tilintarkastustuomioistuin 2013 · 1–4 koheesioalan sisÄistÄ valvontaa koskevan vastuun...

ISSN

183

1-09

58

EUROOPANTILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

2013

FI

Erit

yisk

erto

mus

nro

16

”YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN” (”SINGLE AUDIT”) SOVELTAMINEN JA KOMISSION LUOTTAMUS KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN TYÖHÖN KOHEESIOALALLA

”YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN” (”SINGLE AUDIT”) SOVELTAMINEN JA KOMISSION LUOTTAMUS KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN TYÖHÖN KOHEESIOALALLA

Erityiskertomus nro 16 2013

(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN12, rue Alcide De Gasperi1615 LuxembourgLUXEMBOURG

P. +352 4398-1F. +352 4398-46410Sähköposti: [email protected]: http://eca.europa.eu

Erityiskertomus nro 16 2013

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen

kautta (http://europa.eu).

Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014

ISBN 978-92-9241-546-4

doi:10.2865/97504

© Euroopan unioni, 2014

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Luxembourg

SISÄLLYS

Kohta

SANASTO

LYHENTEET

I–VII TIIVISTELMÄ

1–19 JOHDANTO

1–4 KOHEESIOALAN SISÄISTÄ VALVONTAA KOSKEVAN VASTUUN JAKAMINEN

5–8 TARKASTUSVIRANOMAISTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUALUEET

9–11 TARKASTUSVIRANOMAISEN OSUUS KOMISSION VARMISTUSPROSESSISSA

12–19 ”YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN” (”SINGLE AUDIT”) PERIAATE 73 ARTIKLAN MUKAISESTI

20–24 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA

25–78 HUOMAUTUKSET

25–56 ONKO KOMISSIO HYÖDYNTÄNYT ASIANMUKAISESTI KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN TOIMITTAMIA TIETOJA VARMUUDEN SAAMISEKSI JA MYÖNTÄESSÄÄN TOIMENPIDEOHJELMILLE 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN?

26–28 KOMISSIO LUOTTAA TARKASTUSVIRANOMAISTEN TOIMITTAMIIN TIETOIHIN KAIKISTA VUODEN 2012 TOIMENPIDEOHJELMISTA LÄHES KOLMEN NELJÄNNEKSEN OSALTA

29–40 KANSALLISTEN VIRANOMAISTEN TOIMITTAMIEN TIETOJEN KÄYTTÖÖN KOMISSIOSSA LIITTYVÄT RISKIT: VIRHETASOT JA RAHOITUSOIKAISUT

41–48 MAHDOLLISUUTTA SOVELTAA YHTENÄISTÄ TARKASTUSMALLIA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ HYÖDYNNETTIIN VÄHÄN, 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN MYÖNTÄMINEN VIIVÄSTYI EIVÄTKÄ VÄHIMMÄISEHDOT AINA TÄYTTYNEET

49–56 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN SAANEIDEN TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAJÄRJESTELYJÄ ON VAHVISTETTAVA JA YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN ASEMA PITÄISI PERUUTTAA, JOS VÄHIMMÄISEHDOT EIVÄT ENÄÄ TÄYTY

3

Erityiskertomus nro 16/2013 – ”Yhtenäisen tarkastusmallin” (”single audit”) soveltaminen ja komission luottamus kansallisten tarkastusviranomaisten työhön koheesioalalla

57–72 ONKO KOMISSIO VARMISTANUT TARKASTUSVIRANOMAISILLE TARKOITETUN OHJEISTUKSEN JA TUEN AVULLA, ETTÄ KAIKKIIN TOIMENPIDEOHJELMIIN SOVELLETAAN YHDENMUKAISTA TARKASTUKSEN LÄHESTYMISTAPAA?

58–67 KOMISSION MENETELMÄOHJEITA TARKASTUSVIRANOMAISILLE ON PARANNETTU OHJELMAKAUDEN ALUSTA ALKAEN

68–69 KOMISSION EDISTÄMIEN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAIHTO TARKASTUSVIRANOMAISTEN KANSSA JA NIIDEN VÄLILLÄ

70–72 KOMISSIO TUKEE TARKASTUSVIRANOMAISIA KOULUTUKSEN AVULLA

73–78 MITKÄ OVAT OHJELMAKAUDELLA 2007–2013 KÄYTTÖÖNOTETTUJEN TARKASTUSJÄRJESTELYJEN KUSTANNUKSET?

79–89 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

LIITE I – EAKR/KOHEESIORAHASTO JA ESR – TOIMENPIDEOHJELMIEN MÄÄRÄ JA KOKONAISBUDJETTI (EU:N RAHOITUS SEKÄ KANSALLINEN JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS) OHJELMAKAUDELLA 2007–2013

LIITE II – ASETUSTEN MUKAISET TARKASTUSVIRANOMAISTEN VASTUUALUEET

LIITE III – YHTEENVETO ALUE- JA KAUPUNKIPOLITIIKAN PÄÄOSASTON JA TYÖLLISYYS-, SOSIAALI- JA OSALLISUUSASIOIDEN PÄÄOSASTON VUOTTA 2012 KOSKEVISSA VUOTUISISSA TOIMINTAKERTOMUKSISSA ESITTÄMISTÄ VARAUMISTA

LIITE IV – ”YHTENÄISESTÄ TARKASTUSMALLISTA” (SINGLE AUDIT) (SEKÄ YHTEISÖN SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYJÄ KOSKEVASTA EHDOTUKSESTA) ANNETUSSA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN LAUSUNNOSSA NRO 2/2004 ESITETYT YLEISET PERIAATTEET

KOMISSION VASTAUKSET

4


73 artikla : Neuvoston asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 73 artiklassa säädetään, että komissio voi luottaa kan-sallisten tarkastusviranomaisten tekemään työhön ja vähentää omia tarkastuksiaan ja tarkistuksiaan hyväksyt-tyään kansallisen ”vaatimuksenmukaisuutta koskevan arvioinnin” ja tarkastusviranomaisten tarkastusstrategian ja saatuaan kohtuullisen varmuuden siitä, että toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat tehokkaasti.

Asetukset : Tässä ker tomuksessa ”asetuksi l la” tarkoitetaan seuraavia EAKR:a , ESR:a ja koheesiorahas-toa ohjelmakaudella 2007–2013 koskevia asetuksia: asetus (EY ) N:o 1083/2006 ja komission asetus (EY ) N:o 1828/2006 (muutettuna).

Projisoitu virhetaso : Tarkastusviranomainen arvioi, kuinka suuri osa kunkin toimenpideohjelman (tai toimen-pideohjelmaryhmän) vuotuisista menoista ei ole laillisia ja sääntöjenmukaisia. Taso olisi vahvistettava tilastolli-seen otantaan perustuvan lähestymistavan avulla. Toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryhmän) yhtey-dessä aiheutuneita menoja edustavaa virhetasoa kutsutaan projisoiduksi virhetasoksi”. Tätä käytäntöä voidaan soveltaa myös muihin kuin tilastollisten otantamenetelmien perusteella vahvistettuihin virhetasoihin (erityisesti pienissä perusjoukoissa), kunhan ne ovat koko perusjoukkoa edustavia.

Jäännösvirhetaso: Komissio arvioi, kuinka suuri osa kunkin toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryh-män) osalta koko ohjelmakautena maksetuista menoista ei ole laillisia ja sääntöjenmukaisia. Komissio laskee jäännösvirhetasot hyväksymiensä, tarkastusviranomaisten määrittämien edustavien vuotuisten ”projisoitujen virhetasojen” perusteella. Kyseisiä vuotuisia virhetasoja sovelletaan sitten ohjelmakauden aikana suoritettuihin maksuihin ja kaikkiin ohjelmakauden alusta saakka kansallisella tasolla tehtyihin rahoitusoikaisuihin (peruu-tetut ja takaisinperityt määrät) ja EU:n tasolla (komission virallisten päätösten perusteella) tehtyihin rahoitus-oikaisuihin. Laskennan tuloksena saadaan kertyvä jäännösriski. Jäännösvirhetaso edustaa jäännösriskin osuutta vuodesta 2007 alkaen suoritettujen maksujen kokonaismäärästä.

Kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit: Tarkastusviranomaisten on otettava tarkastustyössään huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit. Kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja ovat standardien laadinnasta vastaavien julkisten ja ammatillisten elinten määrittämät tarkastusstandardit, kuten kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA-standardit), ylimpien tarkastuselinten kansainväliset tarkas-tusstandardit ja INTOSAIn antamat soveltamisohjeet sekä sisäisten tarkastajien järjestön ( Institute of Internal Auditors) julkaisemat ohjeet.

(Kansalliset) tarkastusstrategiat: Tarkastusviranomaisten tarkastusstrategioissa ilmoitetaan kunkin toimen-pideohjelman (tai toimenpideohjelmaryhmän) osalta tarkastettavat järjestelmät ja elimet, tarkastuksen lähes-tymistavat ja tarkastusmenetelmät, toimien tarkastukseen käytettävät otantamenetelmät ja kyseisten tarkas-tusten alustava aikataulu. Komissio hyväksyy kansalliset tarkastusstrategiat.

Luottamussopimukset: Kahdenvälisiä hallinnollisia järjestelyjä, joita komissio teki kansallisten viranomaisten kanssa ohjelmakaudella 2000–2006, jos sillä oli kohtuullinen varmuus siitä, että yhden tai useamman rahaston varainhoito- ja valvontajärjestelmät olivat komission asetuksen (EY ) N:o 438/2001 vaatimusten mukaisia ja että kansalliset viranomaiset olivat laatineet asianmukaisen tarkastusstrategian. Lisäksi jäsenvaltion oli toimitettava komissiolle kertomuksia tarkastustoimistaan. Jos luottamussopimus tehtiin, komissio suostui periaatteessa sii-hen, että se ei enää toimita tarkastuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa (tai kyseisellä alueella). Luottamussopi-mus tehtiin vuosina 2005–2009 Itävallan, Kyproksen, Tanskan, Viron, Portugalin, Liettuan, Yhdistyneen kuningas-kunnan (Englanti), Yhdistyneen kuningaskunnan ( Wales) ja Slovenian kanssa 55 toimenpideohjelmasta.

Olennaisuustaso: Tarkastajien on annettava lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu kaikilta olennaisilta osil-taan tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Olennaisuuden arviointiin käytetään ammatillista harkintaa. Komission soveltama olennaisuustaso on kaksi prosenttia. Sillä tarkoitetaan virheellisten tai sääntöjenvastaisten menojen osuutta tarkastetuissa EU:n menoissa. Komissio soveltaa tätä kynnysarvoa koheesioalalla sekä vuotuiseen proji-soituun virhetasoon” että monivuotiseen ”jäännösvirhetasoon” kunkin toimenpideohjelman tasolla.

SANASTO

5


Rahoitusoikaisut : Rahoitusoikaisuilla pyritään suojaamaan EU:n talousarviota virheellisiltä tai sääntöjenvastai-silta maksusuorituksilta. Yhteishallinnoinnin piiriin kuuluvien menojen osalta jäsenvaltiot vastaavat ensisijaisesti aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperinnästä. Rahoitusoikaisut voidaan tehdä siten, että sääntöjen-vastaiset menot poistetaan jäsenvaltioiden menoilmoituksista, tai perimällä varat takaisin edunsaajilta. Myös komissio voi määrätä rahoitusoikaisuja.

Sisäinen valvonta : Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus siitä, onko organisaation tavoitteet saavutettu. Valvonta kohdistuu toimien vaikuttavuuteen ja tehok-kuuteen, taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen sekä lakien ja asetusten mukaisuuteen.

Toimenpideohjelma : EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n varat jaetaan monivuotisten toimenpideohjelmien kautta. Ohjelmissa vahvistetaan kehittämisstrategia ja strategian ensisijaiset tavoitteet. Toimenpideohjelma toteutetaan rahaston tai, kun on kyse lähentymistavoitteesta, koheesiorahaston ja EAKR:n tuella. Jäsenvaltiot toimittavat ohjelma-asiakirjat komission hyväksyttäviksi.

Vaatimustenmukaisuuden arviointi: Vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa riip-pumaton tarkastuselin ( joka voi olla kansallinen tarkastusviranomainen) arvioi toimenpideohjelman/toimen-pideohjelmaryhmän hallinto- ja valvontajärjestelmien rakennetta (”vaatimustenmukaisuuden arviointia kos-kevassa kertomuksessa”) ja antaa lausunnon (”vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevan lausunnon”) siitä, ovatko järjestelmät asetusten mukaisia. Komission on hyväksyttävä vaatimustenmukaisuuden arviointi ennen kuin toimenpideohjelmamenot voidaan korvata EU:n talousarviosta.

6


LYHENTEET

COCOF: Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

EU: Euroopan unioni

EY: Euroopan yhteisö

ISA: Kansainväliset tilintarkastusstandardit

7


I.Tilintarkastustuomioistuin analysoi tässä tarkastuk-sessa, missä määrin komissio voi luottaa kansallisten tarkastusviranomaisten työhön koheesioalal la , ja arvioi, miten komissio soveltaa yhtenäistä tarkastus-mallia (”single audit”, josta säädetään asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 73 artiklassa). Tarkastusjakso alkaa vuo-desta 2010 ja päättyy vuoden 2012 loppuun.

II.Yhteishal l innoint i merk i tsee, että komiss ion on pystyttävä luottamaan jäsenvaltioihin EU:n talous-ar v iota va lvoessaan . T i l intark astustuomioistu in havaitsi, että jäsenvaltiot ja komissio ovat tehneet kovast i työtä ottaakseen k äyttöön jär jestelmän, joka parantaisi koheesioalan menojen tarkastamista ohjelmakaudella 2007–2013.

III.Tämä ei kuitenkaan ole ollut i lmaista. Ti l intarkas-tustuomioistuin arvioi tarkastusviranomaisi in l i it-tyvien vuotuisten valvontakustannusten määräksi 110–130 miljoonaa euroa. Valvontakustannusten osuus on noin 0,2 prosenttia kaikkien EAKR:n/koheesiorahas-ton ja ESR:n toimenpideohjelmien kokonaisbudjetista (EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus). Tältä osin tilintarkastustuomioistuin haluaa muistuttaa, että sisäisen valvonnan järjestelmissä edel-lytetään, että talousarvioalan tarkastuskustannukset ja tarkastuksista saatava hyöty ovat asianmukaisesti tasapainossa. Tarkastuksilla pyritään pitämään varojen menettämisen riski ja sääntöjenvastaisuuksien riski hyväksyttävällä tasolla.

IV.Komissio on edistynyt huomattavasti ohjelmakauden alusta saakka sellaisen järjestelmän kehittämisessä, jonka avulla se voi saada varmuuden EAKR:n/kohee-siorahaston ja ESR:n menojen laillisuudesta ja sääntö-jenmukaisuudesta kansallisten tarkastusviranomaisten työn perusteella. Komissio on edistynyt myös sellaisten ohjeiden antamisessa, joilla yhdenmukaistetaan tarkas-tusviranomaisten lähestymistapoja ja työmenetelmiä.

TIIVISTELMÄ

8


V.Tilintarkastustuomioistuin yksilöi kuitenkin joukon ris-kitekijöitä, jotka liittyvät siihen, että komissio luottaa tarkastusviranomaisten raportoimiin virhetasoihin ja jäsenvaltioiden rahoitusoikaisuista raportoimiin tie-toihin. Komissio voi täten Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportoidessaan aliarvioida ongelmia sekä tehdä virheellisen arvion siitä, mitä vakiomuo-toisen tarkastuslausunnon saaminen koheesioalalla edellyttää.

VI.Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että kohee-siota koskevassa 73 artiklassa mainitun ”yhtenäisen tarkastusmallin” olisi pikemminkin oltava sääntö eikä poikkeus. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että yhtenäisen tarkastusmallin vaikuttava täytän-töönpano on komissiolle huomattava haaste. Edel-lisen ohjelmakauden tapaan ainoastaan pieni määrä EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelmia täytti ehdot, jotka olivat edellytyksenä yhtenäisen tar-kastusmallin aseman myöntämiselle vuoden 2012 lop-puun mennessä.

VII.Tilintarkastustuomioistuin esittää tässä kertomuksessa joukon suosituksia siitä, miten komission olisi hyödyn-nettävä kansallisten tarkastusviranomaisten koheesio-alalla tekemää työtä. Erityisesti komission olisi

– tark istettava paremmin kansall isten tarkastus-viranomaisten raportoimien virhetasojen ja jä-senvaltioiden rahoitusoikaisuista raportoimien tietojen oikeellisuus ja luotettavuus ennen kuin se käyttää niitä varmuuden saamiseksi

– sovellettava kaik issa tapauksissa päteviä, joh-d o n m u k a i s i a j a avo i m i a k r i te e re j ä myö n t ä-e s s ä ä n y h t e n ä i s e n t a r k a s t u s m a l l i n a s e m a a toimenpideohjelmille

– noudatettava ”73 artik lan” toimenpideohjelmiin ( ja niitä valvoviin tarkastusviranomaisiin) sovel-tamassaan seurannassa vaatimuksia, jotka on esi-tetty muiden tarkastajien työn käyttöä koskevissa kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa

– otettava käyttöön sovellettavien asetusten sään-nösten mukaisesti ohjelmakautta 2014–2020 var-ten järjestelmä, jossa tehdään nettomääräisiä ra-hoitusoikaisuja sellaisissa toimenpideohjelmissa, joiden kohdalla tarkastusviranomaiset toistuvasti raportoivat liian vähän ongelmista

– toteutettava asianmukaisia toimia, jotta tarkastus-viranomaiset voivat tukeutua vakaaseen ja sito-vaan menetelmäkehykseen

– ehdotettava koheesioalan valvontakustannusten osalta jäsenvaltioiden ja komission välisiä kustan-nustenjakojärjestelyjä, jotka perustuvat tuoreem-paan arviointi in jäsenvaltioiden tosiasial l isista kustannuksista.

9


KOHEESIOALAN SISÄISTÄ VALVONTAA KOSKEVAN VASTUUN JAKAMINEN

1. EU:n rahoitustukea myönnetään koheesioalalla Euroopan aluekehitysra-hastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta. Näiden kolmen rahaston kokonaisbudjetti (EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus) oli 491 miljardia euroa ohjelmakaudel-la 2007–2013 ( ks. liite I).

2. Komissio ja jäsenvaltiot jakavat toimivallan koheesioalalla. Komissio hy-väksyy monivuotiset toimenpideohjelmat jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella. Ohjelmakaudella 2007–2013 hyväksyttiin vuoden 2012 lop-puun mennessä yhteensä 434 toimenpideohjelmaa (317 EAKR:n/kohee-siorahaston toimenpideohjelmaa ja 117 ESR:n toimenpideohjelmaa). Kansalliset viranomaiset vahvistavat kuhunkin toimenpideohjelmaan sovellettavat tukikelpoisuussäännöt, joissa otetaan huomioon kustakin rahastosta annetussa asetuksessa säädetyt poikkeukset.

3. Komission on saatava kunkin toimenpideohjelman osalta varmuus siitä, että jäsenvaltioilla on pätevät sisäiset kontrollit ja että järjestelmät toi-mivat tehokkaasti1. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden sisäisten kont-rollien avulla on saatava kohtuullinen varmuus siitä, että tilien perustana olevien toimien virheet joko ehkäistään tai havaitaan ja korjataan ennen kuin menot todennetaan komissiolle2.

4. Kansallisella tasolla toimenpideohjelmien sisäisestä valvonnasta vastaa-vat hallintoviranomainen, todentamisviranomainen (ks. laatikko 1) ja tarkastusviranomainen. Näiden elinten on yhdessä varmistettava yhteis-rahoitettujen toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Komissio vastaa valvonnasta ja kantaa lopullisen vastuun3.

1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25), 72 artikla.

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) (varainhoitoasetus), 32 artikla.

3 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artikla.

JOHDANTO

HALLINTO- JA TODENTAMISVIRANOMAISTEN VASTUUALUEET

Hallintoviranomaiset (usein tietystä toimintalohkosta vastaavia ministeriöitä tai alueviranomaisia) vastaavat toimenpideohjelmiin sisällytettävien yksittäisten hankkeiden valinnasta aiemmin sovittujen kriteerien perus-teella. Lisäksi ne toimittavat kyseisiä toimia ja ilmoitettuja menoja koskevat perustason tarkastukset ennen kuin todentamisviranomainen todentaa menot laillisiksi ja sääntöjenmukaisiksi. Todentamisviranomaiset toimivat yleensä osana valtionvarainministeriötä tai sen alaisuudessa toimivia sisäisen valvonnan elimiä.

LAATIKKO 1

10


JOHDANTO

TARKASTUSVIRANOMAISTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUALUEET

5. Tarkastusviranomaiset antavat komissiolle varmuuden toimenpideohjel-man hallintojärjestelmien ja sisäisten kontrollien tehokkaasta toiminnasta ( ja täten myös todennettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukai-suudesta) (ks. liite II). Niiden on oltava toiminnallisesti itsenäisiä varoja hallinnoivista elimistä.

6. Unionin 27 jäsenvaltiossa on perustettu 112 tarkastusviranomaista oh-jelmakaudella 2007–20134 toteutettavia vuoden 2012 loppuun men-nessä hyväksyttyjä 434:ää toimenpideohjelmaa varten (ks. kaavio 1). Useimmissa tapauksissa tarkastusviranomaiset ovat eril l isiä osastoja pääministerin kanslioissa, valtionvarainministeriöissä (tai ministeriön alaisuudessa toimivissa sisäisen valvonnan elimissä), muissa ministe-riöissä tai ylimmissä tarkastuselimissä. Niiden tehtäväkenttä ja vastuu-alueet ovat laajemmat kuin jälkitarkastuksista vastaavilla viranomaisilla5 ohjelmakaudella 2000–2006.

4 Näistä 112 tarkastus-viranomaisesta 63 vastaa joko kansallisella tai aluetasolla EAKR:n/koheesiorahaston sekä ESR:n toimenpideohjel-mien tarkastamisesta. Näiden monesta rahastosta huoleh-tivien tarkastusviranomaisten vastuulla on 344 toimen-pideohjelmaa (Euroopan alu-eellisen yhteistyön ohjelmat mukaan luettuina); ohjelmien osuus kokonaisbudjetista (EU:n rahoitus sekä kansal-linen julkinen ja yksityinen rahoitus) on 89 prosenttia. Tarkastusviranomaisia on perustettu lisäksi Euroopan kalatalousrahastolle (EKTR).

5 Komission asetus (EY) N:o 438/2001, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien osalta (EYVL L 63, 3.3.2001, s. 21), 10 ja 15 artikla.

11


TARKASTUSVIRANOMAISTEN MÄÄRÄ JA TYYPPI JÄSENVALTIOITTAIN (2012)

1 Mukaan luettuina tarkastusviranomaiset, jotka ovat yksinomaan vastuussa Euroopan alueellista yhteistyötä koskevista ohjelmista.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin, vuonna 2012 suoritettu kysely.

3: monta rahastoa2: EAKR1: ESR

UK

22: monta rahastoa3: EAKR1: ESR

IT

10: monta rahastoa 8: EAKR1

7: ESRDE

1: EAKR/koheesiorahasto1: ESRIE

1: monta rahastoa19: ESRES

3: monta rahastoa2: ESRBE

NL

1: monta rahastoa1: ESR

FI

EE 1: monta rahastoa1: EAKR1

1: EAKR 1: ESRDK

PT

SE

PL 1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

FR

CZ

SK

HU

LU

SI

RO

BG

GR

CYMT

LT

AT

LV

1: monta rahastoa1: EAKR1



1: monta rahastoa1: monta

rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: monta rahastoa

1: EAKR 1: ESR

KAAVIO 1

12


7. Tarkastusviranomainen raportoi järjestelmien ja toimien tarkastuksiin liit-tyvistä havainnoistaan kyseisen toimenpideohjelman hallinto- ja toden-tamisviranomaisille (ks. kaavio 2 ja liite II). Järjestelmätarkastuksia kos-kevat kertomukset toimitetaan myös komissiolle. Hallintoviranomaisen on päätettävä, tehdäänkö näiden tarkastusten johdosta rahoitusoikaisuja ja/tai toteutetaanko muita korjaavia toimia. Jos tarkastusviranomainen katsoo, että hallintoviranomainen ei ole toteuttanut asianmukaisia kor-jaavia toimia, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT

Lähde: Euroopan komissio.

KAAVIO 2

Euroopan komissio

Täytäntöönpano-kertomus

Todennettu menoilmoitus

Rahoitusoikaisuja koskeva kertomus

Vuotuinen valvontakertomus ja

tarkastuslausunto

Järjestelmä-tarkastusta

koskevat kertomukset

Todentamis-viranomainen

Todentaa toimenpide-ohjelman menot

Raportoi toimenpideohjelmatasolla tehdyistä rahoitusoikaisuista

Tarkastus-viranomainen





Järjestelmä-tarkastukset

Hallintoviranomainen

Edunsaajat

Toimien tarkastukset

Toimien tarkastuksia


Ilmoittaa toimenpide-ohjelman menot

Ilmoittavat hankemenot

Tarkastaa hallinto-viranomaisen laatiman menoilmoituksen

Tarkastaa edunsaajien ilmoittamat menot

13


8. Jos komissio havaitsee oman työnsä tai tarkastusviranomaisten raportoi-mien tietojen perusteella, että jäsenvaltio ei ole onnistunut korjaamaan vakavia puutteita hallinto- ja valvontajärjestelmissään ja/tai oikaisemaan sääntöjenvastaisia menoja, jotka oli ilmoitettu ja todennettu, se voi kes-keyttää maksut tai lykätä niitä6. Jos jäsenvaltio ei korjaa järjestelmissä havaittuja puutteita tai ei peruuta sääntöjenvastaisia menoja ( joiden sijasta voidaan korvata muita, tukikelpoisia menoja), komissio voi tehdä rahoitusoikaisuja, jotka johtavat toimenpideohjelmalle7 myönnetyn EU:n rahoituksen nettomääräiseen vähentymiseen.

6 Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1), 39 artiklan 2 kohta; asetus (EY) N:o 1083/2006, 91 ja 92 artikla.

7 Asetus (EY) N:o 1083/2006, 99 artikla.

KOMISSIO HYÖDYNTÄÄ KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN RAPORTOIMIA VIRHETASOJA VARMUUDEN SAAMISEKSI

Pääosastot arvioivat kunkin toimenpideohjelman osalta tarkastusviranomaisten raportoimien virhetasojen luotetta-vuutta. Luotettavuuden edellytyksenä on, että virhetaso on toimenpideohjelmaa (tai toimenpideohjelmaryhmää)8 edustava. Jos komissio katsoo tason luotettavaksi, se voi joko hyväksyä tarkastusviranomaisen määrittämän vir-hetason tai laskea sen uudelleen vuotuisessa valvontakertomuksessa tai paikan päällä tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä saatujen lisätietojen perusteella. Jos virhetasot ovat epäluotettavia, komissio soveltaa kiinteämääräisiä tasoja (2–25 prosenttia) hallintojärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien toiminnan arvioinnista saatujen tulosten perusteella. Lopputuloksena on kunkin toimenpideohjelman validoitu projisoitu virhetaso”.

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto käyttävät sitten näitä validoituja projisoituja virhetasoja laskeakseen kullekin jäsenvaltiolle keskimääräiset virhetasot. Virhetasot on julkaistu alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2011 alkaen ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2010 alkaen.

Komissio laskee myös kunkin toimenpideohjelman osalta jäännösvirhetason, jossa otetaan huomioon kaikki EU:n ja kansallisella tasolla ohjelmakauden alusta tehdyt rahoitusoikaisut; jäännösvirhetaso on täten luonteeltaan monivuotinen. Jäännösvirhetasoista raportoidaan myös vuotuisissa toimintakertomuksissa9.

8 Komissio vaati vuosina 2010–2012, että tilastollista otantaa on sovellettava perusjoukkoihin, joissa on vähintään 800 yksikköä (ks. Guidance on treatment of errors disclosed in the annual control reports (vuotuiseen valvontakertomukseen sisältyvien virheiden käsittelyohjeet) COCOF 11-0041-01-EN, 7.12.2011, s. 11). Vuodesta 2013 alkaen tilastollista otantaa on sovellettava perusjoukkoihin, joissa on vähintään 150 yksikköä (ks. Guidance on sampling methods for Audit Authorities (otantamenetelmiä koskeva ohjeet tarkastusviranomaisille), COCOF 08/0021/03, 4.4.2013). Edustavia virhetasoja voidaan saada myös tiettyjen muiden kuin tilastolliseen otantaan liittyvien lähestymistapojen perusteella.

