hyödykkeet 197 587,18 197 587,18

Ennakkomaksut ja keskener.hank. 3 295 866,26 845 049,18

Sijoitukset 16 916 549,21 16 932 409,73

Osakkeet ja osuudet 15 913 506,18 15 929 366,70

Muut lainasaamiset 1 003 043,03 1 003 043,03

VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 845 666,59 12 497 851,10

Vaihto-omaisuus 33 731,14 25 016,86

Aineet ja tarvikkeet 33 731,14 25 016,86

Saamiset 3 497 105,33 4 033 089,95

Pitkäaikaiset saamiset 1 980,62 1 980,62

Lainasaamiset 1 980,62 1 980,62

Lyhytaikaiset saamiset 3 495 124,71 4 031 109,33

Myyntisaamiset 1 456 357,36 1 482 055,07

Lainasaamiset 0,00

Muut saamiset 1 315 262,42 1 485 459,73

Siirtosaamiset 723 504,93 1 063 594,53

Rahat ja pankkisaamiset 11 314 830,12 8 439 744,29

VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 795 579,28 106 252 442,82

229

ulkoiset tuotot ja kulut 12/2015 12/2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 46 051 381,33 46 855 756,67

Peruspääoma 46 092 158,93 46 092 158,93

Edell. tilikausien yli-/alijäämä 808 711,63 -488 786,83

Tilikauden yli-/alijäämä -849 489,23 1 252 384,57

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 8 304,00

Poistoero 0,00 8 304,00

PAKOLLISET VARAUKSET 1 791 134,53 2 007 163,23

Muut pakolliset varaukset 1 791 134,53 2 007 163,23

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 162 905,22 35 263,42

Valtion toimeksiannot 0,00

Lahjoitusrahastojen pääomat 4 169,84 5 119,22

Muut toimeksiantojen pääomat 158 735,38 30 144,20

VIERAS PÄÄOMA 60 790 158,20 57 345 955,50

Pitkäaikainen 40 923 667,93 38 811 470,85

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 422 934,00 36 402 994,00

Liittymismaksut ja muut velat 2 500 733,93 2 408 476,85

Lyhytaikainen 19 866 490,27 18 534 484,65

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 537 094,00 6 499 128,00

Lainat muilta luotonantajilta 889 685,96 639 125,38

Saadut ennakot 323 370,47 319 316,96

Ostovelat 3 469 938,35 3 385 603,62

Liittymismaksut ja muut velat 863 435,51 927 913,88

Siirtovelat 6 782 965,98 6 763 396,81

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108 795 579,28 106 252 442,82

230

3.4. Konsernilaskelmat

3.4.1. Konsernituloslaskelma

2015 2014

Toimintatuotot 46 897 944,46 47 666 695,21

Toimintakulut -128 824 883,51 -126 603 690,71

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 26 972,73 -642,08

Toimintakate -81 899 966,32 -78 937 637,58

Verotulot 62 381 003,11 60 955 755,84

Valtionosuudet 27 769 255,85 27 906 726,83


Korkotuotot 40 267,61 59 567,09


Korkokulut -996 429,18 -1 096 049,30

Muut rahoituskulut -5 490,97 -32 518,74

Vuosikate 7 390 002,34 8 944 698,88

Poistot ja arvonalentumiset -7 471 180,53 -7 127 282,43

Tilikauden tulos -81 178,18 1 817 416,45

Tilinpäätössiirrot -5 565,18 8 890,20

Tilikauden verot -96 273,34 -90 754,31

Laskennalliset verot -104 486,43 -46 649,32

Vähemmistöosuudet -13 453,78 -12 203,66

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -300 956,91 1 676 699,36

231

3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma

2015 2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7 390 002,34 8 944 698,87

Tilikauden verot -96 273,34 -90 754,31

Tulorahoituksen korjauserät -105 985,29 -810 346,04


Investointimenot -7 214 161,72 -8 261 040,20


Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 084 759,90 1 794 430,54

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 063 674,89 1 766 047,35



Antolainasaamisten lisäykset -179 379,88 -485,43

Antolainasaamisten vähennykset 7 881,09 0,00


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 367 229,72 10 919 511,90

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 553 449,24 -11 336 674,78

Lyhytaikaisten lainojen muutos 227 358,04 95 066,84

Oman pääoman muutokset

Oman pääoman muutokset 73 731,10 82 148,06

Muutokset vähemmistön osuudessa -84 462,03 -13 631,11


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 124 201,35 -1 560,07

Vaihto-omaisuuden muutos 839,91 39 362,72

Saamisten muutos 520 016,77 -28 082,45

Korottomien velkojen muutos 439 513,68 -771 943,76

Rahoituksen rahavirta 1 943 480,50 -1 016 288,07

Rahavarojen muutos 3 007 155,39 749 759,29

Rahavarojen muutos 3 007 155,39 749 759,29

Rahavarat 31.12. 13 881 422,66 10 874 267,28

Rahavarat 1.1. 10 874 267,28 10 124 507,98

232

3.4.3. Konsernitase

VASTAAVAA 2015 2014


Aineettomat hyödykkeet 1 587 307,87 1 674 400,92

Aineettomat oikeudet 460 510,16 246 378,75

Muut pitkävaikutteiset menot 1 126 366,93 1 428 022,17

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat

430,78 0,00


Maa- ja vesialueet 13 229 265,20 13 199 316,00

Rakennukset 81 909 691,58 83 813 208,85


Koneet ja kalusto 2 355 770,83 2 422 190,87

Muut aineelliset hyödykkeet 320 462,89 370 183,95

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat

4 132 428,88 2 663 363,62

Sijoitukset 1 237 468,08 978 603,08

Osakkuusyhteisöosuudet 132 360,09 36 984,92

Muut osakkeet ja osuudet 830 210,65 838 219,62

Muut lainasaamiset 95 150,92 102 817,12

Muut saamiset 179 746,42 581,42

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 56 459,32 77 410,41

Valtion toimeksiannot 53 410,93 74 366,93

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 048,39 3 043,48

Muut toimeksiantojen varat

VAIHTUVAT VASTAAVAT 21 353 049,86 18 891 350,43

Vaihto-omaisuus 231 974,47 232 807,28

Aineet ja tarvikkeet 229 552,31 230 800,24

Muu vaihto-omaisuus 2 422,16 2 007,04

Saamiset 7 239 652,73 7 784 275,87

Pitkäaikaiset saamiset 1 909 242,55 1 909 242,55

Myyntisaamiset 1 907 261,93 1 907 261,93

Lainasaamiset 1 980,62 1 980,62

Lyhytaikaiset saamiset 5 330 410,18 5 875 033,32

Myyntisaamiset 2 384 225,49 2 306 957,67

Muut saamiset 2 072 480,42 2 337 226,88

Siirtosaamiset 873 704,27 1 230 848,77

Rahoitusarvopaperit 278 570,91 267 314,92

Osakkeet ja osuudet 812,76 812,76

Muut arvopaperit 124 200,00 49 600,00

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin

Joukkovelkakirjalainasaamiset 153 558,15 216 902,16

Rahat- ja pankkisaamiset 13 602 851,75 10 606 952,36


233

VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA 49 639 994,03 49 893 943,18

Peruspääoma 46 092 158,93 46 092 158,94

Arvonkorotusrahasto 1 627 867,89 1 627 867,89

Muut omat rahastot 14 581,56 12 687,68

Edellisten tilikausien ylijäämä 2 206 342,56 484 529,31

Tilikauden alijäämä -300 956,91 1 676 699,36

VÄHEMMISTÖOSUUDET 256 060,22 327 068,47

PAKOLLISET VARAUKSET 708 378,36 571 466,46

Muut pakolliset varaukset 708 378,36 571 466,46

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 235 910,73 132 652,94

Valtion toimeksiannot 53 410,93 74 366,93

Lahjoitusrahastojen pääomat 23 764,42 27 713,19

Muut toimeksiantojen pääomat 158 735,38 30 572,82

VIERAS PÄÄOMA 90 944 482,54 89 463 903,93

Pitkäaikainen 63 368 408,54 62 576 625,18

Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta 60 867 674,60 60 167 475,46

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 672,87


Lyhytaikainen 27 576 074,00 26 887 278,75

Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 10 134 646,09 10 030 002,64

Lainat julkisyhteisöiltä 672,87 1 513,96

Lainat muilta luotonantajilta 600 914,35 362 466,80

Saadut ennakot 683 668,79 770 947,02

Ostovelat 4 990 939,43 4 791 824,26


Siirtovelat 9 217 872,97 9 208 297,15

Laskennalliset verovelat 323 512,98 223 857,26

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 141 784 825,88 140 389 034,98

234

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointime-noihoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu en-nalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 alusta on noudatettu kunnanvaltuuston 3.9.2012 § 94 vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitel-man mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman lii-tetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alem-paan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevai-suudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen ar-voon.

Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät kolme koronvaihtosopimusta. Koronvaihtosopimukset on teh-ty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron ko-ronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Vuonna 2011 solmitut sopimukset ovat voimassa 30.6.2016 (KSWAP003/11) ja 7.12.2021 (KSWAP041/11) asti. Vuonna 2013 nostetulle lainalle otettiin myös korkosuojaus ja se on voimassa 7.5.2020 asti Konsernitili Kunnan konsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kunnan tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kunnan rahoissa ja pankkisaamisissa sekä laina-na muilta luotonantajilta. Tytäryhteisöjen rahavarat per 31.12.2015 olivat yhteensä 288.771,61 euroa. Janakkalan Palvelutalosäätiön tili on mukana konsernitilissä, mutta sen lukuja ei esi-tetä tilinpäätöksessä eikä sitä yhdistellä konsernin lukuihin mukaan, koska yhdistele-misrajat eivät täyty.

Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Kunnan kirjanpitoon on tehty pakollinen varaus Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiriin kertyneen alijäämän kattamiseksi. Vuoden 2014 vertailutiedot on korjattu. Korjauksen vaikutus edellistentilikausien yli-/alijäämään ja pakollisiin varauksiin on 2.007.163,23 euroa. Sairaanhoitopiiri teki vuonna 2015 ylijäämäisen tuloksen jonka johdosta pakol-lista varausta voitiin purkaa, tämän tulosvaikutus oli 216.028,71 euroa, joka näkyy pe-rusturvalautakunnan Janakkalan terveydenhuolto-tulosalueella menon vähennykse-nä.

