tÄmÄ julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti...
TRANSCRIPT
Taloushallinto yrittäjäntuloksenteon tukena Satsaa talouteen I www.satakerta.fi
Vilhonvuorenkatu 11 C 9.krs, 00500 Helsinki. Puh. 020 740 1370 I Torikatu 3–5 L 204 2. krs, 45100 Kouvola. Puh. 020 740 1383
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
Rahoitus ja tuetSelvä suunnitelma saa varmasti tukea
Vakuutukset ja verotusOta avoimesti apua asiantuntijoilta
Inspiraatio aloittamiseenLöydä oma kipinäsi - idea voi syntyä yllättäen
ALOITTAVAYRITTÄJÄ
N:o 2/ Lokakuu 2009
KU
VA: S
AK
AR
I MA
JAN
TIE
Leena Harkimo: Yrittäminen on parhaimmillaan todella hauskaa, palkitsevaa ja antoisaa.
TOTEUTA INTOHIMOSI ROHKEUDELLA
Marco Bjurström Rakasta, unelmoi ja toteuta - pelko pois ja baanalle!
Pirjo SuhonenLuo kattava tuki-verkosto jo yrityk-sesi alkumetreillä
KUVA: MARKO / KUVAAMO KUVA:MIKAELA KATRO
ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE
4NEUVOA
http://www.mediaplanet.fi/feedback/
Anna palautetta!Voit voittaa
500 €:n lahjakortin.
2 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
HAASTEITA
Yrittäminen kannattaa aina!
Yrittäminen kannattaa ja kiehtoo. Tuoreen tutki-muksen mukaan kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kasvaa. Nuorista 60 % pitää yrittäjyyttä houkuttelevana.
Huolimatta siitä, että yrittäjyys on yhteiskun-nan kantava voi-ma, on siihen jos-tain syystä liitet-ty monia negatii-
visia mielleyhtymiä. Usein me-diassakin maalataan pelottavaa kuvaa pitkistä työpäivistä ja suu-rista riskeistä. Taantuman aikana tilanne voi monissa yrityksissä olla juuri tämän kaltainen, mutta se on silti vain osa totuutta.
Tunne työsi tärkeäksiItselleni yrittäminen merkitsee ennen kaikkea itsenäisyyttä ja va-pautta. Työ tuntuu myös eri taval-la tärkeältä, kun hommia paiskii omalle yritykselle. Oli mahtavaa huomata onnistuvansa ja tekevän-sä hyvää työtä oman perheyrityk-sen menestymisen eteen.
Yrittäjyyden merkitystä maam-me hyvinvoinnin kannalta voi tus-kin ylikorostaa; yritykset tuovat vientitulomme, työllistävät, mak-savat veroja ja rahoittavat sosiaa-liturvamaksuja. Ilman menesty-viä yrityksiä ja aktiivista yrittäjä-henkeä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ei ole mahdollista. Nopeasti heikentynyt taloustilan-
ne on ajanut monet yrittäjät ah-taalle, mutta onneksi myös orasta-vaa elpymistä on jo näkyvissä. Ku-luttajien usko omaan talouteen on korkealla ja varovaiset ennusteet kertovat maailmantalouden pa-himman alamäen taittuneen.
Anna houkutuksen viedäYrittäminen kannattaa ja kiehtoo. Tämä selviää myös tuoreesta tutki-muksesta, jonka mukaan kiinnos-tus yrittäjyyttä kohtaan on kasva-nut. Nuorista 60 % pitää yrittäjyyt-tä houkuttelevana ja vanhemmas-takin polvesta puolet näkee yrittä-misen erittäin varteenotettavana vaihtoehtona. Tutkimuksen vas-taajat eivät näe taantumaa esteenä yrityksen perustamiselle, mutta konkurssin pelossa moni kiinnos-tunut jättää yrityksen perustamat-ta. Yrittämiseen liittyy toki riskejä, mutta myös apua ja tukea on run-saasti saatavilla.
Et ole yksin - saat apuaYritysten perustamista on pyritty helpottamaan monin tavoin ja esi-merkiksi starttirahaa on jaossa ai-empaa enemmän. Uusi verotilijär-jestelmä helpottaa erityisesti pien-yrittäjien arkea, samoin yksinyrit-täjille maksettava tuki ensimmäi-
sen vieraan työntekijän palkkaa-miseksi. Paljon tietoa erilaisista rahoitus- ja tukimahdollisuuksis-ta löytyy esimerkiksi yrityssuomi-palveluportaalista, jonka yhteyteen on myös avattu pienyrittäjille tar-koitettu auttava puhelin. Mieltä as-karruttaviin kysymyksiin vastauk-sen saa vaikkapa Suomen Yrittäjil-tä, perustamisneuvontaa uusille yrittäjille puolestaan tarjoavat mm. uusyrityskeskukset. Naisyrittäjien tueksi on saatavilla neuvontaa, jo-ka kannustaa uusien toimintatapo-jen ja liikeideoiden kehittämiseen naisyrittäjyyden erityispiirteet huomioiden.
Pohdi rohkeudellaHaluan kannustaa kaikkia yrit-täjyydestä kiinnostuneita otta-maan rohkeasti ensimmäisen as-keleen pohtimalla muutamia ky-symyksiä. Miten minun liikeidea-ni olisi muokattavissa tuottavaksi toiminnaksi ja menestyväksi yri-tykseksi? Miten voisin hyödyntää omaa osaamistani? Haluanko teh-dä työtä josta nautin ja johon voin itse vaikuttaa? Olenko oikeaan ai-kaan liikkeellä? Yrittäminen on parhaimmillaan todella hauskaa, antoisaa ja palkitsevaa. Parhainta menestystä uusille yrittäjille!
