JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEOtoimintakertomus

2006

Kirjoittajat: Marja-Liisa Hyvönen, Hillevi Kotiranta, Jarkko Mäntynen, Janne Vilkuna, Pirjo VuorinenEtukannen kuvassa on G-rakennus, johon yliopiston museon kulttuurihistoriallisen osaston työtilat ja kuva-arkisto muuttivat syksyllä 2006. Rakennus valmistui vuonna 1955 kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuinra-kennukseksi. Viimeiset vakituiset asukkaat asuivat talossa 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen G-rakennuksessa asui yliopiston vierailevia tutkijoita ja heidän perheitään. Vuonna 2006 rakennus peruskorjattiin yliopiston museon ja museologian oppiaineen käyttöön.Takakannen kuvassa G-rakennuksen asukkaita 1950–1960-luvun taitteessa.Etukannen kuva: Tapani Kahila. Takakannen kuva: Jyväskylän yliopiston museon kuva-arkisto/Pirkko Saarijärven kokoelma.Taitto: Marja-Liisa HyvönenISSN 1796-2552 (Painettu)ISSN 1796-2560 (Verkkojulkaisu)Jyväskylän yliopistopaino 2007

1

MUSEON JOHTOKMUSEON JOHTOKMUSEON JOHTOKMUSEON JOHTOKMUSEON JOHTOKUNTUNTUNTUNTUNTA VUONNA 2006A VUONNA 2006A VUONNA 2006A VUONNA 2006A VUONNA 2006 ........................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 22222GGGGG-----VVVVVOIMAA!OIMAA!OIMAA!OIMAA!OIMAA! .............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 33333KKKKKULULULULULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO ....................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 55555HENKILÖKUNTA ...................................................................................................................................................................................... 5KOKOELMIEN KUULUMISIA .................................................................................................................................................................... 7YHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYMUSEOYHDISTYKSEN KANSSA .................................................................................... 14NÄYTTELYTOIMINTA ............................................................................................................................................................................ 14SEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKORJAUS .................................................................................................................................. 173D-BRIDGE – TRANSFERRING OF CULTURAL HERITAGE WITH NEW TECHNOLOGY JA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖ .... 17KOULUTUS JA MATKAT ......................................................................................................................................................................... 20TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT .......................................................................................................................................................... 21TOIMITILAT JA KALUSTEET.................................................................................................................................................................... 21OPETUS, ESITELMÄT JA TAPAHTUMAT ................................................................................................................................................ 23KAMPUSOPASTOIMINTA ....................................................................................................................................................................... 23TIEDOTUS .............................................................................................................................................................................................. 23SIDOSRYHMÄT ...................................................................................................................................................................................... 23JULKAISUT .............................................................................................................................................................................................. 23MUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKE .............................................................................................................................................. 24LLLLLUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTO ...................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 3030303030HENKILÖKUNTA .................................................................................................................................................................................... 30KOKOELMAT .......................................................................................................................................................................................... 32NÄYTTELYT ............................................................................................................................................................................................ 32KÄVIJÄT ................................................................................................................................................................................................... 34TAPAHTUMAT ........................................................................................................................................................................................ 35TALOUS .................................................................................................................................................................................................. 35TOIMITILARESURSSIT ............................................................................................................................................................................ 36SIDOSRYHMÄT ...................................................................................................................................................................................... 36TIEDOTUS .............................................................................................................................................................................................. 36KOKOUSTILAN KÄYTTÖ ....................................................................................................................................................................... 37KOULUTUS ............................................................................................................................................................................................ 38OPETUS JA ESITELMÄT .......................................................................................................................................................................... 38TUTKIMUSYHTEISTYÖ .......................................................................................................................................................................... 39MUUTA YHTEISKUNNALLISTA PALVELUA ............................................................................................................................................ 40JULKAISUT JA ARTIKKELIT ...................................................................................................................................................................... 40MUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKE .............................................................................................................................................. 41KASVITIETEELLINEN PUUTKASVITIETEELLINEN PUUTKASVITIETEELLINEN PUUTKASVITIETEELLINEN PUUTKASVITIETEELLINEN PUUTARHAARHAARHAARHAARHA ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 4242424242PUUTARHAN HOITO ............................................................................................................................................................................ 42ISTUTUKSET ........................................................................................................................................................................................... 44PUIDEN KAADOT JA RAIVAUKSET ........................................................................................................................................................ 44KASVIKOKOELMAT ................................................................................................................................................................................. 45KUVA-ARKISTO ....................................................................................................................................................................................... 46MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA ...................................................................................................................................................... 46OPASTUS JA NEUVONTA ...................................................................................................................................................................... 46PUUTARHAKAAVA - VIHERALUEIDEN KOKONAISSUUNNITELMA ..................................................................................................... 47

Liite 1: Luonnontieteellinen osasto, kartunta eliöryhmittäin vuonna 2006Liite 2: Kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen osasto, kävijät vuonna 2006Liite 3: Kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen osaston kävijämäärät vuosina 2002–2006

SSSSSISISISISISÄLLÄLLÄLLÄLLÄLLYYYYYSSSSS

2

USEON JOHTUSEON JOHTUSEON JOHTUSEON JOHTUSEON JOHTOKUNTOKUNTOKUNTOKUNTOKUNTA VUONNA VUONNA VUONNA VUONNA VUONNA 2006A 2006A 2006A 2006A 2006MMMMM

Museon johtokunta 1.8.2005 alkaenPuheenjohtaja: professori Heikki HankaSihteeri: hallintopäällikkö Matti Myllykoski

Jäsenet ja varajäsenet:Kirjaston toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen(Kirjastoamanuenssi Irene Ylönen)

Lehtori Jari Haimi(Tutkija Heli Siitari)

Assistentti Tomi Kumpulainen(Yliopistonopettaja, dosentti Veikko Salonen)

Amanuenssi Tellervo Helin(Professori Annika Waenerberg)

Lehtori Jorma Ojala(Lehtori Markku Käpylä)

Projektikoordinaattori Jussi Päivinen(Tutkija Panu Halme)

Amanuenssi Tuulikki Tuomainen(Erikoistutkija Heikki Rantatupa)

Emeritusprofessori Pauli Vuolle(Professori Toivo Nygård)

Professori Pirjo Korkiakangas(Tuntiopettaja Minna Mäkinen)

Konservaattori Jarkko Mäntynen(Museomestari Tapani Kahila)

Opiskelija Heli Anneberg(Opiskelija Pekka Nurminen)

Museon johtaja:museologian professori Janne VilkunaMuseon varajohtaja:akatemiatutkija, dosentti Janne Kotiaho

3

Jos vuosi 2005 oli museon toiminnassa ”suvantovuosi”niin kertomusvuonna 2006 virtaan tuli taas vauhtia japyörteitä.

Kulttuurihistoriallisella osastolla myönteisin tapahtu-ma oli jo vuodesta 2000 odotetun Seminarium-rakennuk-sen peruskorjaushankkeen eteneminen ja profiloituminenrestaurointihankkeeksi. Hanke edellytti tietysti talon eva-kuointia. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa toi-mivalle museon kulttuurihistorialliselle osastolle perus-korjattiin ripeästi, taidolla ja perinteitä kunnioittaen ker-tomusvuoden aikana pysyviksi työ- ja säilytystiloiksi lä-heinen Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1955 val-mistunut G-rakennus. Osasto muutti sisään syyskuussa.Samalla museologian oppituoli siirtyi Juomatehtaalta ra-kennuksen toiseen kerrokseen. G-rakennuksesta museosai vihdoinkin yhteiset tilat myös valokuvausteknikolleja kuvalaboratoriolle. Erityisesti on mainittava museonyhteisen museomestarin työskentelyä varten rakennetutasianmukaiset verstastilat.

Museon osastosihteerin virka siirtyi viranhaltijaneläköitymisen yhteydessä kertomusvuoden alussa nk.virkajärjestelyihin. Tulosneuvotteluissa saatiin kuitenkinlupa perustaa ja täyttää uusi museoamanuenssin virka,joka kaksinkertaisti osaston vakituisen akateemisten vi-

ranhaltijoiden määrän. Virkaan nimitettiin elokuunalusta FM Marja-Liisa Hyvönen.

Kun museon osastojen tilakysymykset ovat viimevuosina ratkenneet näin hienosti ja museoamanuenssinvirkakin on perustettu, toiveiden listalle on jäänyt vainyksi asia: osastojen museopedagogisesta toiminnasta vas-taava yhteinen museolehtori. Kaupungin kaikilla mu-seoilla on vastaava virka, ja hyvin se sopisi seminaarin jakasvatusopillisen korkeakoulun perinteitä jatkavalle yli-opistollekin.

Kulttuurihistoriallinen osasto oli kertomusvuonnapäättyneen yksivuotisen (Kulttuuri 2000) 3D-Bridge-hankkeen vetovastuussa. Tämä suomalais-saksalais-brit-tiläinen projekti päättyi kesäkuiseen loppukongressiinRoomaan, ja tilit päätettiin elokuun lopussa. Tavoitteetsaavutettiin, mutta tämänkin maratonin maaliin pääs-tessä sen vetäjillä oli väsynyt ja helpottunut olo!