9 Projisoidut virhetasot viittaavat aina edellisenä vuonna aiheutuneisiin menoihin, kun taas jäännösvirhetasoissa otetaan huomioon myös asianomaisen vuotuisen toimintakertomuksen kattamana vuonna tehdyt rahoitusoikaisut.

LAATIKKO 2

14


TARKASTUSVIRANOMAISEN OSUUS KOMISSION VARMISTUSPROSESSISSA

9. Tarkastusviranomaisten vuotuisissa valvontakertomuksissa, tarkastuslau-sunnoissa ja järjestelmätarkastusta koskevissa kertomuksissa antamat tie-dot ovat pääasiallisia lähteitä, joiden perusteella komissio arvioi EU:n me-nojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta kunkin toimenpideohjelman kohdalla. Pääosastot arvioivat vuotuisten toimintakertomusten laadinnan yhteydessä yksityiskohtaisesti kansallisten tarkastusviranomaisten työ-tä ja erityisesti tarkastusviranomaisten kunkin toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryhmän) osalta raportoimia virhetasoja. Näitä tietoja verrataan komission omiin tarkastustuloksiin ja muihin kustakin toimen-pideohjelmasta10 pääosastojen saatavilla oleviin tietoihin (ks. laatikko 2).

10. Komissio voi esittää vuotuisissa toimintakertomuksissaan kustakin toi-menpideohjelmasta ohjelman kokonaan tai osittain kattavan varauman. Ensiksi komissio arvioi hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuuden. Arviointi perustuu seurantaan, joka koskee sitä, ovatko kansalliset viran-omaiset noudattaneet lakisääteisiä vaatimuksia. Tarvittaessa komissio arvioi jäsenvaltion kanssa sovittujen korjaavien toimien tilanteen toi-menpideohjelman osalta. Toiseksi komissio arvioi toimenpideohjelmat, joista ei ole tämän alustavan arvioinnin yhteydessä esitetty varaumia. Keskeiset tähän tarkoitukseen käytetyt indikaattorit ovat validoitu pro-jisoitu virhetaso ja komission laskema jäännösvirhetaso (ks. laatikko 2). Vuodesta 2012 alkaen toimenpideohjelmista on yleensä esitetty varau-ma, jos jäännösvirhetaso ylittää komission soveltaman kahden prosentin olennaisuusrajan. Varaumaa ei esitetä jäännösvirhetason ollessa alle kaksi prosenttia, vaikka projisoitu virhetaso olisi yli viisi prosenttia (ks. kohta 40 ja liite III).

11. Tarkastusviranomaisten koheesioalalta raportoimat virhetasot ( jotka ko-missio oli arvioinut ja konsolidoinut varmistusprosessia varten) ja tilintar-kastustuomioistuimen vuotuista tarkastuslausumaansa varten arvioimat virhetasot poikkesivat toisistaan seuraavilta osin:

— Tarkastusviranomaisten laskemien virhetasojen on määrä olla edus-tavia toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryhmän) tasolla. Tilintarkastustuomioistuimen määrittämät virhetasot on sitä vastoin laskettu kaikille jäsenvaltioille osoitettujen varojen tasolla.

— Tilintarkastustuomioistuimen määrittämä virhetaso perustuu tilas-tollisesti edustavaan tapahtumaotokseen EU:n tasolla. Tarkastus-viranomaiset soveltavat yleensä tilastollista otantaa. Ne kuitenkin voivat valita toimia koskevia tarkastuksia myös muun kuin tilastol-lisen otannan perusteella ( jopa sellaisten otosten perusteella, jotka eivät ole edustavia).

10 Euroopan komissio, ”Inter-service agreement on audit cooperation between DGs MARE, REGIO and EMPL for the programming period 2007-2013” (meri- ja kalastusasioiden pääosaston, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston yksiköiden välinen sopimus tarkastusyhteistyöstä ohjelmakaudella 2007–2013), 26.5.2011.

15


— Tarkastushavaintojen vaikutuksen kvantifioinnissa on metodologisia eroja11.

— Lopuksi voidaan todeta, että kansallisten tarkastusviranomaisten raportoimat virhetasot eivät liity samaan kauteen kuin tilintarkas-tustuomioistuimen julkaisemat virhetasot12.

Tästä seuraa, että vuotuiset virhetasot eivät ole suoraan vertailtavissa. Lisäksi komission laskemat jäännösvirhetasot ovat luonteeltaan moni-vuotisia, ja niissä otetaan huomioon kaikki EU:n ja kansallisella tasolla tehdyt rahoitusoikaisut.

YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN (”SINGLE AUDIT”) PERIAATE 73 ARTIKLAN MUKAISESTI

12. Euroopan unionin talousarvion yhteydessä yhtenäisen tarkastusmallin käsitteellä tarkoitetaan sisäisen valvonnan järjestelmää ja tarkastusta, jonka johtoajatuksena on, että kukin valvonnan taso perustuu edeltävälle valvonnan tasolle. Yhtenäisellä tarkastusmallilla pyritään ehkäisemään päällekkäistä valvontatyötä ja vähentämään valvonta- ja tarkastustoimien kokonaiskustannuksia jäsenvaltioissa ja komissiossa. Tarkoituksena on myös vähentää tarkastuskohteisiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Yhtenäisen tarkastusmallin pyramidin huipulla on komissio ( jolla on vii-me kädessä vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta).

13. Tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt lausunnossaan nro 2/2004 usei-ta yleisperiaatteita sisäisen valvonnan järjestelmille, jotta ne toimisivat tällaisen yhtenäisen tarkastusmallin mukaisesti (ks. liite IV)13. Tilintarkas-tustuomioistuin ei ole EU:n ulkoisena tarkastajana osa komission yhte-näiseen tarkastusmalliin perustuvaa järjestelmää.

14. Komissio esitti kesäkuussa 2005 ehdotuksiaan ”yhteisön yhdennetyn sisäi-sen valvonnan kehykseksi”, jonka tarkoituksena on lisätä EU:n varojen si-säisen valvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta14. Vuonna 2006 komissio kehitti tätä konseptia edelleen ”yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevassa toimintasuunnitelmassa”15. Toimintasuunnitelmalla oli huomattava vaikutus sisäisen valvonnan järjestelmien rakenteeseen EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n osalta ohjelmakautta 2007–2013 kos-kevien asetusten mukaisesti. Komissio ehdotti esimerkiksi, että

— minimoidaan valvontatyön päällekkäisyys ( ja maksimoidaan kul-loinkin käytettävissä olevilla resursseilla saavutettavan valvonnan taso) vaihtamalla valvontatietoja siten, että kullakin valvontatasolla voidaan luottaa ketjun edellisessä vaiheessa tehtyyn valvontatyö-hön (yhtenäisen tarkastusmallin periaate)

11 Komissio (ja kansalliset tarkastusviranomaiset) kvantifioivat tarkastushavaintojen vaikutuksen niitä rahoitusoikaisuja silmällä pitäen, joita on vaadittava havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Tämä pätee erityisesti tapauksissa, joissa ei ole noudatettu EU:n direktiivejä ja kansallisia julkisia hankintoja koskevia lakeja (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, komission vastaus kohtaan 5.33 ja liite 1.1, kohdat 9–11).

12 Tarkastusviranomaisten vuotuisissa valvontakertomuksissaan vuodelta n raportoimat virhetasot liittyvät komissiolle vuonna n–1 todennettuihin menoihin. Tilintarkastustuomioistuimen määrittämät vuoden n virhetasot liittyvät vuoden n menoihin.

13 Tilintarkastustuomiois-tuimen lausunto nro 2/004 ”yhtenäisestä tarkastusmal-lista” (single audit) (sekä yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjä koskeva ehdotus) (EUVL C 107, 30.4.2004, s. 1).

14 KOM(2005) 252 lopullinen, 15. kesäkuuta 2005.

15 KOM(2006) 9 lopullinen, 17. tammikuuta 2006, ks. erityisesti toimet 5,7, 9 ja 13–16.

16


— otetaan käyttöön kansallista valvontaa koskevat kertomukset tili-velvollisuuden lujittamiseksi ja kannustetaan EU:n varojen hallin-noinnista vastaavia tahoja arvioimaan ja parantamaan sisäisen val-vonnan järjestelmiään

— saadaan varmuus kolmansilta osapuoli lta el i r i ippumattomilta tarkastuselimiltä

— käytetään toimintalohkokohtaisia yhteisiä ohjeita ja sovittuja me-nettelyjä EU:n ja kansallisen tason välillä yhdenmukaisen sisäisen valvonnan tason varmistamiseksi.

15. Ohjelmakaudella 2007–2013 yhtenäisen tarkastusmallin periaatetta sovel-letaan koheesioalaan asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 73 artiklan mukaises-ti. Asetuksessa todetaan, että komissio voi vähentää omia tarkastuksiaan, jos se on saanut kohtuullisen varmuuden siitä, että toimenpideohjelman hallintojärjestelmät ja sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat tehok-kaasti (ks. laatikko 3).

LAATIKKO 3

KOHEESIOALAN YHTENÄINEN TARKASTUSMALLI 73 ARTIKLAN MUKAISESTI

73 artiklan 2 kohta: ”Omaa tarkastusstrategiaansa määritellessään komissio erittelee toimenpideohjelmat, joiden osalta 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua järjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskeva lausunto on varaukseton tai joiden osalta varaumat on peruttu oikaisutoimenpiteiden toteuttamisen vuoksi, joiden osalta tarkastusviran-omaisen tarkastusstrategia on tyydyttävä ja joiden osalta on saatu komission ja jäsenvaltion tekemien tarkastus-ten tulosten perusteella kohtuullinen varmuus siitä, että hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat tehokkaasti.”

73 artiklan 3 kohta: ”Mainittujen ohjelmien osalta komissio voi päättää, että se voi luottaa järjestelmien tehok-kaan toiminnan osalta pääasiallisesti [tarkastusviranomaisen tarkastus]lausuntoon ja että se suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia vain, jos on sellaisiin järjestelmän puutteisiin viittaavaa näyttöä, jotka vaikuttavat komissiolle todennettuihin menoihin sellaisena vuonna, jota varten on toimitettu [tarkastus]lausunto, joka ei sisällä kyseisiä puutteita koskevia varaumia.”

Jos komissio tekee tällaisen päätöksen, se ilmoittaa siitä kyseiselle jäsenvaltiolle. Jos on olemassa puutteisiin viittaavaa näyttöä, komissio voi vaatia jäsenvaltiota tekemään tarkastuksia [...] tai tehdä omia tarkastuksiaan [...].”

17


16. Niiden toimenpideohjelmien osalta, joille 73 artiklan mukainen asema on myönnetty, komissio voi saada EU:n menojen laillisuudesta ja sään-töjenmukaisuudesta varmuuden suurelta osin tarkastusviranomaisten työn perusteella (yhtenäisen tarkastusmallin periaate). Täten yhtenäisen tarkastusmallin mukaisen aseman edellytyksenä on, että toimenpide-ohjelman sisäisen valvonnan järjestelyt ovat tehokkaat. Tämä asetuksiin sisältyvä säännös pohjautuu suurelta osin ohjelmakaudella 2000–200616 kokeiltuihin ”luottamussopimuksiin”. Niiden toimenpideohjelmien, joille komissio on myöntänyt yhtenäisen tarkastusmallin mukaisen aseman, ei kuitenkaan tarvitse täyttää varainhoitoasetuksen tai alakohtaisten ase-tusten vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia.

17. Jos komissio katsoo, että kaikki tarvittavat ehdot täyttyvät toimenpi-deohjelman osalta, tehdään 73 artiklan mukainen päätös jäsenvaltiolle ilmoittamisesta. Komissio määritti vuonna 2010, miten sen yksiköiden on määrä tulkita 73 artiklan 2 kohdan soveltamista koskevat asetusten vaa-timukset. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto17 sopivat valmisteluasiakirjassa näistä sisäi-sistä säännöistä, joista jäljempänä käytetään nimitystä ”73 artiklan ete-nemissuunnitelma”. Etenemissuunnitelmaa muutettiin vuonna 2012, ja 73 artiklan mukaisen aseman myöntämiselle määritettiin lisää kriteerejä18.

18. Niissä toimenpideohjelmissa, joille on myönnetty 73 artiklan mukainen asema, komissio luottaa asianomaisen tarkastusviranomaisen laatimaan tarkastuslausuntoon. Komissio toimittaa tarkastuksia paikalla ainoastaan, jos sillä on näyttöä siitä, että järjestelmäpuutteet vaikuttavat komission kyseiseltä vuodelta todentamien menojen laillisuuteen ja sääntöjenmu-kaisuuteen, jollei tarkastusviranomainen ole käsitellyt näitä ongelmia riittävästi tarkastuslausunnossaan.

19. Komissio voi milloin vain19 päättää keskeyttää (tai peruuttaa) yhtenäisen tarkastusmallin soveltamisen toimenpideohjelmaan seurantatulostensa perusteella. Jos komissio päättää (peruuttamisen sijaan) keskeyttää 73 ar-tiklan mukaisen aseman soveltamisen, asianomaisen jäsenvaltion kanssa on sovittava uusista korjaavista toimista.

16 SEK(2004), 632/2, 18. toukokuuta 2004.

17 Euroopan komissio, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Roadmap for the implementation and for the monitoring of the correct implementation of the ”single audit” principle (yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen seurantaa ja asianmukaista täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma) (lopullinen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kanssa sovittu versio), 13.10.2010.

18 Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto, Summary of the audit work carried out and the results under the enquiry planning memorandum – To obtain assurance on functioning of systems 2007-2013 through review of the work of audit authorities – Phase 1 and Phase 2 (yhteenveto tarkastusten suunnitteluasiakirjaan sisältyvistä tarkastuksista ja tuloksista – varmuuden saaminen järjestelmien toiminnasta vuosilta 2007–2013 tarkastusviranomaisten työn arvioinnin kautta – vaihe 1 ja vaihe 2), 5.12.2012, s. 40.

19 Euroopan komissio, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Roadmap for the implementation and for the monitoring of the correct implementation of the ”single audit” principle (yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen seurantaa ja asianmukaista täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma) (lopullinen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kanssa sovittu versio), 13.10.2010.

18


TARKASTUSKYSYMYKSET

20. Komissio on luottanut ohjelmakaudella 2007–2013 entistä enemmän kansallisten tarkastusviranomaisten toimittamiin tietoihin ja ottanut käyttöön kattavan järjestelmän varmuuden saamiseksi kyseisten tietojen perusteella EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

21. Tilintarkastustuomioistuin analysoi tässä tarkastuksessa, missä määrin ko-missio voi luottaa kansallisten tarkastusviranomaisten työhön saadakseen varmuuden koheesioalalta, ja arvioi, miten komissio on soveltanut yhte-näistä tarkastusmallia ( josta säädetään 73 artiklassa) vuoden 2012 lop-puun mennessä.

22. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti, oliko komissio

— hyödyntänyt asianmukaisesti kansallisten tarkastusviranomaisten toimittamia tietoja varmuuden saamiseksi ja myöntäessään toimen-pideohjelmille 73 artiklan mukaisen aseman

— varmistanut tarkastusviranomaisille tarkoitetun ohjeistuksen ja tuen avulla, että koheesioalaan sovelletaan yhdenmukaista tarkastuksen lähestymistapaa.

L isäksi t i l intark astustuomioistuin analysoi ohjelmak audel la 2007–2 0 1 3 k ä y t t ö ö n o t e t t u j e n v a h v i s t e t t u j e n t a r k a s t u s j ä r j e s t e l y j e n kustannukset.

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUKSEN KATTAMA AJANJAKSO, EVIDENSSIN KERUUMENETELMÄT JA TARKASTUSKRITEERIT

23. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2010–2012, ja tarkastuksen yhteydessä muun muassa

— arvioitiin, miten komissio valvoo ja seuraa kansallisten tarkastus-viranomaisten työtä ja miten komissio hyödynsi niiden toimittamia tietoja vuotuisissa toimintakertomuksissaan

— arvioitiin tiedot, jotka olivat relevantteja yhtenäisen tarkastusmallin käsitteen, tarkastusviranomaisten ja 73 artiklan mukaisen aseman myöntämistä koskevien komission menettelyjen kannalta

TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA

19


— analysoitiin, miten komissio on edistynyt 73 artiklan mukaisen ase-man myöntämisessä toimenpideohjelmille ja aseman myöntämisen talousarviovaikutusta

— tarkastettiin EAKR:n/koheesiorahaston ja/tai ESR:n osalta 19 tar-kastusviranomaista 15 jäsenvaltiossa keskeisten asetuksissa sää-dettyjen vaatimusten noudattamisen ja toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi

— arvioitiin ohjelmakautta 2014–2020 koskeva komission lainsäädän-töehdotus kansallisten tarkastusviranomaisten tehtävien ja vastuu-alueiden osalta

— toteutettiin sähköinen kysely 112:lle EAKR:sta/koheesiorahastosta ja/tai ESR:sta vastaavalle tarkastusviranomaiselle; tarkoituksena oli saada selville, mitä mieltä ne ovat komission ohjeistuksesta ja tues-ta, komission valvonta- ja seurantatoimista, sisäisen valvonnan jär-jestelmän vaikuttavuudesta ja ohjelmakautta 2014–2020 koskevista komission ehdotuksista; kyselyyn vastasi noin 97 prosenttia kaikista tarkastusviranomaisista

— arvioitiin tarkastustoimintaan liittyvät valvontakustannukset oh-jelmakaudella 2007–2013 kyselyyn osallistuneiden tarkastusviran-omaisten toimittamien tietojen perusteella

— haastateltiin 17 jäsenvaltiossa 36 tarkastusviranomaisen päällikköä (tai niiden edustajaa), jotka olivat kyselyssä ilmaisseet olevansa kiin-nostuneita haastattelusta.

24. Havaintoja tarkasteltiin ohjelmakautta 2007–2013 koskevien asetus-ten ja 73 artiklan mukaisen aseman myöntämistä koskevien komission sääntöjen ja ohjeiden valossa. Tarkastuksessa otettiin myös huomioon til intarkastustuomioistuimen lausunnossa nro 2/200420 ja komission vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa21 esitetyt yhdennettyyn sisäisen valvonnan kehykseen sovellettavat yleisperiaatteet sekä kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa (ISA) sekä rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF) tarkastusviranomaisille laatimissa ohjeissa täsmennetyt vaatimukset.

20 EUVL C 107, 30.4.2004, s. 1.

21 KOM(2006) 9 lopullinen.

20


ONKO KOMISSIO HYÖDYNTÄNYT ASIANMUKAISESTI KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN TOIMITTAMIA TIETOJA VARMUUDEN SAAMISEKSI JA MYÖNTÄESSÄÄN TOIMENPIDEOHJELMILLE 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN?

25. Jotta komissio voisi saada varmuuden EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta kansallisten tarkastus-viranomaisten työn perusteella, niiden toimittamien tietojen on oltava kattavia, luotettavia ja oikeellisia. Tämä pätee erityisesti 73 artiklan mu-kaisen aseman saaneisiin toimenpideohjelmiin, joiden osalta komissio aikoo periaatteessa luottaa tarkastusviranomaisen antamaan tarkastus-lausuntoon varmuuden saamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin

— arvioi, kuinka tarkastusviranomaisten toimittamat tiedot oli esitetty kummankin pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa

— arvioi riskejä, jotka liittyvät kansallisten tarkastusviranomaisten ta-paan laskea virhetasot ja raportoida niistä, ja siihen, miten kansal-lisella tasolla tehdyt rahoitusoikaisut on otettu huomioon

— tarkasti, mille toimenpideohjelmille komissio oli päättänyt myön-tää 73 ar tik lan mukaisen aseman, milloin näistä päätöksistä i l -moitetti in jäsenvaltioi l le ja täyttyivätkö aseman myöntämisen vähimmäisehdot

— arvioi, oliko komissio ottanut käyttöön pätevän seurantastrate-gian 73 artik lan mukaisen aseman saaneita toimenpideohjelmia varten.

KOMISSIO LUOTTAA TARKASTUSVIRANOMAISTEN TOIMITTAMIIN TIETOIHIN KAIKISTA VUODEN 2012 TOIMENPIDEOHJELMISTA LÄHES KOLMEN NELJÄNNEKSEN OSALTA

26. Komissio totesi vuonna 2012, että 434 toimenpideohjelmasta kaikkiaan 322:sta (74 prosenttia) ei ollut syytä esittää varaumia22. Niiden osuus on noin 340 miljardia euroa (69 prosenttia) EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n talousarvion arvioidusta kokonaismäärästä (EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus). Liitteessä III esitetään yh-teenveto siitä, miten komissio ja kyseiset kaksi pääosastoa ovat luo-kitelleet EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n 434 toimenpideohjelmaa vuonna 2012.

22 Vuonna 2012 EAKR:n/koheesiorahaston 317 toimenpideohjelmasta ilman varaumia oli 232 (73 prosenttia) ja ESR:n 117 toimenpideohjelmasta 90 (77 prosenttia).

HUOMAUTUKSET

21


27. Niiden toimenpideohjelmien määrä, joista ei ole esitetty varaumia, on kasvanut merkittävästi vuodesta 2011, jolloin ilman varaumia oli yh-teensä 264 toimenpideohjelmaa (61 prosenttia) (niiden osuus kokonais-budjetista oli 260 miljardia euroa eli 53 prosenttia)23. Kasvu johtui lähes kokonaan siitä, että nykyään on enemmän EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmia, joista alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ei ole enää vuonna 2012 esittänyt varaumia.

28. Komissio katsoi täten vuonna 2012, että merkittävän suuressa osassa ko-heesioalan talousarviota toimenpideohjelmien sisäiset kontrollit toimivat tehokkaasti ja että EU:n menot olivat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

KANSALLISTEN VIRANOMAISTEN TOIMITTAMIEN TIETOJEN KÄYTTÖÖN KOMISSIOSSA LIITTYVÄT RISKIT: VIRHETASOT JA RAHOITUSOIKAISUT

29. Komissio luottaa varmuuden saamiseksi koheesioalasta kahteen keskei-seen indikaattoriin: (komission validoimiin) kansallisten tarkastusviran-omaisten raportoimiin projisoituihin virhetasoihin ja komission itsensä laskemaan jäännösvirhetasoon (ks. kohta 10 ja laatikko 2). Tämä edellyt-tää, että sekä kansallisten tarkastusviranomaisten raportoimat virhetasot että kansallisella tasolla tehtyjä rahoitusoikaisuja koskevat tiedot ovat oikeellisia ja luotettavia. Lisäksi komission on hyödynnettävä näitä tietoja asianmukaisesti, jotta sen arviointi kuvastaisi kunnolla kunkin toimen-pideohjelman tilannetta.

MONET TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTAMISTA TARKASTUSVIRANOMAISISTA EIVÄT RAPORTOI RIITTÄVÄN OIKEELLISIA JA LUOTETTAVIA VIRHETASOJA

30. Jos tarkastusviranomaiset eivät tarkasta EU:n menojen laillisuutta ja sään-töjenmukaisuutta vaikuttavalla tavalla, tämä vaikeuttaa kieltämättä suu-resti yhtenäisen tarkastusmallin täytäntöönpanoa koheesioalalla. Tilintar-kastustuomioistuin tarkasti tarkastusviranomaiset vuosilta 2010–2012 ja havaitsi näissä tarkastuksissa useissa tapauksissa puutteita virhetasojen laskentatavassa ( ja raportointitavassa) (ks. laatikko 4)24. Tämän vuoksi useiden tarkastusviranomaisten raportoimien virhetasojen oikeellisuutta ja luotettavuutta on edelleen syytä epäillä. Riskinä on, että tarkastus-viranomaiset raportoivat ongelmista liian vähän; tämä pantiin merkille myös komission sisäisen tarkastuksen osaston vuonna 2013 julkaisemas-sa kertomuksessa.

23 171 EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmaa (54 prosenttia) ja 93 ESR:n toimenpideohjelmaa (79 prosenttia).

24 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, 4. luku, liite 4.3 (EUVL C 326, 10.11.2011, s. 1), vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, 5. luku, liite 5.2 (EUVL C 344, 12.11.2012, s. 1) ja vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, 5. luku, liite 5.2 (EUVL C 331, 14.11.2013, s. 1).

22


31. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio voi keskeyt-tää maksut tai lykätä niitä, jos tarkastusviranomaiset raportoivat l i i -an vähän toimenpideohjelmiin li ittyvistä ongelmista. Ohjelmakautta 2007–2013 koskevissa asetuksissa ei kuitenkaan ole säännöksiä, joiden perusteella komissio voisi määrätä kohdistettuja nettomääräisiä rahoi-tusoikaisuja niiden toimenpideohjelmien osalta, joiden tarkastusviran-omaiset toimivat tällä tavoin toistuvasti.

LAATIKKO 4

TARKASTUSVIRANOMAISIA KOSKEVA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUS – KESKEISET HAVAINNOT

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 19 tarkastusviranomaista vuosina 2010–2012. Tarkastuksessa kävivät ilmi seuraavat seikat:

— seitsemän tarkastusviranomaista sovelsi otantaan lähestymistapaa, joka ei ollut lakisääteisten vaatimusten ja/tai komission ohjeiden mukainen tai oli poiminut toimet tarkastettavaan otokseen väärällä tavalla

— tilintarkastustuomioistuin havaitsi 12 tarkastusviranomaisen kohdalla sääntöjenvastaisuuksia, jotka johtuivat joko siitä, että kyseisiä seikkoja ei ollut tarkastettu (tämä johtui usein tarkastuksen sisällön ja lähestymistavan eroista), tai siitä, että tarkastusviranomainen oli aliarvioinut havainnon merkittävyyden ainakin yhden sellai-sen toimia koskevan tarkastuksen osalta, jonka tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat olivat suorittaneet uudelleen

— viiden tarkastusviranomaisen kohdalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa tarkastusviran-omainen oli aiheettomasti jättänyt virhetasolaskelmista pois virheitä tai muutoin laskenut virhetason väärin. Näissä tapauksissa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat erot olivat merkittäviä (eli ne nostivat projisoitua virhetasoa” yli 0,5 prosenttia) ja/tai ne olisivat vaikuttaneet tarkastuslausuntoon.

Tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2010–2012 toimittamassa 19 tarkastusviranomaisen tarkastuksessa to-dettiin, että kahdeksan tarkastusviranomaista oli yleisesti ottaen ”vaikuttavia”. Yhdeksän tarkastusviranomaista arvioitiin ”osittain vaikuttaviksi” ja kaksi tarkastusviranomaista arvioitiin ”ei-vaikuttaviksi”25.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 19 tarkastusviranomaisesta viisi oli raportoinut toimenpideohjelmiin liittyvistä virhetasoista huomattavasti liian vähän vuotuisessa valvontakertomuksessaan. Tämän vuoksi hallinto- ja todentamisviranomaisten määräämät rahoitusoikaisut olivat riittämättömiä.

25 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, 4. luku, liite 4.2; vuosikertomukset varainhoitovuosilta 2011 ja 2010, 5. luku, liite 5.2.

23


KOM ISSIO LL A O N VÄH ÄISE T MAH D OLLISUUDE T VALIDOIDA VUOTUISISSA VALVONTAKERTOMUKSISSA ILMOITETUT VIRHETASOT

32. Komissio toimittaa joka vuosi vuotuisia valvontakertomuksia koskevan asiakirjatarkastuksen. Valvontakertomuksissa esitetään yhteenvedot tar-kastusviranomaisten järjestelmätarkastusten ja toimia koskevien tarkas-tusten tuloksista. Tarkastukset koskevat komissiolle edellisenä vuonna todennettuja menoja. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa kävi kuitenkin ilmi, että komissiolla on kyseisten asiakirjatarkastusten aikana vain vähäiset mahdollisuudet tarkistaa virhetasolaskelma ja tarvittaessa mukauttaa virhetasoja. Tilintarkastustuomioistuin on pannut tämän mer-kille jo aiempina vuosina26. Tämä johtuu siitä, että tarkastusviranomaisten ei tarvitse toimittaa komissiolle tarkkoja tietoja (kuten tarkastuskerto-muksia)27 toimia koskevista tarkastuksistaan.

