tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti...

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

insinööreille riittää kysyntää.

korkeakoulu-uudistuslisää mahdollisuuksia ja helppoja kurssivalintoja laadusta tinkimättä.

aikuiskoulutus on suomessa erittäin suosittua.

No. 3 / Febr. ’08

Henna Virkkunen: Mieti millaisissa tehtävissä viihdyt, millaista osaamista sinulla on ja mitä ominaisuuksia itsessäsi haluat kehittää.

opiskelullamenestykseen

koulutusHelmikuu 2009

hallitse uraasionnistu työn-haussa opintojen jälkeen.

tuhansia koulu tuspaikkoja! Yhteishaku avautuu netissä.

oikeaN opiskelupaikaN

löytämiseksi

5ViNkkiä

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti2

PÄÄKIRJOITUS

Valitse viisaasti

Sijoitus sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Koulutus on Sinulle ja Suomelle menestystekijä - globaalissa maailmassa osaamisen merkitys kasvaa entisestään.

Opintoja suun-nitellessasi Si-nulla on varaa valita. Suoma-laisten yliopis-tojen ja ammat-tikorkeakoulu-

jen opintotarjonta on laadukasta ja monipuolista. Korkeakoululaitok-semme on alueellisesti varsin kat-tava. Siksi opiskelumahdollisuu-det eri puolilla maata ovat hyvät.

Toivon Sinun tutustuvan huolel-la erilaisiin opintomahdollisuuk-siin. Kun punnitset eri vaihtoeh-toja, hanki monipuolisesti tietoja koulutusaloista ja ammateista. Tu-tustu esitteisiin, käytä nettiä, haas-tattele erilaisissa ammateissa toi-mivia ihmisiä ja hyödynnä opinto-ohjausta. Mieti samalla, millaisissa tehtävissä viihdyt, millaista osaa-mista Sinulla jo on ja mitä ominai-suuksia itsessäsi haluat kehittää.

Suomalainen korkeakoululaitos on historiallisen muutoksen edes-sä. Korkeakoulumme ovat jo vii-den vuoden päästä hyvin erilaisia kuin nykyään. Tavoitteena on teh-dä suomalaisesta korkeakoulutuk-sesta yhteiskuntamme veturi.

Käynnissä olevan yliopistouu-distuksen myötä yliopistojen itse-

näisyyttä lisätään. Valtion virasto-yliopistoista tulee julkisoikeu-dellisia yhteisöjä, jotka päättävät omasta hallinnostaan, taloudes-taan ja henkilöstöstään. Uudistuk-sella lisätään yliopistojemme liik-kumavaraa ja kilpailukykyä yhä kansainvälistyvillä tutkimus- ja koulutusmarkkinoilla.

Suomalaisten maksuton koulu-tus on periaate, josta uudistukses-sa ei tingitä. Opintotuki yhdessä muiden opintososiaalisten etujen kanssa mahdollistaa täysipäiväi-sen opintoihin keskittymisen. Kan-sainvälisesti verrattuna suomalai-set opiskelijat ovatkin sangen etu-oikeutetussa asemassa.

Korkeakoulutus on lähtökohtai-sesti kansainvälistä. Ulkomaiset korkeakoulut ovat varteenotetta-via vaihtoehtoja myös suomalaisil-le opiskelijoille. Opintoihin sisälly-tetään kotimaassakin yhä enem-män vieraskielistä koulutusta tai jaksoja ulkomailla. Kotimaisten korkeakoulujemme tulee olla niin laadukkaita ja vetovoimaisia, että niihin on hakijoita kaikkialta maa-ilmasta.

Nuorisoikäluokat pienenevät, mutta aikuisopiskelijoiden, ulko-maisten tai maahanmuuttajataus-

taisten opiskelijoiden lisääntyviin koulutustarpeisiin on vastattava. Nämä muutokset vaativat uuden-laista osaamista ja tarjontaa kor-keakouluilta. Aikuisopiskelijoil-le on yhä tärkeämpää pystyä suo-rittamaan opintoja töiden ohessa. Aikuiskoulutuksen kehitys on hy-vä uutinen myös nuorten kannal-ta: kaikkea mahdollista osaamista ei tarvitse enää hankkia osana tut-kinnon suorittamista vaan osaa-mista täydennetään joustavasti myöhemmin.

Opiskelu on sijoittamista omaan kehitykseen ja omaan tulevaisuu-teen. Suomalaisessa yhteiskunnas-sa työpaikkoja vapautuu runsaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläk-keelle. Ei kannata uskoa niitä tu-levaisuudenkuvia, joiden mukaan korkeakoulutuksen saaneet jäävät työttömiksi. Näin ei ole tapahtu-nut nytkään - ja vielä vähemmän tulevaisuudessa, kun asiantuntija-osaamisen kysyntä kasvaa.

Valitse viisaasti - onnea opintoi-hin!

Henna Virkkunen

“Rakenteellisten uudistusten tavoitteena on, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on nykyistä vähemmän ja että niiden profiilit ovat selkeämpiä.”

Hannu Sirénopetusministeriön korkeakouluja tiedeyksikön koulutuksen tulos-alueen johtaja

suosittelemme

sivu 9

koulutus no 1. helmikuu 2009

Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oyunioninkatu 18, 00130 helsinkiaslak de silva, 09-565 84 025

Toimituspäällikkö: jarmo peräläPuhelin: 09-565 84 032E-mail: [email protected]

Projektipäällikkö: titi kesälahtiPuhelin: 09-565 84 014E-mail: [email protected]

Jaetaan iltalehden liitteenä 12.2.2009

[email protected]

mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyö-kumppaneilleen uusia asiakkaita. konsep-timme perustuu korkealaatuiseen toimi-tukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

Henna Virkkunenopetusministeri

“opiskelu on sijoittamista omaan kehitykseen ja omaan tulevaisuuteen.”

ku

va: v

alt

ion

eu

vos

ton

ka

ns

lia

kOuluTukSElla On MErkiTySTä

1Vinkki

3tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Patria Pilot Training Oy on joh-

tava suomalainen ammattilentä-

jiä kouluttava oppilaitos. Ilmailun

perusteista aloittavat oppilaamme

valmistuvat ammattilentäjän opin-

tolinjaltamme 18-24 kuukauden

opintojen jälkeen yleiseurooppa-

laisen JAR-CPL ansiolentäjän lu-

pakirjojen haltijoiksi. Oppilaat ovat

kurssin lopussa suorittaneet myös

liikennelentäjäteoriat (ns Frozen

ATPL) sekä MCC –ohjaamoyhteis-

työkoulutuksen kurssit.