Kertomusvuonna osasto toimi yhteistyössä IT-tiede-kunnan kanssa kehitettäessä liikenne- ja viestintäminis-teriön tuella Jyväskylässä olevaa kansainvälisesti ainutlaa-tuista Tietojenkäsittelymuseon toimintaa. Toiminta onosaltaan juuri sitä, mitä museo parhaimmillaan odottaatiedekunnilta edettäessä kohti tiedemuseokonseptia.

-----VVVVVOIMAAOIMAAOIMAAOIMAAOIMAA!!!!!GGGGG

4

Luonnontieteellisellä osastolla ryhdyttiin kertomus-vuonna aktiivisesti etenemään glokaalissa (= globaali +lokaali) virtuaalikokoelmahankkeessa. Kyseessä on Glo-bal Biodiversity Information Facility (G-BIF), jonka pää-määränä on koota globaalisti luonnontieteellisten koko-elmien ja kenttähavaintojen tiedot yhteen ja saattaa nekarttapohjaisesti tutkijoiden käyttöön.

Osasto valittiin Museoviraston ”Kohti museotoimin-nan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa” -hankkeen (2005–2006) yhdeksi ”täsmäkohteeksi”. Pa-laute ei hävetä.

Jyväskylässä lokakuussa 2005 pidetyt XIV Valtakun-nalliset luonnontieteelliset museopäivät lähettivät luon-nontieteellisten museoiden keskeisiä ongelmia koske-neen kirjeen kulttuuri-, opetus- ja ympäristöministerille.Nuo kirjeet olivat ehkä yksi syy siihen, että opetusminis-teriö asetti kertomusvuoden keväällä työryhmän, jonkatehtävä oli selvittää (Helsingin yliopiston) Luonnontie-teellisen keskusmuseon asemaa. Selvitystyössä tuli esillemyös sekä aluetaidemuseoiden ja maakuntamuseoidenkaltainen luonnontieteellisten museoiden mahdollinen

aluejako että koko valtakunnan alueen käsittävän hajau-tetun museon konsepti. Tutkimusresurssien yhteydessätyöryhmä on pohtinut muun muassa eräiden yliopistol-listen museoiden ja Suomen ympäristökeskuksen tutki-musyhteistyötä. Työryhmän esitysten piti valmistua tam-mikuun 2007 loppuun mennessä. Odotukset ovat suuret.

Vesilinnan ulkopuolella todistettiin kauniin perin-teen alkua ensimmäisenä adventtisunnuntaina kun osas-to avasi ”näyteikkunassaan” jouluseimen, jossa Jeesus-lapsi oli eläinten ympäröimä. Graviditeetit olivat muu-tenkin läsnä kertomusvuonna, sillä kahdeksan vakitui-sen henkilön organisaatio ”tuotti” isänmaahan peräti kak-si uutta kansalaista. Se on prosentuaalisestikin mallikassuoritus ja kestävää kehitystä jos mikä!

Jyväskylässä 25.1.2007

Janne Vilkunamuseonjohtaja ja virkavapaa museologian professorieli varttunut tutkija

Museon osastojen viimeiset kahvit S-rakennuksessa 1.9. Kuva: Sanja Jalonen.

5

KKKKKULULULULULTTUURIHISTTUURIHISTTUURIHISTTUURIHISTTUURIHISTTTTTORIALLINEN OSORIALLINEN OSORIALLINEN OSORIALLINEN OSORIALLINEN OSASASASASASTTTTTOOOOO

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Kulttuurihistoriallisella osastolla työskenteli neljä vaki-tuista työntekijää, joista museomestari on luontomu-seon kanssa yhteinen. Museon osastosihteerin virka vuo-den 2006 alusta alkaen siirrettiin ns. virkajärjestelyihinodottamaan uuden yliopistojen palvelukeskustoiminnanalkua. Samanaikaisesti museoon perustettiin museoama-nuenssin virka, joka täytettiin elokuun ensimmäisestäpäivästä alkaen. Virka mahdollista entistä tehokkaam-man esine- ja valokuvakokoelmien hallinnoinnin ja ylei-söpalvelun. Osastolla ja sen toimintaan liittyvissä tehtä-vissä työskenteli vuoden 2006 aikana yhteensä 27 hen-kilöä. Määräaikaisen henkilökunnan palkkaus järjestet-tiin laitosten ja tiedekuntien yhteistyöprojektien kautta.Suurin rahoittajataho oli EU:n Kulttuuri 2000 -ohjel-massa mukana ollut 3D Bridge -hanke. Lisäksi saatiinrahoitusta työministeriön kautta nuorten työharjoitteli-joiden palkkaamiseen.

Vakinainen henkilökunta

Vuorinen Pirjo, intendenttikulttuurihistoriallisen osaston toiminnasta vastaami-nen, kokoelmat ja näyttelytoiminta, yliopiston taide-kokoelmat, museologian opiskelijoiden ja harjoitteli-joiden ohjaaminen (dokumentointiprojektit), osastonhenkilöstö- ja talousasiat yhdessä henkilöstö- jatalousvastaavan kanssaHyvönen Marja-Liisa, museoamanuenssi1.8. alkaen, kuva-arkiston ja kokoelmien hoitaminen,kuvankäsittely, painotuotteiden toimitus ja taitto,museologian opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaa-minen (dokumentointiprojektit)Jokinen Raili, valokuvausteknikko (vuorotteluvapaalla3.7.–31.10.)kuvalaboratoriotyöt: filminkehitykset, vedokset jareprokuvaus, kuva-arkistotyötKahila Tapani, museomestari (yhteisesti luonnontie-teellisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu jatoteutus, piirrokset ja valokuvaus

6

Määräaikainen henkilökunta

1. Budjettivaroin:Arjanova Natalia, 6.9.–5.10., 1.11.–31.12.kokoelmien luettelointi sekä näyttelyiden kokoaminenja purkaminenHyvönen Marja-Liisa, 1.1.–31.7.amanuenssi, kuva-arkiston ja kokoelmien hoitaminen,kuvankäsittely, painotuotteiden toimitus ja taittoJalonen Sanja-Kaisa, 16.1.–26.2, 3.7.–31.10., 1.11.–30.11.tutkimussihteeri, kuvalaboratoriotyöt, valokuvaus,valokuvausteknikon vuorotteluvapaan sijaisuus.Kairyte Jurgita, 1.7.–31.8.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminenKaukua Sanna, 1.9.–31.12.osastosihteeri, talous- ja henkilöstöasiatKähkönen Merja, 1.7.–31.8.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminenLiski Hanna, 1.4.–13.4.kokoelmien luettelointi ja järjestäminenNurminen Miikaatk-suunnittelija, Duo-ohjelman kehittäminenRaitanen Elina,Juho Jussilan aineiston luettelointiTapper Mirva, 1.1.–31.12.tutkimusamanuenssi, kokoelmien luettelointi ja jär-jestäminen, näyttelyiden kokoaminen ja purkaminen(työaika 55 %, josta puolet Niilo Mäki Instituutinvaroin tehtävänä Niilo Mäen arkiston järjestäminen)Väisänen (Kosonen) Minna, 1.1.–31.8.osastosihteeri, talous- ja henkilöstöasiat

2. Ulkopuolisin varoinHäyrinen Ari, 1.1.–31.8.tutkija, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000 -hanke)Lonkila Helena, 1.1.–31.8.koordinaattori, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000-hanke)

Mäkipelkola Riikka, 5.6.–4.7., 31.7.–31.12.Seminarium-rakennuksen rakennustutkimusTammisto Saana, 1.1.–31.8.3D-mallintaja, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000-hanke)Tittonen Emmi, 1.11.–31.12Tietokonemuseon kokoelmien dokumentointiVilenius Mikko, 15.6.–31.8.atk-suunnittelija, Arte- ja Duo-ohjemien kehittämi-nenVäisänen (Kosonen) Minna, 1.1.–31.8.projektisihteeri, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000-hanke)

3. Työmarkkinatuella (työelämävalmennus/työharjoittelu)Arjanova Natalia, 6.3.–5.9.kokoelmien luettelointi sekä näyttelyiden kokoaminenja purkaminenKinnunen Joni, 11.12.–31.12.kokoelmien luettelointi ja järjestäminenLiski Hanna, 16.1.–15.3.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen

4. Opiskeluun liittyvä harjoittelu, kansainvälisetharjoittelijatBatta András, 27.3.–7.4.perusnäyttelyn purkaminen ja esineiden inventointiKairyte Jurgita, 1.1.–30.6.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminen(Cimon Suomea Suomessa -ohjelma)Kujala Helena, 3.7.–31.7.harjoittelu valokuvalaboratoriossaKähkönen Merja, 8.5.–16.6.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminenRuokolainen, Tanja, 30.11.–13.12.pienoismallin rakentaminenTaipale Tiia, 7.8.–18.8.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen

7

Tittonen Emmi, 27.3.–5.5.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminen

Kampusopastukset: Riitta Elonheimo, Tapani Hyny-nen, Marjo Kovanen, Tiina Kupiainen, Saara Laukka-nen, Elina Luokola, Mari Murtoniemi, Juha Mäkinen,Merja Ruuska, Jarmo Ryyti, Tuuli Utunen

Viikonloppupäivystyksiä ovat hoitaneet: Pilvi Hä-meenaho, Laura Itkonen

KKKKKOKOKOKOKOKOELMIEN KOELMIEN KOELMIEN KOELMIEN KOELMIEN KUULUULUULUULUULUMISIAUMISIAUMISIAUMISIAUMISIA

Vuoden aikana paneuduttiin digitoidun kulttuuriperin-nön merkitykseen ja käytettävyyteen sekä museon käy-tössä olevien tietokantojen että 3D-projektissa kehitetyntietokannan osalta. Aineiston digitointi on avainasemas-sa museoiden kokoelmiin kerätyn tiedon saavutettavuu-delle. Digitoitu aineisto on mahdollista saattaa tietoverk-kojen kautta kaikkien ulottuville. Digitointi mahdollis-taa myös aineistojen poikkitieteellisen tutkimuskäytön.Museon dokumentointityössä painotettiin myös kon-tekstitiedon merkitystä kokoelmien museoarvolle ja myö-hemmälle tutkimuskäytölle.