33. Vuotuisiin valvontakertomuksiin sisältyvien tiivistelmätietojen avulla virhetasoa ei voida laskea uudelleen eikä tarkistaa, onko tarkastusviran-omaisten tarkastusstrategiassa vahvistettua otantamenetelmää tosiasial-lisesti sovellettu. Komissio tarkastaa raportoitujen virhetasojen uskotta-vuuden tavallisesti ainoastaan rajoitetusti (ks. kohdan 65 ensimmäinen ja toinen luetelmakohta). Lisätietoja, jotka olisivat tarpeen, jotta tarkastuk-set olisivat vaikuttavampia, ei pyydetä järjestelmällisesti vaan ainoastaan tapauskohtaisesti, jos asiakirjatarkastuksissa yksilöidään seikkoja, jotka vaativat selvennystä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa kävi ilmi, että tapauksissa, joissa komissiolla oli tällaisia tietoja käytössään, sen arvio tarkastusviranomaisten raportoimista virhetasoista oli yleensä vaikuttava.

34. Tilintarkastustuomioistuin analysoi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotta 2012 kos-kevat vuotuiset toimintakertomukset 138 EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelman osalta (komissiossa saatavilla olevien tietojen ja tarkastusviranomaisilta pyydettyjen lisätietojen perusteella). Analyysi osoitti, että28

— komissiolla ei ollut arvioiduista 138 toimenpideohjelmasta 51:n koh-dalla niin paljon tietoa, että se olisi voinut hyväksyä (tai laskea uu-delleen) tarkastusviranomaisten raportoimat virhetasot; mukana oli myös tapauksia, joiden kohdalla vuotuisessa valvontakertomuksessa mainitut tarkastetut menot eivät täysin vastanneet toimenpideoh-jelman kyseisen vuoden menoja tai joissa tarkastusviranomainen ei ollut laskenut virhetasoja oikein

— viidessä tarkastetuista 138 toimenpideohjelmasta (yksi 73 artiklan mukaisen aseman saanut toimenpideohjelma mukaan lukien) ti-lintarkastustuomioistuimen uudelleen laskema jäännösvirhetaso ylitti komission kahden prosentin olennaisuusrajan; komission olisi tämän vuoksi pitänyt esittää enemmän varaumia kyseisestä EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmasta29.

26 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, kohta 5.50, ja vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohta 5.52.

27 Komission asetus (EY) N:o 1828/2006, annettu 8 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä (EUVL L 371, 27.12.2006, s. 1), liite VI.

28 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohdat 5.52 ja 6.34.

29 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohdat 5.52 ja 5.57.

24


JÄÄNNÖSVIRHETASOA KOSKEVIEN KOMISSION LASKELMIEN PITÄVYYS ON UHATTUNA

KOMISSION JÄÄNNÖSVIRHETASON LASKENNASSA HUOMIOON OTTAMAT VIRHETASOT EIVÄT OLE RIITTÄVÄN LUOTETTAVIA

35. Kun komissio laskee toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryh-män) jäännösvirhetasoa, se ottaa huomioon vuotuiset projisoidut vir-hetasot niiltä kaikilta vuosilta, joiden aikana on suoritettu väli- ja loppu-maksuja (ks. laatikko 2). Vuonna 2010 suurin osa tarkastusviranomaisista raportoi virhetasoja ensimmäistä kertaa; huomattava määrä tarkastus-viranomaisia raportoi virhetasoksi nolla prosenttia tai erittäin alhaisia virhetasoja tai ei lainkaan virhetasoja (vuoden 2009 menojen osalta). Lisäksi komissio yksilöi merkittäviä puutteita tavassa, jolla tarkastusvi-ranomaiset olivat toimittaneet toimia koskevat tarkastuksensa (ks. myös kohta 45). Tästä seurasi, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ei luottanut virhetasoihin vuonna 2010, vaan sovelsi kiinteämääräisiä ta-soja vuoden 2010 maksuihin liittyvien riskien laskennassa. Tilintarkas-tustuomioistuin havaitsi, että pääosasto käytti noin kolmannesta näistä vuonna 2010 epäluotettaviksi katsotuista virhetasoista myöhemmin las-kiessaan monivuotiset jäännösvirhetasot vuonna 2012. Muiden toimen-pideohjelmien osalta pääosasto validoi mukautetut vuoden 2010 tasot, jotka tarkastusviranomaiset olivat raportoineet vuosina 2011 ja 2012. Yleisesti ottaen nämä komission vuonna 2012 validoimat tasot eivät poi-kenneet merkittävällä tavalla vuonna 2010 raportoiduista tasoista. Tilin-tarkastustuomioistuin panee kuitenkin merkille, että pääosaston arvio vuoden 2010 riskialttiista maksuista olisi ylittänyt komission asettaman kahden prosentin olennaisuusrajan, jos kiinteämääräisten virhetasojen sijaan olisi käytetty validoituja virhetasoja (eli virhetaso olisi ollut 2,8 pro-senttia eikä vuotta 2010 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa raportoitu 0,8 prosenttia)30.

36. Lisäksi tarkastusviranomaisten raportoimat virhetasot olivat tilastollisesti edustavia koko toimenpideohjelman31 osalta ainoastaan noin puolessa EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmista (46 prosentissa vuon-na 2011 ja 55 prosentissa vuonna 2012). Jopa niiden toimenpideohjel-mien kohdalla, joiden virhetasot eivät ole edustavia, komissio ottaa kui-tenkin huomioon kaikki rahoitusoikaisut laskiessaan toimenpideohjelman jäännösvirhetasoa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että käytäntö ei ole asianmukainen. Jos virhetaso ei edusta koko perusjoukkoa, jäännösvir-hetasossa olisi otettava huomioon ainoastaan ne rahoitusoikaisut, jotka koskevat tarkastettua otosta ( ja joihin kyseinen virhetaso liittyy).

30 Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2010, s. 69.

31 Näiden toimenpideohjelmien osuus vuoden 2011 kokonaisbudjetista oli 54 prosenttia ja vuoden 2012 kokonaisbudjetista 73 prosenttia.

25


37. Komission jäännösvirhetasoa koskevien laskelmien luotettavuus on suurelta osin riippuvainen jäsenvaltioiden kansallisella tasolla tehdyis-tä rahoitusoikaisuista toimittamien tietojen oikeellisuudesta sekä siitä, miten kyseiset tiedot otetaan komissiossa huomioon (ks. kohta 29). Ra-hoitusoikaisujen huomioon ottaminen on kuitenkin monimutkainen tehtävä, koska rahoitusoikaisuja tehdään ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa useiden (kansallisten ja EU:n elinten) valvonta- ja tarkastus-toimien seurauksena. Kansallisella tasolla niitä voivat määrätä hallinto- ja todentamisviranomaiset peruutusten ja takaisinperinnän muodossa (ks. laatikko 5).

LAATIKKO 5

KOHEESIOALAN RAHOITUSKORJAUKSET JÄSENVALTIOIDEN TASOLLA

Rahoitusoikaisuilla pyritään suojaamaan EU:n talousarviota virheellisiltä tai sääntöjenvastaisilta menoilta. Va-rainhoitoasetuksen mukaan aiheettomasti maksetut määrät olisi perittävä takaisin32. Yhteishallinnoinnin alaisten menojen osalta aiheettomasti maksettujen määrien estäminen tai toteaminen ja oikaiseminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla33. Koheesioalan asetuksissa vaaditaan myös, että todentamisviranomaiset raportoivat vuosittain kaikista tehdyistä rahoitusoikaisuista (eli peruuntuneista ja takaisin perityistä määristä) ja myös peri-mättä olevista määristä ja määristä, joita ei saada perittyä takaisin34.

32 Varainhoitoasetuksen 78 artiklan 3 kohta.

33 Asetus (EY) N:o 1083/2006, johdanto-osan 65 kappale sekä 61 ja 70 artikla.

34 Asetus (EY) N:o 1828/2006, 20 artikla, ja Guidance note to Certifying Authorities on reporting on withdrawn amounts, recovered amounts, amounts to be recovered and amounts considered irrecoverable, applicable to programming period 2007-2013 and the remainder of the 2000-2006 programming period (peruuntuneiden määrien, takaisin perittyjen määrien, perittävien määrien ja määrien, joita ei saada perityksi, raportointia koskevat ohjelmakaudella 2007–2013 ja ohjelmakauden 2000–2006 jäljellä olevalla osuudella sovellettavat ohjeet todentamisviranomaisille), COCOF 10/0002/02/EN, 17. maaliskuuta 2010.

26


38. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on myös olemassa riski, että ko-missio aliarvioi jäännösvirhetason, jos sillä on rajallinen varmuus jäsen-valtioiden rahoitusoikaisuista toimittamien tietojen luotettavuudesta ja oikeellisuudesta. Tämä johtuu lähinnä seuraavista tekijöistä:

— Ajoitus: Todentamisviranomainen raportoi tietyn vuoden rahoi-tusoikaisuista seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä (n+1). Samaan ajankohtaan mennessä pääosastojen on esitettävä vuotuiset toimintakertomuksensa. Tämän vuoksi todentamisviran-omaisilta pyydetään alustavia tietoja rahoitusoikaisuista. Tilintar-kastustuomioistuin katsoo, että jäännösvirhetason laskentaan olisi niiden sijasta käytettävä edelliseen (lopulliseen) kertomukseen sisältyviä tietoja. Tästä seuraisi myös se, että ajanjakso, jolta proji-soitu virhetaso lasketaan, sopisi paremmin yhteen sen ajanjakson (vuoden n–1 loppu) kanssa, jolta on saatavissa luotettavia tietoja rahoitusoikaisuista.

— Kaksinkertainen laskenta: Jäsenvaltiot raportoivat rahoitusoikai-suista täsmentämättä lähdettä (eli perustuvatko ne hallinto- ja todentamisviranomaisten omiin tarkastuksiin vai tarkastusviran-omaisten toimittamiin tarkastuksiin). Pääosastot eivät kuitenkaan pysty erottamaan raportoiduista tiedoista35, mitkä määrät ovat pe-ruuntuneet ja peritty takaisin kansallisten tarkastusviranomaisten oman työn perusteella. Tämän vuoksi komission on mahdotonta tarkistaa, ovatko tarkastusviranomaiset vähentäneet projisoitua vir-hetasoaan ottamalla huomioon rahoitusoikaisut, jotka toteutettiin sen jälkeen, kun menot oli todennettu komissiolle. Tilintarkastus-tuomioistuin havaitsi useita tapauksia, joissa komissio oli ottanut rahoitusoikaisut (takaisinperintämenettelyt) huomioon laskiessaan jäännösvirhetasoa. Ne liittyivät menoihin, joiden osalta jäsenvaltio oli tehnyt negatiivisen mukautuksen ennen otoksen poimintaa tai joiden osalta otoksen sisältämät sääntöjenvastaiset menot oli vä-hennetty rahoitusoikaisujen avulla, mikä ei ole sallittua.

— Perimättä olevien määrien sisällyttäminen: Komission laskelmassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden raportoimat perimättä olevat määrät. Tällaiset rahoitusoikaisuja koskevat tiedot ovat lähtökoh-taisesti epävarmoja, koska kyseisiä perintämenettelyjä ei ole vielä toteutettu vuoden n loppuun mennessä.

35 Asetus (EY) N:o 1828/2006, 20 artiklan 2 kohta, liite XI: Vuotuisessa selvityksessä mainitaan rahoitusoikaisutyypit (eli peruuntuneet ja takaisinperityt määrät, perimättä olevat määrät ja määrät, joita ei saada perityksi), mutta ei niiden alkuperää.

27


— Virhetasoja mukautetaan seuraavina vuosina ilman, että vastaavia rahoitusoikaisuja mukautetaan: Tarkastusviranomaiset voivat mu-kauttaa virhetasoarvioitaan seuraavina vuosina. Tilanne voi ilmetä silloin, kun virhettä ei enää pidetä virheenä (tai se arvioidaan eri lailla) sen jälkeen, kun tarkastusviranomainen on saanut lisätietoa vuotuisen valvontakertomuksen antamisen jälkeen. Komissio ottaa mukautetun virhetason huomioon, mikä alentaa jäännösvirhetasoa. Komissio ei kuitenkaan tarkista, mukautetaanko vastaavasti myös näihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyviä rahoitusoikaisuja, joista to-dentamisviranomainen on jo mahdollisesti raportoinut komissiolle.

ON HAVAITTU VIITTEITÄ SIITÄ, ETTÄ ”JÄÄNNÖSVIRHETASO” SAATTAA OLLA ALIARVIOITU USEISSA TAPAUKSISSA

39. Tilintarkastustuomioistuimen analyysissa havaittiin viitteitä siitä, että huomattavan monen toimenpideohjelman kohdalla jäännösvirhetason laskennassa huomioon otetut rahoitusoikaisut saattavat olla yliarvioituja (tai vaihtoehtoisesti projisoitu virhetaso on aliarvioitu): vuonna 2011 yh-teensä 33:ssa EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmassa ja 22:ssa ESR:n toimenpideohjelmassa (11 jäsenvaltiossa) jäännösvirhetaso oli negatiivinen . Toisin sanoen komission toimenpideohjelman jäännösvir-hetason laskennassa huomioon ottamat monivuotiset rahoitusoikaisut olivat suurempia kuin menot, joihin liittyi virhe ( joka oli ekstrapoloitu kansallisen tarkastusviranomaisen raportoiman tilastollisesti edustavan virhetason perusteella). Vuonna 2012 näin tapahtui 53:ssa EAKR:n/ko-heesiorahaston toimenpideohjelmassa 16 jäsenvaltiossa36. Tämä vaikutus koskee kaikkia EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelmia, mutta se voidaan osoittaa ainoastaan niissä toimenpideohjelmissa, joi-den ”jäännösvirhetasot” ovat negatiivisia.

40. Tilintarkastustuomioistuin korostaa, että jäännösvirhetason luotettavuus on tärkeä tekijä komission varmistusprosessissa. Useissa tapauksissa ko-mission päätöstä olla esittämättä toimenpideohjelmasta varaumaa pe-rustellaan sillä, että jäännösvirhetaso on alle kahden prosentin olennai-suusrajan (ks. kohta 10). Vuonna 2012 tämä piti paikkansa 67:ssä EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmassa ja 29:ssä ESR:n toimenpideoh-jelmassa, joista ei esitetty varaumia, vaikka validoitu projisoitu virhetaso oli yli kaksi prosenttia (ks. liite III)37.

36 Vuonna 2012 alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ei enää ilmoittanut ”jäännösvirhetasoiksi” negatiivisia lukuja, vaan määritti arvoksi nolla. Tässä kertomuksessa mainitut luvut viittaavat niihin toimenpideohjelmiin, joiden osalta ”jäännösvirhetason” laskenta johti negatiivisiin lukuihin pääosaston huomioon ottamien tietojen perusteella.

37 Tämä koskee neljää ESR:n toimenpideohjelmaa, joiden projisoidut virhetasot ovat yli viisi prosenttia ja joista komissio ei esittänyt varaumaa eikä myöskään maininnut päätökseensä johtaneita syitä (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohta 6.38).

28


MAHDOLLISUUTTA SOVELTAA YHTENÄISTÄ TARKASTUSMALLIA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ HYÖDYNNETTIIN VÄHÄN, 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN MYÖNTÄMINEN VIIVÄSTYI EIVÄTKÄ VÄHIMMÄISEHDOT AINA TÄYTTYNEET

MAHDOLLISUUT TA 73 ARTIKL AN MUK AISEN ASEMAN MYÖNTÄMISEEN OLI HYÖDYNNETTY VÄHÄN VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ

41. Joulukuuhun 2012 mennessä komissio oli myöntänyt 73 artiklan mukai-sen aseman 434 toimenpideohjelmasta 61:lle (ks. taulukko) kahdessa-toista jäsenvaltiossa 27:stä: 51:lle EAKR:n toimenpideohjelmalle kymme-nessä jäsenvaltiossa ja kymmenelle ESR:n toimenpideohjelmalle viidessä jäsenvaltiossa.

42. Tämä vastaa noin 14:ää prosenttia 434 toimenpideohjelmasta ohjelma-kaudella 2007–2013; 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimenpi-deohjelmien osuus on suurempi EAKR:n/koheesiorahaston toimenpide-ohjelmien (16 prosenttia) kuin ESR:n toimenpideohjelmien (9 prosenttia) kohdalla. Vuoden 2012 loppuun mennessä 73 artiklan mukaista asemaa ei ollut myönnetty yhdellekään Euroopan alueellista yhteistyötä koskevalle rajat ylittävälle toimenpideohjelmalle.

43. Näiden 61 toimenpideohjelman, jotka ovat saaneet 73 artiklan mukaisen aseman, arvioitu kokonaisbudjetti (EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus) oli 75 839 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2007–2013. Tämä vastaa noin 16:tta prosenttia 490 654 miljoonan euron koko-naisbudjetista (ks. taulukko ja liite I). Osuus on huomattavasti pienempi kuin niiden toimenpideohjelmien osuus (69 prosenttia kokonaisbudjetista), joista komissio ei esittänyt vuonna 2012 lainkaan varaumia (ks. kohta 26).

TAULUKKO

OHJELMAKAUSI 2007–2013: 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN SAANEET EAKR:N/KOHEESIORAHASTON JA ESR:N TOIMENPIDEOHJELMAT (TILANNE 31. JOULUKUUTA 2012)

EAKR/koheesiorahasto ESR Yhteensä

Toimenpideohjelmien määrä 317 117 434

- 73 artiklan mukaisen aseman saaneet toimenpideohjelmat 51 10 61

- prosentteina 16 % 9 % 14 %

Kokonaisbudjetti (milj. euroa) 374 444 116 210 490 654

- 73 artiklan mukaisen aseman saaneet toimenpideohjelmat 69 545 6 294 75 839

- prosentteina 19 % 5 % 16 %

29


ENSIMMÄISET TOIMENPIDEOHJELMIA KOSKEVAT 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSET MAALISKUUSSA 2012

44. Toimenpideohjelmalle myönnettävä 73 artik lan mukainen asema vai-kuttaa komission valvontaan ilmoitusta seuraavana vuonna ja ohjelma-kauden loppuun saakka. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ohjelmakautta toimenpideohjelmalle voidaan myöntää yhtenäiseen tarkastusmalliin perustuva asema, sitä suurempi on täten sen vaikutus.

45. Alun perin laaditussa ”73 artiklan etenemissuunnitelmassa” komissio oli ennakoinut, että ensimmäiset 73 artiklaa koskevat päätökset voitaisiin tehdä vuoden 2011 aikana38. Suunnitelma osoittautui kuitenkin aivan liian kunnianhimoiseksi:

— Jäsenvaltioilla oli vuosina 2009/2010 useiden toimenpideohjelmien kohdalla vaikeuksia esittää päteviä vaatimustenmukaisuuden arvi-ointeja komissiolle, ja tämän seurauksena komissio hyväksyi kysei-set asiakirjat viipeellä39. Jäsenvaltiot ja komissio asettivat kyseisen prosessin etusijalle ohjelmakauden 2007–2013 alkuvuosina.

— Lisäksi monien tarkastusviranomaisten kohdalla toimet tarkastettiin vasta vuosina 2009/2010 ja näiden tarkastusten tuloksista rapor-toitiin vuoden 2010 vuotuisissa valvontakertomuksissa. Komissio ei kuitenkaan pitänyt näitä ensimmäisiä raportoituja virhetasoja riittävän pitävinä arvioidakseen, voitaisiinko toimenpideohjelmille myöntää 73 artiklan mukainen asema (ks. kohta 35).

46. Ensimmäisille toimenpideohjelmille myönnettiin 73 artiklan mukainen asema vasta maaliskuussa 2012, kun tarkastusviranomaiset olivat toi-mittaneet vuotuiset valvontakertomuksensa vuodelta 2011. Yhtenäistä tarkastusmallia on täten sovellettu ensimmäistä kertaa niinkin myöhään kuin ohjelmakauden 2007–2013 kuudentena vuotena. Tämä kuvastaa, miten vaikeaa 73 artiklaa on soveltaa vaikuttavasti asetusten mukaisesti.

38 Euroopan komissio, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Roadmap for the implementation and for the monitoring of the correct implementation of the ”single audit” principle (yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen seurantaa ja asianmukaista täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma) (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kanssa sovittu lopullinen versio), 13.10.2010.

39 Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, 4. luku, kohdat 4.14 ja 4.27 (EUVL C 303, 9.11.2010, s. 1); vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, 4. luku, kohta 4.42.

30


TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN TARKASTI 73 ARTIKLAN EHTOJEN TÄYTTYMISEN

47. Asetusten 73 artiklan säännösten perusteella ja ottaen huomioon komis-sion sisäisissä säännöissä vuosina 2010 ja 2012 määrittämät keskeiset eh-dot (ks. kohdat 15 ja 17) tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 73 artiklan mukaisen toimenpideohjelman on täytettävä seuraavat vähimmäisehdot:

— tarkastusstrategian ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on ol-tava komission hyväksymiä

— toimenpideohjelman sisäisten kontrollien on toimittava tehokkaasti ja erityisesti monivuotisen jäännösvirhetason on oltava komission kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella

— tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tulokset olisi otettava huomioon erityisesti sil loin, kun toimenpideohjelman sisäisissä kontrolleissa on yksilöity merkittäviä puutteita

— tarkastusviranomainen on pitänyt arvioida ”vaikuttavaksi”.

48. Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa kävi ilmi, että 73 artik lan mukaisen aseman saaneista 61 toimenpideohjelmas-ta 46 täytti kaikki nämä ehdot (ks. laatikko 6). Näiden toimenpideoh-jelmien osuus kaikkien 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimen-pideohjelmien kokonaisbudjetista on yhteensä noin kolme neljäsosaa.

31


LAATIKKO 6

YHTEENVETO 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN MYÖNTÄMISEHTOJEN TÄYTTYMISTÄ KOSKEVAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUKSEN TULOKSISTA (TILANNE VUONNA 2012)

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio oli vuosina 2008 ja 2009 yleensä ottaen hyväksynyt tarkastus-viranomaisten tarkastusstrategiat ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat asiakirjat (kertomus ja lau-sunto) kaikkien 61 toimenpideohjelman osalta, joille oli myönnetty 73 artiklan mukainen asema.

Kuitenkin useiden toimenpideohjelmien kohdalla testeissä kävi ilmi, että muut ”73 artiklan” mukaisen aseman myöntämistä koskevat ehdot eivät täyttyneet kokonaan:

a) Sisäisten kontrollien toimivuudesta ei annettu riittävästi tietoa; tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkiksi seuraavaa:

— Komissio oli validoinut kymmenen EAKR:n ja ESR:n toimenpideohjelman kohdalla vuonna 2011 ja 15 toi-menpideohjelman kohdalla vuonna 2012 projisoidut virhetasot, jotka ylittivät komission kahden prosentin olennaisuusrajan; näissä tapauksissa 73 artiklan mukainen asema olisi pitänyt myöntää ainoastaan siinä tapauksessa, että samaan aikaan jäännösvirhetaso olisi ollut kaikissa asianomaisissa toimenpideohjelmissa alle kaksi prosenttia40. Kuudessa EAKR:n toimenpideohjelmassa tilanne oli tämä vain siitä syystä, että komissio niputti nämä toimenpideohjelmat samaan ryhmään laskiessaan jäännösvirhetasoa; 73 artiklan mukainen asema myönnetään kuitenkin tietylle toimenpideohjelmalle eikä toimenpideohjelmaryhmälle. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio ei voi käyttää yhdistettyä jäännösvirhetasoa mainitulla tavalla.

— Komissio esitti osittaisen varauman eräästä toisesta EAKR:n toimenpideohjelmasta maaliskuussa 2012. Mar-raskuussa 2012 komissio arvioi, että tätä varaumaa vastaava korjaava toimenpide oli toteutettu ja varauma voitiin poistaa. Samaan aikaan toimenpideohjelmalle myönnettiin 73 artiklan mukainen asema ennen kuin kyseistä toimenpideohjelmaa koskevaan vuoden 2012 vuotuiseen valvontakertomukseen kohdistettiin tarkastuksia; valvontakertomus toimitettiin vähän ”73 artiklan” mukaisen aseman myöntämisen jälkeen.

b) Tarkastusviranomaisen raportoima virhetaso ei ollut tilastollisesti edustava ja täten komissiolla ei ollut riit-tävän pätevää pohjaa, jonka perusteella se voisi päättää, pitäisikö 73 artiklan mukainen asema myöntää:

— Asetuksen mukaisesti otoksen on oltava riittävän suuri, jotta tarkastusviranomainen voi tehdä päteviä johtopäätöksiä järjestelmän toiminnan vaikuttavuudesta. Tarkastusviranomaiset olivat poimineet yhdestä EAKR:n ja kahdesta ESR:n toimenpideohjelmasta komission ohjeiden mukaisesti otoksen. Jokainen otos oli kuitenkin liian pieni, joten virhetasoa ei voitu ekstrapoloida koko perusjoukkoon. Tästä seurasi, että tarkas-tusviranomaisen raportoimien virhetasojen ei voida katsoa edustavan tarkastettua toimenpideohjelmaa (tai toimenpideohjelmaryhmää) eli niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan vaikuttavuudesta.

— Kahdessa EAKR:n toimenpideohjelmassa maaliskuussa 2012 suoritetun otannan perusjoukkoon ei sisäl-tynyt vuoden 2012 toimia koskevissa tarkastuksissa hankkeita, joiden osuus komissiolle todennetuista menoista olisi ollut vähintään neljännes. Myöntäessään 73 artiklan mukaisen aseman kesäkuussa 2012 ko-missio ei tiennyt, että tarkastusviranomainen oli valinnut asetuksen vastaisen otantatavan.

40 Periaatteessa molempien tasojen olisi oltava alle komission kahden prosentin olennaisuusrajan (ks. laatikko 2). Tämä vaatimus on kuitenkin tärkeämpi ”jäännösvirhetasolle”, jossa otetaan huomioon projisoidut virhetasot ja monivuotiset rahoitusoikaisut ohjelmakauden alusta alkaen (ks. kohdat 35–40). Jos kyseinen taso ylittää kahden prosentin raja-arvon, se osoittaa, että sisäiset kontrollit eivät ole riittävän tehokkaita sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.

32


— Yhdessä ESR:n toimenpideohjelmassa tarkastusviranomaiset olivat poimineet otokseen ainoastaan kaksi toimea vuonna 201141 erittäin pieniä toimenpideohjelmia koskevien komission ohjeiden mukaisesti; tässäkään tapauksessa virhetasoja ei voida pitää edustavina.

c) Tilintarkastustuomioistuin havaitsi toimia koskevissa tarkastuksissaan42 puutteita toimenpideohjelmien sisäi-sissä kontrolleissa. Puutteita esiintyi kahdessa ”73 artiklan” mukaisen aseman saaneessa toimenpideohjelmassa.

d) Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että 73 artiklan mukaisen aseman saaneista toimenpideohjelmista vastaa-vista viidestä tarkastusviranomaisesta kaksi on ”osittain vaikuttavia”43.

41 Tälle toimenpideohjelmalle myönnetty EU:n osarahoitus oli yli 40 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä. Tämän seurauksena komissio ei voinut soveltaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 suhteutettuja valvontajärjestelyjä koskevaa 74 artiklaa, mikä olisi sallinut myös sen, että tämän toimenpideohjelman kohdalla olisi luotettu tarkastusviranomaisen työhön (ks. liite IV). [Belgia (Eupen-Malmedy): 2007BE052PO001 (2 yksikköä)]

42 Tilintarkastustuomioistuimen vuotuista ”tarkastuslausumaa” (DAS) varten poimimaan otokseen on vuodesta 2009 alkaen sisältynyt EAKR:n ”73 artiklan” mukaisen aseman saaneista 51 toimenpideohjelmasta 16 ja ESR:n ”73 artiklan” mukaisen aseman saaneista kymmenestä toimenpideohjelmasta kaksi.

43 Vuoden 2012 loppuun mennessä 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien tarkastamisesta vastasi yhteensä 21 tarkastusviranomaista, joista seuraavat viisi myös tilintarkastustuomioistuin oli tarkastanut vuosina 2010–2012: Belgia (Vallonia) – Cellule Audit de l”Inspection des finances pour les fonds européens (CAIF); Espanja – Intervención General de la Administración del Estado (IGAE); Malta – Internal Audit and Investigations Department (IAID); Puola – Generalny Inspektor Kontroli Skarbowej; Portugali – Inspeção-Geral de Finanças (IGF).