235

Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat korjaukset Tilinpäätöksessä on tehty oikaisu edellisten tilikausien yli/alijäämään vuonna 2011, 2012 ja 2013 hakematta jääneiden arvonlisäverojen osalta. Verottaja maksoi näiltä vuosilta arvonlisäveroa lisää 45.113,89 euroa.

4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja tytäryhteisöjen omat tytär-yhteisöt sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisö-jen ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saa-miset ja velat on vähennetty lukuun ottamatta vähäisiä liiketapahtumia. Olennaiset py-syviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty sovelletulla hankintamenomenetelmällä.

Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu uuden ohjeen mukaisesti konser-nituloslaskelmassa laskennallisten verojen muutokseen ja tilikauden ylijäämään sekä konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.

Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaat-teita kuin kunnan tilinpäätöksessä.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2014 tilinpäätöksessä muutettiin sisäisten omistusten eliminointeja vastaa-maan silloista ohjeistusta. Vuoden 2015 konsernissa on noudatettu uutta ohjeistusta ja eliminointi on tehty sovelletulla hankintamenomenetelmällä. Vuoden 2014 tiedot on kor-jattu vastaamaan tätä menetelmää. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ovat vuonna 2015 jaettu konsernissa uuden ohjeen mukaisesti omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tilikauden 2014 vertailutiedot ja tunnusluvut on muutettu uutta kirjausta-paa vastaaviksi. Näiden korjauksien johdosta vuoden 2014 tulos kasvoi noin 225.000 euroa ja edellisten tilikausien ylijäämä noin 2,5 miljoonaa euroa. Janakkalan kunnan konserniin kuuluvien yhtiöiden Janakkalan Asunnot Oy, Janakka-lan Teollisuusalueet Oy sekä KT Oy Janakkalan Virastotalo vuoden 2014 tilinpäätökset olivat muuttuneet konserniin yhdistelyn jälkeen. Näiden osalta vuoden 2014 vertailutie-dot on korjattu vastaamaan lopullisia tilinpäätöstietoja. Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä yhdistyi 1.1.2015 Koulutuskunta-yhtymä Tavastiaan. Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston peruspääoma siirrettiin Koulutuskuntayhtymä Tavastian alle. Janakkalan kunnan omistusosuus kasvoi 12,42 prosenttiyksikköön.

236

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä purkautui 31.12.2015 kaikkien jäsenkuntien alle-kirjoitettua purkusopimus. Janakkalan konsernissa kuntayhtymästä on yhdistelty tulos-laskelma 31.12.2015 tilanteesta ja alas kirjattu tasearvot. Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymä laati ensimmäisen kerran täydellisen konserniti-linpäätöksen. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytär Kt Oy Hämeenlinnan Linnan-kreivi. Aikaisempina vuosina kuntayhtymä on julkaissut pelkän konsernitaseen.

237

4.3. Tuloslaskelman liitetiedot

4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain

2015 2014 2015 2014

Konsernipalvelut 6 833 964 7 399 566 1 045 188 1 464 176

Tekniikka ja ympäristö 1 776 052 2 013 616 1 776 052 2 013 616

Perusturvan toimiala 31 584 730 31 082 825 11 252 946 11 341 477

Sivistystoimen toimiala 3 554 400 3 970 728 2 409 379 2 331 065

Janakkalan Vesi liikelaitos 3 148 799 3 199 960 3 148 799 3 199 960

Toimintatuotot yhteensä 46 897 944 47 666 695 19 632 364 20 350 294

KuntaKonserni

4.3.2. Verotulojen erittely

2015 2014

Kunnan tulovero 57 247 255 56 093 057

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 206 578 2 024 340

Kiinteistövero 3 091 253 2 990 323

Muut verotulot

Verotulot yhteensä 62 545 085 61 107 720

Kunta

4.3.3. Valtionosuuksien erittely

2015 2014 2015 2014

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman

tasauksia) 22 617 126 27 112 794 22 617 126 27 112 794

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 3 912 227 297 652 3 912 227 297 652

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2 998 169 -3 788 576 -2 998 169 -3 788 576

Ammatillisen kuntayhtymän

yksikköhintarahoituksen valtionosuus 4 213 637 4 258 915

Hämeen Maakuntaliitto, Kesäyliopisto 24 434 25 942

Valtionosuudet yhteensä 27 769 256 27 906 727 23 531 184 23 621 870

Konserni Kunta

238

4.3.4. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston 3.9.2012 § 36 vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on las-kettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudelli-sen käyttöiän mukaan. PYSYVÄT VASTAAVAT Uusi poistosuunnitelma 1.1.2013 alkaen Hyödykeryhmä poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot tasapoisto 4 vuotta Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Liikearvo tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot tasapoisto 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset / rakennelmat tasapoisto 10-20 vuotta Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot menojäännöspoisto 15 % Sillat, laiturit ja uimalat menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet menojäännöspoisto 20 % Ulkovalaistuslaitteet menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot menojäännöspoisto 15 % Vedenjakeluverkostoja laitteet menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet ja laitteet menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet (autot) tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- ym. laitteet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen tasapoisto 10 vuotta

Ns. pienhankintaraja on 10.000 €, jonka alle jäävät hankinnat kirjataan käyttötalouteen.

239

4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaa-vuus

Janakkalan kunta TP TP

2014 2015 2016 2017 2018

Poistonalaiset investoinnit 5 616 729 5 621 119 7 993 000 9 284 000 7 859 000

Rahoitusosuudet -188 897 -5 333 0 0

Investointien omahankintamenot 5 427 832 5 615 786 7 993 000 9 284 000 7 859 000

Suunnitelman mukaiset poistot 4 747 305 5 078 804 5 374 203 5 868 681 6 178 421

Viiden vuoden keskiarvo

Suunnitelman mukaiset poistot 5 487 028

Poistonalaisten investointien omahankintameno 6 867 409

Ero -1 380 380

Poikkeama% -20%

Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -25%

Jos eroa verrataan investointeihin -20%

Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 80%

Taloussuunnittelu

4.3.6. Pakollisten varausten muutokset

2015 2014 2015 2014

Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 571 466 424 147 0

Lisäykset tilikaudella 136 912 147 320 0

Vähennykset tilikaudella 0

Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 708 378 571 466 0

Varaus Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin alijäämän kattaminen 1.1 2 007 163

Lisäykset tilikaudella

Vähennykset tilikaudella -216 029

Varaus Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin alijäämän kattaminen 1.12 1 791 135 2 007 163

KuntaKonserni

4.3.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja – tappiot

2015 2014 2015 2014

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 333 102 165 910 329 611 459 872

Rakennusten myyntivoitot 108 396 206 714 108142,69 206 714

Muut myyntivoitot 6 793 528 681 2 500 125 784

Myyntivoitot yhteensä 448 291 901 305 440 254 792 370

Muut toimintakulut

Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 576 43

Rakennusten myyntitappiot 228 149 213 022

Muut myyntitappiot 8 473 15 127 0

Myyntitappiot yhteensä 237 198 43 228 149 0

KuntaKonserni

240

4.3.8. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely

2015 2014

Osinkotuotot muista yhteisöistä 7 538 14 139

Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0 0

Yhteensä 7 538 14 139

Kunta

241

4.4. Tasetta koskevat liitetiedot

4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkä-

vaikutteiset

menot

Aineettomat

hyödykkeet

yhteensä

Maa-alueet Raken-

nukset

Kiinteät

rakenteet

ja laitteet

Poistamaton hankintameno 1.1. 99 006 237 052 336 058 11 601 758 46 696 530 16 257 315

Lisäykset tilikauden aikana 162 528 0 162 528 67 850 944 107 1 190 788

Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0 -28 296 -294 994 -23 028

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 0 0 -5 333

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 328 615 221 490

Saldo ennen poistoja 261 534 237 052 498 585 11 641 312 47 674 258 17 641 231

Kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poistot -30 474 -75 704 -106 178 0 -2 676 626 -2 086 558

Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Poistamaton hank intameno 31.12. 231 060 161 348 392 408 11 641 312 44 997 632 15 554 674

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Koneet

ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Kesken-

eräiset

hankinnat

Aineelliset

hyödykkee

t yhteensä

Osakkeet ja

osuudet

Lainasaamiset Pysyvät

vastaavat

yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 887 885 197 587 845 049 76 486 124 76 822 182 15 929 367 1 003 043 93 754 592

Lisäykset tilikauden aikana 322 775 0 3 000 922 5 526 442 5 688 969 0 0 5 688 969

Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0 -346 318 -346 318 -15 861 0 -362 179

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 -5 333 -5 333 0 0 -5 333

Siirrot erien välillä 0 0 -550 105 0 0 0 0 0

Saldo ennen poistoja 1 210 660 197 587 3 295 866 81 660 915 82 159 500 15 913 506 1 003 043 99 076 050

Kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poistot -256 776 0 0 -5 019 959 -5 126 137 0 0 -5 126 137

Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0 0 0

Poistamaton hank intameno 31.12. 953 884 197 587 3 295 866 76 640 956 77 033 363 15 913 506 1 003 043 93 949 913

Aineelliset hyödykkeet Aineettomat

ja aineelliset

hyödykkeet

yhteensä

4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset

Kuntayhtymä Tasearvo

1.1.

Lisäys + /

vähennys -

tilikaudella

Tasearvo

31.12.