Museon käytössä olevia tietokantoja kehitettiin, kunMikko Vilenius toteutti museon Duo- ja Arte-tietokan-noissa käyttäjien päivitettävissä olevan HTML Help-pohjaisen kontekstiavustuksen. Se sisältää opasteet kai-kista tietokannan kentistä. Lisäksi Vilenius kehitti Duo-ja Arte-sovellusten raportteja ja käyttöliittymää. Muse-on yhdessä Miika Nurmisen kanssa kehittämä Duo-so-vellus myytiin vuoden aikana Rautalammin museolle,jolla oli jo ennestään käytössä ohjelman aikaisempi dos-versio Uno.

Elina Raitanen luetteloi Jyväskylän seminaarin har-joituskoulun yliopettaja ja leikkikalutehtailija Juho Jus-silan aineistoa. Kuva: Tapani Kahila.

Mirva Tapper järjesti professori Niilo Mäen arkistoa. Kuva: TapaniKahila.

8

Uusia lahjoituksia ja nykypäivän dokumentointiaKokoelmat karttuivat vuoden aikana 184 uudella pää-numerolla. Museon diariossa oli vuoden 2006 lopussayhteensä 3733 päänumeroa. lahjoitukset ja uudet doku-mentoinnit luetteloitiin museon Duo-ohjelmalla omaantietokantaan. Pääpaino dokumentointitoiminnassa olikorkeakouluaikaisen aineiston kokoamisessa sekä yli-opiston nykypäivän tallentamisessa. Toimintakertomus-vuoden aikana saatiin useita lahjoituksia mm. yliopistonalumneilta sekä entisiltä työntekijöiltä. Museon arkisto-ja työtilojen muuttoon liittyen saatiin G-rakennukseenliittyvää aineistoa, erityisesti talossa asuneen henkilökun-nan valokuvia ja muuta materiaalia mm. Taina Kaskisel-ta, joka lahjoitti rakennuksessa asuneen perheensä histo-riaan liittyvää materiaalia. OKL:n suullisen esitystaidondidaktiikan ja draamapedagogiikan lehtorina toiminutErkki Laakso dokumentoi oman opetustyönsä vaiheisiinliittyvän laajan aineiston ja luovutti sen museon kokoel-miin. Aineisto sisältää runsaasti tietoja mm. draamape-

dagogiikan alkuvaiheista. Eva Vahvaselkä luovutti su-kunsa hallussa olleita Yrjö Blomstedtin suunnittelemiahuonekaluja.

Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ja yli-opistossa normaalikoulun opettajana toiminut VuokkoNiskanen lahjoitti opettajantyöhönsä liittyvää aineistoa,joka myös dokumentoitiin mm. haastatteluin ja luette-loitiin vuoden 2006 aikana. Lahjoitus sisältää mm. Vuok-ko Niskasen kokoamaa opetusmateriaalia, valokuvia nor-maalikoulusta sekä Niskasen kirjallista tuotantoa.

Museon kokoelmat karttuivat myös JKK:sta (Jyväs-kylän kasvatusopillinen korkeakoulu) 60 vuotta sittenvalmistuneiden, vuosina 1944–46 opiskelleiden luovut-tamalla aineistolla. Mielenkiintoinen lahjoitus sisältäävalokuvia, lehtileikkeitä, muistelmia, päiväkirjoja, opin-näytteitä kuten käsitöitä ja piirustuksia sekä luentomuis-tiinpanoja lahjoittajien opiskeluajalta. Lisäksi lahjoituk-seen kuuluu kurssikokousmateriaaleja sekä myöhempiäelämän varrella tehtyjä julkaisuja. Hankkeen koordi-

Harjoittelijat Jurgita Kairyte ja MerjaKähkönen luetteloivat kirjastolta tullut-ta aineistoa S-rakennuksen työtilassa.Kuva: Pirjo Vuorinen.

9

naattorina toimi kurssilla opiskellut professori emeritaPirkko Saarinen, joka innosti vanhat opiskelutoverinsakokoamaan oman opiskeluaikansa muistoja. Kurssilaisetsaivat ohjeet aineiston kokoamisesta museolta. Museoluovutti kurssin koordinaattorille arkistokansiot, joihinmateriaalia oli helppo kerätä ja järjestää. Työn tulokse-na saatiin koottua runsas ja monipuolinen muistojenkokoelma, joka kuvaa erinomaisesti toisen maailmanso-dan jälkeen JKK:ssa opiskelleiden tuntoja sekä myöhem-pää selviytymistä ja suuntautumista työelämässä.

Vuoden 2006 aikana luetteloituja laajoja kokonai-suuksia olivat mm. Juho Jussilan henkilöhistoriallinenarkistoaineisto, joka sisältää mm. seminaarin harjoitus-koulun aineistoa ja valokuvia, Jyväskylän yliopistossaOKL:n liikunnan didaktiikan lehtorina toimineen Si-nikka Holopaisen opettajanuraan liittyvä arkisto-, kirja-ja valokuva-aineisto sekä yliopiston viestinnän arkisto-materiaali, joka sisältää mm. promootioiden valmiste-luun liittyviä asiakirjoja.

Suurin toimintakertomusvuoden aikana luetteloitukokoelma oli professori Niilo Mäen henkilöhistorialli-nen arkisto-, esine- ja valokuva-aineisto. Työ toteutettiinNiilo Mäki Instituutin varoin yhteistyössä FL OnervaMäen kanssa. Niilo Mäki toimi Jyväskylän kasvatusopil-lisessa korkeakoulussa Suomen ensimmäisenä psykolo-Museon harjoittelija Merja Kähkönen esittelee korkeakoulun harjoi-

tuskoulussa oppilaana olleen Terttu Kuusen lahjoittamaa pikkulotanpukua. Puvun on ommellut Terttu Kuusen äiti Rauha Kuusi vuonna1941 tai 1942. Terttu Kuusen isä Sakari Kuusi toimi kasvatusopilli-sessa korkeakoulussa historian lehtorina. Kuva: Pirjo Vuorinen.

JKK:sta (Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu) 60 vuotta sit-ten valmistunut, vuosina 1944–46 opiskellut vuosikurssi luo-vutti monipuolisen opiskeluunsa ja opettajantyöhönsä liittyvänaineiston yliopiston museolle. Kuva: Tapani Kahila.

10

gian ja erityispedagogiikan professorina sekä pitkäaikai-sena vararehtorina. Hän oli tunnettu myös aktiivisenayhteiskunnallisena toimijana ja mm. käytännön kuntou-tustoiminnan kehittäjänä.

Museon kokoelmia käytettiin opinnäytetöiden, tut-kimusten, julkaisujen, lehtiartikkeleiden ja tiedottami-sen aineistoina. Muun muassa Tammen kustantamassaKoulujen taide -teoksessa on käytetty museon kuvatau-lu- ja taidekokoelmia.

Kuva-arkistot ja digitaalisuusKuva-arkistossa jatkettiin alumnien lainaamista valoku-vista reprokuvattujen negatiivien työstämistä arkisto-kuviksi. 1970- ja 1980-lukujen kuva-aineistoa skannat-tiin negatiiveista digitaaliseen muotoon ja lähetettiin lai-toksille tunnistettavaksi. Työtä tullaan jatkamaan edel-leen. Muutoin kuvakokoelmia ei ole systemaattisestimuutettu digitaalisiksi, vaan digitaalinen kuva-arkistoon karttunut asiakkaita varten skannatuilla kuvilla sekämuseon toimesta digikameralla kuvaamalla.

Toimintavuoden aikana museolle saatiin omaa ser-veritilaa digitaalisten valokuvien säilyttämiseksi. Kuvia jamuita tiedostoja voidaan tallentaa museon kokoelman-hallintaohjelman Duon ja taideteosrekisteri Arten kauttalinkitettyinä tai suoraan serverille. Koska levytila osoit-tautui nopeasti liian vähäiseksi, kuvia on edelleen tallen-nettu myös cd-levyille. Museon levytilakysymys sekämuut tietohallintoon liittyvät tarpeet tullaan määrittele-mään yliopiston tietohallintokeskuksen kanssa tehtäväs-sä sopimuksessa vuonna 2007.