LAATIKKO 6

33


73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN SAANEIDEN TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAJÄRJESTELYJÄ ON VAHVISTETTAVA JA YHTENÄISEN TARKASTUSMALLIN ASEMA PITÄISI PERUUTTAA, JOS VÄHIMMÄISEHDOT EIVÄT ENÄÄ TÄYTY

KOMISSION SEURANTAAN SOVELTAMA LÄHESTYMISTAPA KEHITETTIIN ALUN PERIN VUONNA 2010

49. Komissio aikoo lähtökohtaisesti luottaa 73 artik lan mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien osalta tarkastusviranomaisen antamaan tarkastuslausuntoon. Komission on kuitenkin oltava tältä osin varma, että asianomaisen tarkastusviranomaisen tekemä tarkastustyö on edelleen laadultaan normien mukaista ja että tiedot toimenpideohjelman proji-soidusta virhetasosta ja rahoitusoikaisuista ovat luotettavia.

50. Komissio vahvisti vuonna 2010 tarkastusviranomaisia koskevan seuran-tastrategiansa ”73 artiklaa koskevassa etenemissuunnitelmassa”44. Alue-politiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosas-to sopivat kyseisessä valmisteluasiakirjassa

— toimittavansa asiakirjatarkastuksen, joka koskee kunkin 73 artik-lan mukaisen aseman saaneen toimenpideohjelman (kuten minkä tahansa muun toimenpideohjelman) osalta toimitettuja vuotuisia valvontakertomuksia, vuotuista lausuntoa ja järjestelmätarkastuksia

— pitävänsä yllä tiiviitä kahdenvälisiä yhteyksiä kuhunkin tarkastus-viranomaiseen kokousten ja yhteisten tarkastustoimeksiantojen avulla (tai siten, että komission edustajat osallistuvat tarkkailijoina kansallisten tarkastusviranomaisten vastuulla oleviin tarkastuksiin).

51. Muiden tarkastajien työn hyödyntämistä koskevien kansainvälisten tilin-tarkastusstandardien (ISA-standardit) mukaisesti komission olisi tarkistet-tava tarkastusviranomaisen työpaperit, kun se turvautuu viranomaisen tekemään työhön. Lisäksi ISA-standardeissa vaaditaan, että osa tarkas-tuksista on suoritettava uudelleen45.

44 Euroopan komissio, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Roadmap for the implementation and for the monitoring of the correct implementation of the single audit principle (yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen seurantaa ja asianmukaista täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma) (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kanssa sovittu lopullinen versio), 13.10.2010.

45 ISA 600 ”Erityisiä näkökohtia – konsernitilinpäätösten tilintarkastukset (konsernin osien tilintarkastajien suorittama työ mukaan luettuna)”, ISA 315 ”Olennaisen virheellisyyden riskien tunnistaminen ja arvioiminen yhteisöstä ja sen toimintaympäristöstä muodostetun käsityksen avulla” ja ISA 610 (tarkistettu) ”Sisäisten tarkastajien tekemän työn käyttäminen” (http://www.ifac.org).

34


46 Komissio ei aio enää tarkastaa itse kansallisia hallinto- ja todentamisviranomaisia ”73 artiklan” mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien osalta. Komissio aikoo sen sijaan luottaa tarkastusviranomaisten toimittamiin järjestelmätarkastuksiin. Vastaavasti komissio ei enää tarkasta itse tarkastusviranomaisia tai suorita paikan päällä toteutettavia toimien tarkastuksia.

47 Euroopan komissio, Roadmap for the implementation and for the monitoring of the correct implementation of the ”single audit” principle (yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon asianmukaisuuden seurantaa koskeva etenemissuunnitelma), 13.10.2010 annetun version päivitetty versio, 26.9.2013.

48 Komissio voisi ”73 artiklaa koskevan etenemissuunnitelman” mukaisesti määrätä tarkastusviranomaisille toimintasuunnitelmia; toimittaa järjestelmätarkastuksia, joiden tarkoituksena on tarkistaa, missä määrin järjestelmät eivät vastaa vaatimuksia, ja toimia koskevia tarkastuksia, joiden tarkoituksena on mitata puutteiden vaikutus; keskeyttää maksut tai lykätä maksuja toimenpideohjelmille tai tehdä rahoitusoikaisuja.

52. Näitä näkökohtia ei kuitenkaan käsitelty 73 artiklaa koskevassa etenemis-suunnitelmassa. Työpapereiden tarkistaminen ja tarkastusten uudelleen suorittaminen tehtäisiin ainoastaan niissä tapauksissa, joissa herää epäi-lys kansallisten tarkastusviranomaisten toimittamien tietojen oikeellisuu-desta46. Vuotuiset valvontakertomukset on toimitettava vuoden loppuun mennessä ja komissio pyrkii arvioimaan niiden luotettavuuden kahdessa kuukaudessa, ja näin ollen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komis-siolla ei ole riittävästi aikaa suorittaa tätä työtä asianmukaisesti (ks. koh-dat 32–34). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä rajoittaa myös sitä, missä määrin komissio voi saada varmuuden tarkastusviranomaisten raportoimien tietojen perusteella.

53. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio hyväksyi syys-kuussa 2013 päivitetyn etenemissuunnitelman, joka sisältää 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien47 seurantaa koskevat muutetut säännökset.

KOMISSIO KÄYNNISTI KORJAAVIA TOIMIA NELJÄSTÄ 73 ARTIKLAN MUKAISEN A S E M A N S A A N E E S TA T O I M E N P I D E O H J E L M A S TA VA S TA AV I E N K O L M E N TARKASTUSVIRANOMAISEN KOHDALLA

54. Komissio voi milloin tahansa päättää keskeyttää tai peruuttaa toimen-pideohjelmalle myönnetyn yhtenäistä tarkastusmallia koskevan aseman soveltamisen (ks. kohta 19). Kuten vuonna 2010 laaditussa 73 artiklaa koskevassa etenemissuunnitelmassa vahvistetaan, näin voisi käydä eri-tyisesti siinä tapauksessa, että kansallisten tarkastusviranomaisten työssä havaitaan merkittäviä puutteita ja/tai että toimenpideohjelman jäännös-virhetaso ylittää komission kahden prosentin olennaisuusrajan.

55. Komissio tarkisti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa vuotta 2012 koske-vien vuotuisten valvontakertomusten tarkastuksen yhteydessä, täyttyi-vätkö 73 artik lan mukaisen aseman myöntämisehdot edelleen niiden toimenpideohjelmien ( ja tarkastusviranomaisten) osalta, joille oli myön-netty yhtenäistä tarkastusmallia koskeva asema vuonna 2012. Tilintarkas-tustuomioistuin pani merkille, että komissio käynnisti korjaavia toimia niiden kolmen tarkastusviranomaisen kohdalla, jotka vastaavat niistä neljästä EAKR:n toimenpideohjelmasta, joiden kohdalla tilintarkastustuo-mioistuin oli raportoinut, että yhtenäistä tarkastusmallia koskevat ehdot eivät enää täyttyneet vuoden 2012 lopussa (ks. kohta 48 ja laatikko 6)48.

35


73 ARTIKLAN MUKAINEN ASEMA ON ERITYISEN MERKITYKSELLINEN VUODEKSI 2017 SUUNNITELTUJEN OHJELMIEN PÄÄTTÄMISEN KANNALTA

56. Yhtenäinen tarkastusmalli tulee myös olemaan merkityksellinen ohjelma-kauden 2007–2013 päättämistä ajatellen. Tarkastusviranomaisten on toi-mitettava vuotuinen valvontakertomus vuoden 2015 loppuun mennes-sä ja valmisteltava toimenpideohjelman sulkemista koskeva ilmoitus ja sitä tukeva lopullinen valvontakertomus 31. maaliskuuta 2017 mennessä (ks. liite II). Jos toimenpideohjelmalle on myönnetty 73 artiklan mukai-nen asema, komissio voisi saada tarkastusviranomaisen työn perusteella varmuuden siitä, että loppumaksu on laillinen ja sääntöjenmukainen, sen sijaan, että se toimittaisi itse yksityiskohtaisia tarkastuksia. Täten tilintar-kastustuomioistuin katsoo, että vaikuttava ohjelman päättäminen ( joka on riippuvainen tarkastusviranomaisten toimittamien tietojen laadusta) edellyttää, että komissio on siihen mennessä kehittänyt tarkastusviran-omaisten työn seurantaan tarkoitetun järjestelmän, joka on riittävän pätevä.

ONKO KOMISSIO VARMISTANUT TARKASTUSVIRANOMAISILLE TARKOITETUN OHJEISTUKSEN JA TUEN AVULLA, ETTÄ KAIKKIIN TOIMENPIDEOHJELMIIN SOVELLETAAN YHDENMUKAISTA TARKASTUKSEN LÄHESTYMISTAPAA?

57. Yhtenäistä tarkastusmallia voidaan panna täytäntöön vaikuttavalla tavalla ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkastusviranomaiset soveltavat tar-kastuksiin yhdenmukaista lähestymistapaa siten, että tarkastustulokset ovat vertailukelpoisia jäsenvaltioiden, rahastojen ja toimenpideohjelmien välillä sekä eri aikoina. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko komissio

— antanut asianmukaiset työmenetelmäohjeet tarkastusviranomaisille asetusten49 mukaisesti

— edistänyt ”hyvien käytäntöjen” vaihtoa tarkastusviranomaisten kans-sa ja niiden välillä

— j ä r j e s t ä n y t k o u l u t u s t a p a h t u m i a t a r k a s t u s v i r a n o m a i s t e n erityistarpeisiin.

Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin kysyi myös, mitä mieltä tar-kastusviranomaiset olivat valmiuksien kehittämiseen tähtäävistä komis-sion toimista.

49 Asetus (EY) N:o 1083/2006, 73 artiklan 1 kohta.

36


KOMISSION MENETELMÄOHJEITA TARKASTUSVIRANOMAISILLE ON PARANNETTU OHJELMAKAUDEN ALUSTA ALKAEN

ASETUKSESSA SÄÄDETYT MENETELMÄVAATIMUKSET OVAT EPÄJOHDONMUKAISIA

58. Tarkastusviranomaisten olisi otettava huomioon kansainvälisesti hy-väksytyt tarkastusstandardit50. Asetuksissa viitataan varsinkin ISA-stan-dardeihin, sisäisten tarkastajien järjestön (Institute of Internal Auditors) antamiin ammattistandardeihin ja INTOSAI:n tarkastusstandardeihin. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että nämä standardit ovat jossakin määrin samanlaisia mutta ne eivät kuitenkaan ole identtisiä. Asetuksissa ei myöskään virallisesti vaadita, että tarkastusviranomaisten olisi noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja. Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista ainoastaan puolet (52 prosenttia) piti asetuksissa tarkastusviranomaisille asetettuja mene-telmävaatimuksia asianmukaisina.

KOMISSION ANTAMAT OHJEET

59. Komissio antaa tarkastusviranomaisten operatiivista työtä tukevia lisäoh-jeita. Lisäohjeita annetaan yleensä ns. ”COCOF-ohjeina” (ks. laatikko 7).

LAATIKKO 7

RAHASTOJEN YHTEENSOVITTAMISESTA VASTAAVAN KOMITEAN (COCOF) HYVÄKSYMÄT OHJEET

Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea (COCOF) on asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 103 artiklan no-jalla perustettu jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, joka neuvoo komissiota EAKR:n, ESR:n ja kohee-siorahaston toimien täytäntöönpanossa. Komissio toimii COCOFin kokouksissa puheenjohtajana ja antaa sen käyttöön sihteeristön.

COCOFilla on komission ohjeiden osalta erityistehtävä: se antaa neuvoja kaikista menetelmällisistä ja teknisistä näkökohdista, joista ei mainita asetuksissa. Komissio keskustelee COCOFin kanssa ohjeiden alustavista versioista ennen kuin ohjeet viimeistellään ja annetaan.

Ohjeet ovat suosituksia, joissa esitetään käytännön esimerkkejä ja tietoa. Ne eivät ole laillisesti sitovia tai rajoit-tavia. Kaikissa ohjeissa on oikeudellinen vastuuvapauslauseke.

50 Asetus (EY) N:o 1083/2006, 62 artiklan 2 kohta, ja asetus (EY) N:o 1828/2006, liite V.

37


TIETYT TARKASTUSVIRANOMAISILLE TARKOITETUT OHJEET ANNETTIIN MYÖHÄSSÄ

60. Tilintarkastustuomioistuimen kyselyn tulokset osoittavat, että suurin osa vastaajista katsoi, että ainakaan osaa ohjeista ei ollut annettu ajoissa. Tarkastusviranomaisista 15 prosenttia katsoi, että ohjeistus annettiin yleensä myöhässä, ja 58 prosenttia katsoi, että ohjeistus annettiin osit-tain myöhässä.

61. Kyselytulosten ja tarkastusviranomaisten päälliköiden haastattelujen avulla selvisi , että viipeitä esiintyi erityisesti seuraavien COCOFin ja muiden ohjeiden kattamien seikkojen osalta: tarkastuksen lähestymis-tapamalli rahoitusjärjestelyjä varten (ohje annettiin heinäkuussa 2011) ja vuotuisessa valvontakertomuksessa mainittujen virheiden käsittely (ohje annettiin joulukuussa 2011). Lisäksi komissio sovelsi viimeksi mai-nittua ohjetta takautuvasti arvioidessaan tarkastusviranomaisten työtä (ks. laatikko 8).

62. Ti l intarkastustuomioistuin havaitsi myös hyviin käytäntöihin l i i tty -viä tapauksia, joissa ohjeet annettiin ajoissa. Tästä on erityisesti kyse COCOF-ohjeissa, jotka koskevat yhteistä jäsenvaltioiden hallinto- ja val-vontajärjestelmien arviointimenetelmää, tarkastusstrategiaa ja ”vaati-mustenmukaisuuden arviointia”51.

LAATIKKO 8

KOMISSIO SOVELSI COCOF-OHJETTA TAKAUTUVASTI

Vuotuisessa valvontakertomuksessa mainittujen virheiden käsittelyä koskeva COCOF-ohje annettiin joulukuus-sa 2011 ja sitä on sovellettu takautuvasti tarkastusviranomaisten kyseisen kuukauden aikana vuodelta 2011 an-tamiin vuotuisiin valvontakertomuksiin.

Komissio pyysi tarkastusviranomaisia tekemään vuotuisiin valvontakertomuksiinsa mukautukset ohjeiden mu-kaan, mikä tuotti päällekkäistä työtä ja viivästytti entisestään vuotuisten valvontakertomusten lopullisia versioita.

51 Guidance document on a common methodology for the assessment of management and control systems in the Member States (jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien yhteistä arviointimenetelmää koskevat ohjeet) (ohjelmakausi 2007–2013), COCOF 08/0019/01, 6.6.2008; Guidance note on the audit strategy (tarkastusstrategiaa koskevat ohjeet) (asetuksen (EY) N:o 1083/2006 62 artiklan nojalla), COCOF 07/0038/01, 6.8.2007; Guidance note on the ”compliance assessment” exercise (”vaatimustenmukaisuuden arviointia” koskevat ohjeet) (asetuksen (EY) N:o 1083/2006 71 artiklan nojalla), COCOF 07/0039/01, 6.8.2007.

38


KATTAVIEN JA SELKEIDEN OHJEIDEN ANTAMISESSA ON EDISTYTTY OHJELMAKAUDEN ALUSTA ALKAEN MERKITTÄVÄSTI

63. Til intarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että COCOF-ohjeisto kattaa laaja-alaisesti tarkastusviranomaisten työn kannalta re-levantteja seikkoja. Kyselyssä kävi myös ilmi, että suurin osa vastaajista piti ohjeita kattavina (75 prosenttia) ja komission ohjeistustasoa asian-mukaisena (60 prosenttia).

64. Komission ohjeet ovat yleisesti ottaen hyväksyttyjä, ja tarkastusviran-omaiset ottavat ne työssään huomioon, vaikka ohjeet eivät ole luon-teeltaan sitovia. Tilintarkastustuomioistuimen kyselyssä yli 90 prosenttia tarkastusviranomaisista mainitsi soveltavansa COCOF-ohjeistoa kokonai-suudessaan (tai tietyin poikkeuksin). Tieto vahvistettiin myös tarkastus-viranomaisten päälliköiden haastatteluissa.

65. Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio on edis-tynyt merkittävästi ohjeistuksessa ohjelmakauden alusta alkaen, mikä on osaltaan yhdenmukaistanut tarkastusviranomaisten lähestymistapoja ja menetelmiä. Erityisesti tilannetta ovat edistäneet perusteellisesti muu-tetut tilastollista otantaa koskevat ohjeet52, jotka komissio antoi huh-tikuussa 2013. Tarkastusviranomaisten on sovellettava kyseisiä ohjeita vuodesta 2013 alkaen, ja niiden pitäisi auttaa tältä osin aiemmin havait-tujen puutteiden korjaamista (ks. laatikko 4).

VUOTUISIA VALVONTAKERTOMUKSIA KOSKEVISSA KOMISSION OHJEISSA YKSILÖITIIN PUUTTEITA

66. Tilintarkastustuomioistuin katsoo asetusten vuotuisia valvontakertomuk-sia ja tarkastuslausuntoja koskevien säännösten osalta, että komission on tarpeen selkeyttää ohjeitaan, jotta tarkastusviranomaisten raportoimat tiedot voidaan tarkistaa vaikuttavalla tavalla (ks. kohdat 32–34)53. Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

— tiedot tarkastusviranomaisen tarkastamaan otokseen sisältyvistä toimista (eli hankkeista tai maksupyynnöistä ja ilmoitetuista mää-ristä); täten komissio voisi saada käsityksen siitä, millä perusteella vuotuisessa valvontakertomuksessa raportoitu virhetaso on laskettu

52 Guidance on sampling methods for Audit Authorities (otantamenetelmiä koskevat ohjeet tarkastusviranomaisille), COCOF 08/0021/03, 4.4.2013.

53 Guidance note on Annual Control Reports and Opinions (vuotuisia valvontakertomuksia ja lausuntoja koskevat ohjeet), COCOF 09/0004/01); ks. myös asetus (EY) N:o 1828/2006, liite VI.

39


— yksityiskohtaiset tiedot havaituista virheistä (eli tiedot toimista ja määrästä, joihin liittyy virhe); näiden tietojen perusteella komissio voisi tarkistaa vaikuttavammalla tavalla vuotuisessa valvontakerto-muksessa raportoidun virhetason oikeellisuuden ja luotettavuuden

— tiedot tarkastusviranomaisen monivuotisesta arvioinnista, jossa sel-vitetään, miten sisäiset kontrollit toimivat, eikä pelkästään esitetä tuoretta katsausta vuotuisen valvontakertomuksen kattaman ajan-jakson kuluessa toimitetuista tarkastuksista; tämän perusteella olisi myös parempi arvioida, onko toteutettu asianmukaisia korjaavia toimia ja pitääkö tarkastusviranomaisen tarkastusstrategiatarpeita mukauttaa

— tietoa vuotuisen valvontakertomuksen kattaman ajanjakson jäl-keisistä tapahtumista ( jotka voisivat muuttaa sisäisten kontrollien vaikuttavuuden arviointia); komissio ei ole vielä antanut ohjeita siitä, minkälaisista tapauksista vuotuisessa valvontakertomuksessa olisi raportoitava ( ja millä tavoin raportointi olisi tehtävä). Kyseessä ovat tapaukset, jotka saattavat vaikuttaa siihen, onko tarkastusviran-omaisten annettava vuotuisessa valvontakertomuksessa varauman sisältävä (tai kielteinen) tarkastuslausunto. Nykyään näistä seikoista raportoivat ainoastaan harvat tarkastusviranomaiset.

67. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti myös, että joukko asetuk-sissa (tai COCOF-ohjeissa) mainittuja tarkastuslausuntoa koskevia sään-nöksiä erosi ISA-standardeista. Esimerkkeinä voidaan todeta mm. tarkas-tuslausuntojen vakiosanamuoto ( ja tyypit), tarkastuslausuntojen kattama ajanjakso, erot asetuksessa käytetyn ja kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) standardeissaan käyttämän terminologian välillä, korjaamatto-mat virheellisyydet sekä johdon ja tarkastajien vastuun selventäminen tarkastuslausunnossa.

KOMISSION EDISTÄMIEN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAIHTO TARKASTUSVIRANOMAISTEN KANSSA JA NIIDEN VÄLILLÄ

68. Asetuksissa vaaditaan, että komissio ja tarkastusviranomaiset tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa tutkiakseen vuotuisia valvon-takertomuksia ja tarkastuslausuntoja ja vaihtaakseen näkemyksiä muista toimenpideohjelmien54 hallintoon ja valvontaan liittyvistä kysymyksistä. Komissio järjestää myös teknisiä kokouksia eri aiheista ja vuotuisen ”ho-mologiryhmän”55 tapaamisen.

54 Asetus (EY) N:o 1083/2006, 73 artiklan 1 kohta.

55 ”Homologiryhmä” on epävirallinen työryhmä, jossa ovat edustettuina kansalliset tarkastusviranomaiset sekä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston tarkastusosastot.

40


69. Tarkastusviranomaiset ovat yleensä tyytyväisiä valmiuksien kehittämiseen tähtääviin komission toimiin ja tukeen. Tilintarkastustuomioistuimen ky-selyyn vastanneista 68 prosenttia katsoi, että komissio tukee tarkastusvi-ranomaisten työtä vaikuttavalla tavalla. Kysely ja tarkastusviranomaisten päälliköiden haastattelut osoittavat kuitenkin, että tietyillä aloilla komis-sion tukea tarvittaisiin enemmän. On esimerkiksi vain vähän tietoa, jonka perusteella tarkastusviranomaisia voitaisiin vertailla keskenään niiden organisaatiorakenteen, toimintokohtaisen resurssijaon ja tiettyjen tar-kastusviranomaisten käyttöön ottamien hyvien käytäntöjen perusteella. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto perusti vuonna 2012 erityisen hal-linnollisten valmiuksien kehittämiseen tarkoitetun osaamiskeskuksen56.

KOMISSIO TUKEE TARKASTUSVIRANOMAISIA KOULUTUKSEN AVULLA

70. Komissio järjestää kansallisille tarkastusviranomaisille koulutustoimintaa, jonka kautta annetaan lisäohjeita ja edistetään hyviä käytäntöjä. Koulu-tustoimissa keskitytään tiettyihin kysymyksiin (kuten sääntelykehyksen muutoksiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin, julk ishankintoihin, vuotuisiin valvontakertomuksiin ja tarkastuslausuntoihin). Suurin osa koulutustoimista toteutettiin ohjelmakauden alkuvaiheessa.

71. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että tarkastetulla ajanjaksolla koulu-tukseen osallistui kaiken kaikkiaan noin viidennes tarkastusviranomais-ten koko henkilöstöstä. Osallistumisaste havaittiin korkeaksi varsinkin Bulgariassa, Tšekin tasavallassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Espanjassa.

72. Tilintarkastustuomioistuimen kyselyssä annettiin erittäin myönteinen arvio komission koulutuksesta ( jota tarjotaan kansallisella tasolla järjes-tettyjen koulutustoimenpiteiden ohella). Lisäksi kolmannes vastaajista toivoi saavansa komission tarjoamaa koulutusta enemmän ( ja useam-min). Koulutustarve vahvistettiin myös tarkastusviranomaisten edustajien haastatteluissa.

56 Euroopan komissio, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto, 2011 Discharge - responses to EP questionnaire to Commissioner Hahn for Hearing on 18 December 2012 (vuoden 2011 vastuuvapausmenettely – vastaukset Euroopan parlamentin kyselyyn komission jäsen Hahnille 18. joulukuuta 2012 pidettävää kuulemista varten), kysymys 10, s. 8.

41


MITKÄ OVAT OHJELMAKAUDELLA 2007–2013 KÄYTTÖÖNOTETTUJEN TARKASTUSJÄRJESTELYJEN KUSTANNUKSET?

73. Yhtenäisellä tarkastusmallilla pyritään ehkäisemään päällekkäistä valvon-tatyötä ja vähentämään valvonta- ja tarkastustoimien kokonaiskustan-nuksia jäsenvaltioissa ja komissiossa sekä keventämään tarkastuskohtei-den hallinnollista rasitetta (ks. kohta 11).

74. Komission vuonna 2011 esittämien tietojen mukaisesti toimenpideoh-jelmien täytäntöönpanon hallinnollisten kokonaiskustannusten osuus kokonaisbudjetista57 on ohjelmakaudella 2007–2013 noin 3,2 prosenttia. Tämän tiedon perusteella kansallisten viranomaisten toteuttamaan tar-kistus-, todentamis- ja tarkastustoimintaan liittyvät valvontakustannukset ovat 0,9 prosenttia kokonaisbudjetista (eli alle 30 prosenttia hallinnol-listen kulujen kokonaismäärästä). Noin viidennes valvontakustannuksis-ta liittyi ohjelmatarkastukseen (eli kansallisten tarkastusviranomaisten työhön).

75. Asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 46 artiklan mukaisesti EU:n talousarviosta myönnetään teknistä tukea jäsenvaltioille (useimmissa tapauksissa jopa neljä prosenttia toimenpideohjelmille tarkoitetusta rahastojen kokonais-rahoituksesta). Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että valvonta-kustannukset ovat teknisen tuen kohdalla tukikelpoisia.

76. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastusviranomaisten vuonna 2012 toimittamien ( ja vuonna 2013 uudelleen vahvistamien) tietojen perus-teella, että 112 tarkastusviranomaisen toiminnan kokonaiskustannukset kasvoivat vuosina 2010–2012 noin 110 miljoonasta eurosta 130 miljoo-naan euroon vuodessa. Tarkastusviranomaisiin liittyvän valvonnan ko-konaiskustannukset olivat koko ohjelmakauden 2007–2013 ajalta noin 860 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 0,2:ta prosenttia EAKR:n/koheesio-rahaston ja ESR:n kokonaisbudjetista ja on pitkälti yhdenmukainen ko-mission oman arvion58 kanssa.

57 SEK(2011) 1141 lopullinen, 6. lokakuuta 2011: komission ohjelmakaudelle 2014–2020 tekemien lainsäädäntöehdotusten vaikutusarviointiin sisältyy kauden 2007–2013 valvonnan kokonaiskustannuksia koskeva arvio, joka perustuu hallinnollisesta rasitteesta ja EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanokuluista vuonna 2010 tehtyyn selvitykseen.

58 EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea esitti vuonna 2011 koheesioalan toimintalohkon valvonnan kokonaiskustannuksista laatimansa kertomuksen, joka perustui 12 ylimmän tarkastuselimen rinnakkaistarkastukseen. Kertomuksessa analysoitiin hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten hallinto- ja valvontakustannuksia kuluvan ohjelmakauden (2007–2009) ensimmäisinä vuosina. Tarkastusotos sisälsi 34 EAKR:n/koheesiorahaston ja seitsemän ESR:n toimenpideohjelmaa (ks. http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/11370726.PDF).

42


http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/11370726.PDF



77. Kansalliset tarkastusviranomaiset työllistävät noin 2 600 kokopäiväistä työntekijää. Kyselyn kautta saatuja tietoja koskeva tilintarkastustuomiois-tuimen analyysi osoitti, että työmäärä on kasvanut kuluvalla ohjelma-kaudella ja henkilöstön määrä on lisääntynyt vuosina 2010–2012 noin kymmenen prosenttia. Tarkastusviranomaisten päälliköiden haastatte-lujen perusteella tämän voi katsoa johtuvan lähinnä siitä, että tarkas-tusviranomaisten työmäärä on toimien tarkastusten osalta lisääntynyt vuodesta 2010 alkaen ja että tarkastuksissa hyödynnetään entistä useam-min tilastollisesti edustavia ( ja täten aiempaa laajempia) otoksia.

78. Ohjelmakaudella 2014–2020 tarkastusviranomaisille annetaan lisää vas-tuuta toimenpideohjelmien sisäisten valvontajärjestelmien59 osalta. Tar-kastusviranomaisten on esimerkiksi

— tutkittava hallintoviranomaisten vuotuista hallinnollista vahvis-tuslausumaa ( ja yhteenvetoa hallintoviranomaisten suorittamista tarkastuksista ja kontrolleista) ja annettava tarkastuslausunto to-dentamisviranomaisen laatimasta tilinpäätöksestä ja tilien täydel-lisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta

— annettava lausunto kunkin toimenpideohjelman varainhoidon moitteettomuudesta.