“Franchising on ihan-teellinen tapa aloittaa yritys. Oppirahoja säästyy, kun kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta.”
Juha VastamäkiToiminnanjohtaja, Suomen Franchising-yhdistys
SUOSITTELEMME
SIVU 7
Luovat alat kasvussa s.6 1. Yrittäjiä on paljon, joten erottautumi-nen on tärkeää.
Verkkokauppa s. 82. Kauppapaikkaa miettiessä kannattaa huomioida oman bisneksen mahdollisuu-det myös sähköisesti.
ALOITTAVA YRITTÄJÄ N:O 2 LOKAKUU 2009
Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Eveliina HämäläinenLayout: Lii TreimannBusiness Developer: Edvard Groundstroem
Vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö:Outi KeskinenPuhelin: 09-565 84 026E-mail: [email protected]
Jaetaan Iltalehden liitteenä [email protected]
Autamme lukijoitamme onnistumaan!
Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijam-me toimimaan.
Leena HarkimoKansanedustaja
Kolme vinkkiäni yrittäjiksi aikoville:
1Uskalla onnistua! Älä anna epäonnistumisen pelon pi-
lata mahdollisuuttasi menestyä.
2Ota asioista selvää. Tietoa on saatavilla runsaasti ja
asiat kannattaa selvittää etukä-teen.
3Ajattele uudella tavalla! Suomi tarvitsee innovatii-
visia ja kasvuhaluisia yrityksiä.
VINKKI
3TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
No
rde
a P
an
kk
i Su
om
i Oyj
Teemme sen mahdolliseksinordea.fi
Etuyrittäjänä saat rahanarvoisia etuja Yksi tärkeimmistä eduistasi on oma pankkineuvoja. Hänen kauttaan hoidat helposti kaikki päivittäiset pankki- ja vakuutusasiasi. Lisäksi käytössäsi on koko Nordean vahva asiantuntemus.
Tule Etuyrittäjäksi. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma-pe 8-18 (pvm/mpm), niin kerromme lisää.
4 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
AJASSA
Suomessa tukia, rahoitusta ja neu-vontaa liikeidealle saa laajasti. Aloittavan yrittäjän kannattaa ot-taa yhteyttä työ- ja elinkeinotoi-mistoihin tai -keskuksiin. Neuvon-taa saa myös uusyrityskeskuksista ja yrityspalvelupisteistä.
–Yrittäjä voi aloittaa vierailemal-la yrityssuomi.fi :n sivuilla ja tu-tustumalla siellä eri toimijoiden palvelutarjontaan, teollisuusneu-vos Heikki Vesa työ- ja elinkein-oministeriöstä kertoo.
–Sivusto on erittäin kattava ja sieltä löytää yksityiskohtaisia tie-toa aloittavan yrittäjän tarpeisiin.
Selkeytä ideasi ja starttaaStarttiraha on aloittelevalle yrittä-jälle tarjottava etuus, jonka tarkoi-tus on varmistaa aloittavan yrittä-jän toimeentulo yritystoiminnan alussa. Sen myöntämisestä päättää Työ- ja elinkeinotoimisto. Startti-rahaa ei saa automaattisesti, vaan se on harkinnanvarainen. Starttirahan myöntämisen arvi-ointiin käytetään yleensä ulkopuo-
lista asiantuntijaa liikeidean kan-nattavuuden ja yrittäjäksi aikovan valmiuksien arviointiin.
–Starttirahaa hakiessaan yrittä-jällä tulee olla olemassa selkeä lii-keidea, aivan tyhjästä ei voida läh-teä liikkeelle, Vesa muistuttaa.
–Toki liikeideaa voi asiantunti-joiden avulla jatkojalostaa, joten aivan jokaisen yksityiskohdan ei tarvitse olla huippuunsa hiottu.
Vältä virheet - apua helpostiGlobe Hope –yritys sai alkunsa kun perustaja Seija Lukkala kyllästyi ympärillään vellovaan materialis-miin. Kierrätysmateriaaleista uutta ja laadukasta muotoileva brändi on sekä ekologinen että eettinen. Luk-kala ei Globe Hopen syntyessä ollut yritysmaailmassa uusi, vaan hänel-lä oli kokemusta vuonna 1987 perus-tetusta yrityksestään.
–Rahoitusta uudelle yritykselle oli helpompi lähteä hakemaan kun kokemusta yritysmaailmasta oli jo kertynyt, Lukkala muistelee.
–Haluaisinkin kehottaa aloitte-
levia yrittäjiä rohkeasti hakemaan tukia, jotka heille kuuluvat. Kaikkia virheitä ei kannata tehdä itse, vaan pitää uskaltaa pyytää asiantuntija-apua. Se on ilmaista ja yhtä tärkeää kuin rahoituksen saaminen.
Intohimolla mukaanLukkala muistuttaa aloittavia yrit-täjiä siitä, että liiketoiminta ei vält-tämättä lähde heti täysillä käytiin, vaan tulee olla varajärjestelmä toi-meentulon turvaamiseksi.
– Yrityksen pystyyn saamisek-si tarvitaan valtavasti sinnikkyyt-tä. Jokainen kivi on käännettävä ja muistettava turvata oma leivän-saanti vuosiksi, ennen kuin odot-taa yrityksen tuottavan. Tuloutu-minen voi kestää hyvinkin kauan!
Sinnikyyden ohella Lukkala ni-meää perustamisessa välttämättö-mäksi ainesosaksi luovan rohkeu-den. Vaikka yrittäjäksi kovasti kan-nustaakin, kehottaa hän jokaista uutta yrittäjää harkitsemaan ha-luaako rumbaan lähteä.