Taina Kaskinen lahjoitti kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopistonhenkilökunnan asuinrakennuksessa (nykyinen G-rakennus) asuneenperheensä aineistoa, mm. valokuvia. Ylimmässä kuvassa Edgar ja AnnaLydia Kaskinen v. 1971. Edgar Kaskinen toimi korkeakoulussa ja yli-opistossa lämmittäjä-vahtimestarina. Keskimmäisessä kuvassa TainaKaskinen ja Tunturi-pyörä rakennuksen pihassa v. 1960. Alakuvassajoulunviettoa Kaskisten kotona. Heidän asuntonsa paikalla rakennuk-sen toisessa kerroksessa on nyt museon projektitila.

11

Taidekokoelmat karttuivatYliopiston taidekokoelmat karttuivat 10 uudella teoksel-la. Juhani Petäjäniemeltä hankituista neljästä teoksestaEpätoivo, Intohimo, Unelma ja Aurinko, kolme ensik-si mainittua sijoitettiin Agoraan. Vuonna 2005 hankitutJaakko Valon teos Katko ja Aino Kajaniemen kuvakudosTapisserie 2 sijoitettiin vuoden aikana Opinkiveen.

Kimmo Schroderuksen Hyöky-veistoksen julkista-mistilaisuus järjestettiin 30.8. Ylistönrinteellä osana yli-opiston lukuvuoden avajaisia. Hyöky-veistos on valmis-tettu ruostumattomasta teräksestä, ja se on kooltaan yliviisi metriä korkea ja kuusi metriä leveä. Valtion taide-teostoimikunta järjesti Ylistönrinteen kampuksen veis-toksesta vuonna 2003 kutsukilpailun kahdeksalle taitei-lijalle. Kimmo Schroderus voitti kilpailun ehdotuksel-laan ”Se tuli taivaalta”, jonka pohjalta nyt valmistunutteos on toteutettu.

Taidekokoelmat karttuivat lisäksi viidellä deponoin-nilla. Valtion taideteostoimikunnan deponoinnit IsmoHyvärisen Viimeisellä matkalla ja Erika Adamssonin Sis-kon peti sijoitettiin Opinkiveen sekä Oona TikkaojanRobot Killer normaalikoulun alakouluun, jossa se julkis-tettiin 3.10. koulun 140-vuotisjuhlaviikolla. Alvar Aalto-museolta saadut Kaisa Soinin teokset Kuorinkaide ja

Vuoden 2006 aikana Agoraan sijoitettiin kolme taiteilija Juhani Petä-jäniemen teosta. Kuvassa Juhani Petäjäniemi ja museomestari TapaniKahila Epätoivo-teoksen edessä. Kuva: Pirjo Vuorinen.

Oona Tikkaojan vanutikattu tekstiiliveistos RobotKiller sijoitettiin normaalikoulun alakouluun. Kuva:Pirjo Vuorinen.

12Riitta Uusitalon suurikokoinen teos BagdadCafe siirrettiin hallintorakennuksen kokous-huoneesta A-rakennuksen ala-aulaan. Kuva:Sanja Jalonen.

Toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen yli-opiston kirjastosta ja tohtori Stefania Tram-petti Sienan yliopistosta tarkastelevat pro-fessori Bo Lönnqvistin yliopistolle lahjoitta-maa graduale-niteen lehteä museon kirjas-tossa syyskuussa 2006. Oikealla Mirva Tap-per. Kuva: Sanja Jalonen.

13

Hyöky-veistoksen julkistamistilaisuus järjestettiin 30.8. Ylistönrinteelläosana yliopiston lukuvuoden avajaisia. Kuvassa taiteilija KimmoSchroderus. Kuva: Sanja Jalonen.

Kimmo Schroderuksen Hyöky-veistos on valmis-tettu ruostumattomasta terästangosta, ja se on kool-taan yli viisi metriä korkea ja kuusi metriä leveä.Kuva: Tapani Kahila.

14

Toimistojen kerho-osaston ikkunadetaljit, pystyleikkaussijoitettiin A-rakennukseen.

Eero ja Erkki Fredriksonin säätiö kartutti yliopistol-le deponoimaansa Puutarhurintalossa sijaitsevaa taide-kokoelmaa seitsemällä uudella teoksella. Kokoelmaa käy-tettiin museologian opetuksen museopedagogiikan de-monstraatioiden kohteena kevätlukukaudella. Vuodenaikana säätiön edustaja, intendentti Erkki Fredriksonesitteli kokoelmaa useille ryhmille.

YHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYHTEISTYÖ SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYYYYY-----MUSEOMUSEOMUSEOMUSEOMUSEOYHDISTYKSEN KANSSAYHDISTYKSEN KANSSAYHDISTYKSEN KANSSAYHDISTYKSEN KANSSAYHDISTYKSEN KANSSA

Jyväskylän yliopiston museo, yliopiston it-tiedekunta jaSuomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry aloittivat toi-mintakertomusvuonna yhteistyöprojektin, jonka tarkoi-tuksena on yhdistyksen omistaman ja Jyväskylän yliopis-ton tiloissa sijaitsevan tietokonekokoelman museologi-sen arvon kohottaminen. Projektin aikana tallennetaanTietojenkäsittelymuseoyhdistyksen hallussa olevien atk-laitteiden kontekstitietoja sekä tuotetaan mm. uusia vit-riinejä Agora-rakennuksen näyttelyyn.

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTAAAAA

Kohti uutta perusnäyttelyäSeminarium-rakennukseen peruskorjauksen jälkeen raken-nettavan museon kulttuurihistoriallisen osaston uudenpysyvän näyttelyn Tieteen tekemisen tarinoita -suunnittelu-projekti aloitettiin jo syksyn 2003 aikana. Työtä jatket-tiin vuonna 2004 yliopiston juhlavuoden projektina,jonka tuloksena toteutettiin ensimmäinen osa eli laitok-sille hajautettu eri tieteenalojen vaiheita esittelevä vitrii-nikokonaisuus, jossa on kaikki laitoksille sijoitetut näyt-telyt mukaan lukien 22 erillistä näyttelyä. Näyttelyidenviimeistelyä, huoltamista ja seurantaa jatkettiin vuoden2006 aikana. Projektin toinen osa eli peruskorjattavaanSeminarium-rakennukseen sijoitettavan tiedemuseotoi-mintaa palvelevan näyttelykeskuksen suunnittelu aloitet-

tiin yhtä aikaa rakennuksen korjauksen suunnittelunkanssa kesäkuussa. Näyttelytiloista purettiin vuonna1963 kootun vanhan perusnäyttelyn loputkin osat, ku-ten Uno Cygnaeuksen työhuone, jonka esineistö inven-toitiin ja pakattiin kokoelmiin.

Yhteistyössä musiikin laitoksen kanssa toteutettiinkasvatusopillisen korkeakoulun musiikin lehtori EinoRoihan työhuoneinteriööri Musica-rakennuksen 3. ker-rokseen. Interiööri täydentää samassa kerroksessa olevaanäyttelykokonaisuutta.

Vaihtuvat näyttelytMuseo piti avoinna 31.3. saakka Opiksi ja huviksi -näyt-telyä, joka rakennettiin vuonna 2000 museon 100-vuo-tisjuhlanäyttelyksi. Näyttely oli avoinna tiistaista perjan-taihin klo 9–15 ja lauantaisin klo 12–15, ryhmille sopi-muksen mukaan myös muina aikoina. Näyttelyn sulke-misen jälkeen huhtikuussa 2006 se inventoitiin ja puret-tiin.

S-rakennuksen näyttelytilassa oli 12.5.–28.7. esilläKuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoama J.V.Snellman 200 vuotta -näyttely, jonka avajaisten yhtey-dessä S-rakennuksessa järjestettiin Snellmanin elämän-työtä esittelevä Sivistyksen voima -seminaari. Museo olimukana järjestämässä seminaaria yhdessä Jyväskylän yli-opiston kulttuuritoimikunnan, OKL:n ja Keski-Suomenkulttuuriyhdistys ry:n kanssa.

Vuonna 2006 näyttelyihin S-rakennuksessa tutustui695 kävijää. Vähäinen kävijämäärä johtuu peruskorja-uksen suunnittelutilanteesta ja sen aiheuttamista poikke-uksellisista aukioloajoista.

Museon ja Keski-Suomen muistiarkiston kokoamaKekristä jouluun -näyttely oli esillä yliopiston kirjastossa24.11.2006–13.1.2007. Näyttelyn ja sen verkkosivujenkeskeisenä sisältönä ovat Keski-Suomen muistiarkistossasäilytettävät Ahti Rytkösen valokuvat.

Museo osallistui Unkarin kansannousun juhlavuo-den kunniaksi kootun näyttelyn Unkarin kansannousu1956 suunnitteluun tarjoamalla asiantuntija-apua näyt-telyn kokoamisessa. Näyttely oli esillä 2.10.–11.11. yli-opiston kirjastossa, ja sen kokosivat historian ja etnolo-

15

gian laitoksen opiskelijat professori Anssi Halmesvirranjohdolla sekä kirjastonhoitaja Kaisa Saikkonen. Näyttelyoli esillä myös Vaajakosken kirjastossa.