Nämä lisävelvoitteet mainitaan myös vuonna 2014 alkavalla kaudella sovellettavissa varainhoitoasetuksissa, ja ne lisäävät entisestään valvon-takustannuksia. Tältä osin tilintarkastustuomioistuin haluaa muistuttaa, että sisäisen valvonnan järjestelmissä edellytetään, että talousarvioalan valvontakustannukset ja valvonnasta saatava hyöty ovat asianmukaisesti tasapainossa. Tavoitteena on varojen menettämisen riskin ja sääntöjen-vastaisuuksien riskin rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle.

59 Euroopan komissio, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, KOM(2011) 615 lopullinen, 6. lokakuuta 2011 (sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla KOM(2012) 496 lopullinen, 11. syyskuuta 2012); ks. myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnot nro 7/2011 (EUVL C 47, 17.2.2012) ja nro 9/2012 (EUVL C 13, 16.1.2013, s.1).

43


79. Jäsenvaltiot ja komissio ovat vahvistaneet sisäisen valvonnan järjestel-miä koheesion osalta ohjelmakaudella 2007–2013, ja kansalliset tarkas-tusviranomaiset on perustettu uudeksi sisäisen valvonnan lisätasoksi. Tarkastusviranomaisten kautta komissiolla on käytössään parempia ja kattavampia tietoja kunkin toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelma-ryhmän) menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

80. Komissio on ottanut käyttöön järjestelmän, jonka avulla se saa kan-sallisten tarkastusviranomaisten työn perusteella varmuuden EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukai-suudesta. Järjestelmä vastaa rakenteeltaan yleisesti ottaen tilintarkastus-tuomioistuimen lausunnossa nro 2/2004 vahvistettuja yhtenäisen tarkas-tusmallin (”single audit”) periaatteita. Tilintarkastustuomioistuin panee myös merkille komission ja kansallisten tarkastusviranomaisten välisen tiiviin yhteistyön ja parannukset, joiden avulla varmistetaan, että 434:n EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelman sisäinen valvonta on 27 jäsenvaltiossa johdonmukaisempaa.

81. T i l in ta r k as tus tuomio i s tu in panee mer k i l l e , e t tä asetuksen (E Y ) N:o 1083/2006 73 artiklassa säädetyt yhtenäisen tarkastusmallin peri-aatteet ovat koheesioalan yhteishallinnoinnin toimivuuden ennakkoedel-lytys: kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten on oltava tehok-kaita ja samanaikaisesti tarkastusten on osoitettava, että käytössä olevat hallintojärjestelmät ja sisäiset kontrollit toimivat kunnolla. Toisin sanoen ei ainoastaan tarkastusviranomaisen vaan myös kaikkien toimenpideoh-jelman sisäisten kontrollien osien on toimittava tehokkaasti.

82. Tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat keskeiset havainnot:

O N K O K O M I S S I O H Y Ö D Y N TÄ N Y T A S I A N M U K A I S E S T I K A N S A L L I S T E N TA R K A S T U S V I R A N O M A I S T E N T O I M I T TA M I A T I E T O J A M YÖ N TÄ E S S Ä Ä N TOIMENPIDEOHJELMILLE 73 ARTIKLAN MUKAISEN ASEMAN?

83. Vuoden 2012 loppuun mennessä komissio katsoi, että sillä oli kohtuul-linen varmuus siitä, että noin kolmessa neljästä (74 prosentissa) kaikista EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelmista virhetaso ei ollut olennainen eikä näistä toimenpideohjelmista niin ollen esitetty varaumia. Näiden toimenpideohjelmien osuus koheesioalan toiminta-lohkon kokonaisbudjetista oli 69 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin joukon riskejä, jotka osoittavat, että komission arvio ei ole kenties kaikissa tapauksissa riittävän pätevä:

— ensiksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset ovat viimeisten kolmen vuoden aikana osoittaneet, että tietyt tarkastusviranomaiset raportoivat liian vähän ongelmista ja että raportoidut virhetasot eivät ole aina täysin luotettavia

JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

44


— toiseksi tarkastusviranomaisia ei vaadita toimittamaan komissiolle tarkkoja tietoja toimien tarkastuksista; tämä vähentää komission mahdollisuuksia validoida kansallisten tarkastusviranomaisten ra-portoimat vuotuiset virhetasot

— kolmanneksi komissio viittaa jäännösvirhetasoon yhtenä kriteeri-nä, jonka perusteella päätetään, esitetäänkö toimenpideohjelmas-ta varaumia; jäännösvirhetaso lasketaan vähentämällä tarkastusvi-ranomaisten vuotuisista virhetasoista ( joita sovelletaan maksuihin ohjelmakauden alusta saakka) kansallisella ja EU:n tasolla tehdyt monivuotiset rahoitusoikaisut. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että jäsenvaltioiden rahoitusoikaisuista raportoimat tie-dot eivät ole aina luotettavia ja oikeellisia ja että komission lasken-tamenetelmä tuottaa liian pienen jäännösvirhetason.

Tästä seuraa, että komissio saattaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportoidessaan aliarvioida kyseisiä ongelmia sekä tehdä virheellisen arvion siitä, mitä huomautuksia sisältämättömän tarkastuslausunnon saaminen edellyttää.

JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Komission olisi varmistettava, että se ei jäännösvirhetasoa laskiessaan ilmoita liian pieneksi niiden menojen osuutta, joihin liittyy edelleen virhe. Komission olisi erityisesti tarkistettava paremmin tarkastusvi-ranomaisten raportoimien virhetasojen ja jäsenvaltioiden rahoitus-oikaisuista raportoimien tietojen oikeellisuus ja luotettavuus ennen kuin se käyttää näitä tietoja itse varmuuden saamiseksi.

SUOSITUS NRO 1

Komission olisi otettava käyttöön ohjelmakautta 2014–2020 varten järjestelmä, jossa tehdään nettomääräisiä rahoitusoikaisuja sellaisissa toimenpideohjelmissa, joiden kohdalla tarkastusviranomaiset toistu-vasti raportoivat liian vähän ongelmista. Järjestelmän olisi perustuttava sovellettaviin asetusten säännöksiin.

SUOSITUS NRO 2

45


84. Til intarkastustuomioistuin havaitsi , että 73 artik lan tarjoamien mah-dollisuuksien käyttöönotto oli vähäistä ja että toimenpideohjelmille myönnettiin yhtenäisen tarkastusmallin mukainen asema viipeellä. Vuo-den 2012 loppuun mennessä 73 artiklan mukainen asema oli myönnet-ty 12 jäsenvaltiossa 27:stä yhteensä 61 toimenpideohjelmalle 434:stä. Näiden toimenpideohjelmien osuus koheesiopolitiikan kokonaisbudje-tista oli 15 prosenttia. Komissio on voinut myöntää yhtenäisen tarkastus-mallin mukaisen aseman ensimmäiselle toimenpideohjelmien joukolle vasta ohjelmakauden 2007–2013 kuudennesta vuodesta alkaen. Tilanne ( joka vastaa tilannetta, joka havaittiin luottamussopimusten kohdalla edellisellä ohjelmakaudella) kuvastaa sitä, miten vaikeaa komission on ollut soveltaa ”73 artiklaa” vaikuttavalla tavalla asetusten mukaan.

85. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 61 toimenpideohjelmasta, jotka olivat saaneet 73 artik lan mukaisen aseman, 46 ohjelmaa täytti yhte-näisen tarkastusmallin aseman soveltamisen vähimmäisvaatimukset. Säännösten noudattamatta jättämistapaukset koskevat lähinnä EAKR:n toimenpideohjelmia, sillä niiden kohdalla 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien osuus on suurempi.

86. Tilintarkastustuomioistuin toteaa myös, että 73 artiklan mukaisen aseman saaneiden toimenpideohjelmien ( ja niitä valvovien tarkastusviranomais-ten) seurantaan komissiossa sovellettavaa lähestymistapaa on tarpeen vielä kehittää ja selkeyttää. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huo-mioon tarkastusviranomaisten tehtävä vuodeksi 2017 suunnitellussa toimenpideohjelmien päättämisessä.

Komission olisi sovellettava yhtenäisen tarkastusmallin mukaista ase-maa toimenpideohjelmille myöntäessään päteviä, johdonmukaisia ja avoimia kriteerejä kaikissa tapauksissa. Kun toimenpideohjelmalle myönnetään 73 artiklan mukainen asema, erityisesti seuraavien vähim-mäiskriteerien olisi täytyttävä:

— tarkastusstrategian ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on oltava komission hyväksymiä

— toimenpideohjelmien sisäisten kontrollien on toimittava tehok-kaasti ( ja erityisesti monivuotisen jäännösvirhetason on oltava komission kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella)

— tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ei ole havaittu mer-kittäviä puutteita toimenpideohjelmien sisäisissä kontrolleissa

— tarkastusviranomainen on oltava arvioitu ”vaikuttavaksi”.

SUOSITUS NRO 3

46


ONKO KOMISSIO VARMISTANUT TARKASTUSVIRANOMAISILLE TARKOITETUN O H J E I S T U K S E N J A T U E N AV U L L A, E T TÄ KO H E E S I OA L A L L A S OV E L L E TA A N YHDENMUKAISTA TARKASTUKSEN LÄHESTYMISTAPAA?

87. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio on edistynyt merkittä-västi ohjelmakauden alusta alkaen ohjeistuksessa, joka on osaltaan yh-denmukaistanut tarkastusviranomaisten lähestymistapoja ja menetelmiä. Erityisesti tilannetta ovat edistäneet perusteellisesti muutetut tilastollista otantaa ja virhetasojen laskentaa koskevat ohjeet, jotka komissio antoi huhtikuussa 2013. Tämä muodostaa olennaisen osan komission yhte-näistä tarkastusmallia, joka rakentuu kansallisiin tarkastuslausuntoihin, jotka perustuvat toimista poimittujen edustavien otosten tarkastuksiin. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että ohjelmakautta 2014–2020 koskevat komission lainsäädäntöehdotukset luovat mahdollisuuden an-taa näistä kysymyksistä sekundäärilainsäädäntöä.

Komission olisi noudatettava 73 artiklan mukaisen aseman toimenpi-deohjelmiin ( ja niitä valvoviin tarkastusviranomaisiin) soveltamissaan seurantatoimissa muiden tarkastajien työn käyttöä koskevia ISA-stan-dardien vaatimuksia. Erityisesti komission olisi edelleen toimitettava vähimmäismäärä tarkastuksia ja kontrolleja kansallisten tarkastusviran-omaisten tasolla, jotta ”yhtenäisen tarkastusmallin” täytäntöönpano olisi vaikuttavaa.

Komission olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotta tar-kastusviranomaiset voisivat käyttää työnsä pohjana vakaata ja sito-vaa menetelmäkehystä, jonka avulla varmistetaan, että EU:n menot tarkastetaan kaikissa jäsenvaltioissa samojen standardien mukaan ja että tuloksista raportoidaan oikeellisesti. Lisäparannukset ovat tarpeen seuraavilta osin: vuotuisessa valvontakertomuksessa ilmoitettavat tie-dot, toimien tarkastuksia varten toimitettujen tarkastusten laajuus ja yksityiskohtaisuus sekä tarkastushavaintojen seuranta ( jäsenvaltioiden viranomaisten rahoitusoikaisut mukaan luettuina).

SUOSITUS NRO 4

SUOSITUS NRO 5

47


M I T K Ä O VAT O H J E L M A K A U D E L L A 2 0 0 7 – 2 0 1 3 K ÄY T T Ö Ö N O T E T T U J E N TARKASTUSJÄRJESTELYJEN KUSTANNUKSET?

88. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastusviranomaisten toimittamien tietojen perusteella nimenomaisesti tarkastusviranomaisiin liittyvien vuo-tuisten valvontakustannusten määräksi 110–130 miljoonaa euroa. Val-vontakustannusten osuus on koko ohjelmakaudella 2007–2013 yhteensä 860 miljoonaa euroa eli noin 0,2 prosenttia EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelmien kokonaisbudjetista (EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus). Arvio on pitkälti komission vuonna 2011 tekemän ennusteen mukainen.

89. Ohjelmakaudella 2014–2020 valvontakustannukset todennäköisesti edel-leen kasvavat, kun tarkastusviranomaisten on toimitettava enemmän tarkastus- ja valvontatehtäviä. Kuten tilintarkastustuomioistuimen lau-sunnossa nro 2/2004 pantiin merkille, Euroopan parlamentin ja neuvos-ton on katsottava, onko tämä valvontakustannusten huomattava taso asianmukainen, kun otetaan huomioon aikaansaadut tulokset, ja pohdit-tava, miten nämä kustannukset jaetaan jäsenvaltioiden ja EU:n kesken.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Henri GRETHENIN johdolla hy väksyny t tämän ker tomuksen Luxemburgissa 4. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRApresidentti

Komission olisi ehdotettava koheesioalan valvontakustannusten osalta jäsenvaltioiden ja komission välisiä kustannustenjakojärjestelyjä, jot-ka perustuvat tuoreempaan arviointiin jäsenvaltioiden tosiasiallisista kustannuksista.

SUOSITUS NRO 6

48


EAKR/KOHEESIORAHASTO JA ESR – TOIMENPIDEOHJELMIEN MÄÄRÄ JA KOKONAISBUDJETTI (EU:N RAHOITUS SEKÄ KANSALLINEN JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS) OHJELMAKAUDELLA 2007–2013

LIITE I

Rahasto (euro-

määräi-nen

Toimen-pideoh-jelmien määrä

Rahoitus (euroa)

EU Kansallinen julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Kokonaisbudjetti

Määrä Osuus Määrä Osuus Määrä Osuus Määrä Osuus

EAKR ja koheesio-rahasto

317 270 082 228 706 72 % 89 061 973 572 24 % 15 299 962 682 4 % 374 444 164 960 100 %

ESR 117 76 633 843 842 66 % 35 847 172 433 31 % 3 728 924 055 3 % 116 209 940 330 100 %

Yhteen-sä 434 346 716 072 548 71 % 124 909 146 005 25 % 19 028 886 737 4 % 490 654 105 290 100 %

49


ASETUSTEN MUKAISET TARKASTUSVIRANOMAISTEN VASTUUALUEET

LIITE II

Asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 mukaisesti tarkastusviranomaisten vastuulla on1:

a) arvioida kutakin toimenpideohjelmaa varten ehdotettu kuvaus hallinto- ja valvonta-järjestelmistä ja antaa lausunto sen säännösten mukaisuudesta; komission on hyväk-syttävä ”vaatimustenmukaisuuden arviointi” ennen kuin se voi hyväksyä ensimmäisen välimaksun2

b) kehittää tarkastusstrategia yhdeksän kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksy-misestä; komission on hyväksyttävä ensimmäinen tarkastusstrategia; tarkastusstrategiaa on päivitettävä vuosittain tai komission pyynnöstä

c) toimitettava jälkitarkastuksia, joiden avulla tarkistetaan, toimivatko toimenpideohjel-mien hallinto- ja valvontajärjestelmät tehokkaasti, ja toimien tarkastuksia, joiden avulla tarkistetaan ilmoitetut menot (hankkeet on valittava asianmukaisen tilastollisen otoksen perusteella, jotta toimenpideohjelman (tai toimenpideohjelmaryhmän) osalta ilmoitet-tujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta saadaan edustava kuva)

d) annettava vuosina 2008–2015 kunkin vuoden loppuun mennessä vuotuinen valvonta-kertomus, jossa vahvistetaan 12 kuukauden aikana (tarkastelujakso päättyy 30. kesä-kuuta kyseisenä vuonna) toimitettujen tarkastusten yhteydessä tehdyt havainnot, sekä lausunto hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan tehokkuudesta3

e) annettava (31 päivään maaliskuuta 2017 mennessä) toimenpideohjelman sulkemista koskeva ilmoitus, jossa arvioidaan loppuerän maksupyynnön oikeellisuus sekä lopullisen menoilmoituksen ( johon on liitetty lopullinen tarkastuskertomus) perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

Säännöt ovat löyhempiä, kun kyseessä ovat toimenpideohjelmat, joiden tukikelpoisten julkisten me-nojen kokonaismäärä on alle 750 miljoonaa euroa ja yhteisön osarahoitusaste on alle 40 prosenttia (ns. ”suhteelliset valvontajärjestelyt”)4.

1 Ks. erityisesti 59, 62 ja 71 artikla.

2 Jäsenvaltiot voivat kuitenkin odottaessaan komission hyväksyntää ”vaatimustenmukaisuuden arvioinnille” aloittaa maksujen suorittamisen edunsaajille järjestelmillä, joita ei ole hyväksytty.

3 Kukin tarkastusviranomainen voi laatia toimenpideohjelmasta tai toimenpideohjelmaryhmästä yhden tai useamman vuotuisen valvontakertomuksen ja tarkastuslausunnon.

4 Ks. asetus (EY) N:o 1083/2006, 74 artikla.

50


LIITE III

YHTEENVETO ALUE- JA KAUPUNKIPOLITIIKAN PÄÄOSASTON JA TYÖLLISYYS-, SOSIAALI- JA OSALLISUUSASIOIDEN PÄÄOSASTON VUOTTA 2012 KOSKEVISSA VUOTUISISSA TOIMINTAKERTOMUKSISSA ESITTÄMISTÄ VARAUMISTA

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto, vuotuinen toimintakertomus 2012 – toimenpideohjelmia koskevat varaumat (määrissä otetaan huomioon EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus ohjelmakaudelle 2007–2013) (miljoonaa euroa)

Huom: Pyöristämisestä johtuen lukujen yhteenlaskettu määrä ei aina vastaa ilmoitettua yhteismäärää.

Monivuotinen jäännösvirhetaso (2007–2013)

≤ 2 % > 2 %

Validoitu projisoitu virhetaso

(2012)

≤ 2 %

181 toimenpideohjelmaa 3 toimenpideohjelmaa

160 ilman varaumaa 196 738 2 ilman varaumaa (molemmista poikkeuksista ilmoitettiin)” 107

4 maineeseen liittyvää varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 3 992

2 maineeseen liittyvää varaumaa koko toimenpideohjelmasta 773

10 varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 14 038

5 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 4 999 1 varauma koko toimenpideohjelmasta 3 005

220 541 3 112

≤ 5 %


65 ilman varaumaa 66 707 2 ilman varaumaa (molemmista poikkeuksista ilmoitettiin) 1 004

3 maineeseen liittyvää varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 3 753 5 maineeseen liittyvää varaumaa osasta

toimenpideohjelmaa 1 458

1 maineeseen liittyvä varauma koko toimenpideohjelmasta 910

7 varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 9 564 5 varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 960

2 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 4 769 14 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 35 930

84 792 40 261

> 5 %


2 ilman varaumaa (molemmista poikkeuksista ilmoitettiin) 2 205 1 ilman varaumaa (poikkeuksesta ilmoitettiin) 139

1 maineeseen liittyvä varauma osasta toimenpideohjelmaa 88

2 maineeseen liittyvää varaumaa koko toimenpideohjelmasta 3 600 6 maineeseen liittyvää varaumaa koko

toimenpideohjelmasta 2 232

1 varauma osasta toimenpideohjelmaa 3 039 3 varaumaa osasta toimenpideohjelmaa 11 745

13 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 2 692

8 844 16 895

51


LIITE III

Työl l isy ys- , sosiaal i - ja osal l isuusasioiden pääosasto, vuotuinen toimintaker tomus 2012 – toimenpideohjelmia koskevat varaumat (määrissä otetaan huomioon EU:n rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus ohjelmakaudelle 2007–2013) (miljoonaa euroa)

Monivuotinen jäännösvirhetaso(2007–2013)

≤ 2 % > 2 %

Validoitu projisoitu virhetaso

(2012)

≤ 2 %

65 toimenpideohjelmaa 1 toimenpideohjelma

60 ilman varaumaa 50 601 1 ilman varaumaa 826


72 458 826

≤ 5 %


24 ilman varaumaa 15 990

1 maineeseen liittyvä varauma koko toimenpideohjelmasta 1 368


1 varauma koko toimenpideohjelmasta 414 3 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 1 204

27 278 1 204

> 5 %


5 ilman varaumaa (neljästä poikkeuksesta ei ilmoitettu) 5 347

4 maineeseen liittyvää varaumaa koko toimenpideohjelmasta 523 1 maineeseen liittyvä varauma koko

toimenpideohjelmasta 322


6 varaumaa koko toimenpideohjelmasta 7 134

6 986 7 457

Huom: Pyöristämisestä johtuen lukujen yhteenlaskettu määrä ei aina vastaa ilmoitettua yhteismäärää.

52


LIITE IV

”YHTENÄISESTÄ TARKASTUSMALLISTA” (SINGLE AUDIT) (SEKÄ YHTEISÖN SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYJÄ KOSKEVASTA EHDOTUKSESTA) ANNETUSSA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN LAUSUNNOSSA NRO 2/2004 ESITETYT YLEISET PERIAATTEET

I. EU:n varojen vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan varmistamiseksi olisi kehitettävä yhtenäisiin periaatteisiin ja standardeihin perustuvat yhteisön sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla voitaisiin luoda uusia tai kehittää olemassa olevia valvontajärjestelmiä kaikilla hallinnon tasoilla.

II. Valvontamenettelyt olisi toteutettava yhtenäisen standardin mukaisesti ja niitä olisi koordi-noitava tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi.

III. Valvontamenettelyjen toteuttamisen, dokumentoinnin ja niitä koskevan raportoinnin olisi oltava avointa, jotta tulokset olisivat kaikkien järjestelmään osallistuvien tahojen käytettävissä luotettavina lähteinä.

IV. Valvonnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden edellytyksenä on, että politiikkojen ja menettelyjen perustana oleva lainsäädäntö on selkeää ja yksiselitteistä ja että turhaa monimutkaisuutta vältetään.

V. Sisäisen valvonnan järjestelmien pitäisi perustua valvontamenettelyiden ketjuun, jossa jokai-selle tasolle on määritetty erityiset tavoitteet, joiden yhteydessä otetaan huomioon muiden suorittama työ. Jos ilmoitetut menot tai kustannukset ylittävät tietyn vähimmäismäärän, il-moitukseen olisi liitettävä riippumattoman tarkastajan tarkastustodistus ja -kertomus, jotka perustuvat yhtenäisiin lähestymistapoja ja sisältöä koskeviin standardeihin.

VI. Komission olisi määritettävä sisäisen valvonnan järjestelmien vähimmäisvaatimukset ottaen samalla huomioon eri talousarvioalojen erityispiirteet. Kullakin alalla sovellettaviin järjes-telmiin olisi yhdistettävä koordinoitu tiedottaminen sen varmistamiseksi, että edunsaajat tiedostavat selkeästi tarkastusten tavoitteet ja seuraukset.

53


LIITE IV

VII. Sisäisen valvonnan järjestelmiin tulisi sisällyttää mekanismit, joiden avulla varmistetaan, että järjestelmiin liittyvät puutteet samoin kuin tapahtumiin liittyvät virheet ja säännönvastaisuu-det havaitaan ja korjataan ja tarvittaessa varoja peritään takaisin.

VIII. Sisäisen valvonnan järjestelmät edellyttävät asianmukaista tasapainoa tietyn talousarvioalan valvonnasta aiheutuvien kustannusten ja valvonnan avulla saatavan hyödyn välillä; tavoitteena on varojen menettämisen riskin ja säännönvastaisuuksien riskin rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle.

IX. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistettävä sisäisen valvonnan järjestel-mien kehittämistä. Neuvoston ja parlamentin olisi hyväksyttävä eri talousarvioaloilla sovel-lettava kustannus-hyötysuhde.

X. Selkeästi määritetyt sisäisen valvonnan järjestelmiin liittyvät standardit ja tavoitteet loisivat objektiivisen perustan, jonka avulla tilintarkastustuomioistuin voisi tarkastuksissaan arvioida järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

54



TIIVISTELMÄ

II.Komissio on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen pää-telmistä ja katsoo samaten, että ohjelmakautta 2007–2013 varten on käytössä entistä parempi koheesiomenojen tar-kastamisjärjestelmä. Sääntelykehystä on parannettu ja on otettu käyttöön tarkastusviranomainen, joka vastaa meno-jen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tutkimisesta tar-kastamalla järjestelmiä ja edustavia otoksia toimista sekä raportoimalla päätelmänsä joka vuosi komissiolle tarkastus-lausunnossa ja valvontakertomuksessa.

III.Komissio korostaa, että vuosien 2007–2013 sääntelykehyk-sen ansiosta se voi saavuttaa huomattavasti suuremman varmuuden erityisesti, koska varmuutta voidaan arvioida kunkin toimenpideohjelman osalta joka vuosi täytäntöön-panon alusta asti. Tästä syystä valvonnan kustannuksia olisi arvioitava kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Komissio toteaa, että jäsenvaltioiden käytettävissä olevan teknisen tuen tukikelpoisia menoja ovat myös tarkastus- ja valvontamenot, samoin kuin hallinnointi-, seuranta- ja arviointimenot (asetuksen (EY ) N:o 1083/2006 46 artikla). K äytettävissä oleva teknisen tuen rahoitus on useim-missa tapauksissa enintään 4 prosenttia kunkin ohjelman rahoituksesta.

IV.Komissio on tyytyväinen siihen, että sen työ ja sen lähei-sessä yhteistyössä tarkastusviranomaisten kanssa toteut-tamat merkittävät toimet saavat tunnustusta. Tavoitteena on ollut tarkastusviranomaisten valmiuksien kehittämiseksi annettavien ohjeiden, kohdennetun koulutuksen ja uudel-leen toimitettavien tarkastusten avulla varmistaa, että tar-kastusviranomaisten ja komission lähestymistavat ja työ-menetelmät saadaan entistä yhdenmukaisemmiksi.

55



V.Komission varmuus perustuu kaikista käytettävissä olevista tarkastustuloksista ilmi käyvien hallinto- ja valvontajärjes-telmien keskeisten tekijöiden arviointiin.

Komiss io l la on k äytössään vank k a ja per inpohja inen menettely, jolla analysoidaan jäsenvaltioiden ilmoittamat virhetasot. Jos komissio ei voi validoida tai laskea uudel-leen virhetasoja , se ar vioi r isk itason k äyttämällä k i in-teämääräisiä tasoja (5–10–25–100 %) sen sijaan, että se luottaisi epäluotettavasti ilmoitettuihin virhetasoihin var-mistusprosessissaan. Edellisiin vuosiin verrattuna komission yksiköt pystyvät kumulatiivisen jäännösrisk in kaltaisten lisävälineiden avulla harkitsemaan vuotuisissa toimintaker-tomuksissa aiempaa useampia varaumia.

Komissio pyrkii aina varmistamaan, että vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle annettavissa kertomuksissa esitetään EU:n talousarvioon kohdistuvasta riskistä oikeudenmukainen ja luotettava kuva kunkin jäsen-valtion osalta ottamalla myös huomioon monivuotinen oikaisukapasiteetti. Komission yksiköt antavat vuotuisissa toimintakertomuksissaan kaikki käytettävissään olevat tie-dot täysin avoimesti.

VI.Komissio voi antaa ohjelmasta 73 artiklan mukaisen ilmoi-tuksen vasta, kun hallinto- ja valvontajärjestelmän kaikista osatekijöistä on saatu myönteinen arvio. Tarkastusviran-omaisen työn arviointi edellyttää, että paikalla tehdään riittävästi uudelleentarkastustyötä kansainvälisten tilintar-kastusstandardien mukaisesti. Komissio katsoo, että se on noudattanut varovaista ja vankkaa lähestymistapaa, kun se on toistaiseksi myöntänyt yhtenäiseen tarkastusmalliin oikeuttavan aseman vain joillekin ohjelmille.

VII. Ensimmäinen luetelmakohtaKomissiolla on käytössään perinpohjainen todentamis-prosessi, johon kuuluvat myös jäsenvaltioihin tehdyt sel-vitysmatkat, jotta se voisi varmistaa kansallisten tarkastus-viranomaisten ilmoittamien virhetasojen oikeellisuuden ja luotettavuuden. Vaihtoehtoisesti komissio käyttää kiinteä-määräisiä tasoja, jos se katsoo, että virhetasot ovat epä-luotettavia. Tätä prosessia täydentää komission vuodesta 2009 alkaen toteuttama tarkastusselvitys, jossa on voitu 269 tarkastusmatkalla arvioida tarkastusviranomaisten työtä muun muassa toimittamalla tarkastuksia uudelleen ja joka kattaa yli 90 prosenttia rahastojen varoista. Komissio tekee myös riskipohjaisia tarkastuksia todentaakseen ilmoi-tettujen rahoitusoikaisujen oikeellisuuden.