Haemme oppilaita vuonna 2009 alkaville omarahoitteisille ammattilentäjän opintolinjoille

LentäjäkoulutukseenJos olet ilmailusta ja lentäjän ammatista kiinnos-

tunut, normaalin terveyden omaava, ylioppilas-

tutkinnon tai vastaavan peruskoulutuksen saa-

nut mies tai nainen, voit lähettää hakemuksesi

ammattilentäjän opintolinjallemme. Perusvaati-

mukset täyttävät hakijat kutsutaan 1 + 1 -päiväi-

siin valintakokeisiin, joissa pääpaino on sovel-

tuvuustesteissä sekä englannin ja matematiikan

tasokokeissa. Katso lisätiedot ja hakuohjeet ne-

tistä osoitteesta www.patria.fi (lentokoulutus).

Seuraava opintolinjamme alkaa

maaliskuussa 2009.

PATRIA PILOT TRAINING OY

4 tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Aktiivisuus on valttia! Työmarkkinoille siirtyminen onnistuu, kun on motivoitunut ja avarakatseinen ‑ ja osaa tunnistaa oikean narun josta vetää.

Opiskelu- ja työelämä eivät enää ole erillisiä, toisiaan seuraavia elämän-jaksoja. Jatkuva lisäopiskelu on työelä-mässä välttämätöntä, jotta työntekijä pärjää nopeasti muuttuvassa maail-massa. Päästäkseen valmistumisen jäl-keen kiinni oman alansa työpaikkaan, on opiskelijan työskenneltävä kysei-sellä alalla jo opiskeluaikanaan.

Opiskelijoita ei kuitenkaan ole jätet-ty pelkästään oman onnensa ja aktii-visuutensa varaan. Opinnot sisältävät usein, alasta riippumatta, eri asteista ja pituista työharjoittelua työpaikas-sa, jonka hankkimisessa tutor-opetta-jan tai opinto-ohjaajan rooli on mer-kittävä.

Selkeät tavoitteetAmmattikorkeakoulujen tutkinnot on suunniteltu opiskelujen ensi metreil-tä asti opiskelijan urasuunnitelmat huomioiden. Tilanne helpottaa valin-naisaineiden ja työharjoittelupaikan valintaa.

– Opiskelijalle nimetään oma tuuto-ri, jonka avulla hän voi tehdä henkilö-kohtaista urasuunnitelmaa ja selkeyt-tää omia tavoitteitaan. Alasta riippu-matta opiskelussa huomioidaan, että opiskelija hankkii työelämävalmiudet. Työharjoittelu liittyy kaikkiin AMK-tutkintoihin, kertoo suunnittelija He-li Peltola Jyväskylän ammattikorkea-koulusta.

Ammattikorkeakoulut tekevät pal-jon aktiivista, monitahoista yritysyh-teistyötä.

– Opiskelussa huomioidaan sekä kul-loisenkin alan asiantuntijatehtävät että esimiestaidot ja -tiedot. Opinnäytetyöt ovat yhä useammin hankkeistettuja, jolloin opiskelija saa entistä kiinteäm-

män yhteyden yritykseen, jossa hänen lopputyötään päästään hyödyntämään. Opintojen aikana luodut verkostot ovat yleisestikin äärimmäisen tärkeitä työl-listymisen kannalta.

Ammattikorkeakouluista pääsee monenlaisiin töihin. Myös yrityksissä on yhä enemmän oivallettu, että tule-vaisuuden työvoima on hyvä rekrytoi-da jo oppilaitoksista.

– Erilaiset ura- ja rekrytointimessut ovat selvästi kasvattaneet suosiotaan, Peltola vahvistaa.

Peltolalla on vielä yksi tärkeä viesti opiskelijoille:

– Kouluttautuminen jatkuu AMK-tutkinnon jälkeenkin. Kaikkea ei tar-vitse osata tai tehdä vielä opintojen ai-kana.

Tutkinnosta hyötyä– Minulla opinnot jäivät nuorena kes-ken. Suoritin tradenomin tutkinnon Helsingin Haaga-Heliassa 34-vuotiaa-na. Työkokemuksen lisäksi minulla on nyt paljon tuoretta alan tietoa, kertoo Tommi Valjakka.

– Minua AMK-tutkinto auttoi niin, että etenin työpaikassani esimiesteh-täviin jo hieman ennen valmistumista, kertoo Rovaniemen AMK:sta valmistu-nut Miikka Laakso.

Hallitse uraasi– Urahallintataitojen kehittäminen on koko opiskeluajan kestävä prosessi. Ta-voitteena on, että opiskelijat saavat pe-rustan hyvälle itse- ja työelämätun-temukselle. Myös työnhakuprosessin hallinta ja oman osaamisensa markki-nointi on tärkeää, sanoo ura- ja rekry-tointipalveluiden päällikkö Mika Tuu-liainen Helsingin yliopistosta.

– Geneeriset valmiudet kuten sosiaa-liset taidot, joustavuus, päätöksenteko-

kyky, kulttuurien tuntemus ja kielitai-to ovat saaneet yliopisto-opiskelussa lisää painoarvoa.

– Oma aktiivisuus ja kapeakatseisuu-den välttäminen työnhakuvaiheessa on tärkeää. Nykypäivää leimaa se, et-tä meillä on työuran aikana useita eri työnantajia. On hyvä, jos vastavalmis-tunut pystyy katsomaan elämäänsä ta-voiteammattiin pääsyä pidemmäl-lä perspektiivillä, Tuuliainen pohtii.

Kansainvälisyys on plussaaKansainvälinen työhar-joittelu tai opiskeluvaihto on tänä päivänä yhä merki-tyksellisempää.