Museon vuosina 2000–2005 kokoamat, edelleenesillä olevat laitosnäyttelyt

• Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ambiotica,Ylistönrinne

• Educa, 1. ja 2. kerros, Rakennuksen vaiheitaesittelevät vitriinit

• Erityispedagogiikan laitos, PiB-talon isoluentosali, Pitkäkatu

• Historica, 1. ja 2. kerros, Rakennuksen vaiheitaesittelevät vitriinit

• Kielikeskus, Oppio, 2. kerros• Koulutuksen tutkimuslaitos, Opinkiven aula,• Liikunta, 2. kerros, Tahko Pihkalan työhuone

ja liikunnanopettajakoulutuksen vaiheet• Musiikin laitos, Musica, 3. kerros• Niilo Mäki Instituutti (Asemakatu 4),

professori Niilo Mäen elämäntyötä esittelevävitriininäyttely

• Normaalikoulu, Normaalikoulun ala-asteenaula

• OKL:n fysiikan opetusvälineet, päärakennus,huoneen C 118 viereinen käytävä

• OKL:n kuvaamataidonopetuksen vaiheita,päärakennus, 4. kerros

• OKL:n liikunnanopetus, U2• Opettajankoulutuksen vaiheita Jyväskylässä,

päärakennus, 3. kerros• Rehtoraatti, yliopiston eri tiedekuntien vaiheita

ja toimintaa, rehtorin viittaa ja käätyjä sekäyliopiston saamia mitaleja ja lahjoja esittelevätvitriinit

• Tapiolan päiväkoti (Kalervonkatu 12),päiväkodin historiasta kertova näyttely

• Varhaiskasvatuksen laitos, rakennus X, 1. kerros• Yliopistopainon vitriini (Cygnaeuksenkatu 3)• Lozzin posterinäyttely

Vuoden 2006 aikana musiikin laitokselle valmistui se-minaarin ja korkeakoulun lehtori Eino Roihan työhuo-ne.

J.V. Snellman 200 vuotta -näyttelyn avajaiset jär-jestettiin 12.5. Näyttely oli Kuopion kulttuuri-historiallisen museon kokoama. Kuva: Marja-Lii-sa Hyvönen.

16

VerkkonäyttelytVuoden aikana museon sivuilla on ollut nähtävillä seu-raavat verkkonäyttelyt, joista Kerran kesällä ja Kekristäjouluun valmistuivat vuonna 2006:• Kerran kesällä. Lehtori Yrjö Blomstedtin ja

seminaarilaisten partioretki Päijänteellä kesä-kuussa 1911: www.jyu.fi/tdk/museo/Blom-stedt/partioretki.html

• Kekristä jouluun, yliopiston museon ja Keski-Suomen muistiarkiston kokoama näyttely AhtiRytkösen valokuvista.: www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/kekri.html

• Sanja-Kaisa Jalosen kokoama museon kuva-taulukokoelmia esittelevä sivusto: www.jyu.fi/tdk/museo/kuvataulut

• Jyväskylän seminaarissa opiskelleita valtakun-nallisesti tunnettuja naisia esittelevä verkko-näyttely: www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat.

Museon verkkosivuille on linkitettynä myös Jyväskylänyliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Teknologiakas-vatuksen tutkimusyhdistys TEKA ry:n raportteja ja ar-tikkeleita, joita ovat laatineet mm. TEKA:n puheenjoh-taja KT Tapani Kananoja ja KT Jouko Kantola. Tekstejä

täydennettiin vuoden 2006 aikana. Artikkelit löytyvätosoitteesta: www.jyu.fi/tdk/museo/kasityo/kasityo.html.

Museon suomen- ja englanninkielisillä internetsi-vuilla oli vuoden aikana yhteensä runsaat 5800 käyntiä.

Godenhjelm-projektiAlaskan Sitkan historiaa ja Suomen, Venäjän ja Alaskankontakteja 1800-luvun puolivälissä käsitellyt projektijatkui edelleen, kun tutkija Maria Enckell ja Ålands Emi-graninstitut aloittivat toimintakertomusvuonna näytte-lyprojektin valmistelun yhteistyössä Ahvenanmaan muse-on kanssa. Tarkoituksena on herättää erityisesti ahve-nanmaalaisten mielenkiintoa Venäjän imperiumin ai-kaan ja Venäjän Alaskaan liittyviin asioihin sekä kerätätietoa niistä ahvenanmaalaisista, jotka ovat työskennel-leet tsaarin palveluksessa. Näyttelyyn tulee mukaan myösyliopiston museon UCA-kokoelman (Uno CygnaeusAlaskassa) aineistoa sekä Svensk-Ryska Föreningen i Fin-land -yhdistyksen kokoama Finlandssvenskar i S:t Pe-tersburg -näyttely, joka oli esillä Pietarissa kaupungin300-vuotisjuhlien yhteydessä yliopiston museon Trans-figuration - Finns in Russian America -näyttelyn kans-

Yliopiston museon ja Keski-Suomen muistiarkiston ko-koama Kekristä jouluun -näyttely oli esillä yliopistonkirjastossa 24.11.2006–13.1.2007. Kuva: Tapani Ka-hila.

17

sa. Transfiguration-näyttelyn julkaisu myytiin vuodenaikana loppuun eikä uutta rahoitusta toisen painoksentekemiseen saatu.

SEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKSEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKSEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKSEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKSEMINARIUM-RAKENNUKSEN PERUSKOROROROROR-----JAJAJAJAJAUSUSUSUSUS

Senaatti kiinteistöt aloitti Seminarium-rakennuksen pe-ruskorjauksen suunnittelutyön kesäkuussa. Rakennutta-jakonsultiksi valittiin ISS Proko Oy ja suunnittelijaksiARK- Kantonen Oy. Pääsuunnittelijana hankkeessa onTuija Ilves. Työmaakokouksissa museota ovat edustaneetJanne Vilkuna, Pirjo Vuorinen, Tapani Kahila ja RiikkaMäkipelkola, joka laatii rakennuksesta rakennustutki-musta Senaatti kiinteistöjen varoin.

Seminaarinmäen kulttuuriperintöön liittyvää tutki-musta jatkettiin edelleen. Ilkka Kuhasen S-rakennustakäsittelevä pro gradu, ”Se oli pyhä paikka!” – Semina-rium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopilli-sen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä, valmistuihistorian ja etnologian laitokselle. Riikka Mäkipelkolajatkoi gradunsa viimeistelyä.

3D3D3D3D3D-BRIDGE – TRANSFERRING OF -BRIDGE – TRANSFERRING OF -BRIDGE – TRANSFERRING OF -BRIDGE – TRANSFERRING OF -BRIDGE – TRANSFERRING OF CULCULCULCULCULTURALTURALTURALTURALTURALHERITHERITHERITHERITHERITAAAAAGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLOGOGOGOGOGY JAY JAY JAY JAY JASEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖSEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖSEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖSEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖSEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖ

Museon ja TAIKU:n vuonna 2004 aloittama Euroopanunionin Kulttuuri 2000 ohjelmaan kuuluva 3D Bridge– Transferring of Cultural Heritage with New Techno-logy -hanke saatettiin päätökseen toimintakertomusvuo-den aikana. Hanke aloitettiin 1.9.2005 ja museo toimisen pääkoordinaattorina. Hankkeen johtajana toimiprofessori Heikki Hanka ja koordinaattorina tutkijakon-servaattori FM Helena Lonkila. Projektin talousasioistavastasi KTM Minna Väisänen (s. Kosonen). Tutkijanahankkeessa oli FM Ari Häyrinen ja mallintajana HukSaana Tammisto.

Yhteistyökumppaneina olivat Royal Holloway -yli-opisto Lontoosta, Bibliotheca Herzianan Max Planck-instituutti Roomasta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu jaIisalmen Evakko Säätiö. Projektin kansalliseen rahoituk-seen olivat yliopiston lisäksi sitoutuneet Etelä-Pohjan-maan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaliitotsekä opetusministeriö. 3D Bridge -hankkeen päätavoiteoli eurooppalaisen kulttuuriperinnön tutkimiseen ja tal-

Puusepät Vesa Leskisenoja (oik.) ja Seppo Hirvonen ripus-tavat Valtion taideteostoimikunnan uusia teoksia Opinki-vessä. Kuva: Tapani Kahila.

18

3D Bridge -projektissa tutkittiin 3D-mallinnoksen so-veltumista rakennusdokumentointiin ja soveltamistakäytännön rakennussuojelutyöhön. Saana Tammisto(vas.) mallinsi projektin aikana Seminaarinmäen kadon-nutta rakennuskantaa. Purettuihin rakennuksiin kuuluumyös seminaarin miesosaston ruokala. Ari Häyrinen(oik.) tutki projektissa arkistotietokantojen ongelmia liit-tyen kulttuuriperinnön digitaaliseen tallentamiseen. Hänmyös kehitti IDA-arkistotietokannan prototyypin. Ku-vat: Pirjo Vuorinen.

3D Bridge -projektin yhteistyökumppaneihin kuulunutSeinäjoen ammattikorkeakoulu esitteli omassa caves-saan Jyväskylän yliopiston 3D Bridge -projektin väelleLiepajan tuomiokirkon 3D-mallia. Kuva: Pirjo Vuori-nen.