Kunnan

osuus ky:n

perus-

pääomasta

Ero

Hämeen liitto 70 409 70 409 70 409 0

Hämeen päihdehuollon ky 15 861 -15861 0 0 0

Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston ky 7 064 -7064 0 0 0

Koulutuskuntayhtymä Tavastia ky 1 781 339 7064 1 788 403 2 254 991 -466 587

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 8 270 890 8 270 890 8 180 734 90 156

Eteva ky 71 301 71 301 71 301 0

Riihimäen seudun terveyskeskusky 84 605 84 605 84 605 0

Yhteensä 10 301 469 -15 861 10 285 608 10 662 040 -376 432

242

4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä

Nimi

Kunnan

omistus-

osuus

Konsernin

omistus-

osuus

Konsernin

osuus

omasta

opo:sta

Konsernin

osuus

vieraasta

po:sta

Konsernin

tilikauden

tuloksesta

Tytäryhteisöt

Kotipaikka Janakkala

Janakkalan Asunnot Oy 100 % 100 % 2 428 12 396 0

Kiinteistö Oy Turengin Kolmonen 100 % 21 1 171 0

Janakkalan Teollisuusalueet Oy 97 % 97 % 4 365 7 720 328

Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo 86 % 1 391 13 -7

Tumen kiinteistö Oy 100 % 1 615 552 0

Asunto Oy Kulma-Juttila 50,07 % 50,07 % 0 0 0

Kuntayhtymät

Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä 9,62 % 9,62 % 157 63 21

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 0,00 % 0,00 % 0 0 -6

Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä 0,00 % 0,00 % 0 0 0

Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 12,42 % 12,42 % 2 453 1 233 55

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 10,05 % 10,05 % 6 364 8 014 280

Eteva ky 0,44 % 0,44 % 62 229 11

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä 1,35 % 1,35 % 43 74 11

Yhdistelemättä

Säätiöt

Janakkalan Palvelutalosäätiö 49,75 % 49,75 %

Riihimäen ajoratasäätiö 6,70 % 6,70 %

Vanajavesisäätiö 12,50 % 12,50 %

1 000 €

4.4.1.4. Saamisten erittely

Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

2015 2015 2014 2014

Saamiset tytäryhteisöiltä


Lainasaamiset 1 003 043 1 003 043

Siirtosaamiset

Yhteensä 1 003 043 23 581 1 003 043 39 614

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on

jäsenenä


Siirtosaamiset 6 405

Yhteensä 26 110 28 713

Saamiset yhteensä 1 003 043 49 690 1 003 043 68 327

243

4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014 2015 2014

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot 3 123 5 225

Verosaamiset

Kelan korvaus työterveydenhuollosta 274 441 397 739 200 000 334 939

EU-tuet ja avustukset 6 866

Muut tulojäämät 596 140 821 019 523 505 728 655

Tulojäämät yhteensä 873 704 1 230 849 723 505 1 063 595

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 873 704 1 230 849 723 505 1 063 595

Konserni Kunta

4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

4.4.2.1. Oman pääoman erittely

Oma pääoma

1 000 € Kunta

2015 2014 2015 2014

Peruspääoma 1.1. 46 092 46 092 46 092 46 092

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 46 092 46 092 46 092 46 092

Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 628 1 628

Lisäykset

Vähennykset

Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 628 1 628

Muut omat rahastot 1.1 13 22

Siirrot rahastoon 14 22

Siirrot rahastosta -13 -31

Muu oma pääoma 31.12. 15 13

Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 1.1. 2 161 402 764 1 436

Edellisiin tilikausiin liittyvät korjaukset 45 82 45 -1 925

Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12. 2 206 485 809 -489

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -301 1 677 -849 1 252

Oma pääoma yhteensä 49 640 49 894 46 051 46 856

Konserni

4.4.2.2. Vieras pääoma

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä olevat velat, jotka erääntyvät

maksettaviksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.

2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 810 244 12 922 790

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 810 244 12 922 790

Kunta

244

4.4.2.3. Velkojen erittely

Vieras pääoma

Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat 55 088 55 088

Siirtovelat 99 197

Yhteensä 55 187 55 285

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on

jäsenenä

Saadut ennakot

Ostovelat 155 455 148 917

Muut velat 7 742 7 742

Siirtovelat 102 631 39 596

Yhteensä 7 742 258 086 7 742 188 513

Vieras pääoma yhteensä 62 929 258 086 63 027 188 513

20142015

4.4.2.4. Sekkilimiitti

2015 2014

Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 5 000 000 5 000 000

Kunta

4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014 2015 2014

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot 13 904 10 824

Menojäämät

Verovelat 1 799 24 479

Palkkojen ja henkilösivukulujen

jaksotukset 8 576 865 8 424 956 6 544 837 6 388 875

Korkojaksotukset 177 536 197 625 70 187 84 529

Muut menojäämät 447 769 550 413 167 943 289 969

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 9 203 969 9 197 473 6 782 966 6 763 374

Siirtovelat yhteensä 9 217 873 9 208 297 6 782 966 6 763 374

Konserni Kunta

4.4.2.6. Huollettavien varat

2015 2014

Huollettavien varat eli ns.

itsenäistymisvarat 31.12 158 258 134 845

Kunta

245

4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

4.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä

Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen)

2015 2014 2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 195 621 141 040 28 378 28 709

Myöhemmin maksettavat 269 535 289 458 19 195 33 692

Leasingvastuut yhteensä 465 156 432 513 47 573 62 401

Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon

mukaisia vastuita.

Konserni Kunta

4.5.2. Vastuusitoumukset

Vastuusitoumukset

2015 2014 2015 2014

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma

Jäljellä oleva pääoma 19 784 721 22 781 353 19 784 721 21 299 717

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma

Jäljellä oleva pääoma 2 816 774 3 459 399 2 790 156 3 431 303

KuntaKonserni

4.5.3. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2015 2014

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 80 308 263 76 855 543

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 57 228 53 136

Kunta

246

4.5.4. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Järjestelyn luonne ja liiketoiminnallinen peruste

2015 2014 2015 2014

Sopimusvastuut

Vuokravastuut 4 425 461

Toffelan Palvelukodin vuokravastuu 31.3.2035 asti 6 783 000 7 140 000 6 783 000 7 140 000

Kt Oy Janakkalan Virastotalon vuokravastuu 31.8.2019

asti 256 510 326 468 256 510 326 468

Sopimusvastuut yhteensä 7 039 510 7 470 893 7 039 510 7 466 929

Johdannaissopimukset

Kuntarahoitus Oyj:ltä otetut vaihtuvakorkoiset

talousarviolainat

Lno KSWAP003/11 (Kuntarahoitus)

Pääoman nimellismäärä 1 568 424 2 195 792 1 568 424 2 195 792

Markkina-arvo -21 778 -72 440 -21 778 -72 440

Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 6 kk:n helibor

Kiinteä korko: 2,736 % (Janakkalan kunta)



Markkina-arvo -74 365 -95 857 -74 365 -95 857





Markkina-arvo -198 225 -221 075 -198 225 -221 075



Arvonlisäveron palautusvastuu 38 227 29 892

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 78 540 73 134

Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alijäämä

Janakkalan kunnan osuus 10,055% 2 336 999 2 584 265

Eteva kuntayhtymä alijäämä

Janakkalan kunnan osuus 1,442% 31 889 66 320

KuntaKonserni

247

4.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot

4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2015 2014

Konsernipalvelut 21 16

Tekniikka ja ympäristö 160 153

Perusturvan toimiala 443 443

Sivistystoimen toimiala 444 440

Janakkalan Vesi liikelaitos 13 13

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 1081 1065

Edellä mainitusita työllistettyjen lukumäärä 31.12. 46 27

Henkilöstön lukumäärä yhteensä ilman työllistettyjä 1035 1038

4.6.2. Henkilöstökulut

KPA 2:8 §

2015 2014

Palkat ja palkkiot 35 646 295 34 592 980

Henkilösivukulut

Eläkekulut 8 616 282 8 448 114

Muut henkilösivukulut 1 947 897 1 717 436

Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -638 584 -578 640

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 45 571 890 44 179 890

Yhteensä henkilöstökulut 45 571 890 44 179 890

4.6.3. Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

Hämeen Vihreät ry 30

Hattulan keskusta 30

Hattulan Kokoomus ry 101

Hattulan Sosiaalidemokraatit 45

Janakkalan keskusta 6 000

Janakkalan Kokoomus ry 2 984

Janakkalan kristillisdemokraatit 750

Turengin sos.dem. kunnallisjärjestö 6 450

Janakkalan Vasemmistoliitto ry 2 244

Janakkalan Vihreät ry 1 032

Janakkalan perussuomalaiset 1 668

SKP Janakkala 15

Hattulan perussuomalaiset 38

Yhteensä luottamushenkilöstökulut 21 386

2 015 2 014

248

4.6.4. Tilintarkastajan palkkiot

2015 2014

KPMG Oy

Tilintarkastuspalkkiot 11 430

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 4 130

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 23 803 5 059

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 419 1 620

Palkkiot yhteensä 27 222 22 239

249

JANAKKALAN VESI

LIIKELAITOS

ERILLISTILINPÄÄTÖS

250

5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös

5.1.1. Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus Yleistä Ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökunnan ansiosta Janakkalan vesihuolto toimi moitteettomasti, vaikka vuoden 2015 henkilövaihdokset aiheuttivat kuukausien alimiehityksen ja suurin vedenotta-mo oli pois käytöstä. Alimiehitys näkyi lähinnä kehittämis- ja investointihankkeiden siirtymisenä ja asiantuntijapalvelujen kasvaneina ostoina. Kuumolan vedenottamon raakaveden likaantumislähteen selvittämisen ja korjaustöiden takia otta-moa ei käytetty vuoden aikana lainkaan. Janakkalan keskuspuhdistamon uusi ympäristölupa piti käsittelyvaatimukset ennallaan, mutta aset-ti uusia raportointi- ja tarkkailuvelvoitteita.

Talous Janakkalan Veden tulos oli odotuksia huonompi ja alijäämäinen. Myyty talousvesimäärä vastasi budjetoitua, mutta laskutetun jäteveden määrä jäi peräti 10 % budjetoidusta. Tämä näkyi myynti-tuotoissa 6 % erona budjetoituun. Teollisuuden veden käytön vaihtelut ja suuri osuus kokonais-määrässä tekee budjetoinnista haasteellista.

Rakentaminen Merkittävimmät rakennuskohteet olivat vesihuollon saneeraus Suokulman alueella ja yritystoimin-nan vesihuollon rakentaminen Rastikankaan alueella Turengissa. Viemärisaneerauksia tehtiin Vä-hikkälän- ja Patalantiellä Tervakoskella ja Sudenkorventiellä, Kaura- ja Ruispolulla sekä Liikekujal-la Turengissa. Tulevia näkymiä Saneeraustarpeita on sekä laitos- että verkostopuolella. Kuumolan vedenottamon saneeraus odot-taa hulevesiviemäröinnin saneeraustöitä ja varmuutta raakaveden puhtaudesta. Viemärisanee-rauksia jatketaan, koska laskuttamattoman jäteveden osuus oli peräti 42 %, vaikka vuosi ei ollut erityisen runsassateinen.