–Yrittäjäksi ei voi lähteä ”Kun ei mulla nyt ole muutakaan” -asen-teella, vaan intohimo yrittämiseen täytyy olla. Ei voi yrittää vähän, täy-tyy yrittää sataakymmentä tai ei ol-lenkaan, Lukkala painottaa.
HeikkiVesaTeollisuusneuvos, Työ- ja elinkeino-ministeriö, työllisyys- ja yrittäjyysosasto.
KUVA: TEM
HAE TUKEA - VOIT SAADA RAHOITUSTA
MIKAELA KATRO
Kysymys: Miten aloittava yrittäjä saa tietoa erilaisista tuki- ja rahoituspalveluista?
Vastaus: Kannattaa tutustua sähköisiin palveluihin. Tarjolla on runsaasti kattavaa tietoa eri toi-mijoiden palvelutarjonnasta.
SELKEYTÄ IDEASI
1VINKKI
Palkan maksu – ok?Ilmoitukset – ok?Verotili tulee!
Ota maksuton palkanlaskentaohjelma käyttöösi heti. Lue lisää osoitteesta palkka.fi. Sieltä löytyy kaikki!
• pienyrityksille • erilaisille yhdistyksille • urheiluseuroille ja järjestöille • kotitalouksille
• palkanlaskenta • lakisääteinen ilmoittaminen • liittymä verotiliin • kotitalousvähennys
5TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
Yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluu yrittäjä, joka on 18–67-vuo-tias ja jonka yrittäjätoiminta on jat-kunut vähintään neljä kuukautta henkilön täytettyä 18 vuotta. YEL-vakuutus on otettava myös silloin, kun yrittäjätoiminnasta voidaan arvioida kertyvän työtuloa vuodes-sa vähintään 6 560,93 euroa.
Oikealla tason asetuksella tasapainoaVakuutuksen perustana on työtu-lo, jonka pohjalta lasketaan eläk-keen määrä ja vakuutusmaksu.
- On huomioitava, että työtulo ei ole riippuvainen toiminnan tulok-sesta, vaan työn arvosta. Käytän-nössä työtulon tasoa voi arvioida siten, että sen tulee vastata palk-kaa, joka työstä maksettaisiin toi-sen tekemänä, selventää Eläketur-vakeskuksen johtaja Riitta Kor-piluoma. Koska työtulo vaikuttaa myös muihin yrittäjän sosiaalitur-vaetuuksiin, kuten sairauspäivära-haan, on syytä pitää työtulo oikeal-la tasolla alusta lähtien.
Yrittäjävakuutus on yrityksel-
le kokonaan vähennyskelpoinen meno ja sen voi ottaa 6 kuukautta toiminnan aloittamisen jälkeen. Korpiluoma huomauttaa YEL-mak-sun laiminlyömisen tai myöhästy-misen johtavan siihen, että näiltä vuosilta ei kerry lainkaan eläkettä.
Kunnollista kokonaiskuvaa veromenettelyllä
Yrityksen verotusmenettely muuttuu vuoden 2010 alusta, kun käyttöön otetaan verotili. Veroti-li on veronmaksajakohtainen ti-li, jolle kootaan veroja ja maksuja koskevat tiedot sekä verottajan il-moitukset esim. maksurästeistä.
Alussa järjestelmään kuuluvat yrityksen ns. oma-aloitteiset ve-rot, kuten arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaalitur-vamaksu. Tilin avulla maksaja saa kokonaiskuvan veronmaksutilan-teestaan, kun myös verojen perin-tä lisätään myöhemmin järjestel-mään.
Verotili tuo aivan pienimmille yrityksille muutoksia verojen il-moitus- ja maksuaikatauluihin. Arvonlisävero maksetaan kausit-tain tai kerran vuodessa, kun nyt vero on maksettu kuukausittain. Ilmoitus- ja maksukausissa pitää siis olla tarkkana.
Verotili toimii verkossa, jolloin tietoja voi tarkastella oman ajan-käytön mukaisesti. Yrittäjä voi luonnollisesti valtuuttaa myös tili-toimistonsa hoitamaan verotiliin liittyvät asiat.
Perusasioilla saat perusteesi kuntoon
Riitta KorpiluomaJohtaja, Eläketurvakeskus
KUVA: ETK / Uzi Varon TARJA RANNISTO
Aloittavan yrittäjän ei tarvit-se olla yksin vakuutus-, ve-rotus- ja talousasioissa. Tie-toa on saatavilla ja osa pal-veluista on hyvä ulkoistaa.
TAUSTAA
LUOVUUTTA JA TUKEALuova rohkeus on yrityk-sen perustamisessa vält-tämätöntä, mutta myös tukien hakeminen on tär-keää.
KUVA: MIKAELA KATRO
Etera - enemmän aikaa yrittää.Eteran verkkopalvelussa työeläkevakuuttaminen on vaivatonta.
Kokeile osoitteessa etera. , miten helppoa se on.
Lisätietoa saat Eteran asiakaspalvelustapuh. 010 553 3030 tai asiakaspalvelu@etera. Vakuuta vaivatta
LYHYESTI
Tilitoimisto on tärkeä apulainen Aloittavan yrittäjän tulee alus-ta lähtien ottaa talousasiat vaka-vasti. Yksi tärkeimpiä päätöksiä onkin tilitoimiston valinta. Pal-velun valitseminen ei ole aloit-tavalle yritykselle aina helppoa, koska kriteereistä ei olla selvil-lä. Tilitoimistoja on erilaisia sekä palveluiltaan että osaamistasol-taan. Hinnan ei kuitenkaan saa antaa ratkaista, vaan palvelua tulee katsoa syvemmältä.