– Rekrytointitilantees-sa on aina eduksi, jos tuntee kulttuureita ja omaa laaja-alai-sen perspektiivin sekä valmiu-det työskennel-lä ulkomailla. Useissa amma-teissa se on jopa välttämätöntä, Tuuliainen toteaa. Tuuliainen ei tyrmää myöskään ajatusta yrit-täjäksi ryhtymisestä.

– Jos tuntee itsensä pää-määräsuuntautuneeksi ja tu-kiverkostot ovat kunnossa, yrit-täjyys on varteenotettava vaih-toehto.

Maksimoi työllistymismahdollisuutesi opintojen päätyttyä

päivi remes

[email protected]

näkökulma

haasteita

Mika Tuuliainen

”oma aktiivisuus ja kapeakat-seisuuden välttäminen työnhaku-vaiheessa on tärkeää.”

”opinto-jen aikana luodut ver-kostot ovat tärkeitä työl-listymisen kannalta.”Heli Peltola

kuva: sergio guidoux

kuva: sanja gnejero


kysyimme

haasteita

SuunniTelMaVastavalmistuneen on hyvä katsoa tavoiteammattiin pääsyä pidemmälle.

kuva: fred kuipers

Mitä hyötyä opinnoistasi ja/tai niihin liittyvästä käytännön harjoittelujaksosta oli

1. työllistymisen 2. käytännön työn kannalta ylipäänsä?

Tilitoimisto, jossa suoritin työharjoittelu-ni, halusi palkata minut. Aloite tuli työn-

antajan puolelta. Eli tein varmaan jotain oikein. Opiskelupaikan nimen hyvä tunnettavuus on auttanut suuresti. Työhaastatteluissa vas-taantulleita kommentteja: ”Ai, sinä kävit siellä… Opettajani siinä ja siinä aineessa oli hän, oliko sinullakin...?”

Minua on ”siunattu” erittäin hyvillä opet-tajilla koko opiskeluni ajan. Ehkä tärkein

asia jonka olen oppinut on se, että kaikkea ei mil-lään voi opetella ulkoa, vaan pitää oppia ”hake-maan” tietoa oikeasta paikasta. Pitää myös osa-ta ottaa vastaan tämä tieto ja ”analysoida” turha pois. Tällä vältetään Siperia opettaa -tilanne.

ilkka uusitalo taloushallinnon tradenomi,

haaga-helian ammattikorkeakoulu

Opintoni antavat tietynlaisen ”takuun” osaamisestani ja koulullani on yritysmaa-

ilmassa hyvä maine. Toki paljon on kiinni myös ihmisestä itsestään. Sain nykyisen työpaikkani vielä opiskellessani. Haastattelussa kiinnitettiin paljon huomiota opintoihini. Uskon, että opiske-lupaikalla on merkitystä ensimmäisen ”oikean” työpaikan saamisessa, mutta myöhemmin koke-mus ja suhteet vaikuttavat enemmän. Kaupallis-ten opintojen hyvä puoli on, että ne eivät sulje pois minkään alan työpaikkoja.

Työskelentelen tällä hetkellä luovalla alalla ja pääaineeni markkinoinnin opinnoista on

ollut suoraa hyötyä tehtävässäni. Pyörittelen kui-tenkin myös jonkin verran numeroita ja olen tyy-tyväinen, että kauppakorkeakoulun pakolliset pe-rusopinnot kattoivat laajasti matemaattisia ainei-ta. Käytännön työn kannalta kouluaikojen paras-ta antia olivat pakolliset caset ja harjoitustunnit. Jälkeenpäin ajatellen niitä olisi saanut olla enem-mänkin. Vietin vaihto-oppilasvuoden Yhdysval-loissa ja opiskelin lukukauden verran Malesiassa. Kansainväliset kokemukset ovat olleet arvokkai-ta ja sujuva englanninkielentaito on välttämättö-myys nykyisessä työpaikassani.

riikka Loikkanen ktm,

helsingin kauppakorkeakoulu

kuva: yarosLav b.

KouluTTaudu MoniPuoliSeSTi

2VinKKi

työurille, muun muassa ympäris-tö- ja energiasuunnitteluun.

Lisää naisiaInsinöörikoulutuksen valtakun-nalliset hakijamäärät ovat pysy-neet suhteellisen tasaisina, mutta toivottua kehitystä ei ole tapahtu-nut naisopiskelijoiden alalle ha-keutumisessa. Tekniikan alan teh-täviin kaivattaisiin yhä enemmän päteviä naisia.

– Kehitystä ei ole tapahtunut vii-me vuosina oikeastaan ollenkaan. Naisten määrä tekniikan opiske-lijoista on valtakunnallisesti suu-ruusluokkaa 15-20 %.

Sinivaaran mukaan tyttöjen vä-häinen kiinnostus teknisen alan koulutukseen johtunee osittain ammatinkuvan vanhentuneesta imagosta. Vaikka edellytykset kou-lutukseen ovat samat kuin pojilla, matemaattisesti suuntautuneet tytöt hakeutuvat usein mieluum-min esimerkiksi kaupalliselle ja lääketieteelliselle alalle, tai mate-maattisten aineiden opettajan teh-täviin.

– Tyttöjen hakeutuminen ma-temaattispainotteisiin opintoihin on jo lukioaikoina vähäisempää. Se tietysti heijastuu hakijamääriin. Insinöörin töitä ei ehkä määritellä

siisteiksi sisätöiksi, vaan edelleen elää vahva mielikuva siitä, että in-sinööri möyrii verstaalla vääntä-mässä muttereita kädet rasvassa. Tämä ei välttämättä viehätä kaik-kia.

Töitä riittää Suomen kansainvälisen kilpailu-kyvyn säilymisen kannalta mate-maattisten aineiden ja alojen tai-tajilla on iso merkitys. Heidän työ-panostaan tarvitaan. Lähivuosina odotettavissa oleva suurten ikä-luokkien eläköityminen tulee li-säämään osaavan työvoiman tar-vetta entisestään – erityisesti pe-rinteisillä kone- ja sähkötekniikan aloilla.