193D Bridge -projektin päätösseminaari pidettiin 19.–22.6. Roomas-sa. Vas. Evakko Säätiön edustaja isä Elias Huurinainen, tutkija Ari Häy-rinen, projektin koordinaattori Helena Lonkila sekä Done InformationOy:n edustaja Marko Anttonen Bibliotheca Herzianan tiloissa. Kuva:Tellervo Helin.

Rooman konferenssin Round Table -tapaamisessa käsiteltiin projek-tin tieteellistä ja teknistä yhteistyötä. Kuva: Tellervo Helin.

Saana Tammisto (oik.) esitteli Petroskoissa 18.–20.10. Museums inthe Nothern Dimension -kongressissa 3D Bridge -projektin mallin-nostyötä. Kuva: Helena Lonkila.

20

lentamiseen liittyvien ongelmien selvittäminen ja tulok-sien soveltaminen käytännön rakennussuojeluun. Sa-malla tutkittiin 3D-mallinnoksen soveltumista raken-nusdokumentoinnissa sekä arkistotietokantojen ongel-mia, jotka liittyvät kulttuuriperinnön digitaaliseen tal-lentamiseen. Jyväskylän yliopiston museon kohteena oliSeminaarinmäen 1920–1930-lukujen mallintaminen javuoden aikana saatiin mallinnettua kaikki alueelta pu-retut puurakennukset. Lisäksi tuotettiin runsaasti aineis-toa, joka hyödyntää suuresti Seminaarinmäen kampuk-sen rakennustutkimusta.

Hankkeessa valmistui IDA-arkistotietokannnanprototyyppi, jonka kehittämisessä paneuduttiin erityi-sesti kvalitatiivisen aineiston tallennuskysymyksiin jaavoimen lähdekoodin käyttöön tietokantojen suunnitte-lussa. Projektin aikana valmistui 3D-mallintamisen kä-sikirja, joka on esillä verkossa projektin sivuilla.

Erityisen tärkeä tulos oli huomata se, että hankkees-sa kehitetty IDA-tietokannan prototyyppi tarjoaa erin-omaisen työpöydän, jonka avulla tutkijat voivat tarkas-tella alueeseen liittyviä aineistoja ja muokata niitä halu-amallaan tavalla. Ideana on myös, se että ohjelma toimiivuorovaikutteisesti tutkijan keräämän aineiston ja mu-seon tietokannan kanssa, jolloin kerätty tutkimustieto eijää vain tutkijan haltuun vaan se voidaan siirtää museonkokoelmatietokantaan lisäämään kokoelmissa olevienobjektien museaalista ja tutkimuksellista arvoa. Tänäpäivänä museoiden käyttämät kokoelmakannat toimivatliikaa varastokirjanpitoperusteella, jolloin kokoelmienkontekstitiedot jäävät usein kovin puutteellisiksi. Hank-keen jatkorahoituksen selvittäminen aloitettiin ja sitävarten järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta Seinäjoenammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen päätösseminaari pidettiin Roomassa 19.–22.6., ja siihen osallistuivat kaikki yhteistyökumppanienedustajat. Hankkeen sivut ja konferenssien esitelmienabstraktit ja videoinnit löytyvät sivuilta www.arthis.jyu. fi/bridge/.

KOULKOULKOULKOULKOULUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MATKATKATKATKATKATTTTT

Marja-Liisa Hyvönen, Minna Kosonen, Helena Lonkilaja Mirva Tapper osallistuivat 2.2. tekijänoikeuslakikou-lutukseen.

Marja-Liisa Hyvönen ja Jurgita Kairyte osallistuivatSuomen kieli, Suomen mieli -seminaariin 28.2.

Marja-Liisa Hyvönen osallistui 7.3. Plone-manage-rikoulutukseen

Marja-Liisa Hyvönen ja Minna Kosonen osallistui-vat 9.3. hankintalakikoulutukseen.

Marja-Liisa Hyvönen, Helena Lonkila, Saana Tam-misto, Mirva Tapper ja Pirjo Vuorinen osallistuivat mu-seologian seminaariin Sensuroitu – ei sovi museoon 6.–7.4.

Marja-Liisa Hyvönen, Tapani Kahila, Minna Kosonenja Pirjo Vuorinen osallistuivat matkakoulutukseen 26.4.

Natalia Arjanova, Marja-Liisa Hyvönen, Tapani Ka-hila, Minna Kosonen, Saana Tammisto, Mirva Tapper jaPirjo Vuorinen osallistuivat seututuntemuskoulutukseen29.5., Jurgita Kairyte ja Merja Kähkönen 1.6.

3D-Bridge projektin päätösseminaariin Roomassa19.–22.6. osallistuivat Janne Vilkuna, Heikki Hanka,Tellervo Helin, Helena Lonkila, Minna Väisänen, AriHäyrinen ja Pirjo Vuorinen.

Natalia Arjanova, Marja-Liisa Hyvönen, Tapani Ka-hila, Riikka Mäkipelkola ja Pirjo Vuorinen sekä raken-nusarkkitehti Tuija Ilves ja arkkitehti Mira RaappanaARK-Kantosen toimistosta, lvi-suunnittelija Ari Takalaja sähkösuunnittelija Juhani Nummelin vierailivat Semi-nariumin peruskorjaukseen liittyen 31.8. Helsingissä.Kohteina olivat Helsingin yliopiston kirjasto (kansal-liskirjasto), yliopistomuseo Arppeanum, Säätytalo, Tie-teiden talo ja Rahamuseo.

Pirjo Vuorinen ja Ari Häyrinen osallistuivat 10.–14.9.ICOMin dokumentointijaoston kongressiin CIDOC06Ruotsissa Göteborgissa, jossa Ari Häyrinen piti esitel-män aiheesta Memories in the warehouse - Developinga multiperspective information system for culture histo-rical use. Kongressin teemana oli Wider perspective -Broader base.

21

Helena Lonkila ja Saana Tammisto osallistuivat Ve-näjällä Petroskoissa 18.–20.10. pidettyyn kongressiinMuseums in the Nothern Dimension: Internatoinal Scien-tific and Practical Conference, jossa Saana Tammisto esit-teli 3D Bridge -projektia ja erityisesti 3D-mallintamista.

Pirjo Vuorinen osallistui yliopistopedagogisiin opin-toihin ja Opetusalan koulutuskeskuksen järjestämäänKartanoita ja puutarhoja -täydennyskoulutusohjelmaan.Marja-Liisa Hyvönen suoritti museologian perusopintoja.

Museon molempien osastojen henkilökunta teki5.6. retken Pyhä-Häkin kansallispuistoon.

TOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKUNNAUNNAUNNAUNNAUNNAT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Tapani Kahila ja Pirjo Vuorinen kuuluivat G-rakennuk-sen peruskorjauksen työmaakokousryhmään ja osallis-tuivat kaikkiin rakennuksen peruskorjauksen työmaa-kokouksiin. Pirjo Vuorinen toimi Jyväskylän yliopistonkulttuuritoimikunnan jäsenenä, Jyväskylän yliopistonsenioriyhdistys JYKYSin johtokunnan jäsenenä, Vanhankirjallisuuden ystävät ry:n hallituksen jäsenenä, AlvarAalto -seuran hallituksen jäsenenä ja asiantuntijajäsene-nä Alaskan Sitkan luterilaisen seurakunnan historiallises-

sa toimikunnassa. Museonjohtaja Janne Vilkuna (varsi-nainen jäsen) ja intendentti Pirjo Vuorinen (varajäsen)olivat yliopiston edustajina Keski-Suomen ilmailumu-seosäätiön hallituksessa. Janne Vilkuna ja Pirjo Vuorinenkuuluivat 3D Bridge -hankkeen ohjausryhmään. Museokuuluu kansainvälisen museoliiton ICOMin yliopistol-listen museoiden järjestöön UMACiin.

TOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILAT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALUSTEETUSTEETUSTEETUSTEETUSTEET

Toimintakertomusvuoden aikana suurimpina haasteinaolivat G-rakennuksen peruskorjaus, museon muuttouusiin tiloihin syyskuussa sekä Semirarium-rakennuksenperuskorjauksen suunnittelun alkaminen kesäkuussa. G-rakennuksesta museo sai käyttöönsä noin 500 neliötäjuuri museon toimintaa varten suunniteltua työ- ja toi-mistotilaa. Erityisen huomionarvoisia ovat ilmastoltaansäädelty uusi kuva-arkistotila, esinetutkimustila kuvala-boratorioineen sekä museomestarin työtilat. Aikaisem-min intendentin työhuoneessa sijainnut käsikirjasto saiomat tilat G-rakennuksen toisesta kerroksesta, johonsaatiin myös pieni kokoustila videotykkeineen.

Kansalliskirjasto ja Säätytalo kuuluivat museon henkilökunnan ja S-rakennuksen peruskorjauksen suunnittelijoiden matkakohteisiin 31.8. Hel-singissä. Kansalliskirjastoa esitteli ylivahtimestari Kari Kortström ja Säätytaloa rakennuksen peruskorjauksen pääsuunnittelija arkkitehti VilhelmHelander. Kuvat: Tapani Kahila.