Osaaminen ja luottamus pääosassa
Taloushallintoliiton toimi-tusjohtaja Juha Ahvenniemi pitää lähtökohtana tilitoimis-ton osaamista.
– On oltava ajan tasalla muut-tuvassa lakiympäristössä. Auk-torisoidussa toimistossa vähin-tään yhdellä on oltava tilitoi-miston asiantuntijoita varten räätälöity, vuosittain uusittava laskenta-alan KLT-tutkinto,.
Luotettava toimisto noudat-taa eettisiä pelisääntöjä eli so-pimukset tehdään yleisen KL-04 ehtojen mukaan. Ahvenniemi kehottaa selvittämään myös tie-toteknisiä valmiuksia ja asian-mukaisia vastuuvakuutuksia:
– Jos asiat epäonnistuvat, va-kavaraisella toimistolla on edel-lytykset vastata isoista rahoista.
Pelkästään talousasioiden ra-portointi ei riitä, vaan toimis-ton tulee nähdä ja neuvoa mihin yrityksellä on vahvuuksia kehit-tyä tulevaisuudessa. Tilitoimis-toon luodaankin eräs yritysmaa-ilman luottamuksellisimmista suhteista, joten henkilökemian tulee olla hyvällä tasolla.
HAE APUA TOTEUTUKSEEN
2VINKKI
6 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
Kesällä 1998 Suhosen siskokset Pirjo ja Paola istuivat vanhempi-ensa autotallissa ja miettivät, mi-tä voisivat konkreettisesti alkaa yhdessä tehdä. Ajatus yhteises-tä yrityksestä oli kytenyt molem-pien mielessä jo pitkään ja myös roolit olivat alusta alkaen selvät: kauppakorkeasta valmistunut isosisko Pirjo hoitaisi yrityksen markkinointiasiat ja talouspuo-len, taiteellinen pikkusisko Paola puolestaan luovan työn. IVANA-helsinki lanseersi ensimmäisen vaatemallistonsa syksyllä 1998.
– Molemmat vanhempamme ovat yrittäjiä ja olemme seuran-neet pienestä pitäen kuinka he ovat vastoinkäymisistäkin huoli-matta pääasiallisesti nauttineet yrittäjyydestä, Pirjo Suhonen kertoo.
– Meille oli luontevaa seurata heidän rohkaisevaa esimerkkiään ja perustaa oma yritys.
Erilaisuus kannattaa - luovuudella huomiotaIVANAhelsingin kansainväli-nen taival alkoi vuosituhannen vaihteessa kun Suhoset päätti-vät osallistua ensimmäisille kan-sainvälisille messuilleen Köö-
penhaminassa. Siellä nuoreen suunnittelijatulokkaaseen kiin-nitettiin laajalti huomiota.
– IVANAhelsingin tuotteiden muotokieli poikkesi visuaalisesti muista ja eri mediatahot ja asiak-kaat kiinnostuivat Paolan yksilöl-lisestä ja raikkaasta kädenjäljestä, Suhonen muistelee. IVANAhelsin-gillä oli myös toisenlainen liike-toimintamalli, jossa suunnitteli-ja loi itse omalla nimellään mal-listoa. Siihen aikaan useat suuret brändit eivät välttämättä edes paljastaneet suunnittelijoidensa nimiä.
Luo suhteita ulkomaillekinKymmenen vuotta perustamisen-sa jälkeen IVANAhelsinki valittiin Pariisin muotiviikon päänäytök-siin ensimmäisenä pohjoismaise-na yrityksenä. Edellisenä vuonna se oli ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukana Pariisin muo-tiviikoilla oman näytöksen kera.
– Ulkomaille laajentamisessa on omat riskinsä, hyviä suhteita pi-tää olla jo valmiiksi. Luovalla alal-la on vaikea laittaa tuotteita abso-
luuttiseen paremmuusjärjestyk-seen, kaikki on asiakkaasta kiinni, Suhonen painottaa.
− Kun saa oikean henkilön suo-sittelijakseen, lähtee juttu kiertä-mään puskaradiona suusta suu-hun. Näin kävi IVANAhelsingil-lekin. Mutta tuohon pisteeseen päästäkseen pitää tehdä valtavas-ti töitä.
Kunnioita työtäsi - pysy realistisenaAlkutaipaleella riitti myös haas-teita. Koska Suhosten yritys on toi-minut alallaan monessa suhtees-sa pioneerinä, on neuvojen saami-nen ollut vaikeaa. Opastusta olisi kaivattu niinkin konkreettisissa asioissa kuin vaikkapa miten ul-komailla järjestetään muotinäy-tös ja minne ylipäätään kannattaa mennä.
Yritysten itsestään selvänä pi-dettävää kasvua Suhonen top-puuttelee, kaikkien ei tarvitse au-tomaattisesti tarjota työpaikkoja myös muille. Kasvupyrkimyksis-sä tulee ennen kaikkea olla realis-tinen.
– On aivan yhtä kunnioitettavaa, että sata yrittäjää työllistää itse it-sensä kuin se, että jokin teollisuu-den yksikkö työllistää sata henki-löä, Suhonen sanoo.
– Joskus kasvun myötä joutuu tekemään kompromisseja, tinki-mään tinkimättömyydestä. Täl-löin alkuperäinen idea omasta ju-tusta saattaa kärsiä.
Rohkeutta peliin - raha on sukupuoletontaNaisyrittäjyyttä Suhonen ei näe mitenkään erikoisasemassa. Sa-mat lainalaisuudet yritysmaail-massa pätevät oli yrityksen pui-koissa sitten mies tai nainen.