VII. Toinen luetelmakohtaKomissio katsoo, että yhtenäiseen tarkastusmalliin oikeut-tava asema on myönnetty vankkojen, johdonmukaisten ja avointen kriteerien perusteella. Lisäksi komissio katsoo, että kyseisissä ohjelmissa kaikki vaatimukset täyttyvät vuo-den 2013 loppuun mennessä.

Komissio noudattaa jatkossakin vakaata lähestymistapaa, jota selkeyttää edelleen syyskuussa 2013 ajantasaistetun, 73 ar tik laa koskevan komission etenemissuunnitelman täytäntöönpano.

VII. Kolmas luetelmakohtaKomissio k atsoo, että tämä suositus pannaan täytän-töön syyskuussa 2013 hyväksytyissä 73 ar tik lan etene -missuunnitelmassa ja 73 ar tik lan seurantaa koskevassa tarkastusselvityksessä.

Sen jälkeen, kun ensimmäinen 73 artiklan mukaisten pää-tösten erä annettiin vuoden 2012 alkupuoliskolla, komis-sion yksiköt ovat pilottiluonteisten matkojen perusteella kehittäneet tarkastusmenetelmän seurantakäyntejä varten. Näiden käyntien aikana tehdään tarkastuksia uudelleen ja tarkistetaan työpapereita kansainvälisten tilintarkastusstan-dardien mukaisesti.

VII. Neljäs luetelmakohtaKomissio esittää vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa, että nettorahoitusoikaisuja olisi mahdollista tehdä, jos vuotuisten tilinpäätösten toi-mittamisen jälkeen todetaan vakavia sääntöjenvastaisuuk-sia, joita tarkastusviranomainen ei ole aiemmin havainnut ja/tai ilmoittanut. Lainsäätäjä on myöntynyt tähän.

Komissio aikoo sekundäärilainsäädännössä ehdottaa, että k iinteämääräisiä oikaisuja voidaan kasvattaa, jos samoja puutteita koskevia rikkomuksia esiintyy toistuvasti eivätkä jäsenvaltiot ole toteuttaneet korjaavia toimenpiteitä järjes-telmän siinä osassa, jota asia koskee ja johon on aiemmin kohdistettu oikaisuja.

56



VII. Viides luetelmakohtaKomissio toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sekundäärilainsäädäntöä parannetaan ja tarkastusviran-omaisten työtä var ten annetaan hyvissä ajoin kattavaa ohjeistusta vakaassa menetelmäkehyksessä. Työ perustuu ohjelmakaudella 2007–2013 kertyneeseen kokemukseen.

Komissio selkeyttää nykyisiä ohjeita edelleen joiltakin osin antamalla k irjallisia lisäselvityksiä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisäksi komissiolla on ohjelmakautta 2014–2020 koskevan asetuksen mukaisesti valtuudet antaa delegoituja säädök-siä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Niissä on tarkoitus esittää tarkastusviranomaisten tarkastustyötä varten sitovia mal-leja ja/tai vaatimuksia, jotka pohjautuvat ohjelmakaudella 2007–2013 kertyneeseen kokemukseen ja tuolloin luotui-hin hyviin käytäntöihin.

VII. Kuudes luetelmakohtaKomissio katsoo, että tämä suositus on jo toteutettu vuo-den 2011 vaikutusten ar vioinnissa (k atso alavi i te 57) . Komissio toteaa myös, että yhteishallinnoinnissa päätöksen teknisen tuen jakamisesta eri menoluokkiin tekevät tois-sijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot.

Lisäksi komissio on vuosia 2014–2020 koskevassa asetuk-sessa vahvistanut koheesioalan kustannustehokasta lähes-tymistapaa. Näin ollen uusissa suunnitelmissa rahastojen täytäntöönpanojärjestelyiksi on myös valvonnan osalta ”noudatettava suhteellisuusperiaatetta kohdennettavan tuen määrän suhteen ja otettava huomioon yleistavoite, jonka mukaan on vähennettävä ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien elinten hallinnollista rasitusta”.

JOHDANTO

7. Tarkastusviranomaiset toimittivat vuonna 2012 alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolle 680 ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolle ( jäljempänä ”työllisyy-den pääosasto”) 522 järjestelmätarkastusta koskevaa ker-tomusta. Komissio analysoi kaikkien tarkastuskertomusten tulokset ja käyttää niitä varmistusprosessissaan ja valvonta-tehtävässään vuoden aikana ja käynnistää tarvittaessa mak-sujen keskeyttämistä koskevan tai maksujen lykkäämistä edeltävän menettelyn.

9.Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyyden pää-osasto ovat tähän mennessä kansainvälisten til intarkas-tusstandardien mukaisesti laajalti arvioineet tarkastus-viranomaisten työtä ja toimittaneet tarkastuksia uudelleen voidakseen luottaa tarkastustuloksiin ja tarkastusviran-omaisten ilmoittamiin virhetasoihin. Tämä on ollut ja on edelleen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työlli-syyden pääosaston tärkein tarkastuskohde.

Kun tarkastusviranomaisten työssä todetaan puutteita, otetaan vaadittavien parannusten vakavuuden mukaan käyttöön laajoja toimintasuunnitelmia, joihin liittyvät tar-vittaessa maksujen keskeyttämistä tai lykkäämistä koskevat menettelyt puutteiden korjaamiseksi ja tarkastustyön saat-tamiseksi vaatimusten mukaiseksi. Tarkastusviranomaisten tarkastustyön uudelleen toimittaminen on myös mahdol-listanut valmiuksien laajan kehitystyön, jonka aikana on jaettu tarkastustyötä varten tarkistuslistoja, lisätty tietoi-suutta riskialoista ja nimetty aloja ja ratkaisuja, joilla kan-sallista tarkastustyötä voidaan parantaa.

Varmistusprosessissa ja varaumien määrittelyssä käytet-tävät menetelmät on kuvattu alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyyden pääosaston vuotuisten toimin-takertomusten liitteessä 4.

57



Laatikko 2 Tarkastusviranomaisten vuoden loppuun mennessä ilmoit-tamat virhetasot on analysoitava EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n kaikissa 434 ohjelmassa hyvissä ajoin vuotuista toi-mintakertomusta varten. Siitä on oltava ensimmäinen ver-sio valmiina helmikuun loppuun mennessä ( ja sitä voidaan mukauttaa allekirjoituspäivään 31. maaliskuuta asti). Komis-sio korostaa, että tavoitteena on määrittää tilastollisesti pätevään vaihteluväliin kuuluvat virhetasojen arviot, tai jos on käytetty asetuksen mukaista ei-tilastollista otantaa, hyö-dyllisiä indikaattoreita, joiden avulla ohjelmien maksuihin kohdistuvaa riskiä voidaan arviointivuonna arvioida.

Komissio käyttää riskin arviointiin myös kiinteämääräisiä tasoja, jos se pitää ilmoitettuja virhetasoja epäluotettavina.

Arviointivuonna suoritettuihin välimaksuihin sisältyviä ris-kinalaisia määriä määrittäessään komissio käyttää vuotui-sissa toimintakertomuksissaan perustana keskimääräistä riskitasoa, joka perustuu kaikkiin jäsenvaltioissa toteutet-taviin ohjelmiin ja validoituihin virhetasoihin. Asetuksessa tarkastusviranomaisille tarkastusta varten säädetyn ajan-jakson vuoksi vuonna N suoritettuihin maksuihin liittyvän riskin arviointi perustuu vuoden N – 1 osalta ilmoitettujen menojen validoituun virhetasoon, joka on paras vuotuisen toimintakertomuksen allekirjoittamisen aikaan käytettä-vissä oleva arvio. Vuodesta 2012 alkaen alue- ja kaupun-kipolitiikan pääosasto ja työllisyyden pääosasto ovat myös esittäneet vuotuisissa toimintakertomuksissaan keskimää-räisen kumulatiivisen (monivuotisen) jäännösriskin jäsen-valt ioittain ottamalla huomioon kaikk i jäsenvalt ioiden ilmoittamat oikaisut, jotka on vähennetty kaikista maksu-vaatimuksista vuoden N loppuun mennessä.

10. Komiss ion varmistusprosess ia koskevan menetelmän mukaan ohjelmaan, jonka validoitu virhetaso on yli 5 pro-senttia, kohdistetaan varauma jo ensimmäisessä vaiheessa, ellei tarvittavaa rahoitusoikaisua ja toimintasuunnitelmaa ole pantu täytäntöön ennen vuotuisen toimintakertomuk-sen allekirjoittamista (katso myös 40 kohta).

11. Komissio on yhtä mieltä siitä, että tilintarkastustuomioistui-men kokonaisvirhetason vahvistamismenetelmä ja mene-telmä, jota komissio käyttää sen maksuihin vuoden aikana kohdistuvan riskin arvioinnissa, eroavat toisistaan tilintar-kastustuomioistuimen mainitsemista syistä ja toimielinten erilaisten tehtävien takia. Prosessin päämäärä on kuitenkin olennaisesti sama, eli EU:n talousarvioon tiettynä vuonna kohdistuvan riskin arviointi.

Komissio ottaa arviossaan huomioon kaikk i nämä erot, er ityisesti julk isten hankintojen virheiden määräll iseen määrittämiseen liittyvät ajoituserot. Tästä on osoituksena se, että arvion tulos on yhdensuuntainen til intarkastus-tuomioistuimen laskemien virhetasojen kanssa, kuten on osoitettu kolmena viime vuonna alue- ja kaupunkipolitii-kan pääosastossa ja kahtena viime vuonna työllisyyden pääosastossa.

Komission arviossa otetaan huomioon myös koheesiopo-litiikan monivuotinen luonne ja kunkin ohjelman oikaisu-kapasiteetti laskemalla kumulatiivinen jäännösriski.

Osa ti l intarkastustuomioistuimen mainitsemista eroista poistuu ohjelmakautta 2014–2020 koskevassa sääntely-kehyksessä, minkä ansiosta yhtenäisen tarkastusmall in periaate voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan.

13.Komissio suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistui-men lausunnossa 2/2004 esitettyihin periaatteisiin, jotka ovat olleet tärkeä tekijä laadittaessa hallinto- ja valvonta-järjestelmien perustamista koskevia säännöksiä ohjelma-kautta 2007–2013 varten.

15.Komissio on tyytyväinen t i l intarkastustuomioistuimen päätelmään. Komissio on suunnitellut järjestelmänsä niin, että se vastaa yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuimen vahvistamia yhtenäisen tarkastusmallin periaatteita (katso myös 80 kohta).

Komission kannalta 73 artik lan soveltamisen tärkein etu ei ole kokonaisvalvontatyön väheneminen, vaan mahdol-l isuus kesk ittää rajall iset tarkastusresurssit suuremman riskin ohjelmiin ja viranomaisiin. Lisäksi yhtenäinen tarkas-tusmalli edellyttää edelleen tarkastusviranomaisen työn seurantaa, joka on siten keskeinen tehtävä.

16.Edellytykset, joilla 73 artik lan mukainen päätös voidaan antaa, liittyvät sekä tarkastusviranomaisen työn luotetta-vuuteen että hallinto- ja valvontajärjestelmien moitteetto-maan toimintaan. Tästä syystä komission on tehtävä mer-kittävästi yksityiskohtaista tarkastustyötä kansainvälisten ti l intarkastusstandardien mukaisesti ennen kuin se voi myöntää 73 artiklan mukaisen aseman. Tämä selittää myös sen, miksi 73 artik lan mukainen asema voidaan myöntää vasta, kun ohjelmaa on toteutettu joidenkin vuosien ajan.

58



Se merkitsee myös, että jos ohjelman hallinto- ja valvonta-järjestelmä ei vielä ole riittävän vankka tarkastusviranomai-sen luotettavuudesta r i ippumatta, 73 ar tik lan mukaista asemaa ei voida myöntää, vaikka komissio olisi tyytyväinen tarkastusviranomaisen toimintaan oman tarkastustyönsä perusteella.

Yhteinen vastaus 17, 18 ja 19 kohtaanKaikki 73 artiklan mukaisen aseman myöntämispäätökset ovat ohjelmakohtaisia ja komission asianomaisen pääosas-ton vastuulla.

Edellytykset, joiden täyttyessä ohjelmalle voidaan myön-tää 73 artik lan mukainen asema, on esitetty 73 artik lan täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassa, josta keskusteltiin valvontaviranomaisten kanssa vuosina 2009 ja 2010 ja joka sai lopullisen muotonsa 13. lokakuuta 2010. Tarkastusviranomaiset ovat siten olleet täysimääräi-sesti mukana laatimassa kriteerejä ja ovat perillä niistä ja eduista, joita tietylle ohjelmalle koituu 73 artiklan mukai-sesta asemasta.

Alkuperäinen etenemissuunnitelma saatettiin virallisesti ajan tasalle syyskuussa 2013 sen jälkeen, kun ensimmäiset päätökset 73 artiklan mukaisen aseman myöntämisestä oli annettu vuoden 2012 alussa. Ajantasaistamisella on pyritty selkeyttämään 73 artiklan mukaisen aseman myöntämis-edellytyksiä ja korjaavia toimenpiteitä, joita on toteutet-tava, jos yksi tai useampi edellytys ei (ti lapäisesti) enää täyty. Kaikk i asianomaiset komission yksiköt ovat lisäksi yksiköiden välisen sopimuksen mukaisesti yhdessä suunni-telleet menetelmän ja vaiheet 73 artiklan täytäntöönpanon seuraamiseksi erityisessä tarkastusselvityksessä, jonka ne myös toteuttavat yhdessä.

Kuten ajantasaistetussa etenemissuunnitelmassa ja edellä tarkoitetussa tarkastusselvityksessä esitetään, komissio tekee päätöksen omien paikalla suoritettavien tarkastus-tensa uudelleen aloittamisesta, jos tarkastusviranomais-ten työhön luottaminen ei ole enää perusteltua. Tämä voi johtua siitä, että olennaisia puutteita ei ole ilmoitettu eikä niitä ole otettu huomioon tiettyä vuotta koskevassa vuotui-sessa tarkastuslausunnossa eikä tarkastusviranomainen ole riittävällä tavalla noudattanut komission pyyntöä toteuttaa toimintasuunnitelmia tai korjaavia toimenpiteitä.

HUOMAUTUKSET

27.Kuten alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotta 2012 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen tiivistelmässä osoitetaan, varaumien väheneminen johtuu etupäässä jäsenvaltioissa toteutetuista korjaavista toimista ja komis-sion toteuttamista rahoitusoikaisuista (katso alue- ja kau-punkipolitiikan pääosaston vuotta 2012 koskeva vuotuinen toimintakertomus, s. 46–49). Varoituksia, keskeytyksiä, lyk-käyksiä ja rahoitusoikaisuja koskeva alue- ja kaupunkipoli-tiikan pääosaston tiukka toimintalinja on kannustanut asi-anomaisia jäsenvaltioita parantamaan heikkoja hallinto- ja valvontajärjestelmiään.

29. Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien kahden indi-kaattorin lisäksi komission varmuus perustuu perinpohjai-seen prosessiin ja eri vaiheisiin, joissa otetaan huomioon monet muutkin jäsenvaltioiden ja unionin tarkastustulok-set ja tiedot kuin tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat kaksi indikaattoria.

Prosessin ja analyysin tuloksia kuvataan yksityiskohtaisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyyden pää-osaston vuotuisissa toimintakertomuksissa (katso alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuoden 2012 toimintakerto-muksen s. 35 ja liite 9 sekä työllisyyden pääosaston vuoden 2012 toimintakertomuksen s. 37 ja liite 8).

59



Yhteinen vastaus 30 kohtaan ja laatikkoon 4Komissio katsoo, että tarkastusviranomaisilla on perusta-vanlaatuinen asema ja että vuotuisiin valvontakertomuk-siin sisältyvien tietojen oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistaminen on tärkeää.

Tästä syystä komissio on tehnyt vuosien mittaan 269 tar-kastusmatkaa, joiden aikana se on tehnyt laajan tarkastus-työn voidakseen arvioida tarkastusviranomaisten tehok-kuutta. Tämä tarkastustyö on kattanut 96 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston sekä 99 prosenttia ESR:n varoista.

Komission vuosina 2009–2013 toimittamassa tarkastus-viranomaisten tarkastustyön uudelleen tarkastuksessa kävi ilmi, että

— alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto totesi tarkastetuis-ta 47 tarkastusviranomaisesta 38:n olevan tässä vaiheessa luotettavia

— työllisyyden pääosasto totesi 84 tarkastusviranomaisesta 78:n olevan luotettavia.

Komissio katsoo siten saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tarkastusviranomaiset, jotka vastaavat noin 90 prosentista rahastojen varoja, noudattavat EY:n asetuksen 62 artiklaa ja tarjoavat siten komissiolle luotettavan perus-tan varmuuden hankkimista ja yhtenäisen tarkastusmallin käsitteen soveltamista varten.

Tilintarkastustuomioistuimen kolmena viime vuonna teke-mät tarkastusviranomaisten tarkastukset täydentävät näitä tuloksia.

Etenkin on syytä korostaa, että jos komissio epäilee kan-sallisten tarkastusviranomaisten ilmoittamien virhetasojen oikeellisuutta ja luotettavuutta, se ilmoittaa vuotuisessa toimintakertomuksessa ilmoitetut virhetasot, jotka laske -taan uudelleen, jos käytettävissä on riittävästi tietoja, tai jotka korvataan kiinteämääräisillä tasoilla, jos niitä pidetään epäluotettavina.

Laatikko 4 – Ensimmäinen luetelmakohtaKahdessa tapauksessa komissio toteaa, että otantaan liit-tyvässä lähestymistavassa oli joitakin puutteita, millä ei komission mielestä kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta.

Kolmessa tapauksessa komissio havaitsi samanlaisia puut-teita kuin tilintarkastustuomioistuin ja toteuttanut asian-mukaiset toimet. Yhdessä ti l intarkastustuomioistuimen vuonna 2013 ilmoittamassa tapauksessa jatkotoimet ovat edelleen käynnissä.

Laatikko 4 – Toinen luetelmakohtaKuudessa tapauksessa komissio katsoo, että tarkastus-viranomaiset toteuttavat toimia koskevat tarkastukset tehokkaasti. Kuudessa muussa tapauksessa komissio ryhtyi toimiin tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien puuttei-den korjaamiseksi.

Laatikko 4 – Kolmas luetelmakohtaKahdessa tapauksessa komissio on yhtä mieltä siitä, että tarkastusviranomaisen menettelyissä oli joitakin puutteita, ja se varmisti jatkotoimet. Komission tekemä arvio ilmoi-tetuista virhetasoista ja vuotuisista valvontakertomuksista johti kuitenkin asianmukaisiin päätelmiin, kun otetaan huo-mioon myös lisätarkastukset, joita valvontaviranomainen on tarvittaessa komission pyynnöstä suorittanut.

Kolmessa muussa tapauksessa komissio ol i havainnut samanlaisia puutteita kuin ti l intarkastustuomioistuin ja toteuttanut asianmukaiset toimet muun muassa keskeyttä-mällä maksut, kunnes asianomainen tarkastusviranomainen toteutti korjaavat toimet.

Todettujen puutteiden korjaamisen ansiosta komissiolla on tällä hetkellä kohtuullinen varmuus siitä, että yhtä lukuun ottamatta kaikk i ti l intarkastustuomioistuimen tutk imat EAKR:sta/koheesiorahastosta ja ESR:sta vastaavat tarkas-tusviranomaiset ovat tehokkaita. Komission ja tilintarkas-tustuomioistuimen tehottomaksi toteaman tark astus-viranomaisen osalta korjaavat toimet ovat edelleen kesken joissakin EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n ohjelmissa.

60



Viisi tarkastusviranomaista on ilmoittanut EAKR:n/kohee-siorahaston ohjelmien osalta l i ian vähäiset virhetasot joko vuonna 2010, 2011 tai 2012. Niiden osalta tilanne on seuraava:

— Yhdessä tapauksessa liian alhaisiksi ilmoitetut virhetasot eivät vaikuttaneet komission arvioon, koska tarkastusviranomaisen lausunto sisälsi huomautuksia ja vuotta 2010 koskevassa vuo-tuisessa toimintakertomuksessa on esitetty varauma.

— Toisessa tapauksessa kumulatiivinen jäännösriski oli alle 2 prosenttia.

— Kolmessa tapauksessa komissio piti ilmoitettuja virhetaso-ja epäluotettavina ja käytti varmistusprosessissaan kiinteä-määräisiä tasoja. Asianomaisissa vuotuisissa toimintakerto-muksissa esitettiin varaumia ja kyseisissä ohjelmissa maksut keskeytettiin.

Lisäksi komissio työskentelee kyseisten tarkastusviran-omaisten kanssa ennakoivasti parantaakseen ilmoitettujen virhetasojen luotettavuutta.

31.Komissio keskeyttää maksut heti, kun on näyttöä ongel-mista, tarkastusviranomaisen toiminta mukaan luettuna. Lisäksi komission tarkastuksessa saatu merkittävä näyttö puutteista tark astusviranomaisen toiminnassa johtaa aina maksujen lykkäämismenettelyn aloittamiseen siihen saakka, kunnes kyseinen jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Korjaavia toimenpiteitä on edelleen tehostettu ohjelma-kautta 2014–2020 koskevissa asetusehdotuksissa, joissa säädetään nettorahoitusoikaisuista, jos vuotuisten tilinpää-tösten toimittamisen jälkeen todetaan vakavia sääntöjen-vastaisuuksia, joita ohjelman valvontaviranomainen ei ole aiemmin havainnut/ilmoittanut.

Yhteinen vastaus 32 ja 33 kohtaanKomissio on kehittänyt vankan menetelmän, jolla tarkas-tusviranomaisten ilmoittamat virhetasot todennetaan ja validoidaan. Vuotuisissa valvontakertomuksissa ilmoitettu-jen virhetasojen oikeellisuutta ja luotettavuutta koskevista asiakirjatarkastuksista tehdyt komission päätelmät perustu-vat myös varmistukseen, joka on saatu tarkastusviranomai-sen työn arviointia koskevasta laajamittaisesta tarkastus-selvityksestä (katso vastaus 9 kohtaan).

Asiakirjatarkastusprosessin avulla komissio voi hälventää ilmoitettujen virhetasojen oikeellisuutta ja/tai luotetta-vuutta koskevat mahdolliset epäilykset. Tarvittaessa komis-sio hankkii yksityiskohtaiset tarkastustulokset virhetasoa koskevan laskelman tueksi k irjallisena tai jäsenvaltioihin tehtyjen selvitysmatkojen aikana.

Vuonna 2013 komission yksiköt tek ivät 12 selvitysmat-kaa, jotka kattoivat 64 EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmaa 11 jäsenvaltiossa, ja 15 matkaa, jotka kattoivat 23 ESR-ohjelmaa kymmenessä jäsenvaltiossa. Kerättyjen tietojen perusteella komissio mukautti i lmoitettuja virhetasoja 21 prosentissa EAKR/koheesiorahaston ohjelmia ja 15 pro-sentissa ESR:n ohjelmia. Komissio katsoi, että 11 prosen-tissa kaikista ohjelmista ilmoitettu virhetaso oli epäluotet-tava, jolloin se korvattiin kiinteämääräisellä tasolla.

Lisäksi komissio haluaa ESR:n 51 ohjelmasta mainittujen kahden toimenpideohjelman osalta painottaa tilintarkas-tustuomioistuimen varainhoitovuotta 2012 koskevan vuo-sikertomuksen 6.34 kohtaa, jossa tilintarkastustuomioistuin toteaa, että puutteet tarkastusviranomaisten ilmoittamissa virhetasoissa ”eivät kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi työl-lisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuoden 2012 osalta esittämien varaumien lukumäärää ja vaiku-tusta”. EAKR:n/koheesiorahaston 44 muun ohjelman osalta komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen ilmoitta-mat vähäiset eroavuudet eivät aseta kyseenalaiseksi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuoden 2012 osalta esit-tämien varaumien lukumäärää ja vaikutusta.

Katso myös komission vastaukset 34 ja 35 kohtaan.

61



34.Työllisyyden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuk-sessa esitetty komission oma arvio virhetasosta on kolmen vuoden ajan peräkkäin ollut yhdenmukainen tilintarkastus-tuomioistuimen esittämän todennäköisimmän virhetason kanssa. Komissio katsoo, että tämä seikka vahvistaa komis-sion lähestymistavan pätevyyden ja luotettavuuden.

Työl l i syyden pääosaston vuotuisessa to imintak er to -muksessa arvioidut virhetasot olivat 2,0–2,5 prosenttia vuonna 2011 (katso vuotta 2011 koskevan vuotuisen toi-mintakertomuksen s. 43) ja 2,3–3,2 prosenttia vuonna 2012 (katso vuotta 2012 koskevan vuotuisen toimintakertomuk-sen s. 37). Tilintarkastustuomioistuimen kyseisille vuosille esittämät virhetasot olivat vastaavasti 2,2 ja 3,2 prosenttia. Siten komissio katsoo, että työllisyyden pääosaston vuotta 2010 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan käyttämä virhetaso, joka vastaa tilintarkastustuomioistui-men tarkastuslausumassa esitettyjä tuloksia, on luotettava.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2012 myös EAKR:n ja koheesiorahas-ton ohjelmien osalta, että riskinalaisia määriä vuonna 2012 koskeva alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston arvio, joka perustuu tarkastusviranomaisten vuoden 2011 menoista ilmoittamiin virhetasoihin, on yhdensuuntainen tilintarkas-tustuomioistuimen arvion kanssa (varainhoitovuotta 2012 koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 5.55 kohta).

34. Ensimmäinen luetelmakohtaKomissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mainit-semat 51 ohjelmaa ovat yhdeksän tarkastusviranomaisen vastuulla, kun EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston ohjelmista huolehtii kaikkiaan 112 tarkastusviranomaista. Komissio toteaa, että tekninen ongelma, joka yhteen otantaan koot-tujen 31 ohjelman tapauksessa on otettu esiin, ei muuta tarkastusviranomaisen eikä komission arvioita.

Komissio katsoo, että muissa tapauksissa tietoja oli riittä-västi käytettävissä, jotta tarkastusviranomaisten ilmoitta-mista virhetasoista oli mahdollista tehdä asianmukaiset päätelmät.

Katso myös komission vastaus 32 kohtaan.

34. Toinen luetelmakohtaKomissio on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomiois-tuin on tehnyt samat päätelmät arvioiduista 138 tapauk-sesta viittä lukuun ottamatta. Kyseiset viisi tapausta kos-kevat kahta tarkastusviranomaista, ja komissio vahvistaa vuotta 2012 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyn arvionsa, joka on tehty sen jälkeen, kun kyseisten tarkastusviranomaisten antamat selitykset oli perusteel-lisesti analysoitu, ja jonka mukaan varaumiin ei ollut tar-vetta. Neljässä ohjelmassa, jotka on ryhmitelty uudelleen samaan otantaan, virhe oikaisti in vuonna 2012, ja siksi komissio katsoo, että sitä ei ollut tarpeen ottaa huomioon ennakoidun virhetason laskennassa. Komissio katsoo, että viidennessä ohjelmassa tarkastettavasta perusjoukosta pois jätettyjen menojen osan huomioon ottamisella olisi ollut erittäin vähäinen vaikutus virhetasoon.

Katso myös komission vastaus varainhoitovuotta 2012 koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 5.52 kohdan neljänteen luetelmakohtaan ja 5.57 kohtaan.

Siks i komiss io k atsoo, että se on hoitanut oikein tar-kastusviranomaisten i lmoittamia virhetasoja koskevan valvontatehtävänsä.