22

Seminarium-rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu alkoi kesällä2006. Suunnittelukokouksessa 15.8. olivat läsnä mm. kiinteistöpääl-likkö Esko Korhonen, professori Janne Vilkuna, intendentti TommiLindh Museovirastosta. intendentti Pirjo Vuorinen, rakennustutkijaPäivi Andersson Keski-Suomen museosta sekä rakennusarkkitehtiTuija Ilves ARK-Kantoselta. Kuvat: Tapani Kahila.

Erikoismaalari Riikka Koskinen Sellakka Oy:stä teki S-rakennuksessavärikerrostumien esiinottoja. Kuvassa hän selvittää alkuperäisiä koriste-maalauksia luokassa S305. Kuva: Sanja Jalonen.

23

Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoi-misto LPV ja pääsuunnittelijana oli arkkitehti PerttuNieminen. Rakennus kalustettiin yliopiston muista ti-loista ylijääneillä Artekin kalusteilla, jotka kunnosti puu-seppä Erkki Toivainen Kuikasta.

Museon päärakennuksessa sijaitsevat kokoelmatilatolivat osittain suljettuna päärakennuksen uuden sisäil-maongelmista johtuneen peruskorjauksen vuoksi.

Museo huolehtii Seminaarinmäen etelärinteessä si-jaitsevasta vanhasta riihestä, joka on Jyväskylän kaupun-gin vanhin rakennus. Yleisö pääsi tutustumaan riiheen,kun sitä pidettiin auki Yläkaupungin yönä 20.5. ja kam-pusopastusten yhteydessä.

OPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TAPAPAPAPAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Museo on toiminut OKL:n ja museologian opiskelijoidendemonstraatiopaikkana. Museologian opiskelijat toteut-tivat dokumentoinnin harjoitustöitään tallentamalla yli-opiston nykypäivää (dokumentointiprojekti MSLP 022).

Ari Häyrinen ja Saana Tammisto esittelivät 3DBridge -projektin tuloksia yliopistopäivillä. 22.–23.9.

Pirjo Vuorinen piti 29.–30.11. Oulun yliopiston tai-deaineiden ja antropologian laitoksen museologian pe-rusopintoihin kuuluvalla Museo kulttuurilaitoksena-kurssilla luennon (6 h) Jyväskylän yliopiston museontoiminnasta.

KAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTAAAAA

Vuonna 2004 koulutetut kampusoppaat opastivat yli-opiston eri kampuksilla yhteensä 23 kertaa. Arkkitehti-opiskelijoiden ryhmiä mm. Tanskasta, Italiasta, Itävallas-ta, Hollannista ja Sveitsistä tutustui erityisesti Aallon kam-pukseen. Kampusoppaista Tapani Hynynen osallistuikulttuuriluotsikoulutukseen. Kurssin tarkoituksena oliantaa museoiden käyttäjäkoulutusta vapaaehtois- ja ver-taisohjaajille sekä yhdyshenkilöille, jotta he voivat pa-remmin toimia mm. vanhusten ja vammaisten kulttuu-

riluotseina. Kulttuuriluotsikoulutukseen liittyen Semi-naarinmäen kampuksesta valmistui esteetön kampus-kierros. Museo osallistui myös TE-keskuksen maahan-muuttajille tarkoitettuun Palapeli-projektiin järjestämäl-lä erityisopastuksen maahanmuuttajaryhmälle.

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

Museon toiminnasta tiedotettiin lehdistössä ja radiossasekä jakamalla erillisiä mainoksia. Museo oli myös mu-kana kaupungin yhteisessä ilmoituksessa, joka julkaistiinJyväskylän kaupungin opaskartassa.

Jyväskylän kaupungin ja yliopiston museoiden tie-dotusrenkaan hoitovastuu oli yliopiston museon kult-tuurihistoriallisella osastolla 1.1.–30.6. Hoitovastuuseenkuuluu tiedotusrenkaaseen kuuluvien museoiden näyt-telytietojen viikoittainen tiedottaminen eri tiedotusväli-neille. Tiedotusta hoiti Marja-Liisa Hyvönen.

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintakertomusvuonna museon kulttuurihistorialli-sen osaston tärkeimpiä sidosryhmiä olivat yliopiston kult-tuuritoimikunta, yliopiston ja korkeakoulun alumni-yhdistys JYKYS, ylioppilaskunta, yliopiston normaali-koulu, Keski-Suomen matkailuyhdistys ry. ja Jyväskylänkaupungin matkailutoimi sekä Keski-Suomen Muistiar-kisto. Yhteistyö Jyvässeudun museoiden kanssa on jat-kunut aikaisempien vuosien tapaan.

JULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUT

Marja-Liisa Hyvösen ja Pirjo Vuorisen artikkeli Opiske-lumuistoja Seminaarinmäeltä julkaistiin Elämäntarina-lehdessä 1/2006.

3D-Bridge -hankkeen esitelmät ja videoinnit jul-kaistiin internetissä sivuilla www. arthis. jyu. fi/bridge/.

24

MUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKE

Opetusministeriö ja Museovirasto käynnistivät vuonna2005 ”Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliit-tista toimintaohjelmaa” -hankkeen, jonka tavoitteena olilaatia kansallista museopoliittista toimintaohjelmaa taus-toittava tarve- ja tavoitekartoitus sekä antaa ehdotus mu-seotoiminnan itsearviointiin ja arviointiin soveltuvaksi

malliksi. Museoiden arviointimalli valmistui pilotoita-vaksi tammikuussa 2006. Itsearvioinnin pilottikierrok-selle osallistui 41 museota. Osallistujien joukossa olimyös Jyväskylän yliopiston museo. Luonnontieteellinenosasto oli lisäksi ulkoiseen arviointiin valittujen kahdek-san museon joukossa.

Museon kulttuurihistoriallisen osaston puku- jaesinekokoelmia päärakenuksessa oli rakennuksenremontoinnin yhteydessä ilman museon lupaa siir-retty kokoelmatilojen suojista käytävälle. Kuva: Ta-pani Kahila.

Intendentti Pirjo Vuorinen (keskellä) sekä harjoit-telijat András Batta ja Emmi Tittonen pakkasivatCygnaeus-huoneen aineistoa. Kuva: Tapani Kahi-la.

25Museon Opiksi ja huviksi -näyttely oliavoinna 31.3. saakka. Sen jälkeen näyt-tely purettiin ja esineet pakattiin siirret-täviksi säilytystiloihin. Pakkaamassa har-joittelijat Emmi Tittonen, Jurgita Kairyteja András Batta. Kuva: Tapani Kahila.

Työtilojen ja kuva-arkiston muutossa S-rakennuksesta G-rakennukseen mate-riaalin pakkaamisesta huolehti SOL Pal-velut Oy museoammattilaisten ohjauk-sessa. Kuvassa museon henkilökunnas-ta Natalia Arjanova. Kuva: Sanja Jalonen.

26

G-rakennuksen peruskorjauksen hoiti Vaajakosken rakennuspalvelu. Rakennuksessa pyrittiinsäilyttämään kodinomaisuus ja 1950-luvun ilme. Suurimmat muutokset tehtiin pohjakerrok-seen, jossa vanhat kellaritilat muutettiin esinetutkimustilaksi sekä kuva-arkistoksi ja -laborato-rioksi. Kuvat: Tapani Kahila.

27

G-rakennuksen sisustuksessa pyriittiin noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Ra-kennus sisustettiin pääosin muista rakennuksista poistetuilla Artekin kalusteilla. Kalusteetkunnosti puuseppä Erkki Toivainen. Kuva: Sanja Jalonen.

28Museo sai G-rakennuksesta ensimmäisen kerran historiansa aikanaasianmukaiset työtilat. Kuva-arkiston uudet tilat ovat arkistolaitoksenyleisohjeiden mukaiset. Kuvissa intendentin huone, kirjasto/kokous-huone, toisen kerroksen käytävä, kuva-arkisto ja museomestarin vers-tas. Kuvat: Pirjo Vuorinen.

29

S-rakennuksesta rakennushistoriallista selvitystä tekevä Riikka Mäkipelkola taiteili jouluksi G-raken-nuksesta upean piparitalon. Kuva: Riikka Mäkipelkola.

30

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Luonnontieteellisellä osastolla työskenteli neljä ja puo-li vakituista työntekijää; intendentti konservaattori,suunnittelija, asiakaspalvelusihteeri ja museomestari.Museon yhteinen museomestari työskenteli pääosanvuotta luonnontieteellisellä osastolla. Oman henkilö-kunnan lisäksi museolla työskenteli 18 määräaikaistatyöntekijää.

Määräaikaisen henkilökunnan palkkaus järjestettiinJyväskylän kaupungin avustuksesta ja työministeriöntyöllistämisvaroin. Lisäksi työministeriön kautta järjes-tyi rahoitusta nuorten työharjoittelijoiden palkkaami-seen.