– En ymmärrä naisyrittäjyys-ajatusta lähtökohtaisesti ollen-kaan. Eihän miesyrittäjistäkään puhuta erikseen, Suhonen ihmet-telee.
Huvittaviakin tilanteita on ol-lut, esimerkiksi latinalaisessa maailmassa kun miehen nimet yleensä loppuvat o-kirjaimeen.
– Joskus vastapuolen hölmis-tyneestä katseesta olen huoman-nut, että hän odotti tapaavansa jo-takin muuta kuin pitkän vaalean naisen, Suhonen nauraa.
– Bisneksessä sukupuolella ei kuitenkaan ole paljoakaan mer-kitystä siinä vaiheessa kun laskut pitää maksaa ja tavara toimittaa perille. Jos liiketoiminta kannat-taa, yrityksen toiminta jatkuu. Jos ei, se loppuu. Niin yksinkertaista se on.
Seuraa unelmaasi, toteuta itseäsi työssä
INSPIRAATIO
MIKAELA KATRO
Kysymys: Miten aloittava yrittäjä pääsee parhaiten mu-kaan yritysmaailmaan?
Vastaus: Kattava tukiver-kosto kannattaa luoda jo yri-tyksen alkumetreillä. Myös las-kelmat yrityksen alun kannat-tavuudesta pitää olla tehtynä ja varasuunnitelmat olemassa.
PANE ITSESI PELIIN
3VINKKI
RYHDY R-KIOSKI-KAUPPIAAKSIONKO SINUSSA ÄRRÄÄ?
ON
ÄSA
ÄÄRRUSKO
Herkkupromoottori, pelikeisari, lehtimoguli, elokuva-agentti, matkaspesialisti, viihdekoordinaattori...
Tartu tilaisuuteen! Haemme eri puolille Suomea itsenäisiä R-kioski-kauppiaita Suomen suurimpaan elämysbisnekseen!
Vastaat kokonaisuudessaan kioskin monipuolisesta toiminnasta ja osallistut aktiivisesti myyntityöhön. Sinulla on jämäkkä ote asioihin, olet myyntihenkinen ja nautit asiakaspalvelusta. Kaupallinen perus-koulutus tai kokemus kaupalliselta alalta sekä kokemus esimies-työstä katsotaan eduksi.
Monipuoliset tukipalvelumme auttavat sinua R-kioski-urasi eri vaiheissa.
Astu viihteen, jännityksen ja mielihyvän maailmaan, näytä kykysi ja täytä hakemus osoitteessa www.r-kioski.fi /yrittajaksi
Luovuus
1Sisarukset Marjo Kivinie-mi ja Sanna Suomela pe-rustivat Kipikude-yrityk-
sen vuonna 2005. Kipikude valmis-taa tekstiilejä, joihin asiakas voi itse valita värin ja kuvion valikoimista.
Idea yrittäjyydestä
2Asiakkaat löysivät persoo-nalliset tuotteet, mikä antoi sysäyksen etenemiselle lu-
mipalloefektin tapaan. Ajatus vah-vistui, kun tuotteet herättivät kiin-nostusta. Tuotteet myytiin loppuun alta aikayksikön.
Vienti
3Japanilainen tekstiilialan ammattilainen näki tuot-teita Habitaressa ja halusi
viedä niitä Japaniin. Siitä alkoi vien-ti. Suomessa tuotteita myyvät oman myymälän lisäksi useat laadukkaat jälleenmyyjät.
Käytännön tieto
4Opastusta sisarukset ovat saaneet yrittäjä-isältään, mutta myös verotoimisto
ja kirjanpitäjä ovat antaneet arvo-kasta tietoa.
Erottautuminen
5Käsityöala ei ole rahakas ja yrittäjiä on paljon, joten erottautuminen on tärke-
ää. Luottamuksen itseen ja omiin tuotteisiin on oltava realistinen. Lä-pimurto ei tapahdu heti, vaan töitä on tehtävä sinnikkäästi.
ESIMERKKI
”On aivan yhtä kun-nioitettavaa, että sata yrittäjää työllistää itse itsensä kuin että jokin teollisuuden yksikkö työllistää sata
henkilöä.”Pirjo SuhonenYrittäjä KUVA: TUOMAS PELTOMAA
SIMO VASSINEN
KU
VA: E
RJA
LA
UR
EN5
7TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
Uuden yrityksen perustaminen vaatii hyvän idean, rohkeutta, sin-nikkyyttä ja päättäväisyyttä. Tär-keää on myös valmius tehdä aina-kin alkuun pitkää päivää ja luja us-ko omaan menestykseen. Hyviä esimerkkejä onnistuneista uusista yrittäjistä on silti Suomi pullollaan. Osa on tyytyväinen työllistäessään itsensä Suomessa, osan tavoitteena taas on alusta asti ulkomaille laa-jentuminen. Idea yrittäjyydestä voi lähteä vaikka omasta arvomaail-masta tai liikeidean ostamisesta.
Usko omaan tekemiseen ja uskalla yrittääJos jotain haluaa ja on valmis teke-mään sen eteen paljon työtä, onnis-tuu varmasti. Näin uskoi yhteisöpeda-gogi Toni Kainulainen ryhtyessään yrittäjäksi sosiaali- ja terveysalalle.
Hän kasvoi yrittäjäperheessä, mistä uskoo saaneensa kipinän ryhtyä itsekin yrittäjäksi.
Kainulaisen yritys Mind Activa-te Oy tarjoaa tukiasumispalvelui-ta nuorille sekä konsultoi ja auttaa uusia yrittäjiä perustamaan las-tensuojelulaitoksia. Yrityksen toi-nen osakas toimii lisäksi työnoh-jaajana. Toiminta on lähtenyt hy-vin käyntiin ja uutta on tulossa.