– Aloituspaikkoja on lisätty pit-kälti elinkeinoelämän ja teolli-suuden toiveiden mukaan. Vaikka talouden tilanne näyttääkin mel-ko heikolta, niin totuus on se, että ne opiskelijat, jotka aloittavat en-si syksynä opintonsa, valmistu-vat vasta neljän vuoden kuluttua. Maailma voi olla, ja todennäköi-sesti onkin, silloin hyvin erilainen. Alan työllisyysnäkymät ovat edel-leen tilanteeseen nähden hyvät.


inspiraatio

mieLikuvaTekniikan alan tehtäviin kaivattaisiin yhä enemmän päteviä naisia. mielikuva insinööristä kädet rasvassa verstaalla on vanhentunut mutta elää yhä.

kuva: dan macdonald

insinööreille löytyy kysyn-tää. Tekniikan alan koulutus on kannattava sijoitus nyt ja tulevaisuudessa niin opis-kelijan tulevan uran kuin Suomen kansantaloudenkin kannalta.

– Suomen hyvinvointi on rakentu-nut pitkälti vientiteollisuuden va-raan. Vetureina ovat toimineet in-sinööripainotteiset teollisuuden alat. Vaikka talousnäkymät ovat-kin aiempaa heikommat, niin ti-lanne ei voi jatkua tällaisena ko-vin pitkään, sanoo yliopettaja, eri-tyisasiantuntija Pekka Sinivaara. Sinivaara toimii tekniikan ja lii-kenteen alan koordinaattorina ammattikorkeakoulujen rehtori-neuvoston asettamassa opiskelija-valintaprojektissa.

Tekniikan alalla koulutetaan työvoimaa teollisuuden, tietotek-niikan, kuljetusalan sekä elinym-päristön suunnittelun ja rakenta-misen tarpeisiin. Ammattikorkea-kouluista tekniikan ja liikenteen alan nuorten koulutuksesta val-mistuu vuosittain noin 4500 asi-antuntijaa sekä perinteisemmille insinööri-aloille että monialaista koulutusta vaativille uudemmille

”alan työllisyysnäkymät ovat edelleen tilanteeseen nähden hyvät. aloituspaikkoja on lisätty pitkälti elinkeinoelämän ja teollisuuden toiveiden mukaan.”

Pekka Sinivaara

katsaus

yhteishaku

Tekniikan ja liikenteen ala, koko maa nuorten koulutuksen kevään yhteishaku (syksyllä alkava suomen- ja ruotsinkieli-nen koulutus), ensisijaishakijat ja aloituspaikat.

tekniikan alasta lisää iskua myös naisille

vuosi ensisijaishakijat aloituspaikat

2004

2005

2006

2007

2008

huom! aloituspaikkojen määrään vaikuttaa mm.: ■■

• mikä osuus paikoista on varattu syksyn yhteishakuun (keväällä alkava koulutus) • mikä osuus paikoista on varattu vieraskieliseen koulutukseen • insinöörikoulutuksen kasvu ajoittui 1990-luvun jälkipuoliskolle, jolloin erityisesti tieto-teollisuuden tarpeet pakottivat koulutuksen laajentamiseen. 2000-luvulla aloituspaikko-jen määrä on vakiintunut nykyiselle tasolle, eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia.

15040

14408

12292

12768

12263

7027

7019

7003

7074

6640

ku

va: o

le j

or

ge

n b

ra

tla

nd

inSinööriLLe riiTTää TöiTä

3vinkki

NiNa garlo-MElKaS

[email protected]


ajassa

koulutus-paikatkalastetaanverkossa

Koulutusalueemme ovat:LIIKETALOUSFINANSSI- JA TALOUSASIANTUNTIJAMYYNTITYÖTIETOTEKNIIKKAHOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALAJOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSTOIMITTAJAKOULUTUSLIIKUNTAAMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS

LÖYDÄ UUDET KUVIOTHAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän japalveluelinkeinojen asiantuntijoita. Voit suorittaa tutkintoja päivä-, ilta-ja monimuoto-opiskeluna suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Hakuajat keväällä 2009:NUORTEN KOULUTUS 23.3.–9.4.AIKUISKOULUTUS 14.–30.4.eMBA in Service Excellence 1.4.–22.5.ERIKOISTUMISOPINNOT 18.–29.5.

Tutustu meihin!www.haaga-helia.fi

Kaikilla koulutusasteilla yhteisha-ku tapahtuu nykyään lähes tyys-tin verkossa. Opetushallituksen Koulutusnetti sisältää kaiken tie-don, mitä tarvitaan koulutukseen hakiessa. Sama sivusto toimii läh-töluukkuna nettihakupalvelui-hin, joissa on hakijalle apuvälineet koulutustarjontaa ja valintaperus-teita myöten.

Ennen hakuaikoja nettihaku-palvelussa on mahdollista harjoi-tella hakemista demon avulla tai etsiä koulutustarjontaa ja tutkail-la pohjakoulutusvaatimuksia. Esi-merkiksi ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen vaadittavat pohjakoulutukset voivat vaihdel-la hyvinkin paljon eri koulutusoh-jelmissa, joten niihin kannattaa tutustua tarkkaan etukäteen, jot-ta tietää, millä tutkinnolla ja todis-tuksella voi hakea.

Nettihakemuksen tekemiseen ei tarvita erityisiä kommervenk-kejä eikä sähköistä allekirjoitusta, vaan vuorovaikutteinen palve-lu opastaa lomakkeen täyttäjää askel askeleelta eteenpäin. Vas-ta kun opiskelemaan pyrki-vä haluaa seurata hakunsa etenemistä tai ottaa opis-kelupaikan vastaan ver-kossa, hänet pitää pystyä

tunnistamaan verkkopank-kitunnusten tai HST-kortin avulla. Toistaiseksi haun ete-nemistä voivat kuitenkin seu-rata vain ammattikorkeakou-lujen aikuiskoulutuksen ja yli-opistojen hakijat.

Koulutukseen hakevan kannal-ta verkko on monella tapaa hyvä kanava. Nettihakija saa heti tie-don, jos jokin kohta on jäänyt täyt-tämättä tai siinä on virhe. Sähköi-sesti hakemukset myös ohjautuvat suoraan oikeaan osoitteeseen.