Toimitusjohtaja Liisa Piirtola

251

Johtokunta

Janakkalan Vesi liikelaitoksen 2-vuotinen johtokunta johtaa laitoksen toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Asiat esittelee toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja Ari Kaunisto irtisanoutui keväällä ja seuraajaksi valittu DI Liisa Piirtola aloitti virassaan kesäkuun alussa. Toukokuun kokouksen asiat päätettiin vs. toimitusjohtaja Mikko Honkalan esityksistä. Johtokunta kokoontui 6 kertaa ja käsitteli 26 §. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet 2015 (suluissa osallistuminen kokouksiin) Riku Onttonen, pj (6) (Jere Lindroos) Markku Virtanen, varapj (5) (Tomi Kesälahti) Soini Aho (6) (Pekka Ahtila) Annikki Ranki (6) (Lars Helenius) Jorma Rahikainen (4) (Sanna Puolakka) Tiia Rantanen (2) (Kirsi Roos) Pirkko Kuvamo (6) (Marja Vilkman) Kunnanhallituksen nimeämä edustaja Mirja Pöhö osallistui 2 kokoukseen, kunnanhallituksen pj Reijo Löytynoja samoin 2 kokoukseen. Kunnanjohtaja Tanja Matikainen osallistui 1 kokoukseen.

Henkilöstö

Ari Kaunisto, toimitusjohtaja 1.1.-31.3.2015 Mikko Honkala, vesihuoltoinsinööri 1.1.-31.3. ja vs. toimitusjohtaja 1.4.-31.5.2015 Liisa Piirtola, toimitusjohtaja 1.6.2015 alkaen Anne Majaniemi, vesihuoltoinsinööri 7.10.2015 alkaen Markku Koivula, käyttömestari Päivi Halme, talouspäällikkö Toni Höylänen, laitoksenhoitaja Sanna Kiljunen, toimistosihteeri Kalle Lehtovirta, laitoksenhoitaja Risto Laatikainen, käyttövastaava Asko Luukkonen, laitoksenhoitaja Eero Mäkinen, käyttövastaava Veikko Stolt, mittarinhuoltaja Pekka Nyholm, käyttövastaava Ville Vainikka, laitoksenhoitaja Vakanssit: 13, lukumäärässä ei muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Mittarinhuoltaja tekee 60% työaikaa. Kesätyöntekijöitä oli kaksi. Laitoksen yhteisiin vesipalavereihin kokoonnuttiin 11 kertaa.

Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa

Laitoksen palvelutoiminta jatkui pääosin vakiintuneen käytännön mukaisena henkilövaihdoksista huolimatta. Kysyntää vastaava talousvesimäärä onnistuttiin toimittamaan, vaikka vedenottamoista suurin eli Kuumola oli pois käytöstä koko vuoden. Kuumolan käyttöönotto ja saneeraus odottavat vielä varmuutta pohjaveden puhtaudesta.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintar-viketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Jäteveden puhdistuksen toimintahäiriö on lähinnä uhka ympäristölle. Kaikkiin riskeihin liittyy myös taloudellinen ja maineriski. Suurasiakkaan menettäminen tietäisi toimintojen sopeuttamista alentu-neeseen liikevaihtoon.

252

Ympäristötekijät Ympäristöviranomainen valvoo sekä jäteveden puhdistusta että pohjavedenottoa. Jäteveden puh-distus on toiminut moitteettomasti, mutta Matinvuoren vedenotolla on ollut kielteisiä vaikutuksia alueen talousvesikaivoihin. Vahinkoja on korvattu vesihuoltoa rakentamalla ja yksityiskaivoja sy-ventämällä. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesihuoltolaitosten toiminta on hyvin säänneltyä. Sääntely pitää sisällään rakenteita, jotka toimivat sisäisen valvonnan kannalta hyvin. Keskeinen tekijä on avoimuus toiminnoissa. Janakkalan Vesi noudattaa Janakkalan kunnan sisäisen valvonnan yleisohjetta. Seuraavassa luettelossa mainitaan joitakin laitoksen toimintojen sisään rakentuneista käytännöistä, jotka toimivat samalla sisäisen valvonnan välineinä: Talouteen liittyvät käytännöt talousarvio, hankintamenettely, laskujen hyväksymismenettely, taloussuunnitelma ja kassavirtaen-nuste, investointien 10 v. suunnitelma, toiminnan vakuuttaminen, tunnuslukujärjestelmä Toimintaan liittyvät käytännöt johtamiseen liittyvät säännöt, johtokuntatyö ja johtaminen, tilintarkastus, valvontaviranomaiset, varallaolojärjestelmä, varautuminen, tiedonhallintasuunnitelma, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Esitys tilikauden 2015 tuloksen käsittelystä

Liikelaitoksen tulos vuodelta 2015 on 139 190,46 euroa alijäämäinen. Johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikau-sien yli-/alijäämä –tilille. Ylijäämiä ko. tilillä on 3 092 645,15 euroa.

253

5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu

Toiminnan kuvaus Tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vedenhankinnasta ja viemäröinnistä toiminta-alueella ja toimittaa erikseen sovitut vesihuoltopalvelut toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseville liittyjille. Tulosyksiköt: asiakas- ja laitospalvelut, vesilaitos, viemärilaitos. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto on asettanut laitokselle toiminnallisia, taksapoliittisia ja taloudellisia tavoitteita. Niistä on laadittu erillinen vertailutaulukko, joka esitetään kuntakonsernin tilinpäätöksessä kohdas-sa Talousarvion toteutuminen - Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen

Talousveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Talousvesi täytti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Keskuspuhdistamon toiminta oli ympäristöluvan ehtojen mukaista. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi toteutettiin mm. seuraavat toimenpiteet: - Kuumolan vedenottamon kaivojen päällysrakenteet uusittiin - Kuumolan vedenottamolta lähtevät syöttövesijohdot saneerattiin - Saneerattiin Kuumolan vedenottamon ympäristön viemärirakenteita - Teetettiin suunnitelma Hiidenjoen toisen alituksen rakentamiseksi.

Vuotovesien vähentäminen Jätevesiverkoston saneerauksia tehtiin Turengin ja Tervakosken alueella. Löydettyjä yksittäisiä vuotokohtia korjattiin koko toiminta-alueella. Vertailulaskelmat

254

Suoritteet ja yksikköhinnat

TP 2013 TP 2014 TA 2015

TOT

2015 Tot-% Poikkeama

Vesilaitos

Laskutettu talousvesimäärä m³ 947 620 960 738 930 000 938 185 100,9 8 185

Talousveden kokonaiskust €/m³ 1,20 1,25 1,27 1,24

Talousvesi, käyttömaksu* €/m³ 1,15 1,18 1,20 1,20

Viemärilaitos

Laskutettu jätevesimäärä m³ 1 005 804 979 861 980 000 883 200 90,1 -96 800

Jäteveden kokonaiskust €/m³ 2,14 2,32 2,31 2,57

Jätevesi, käyttömaksu* €/m³ 1,91 1,97 2,00 2,00

*) pl erillishinnoittelu teollisuuden talousvesi- ja jätevesisopimusten perusteella ja

*) ilman perusmaksuja

Käyttökulut

Talousvesi 0,68 €/ m³ (35%)

Jätevesipalvelut 1,37 €/m³ (65%)

Kokonaiskustannukset

Käyttökulut, peruspääoman korko ja lisätuloutus, rahoituskulut, investointien 2015 osuus/poistot

Talousvesi 1,24 €/ m³

Jätevesipalvelut 2,57 €/m³

Tuotot yhteensä

Käyttömaksut hinnaston mukaan ja erityissopimuksin, perusmaksut, tonttijohtomaksut,

huolto- ja palvelumaksut, rahoitustuotot

Talousvesi 1,32 €/ m³ (37%)

Jätevesipalvelut 2,37 €/m³ (63% )

255

Tuloslaskelma, vertailu talousarvioon

TA 2015

TOTEUMA

2015 POIKKEAMA TP 2014

Toimintatuotot 3 535 230 3 330 000 -205 230 3 402 554

Myyntituotot 3 534 230 3 308 588 -225 642 3 394 881

Tuet ja avustukset 1 000 1 359 359 1 598

Muut toimintatuotot - 20 053 20 053 6 075

Toimintakulut 1 840 000 1 881 806 41 806 1 879 598

Henkilöstömenot 720 000 669 667 -50 333 683 888

Palvelujen ostot 520 000 609 184 89 184 565 496

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 515 000 495 637 -19 363 555 831

Avustukset - 17 000 17 000 -

Muut toimintakulut 85 000 90 317 5 317 74 384

Toimintakate 1 695 230 1 448 194 -247 036 1 522 956

Rahoitustuotot ja -kulut -498 856 -488 192 10 665 -485 665

Korkotuotot 5 500 2 252 -3 248 6 170

Muut rahoitustuotot 2 500 2 729 229 9 461

Korkokulut 50 000 36 256 -13 744 44 401

Muut rahoituskulut 456 856 456 916 60 456 896

Vuosikate 1 196 374 960 003 -236 371 1 037 291

Poistot ja arvonalentumiset 1 100 000 1 099 193 -807 1 090 570

Suunnitelman mukaiset poistot 1 100 000 1 051 860 -48 140 1 090 570

Kertaluonteiset poistot - 47 333 47 333 -

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 96 374 -139 190 -235 564 -12 581 Tuotot: Hintoja oli korotettu edellisvuodesta noin 1,5%. Tuottotavoitetta ei saavutettu.

Kuumolan vedenottamolla 2014 loppuvuonna sattuneen talousvesihäiriön perus-teella myönnetyistä perusmaksualennuksista laitoksen asiakkaille kirjattiin 2015 alussa vielä noin 10 000 eur. Urakoitsijan vakuutusyhtiöltä haettiin yhteensä (2014-2015) noin 95 000 euron korvausta, siitä saatiin loppuvuonna noin 18 000 euroa. Korvauksen käsittely on siirtynyt vuodelle 2016.

Asumiskäytössä olevien kiinteistöjen vedenkulutus laski hieman. Vähennyksen osuus on noin 30 000 eur edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennystä oli kerros-talojen, rivitalojen ja omakotitalojen vedenkulutuksessa. Ainoastaan paritaloissa kulutus pysyi ennallaan. Uusien asiakkaiden liittyminen (2015: 28 kiinteistöliit-tymää) ei siis näy laskutettavan vesimäärän lisääntymisenä. Asumiskäytön osuus on vakiintunut reiluun 500 000 m³ vuodessa eli runsaaseen puoleen ko-konaisvedenjakelusta.