– Tällä hetkellä Helsingissä toi-mii tukiasumispalvelu Itsenäisty-misen askeleet, joka auttaa huos-taan otettuja nuoria pärjäämään itsenäisen elämän alkutaipaleel-la. Olemme myös käynnistämäs-
sä pienryhmäkotia Rantasalmella, kertoo Kainulainen innostuneesti.
Koe työsi palkitsevana - oma ala innostaaKainulainen kokee sosiaali- ja ter-veysalan palkitsevana.
– Ahaa-elämykset lähtevät pie-nistä arjen asioista ja käytösta-voista. On hienoa nähdä nuoren onnistuvan. Joskus nuorten opas-taminen hyville käytöstavoille ja kasvattaminen yhteiskuntakelpoi-seksi on haasteellista.
Alalle aikovilla onkin oltava vankka näkemys työn sisällöstä. Il-man vahvaa ammattitaitoa sosiaa-lialalle ei pidä lähteä.
– Lastensuojelulaitoksen tulee tarjota kaikki tarvittavat palvelut ja tilat jo ensimmäisen asukkaan saapuessa. Infrastruktuurin ja am-mattitaitoisen henkilökunnan on oltava maksimivalmiudessa, tote-aa Kainulainen. Myös henkilökun-nan on oltava halukas kokeilemaan uutta ja asettamaan tavoitteita.
Uteliaisuudella alkuun - harkinnalla jatkuvuuttaEcuadorilainen Jose Ayala muutti Suomeen vaihto-oppilasvuoden jäl-keen jäädäkseen. Hän suoritti eng-lanninkielisen BBA-tutkinnon, mi-kä antoi selkeän näkymän suomalai-sesta liike-elämästä ja yrittämisestä.
Oman yrityksen perustaminen ei ollut alusta lähtien Ayalan suun-
nitelmissa. Hän ajatteli ensin ryh-tyä projektinvetäjäksi tuttavan suosittelemaan yritykseen.
– Tulin uteliaaksi ja tein projektista opinnäytetyön, jonka aikana huoma-sin, ettei yritys panosta tuotteeseen-sa sen potentiaalin ansaitsemalla ta-valla. Yrityksen puolelta ehdotettiin, että lähtisin kehittämään tuotetta ja niin päädyin ostamaan koko tavara-vamerkin ja tietotaidon itselleni, hän kuvaa toiminnan alkuvaihetta.
Liikeidea Stafi x Oy:n perustami-seksi valmistui yrityshautomos-sa, mistä Ayala sai myös ideoita ra-hoituksen saamiseksi uutta yritys-tä varten. Haasteita ilmeni Ayalan huomatessa yrittämisen odotettua vaikeammaksi, mutta apua oli kii-tettävästi tarjolla.
Kehittämisen avulla maailman ääriinStafi x Oy alkoi kehittää painetta-vaksi tarkoitettua polypropeeni-kalvo Stafi xia® niin, että se voidaan kiinnittää mille tahansa puhtaalle ja kuivalle pinnalle ilman liima-ai-neita tai kemikaaleja. Käyttökoh-teita on rajattomasti ja yrityksellä menee hyvin: vuonna 2008 yrityk-selle myönnettiin valtakunnalli-nen graafi sen alan palkinto.
- Vienti on kasvussa ja hiljat-tain julkistettiin sopimus Euroo-pan suurimman tukkurin kanssa Pohjoismaiden osalta. Neuvottelut Saksaan viemisestä alkavat myös pian, ja Etelä-Amerikkaan on juuri toimitettu kontillinen Stafi x® -pai-noarkkeja, iloitsee Ayala.
Yhden miehen yrityksestä kansainvälisille markkinoille
RAKASTA TYÖTÄSI. Idea yritykseen voi syntyä omasta arvomaailmasta, tuoteide-asta, tai vaikkapa harrastuksesta. Uskalla tarttua ideaasi kuten Jose! KUVA: JANI KROOK
TARJA RANNISTO
Kysymys: Kuinka pienen yri-tyksen saa menestymään?
Vastaus: On oltava itse val-mis tekemään kaikkea siivoa-misesta tuotekehittelyyn.
OLE JOUSTAVA JA SINNIKÄS
4VINKKI
FAKTAA
Panosta liikeideaan yritys-tä suunnitellessasi. Se ohjaa koko yrityksen toimintaa ja määrittää, missä toiminnassa yritys on mu-kana.
Hanki tietoa verotuksesta, ra-hoituksesta ja vakuutuksista.
Pienessä yrityksessä resurssit ovat rajallisia, suunnittele toimin-ta sen mukaan.
Mieti tarkkaan kassavirtaa ja valmistaudu siihen, että kestää eh-kä pitkään, ennen kuin voit todella nostaa palkkaa.
Monistamisen menestysFranchisingin ideana on, että yrittä-jä vuokraa ketjulta valmista, toimi-vaa konseptia ja tavaramerkkiä sekä hyötyy ketjun tuesta. Franchise-ket-juja löytyy Suomesta runsaat 200.
- Tyypilliset toimialat ovat pal-velut, vähittäiskauppa, ravintola-puoli ja pikaruoka, kertoo Suomen Franchising-Yhdistyksen toimin-nanjohtaja Juha Vastamäki.
Säästä oppirahojaMenestyvästä toimintamallista hyötyvät molemmat osapuolet.