Yhteishakuihin eivät kuulu: suurin osa kansanopistojen koulu-tuksesta, aikuisten ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja erikoistumisopinnot sekä yliopis-tojen erillisvalinnat (esimerkiksi maisteriohjelmat ja siirto-opiske-lijat). Näihin haetaan oppilaitos-ten omilla lomakkeilla. Hakuajat vaihtelevat.

Lisätietoa eri koulu-tusvaihtoehdoista, ha-kemisesta ja opiskelija-valinnasta on osoittees-

sa www.koulutusnetti.fi.

Yliopistojen uu-si yhteishakuYliopistojen yhteis-

haku pyörähti kunnol-la käyntiin helmikuun

alussa. Jo ensimmäisen vuorokauden aikana netti-

hakemuksen jätti 1 800 haki-jaa. Kaikkiin Suomen yliopistoihin on nyt ensimmäistä kertaa mah-dollista hakea yhdellä lomakkeel-la, ja kerralla voi hakea enintään yhdeksään koulutukseen. Haetta-vana on yli 600 koulutusta ympäri maata. Tarjolla on 20 000 opiskelu-paikkaa, joita odotettavasti tavoit-telee 60 000 ihmistä.

Yliopistoon hakeville on verkos-sa tarjolla myös hakijapalvelu, jo-hon rekisteröityminen helpottaa haun hoitamista paljon. Esimer-kiksi jos tulee katumapäälle, haku-ajan kuluessa voi käydä palvelun kautta kätevästi itse vaihtamassa hakutoiveitaan. Palveluun rekiste-röityneen hakijan ei tarvitse enää myöskään kärkkyä postilaatikolla valinnan tuloksia, vaan hän näkee netistä, mihin koulutukseen hänet on hyväksytty ja mihin hän voi jää-dä odottamaan paikkaa varasijalta. Opiskelupaikankin hän voi lopuksi ottaa vastaan sähköisesti.

Edelleen kaikki yliopistoon ha-keneet saavat valinnan tuloksesta tiedon lisäksi kirjeitse, ja koko ha-ku on mahdollista hoitaa paperil-

la. Paperilomakkeen saa ti-laamalla Opetushallitukses-ta. Paperihakemusten tosin odotetaan jäävän vähiin. Lo-make nimittäin räätälöityy kunkin hakijan valitsemien kohteiden mukaan, ja netti-lomakkeen täyttö on arvatta-vasti helpompaa kuin moni-sivuisen tulosteen.

YhteishakuajatAmmatillinen ja lukiokoulutus 2.3.–20.3.2009 osoitteessa www.haenyt.fi■■

Ammattikorkeakoulut: vieraskielinen koulutus12.1.–13.2.2009 ■■

osoitteessa www.admissions.fisuomen- ja ruotsinkielinen koulutus 23.3.–9.4.2009 ■■

osoitteessa www.amkhaku.fitutkintoon johtava aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot 14.4.–30.4.2009 ■■

osoitteessa www.amkhaku.fiYliopistot 2.2.–30.4.2009 ■■

(Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen teatterityössä haku loppuu jo 27.2.) osoitteessa www.yliopistohaku.fi

Kaikki haut päättyvät viimeisenä hakupäivänä klo 16.15. ■■

Koulutus alkaa syksyllä 2009. Keväällä 2010 alkaviin koulutuksiin on omat yhteishaut syksyllä. ■■

kaija pirinen

opetushallitus


ajassa

tulossa– Suomessa on jo erittäin korkeatasoinen korkeakou-lukoulutus, mutta koko ajan pyritään entistä parempaan. Etsimme korkeakoulujen kanssa yhdessä ratkaisuja, joiden avulla voidaan edis-tää opetuksen ja tutkimuk-sen, laadun sekä vaikutta-vuuden parantamista vielä nykyisestään, kertoo Hannu Sirén opetusministeriöstä.

Suomalaisen korkeakou-lujärjestelmän tasoa ja kil-pailukykyä kehitetään jat-kuvasti. Rakenteelliset uu-distukset, joihin lukeutuvat korkeakoulujen yhdistä-mishankkeet, pyrkivät vah-vistamaan opetuslaitosten toiminnan laatua, vaikutta-vuutta ja kansainvälistä kil-pailukykyä.

Korkeakoulusektori poh-jautuu Suomessa duaalimal-liin, jossa sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluil-la on eri tehtävät ja profiilit.

Alaa kehitetään jatkos-sakin duaalimallin mukai-sesti yliopistoista, ammatti-korkeakouluista ja tarvitta-essa niiden välisistä uusista yhteenliittymistä muodos-tuvana kokonaisuutena.

– Keskeistä on, että kum-paakin sektoria kehitetään niiden omista vahvuuk-sista ja profiileista käsin: ammatti korkeakouluja hy-vin työelämä- ja käytännön-läheisinä korkeakouluina ja yliopistoja Suomen tieteen ja tutkimuksen kehittämi-sen kannalta keskeisenä voi-mavarana.

Laatua ja helppouttaRakenteellisten uudistus-ten tavoitteena on, että yli-opistoja ja ammattikorkea-kouluja on nykyistä vähem-män ja että niiden profiilit ovat selkeämpiä. Yksikköra-

kenteet on koottu suurem-miksi ja vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi.

Yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen kesken py-ritään muodostamaan yhä enemmän myös strategi-sia, pääosin aluepohjaisia liittoumia. Niiden avulla opiskelijat voivat valita hel-pommin kursseja yli kor-keakoulusektorirajojen, mo-nipuolistaen tutkintoaan.

Korkeakouluja yhdistä-mällä voidaan kohdentaa varoja yhä tarkemmin ope-tuksen ja tieteen laadun ke-hittämiseen.

– Tämä, samoin kuin in-novaatioihin sekä yrittä-jyyteen kannustaminen, on yksi uudistusten päätavoit-teista ja keinoista. Sillä voi-daan vaikuttaa myönteises-ti myös yhteiskunnan kehi-tykseen, sanoo Sirén.