Teollisuudelta ja palvelutoimelta laskutettavat määrät on pyritty budjetoimaan varovaisesti, koska asiakkaidemme toimialakohtaiset suhdanteet ja kausiluon-teisuus vaikuttavat myös vedenkulutukseen ja jätevesimääriin.

Teollisuuden ja palvelualojen toimialakohtaiset suhdanteet ja kausiluonteisuus vaikuttavat vedenkulutukseen ja jätevesimääriin. Teollisuudelta laskutettiin jäte-vesien käsittelystä noin 150 000 e viimevuosien keskiarvoa vähemmän. Viileä kesä ei kannustanut huvipuistossa käyntiin. Vuoden 2015 alussa sattunut tulipa-lo keskeytti erään asiakkaamme tuotannon kuukausien ajaksi. .

256

Kulut: Toimintakulut ylitettiin noin 42.000 eurolla.

Palvelujen ostot Palvelujen ostot –ryhmä koostui mm. seuraavista eristä:

asiantuntijapalvelut 100 000 eur (ml. talousvesi- ja jätevesianalyysit 35 000 eur)

koneiden, laitteiden ja verkoston kunnossapito 180 000 eur

lietteen käsittely 145 000 eur ja

IT- ja taloushallintopalvelut 80 000 eur

Kuumolan vedenottamon bakteerihäiriö ei ollut tiedossa talousarviota laadittaessa. Vedenottamon lähialueella tehtiin pohjavesiselvityksiä ja verkostojen kuntokartoituk-sia. Tietoliikennekustannusten nousu jatkui. Viemäriverkostossa otettiin käyttöön rasvanhajotusmenetelmä.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat –erästä yli puolet koostuu energiakustannuksista. Sähköä kuluu eniten jätevedenpuhdistusprosessissa ja jäteveden johtamisessa siir-toviemäreissä. Laitteiden säännöllisen huoltamisen ansiosta sähkön kokonaiskulut – huolimatta hintojen noususta - pysyivät edellisvuosien tasolla. Avustukset muille Vanajavesisäätiötä tuettiin kertaluonteisesti 17 000 eurolla. Avustusta ei oltu budje-toitu. Muut toimintakulut koostuivat vuokrista, autoveroista, jäsenmaksuista, vahingon-korvauksista (4 641,13 eur), luottotappioista (946,84 eur) ja ns. muista kuluista. Muihin kuluihin kirjattiin esim. puhdistamon ympäristölupamaksu (8 040 eur), johto-jen sijoituskorvaukset maanomistajille, kalatalousmaksu ELY-keskukselle ja katulu-pamaksut kunnalle.

Rahoitustuotot ja –kulut Osa suunnitelluista investointihankkeista jäi toteutumatta, siten kassavaroja oli

mahdollisuus tallettaa osaksi vuotta sijoitustilille. Alhaisen korkotason vuoksi tuotto tosin jäi vähäiseksi.

Noin 85 % otetuista lainoista on sidottu ns. vaihtuvaan (3-12 kk) korkoon, joten ma-talista koroista saatiin toisaalta säästöjä. Kiinteäkorkoista, tämänhetkiseen korkota-soon nähden korkeakorkoista lainaa pystyttiin lyhentämään ylimääräisesti 100 000 eur. Talousarviossa oltiin varauduttu uuden lainan nostoon, jopa 720 000 eur. Lai-naa nostettiin vain 450 000 euroa. Rahoituskuluiksi kirjataan myös kunnalle maksettavat peruspääoman tuotto ja ta-louden tasapainottamisohjelman mukainen lisätuloutus, yhteensä 456 000 euroa.

Poistot: Lakkautetusta ja 1.1.2016 kunnan hallintaan siirtyneestä Tervakosken jäteveden puhdistamosta oli taseen käyttöomaisuudessa poistamatonta jäännösarvoa. Siitä tehtiin kertapoisto 47 333 e.

257

Palvelujen myynti Liittymismaksuja laskutettiin 92 257,08 eur (2014: 30 kpl/ 129 000 eur). Liittymismaksuva-rat on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin.

Uusia kiinteistöjä liitettiin 2015 aikana laitoksen verkostoon seuraavasti: Vesijohtoverkostoon liittyneet kiinteistöt

2015 Turenki Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Yht.

Omakotitalo 22 2 0 2 26

Rivitalo 1 0 0 0 1

Teollisuus 0 0 0 1 1

Yhteensä 23 2 0 3 28

Viemäriverkostoon liittyneet kiinteistöt

2015 Turenki Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Yht.

Omakotitalo 19 1 1 0 21

Rivitalo 1 0 0 0 1

Teollisuus 0 0 0 1 1

Yhteensä 20 1 1 1 23

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Laskutettu talousvesi- ja jätevesimäärä m³ 2003-2015

tal.vesi m³ jätevesi m³

Laskutettu talousvesi- ja jätevesimäärä (m³) rakennustyypeittäin

2015 Asumiskäyttö Teollisuus

Palvelu-

elinkeinot Yhteensä

Talousvesi 55 % 32 % 13 % 100 %0 %

Jätevesi 58 % 27 % 15 % 100 %

258

Jako taajamittain (m³) Laskutetusta talousvedestä (ml. kaikki rakennustyypit) toimitetaan vuosittain Turengin alueella sijaitseviin kiinteistöihin 65 %, Tervakoskelle 32 %, Leppäkoskelle 2 % ja Kirkon-kylään 1 %. Kertomusvuonna vettä pumpattiin Kalpalinnan, Matinvuoren, Hallavuoren ja Rahitun vedenottamoista. Jätevedet johdetaan Tervakoskelta, Leppäkoskelta ja Kirkonkylältä siirtoviemäreitä pitkin Janakkalan keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Rahoituslaskelma, vertailu talousarvioon

RAHOITUSLASKELMA Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 595 230,00 595 230,00 349 001,04 -246 228,96

Poistot ja arvonalentumiset 1 100 000,00 1 100 000,00 1 099 193,05 -806,95

Rahoitustuotot - ja kulut -498 856,00 -498 856,00 -488 191,50 10 664,50


Investointimenot -1 310 000,00 -1 310 000,00 -869 713,17 440 286,83

Toiminnan ja investointien rahavirta -113 626,00 -113 626,00 90 289,42 203 915,42



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 724 406,00 724 406,00 450 000,00 -274 406,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -685 780,00 -685 780,00 -755 524,00 -69 744,00

Muut maksuvalmiuden muutokset 75 000,00 75 000,00 199 925,01 124 925,01

Rahoituksen rahavirta 113 626,00 113 626,00 -105 598,99 -219 224,99

Vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 0,00 -15 309,57 -15 309,57

Kuntarahoituksen kiinteäkorkoista lainaa lyhennettiin ylimääräisesti 100 000 e. Lainamäärä 31.12.2015: 2 627 129 eur.

Rahan käyttö 2015 (4.000 154 eur)Käyttömenot 47%(1.881 805 eur)

Peruspääomankorko 6%(256 856 eur)

Lisätuloutuskunnalle 5%200 000 eur

Investoinnit 22% (869 713 eur)

Lainojen lyhennykset jakorot 20%(791 780 eur)

259

Investoinnit, vertailu talousarvioon

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

4 000 000

4 500 000

2003-2015 toteutuneet investoinnit 22 m€TA 2016 - 2019 7 m€

TA 2015 MTA 2015

TOTEUMA

2015 POIKKEAMA

UUDISRAKENTAMINEN 620 000 480 000 345 321 134 679

Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto 320 000 320 000 208 637 111 363

127724 Rastikangas 12 300 000 300 000 208 637 91 363

127729 Erittelemättömät 20 000 20 000 0 20 000

Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto 200 000 20 000 66 218 -46 218

127763 Moisio 1 200 000 0 0

127766 Matinvuoren VH 0 20 000 66 218 -46 218

Laitosten rakentaminen 100 000 140 000 70 466 69 534

127764 Päärata-Vähähiidentie runkovesijohto 100 000 140 000 70 466 69 534

PERUSKORJAUS 690 000 830 000 524 392 305 608

Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto 330 000 410 000 304 801 105 199

127759 Kuumolan vo:n vj-linjat 100 000 80 000 81 782 -1 782

127761 Katujen peruskorj. erittelemättömät 230 000 330 000 223 019 106 981

Laitosten peruskorjaus 360 000 420 000 219 591 200 409

127709 Turengin vh-verkosto 120 000 120 000 73 347 46 653

127710 Tervakosken vh-verkosto 60 000 60 000 68 995 -8 995

127714 Erittelemättömät kohteet vesi 10 000 10 000 0 10 000

127715 Erittelemät. kohteet viemäril. 10 000 10 000 0 10 000

127751 Kuumolan vedenottamon saneeraus 0 60 000 77 249 -17 249

127765 Keskuspuhdistamon tuloruuvien uusinta 160 000 160 000 0 160 000

VESIHUOLTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 310 000 1 310 000 869 713 440 287

260

0

5 000 000

10 000 000

15 000 000

20 000 000

25 000 000

Investoinnit 2003-201522 milj.eur

Lainanotto2003-20158 milj.eur

Liittymismaksut2003-2015

2.5 milj.eur

Tulorahoitus 2003-201511 milj.eur

2003-2015 toteutettujen investointien rahoitus:tulorahoitus ja liittymismaksuvarat 63%, lainarahoitus 37%

261

5.1.3. Tilinpäätöslaskelmat

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Liikevaihto 3 310 153,60 3 310 153,60 3 396 168,40 3 396 168,40

Liiketoiminnan muut tuotot 19 846,14 19 846,14 6 385,51 6 385,51

Materiaalit ja palvelut -1 104 820,89 -1 121 326,85

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -495 636,83 -555 831,09

Ostot tilikauden aikana -495 636,83 -555 831,09

Palvelujen ostot -609 184,06 -1 104 820,89 -565 495,76 -1 121 326,85

Henkilöstökulut -669 667,27 -683 887,92

Palkat ja palkkiot -526 219,46 -538 574,63

Henkilösivukulut -143 447,81 -145 313,29

Eläkekulut -115 431,40 -116 819,38

Muut henkilösivukulut -28 016,41 -669 667,27 -28 493,91 -683 887,92

Poistot ja arvonalentumiset -1 099 193,05 -1 090 569,99

Suunnitelman mukaiset poistot -1 099 193,05 -1 099 193,05 -1 090 569,99 -1 090 569,99