– Franchising on ihanteellinen tapa aloittaa yrittäjyys. Oppiraho-ja säästyy, kun kaikkea ei tarvitse opiskella kantapään kautta. Vaik-ka toimintamalli on jo menestyvä, on hyvä muistaa, että yrittäjyys on aina haastavaa ja myös fran-chisingissa pitää olla valmis otta-maan riskejä, Vastamäki neuvoo.
Naisten suosiossaFranchising-yrittäjistä lähes puo-let on naisia.
–Franchise-yrittäjäksi voi ryh-tyä ilman alan koulutusta tai ammattikokemusta. Liiketoi-mintariski on jopa 40 prosenttia pienempi ja toiminta on usein pit-käikäisempää ja terveempää, ker-too franchisingia tutkinut dosent-ti Mika Tuunanen Jyväskylän yli-opistosta. Väestön ikääntymisen ja teknistymisen myötä alan kasvu-potentiaalia löytyy myös tervey- denhuollon alalta ja verkosta.
LYHYESTIJuhaVastamäkiSuomen Franchising-yhdistys
KUVA: HOVIKUVA
SIMO VASSINEN
HAAGA-HELIA tekee yrittäjien kanssa yhteistyötä laaja-alaisesti ja räätälöidysti yrityksen tarpeiden mukaan. Yrittäjät voivat teettää tutkinto-opiskelijoilla mm. harjoitus- ja projektitöitä, messu- ja näyttelysuunnittelua, viestintä- ja markkinointisuunnitelmia, opinnäytetöitä ja markkinatutkimuksia. Kaikki työt tehdään eri alojen asiantuntijaopettajien valvonnassa. Palvelu on yrittäjälle maksuton.
Palvelu sopii erityisesti aloittelevalle yrittäjälle, sillä hän saa tätä kautta konkreettisesti monipuolista apua yrityksensä perustamiseen liittyvissä asioissa. Tähän asti tyytyväisyys on ollut molemminpuolista: yrittäjät ovat saaneet kaipaamaansa apua ja uutta näkemystä liiketoimintaansa, opiskelijat puolestaan arvokasta kokemusta oikeasta työelämästä. HAAGA-HELIA on tehnyt paljon yhteistyötä mm. Helsingin yrittäjien, Helsingin yrittäjänaisten, Naisyrittäjyyskeskuksen ja yksittäisten yritysten kanssa.
HAAGA-HELIA tarjoaa yrittäjien käyttöön myös Studia Generalia -seminaarisarjan, jossa käsitellään pienyrittäjille tärkeitä ajankohtaisia asioita. Studia Generalia -seminaareissa pienyrittäjät voivat yhdessä opiskelijoiden kanssa ratkoa kunkin seminaarin aihepiiriin liittyviä oman yrityksensä ongelmia tai suunnitelmia.
Seuraava seminaari
Aloittava yrittäjyys: Ideaa ja mahdollisuuksia etsimässä - Opportunity identification workshop Ke 13.1.2010 klo 9-16Vastuuopettajat: Maija Suonpää-Oukka jaTarja Römer-PaakkanenIlmoittautuminen seminaariin osoitteeseen: [email protected]
Me olemme täällä sinun yritystäsi varten!
HAAGA-HELIA yrittäjien palveluksessa!Tarja Römer-Paakkanen,
yrittäjyyden tutkimus ja opinnä[email protected]
GSM: 0500 981 393
Pekka Rantanen,t&k-projektit ja opinnäytteet
[email protected]: 040 533 0405
8 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
Ihminen on luotu yrittämään
Avainasemassa onnistuneessa yrittäjyydessä on uskoakseni intohimon tunnistaminen, vahvistaminen ja ennen kaikkea sen ylläpitäminen tuulessa ja tuis-kussa. On hyvä ymmärtää, ettei elämä ole aina reilua ja etteivät kaikki suunnitelmat välttämättä toteudu, mutta paljon voimme saavuttaa jos tahto ja hehku säilyy.
Käänteleepä tätä ihmisen eloa mi-ten päin tahansa, niin varmaa on, et-tä meidät on luo-tu tsemppamaan ja etsimään mah-
dollisuuksia selviytyä eteenpäin. Kun intohimo syttyy sisällämme, niin johan alkaa yritys. Se voi kos-kea ihmissuhdetta, harrastus-ta, työtä tai lähes mitä tahansa ja niin kauan kuin sisäistä paloa riittää, ei puhtikaan lopu. Olem-me siis yrittäjiä syntyjämme, joten pelko pois ja baanalle.
Kohtalona intohimoSynnyin vuonna 1966 kaksikieli-seen perheeseen Helsingissä ja mo-lemmat vanhempani olivat hank-kineet itselleen kaupallisen koulu-tuksen. Ylioppilaaksi tulooni asti oli itsestään selvää, että minäkin pyr-kisin Helsingin Kauppakorkeakou-luun ja lukisin itseni vähintään ekonomiksi. Toisin kävi sillä into-himo puuttui peliin! Olin 12-vuoti-aana päätynyt Aira Samulinin tans-sikouluun ja 16-vuotiaana sain jo palkkaa siitä, että tanssin ja pian myös opetin. Kävin tietysti lukiota samalla ja tanssin piti vain olla ohi-menevä vaihe elämässäni... Mutta kun se oli niin älyttömän kivaa ja ne ihmiset joiden kanssa keikkaa teh-tiin olivat loistotyyppejä. Pyrin ja pääsin HKKK:un ja samana vuonna myös Teatterikorkeakoulun Tanssi-taiteen linjalle. Järkevänä nuorena
miehenä ajattelin, että olisi fiksua opiskella tanssivaksi ekonomiksi ja siten varmistaa tulevaisuutensa, mutta jo puolen vuoden yliopisto-opiskelun jälkeen totesin, ettei se ollutkaan minun juttuni.