Laatua, vaikuttavuutta ja kilpailukykyä

Hannu Sirénopetusministeriön korkeakoulu - ja tiedeyksikön koulutuksen tulos-alueen johtaja

Tkk, Hkkk ja Taik -> Aalto-yliopisto (2010 alusta)

Joensuun ja Kuopion yliopistot -> Itä-Suomen yliopisto (2010 alusta) Turun yliopisto ja Turun kauppa-korkeakoulu -> Turun uusi yliopisto (2010 alusta)

Helsingin liiketalouden amk ja Haa-ga-amk -> Haaga-Helia-amk (2007)

Stadia ja EVTEK -> Metropolia-amk (2008)

Tampereen ja Pirkanmaan amk:n yhdistyminen (2010 alusta). Vastaa-

va hanke on käynnissä myös Etelä-Karja-lan, Mikkelin ja Kymen ammattikorkea-koulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston osalta.

Korkeakoulukirjastojen rakenteelli-nen kehittäminen, jolla lisätään kir-

jastojen yhteistyötä, tehostetaan toimin-toja ja vähennetään kirjastojen lukumää-rää.

Korkeakoulujen yhteinen tietohal-lintohanke .

Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion amk:n yhteistyölle pohjautuva korkeakoulukonsortio.

netiSSä 20 000opiSkeLupaikkaa

4vinkki

käynnissä olevat hankkeet

Korkeakoulu-uudistus: opiskelijat voivat valita helpommin kurs-seja yli sektorirajojen, monipuolistaen tutkintoaan.

nina [email protected]

vertaiLenettihakupalvelussa voit harjoitella hakemista etu-käteen ja vertailla koulu-tustarjontaa ja pohjakou-lutusvaatimuksia .

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti10

Yhteiskunta tukee voimak-kaasti aikuiskoulutusta. Pe-russyy on selvä: kun vanhem-pi työsukupolvi eläköityy ko-vaa vauhtia, on tilalle saatava nopeasti osaavia työntekijöi-tä. Työuralla tarvitaan osaa-misen päivittämistä ja uudel-leenkouluttautumista mo-neen kertaan.

Aikuiskoulutus on Suo-messa erittäin suosittua: kes-kimäärin 1,7 miljoonaa suo-malaista aikuista opiskelee vuosittain. Määrä on yli puo-let Suomen työikäisistä. Kan-sainvälisesti Suomi on ai-kuisopiskeluaktiivisuudessa aivan kärkipaikoilla.

– Valtio tukee vahvasti ai-kuiskoulutusta. Opetusmi-nisteriön vuosittaisesta bud-jetista 12 prosenttia eli 820 miljoonaa euroa suunnataan aikuiskoulutukseen. Siksi ai-kuisopiskelu ei rasita liiaksi opiskelijan kukkaroa, toteaa johtaja Marita Savola, Ope-tusministeriön aikuiskoulu-tuksen tulosalueelta.

Katse eteenpäin Missä ja mitä aikuiset opiske-levat?

– Osa opiskelee omaehtoi-

sesti. Työn ohessa voi täyden-tää opintojaan hankkimalla ammattitutkinnon näyttö-tutkintona. Näyttötutkinnon voi suorittaa koulutuksessa, työelämässä tai muulla tavoin hankitun osaamisen perus-teella. Myös oppisopimuksella voi opiskella uuden tutkinnon ja ammatin, Savola kertoo.

Työttömät, tai työttömyy-suhan alla elävät aikuiset opiskelevat työvoimapoliitti-sen koulutuksen piirissä saa-dakseen uuden työpaikan tai ryhtyäkseen yrittäjiksi.

– Opetusministeriö teki valtiovarainministeriölle esi-tyksen taantumapakettiin. Siihen sisältyy useita malle-ja, joiden puitteissa yritykset voisivat tarjota työntekijöil-leen lisäkoulutusta lomau-tuksen tai irtisanomisen si-jaan.

Opiskelu on pitkän tähtäi-men toimintaa. On katsottava eteenpäin, vallitsevan talous-tilanteen yli. Ammattiosaa-mistaan suoraan tukevan alan lisäksi kannattaa opis-keluvireyttä pitää yllä yleis-sivistävien opintojen parissa.

– Aikuislukiossa, avoimes-sa yliopistossa tai kesäyli-

opistossa voi vaikka opiskel-la kieliä. Kansanopistossa on opiskelupaketteja vuorotte-luvapaan ajaksi. Kansalais- ja työväenopistossa voi opiskel-la käden taitoja.

Opiskelupaikkoja runsaasti tarjollaAikuisille on tarjolla koulu-tusta aikuiskoulutuskeskuk-sissa ja muissa ammatillisis-sa oppilaitoksissa, nuorten koulutusjärjestelmän oppi-laitoksissa, ammattikorkea-kouluissa, yliopistoissa, kou-lutusyrityksissä ja työpai-koilla.

– Aikuiskoulutuskeskukset tarjoavat valmistavaa koulu-tusta näyttötutkintoihin täh-tääville aikuisille.

Aikuiskoulutuksessa opin-tonsa keskeyttäneet voivat suorittaa ne joustavasti lop-puun iltaisin tai etäopiske-luna. AMK-tutkinnon suo-rittaneet voivat työn ohella opiskella ylemmän ammat-tikorkeakoulututkinnon, yli-opistotutkinnon suorittaneet voivat ajantasaistaa vanhan tutkinnon räätälöidyn mais-teriohjelman avulla.

– Ammattikorkeakoulut

AJASSA

Suunnitteletko täydennyskoulutusta? Vertailemalla rauhassa eri koulutusvaihtoehtoja ja oppilaitosten tarjontaa päädyt varmasti parhaaseen lopputulokseen.

Aikuisopiskelu

Ammattitutkinto omalta alalta?

Koulutusta kokonaan uudelta

alalta? Ammattitaitoa täydentäviä opintoja?