Liiketoiminnan muut kulut -107 317,49 -107 317,49 -74 383,56 -74 383,56

Liikeylijäämä (-alijäämä) 349 001,04 349 001,04 432 385,59 432 385,59

Rahoitustuotot ja -kulut -488 191,50 -485 665,08

Korkotuotot 2 251,74 6 170,47


Muille maksetut korkokulut -36 255,72 -44 400,97

Korvaus peruspääomasta -256 856,00 -256 856,00

Muut rahoituskulut -200 060,41 -488 191,50 -200 040,00 -485 665,08

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -139 190,46 -139 190,46 -53 279,49 -53 279,49

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -139 190,46 -139 190,46 -53 279,49 -53 279,49

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 -40 698,70 40 698,70

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -139 190,46 -139 190,46 -12 580,79 -12 580,79

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,50 % 2,32 %

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 1,61 % 2,75 %

Voitto, % -4,20 % -1,57 %

262

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Sijoitetun pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Korkokulut +Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + otetut lainat + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset). Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pää-oman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen va-rauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toimin-ta on tappiollista. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

263

Tase- ja taseen tunnusluvut

12/2015 12/2014

VASTAAVAA



Maa- ja vesialueet 25 000,00 25 000,00

Rakennukset 2 840 536,11 2 879 415,30


Koneet ja kalusto 24 701,15 41 111,69

Ennakkomaksut ja keskener.hank. 538 266,03 189 575,74

Sijoitukset 9 607,74 9 607,74

Osakkeet ja osuudet 9 607,74 9 607,74

VAIHTUVAT VASTAAVAT 999 711,99 1 109 761,41

Saamiset 955 238,75 1 049 978,60

Lyhytaikaiset saamiset 955 238,75 1 049 978,60

Myyntisaamiset 267 859,36 302 982,27

Lainasaamiset kunnalta 687 249,11 738 049,39

Saamiset kunnalta 0,00 8 931,18

Siirtosaamiset 130,28 15,76

Rahat ja pankkisaamiset 44 473,24 59 782,81


265

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviy-tyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takai-sinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökel-poisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmak-susta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoitukset esim. osakkeisiin

266

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman tunnusluvut

267

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). = 100 *( Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, % Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmai-see sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vah-vistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. LAINANHOITO Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja ly-hennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoi-maan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tulove-rot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, mo-nenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko: alle 1. = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vie-ras pääoma – Saadut ennakot) Current ratio Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten vel-kojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mut-ta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimi-alojen yritysten vertailuihin. Tunnuslu-vun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

268

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen

hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman

mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman

mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot

2015 2014

Asiakas- ja laitospalvelut 51 144,60 53 390,81

Vesilaitos 1 209 415,82 1 196 270,59

Viemärilaitos 2 049 593,18 2 146 507,00

Yhteensä 3 310 153,60 3 396 168,40 Liiketoiminnan muut tuotot

2015 2014

Asiakas- ja laitospalvelut 19 846,14 6 385,51

Vesilaitos 0,00 0,00

Viemärilaitos 0,00 0,00

Yhteensä 19 846,14 6 385,51

269

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston 03.09.2012 § 94 vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja ai-neellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:

Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot tasapoisto 4 vuotta Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Liikearvo tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot tasapoisto 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset / rakennelmat tasapoisto 10-20 vuotta Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot menojäännöspoisto 15 % Sillat, laiturit ja uimalat menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet menojäännöspoisto 20 % Ulkovalaistuslaitteet menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot menojäännöspoisto 15 % Vedenjakeluverkosto ja laitteet menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet ja laitteet menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet (autot) tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- ym. laitteet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen tasapoisto 10 vuotta Ns. pienhankintaraja on 10.000 €, jonka alle jäävät hankinnat kirjataan käyttötalouteen.

270

Taseen vastaavien liitetiedot Pysyvien vastaavien tase-erät

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset Kiinteät

rakenteet

ja laitteet

Koneet

ja

kalusto

Kesken-

eräiset

hankinnat

Aineelliset

hyödykkeet

yhteensä

Osakkeet

ja osuudet

Hankintameno 1.1. 25 000,00 2 879 415,30 9 005 211,25 41 111,69 189 575,74 12 140 313,98 9 607,74 12 149 921,72

Lisäykset tilikauden aikana 0,00 77 249,00 290 342,25 0,00 502 121,92 869 713,17 0,00 869 713,17

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 153 431,63 0,00 -153 431,63 0,00 0,00 0,00

Saldo ennen poistoja 25 000,00 2 956 664,30 9 448 985,13 41 111,69 538 266,03 13 010 027,15 9 607,74 13 019 634,89

Kertyneet poistot 0,00 -333 386,85 -8 935 173,36 -119 262,35 0,00 -9 387 822,56 0,00 -9 387 822,56

Tilikauden poistot 0,00 -116 128,19 -966 654,32 -16 410,54 0,00 -1 099 193,05 0,00 -1 099 193,05

Kirjanpitoarvo 31.12. 25 000,00 2 840 536,11 8 482 330,81 24 701,15 538 266,03 11 910 834,10 9 607,74 11 920 441,84

Pysyvät

vastaavat

yhteensä

Aineelliset hyödykkeet

Janakkalan Vesi liikelaitos TP TP

2014 2015 2016 2017 2018

Poistonalaiset investoinnit 784 544 869 713 1 380 000 1 720 000 1 590 000 1 658 970

Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0

Investointien omahankintamenot 784 544 869 713 1 380 000 1 720 000 1 590 000 1 658 970

Suunnitelman mukaiset poistot 1 090 570 1 099 193 1 200 000 1 300 000 1 250 000 1 643 410

Ero -15 560

Poikkeama % -1%

Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -1%

Jos eroa verrataan investointeihin -1%

Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 99%

Taloussuunnittelu Viiden vuoden

keskiarvo

Lyhytaikainen saamisten erittely2015 2014

MyyntisaamisetKunnalta 3 871,42 11 527,14Muilta 263 987,94 291 455,13

LainasaamisetKunnalta 687 249,11 738 049,39

Muut saamisetKunnalta 0,00 8 931,18Muilta 130,28 15,76

Yhteensä 955 238,75 1 049 978,60

271

Taseen vastattavien liitetiedot

2015 2014

Peruspääoma 1.1. 4 280 930,91 4 280 930,91

Peruspääoma 31.12. 4 280 930,91 4 280 930,91

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 3 092 645,15 3 105 225,94

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 092 645,15 3 105 225,94

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -139 190,46 -12 580,79

Oma pääoma yhteensä 7 234 385,60 7 373 576,06

Pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen erittely

Pitkäaikainen vieras pääoma

2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Lainat kotimaisilta talletuspankeilta 856 279,00 533 331,00

Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä 1 070 326,00 1 743 798,00

Muut velat

Liittymismaksut 2 503 705,93 2 411 448,85

Yhteensä 4 430 310,93 4 688 577,85

Lyhytaikainen vieras pääoma

2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Lainat kotimaisilta talletuspankeilta 127 052,00 82 052,00

Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä 573 472,00 573 472,00

Ostovelat

Ostovelat tytäryhteisöille 0,00 0,00

Ostovelat jäsenkuntayhtymille 630,00 1 624,38

Ostovelat muille 317 363,99 254 312,38

272

Muut velat

Muut velat kunnalle 54 554,44 1 047,71

Tilitettävä arvonlisävero 34 445,23 65 283,34

Ennakonpidätysvelka 11 590,35 11 666,70

Sosiaaliturvamaksuvelka 937,48 979,55

Koljalan-Vuorenkylän vok 895,19 1 124,99

Muut velat 0,00 49 436,89

Lopen kunta jv-maksut 3 866,32 4 326,24

Punkan-Nummenpään vok 6 478,39 4 687,20

Uhkoilan vok 4 731,84 3 288,48

Siirtovelat

Siirtyvät korot muille 1 732,96 2 937,47

Lomapalkkajaksotus 96 039,69 115 262,43

Palkkavelat 9 186,30 10 652,05

Kuel maksut 10 598,80 13 563,61

Tapaturmavakuutusmaksu 102,40 96,15

Työttömyysvakuutusmaksut 1 648,16 1 576,16

Ryhmähenkivakuutusmaksu 27,41 17,99

Puolueverot 0,00 0,00

Muut siirtovelat muille 104,35 121,47

Yhteensä 1 255 457,30 1 197 529,19 Henkilöstöä koskevat liitetiedot

2015 2014

Henkilöstökulut

Palkat, palkkiot 526 219,46 538 590,39

Eläkekulut 115 431,40 116 819,38

Muut hlösivukulut 28 016,41 28 478,15

Henkilöstökulut yhteensä 669 667,27 683 887,92

273

LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA

274

5.1.4. Huleveden viemäröinti

Tuloslaskelma

TOTEUMA

2015

Liikevaihto 63 290

Liiketoiminnan muut tuotot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 31 821

Palvelujen ostot 29 687

Henkilöstömenot 30 603

Suunnitelman mukaiset poistot 79 393

Muut toimintakulut 196 790

Liikeylijäämä (-alijäämä) -305 004

Rahoitustuotot ja -kulut 27 411

Korkotuotot 0

Muut rahoitustuotot 0

Korkokulut 0

Muut rahoituskulut 27 411

Ylijäämä (-alijäämä) -332 416

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -332 416

Tase TASE 31.12.2015

VASTAAVAA 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 785 987,00

Hulevesiverkosto 1 785 987,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 300 000,00

Rahat- ja pankkisaamiset 300 000,00

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 085 987,00

VASTATTAVAA 2015

OMA PÄÄOMA 2 085 987,00

Peruspääoma 847 624,00

Edellisten tilikausien ylijäämä 1 570 778,51

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -332 415,51

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 085 987,00

275

Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TP 2014

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (alijäämä) -305 004 0

Poistot 79 393 0

Rahoitustuotot ja -kulut 27 411 0


Investointimenot 163 993 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -34 207 0



Lisäykset 0 0

Vähennykset 0 0

Muut maksuvalm muutokset 0 0

Rahoituksen rahavirta 0 0

Rahavarojen muutos -34 207 0

277

5.1.6. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen

VUOSI 2015

Kokonais-

tarkastelu

Kunta Liikelaitos Kunta Liikelaitos

Tuloslaskelma

kunnan tilin-

päätöksessä

Toimintatuotot

Myyntituotot 7 241 080,52 3 127 387,30 10 368 467,82

Myyntitulot, sisäiset 6 467 034,82 181 200,78 -6 467 034,82 2) ja 4) -181 200,78 1) ja 3) 0,00