Pienestä ideasta suuri ylpeydenaiheSuomi eli vahvassa nousussa 1980-luvun lopulla ja Aira keskit-tyi suurten tapahtumien tuottami-seen. Meillä tanssijoilla alkoi kyteä ajatus, että kyllä meille pikkukei-katkin maistuisivat. Kerroimme tästä Airalle ja hän sanoi, että : “Pe-rustakaa kuulkaas oma firma!”
Keväällä 1987 perustimme StepUp oy:n minimipääomalla ja kuunte-limme silloisen kirjanpitäjämme Pauli Jokisen ohjeita tarkkaan. Nyt 22 vuotta myöhemmin voin aika yl-peänä katsella ympärilleni, sillä Ste-pUp on monipuolisempi ja pysty-vämpi kuin koskaan. Koko ajan on pidetty jalat maassa ja tukka tuu-lessa. Tärkeää on myös, että voim-me hyvällä omallatunnolla mennä nukkumaan joka ilta, sillä yrittäjyy-den mukanaan tuomat vastuut ja velvollisuudet on myös hoidettu ai-na tarkasti.
Tuhansien elämään iloa ja helpotustaIntohimosta syntyi myös Ritva Enäkosken ja minun yhteinen val-mennusyrittäjyys, joka jatkuu ko-ko ajan kehittyen. Olen saanut vuo-sien varrella olla mukana monen-
laisissa “menestysprojekteissa” ja olemme kasvattaneet pienestä StepUpista yli 3000 oppilaan tans-si- ja esiintymiskoulun ja show-tuotantoyrityksen. Kaikkia näitä yhdistää intohimo ihmisiin ja tai-teeseen ja mitään näistä ei alun pe-rin ole lähdetty tekemään suurena bisneksenä.
StepUpista me toivoimme kivaa työpaikkaa ja unelmia oli paljon-kin, mutta emme voineet edes ku-vitella, mitä kaikkea se meidän elä-määmme toisi: Olemme saaneet työllistää satoja nuoria (ja vähän vanhempiakin), todistaa kauniita rakkaustarinoita, tutustua huikei-siin ihmisiin ja ennenkaikkea tuo-da tuhansien ihmisten elämään iloa ja helpotusta. Matkan varrelle on mahtunut monta epäonnistu-mista, mokaa, töppäystä, mutta si-tähän elämä on ja niistä on koetet-tu ottaa opiksemme. Valmennus-
työ Ritvan kanssa on myös ollut uskomattoman palkitsevaa: on
käsittämättömän hienoa, kun tuntee oikeasti olevansa avuk-si toisille.
Mikään näistä asioista ei olisi ehkä koskaan toteutu-nut, jos en olisi nuorena us-kaltanut ryhtyä yrittäjäksi. Meillä on vain yksi elämä
kerrallaan, joten mielestäni se kannattaa elää enemmän sy-
däntään kuin kyynikkoja kuunnel-len. Aina löytyy ankeuttajia, mutta mitä me heistä piittamaan.
Rakasta, unelmoi ja toteuta!
“Kun luodaan uutta, niin moka on yleen-sä aina lahja. Se tuo väriä, sekoittaa rytmin, herättää ja usein jopa naurat-taa. Tämä on elin-
tärkeää muistaa, kun lähtee omia unelmiaan toteutta-
maan!”
Marco BjurströmViestintäkouluttaja, ohjaaja, koreografi ja yrittäjä. KUVA: MARKO /KUVAAMO
HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, [email protected]
Nyt on aika vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta liittymällä SYT -kassaan!Liittyminen käy kätevästi www.syt.fi
Yrittäjä!
www.syt.fiTyöttömyysturvaa yrittäjille
Verkkokauppa käy. Klik. Tuotteisiin ja palveluihin
tutustutaan yhä useammin koti-sohvalta käsin. Kauppapaikkaa miettiessä kannattaa huomioida oman bisneksen mahdollisuudet myös sähköisesti.
Yhä useammat palveluntar-joajat ja tuotemyyjät siirty-
vät verkkoon: osa pitää sitä fyysi-sen myyntipaikan jatkeena ja osa toimii vain sähköisesti. Sähköi-nen kauppa on kuudessa vuodes-sa kymmenkertaistunut.
Puolet kuluttajista on jos-kus ostanut verkosta ja ak-
tiivisesti netissä shoppailee joka kolmas. Marginaalisempikin tuo-te tavoittaa kohderyhmäänsä, kun ei ole sidoksissa sijaintiin.
Verkkomyyjän ei tarvitse ol-la tietokonenörtti. Verkko-
kauppa ei edellytä koodaustaito-ja, omaa palvelinta tai koko bis-nespaletin uusimista. Tietoa ja apua on saatavilla: valmiilla so-velluksilla voi rakentaa sopivan jalustan ulkonäöstä ostoskorin toimintaan ja hostingiin eli yllä-pitoon.
Aloittavan yrittäjän kannat-taa pohtia verkon erityis-
piirteitä: markkinoinnin rooli korostuu kun kaupan ohi ei kä-vellä. Asiakaskokemus rakentuu sekä selailun, tilailun, toimituk-sen että palautuksen toimivuu-desta. Verkossa kannattaa muis-taa että lait, velvollisuudet, vero-tus ja kuluttajansuoja koskevat yhtälailla verkkobisnestä.
MUISTA MYÖS!
SIMO VASSINEN
Aloittava yrittäjä, miten turvaat itsesi?
Yrittäjän apuri kertoo osoitteessa www.varma. , miten turvaat itsesi ja henkilökuntasi.
Hyvää työtä.