TAIssa ON VARAA VALITA

l www.aikuiskoulutus.fi l

Ohjaava koulutus Maahanmuuttajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Opettajien täydennyskoulutus

Tekniikka ja kuljetusl kuljetus- ja varastoalal talotekniikka-alal laboratorio- ja kemianala

Ravitseminen, matkailu ja elintarvikel elintarvikealal hotelli-, ravintola- ja cateringala l matkailuala

Terveys, hyvinvointi ja muotil sosiaali- ja terveysala, lääkeala,

välinehuoltol hius- ja kauneudenhoitoalal vaatetusala

sopii kaikilleKysy lisääpuh. (02) 2633 4777, [email protected]

ICTl tietotekniikka, tietoliikenne ja

tietojenkäsittelyl painoviestintäl sähköala

Kauppa ja hallintol liiketalous ja taloushallintol myynti-, markkinointi- ja

toimistoalat

Ole hyvä!tai parempi, mieluummin paras!

Kouluttautuminen on suosittua ja kannattaa aina

panOstatulevaisuuteesi

5vinKKi

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti koulutus · 11

Sihteerin ammattitutkinto – alkaa helmikuussa.

Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto – alkaa helmikuussa.

Taloushallinnon ammattitutkinto – alkaa maaliskuussa.

Ulkomaankaupan ammattitutkinto – alkaa maaliskuussa.• Huolitsijan suuntautumisala• Ulkomaankaupan assistentin suuntautumisala

Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto – alkaa maaliskuussa.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto – alkaa maaliskuussa.

Myynnin ammattitutkinto – kuluttajamyynti/kirjakauppa-ala – alkaa maaliskuussa.

Yrittäjän ammattitutkinto – alkaa huhtikuussa.

Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto – alkaa huhtikuussa.

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto – alkaa huhtikuussa.

Johtamisen erikoisammattitutkinto – alkaa huhtikuussa.

Markkinointi-instituutissa voit suorittaa joustavasti ja edullisesti ammattitutkintoihin valmistavan koulutuksen työn ohella. Tutustu

www.markinst.fiMarkkinointi-instituutin valmistava koulutus on opiskelijalle edullista. Oma-rahoitusosuus on vain 450–850 euroa. Hakeutuminen on ajankohtaista.

Ammatti- ja erikois-ammattitutkinnot

Mahdollisuus työelämässä toimiville

Mitä työnhakuprojektissa kannattaa huomioida? Missä vaiheessa projekti kannattaa potkaista käyntiin?

1 Ennen h-hetkeä, työhaastatteluun pääsemistä, on hakijan käytävä läpi monta vaihetta. Työnhakuprosessissa on tärkeää

ymmärtää, miten työpaikkailmoitusta luetaan. Per-soonallisen ja asiallisen työhakemuksen laatimista kannattaa harjoitella. Ansioluettelo eli CV on henki-lökohtainen myyntiesite ja tärkeä osa hakemusta. Hakijan on hallittava myös erilaiset työnhakumene-telmät, kuten sähköinen työnhaku.

2Kannattaa suuntautua alalle, joka aidosti kiinnostaa ja sopii itselle. Eri ammat-teja ja työpaikkoja kartoittaessa voi apuna

käyttää hyviä verkkotyökaluja, kuten AVO-ammatin-valintaohjelmaa ja Ammattinettiä, kertoo Liisa Win-qvist työ- ja elinkeino ministeriöstä.

3Suhdeverkostot ja työnhaku-suunnitelma tärkeitä. Apua työnha-kuun kannattaa hakea myös ammattiliitois-

ta, joissa voi luetuttaa CV:n. CV:ssä ei kannata ainoas-taan luetella kurssien tai tutkintojen nimiä. Kursseilta saatua, haun kannalta oleellista osaamista, kannattaa erityisesti kuvata.

4Opiskelun loppuvaiheessa on hy-vä tutustua työhallinnon palveluihin. Työ- ja elinkeinohallinnon nettisivujen (www.mol.

fi) kautta voi tallettaa oman CV:n palvelimelle. Sivuil-ta löytyy tietoa avoimista työpaikoista. Opiskeluvai-heessakin on jo mahdollista ilmoittautua työnhaki-jaksi, neuvoo Ahti Avikainen työ- ja elinkeinominis-teriöstä.

5Työpaikkahaastatteluihin ja sovel-tuvuusarviointeihin tulee valmistautua pohtimalla valmiiksi, mitkä ovat omat vah-

vuudet ja osaamisalueet.

vinkkejä työnhakuun

Hyödyllisiä nettiosoitteita:

www.mol.fi/avo/urasuunnittelu/ www.ammattinetti.fiwww.mol.fi -> työnhakijan palvelut -> työnhakuinfowww.mol.fi -> työnhakijan palvelut -> kesäksi töihin

päivi remes

[email protected]

tarjoavat työväestölle hyviä mah-dollisuuksia nostaa olemassa ole-van tutkintonsa tasoa. Työmark-kinoilla on paljon väkeä, jolla on vanha opistotutkinto: merkono-meja, sairaanhoitajia ja insinööre-jä. AMK-tutkinnolla nämä ihmiset voivat vahvistaa osaamistaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan, Savo-la kertoo.

Lisää itseluottamustaSuomalainen on työelämässä ai-nakin 40 vuotta. Tänä aikana työ-tehtävät ja toimintatavat ehtivät muuttua paljon. Lisäkoulutus ja ammattitaidon kartuttaminen auttaa työntekijää pysymään ke-hityksen kelkassa samalla kun yrityksen kilpailukyky kohenee.

Aikuiskoulutuksesta on myös apua suuriin muutostilanteisiin liittyvässä elämänhallinnassa. Koulutus lisää opintomenestyk-sen myötä itseluottamusta, yhtei-söllisyyttä ja yleistä hyvinvointia.

12 · koulutus tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Insinöörit suunnittelevat ja tuottavat ratkaisuja ihmiselle. Metropolia Am-mattikorkeakoulu on siksi nostanut teknologian käytettävyyden yhdeksi teemaksi opetuksessa.

Työelämä on muuttunut ja niin myös työtehtävät. Insinöörit toimi-vat aiempaa enemmän asiakkaiden kanssa, tutkimuksessa ja kaupalli-sissa tehtävissä. Uudet osaamisen tarpeet tarjoavat haasteitakin. Mo-niin uusiin työtehtäviin haetaan eri-tyisesti naisia.

Palkkauksen osalta ammatti on kil-pailukykyinen ja tasa-arvoinen. Opis-kelijat pääsevät jo opiskelun aikana hyviin harjoittelu- ja kesätyöpaikkoi-hin, jotka avaavat ovia työmaailmaan. Metropolian Suomen ammattikor-keakoulujen laajin työelämäverkosto on tässä avainasemassa.