Maksutuotot 5 416 076,02 5 416 076,02

Maksutuotot, sisäiset -2 582,06 2 582,06 2) 0,00

Tuet ja avustukset 1 941 563,00 1 358,80 1 942 921,80

Muut toimintatuotot 1 884 845,37 20 052,86 1 904 898,23

Muut toimintatuotot, sisäiset 6 342 117,82 -6 342 117,82 2) ja 4) 1) ja 3) 0,00

Valmistus omaan käyttöön 166 970,32 166 970,32

Toimintakulut

Henkilöstökulut -44 902 222,39 -669 667,27 -45 571 889,66

Palvelujen ostot -40 171 446,69 -565 430,49 -40 736 877,18

Palvelujen ostot, sisäiset -6 473 189,71 -43 753,57 6 473 189,71 2) ja 3) 43 753,57 1) ja 4) 0,00

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 798 700,84 -494 938,27 -6 293 639,11

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -152 263,88 -698,56 152 263,88 2) 698,56 4) 0,00

Muut toimintakulut -8 513 581,31 -86 698,93 -8 600 280,24

Muut toimintakulut, sisäiset -6 297 247,08 -20 618,56 6 297 247,08 2) ja 3) 20 618,56 1) ja 4) 0,00

Toimintakate -82 851 546,09 1 448 194,09 116 130,09 -116 130,09 -81 403 352,00

Verotulot 62 545 085,47 62 545 085,47

Valtionosuudet 23 531 184,48 23 531 184,48


Korkotuotot 82 204,86 2 251,74 84 456,60

Korkotuotot, sisäiset 6) 0,00

Muut rahoitustuotot 146 560,62 2 728,89 149 289,51

Muut rahoitustuotot, sisäiset 456 856,00 -456 856,00 5) 0,00

Korkokulut -598 923,03 -36 255,72 -635 178,75

Korkokulut, sisäiset 6) 0,00

Muut rahoituskulut -3 081,27 -60,41 -3 141,68

Muut rahoituskulut, sisäiset -456 856,00 456 856,00 5) 0,00

Vuosikate 3 308 341,04 960 002,59 -340 725,91 340 725,91 4 268 343,63

Suunnitelman mukaiset poistot -4 026 943,81 -1 051 859,94 -5 078 803,75

Satunnaiset tuotot 0,00

Kertaluonteiset poistot -47 333,11 -47 333,11

Tilikauden tulos -718 602,77 -91 857,35 -340 725,91 340 725,91 -857 793,23

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 8 304,00 8 304,00

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -710 298,77 -91 857,35 -340 725,91 340 725,91 -849 489,23

Eliminoinnit

1) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäinen myynti ja sisäiset ostot

2) Eliminoidaan kunnan sisäinen myynti ja sisäiset ostot

3) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäiset myynnit kunnalle

4) Eliminoidaan kunnan sisäiset myynnit liikelaitokselle

5) Eliminoidaan liikelaitoksen peruspääoman tuotto

6) Eliminoidaan sisäinen korko

Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit

278

RAHOITUSLASKELMA

Kokonais-

tarkastelu

Kunta Liikelaitos Kunta 1)

Liikelaitos 2)

Rahoitus-

laskelma

kunnan tilin-

päätöksessä

Tulorahoitus

Vuosikate 3 308 341,04 960 002,59 -340 725,91 340 725,91 4 268 343,63

Satunnaiset erät 0,00

Tulorahoituksen korjauserät -428 133,82 -428 133,82


Investointimenot -4 819 256,28 -869 713,17 -5 688 969,45


Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 574 283,74 574 283,74

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 359 432,32 90 289,42 -340 725,91 340 725,91 -1 269 142,90



Antolainasaamisten vähennykset 0,00


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000,00 450 000,00 10 450 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 636 570,00 -755 524,00 -7 392 094,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 250 560,58 250 560,58

Oman pääoman muutokset 45 113,89 45 113,89


Toimeksiantojen varojen ja pääomien

muutokset 127 641,80 127 641,80

Vaihto-omaisuuden muutos -8 714,28 -8 714,28

Saamisten muutos, sisäiset -51 874,34 67 387,18 51 874,34 -67 387,18 0,00

Saamisten muutos muilta 508 631,95 27 352,67 535 984,62

Korottomien velkojen muutos, sisäiset 67 387,18 51 874,34 -67 387,18 -51 874,34 0,00

Korottomien velkojen muutos muilta 82 425,30 53 310,82 135 736,12

Rahoituksen rahavirta 4 384 602,08 -105 598,99 -356 238,75 221 464,39 4 144 228,73

Rahavarojen muutos 3 025 169,76 -15 309,57 2 875 085,83

Eliminoinnit kunta 1)

Saamisten muutos

Sisäiset muut siirtosaamiset liikelaitokselta 51.874,34

Korottomien velkojen muutos

Sisäiset ostovelat liikelaitokselta -7.655,72

Sisäiset lainasaamiset liikelaitokselta -73.8049,39

Sisäiset muut siirtovelat liikelaitokselta 8.931,18

Eliminoinnit liikelaitos 2)

Saamisten muutos

Sisäiset myyntisaamiset kunnalta 7.655,72

Sisäiset lainasaamiset kunnalta 73.8049,39

Sisäiset muut siirtosaamiset kunnalta 8.931,18

Korottomien velkojen muutos

Muut sisäiset velat kunnalle -51.874,34

Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit

279

6. LUETTELOT JA SELVITYKSET

6.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista

KIRJANPITOKIRJAT SÄILYTYSTAPA

Tasekirja Sidottu kirja

Päiväkirja Atk-tiedosto

Pääkirja Atk-tiedosto

APUKIRJAT SÄILYTYSTAPA

Myyntireskontra Atk-tiedosto

Ostoreskontra Atk-tiedosto

Käyttöomaisuus Atk-tiedosto

Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa

Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL 1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto KATSU2 Effican käteiskassat Atk-tiedosto SOSTYO Sosiaalityö/Pro Consona Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut/ProE Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot sisäiset Atk-tiedosto

Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro eLaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto

Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto

Käyttöomaisuus KOKESK Keskeneräiset investoinnit Atk-tiedosto KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto

280

6.2 Luottamushenkilöorganisaatioon kokoonpanot 2015 sekä osallistuminen kokouksiin

KUNNANVALTUUSTO

Kunnanvaltuusto on vuoden 2015 aikana pitänyt 8 kokousta ja käsitellyt 81 §:ää. Puheenjohtajisto

Merja Taponen, pj. (Kesk.) (8) Rauno Kurki, 1 vpj. (SDP) (6) Esa Silvennoinen, 2. vpj. (KOK.) (8) Eeva-Maria Tuominen, 3. vpj. (PS) (7) Varsinaiset jäsenet

Aho Soini (SDP) (8)

Anttila Miikka (Vas.) (7)

Elo Irmeli (Kesk.) (8)

Forss Jarmo (SDP) (8)

Hauta-Aho Seppo (PS) (8)

Heinämäki Markus (SDP) (7)

Ilmarinen Kalevi (SDP) (8)

Jaatinen Ari-Pekka (Vas.) (6)

Kaukonen Raimo (Kesk.) (8)

Kautto Mikko (Kesk.) (6)

Kekki Tero (SDP) (6) Kivistö Jaana (Vas.) (8)

Laivola Ari (Kok.) (8)

Lindstén Tomi (SDP) (8)

Lintumäki Aki (Kok.) (6)

Löytynoja Reijo (SDP) (8)

Marttinen Piia (Vihr.) (7)

Mattila Jussi (Kok.) (8)

Murronmaa Markku (Kesk.) (6)

Nylund Piia (SDP) (8)

Ojanen Marko (PS) (7)

Ojanen Petri (Vihr.) (7)

Oksanen Marja (Vihr.) (7)

Penttinen Maria (Kesk.) (6)

Pohjantähti Esa (SDP) (8)

Poutianen Erja (PS) (8)

Pöhö Mirja (KD) (8)

Rissanen Titta (SDP) (2)

Saarenpää Jorma (PS) (8)

Saarinen Teemu (Kok.) (7)

Salmi Heikki (SDP) (7)

Salonen Marko (Kesk.) (7)

Tokeensuu Osmo (Kesk.) (7)

Torkkel Marjo (Kok.) (8)

Ventola Anita (PS) (8)

Vilkman Marko (Vas.) (8)

Virtanen Markku (Kesk.) (8)

281

Viskari Mikko (SDP) (8)

Vuorio Paula (Kok.) (8)

Välilä Päivi (Kesk.) (8)

Varajäsenet Autio Sirpa (Kesk.) (1) Jansson Katja (Vihr.) (2) Jussila Samuel (Kok.) (2) Linna Heljä (Kesk.) (3) Nummenpää Jyrki (Kesk.) (3) Onttonen Riku (PS) (1) Ranta-Porkka Raija (SDP) (1) Vanhakoski Esa (SDP) (4) Roos Kirsi (Vihr.) (1) Pikivirta Anna (Kok.) (1) Huusko Jouni (PS) (1) TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tarkastuslautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 10 kokousta ja käsitellyt 63 §:ää.

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Marja Oksanen, pj., (Vihr.) (8) Arto Seppälä, (Kesk.) (1)

Anita Ventola vpj., (PS) (3) Jere Lindroos, (PS) (0)

Lauri Levanto, (Vas.) (10) Jarmo Syväterä, (Vas.) (0)

Liisa Pirnes, (SDP) (8) Leena-Maija Leppänen, (SDP) (0)

Tapani Ryynänen, (Kok.) (9) Leena-Maria Keipilä, (Kok.) (0)

KUNNANHALLITUS

Kunnanhallitus on vuoden 2015 aikana pitänyt 19 kokousta ja käsitellyt 294 §:ää.