35.Validoidut virhetasot olivat yksi vuotta 2010 koskevaa vuo-tuista toimintakertomusta varten käytetyn menetelmän tekijöistä, joita alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto käytti ohjelmia koskevassa lopullisessa arviossaan. Validoituja virhetasoja ei käytetty riskinalaisten maksujen vähimmäis- ja enimmäismäärien arvioinnissa, joka perustui edellisinä vuosina käytettyyn menetelmään. Kuten alue- ja kaupun-kipolitiikan pääosasto vuotta 2010 koskevassa vuotuisessa toimintaker tomuksessaan nimenomaan i lmoitti (s. 69) , se arvioi riskinalaisten määrien tason vuoden 2010 mak-suissaan olevan 0,8–1,7 prosenttia. Pääosasto katsoi toi-mintakertomuksessaan, että vuoden 2009 ilmoitettuihin menoihin l i ittyviä, kansall isten tarkastusviranomaisten ilmoittamia virhetasoja on tulkittava varovasti, kun arvioi-daan järjestelmien toimintaa vuonna 2010 (s. 31). Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto arvioi ja validoi vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina kaikki ilmoitetut virhetasot, myös tarkistamalla niitä ylöspäin, tai käytti kiinteämääräistä tasoa yli puolessa tapauksista. Joissakin tapauksissa tarkastus-viranomaiset ovat vuonna 2011 tai 2012 ilmoittaneet luo-tettavat, tarkistetut virhetasot.

62



Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto on vuoden 2011 jäl-keen tarkistanut menetelmäänsä, minkä ansiosta riskinalai-sista määristä saadaan tarkempi arvio, joka perustuu tar-kastusviranomaisten ilmoittamiin ja komission yksiköiden validoimiin virhetasoihin. Samaan aikaan alue- ja kaupun-kipolitiikan pääosasto on ottanut käyttöön kumulatiivista jäännösriskiä koskevan laskelman, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toteuttamat rahoitusoikaisut. Alue- ja kau-punkipolitiikan pääosasto käyttää tässä laskelmassa vali-doituja virhetasoja, myös virhetasoja, joita tarkastusviran-omaiset ovat sittemmin tarkistaneet, uudelleen laskettuja virhetasoja ja kiinteämääräisiä tasoja kaikille vuosille ohjel-makauden alusta. Siitä syystä mainituilla rajoituksilla, jotka koskivat virhetasoja niiden ilmoittamisaikaan vuonna 2010, ei ole vaikutusta kumulatiivista riskiä vuonna 2012 koske-vaan komission laskelmaan. Tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2012, että alue- ja kaupunkipoliti ikan pääosaston arvio riskinalaisista määristä vuonna 2012 on yhdensuuntainen tilintarkastustuomioistuimen arvion kanssa (varainhoito-vuotta 2012 koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosi-kertomuksen 5.55 kohta).

Työllisyyden pääosaston osalta komissio viittaa 34 kohtaan antamaansa vastaukseen.

36. Komissio on huhtikuussa 2013 antamassaan ajantasaiste-tussa otantaa koskevassa ohjeistuksessa aktiivisesti edis-tänyt tilastollisen otannan käyttöä vuosina 2012 ja 2013, myös silloin kun toimien perusjoukot ovat pieniä, jotta yhä useammasta ohjelmasta saadaan edustavat tulokset.

Lisäksi olisi huomattava, että virhetaso voi olla edustava myös, kun käytetään virallisen lähestymistavan mukaista ei-tilastollista otantaa tai kun tarkastetulla otannalla katetaan suuri osa menoista.

Toimien pienten perusjoukkojen ei-tilastollinen otanta on kuitenkin asetuksen mukainen ja sen avulla saadaan paras mahdollinen arvio asianomaisten ohjelmien kokonaisris-kistä. Tällaisissa tapauksissa komissio ottaa huomioon myös perusjoukon ominaisuudet ja tarkastuksen kattavuuden. Komission on käytettävä näitä indikaattoreita varmistus-prosessissaan ja kumulatiivisen jäännösriskin laskemisessa.

Komissio käyttää joka tapauksessa aina k iinteämääräisiä tasoja, jos se pitää ilmoitettua virhetasoa epäluotettavana.

37.Komissio on yhtä mieltä t i l intark astustuomioistuimen kanssa siitä, että rahoitusoikaisujen huomioon ottaminen on monimutkainen tehtävä, koska jäsenvaltioiden ilmoitus-ten ja komission vuotuisten toimintakertomusten määrä-ajat poikkeavat toisistaan ja rahoitusoikaisujen täytäntöön-panoon osallistuu monia eri toimijoita. Jotta ohjelmien täytäntöönpanon monivuotinen luonne voidaan ottaa huomioon – myös rahoitusoikaisujen osalta – komissio laskee kumulatiivisen jäännösriskin, joka osoittaa, kuinka ohjelman oik aisuk apasiteett i kehittyy vuosi vuodelta . Komissio pyrkii varmistamaan, että jäännösvirhetaso on olennaisuusrajan alapuolella ohjelmakauden lopulla otta-malla huomioon kaikki ohjelman elinkaaren aikana tehnyt rahoitusoikaisut.

38.Komission on sääntelyvaatimusten mukaan käytettävä tie-toja, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja jotka ovat koheesiopo-litiikan monivuotisen järjestelmän mukaisesti käytettävissä.

38. Ensimmäinen luetelmakohta Komission on laskettava kumulatiivinen jäännösriski sellai-sena kuin se on vuotuisessa toimintakertomuksessa käsitel-tävän arviointivuoden lopulla. Kumulatiivinen jäännösriski on osoitus ohjelman oikaisukapasiteetista usean vuoden ajalta, ja siinä on otettu huomioon laskelman tekoajankoh-tana käytettävissä olevat tiedot sekä riskien että tehtyjen rahoitusoikaisujen osalta.

Komissiolla on vuotuista toimintakertomusta laatiessaan käytettävissään jäsenvaltioiden edellisenä vuonna teke-mät ilmoitukset rahoitusoikaisuista ja joissakin ohjelmissa kuluvalta vuodelta i lmoitetut t iedot . Komissio voi ar-vioida tietoja, koska useimmat oikaisut tehdään komission aloitteesta.

Lisäksi komissio on tehnyt erityistä riskipohjaista tarkas-tustyötä kolmen viime vuoden aikana 68 toimenpideoh-jelmassa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ilmoittamat oikaisut on pantu tehokkaasti täytäntöön. Epävarmoissa tapauksissa tai kun näyttöä ei ole r i i ttävästi , komissio vähentää kyseiset määrät huomioon otetuista kumulatii-visista rahoitusoikaisuista jäännösvirhetason laskemiseksi.

63



38. Toinen luetelmakohtaKuten vuotuisessa valvontakertomuksessa esiin tuotujen virheiden käsittelyä koskevassa ohjeessa (COCOF_11-0041-01-EN, 7. joulukuuta 2011) todetaan, tarkastusviranomais-ten on ennakoitava virhetaso kaikkien tarkastuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella eikä sellaisia rahoitusoikai-suja pidä ottaa huomioon, jotka on toteutettu ennakoi-dun virhetason laskemista varten tehtyjen tarkastusten tuloksena. Ne voivat ottaa tarkastuslausuntoa laatiessaan huomioon myöhemmät tapahtumat siltä osin kuin ne kos-kevat tarkastusten päättymisen jälkeen tehtyjä rahoitusoi-kaisuja. Jos oikaisut ovat riittävän suuria pienentääkseen ennakoitua virhetasoa, tarkastusviranomainen voi päättää antaa huomautuksia sisältämättömän tarkastuslausunnon, mutta ennakoitu virhetaso on silti ilmoitettava laskelmien mukaisena.

Komissio muistuttaa tarkastusviranomaisia tästä säännöstä.

38. Kolmas luetelmakohtaPerimättä olevat määrät perustuvat jäsenvaltioiden anta-miin perintämääräyksiin, jotka on määrä panna toimeen. Niitä edellytetään asetuksessa, ja tällaisten korjaavien toi-mien huomioon ottaminen on perusteltua.

38. Neljäs luetelmakohtaJäsenvaltioiden on asetuksen mukaan ilmoitettava edel-l isen vuoden maksuvaatimukseen sisältyvien menojen peruuntumisista. Kuten ohjeessa1 on selvennetty, peruu-tukset ovat lopullisia eikä määriä voida esittää uudelleen seuraavissa maksuvaatimuksissa, ellei sääntöjenvastaisia määriä ole myöhemmin todettu sääntöjenmukaisiksi ja tuk ikelpoisiksi . Tällaisissa tapauksissa todentamisviran-omaisen olisi oikaistava kertomustaan. Komissio muistuttaa todentamisviranomaisia tästä säännöstä.

39. Mahdolliset negatiiviset jäännösvirhetasot on mukautettu vähimmäismäärään el i nollaan (0) vuodesta 2011, jota koskevat vuotuiset toimintakertomukset julkaistiin maa-liskuussa 2012. Mukautus kuuluu komission menettelyi-hin, joilla vältetään kumulatiivisen kokonaisjäännösriskin aliarviointi.

1 Viite COCOF 10/0002/02, päivätty 17.3.2010.

Kumulatiivinen jäännösriski kuvastaa ohjelman kokonais-oikaisukapasiteettia, koska siinä otetaan huomioon paras arvio riskistä, validoitu virhetaso ja tiedot kaikista tehdyistä oikaisuista r i ippumatta havainnon lähteestä (hall into-, todentamis- tai tarkastusviranomainen). Siten ääritapauk-sissa, joissa kumulatiivinen jäännösriski on nolla, se osoit-taa, että ilmoitetut kokonaisoikaisut, jotka liittyvät komis-siolle aiemmin esitettyihin maksuvaatimuksiin sisältyviin menoihin, olivat laskentahetkellä suurempia kuin ohjelman arvioitu kumulatiivinen riski.

40. Varaumat perustuvat ensisijaisesti hallinto- ja valvontajär-jestelmän toiminnan arviointiin ja ennakoituun virheta-soon. Kumulatiivinen jäännösriski on toinen kriteeri, jonka avulla päätetään lisävaraumien tarpeesta. Sen avulla voi-daan erityisesti mutta ei yksinomaan päättää, olisiko esitet-tävä lisävaraumia, jos validoitu virhetaso on 2–5 prosenttia. Se ei ole vuotuisessa toimintakertomuksessa esitettävien varaumien tärkein lähde vaan täydentävä tekijä.

Tätä lähestymistapaa on noudatettu 65:ssä niistä EAKR:n/koheesiorahaston 67 ohjelmasta, jotka tilintarkastustuo-mioistuin mainitsee. Kuten tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen liitteessä II I todetaan, jäljelle jäävissä kah-dessa ohjelmassa on tehty vuotuisessa toimintakertomuk-sessa noudatettavan menetelmän mukaisia poikkeuksia, koska kaikki tarvittavat rahoitusoikaisut oli varmistuspro-sessin ajankohtana tehty. Poikkeukset on ilmoitettu vuo-tuisessa toimintakertomuksessa (vertaa alue- ja kaupun-kipoliti ikan pääosaston vuotta 2012 koskeva vuotuinen toimintakertomus, s. 35).

Niissä ESR:n neljässä toimenpideohjelmassa, joiden enna-koitu virhetaso oli yli 5 prosenttia, tarvittavat rahoitusoi-kaisut oli jo tehty siinä vaiheessa, kun työllisyyden pää-osaston vuotta 2012 koskeva vuotuinen toimintakertomus annettiin. Siten kyseisten toimenpideohjelmien kumulatii-vinen virhetaso oli alle 2 prosenttia. Komission pysyvä ohje vuotta 2012 koskevaa vuotuista toimintakertomusta varten oli, että kvantifioitu varauma on esitettävä vain, jos kumu-latiivinen taloudellinen riski on yli 2 prosenttia. Kyseisissä neljässä ohjelmassa oli myös tehty asianmukaiset toimin-tasuunnitelmat, joiden avulla ongelmien uusiutuminen estetään.

64



Lisäks i komiss io toteaa t i l intark astustuomioistuimen ilmoittavan varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosiker-tomuksensa 6.34 kohdassa, että tarkastusviranomaisten ilmoittamissa virhetasoissa todetut puutteet eivät ”aseta kyseenalaiseksi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuoden 2012 osalta esittämien varaumien luku-määrää ja vaikutusta”.

43.Nämä kaksi prosessia olisi pidettävä selkeästi erillisinä: toi-saalta virallinen luottamus tarkastusviranomaisen työhön asetuksen 73 artiklan mukaisin edellytyksin ja toisaalta se seikka, että komissio voi vuotuisessa varmistusprosessis-saan validoida ilmoitetut tarkastustulokset ja siten luottaa niihin arvioituaan yksityiskohtaisesti vuotuista valvontaker-tomusta ja ottamalla huomioon paikalla uudelleen toimit-tamansa tarkastukset.

Tilintarkastustuomioistuimen esittämät luvut kuvastavat komission noudattamaa varovaista lähestymistapaa, kuten 47 kohdassa mainitaan. Tähän kuuluu kaksi edellytystä, joiden on molempien täytyttävä: sen lisäksi, että tarkas-tusviranomaisen työhön ja ilmoitettuihin virhetasoihin on voitava luottaa, vaaditaan, että asianomaisen ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kaikki osat toimivat täysin tehokkaasti (katso myös vastaus 16 kohtaan).

Näiden ehtojen täyttäminen ei myöskään automaattisesti johda komission päätökseen myöntää 73 artiklan mukainen asema. Komissio käyttää ammatillista harkintaa punnitak-seen kaikkia muita asiaankuuluvia tekijöitä, myös muun muassa kunkin toimenpideohjelman olennaisuutta ja rat-kaisevaa merkitystä koko rahaston kannalta.

Yhteinen vastaus 44–46 kohtaanKomissio voi ilmoittaa 73 artiklan mukaisesta päätöksestä vasta, kun riittävästi tarkastustyötä on tehty kansainvälis-ten tilintarkastusstandardien mukaisesti ja tarkastusviran-omaisesta voidaan tehdä myönteinen arvio.

Päätöksiä 73 artiklan mukaisen aseman myöntämisestä teh-tiin kauden 2007–2013 kuudentena vuonna, mutta ohjel-mien täytäntöönpano jatkuu kentällä vuoteen 2015, ja ne päätetään jopa vasta vuonna 2017. Lisäksi yhtenäisen tar-kastusmallin toteuttaminen voi vaikuttaa seuraavan ohjel-makauden hallinto- ja valvontajärjestelmien rakenteeseen, sillä malli pidetään voimassa ja sillä on myönteinen vaiku-tus vuoteen 2023 asti.

Vuoden 2010 etenemissuunnitelmassa todettiin varovasti, että ensimmäinen tarkastusviranomaisten ryhmä saattaa jo voida hyötyä tai hyötyy jo yhtenäisen tarkastusmallin periaatteesta joissakin ohjelmissa/järjestelmissä, ja komis-sio luottaa ensisijaisesti tarkastusviranomaisen lausuntoon. Komissio ei siten voinut ennakoida tarkkaa aikarajaa, ennen kuin se oli suorittanut oman arviointinsa. Asetuksessa ja tilintarkastusstandardeissa edellytetään, että komission on saatava vankat tarkastustulokset vastavuoroisten menette-lyjen jälkeen, ennen kuin se voi päättää 73 artiklan mukai-sen aseman täytäntöönpanosta tietyssä ohjelmassa. Tämä oli mahdollista vasta, kun komissio oli toimittanut tarkas-tuksia uudelleen paikan päällä osana tarkastusviranomais-ten työn arviointia koskevaa tarkastusselvitystä, jota oli tehty vuodesta 2009.

Komissio on siis omaksunut varovaisen lähestymistavan, koska ensimmäinen 73 artiklan mukainen asema myönnet-tiin vasta sen jälkeen, kun vuosien 2010 ja 2011 vuotuiset valvontakertomukset oli saatu, sillä ne olivat ensimmäiset, joissa virhetasot ilmoitettiin. Samalla ajanjaksolla komis-sio antoi ohjeistusta, joka koskee esimerk iksi mainittu-jen kertomusten laatimista, virheiden käsittelyä ja otan-taa, varmistaakseen saatavien tietojen luotettavuuden ja johdonmukaisuuden.

Katso myös vastaus 30 kohtaan.

65



47.Komission tarkoituksena on saada ”kohtuullinen varmuus siitä, että hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat tehok-kaasti” arvioimalla kunkin ohjelman osalta yksityiskohtaisia ydinvaatimuksia ja -toimintoja. Arvio perustuu komission ja jäsenvaltion kaikkien tarkastustulosten synteesiin ja on kattavampi kuin pelkkään kumulati ivisen jäännösrisk in indikaattoriin perustuva arvio. Komissio saattoi etenemis-suunnitelmansa virall isesti ajan tasalle syyskuussa 2013 myös selkeyttämällä edelleen kriteerejä, joita se noudattaa 73 artiklan mukaisen aseman myöntämisessä. Näihin kri-teereihin kuuluvat seuraavat: tarkastusstrategian ja vaati-mustenmukaisuuden arvioinnin hyväksyntä; kohtuullinen varmuus siitä, että hallinto- ja valvontajärjestelmät toimi-vat tehokkaasti ja että niihin liittyy rajoitetusti riskejä; koh-tuullinen varmuus siitä, että tarkastusviranomainen työs-kentelee hyvin ja että tarvitaan vain joitakin tai vähäisiä parannuksia, kun otetaan huomioon komissiolle kertynyt tarkastustieto ja kokemus asianomaisesta viranomaisesta. Komissio ottaa huomioon myös tilintarkastustuomioistui-men tarkastustulokset.

48. Oman arvionsa perusteella komissio katsoo, että vaatimuk-set on kaikkien 61 ohjelman osalta täytetty vuoden 2013 loppuun mennessä. Komissio nojautuu arviossaan tarkas-tusviranomaisten luotettavuuden todentamiseksi vuonna 2009 aloitettujen laajojen tarkastusselvitysten tuloksiin. Lisäksi se ottaa huomioon kaikk i säännökset, myös ei-tilastollisen otannan käytön joissakin tapauksissa parhaan arvion saamiseksi riskistä ja hallinto- ja valvontajärjestel-män tehokkuudesta, samoin kuin jokaista ohjelmaa tai ohjelmaryhmää varten vuodesta 2012 lasketun kumulatii-visen jäännösriskin, kuten edellä todetaan.

Lisäksi komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen laatikossa 6 tarkoittamien ohjelmien osuus EAKR:n/kohee-siorahaston kokonaisvaroista on 5 prosenttia ja ESR:n koko-naisvaroista alle 1 prosentti.

Laatikko 6 a) – Ensimmäinen luetelmakohtaKun yhteiseen hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvat ohjelmat kootaan yhteen tilastollista otantaa varten ase-tuksen mukaisella tavalla, komissio ei voi laskea kumula-tiivista jäännösriskiä ohjelmakohtaisesti, koska tarkastus-viranomaiset i lmoittavat yhden ainoan virhetason, joka koskee koko ohjelmaryhmää. Tällaista lähestymistapaa nou-datetaan kaikissa tapauksissa kaikissa jäsenvaltioissa, jos tarkastusviranomaiset kokoavat ohjelmat yhteen yhdeksi ainoaksi edustavaksi otokseksi.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat kuusi ohjelmaa ovat osa kahdeksan ohjelman kokonaisuudesta, jolla on yhteinen hallinto- ja valvontajärjestelmä. Ohjelmaryhmälle ilmoitettu ja validoitu virhetaso vuonna 2011 oli 2,64 pro-senttia. Vastaava kumulatiivinen jäännösriski koko kahdek-san ohjelman ryhmälle yhteensä oli alle 2 prosenttia sen jälkeen, kun asianomainen todentamisviranomainen oli tehnyt oikaisut. Siitä syystä komissio katsoi, että järjestel-mät toimivat tehokkaasti kaikissa kahdeksassa ohjelmassa.

Laatikko 6 a) – Toinen luetelmakohtaKaikki edellytykset 73 artiklan mukaisen aseman myöntä-miselle täyttyivät tämän ohjelman osalta jo vuoden 2012 alussa. Komissio päätti kuitenk in noudattaa varovaista lähestymistapaa ja puuttua järjestelmällisen virheen ris-kiin ohjelman tietyssä toimenpiteessä. Siitä syystä komis-sio esitti vuotuisessa toimintakertomuksessa osittaisen varauman tämän risk in kattamiseksi. Kyseinen jäsenval-tio vahvisti myöhemmin, että koko tähän toimenpitee-seen l i i ttyvä meno ol i ennaltaehk äisevästi peruutettu jo marraskuussa 2011 ja että vuonna 2012 toteutet-ti in toimintaohjelma sen varmistamiseksi , ettei mikään tämän toimenpiteen meno ollut tosiasiall isesti r isk ina-lainen. Osittainen varauma poistettiin tämän päätelmän perusteella marraskuussa 2012. Ohjelmalle myönnettiin 73 artik lan mukainen asema kahden paikalle tehdyn tar-kastusmatkan jälkeen. Vuotta 2012 koskevassa vuotuisessa valvontaker tomuksessa i lmoitetut myönteiset tulokset vahvistivat tämän arvion, kun validoitu virhetaso oli alle 2 prosenttia, ja komissio antoi huomautuksia sisältämät-tömän lausunnon vuotta 2012 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan.

66



Laatikko 6 b) – Ensimmäinen luetelmakohta — Kahdessa ESR:a ja yhdessä EAKR:a koskevassa tilintarkastustuo-

mioistuimen mainitsemassa tapauksessa komissio vahvistaa, että asianomaiset tarkastusviranomaiset ovat asianmukai-sesti noudattaneet otantaa koskevaa komission ohjetta, kun otetaan huomioon perusjoukon pieni koko. Komissio toteaa, että ei-tilastolliseen otantaan perustuvan otoksen virhetason käyttö on asetuksen mukaista, jos toimien perusjoukko on pie-ni. Nämä ovat ainoat käytettävissä olevat indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida asianomaisten ohjelmien kokonaisris-kiä, ja siitä syystä komissio käyttää niitä varmistusprosessissaan. Tällaisissa tapauksissa komissio ottaa huomioon myös perus-joukon ominaisuudet ja tarkastuksen kattavuuden. Kahdessa ESR:n tapauksessa vähimmäiskattavuus (10 prosenttia) saavu-tettiin, koska perusjoukon koko oli pieni. EAKR:n ohjelmassa ar-voltaan merkittävät erät ja yli 10 prosenttia menoista kattavan satunnaisotannan käyttö oli vuonna 2011 riittävää.

— Komissio perusti arvionsa vuotuisissa valvontakertomuksissa ilmoitettujen virhetasojen lisäksi muihin tarkastustyönsä osa-tekijöihin, joita olivat muun muassa useiden tarkastusviran-omaisen jo tarkastamien toimien tarkastaminen uudelleen ja asianomaisten järjestelmien toimivuudesta kertynyt tietämys.

— Koska mainitut tekijät olivat myönteisiä, komissio päätteli, että sillä oli riittävästi perusteita 73 artiklan mukaisen aseman myöntämiselle kyseisille kolmelle ohjelmalle.

— Vuoden 2013 otannassa molemmat tarkastusviranomaiset valitsivat tilastollisen otantamenetelmän, koska perusjoukon koko oli kasvanut ja komission huhtikuussa 2013 antamassa tarkistetussa otantaohjeessa oli esitetty aiempaa alhaisempi alaraja tilastollisen otannan käytölle.


Laatikko 6 b) – Toinen luetelmakohtaKyseisi l le k ahdelle ohjelmalle myönnetti in 73 ar t ik lan mukainen asema kesäkuussa 2012, kun oli päätelty, että kaikki komission etenemissuunnitelmassa määrätyt ehdot oli täytetty. Komissio oli tuolloin arvioinut otantamenetel-män, jota tarkastusviranomainen oli käyttänyt vuodesta 2008 neljässä peräkkäisessä vuotuisessa valvontakerto-muksessa, ja todennut sen vaatimustenmukaiseksi. Tieto otantamenetelmän muutoksesta annetti in joulukuussa 2012 uudessa vuotuisessa valvontakertomuksessa, joka arvioitiin välittömästi. Arvion perusteella komissio totesi, että menojen jättäminen pois otannan kohteena olevasta perusjoukosta ei ollut sääntöjen mukaista. Komissio totesi kuitenkin, ettei menetelmän muutos vaikuttanut i lmoi-tettuihin virhetasoihin ja että tarkastusviranomainen oli valinnut menetelmän kustannustehokkuussyistä, koska asi-anomaiset edunsaajat oli jo tarkastettu edellisinä vuosina eikä kyseisissä tarkastuksissa ollut ilmennyt virheitä.

Komissio toteaa, että menetelmän muutos lisäsi tarkastuk-sen kattavuutta 5 prosentista 20 prosenttiin edellisiin vuo-siin verrattuna.

Laatikko 6 b) – Kolmas luetelmakohtaTil intarkastustuomioistuimen tarkoittama toimenpide-ohjelma on ESR:n toimenpideohjelmista neljänneksi pienin. Vuotuiset maksut olivat kaudella 2010–2012 keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa. Pienestä koosta huolimatta 74 artik-laa, jossa säädetään pieniä toimenpideohjelmia koskevista suhteutetuista valvontajärjestelyistä, ei voitu soveltaa, koska toimenpideohjelman yhteisrahoituksen osuus on yli 40 prosenttia.

Lisäksi komissio vahvistaa, että sillä oli riittävät perusteet myöntää tälle ohjelmalle 73 artiklan mukainen asema, jol-loin tilanne vastaa 74 artik lan mukaista tilannetta, koska ESR:n valvontaviranomainen oli asianmukaisesti noudatta-nut otantaa koskevia komission ohjeita, kun otetaan huo-mioon perusjoukon erittäin pieni koko. Se oli merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen alaviitteessä 9 mainitseman tilastollisen otannan käyttöä edellyttävän alarajan alapuo-lella (alle 20 hanketta vuosina 2011 ja 2012). Tästä syystä kyseiseen perusjoukkoon ei voitu soveltaa tilastollista otan-taa. Otantaohjeessa edellytetty vähintään 10 prosentin kat-tavuus kuitenkin saavutettiin.

Lisäksi kyseisen toimenpideohjelman hallinto- ja valvonta-järjestelmä on arvioitu tehokkaaksi ja hallintoviranomaisen ilmoittama ja komission validoima virhetaso on jatkuvasti ollut alle 2 prosenttia.

67



Laatikko 6 c) Komissio katsoo, että se on myöntänyt 73 artiklan mukai-sen aseman näille kahdelle ohjelmalle vankkojen, johdon-mukaisten ja avointen kriteerien perusteella, ja se on otta-nut huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot.

Toisessa tilintarkastustuomioistuimen mainitsemasta kah-desta tapauksesta hallinto- ja valvontajärjestelmä on ar-vioitu tehokkaaksi ja hallintoviranomaisen ilmoittama ja komission validoima virhetaso oli kaudella 2010–2012 jat-kuvasti alle 2 prosenttia.

Toisessa tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen havain-not eivät liity tarkastusviranomaisen toimintaan vaan mui-hin hallinto- ja valvontajärjestelmän osiin, ja niitä tutkitaan. Komissio katsoo, että hallinto- ja valvontajärjestelmässä vuonna 2013 todetut puutteet eivät välttämättä vaikuta tarkastusviranomaisen työn luotettavuuteen.

Laatikko 6 d) Kahdelle asianomaiselle tarkastusviranomaiselle myönnet-tiin 73 artiklan mukainen asema kesä- ja syyskuussa 2012. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot liittyvät vuonna 2013 esiin tulleisiin seikkoihin.

Ar v io i tuaan t i l intar k astustuomiois tu imen hava innot perusteellisesti komissio vahvistaa joka tapauksessa, että kyseiset tarkastusviranomaiset täyttävät 73 artiklan vaati-mukset. Komissio seuraa äskettäin aloitetussa 73 artiklan seurantaa koskevassa yhteisessä tarkastusselvityksessä tii-viisti, että vaatimukset täytetään jatkuvasti (katso vastaus 54 kohtaan).

Yhteinen vastaus 49 ja 50 kohtaanKuten syyskuussa 2013 hyväksytyissä ajantasaistetussa etenemissuunnitelmassa ja yhteisessä tarkastusselvityk-sessä määrätään, 73 artiklan riittävä seuranta toteutetaan analysoimalla kansal l isen jär jestelmän tark astusker to-muksia ja vuotuisia valvontaker tomuksia ( ja tekemällä tarvittaessa selvitysmatkoja), tekemällä paikalla asiakirja-arviointeja ja toimittamalla uudelleen tarkastusviranomai-sen tarkastuksia sekä järjestämällä kahdenvälisiä koordi-nointikokouksia. Kaikki tämä vastaa komission yksiköiden tarkastusstrategiaa.