Erityisesti nyt, kun suhdanteet ovat alamaissa kannattaa panostaa itsensä kehittämiseen ja tulevaisuu-teensa. Insinöörien osaaminen on arvostettua – se on sitä, mille Suo-men talous ja vientiteollisuus on ra-kennettu ja tulee tulevaisuudessa-kin rakentumaan.

Arvostettu asiantuntijaInsinöörin laajaa osaamista voi hyö-dyntää monipuolisesti omaksi koke-mallaan alalla, ei ainoastaan tyypilli-sissä insinööritehtävissä.

Metropolia Ammattikorkeakou-lun tekniikan koulutustarjonta on voimakkaasti työelämälähtöistä. Koulutusohjelmat ovat elinkeinelä-män toimialojen, rakennus- ja kiin-teistöalan, teollisen tuotannon se-kä tietoja viestintäteknologian vii-meisimpiä vaatimuksia vastaavia.

Insinöörityö on paljon muutakin kuin koneiden kanssa työskentelyä.

Asiakaspalvelun, myynti- ja suun-nittelutyön lisäksi insinöörit toimivat mm. tutkimustyössä. Työmahdolli-suudet ympäristöalalla ovat lisäänty-neet viime vuosina paljon. Insinöö-reille on tullut muutakin vastuuta kuin pelkkä teknologia. Vastuu tuot-teiden koko elinkaaresta - valmistuk-sesta kierrätykseen - on uusimpia vas-tuullisia haasteita.

Uudistuneessa työelämässä on-kin runsaasti haasteita uudenlai-sille asiantuntijoille, joilla on laajaa osaamista, muun muassa osaamis-

ta ympäristöteknologiasta ja elin-kaarivastuusta. Metropolia vastaa osaltaan haasteisiin kehittämällä uuden osaamisen koulutusta. Uu-simpia koulutuksia ovat Hyvin-vointiteknologia ja Environmental Engineering. Nämä tarjoavat uut-ta monialaisuutta sekä uudenlaisia insinööritehtäviä.

Ympäristövastuuasioiden merki-tys tulee tulevaisuudessa voimistu-maan kaikissa tehtävissä. Myös ener-giaa säästäviä teknisiä ratkaisuja on kehitettävä entistä enemmän.

Ympäristö- ja ympäristövastuu-asiat ovat tärkeitä myös Metropo-lialle. Niiden edistäminen kuuluu olennaisena elementtinä kaikkiin Metropolian tarjolla oleviin koulu-tusohjelmiin.

Insinööreillä on erityinen mah-dollisuus vaikuttaa elinympäristösi tulevaisuuteen. Vaikka ympäristö-ongelmia identifioidaan ja käsitel-lään monilla koulutusaloilla niin insinöörit ovat avainasemassa rat-kaisujen toteuttajina.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelussa yhdistyvät käytännönläheisyys, kansainväli-syys ja korkeatasoinen opetus. Maan suurin ammattikorkeakoulu kouluttaa yhteiskunnan arvostamia tekniikan asiantuntijoita 20 ammattikorkeakouluja ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon joh-tavasta koulutusohjelmasta, joiden sisältöjä uudistetaan jatkuvasti vastaamaan globaalin talouden ja työelämän haasteisiin. Suomenkielisen koulutustarjonnan lisäksi on viisi englanninkielistä koulutusoh-jelmaa. Metropolia tarjoaa monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja myös aikuiskoulutuksen osalta.

Uutta energiaa!Vuosittain Metropoliasta valmistuu yli 2300 oman alansa huippuosaajaa pääkaupunkiseudun työelä-män palvelukseen. Käytännönläheinen ja motivoiva oppimisympäristö luo hyvät edellytykset omien par-haiden ominaisuuksien kehittämiseen.

Tulevaisuuden tekijät Metropoliasta.

Tekniikan ja liikenteenalan koulutusohjelmat:

Auto- ja kuljetustekniikka, Automaatiotekniikka, Bio- ja elintarvike-tekniikka, Elektroniikka, Kemiantekniikka, Kone- ja tuotanto-tekniikka, Laboratorioala, Materiaali- ja pintakäsittely tekniikka, Sähkö tekniikka, Environmental Engineering, Hyvinvointi tekno-logia, Media tekniikka, Tietotekniikka, Tuotantotalous, Information Technology, Media Engineering, Maanmittaus tekniikka, Rakennus-alan työnjohto, Rakennus tekniikka, Talotekniikka.

www.metropolia.fi

Metropoliassa voit opiskella tekniikan lisäksi myös liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurin koulutusalalla.

Nuorten yhteishaku 23.3. – 9.4.2009

Tekniikan ala muutakin kuin perinteistä insinöörityötä

Opiskelua työtä varten Ammattikorkeakouluopetus valmentaa opiskelijoita jo ni-mensä mukaisesti työelämää varten. Metropolia panostaa ta-sokkaan teoriaopetuksen lisäk-si monipuoliseen käytännön te-kemiseen. Metropolialla ja sen opettajilla on Suomen parhaat yritysverkostot, mitkä saa käyt-töön myös Metropolian opiske-lijat.

Työelämää lähellä oleva opis-kelu on mielenkiintoista ja haastavaa. Perinteisen luento- opetuksen määrä vähenee jat-kuvasti ja sitä korvataan ryhmä- ja projektitöillä. Usein näiden

aiheet ovat todellisesta työelä-mästä.

Kaikkiin tekniikan opintoi-hin sisältyvä työharjoittelu on erinomainen tapa kasvaa yhä vaativampiin tehtäviin ja siir-tyä valmistumisen jälkeen suo-raan työelämään. Kiinteä yhteis-työ ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tuo vuosittain sadoille Metropolian opiskelijoille opis-kelu- tai työharjoittelupaikan ul-komailta, ja arvokkaan mahdol-lisuuden kansainvälistymiseen. Metropolia näkee känsainväli-syyden erityisen tärkeänä ja sik-si panostaa jatkuvasti kansainvä-lisyyteen.

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti...

Documents