Varsinainen jäsen 1.1. - 8.2.2015 Henkilökohtainen varajäsen 1.1. – 8.2.2015 llmarinen Kalevi, pj. (sdp) (1) Nylund Piia (sdp) (0) Tokeensuu Osmo, 1. vpj. (kesk) (1) Välilä Päivi (kesk) (0) Hauta-aho Seppo 2. vpj (1) Onttonen Riku (ps) (0) Löytynoja Reijo (sdp)(1) Viskari Mikko (sdp) (0) Rissanen Titta (sdp) (1) Ranta-Porkka Raija (sdp) (0) Taponen Merja, pj. (kesk) (1) Autio Sirpa (kesk) (0) Mattila Jussi (kok) (1) Lassila Harri (kok) (0) Kivistö Jaana (vas) (1) Jaatinen Ari-Pekka (vas) (0) Pöhö Mirja (kd) (1) Selin Sanna (kok) (0) Valtuuston puheenjohtajisto 1.1. - 8.2.2015

Silvennoinen Esa, pj. (kok) (1) Kurki Rauno, 1 vpj. (sdp) (1) Ojanen Petri, 2. vpj. (vihr) (1) Tuominen Eeva-Maria, 3. vpj. (ps) (1)

282

Varsinainen jäsen 9.2. – 31.12.2015 Henkilökohtainen varajäsen 9.2. – 31.12.2015 Löytynoja Reijo, pj. (sdp) (17) Ranta-Porkka Raija (sdp) (1) Tokeensuu Osmo, 1. vpj. (kesk) (16) Kautto Mikko (kesk) (2) Saarenpää Jorma 2. vpj (17) Ojanen Marko (ps) (1) Ilmarinen Kalevi (sdp)(18) Forss Jarmo (sdp) () Nylund Piia (sdp) (11) 8.6.2015 alkaen Alijärvi Pirjo (sdp) (1) 8.6.2015 alkaen Välilä Päivi (kesk) (18) Autio Sirpa (kesk) (1) Mattila Jussi (kok) (13) Lassila Harri (kok) (5) Kivistö Jaana (vas) (17) Jaatinen Ari-Pekka (vas) () Pöhö Mirja (kd) (18) Ahola Sanna (kok) () Rissanen Titta 8.6.2015 saakka (6) Valtuuston puheenjohtajisto 9.2. – 31.12.2015

Taponen Merja, pj. (kesk) (17) Kurki Rauno, 1. vpj. (sdp) (14) Silvennoinen Esa, 2. vpj. (kok) (16) Tuominen Eeva-Maria, 3. vpj. (ps) (10) KONSERNIJAOSTO

_______________________________________________________________________________________

Konsernijaosto on vuoden 2015 aikana pitänyt 3 kokousta. Varsinainen jäsen: Löytynoja Reijo, pj. (sdp) (3) Tokeensuu Osmo, 1. vpj. (kesk) (3) Saarenpää Jorma 2. vpj (3) Ilmarinen Kalevi (sdp)(3) Nylund Piia (sdp) (1) 8.6.2015 alkaen Välilä Päivi (kesk) (3) Mattila Jussi (kok) (3) Kivistö Jaana (vas) (3) Pöhö Mirja (kd) (2) Taponen Merja, pj. (3) Kurki Rauno, 1. vpj. (2) Silvennoinen Esa, 2. vpj. (2) Tuominen Eeva-Maria, 3. vpj. (1) MAASEUTULAUTAKUNTA

Maaseutulautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 5 kokousta ja käsitellyt 38 §:ää. Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Murronmaa Markku (Kesk.) (5) Mäkelä, Petteri (Kesk.) (-) Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Valtonen Erkki (Vas.)(4) Lehtovaara Ville (Vas.) (-) Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pudas, Satu (SDP) (4) Kurm-Hämäläinen, Kylli (SDP) (-) Lehtovaara, Tapani (SDP) (5) Hautamäki, Markku (SDP) (-) Jussila, Samuel (Kok.) (3) Lintumäki, Aki (Kok.) (-) Lindholm, Paula (SDP) (4) Mäkelä, Inga (SDP) (1)

283

Vanhatalo, Jaana (Kok.) (4) Viitasalo, Marjut (Kok.) (-) Virtanen, Kaisa (Kesk.) (5) Linna, Heljä (Kesk.) (-) Saha, Pertti (PS) (4) Schön Jani (PS) (-) YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

Ympäristölautakunta on kokoontunut vuoden 2015 aikana 8 kertaa ja käsitellyt 70 asiaa. Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Lintumäki, Aki (Kok.) (7) Mäki, Hannele (Kok.) (1) Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Helminen, Pertti (SDP) (8) Ranta-Porkka, Raija (SDP) (-) Varsinaiset jäsenet Mustalahti, Satu (Kok.) (7) Hakarauta, Merja (Kok.) (-) Forss, Jarmo (SDP) (8) Eronen, Jani (SDP) (-) Huttunen,Terhi (SDP) (7) Porkka, Sofia (SDP) (-) Vesioja, Samuli (PS) (8) Lindroos, Jere (PS) (-) Lahti, Ella-Irena (Vas.) (5) Kulonen, Jussi (Vas.) (3) Linna, Heljä (Kesk.) (6) Lamberg, Jaana (Kesk.) (-) Ojanen, Petri (Kesk.) (8) Jantunen, Markku (Kesk.) (-) Nuorisofoorumin edustaja Nuorisofoorumin varaedustaja Hyyrönmäki, Anni (7) Taipale, Satu (-) TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tekninen lautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt 142 §:ää. Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Nylund, Piia (SDP) 14.9.2015 saakka (7) Prinkkilä, Virpi (SDP) (1) Lindstén, Tomi (SDP) 14.9.2015 alkaen (4) Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Välilä, Päivi (Kesk.) 2.3.2015 saakka (1) Elo Irmeli (Kok) 2.3.2015 alkaen (8) Forsström, Tarja (Kesk.) (1) Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Alijärvi, Pirjo (SDP) 14.9.2015 alkaen (3) Jaatinen, Ari-Pekka (Vas.) (11) Ruokonen, Matti (Vas.) (1) Kaukonen, Raimo (Kesk.) (12) Virtanen, Kalevi (Kesk.) (-) Lindstén, Tomi (SDP) 14.9.2015 saakka (8) Hämäläinen, Janne (SDP) (-) Ojanen, Marko (PS) (11) Huusko, Jouni (PS) (1) Pikivirta, Anna (Kok.) (4) Lintukoski, Carita (Kok.) (7) Saarinen, Kari (Kok.) (11) Pihkala, Ismo (Kok.) (-) Sorsa, Jaana (SDP) (11) Laamanen, Ritva (SDP) (1) Nuorisofoorumin edustaja Nuorisofoorumin varaedustaja Niemelä, Iiro (11)

284

PERUSTURVALAUTAKUNTA ______________________________________________________________________________ Perusturvalautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 9 kokousta ja käsitellyt 110 §:ä, joista yksilö-asioita on ollut.13. Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Virtanen, Markku (Kesk) (9) Kivistö, Jukka (Kesk) (-) I Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Lokinperä, Pirkko (Kesk) (5) Aitola, Nina (KD) (1) II Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Viskari, Mikko (SDP) (9) Särkimäki, Lasse (SDP) (-) Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Vanhakoski, Esa (SDP) (7) Kekki, Tero (SDP) (1) Kiukkonen, Sirpa (SDP) (9) Laamanen, Ritva (SDP) (-) Marttinen, Piia (Vihr) (9) Pynnönen, Irja (Kesk) (-) Poutiainen, Erja (PS) (8) Onttonen, Riku (PS) (1) Lemström, Tuija (Vas) (8) Haanperä, Kirsti (Vas) (-) Saarinen, Teemu (Kok) (5) Lassila, Harri (Kok) (-) Vuorio, Paula (Kok) (8) Ojanen, Seija (Kok) (-) Eveliina Hostila (SDP) (4) Viitanen, Ville (SDP) (-) Vahlman, Mikko (PS) (7) Mela, Taru (PS) (-) Vekka-Pirhonen, Teija (Kok) (5) Rantsi, Markus (Kok) (-) Koskinen, Timo (Vihr) (2) Vienamo, Esa (Vihr) (-) Pänkäläinen, Erkki (Kok) (7) Viitala, Ritva (Kesk) (-)

KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA ________________________________________________________________________ Kasvatus- ja koulutuslautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 8 kokousta ja käsitellyt 102 §:ää. Puheenjohtajisto Henkilökohtainen varajäsen Salmi Heikki, pj (SDP) (8) Särkimäki Lasse (SDP) Torkkel Marjo (KOK), (7) varapj Juote Eija (KOK) Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Lassila Harri (KOK)(6) Leppänen Timo (KOK) Puhakainen Markku (SDP) (7) Leppänen Niko-Veikko (SDP) (1) Kekki Tero (SDP) (8) Tarino Anne (SDP) Tuominen Eeva-Maria (PS) (5) Poutiainen Erja (PS)(1) Munnukka Heidi (VAS) (6) Lindroos Elise (VAS)(2) Penttinen Maria (KESK) (8) Markus-Pitkänen Tia (KESK) Nummenpää Jyrki (KESK) (7) Lepistö Anssi (VIHR) Nuorisofoorumin edustaja Nuorisofoorumin varaedustaja Taipale Satu (2) Forsgård Alexandra Forsgård Alexandra (5) Vainikka Siiri

285

ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA

Elämänlaatulautakunta on vuoden 2015 aikana pitänyt 6 kokousta ja käsitellyt 56 §:ää. Puheenjohtajisto Henkilökohtaiset varajäsenet

Anttila Miikka, puheenjohtaja (VAS) (5) Kulonen Jussi (VAS) (1)

Salonen Marko, varapuheenjohtaja (KESK) (4) Välilä Joonas (KESK)

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Autio Sirpa (KESK) (5) Jansson Katja (VIHR) (1)

Elo Irmeli 2.3.2015 asti (KESK) (1) Kuusinen Emma 2.3.2015 asti (KESK)

Heikkinen Anne (SDP) (5) Tarino Anne (SDP) (1)

Heinämäki Markus (SDP) (5) Hyvärinen Päivi (SDP)

Huusko Jouni (PS) (5) Vesioja Samuli (PS) (1)

Kuusinen Emma 2.3.2015 alkaen (KESK) (0) Nuoritalo Tove (8.6.2015 alkaen)

Lindell Riitta (KOK) (4) Lindell Martti (KOK) (2)

Takatupa Tiina (SDP) (5) Sorsa Veikko (SDP) (1)

Nuorisofoorumin edustaja Nuorisofoorumin varaedustaja Forsgård Alexandra (5) Vainikka Siiri (1)

286

TILINPÄÄTÖKSEN

ALLEKIRJOITUS JA

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

tilinpÄÄtÖs tasekirja 2010 2015 - janakkala€¦ · vuonna 2015 valtion taholta kunnalle on...

Documents