Yhteinen vastaus 51–53 kohtaanEtenemissuunnitelma on laadittu seurantatarkoituksiin ja strategiseksi asiakirjaksi, jossa esitetään 73 artiklan mukai-sen aseman myöntämisedellytykset. Se ei ole menetelmä-asiakirja. Sen jälkeen, kun ensimmäinen 73 artiklan mukais-ten päätösten erä annettiin vuoden 2012 alkupuoliskolla, komission yksiköt ovat kehittäneet menetelmän seuran-takäyntejä varten. Uusi selvitys on viimeistelty kahdesta vuonna 2012 toteutetusta pilottiluonteisesta matkasta saa-tujen kokemusten perusteella. Pilottimatkoihin kuului myös uudelleen tarkastusta ja työpaperien tarkistamista.

Ajantasaistetun etenemissuunnitelman, yhteisen tarkastus-selvityksen ja tarkastusstrategian mukaisesti seurantakäynti tehdään periaatteessa joka toinen vuosi jokaisen sellaisen tarkastusviranomaisen osalta, jolla on 73 artiklan mukainen asema. Seurantakäynneillä tehdään myös uudelleen tarkas-tusta ja tarkistetaan työpapereita kansainvälisten tilintar-kastusstandardien mukaisesti.

Yhteinen vastaus 54 ja 55 kohtaanAlue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ilmoitti vuotta 2012 koskevassa vuotuisessa toimintaker tomuksessaan, että ohjelmien seurannan perusteella yhtenäiseen tarkastus-malliin oikeuttavan aseman saaneet tarkastusviranomaiset täyttivät edelleen asemaan oikeuttavat edellytykset, koska tarkastusviranomaiset olivat asianmukaisesti ilmoittaneet uusista puutteista joissak in asianomaisista ohjelmista. Kyseiset tarkastusviranomaiset toimivat näin ollen edelleen asianmukaisesti.

Komissio on syyskuussa 2013 saattanut alkuperäisen ete-nemissuunnitelmansa virallisesti ajan tasalle ja hyväksynyt tarkastusselvityksen, jossa esitetään menetelmä ja prosessi yhtenäiseen tarkastusmalliin oikeuttavan aseman seuran-taa var ten. Ajantasaistetun etenemissuunnitelman l i it-teessä I on yleiskatsaus toimiin / korjaaviin toimenpiteisiin siinä tapauksessa, että yksi tai useampi yhtenäisen tarkas-tusmallin periaatteen soveltamisen alkuperäinen edellytys ei enää täyty.

Komissio seuraa kaikkia asianomaisia ohjelmia myös toi-mittamalla tarkastuksia uudelleen. Vuoden 2013 lopulla komission seuranta kattaa 19 toimenpideohjelmaa, joilla on 73 artik lan mukainen asema, ja seitsemän tarkastus-viranomaista komission tarkastusmenetelmän mukaisesti. Erityisiä korjaavia toimenpiteitä pannaan täytäntöön neljän tarkastusviranomaisen osalta.

68



Työllisyyden pääosasto ei vuotta 2012 koskevassa vuotui-sessa toimintakertomuksessaan yksilöinyt mitään ongelmia, jotka edellyttäisivät uudelleen harkintaa niiden toimenpi-deohjelmien osalta, jotka olivat saaneet 73 artiklan mukai-sen aseman vuonna 2012. Tästä syystä yhdenkään vuonna 2012 myönnetyn yhtenäiseen tarkastusmalliin oikeuttavan aseman peruuttamiseksi tai lykkäämiseksi ei ole tarvinnut aloittaa korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi komissio on aloitta-nut kyseisiä toimenpideohjelmia koskevat seurantakäynnit vuoden 2013 loppupuolella.

56.Ohjelmakauden päättäminen perustuu ohjelmakaudella suoritettuun laajaan tarkastus- ja seurantatyöhön, erityi -sesti kumulatiivisen jäännösriskin vuotuiseen ohjelmakoh-taiseen arviointiin. Katso myös 49–53 kohtaan annettu vas-taus, joka koskee ajantasaistettua etenemissuunnitelmaa ja seurannan tarkastusselvitystä.

Komissio huomauttaa myös, että yhtenäisen tarkastus-mal l in täytäntöönpano jatkuu myös ohjelmak audel la 2014–2020, kuten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 140 artiklan 3 kohdassa säädetään2.

60.Komissio on ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikana antanut tarkastusviranomaisten työn kannalta olennaista ohjeistusta (esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden arviointi, tarkastusstrategia, hallinto- ja valvontajärjestelmien arvi-ointi, otantamenetelmät). Ohjeasiakirjat on annettu hyvissä ajoin ohjelmakauden alussa (katso 62 kohta).

2 ”Kun komissio toimenpideohjelman tapauksessa toteaa voivansa luottaa tarkastusviranomaisen lausuntoon, se voi sopia tarkastusviranomaisen kanssa, että se rajaa komission omat paikan päällä tehtävät tarkastukset tarkastusviranomaisen työn tarkastamiseen, jollei tarkastusviranomaisen työtä koskevista puutteista ole osoituksia tilivuodelta, jonka osalta komissio on hyväksynyt tilit.”

Yhteinen vastaus 61 kohtaan ja laatikkoon 8Ohjeet, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen mainit-semia monimutkaisia kysymyksiä, perustuvat väistämättä ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikana tunnistet-tuihin hyviin ja huonoihin käytäntöihin. Ohjeluonnoksista keskustellaan tarkastusviranomaisten kanssa erilaisissa tek-nisissä kokouksissa ennen kuin ne viimeistellään COCOFin kokouksessa. Tämä koskee erityisesti virheiden käsittelystä annettuja ohjeita, josta keskusteltiin tarkastusviranomais-ten kanssa laajamittaisesti ennen kuin se annettiin viralli-sesti tiedoksi.

66. Ensimmäinen luetelmakohtaKomissio on yhtä mieltä siitä, että näitä pakollisia tietoja voitaisiin täydentää toimien tuloksia koskevilla lisäohjeilla. Komissio aikoo antaa tältä osin tarkastusviranomaisille kir-jallisesti lisäselvennyksiä vuoden 2013 loppuun mennessä.

66. Toinen luetelmakohtaKomissio hank k i i tar vittaessa oman r isk inar vioint insa perusteella lisätietoja toimien tarkastusten tuloksista joko kirjallisessa muodossa tai jäsenvaltioihin tehtyjen selvitys-matkojen kautta (katso vastaus 32 kohtaan).

K o m i s s i o h a r k i t s e e m a h d o l l i s u u t t a s e l ve n t ä ä a s i a a kirjallisesti.

66. Kolmas luetelmakohtaOhjelmakauden päättyessä tarkastusviranomaisilta edel-lytetään jo monivuotista arviointia hall into- ja valvon-tajärjestelmien toiminnasta sekä oikaisukapasiteetista ohjelmakauden päättyessä (katso vuonna 2013 annettu ohjelmakauden päättämistä koskeva ohje).

66. Neljäs luetelmakohtaTarkastuslausunnon antamisen jälkeisten tapahtumien vai-kutuksista kyseiseen lausuntoon voidaan todeta, että ne on positiivisten tapahtumien osalta jo osittain katettu jou-lukuussa 2011 annetussa virheiden käsittelyä koskevassa ohjeessa.

K o m i s s i o h a r k i t s e e m a h d o l l i s u u t t a s e l ve n t ä ä a s i a a kirjallisesti.

Komissio on tehnyt kaikkia edellä mainittuja seikkoja kos-kevia ehdotuksia ohjelmakautta 2014–2020 koskevissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä, jotta täytäntöönpanoa voitaisiin edelleen yhdenmukaistaa.

69



67.Asetuksessa ja sen takia myös komission antamissa ohjeissa otetaan huomioon kansainväliset tilintarkastusstandardit, mutta asetuksen ja ohjeiden on vastattava koheesiopolitii-kan erityispiirteitä ja siinä käytettyä termistöä.

Yhteinen vastaus 68 ja 69 kohtaanVuodesta 2009 tehtyyn laajamittaiseen tarkastustyöhön tarkastusviranomaisten työn arvioimiseksi kuului myös asi-anomaisten tarkastusviranomaisten valmiuksien kattava kehittäminen. Tämä mahdollisti vuorostaan hyvien käytän-töjen vaihdon kaikkien tarkastusviranomaisten kanssa lisä-ohjeiden ja teknisten kokousten avulla.

72. Komissio antaa edelleen koulutusta tarkastusviranomaisille erityisesti otantatekniikoista, ohjelmakauden 2007–2013 päättämiseen liittyvästä tarkastustyöstä sekä uuden ohjel-makauden tarkastustoiminnasta.

73. Komissio toteaa, että 73 artiklan mukaisen aseman myön-täminen joillekin ohjelmille ei vähennä komission valvon-tatyötä. Komission kannalta sen tärkein etu ei ole kokonais-valvontatyön väheneminen, vaan mahdollisuus keskittää rajalliset tarkastusresurssit suuremman riskin ohjelmiin ja viranomaisiin. Sitä paitsi yhtenäinen tarkastus ei tarkoita tarkastuksen lopettamista. Seurantakäynnit ovat edelleen tarpeellisia sen varmistamiseksi, että kansallisten tarkastus-viranomaisten tarkastustyö on jatkuvasti luotettavaa.

Yhteinen vastaus 74–76 kohtaanKomissio korostaa, että vuosien 2007–2013 sääntelykehyk-sen ansiosta se voi saavuttaa huomattavasti suuremman varmuuden erityisesti, koska varmuutta voidaan arvioida kunkin toimenpideohjelman osalta joka vuosi täytäntöön-panon alusta asti. Tästä syystä valvonnan kustannuksia olisi arvioitava pikemminkin kustannustehokkuuden näkökul-masta kuin absoluuttisesti.

Komissio toteaa, että teknisen tuen kautta rahastot voivat rahoittaa ohjelmien toimia, jotka li ittyvät valmisteluun, hal l innointi in, seurantaan, ar viointi in, t iedotukseen ja valvontaan.

77.Kaudella 2000–2006 virhetaso oli korkea, joten komissio päätti ehdottaa kaudeksi 2007–2013 tehostettuja hallinto- ja valvontasäännöksiä sekä tilastollista otantaa. Ehdotukset on otettu laajasti huomioon voimassa olevassa säädös-kehyksessä. Komissio toteaa, että nykyisellä ohjelmakau-della virhetasot ovat merkittävästi alhaisempia.

78. Komissio ennakoi valvontakustannusten pysyvän vakaina ohjelmakaudella 2014–2020.

Koska asetuksella on tarkoitus yksinkertaistaa tarkastusta eri tavoin, hallinnollisen rasitteen keveneminen (esimer-kiksi raportointivaatimusten väheneminen ja yksinkertais-tettujen kustannusvaihtoehtojen laaja käyttö) tai ajan-tasaistetun otantaohjeen käyttö voi johtaa merkittäviin hyötyihin tarkastustyön kannalta.

Hyödyt kompensoisivat paremmin kuin hyvin tilien tarkas-tamisesta ja hallinnollisen vahvistuslausuman arvioinnista aiheutuvan lisätyön.

70



Yhteinen vastaus 79 ja 80 kohtaanKomissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen pää-telmään. Komissio katsoo myös, että jäsenvaltiot ja komis-sio ovat vahvistaneet sisäisen valvonnan kehystä ohjelma-kaudella 2007–2013 edellisiin ohjelmakausiin verrattuna. Komissio katsoo, että tämä auttaa varmistamaan vankan tarkastuskapasiteetin koko unionissa.

83.Komissiolla on tilintarkastustuomioistuimen yksilöimiin ris-keihin seuraava kanta:

83. Ensimmäinen luetelmakohtaKomissio on vuodesta 2009 alkaen tehnyt laajoja tarkas-tuksia paikalla arvioidakseen tarkastusviranomaisten työtä. Se on tehnyt 269 tarkastusmatkaa ja ar vioinut EAKR:n osalta 47 ja ESR:n osalta 84 tarkastusviranomaista. Tämä kattaa vastaavasti noin 96 ja 99 prosenttia näiden rahasto-jen kokonaisvaroista. Arviointien ansiosta komissio on pys-tynyt antamaan neuvoja, edistämään valmiuksien kehittä-mistä ja laskemaan virhetasoja uudelleen tai korvaamaan epäluotettavina pitämänsä virhetasot k iinteämääräisil lä tasoilla.

Komission prosessi tarkastusviranomaisten ilmoittamien virhetasojen todentamiseksi on kaikkiaan perinpohjainen, ja tarvittaessa virhetasoja tarkistetaan. Se, että työllisyyden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuo-tuisissa toimintakertomuksissa ilmoitetut virhetasot ovat yhdensuuntaisia tilintarkastustuomioistuimen vahvistaman virhetason kanssa, vahvistaa valvonta- ja raportointijärjes-telmän luotettavuuden.

83. Toinen luetelmakohtaKomissio on myös ottanut käyttöön vankan menetelmän tarkastusviranomaisten ilmoittamien virhetasojen toden-tamiseksi ja validoimiseksi. Se voi tarvittaessa esimerkiksi pyytää l isätietoja ja/tai tehdä selvitysmatkoja jäsenval-tioihin (vuonna 2013 tämä koski EAKR:n/koheesiorahaston 64:ää toimenpideohjelmaa 11 jäsenvaltiossa ja ESR:n 23:a toimenpideohjelmaa kymmenessä jäsenvaltiossa).

Laajassa tarkastusselvityksessä on saatu hyvät tiedot suu-resta joukosta tarkastusviranomaisia ja niiden toiminnasta, mikä on osoittautunut erittäin hyödylliseksi komission ar-vioidessa ilmoitettuja virhetasoja.

83. Kolmas luetelmakohtaKomissio katsoo, että kumulatiivinen jäännösrisk i, jossa otetaan huomioon virhetasot ja rahoitusoikaisut koko ohjelmakaudella, on osoitus ohjelmien kokonaisoikaisu-kapasiteetista, jota komissio arvioi vuosittain vuotuisissa toimintakertomuksissa.

Kumulatiivinen jäännösriski perustuu kaikkiin käytettävissä oleviin, edellisinä vuosina ilmoitettuihin tietoihin ja par-haaseen arvioon arviointivuodesta.

Se auttaa komissiota puuttumaan erityisesti mutta ei yksin-omaan niiden ohjelmien tilanteeseen, joiden validoitu vuo-tuinen virhetaso on 2–5 prosenttia.

Tällaisista ohjelmista ei aiemmin esitetty varaumia, mutta nyt näin voidaan tehdä, ja tämä voi myöhemmin joh-taa oikeudell iseen menettelyyn (keskeytys, lykkäys tai rahoitusoikaisu).

Kumulatiivisen jäännösriskin käytön ansiosta varaumia esi-tetään aiempaa useammista ohjelmista. Näin vähennetään tilintarkastustuomioistuimen havaitsemaa riskiä siitä, että kyseisten ohjelmien riskit aliarvioidaan.

Lisäksi komissio on tehnyt erityistä riskipohjaista tarkas-tustyötä kolmen viime vuoden aikana 68 toimenpideohjel-massa sen varmistamiseksi, että niissä ilmoitetut oikaisut on pantu tehokkaasti täytäntöön. Epävarmoissa tapauksissa tai kun näyttöä ei ole riittävästi, se vähentää kyseiset mää-rät huomioon otetuista kumulatiivisista rahoitusoikaisuista jäännösvirhetason laskemiseksi.

71



Komissio pyrkii aina varmistamaan, että vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle annettavissa kertomuksissa esitetään EU:n talousarvioon kohdistuvasta riskistä oikeudenmukainen ja luotettava kuva kunkin jäsen-valtion osalta ottamalla myös huomioon monivuotinen oikaisukapasiteetti. Komission yksiköt antavat vuotuisissa toimintakertomuksissaan kaikki käytettävissään olevat tie-dot täysin avoimesti.

Komissio arvioi jokaisena vuonna tarkastusviranomaisten ilmoittamat virhetasot yksityiskohtaisesti. Todentamispro-sessin sekä tarkastusselvityksistä saatujen laajojen tulosten ansiosta komissio pystyy esittämään vuotuisissa toiminta-kertomuksissa täydelliset ja luotettavat, validoidut virhe-tasot ja tarvittaessa tekemään asianmukaiset varaumat.

Tämän havainnollistamiseksi komissio toteaa, että työl-lisyyden pääosasto on kolme vuotta peräkkäin ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto kaksi vuotta peräkkäin ilmoit-tanut vuotuisessa toimintakertomuksessaan virhetasot, jotka ovat olleet yhdensuuntaisia ti l intarkastustuomio-istuimen vahvistaman virhetason kanssa, mikä komission mielestä vahvistaa komission lähestymistavan pätevyyden ja luotettavuuden.

Suositus nro 1K o m i s s i o k a t s o o , e t t ä t ä m ä s u o s i t u s o n j o p a n t u täytäntöön.

Komissiolla on käytössään perusteellinen todentamispro-sessi, johon kuuluvat myös jäsenvaltioihin tehtävät selvi-tysmatkat, jotta se voisi varmistaa tarkastusviranomaisten ilmoittamien virhetasojen oikeellisuuden ja luotettavuu-den. Vaihtoehtoisesti komissio käyttää k iinteämääräisiä tasoja, jos se katsoo, että virhetasot ovat epäluotettavia. Tätä prosessia täydentää komission vuodesta 2009 alkaen toteuttama tarkastusselvitys, jossa on voitu 269 tarkas-tusmatkalla arvioida tarkastusviranomaisten työtä muun muassa toimittamalla tarkastuksia uudelleen ja joka kat-taa noin 90 prosenttia rahastojen varoista. Komissio tekee myös riskipohjaisia tarkastuksia todentaakseen ilmoitettu-jen rahoitusoikaisujen oikeellisuuden.

Komissio aikoo edelleen valvoa tiukasti ilmoitettuja virhe-tasoja, seurata ja arvioida tarkastusviranomaisten työtä ja tehdä kohdennettuja tarkastuksia, joiden tavoitteena on taata rahoitusoikaisujen kirjaamiseen ja ilmoittamiseen liit-tyvien todentamisviranomaisten menettelyjen laatu.

Suositus nro 2Komissio esittää vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa, että nettorahoitusoikaisuja olisi mahdollista tehdä, jos vuotuisten tilinpäätösten toi-mittamisen jälkeen todetaan vakavia sääntöjenvastaisuuk-sia, joita tarkastusviranomainen ei ole aiemmin havainnut ja/tai ilmoittanut. Lainsäätäjä on myöntynyt tähän.

Komissio aikoo myös ehdottaa sekundäärilainsäädännössä, että k i inteämääräis iä oik aisuja voidaan k asvattaa, jos samoja puutteita koskevia rikkomuksia esiintyy toistuvasti eivätkä jäsenvaltiot ole toteuttaneet korjaavia toimenpi-teitä järjestelmän siinä osassa, jota asia koskee ja johon on aiemmin kohdistettu oikaisuja

84.Tilintarkastustuomioimen esittämät luvut johtuvat asetuk-sen tiukoista edellytyksistä, joissa vaaditaan komissiolta ja jäsenvaltioilta kattavaa tarkastustyötä, myös tarkastusten uudelleen toimittamista kansainvälisten tilintarkastusstan-dardien mukaisesti, ennen kuin koko hallinto- ja valvonta-järjestelmän toimintaa voidaan arvioida. Täytäntöönpanon hitaan alun vuoksi komissio joutui myös useimmissa tapa-uksissa odottamaan virhetasojen saamista vuoteen 2010 tai jopa vuoteen 2011. Voidakseen arvioida hallinto- ja valvon-tajärjestelmien täytäntöönpanon tehokkuutta komission oli arvioitava huolellisesti kyseiset virhetasot ja tulokset, joita se sai ensimmäisistä toimittamistaan tarkastusviranomais-ten työn uudelleen tarkastuksista.

85.Oman arvionsa perusteella komissio on vahvasti eri mieltä kaikista laatikossa 6 mainituista 15 tapauksesta ja katsoo, että vaatimukset on vuoden 2013 lopussa täytetty kaikissa 61 ohjelmassa. Komissio nojautuu arviossaan tarkastus-viranomaisten luotettavuuden todentamiseksi vuonna 2009 aloitettujen laajojen tarkastusselvitysten tuloksiin. Lisäksi se ottaa huomioon kaikk i säännökset, myös ei-tilastollisen otannan käytön tapauksissa, joissa se tuottaa parhaan arvion riskistä ja hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkuudesta, samoin kuin jokaista ohjelmaa tai ohjel-maryhmää varten vuodesta 2012 lasketun kumulatiivisen jäännösriskin, kuten edellä todetaan. Esitetyt huomautuk-set ovat lisäksi erityisen huonosti sovellettavissa pieniin toimenpideohjelmiin.

72



Lisäksi komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen laatikossa 6 tarkoittamien ohjelmien osuus EAKR:n/kohee-siorahaston kokonaisvaroista on 5 prosenttia ja ESR:n koko-naisvaroista alle 1 prosentti.

86.Asianomaiset komission pääosastot ovat tilintarkastustuo-mioistuimen tarkastuksen jälkeen kehittäneet ja hyväksy-neet syyskuussa 2013 tarkastusselvityksen, jonka avulla seurataan vuonna 2012 ensimmäisen kerran annettuja 73 ar tik lan mukaisia päätöksiä. Ne myös antoivat syys-kuussa 2013 yhteisen päätöksen, jolla 73 artiklan etenemis-suunnitelma ja seurantaprosessit saatettiin ajan tasalle.

Katso jäljempänä vastaus suositukseen nro 4.

Suositus nro 3Komissio katsoo, että yhtenäiseen tarkastusmalliin oikeut-tava asema on myönnetty vankkojen, johdonmukaisten ja avointen kriteerien perusteella. Lisäksi komissio katsoo, että kaikki vaatimukset täyttyvät kyseisissä ohjelmissa vuo-den 2013 loppuun mennessä.

Komissio noudattaa jatkossakin vakaata lähestymistapaa, jota selkeyttää edelleen syyskuussa 2013 ajantasaistetun, 73 ar tik laa koskevan komission etenemissuunnitelman täytäntöönpano.

Suositus nro 4Komissio k atsoo, että tämä suositus pannaan täytän-töön syyskuussa 2013 hyväksytyissä 73 ar tik lan etene -missuunnitelmassa ja 73 ar tik lan seurantaa koskevassa tarkastusselvityksessä.

Sen jälkeen, kun ensimmäinen 73 artiklan mukaisten pää-tösten erä annettiin vuoden 2012 alkupuoliskolla, komis-sion yksiköt ovat pilottiluonteisten matkojen perusteella kehittäneet tarkastusmenetelmän seurantakäyntejä varten. Siihen kuuluu tarkastusten uudelleen toimittamista ja työ-paperien tarkistamista kansainvälisten tilintarkastusstan-dardien mukaisesti.

87.Komissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen ar-vioon ja jatkaa läheistä yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa parantaakseen antamiaan ohjeita ja tukea jatkuvasti. Komissio on tarkistanut otantaa koskevat ohjeensa huhti-kuussa 2013 ja edistää aktiivisesti niiden täytäntöönpanoa järjestämällä seminaareja useissa jäsenvaltioissa, joissa on hajautettu järjestelmä, sen varmistamiseksi, että kaikki asi-anomaiset tarkastusviranomaiset kyseisissä jäsenvaltioissa saavat riittävästi tietoa.

Komissio on aloittanut tarkastusviranomaisten kanssa vuoropuhelun valmistellakseen riittävällä tavalla ohjelma-kauden 2014–2020 aloittamista ja parantaakseen sekun-däärilainsäädäntöä asioissa, jotka liittyvät tarkastusviran-omaisten työhön.

Suositus nro 5Komissio on suosituksesta samaa mieltä ja toteuttaa toi-menpiteitä sen varmistamiseksi, että sekundäärilainsää-däntöä parannetaan ja että tarkastusviranomaisten työtä varten annetaan ajoissa lisää ohjeistusta vakaassa mene-telmäkehyksessä. Työ perustuu ohjelmakaudella 2007–2013 kertyneeseen kokemukseen.

Komissio selkeyttää edelleen nykyisiä ohjeita joiltakin osin antamalla kirjallisia lisäselvennyksiä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisäksi komissiolla on ohjelmakautta 2014–2020 koskevan asetuksen mukaisesti valtuudet antaa delegoituja säädök-siä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Niissä on tarkoitus esittää tarkastusviranomaisten tarkastustyötä varten sitovia mal-leja ja/tai vaatimuksia, jotka pohjautuvat ohjelmakaudella 2007–2013 saatuihin kokemuksiin ja tuolloin luotuihin hyviin käytäntöihin.

89.Vastuun jakautuminen on selkeästi vahvistettu perusso-pimuksessa, varainhoitoasetuksessa ja alakohtaisissa eri-tyisasetuksissa. Jäsenvaltiot saavat Euroopan rakenne- ja koheesiorahastoista merk ittävästi määrärahoja teknistä tukea varten. Jäsenvaltiot päättävät, kuinka määrärahat käytetään.

Katso myös komission vastaus suositukseen nro 6.

73



Suositus nro 6Komissio katsoo, että tämä suositus on jo toteutettu vuo-den 2011 vaikutusten ar vioinnissa (k atso alavi i te 57) . Komissio toteaa myös, että yhteishallinnoinnissa päätöksen teknisen tuen jakamisesta eri menoluokkiin tekevät tois-sijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot.

Lisäksi komissio on vuosia 2014–2020 koskevassa asetuk-sessa vahvistanut koheesioalan kustannustehokasta lähes-tymistapaa. Näin ollen uusissa suunnitelmissa rahastojen täytäntöönpanojärjestelyiksi on myös valvonnan osalta ”noudatettava suhteellisuusperiaatetta kohdennettavan tuen määrän suhteen ja otettava huomioon yleistavoite, jonka mukaan on vähennettävä ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien elinten hallinnollista rasitusta.”

74


Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Erityiskertomus nro 16/2013”Yhtenäisen tarkastusmallin” (”single audit”) soveltaminen ja komission luottamus kansallisten tarkastusviranomaisten työhön koheesioalalla

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto

2013 – 74 s. – 21 × 29,7 cm

ISBN 978-92-9241-546-4

doi:10.2865/97504

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm), muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm), ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm) tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).

Maksulliset tilaukset:

• Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

QJ-A

B-13

-016-FI-C

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN KATSOO, ETTÄ KOMISSIO ON EDISTYNYT HUOMAT-

TAVASTI SELLAISEN ”YHTENÄISTÄ TARKASTUSMALLIA” KOSKEVAN JÄRJESTELMÄN

KEHIT TÄMISESSÄ, JONKA AVULLA SE VOI SAADA VARMUUDEN EAKR:N/KOHEESIO-

RAHASTON JA ESR:N MENOJEN LAILLISUUDESTA JA SÄÄNTÖJENMUKAISUUDESTA

KANSALLISTEN TARKASTUSVIRANOMAISTEN TYÖN PERUSTEELLA. TILINTARKASTUS-

TUOMIOISTUIN ARVIOI TARKASTUSVIRANOMAISIIN LIITTYVÄN VALVONNAN KUSTAN-

NUKSET KOKO OHJELMAKAUDEN 2007–2013 AJALTA NOIN 860 MILJOONAKSI EUROKSI

(0,2 PROSENTTIA EAKR:N/KOHEESIORAHASTON JA ESR:N BUDJETISTA). TILINTARKAS-

TUSTUOMIOISTUIN HAVAITSI, ETTÄ TARKASTUSVIRANOMAISTEN RAPORTOIMAT VIR-

HETASOT JA JÄSENVALTIOIDEN TIEDOT RAHOITUSOIKAISUISTA EIVÄT OLE RIITTÄVÄN

PITÄVIÄ EIKÄ ”YHTENÄISTÄ TARKASTUSMALLIA” VOIDA SIKSI PANNA VAIKUTTAVALLA

TAVALLA TÄYTÄNTÖÖN KAIKKIEN OHJELMIEN KOHDALLA. TÄSTÄ SEURAA, ET TÄ KO-

MISSIO SAATTAA EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE RAPORTOIDESSAAN

ALIARVIOIDA KYSEISIÄ ONGELMIA KOHEESIOALALLA.

tilintarkastustuomioistuin 2013 · 1–4 koheesioalan sisÄistÄ valvontaa koskevan vastuun...

Documents