Vakinainen henkilökuntaKoskela Tanja, intendentti (äitiyslomalle 4.5. alkaen),sijaiseksi 1.8.2006 alkaen FT Tomi Kumpulainenluonnontieteellisen osaston toiminnasta vastaaminen,kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja hoito, opastuk-set sekä tutkimukseen, opetukseen ja tiedottamiseenliittyvä toiminta

Mäntynen Jarkko, konservaattorieläinten konservointi, nahka- ja luukortiston ylläpito,opastus, kokoelmien hoito, asiakaspalveluKotiranta Hillevi, suunnittelijapuutarhaan liittyvät työt, kasvien ja siementen hank-kiminen, puutarharekisterin ylläpito, istutustenhoidon ja kunnossapidon asiantuntija-apu Senaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen kiinteistöalueelle, talous-asiat, asiakaspalveluPeltola Seija, asiakaspalvelusihteeriasiakaspalvelu, markkinointi, museokaupan hoito,opastus, harjoittelijoiden ohjaus ja ja 1. luokkienopetussuunnitelmaan kuuluvien retkien (ops-retkien)suunnittelu ja toteutusKahila Tapani, museomestari (yhteinen kulttuuri-historiallisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu jatoteutus, näyttelyn piirrokset ja valokuvaajan tehtävät

LLLLLUONNUONNUONNUONNUONNONTIETEELLINEN OSONTIETEELLINEN OSONTIETEELLINEN OSONTIETEELLINEN OSONTIETEELLINEN OSASASASASASTTTTTOOOOO

31

Tilapäinen henkilökunta

1. Työministeriön työllistämisvaroinTissari Tiina, tutkimusavustaja, 1.8.–31.12.putkilokasvien rekisteröinti, kasvinäytteiden kunnos-tus ja asiakaspalveluKulmala Kari, tutkimusavustaja, 1.11.–31.12.selkärangattomien määritys, selkärangatonkokoelmienjärjestäminen, asiakaspalvelu ja viikonloppupäivystykset

2. Museon varoin (kaupungin vuosittainen avustus)Kulju Matti, tutkimusassistentti, 1.–31.1. (58 tuntia)kääpien ja orvakoiden määritys.Ahonen Hannu, konservaattori1.–30.4. ja 1.–31.7.: ”Tulkaa lasten kaltaisiksi” -näyt-telyn suunnittelu ja toteutus1.11.–30.11.: ”Suuria petoja” -näyttelyn suunnitteluja toteutusNieminen Teemu, 1.–31.8. (22 tuntia)”Tulkaa lasten kaltaisiksi” -näyttelyn AV-osion tekoonosallistuminenLaanniemi Hanna, 1.8.–31.12. (26 tuntia)jouluseimen suunnittelu ja rakentamiseen osallistumi-nenKuntsi Satu, tutkimusavustaja, 11.9.–10.12.Gbif-tietokantajärjestelmään perehtyminen ja kokoel-matietojen tietokantaan siirtämisen aloittaminen

3. Muilla sopimuksillaAhola-Huhta Matti, kuntouttava työtoiminta, 1.1.–16.6. ja 11.9.–31.12.kasvinäytteiden kunnostus, koordinaattien haku kasvi-näytteisiin sekä kirjaston lehtien ja sarjojen inventointiHäkkinen Hanna, työharjoittelija, 10.1.–9.4.asiakaspalvelu, opastus ja erilaisia museotöitäSokka Sasa, museologian harjoittelija, 20.2.–17.3.”Pariutumisen luonnonvoimaa” -näyttelyn postereidensuunnittelu ja taitto

Lehtinen Kirsti, eräopasopiskelija, 3.4.–23.6. ja 1.8.–31.11. (yht. 12 viikkoa)museon esittelyn ja uuden opetuspaketin suunnitteluanettiin, kouluyhteistyön suunnittelu ja teemaopastuksetPölkki Juha, työharjoittelija, 17.4.–26.5.putkilokasvien rekisteröinti ja asiakaspalveluOvaskainen Outi, matkailualan harjoittelija, 18.4.–5.5.asiakaspalvelu, opastus ja asiakaspalautteiden yhteenvetoTittonen Emmi, museologian harjoittelija, 8.5.–9.6. jayksi viikko heinäkuussaasiakaspalvelu, opastus sekä Laestadiuksen kokoelmanverkkonäyttely ja CD-romLaanniemi Hanna, museologian harjoittelija, 1.6.–13.7.jouluseimen suunnitteluTeno Sanra, bio- ja ympäristötieteiden valtionhallinnonharjoittelija, 5.6.–4.9.asiakaspalvelu, opastus ja putkilokasvien rekisteröintiOnttinen Tiina, työssäoppiminen, 30.10.–14.12.asiakaspalvelu, opastus, jouluikkunan suunnitteluun jatoteutukseen sekä ”Suuria petoja -näyttelyn suunnitte-luun osallistuminen, koulumarkkinoinnin suunnitteluaja toteutustaTissari Matti, työelämään tutustuminen, 6.–10.11.erilaisia museotöitäRomppanen Päivi, matkailualan harjoittelija, 9.11.–21.12.asiakaspalvelu, opastus, päiväkotiryhmien askartelutun-tien suunnitteluun ja ohjaamiseen osallistuminen, flye-rin suunnittelu ja markkinointi

Viikonloppupäivystyksissä avustivat Sanna Kahila, Ma-rika Kolehmainen, Maiju Mikkonen, Anna Saari ja Em-mi Tittonen.

Museo-opastuksia pitivät Eeva-Pirita Frigren, Anna-Kaisa Kivioja, Panu Halme, Saara Laukkanen ja MaijuMikkonen.

32

KOKKOKKOKKOKKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Kuolleita lintuja vastaanotettiin 68 ja nisäkkäitä 14. Osanäistä ja vanhemmista näytteistä konservoitiin.

Kokonaisnäytemäärä toimintakertomusvuoden lo-pussa oli 251 529. Toimintakertomusvuoden kartunta oliyhteensä 6236 näytettä. Hyönteisnäytteitä vastaanotettiin2530 ja kasveja 1377 näytettä. Putkilokasvien suuri kar-tunta (3160) johtuu siitä että vuoden 2006 aikana käytiinläpi ja kirjattiin vanhat kirjaamattomat näytteet. Suu-rimmat lahjoitukset olivat Kari Kulmalan 1392 hyön-teistä, Georg Dickhoffin 1229 hyönteistä (joista perhosia526 ja kovakuoriaisia 544) ja Sydän-Laukaan koulun 690putkilokasvia. Valtakunnalliseen Kastikka-tietokantaantallennettiin 2341 kasvinäytettä. Kaikki kokoelmakaap-peihin taksonomiseen järjestykseen talletetut putkilokasvitovat tietokannassa (ks. liite 1).

Pauli Bagge määritti kokoelmista 154 kukkakärpäs-tä ja 211 vesiperhosta.

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTYTYTYTYT

Perusnäyttely ”Perintönä ympäristö”Näyttely esittelee Keski-Suomen luontoa vanhimmastakallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Perusnäyttelyn ra-kentaminen on toteutettu Länsi-Suomen lääninhallituk-sen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) myöntäminvaroin.

Näyttelyyn rakennettiin uusi ”Öinen piha” -dioraa-ma [eläimet: liito-orava, metsähiiri, lehtokotilo, sinirita-riyökkönen (2), huppukeltayökkönen, tunturimittari(2), vihervarpuyökkönen, idänritariyökkönen, lehtokii-täjäinen, ja tutkijaturkkilo (2)] sekä hirvikärpäsvitriini,jossa on esillä hirvikärpänen ja hirvikärpäsmalli (suu-rennos 100x). Lattialla sijaitsevat karhun, suden, ilvek-sen, oravan ja pikkulinnun jäljet uusittiin ja lisättiinuusina hirven, ketun, saukon ja harakan jäljet.

Toimintatilaan hankittiin CD:t ”Polku mansikka-paikalle” ja ”Säädä, sammuta, kierrätä, kävele. Tee muu-tos” sekä videot ”Pedon merkit”, ”Petonisäkkäät” ja ”Hir-vieläimet” jotka siirrettiin CD-levyille.

Vaihtuvat näyttelyt• Ilves, leijona ja kissojen sukua 1.1.–19.2.

Näyttely kissaeläinten luuston rakenteesta,uhanalaisuudesta ja niiden asemasta luonnossa.

• Ihan kakka 1.1.–18.4.Näyttelyyn kuului 7 uloste- ja 2 oksennuspallo-näytettä, jotka oli sijoitettu dioraamoihinkyseisten eläinten viereen. Näyttelyn idea lähtinuoren kävijän vieraskirjaan kirjoittamastakommentista.

• Pariutumisen luonnonvoimaa 1.3.–30.7.Satakunnan museon kiertonäyttely esittelieläinten lisääntymisjärjestelmien monimuotoi-suutta kuten puolisonvalintaa ja erilaisiakosiomenoja.

• Tulkaa lasten kaltaisiksi 11.8.–31.12.Näyttely kertoi lasten ihmeellisen maailman jaaikuisten arkisen maailman välisistä eroista jaerilaisista tavoista katsoa luontoa.

• Jouluseimi, 3.–31.12.Luonto- ja jouluaiheinen installaatio museonulkoikkunassa. Suunniteltu yhdessä Jyväskylänkaupunkiseurakunnan kanssa. Seimestä ontarkoitus tehdä pysyvä joulunajan perinne.

• Luonnon monimuotoisuus 1.1.–31.12.Luonnon monimuotoisuutta ja museontoimintaa esittelevä näyttely museon ulko-ikkunoissa ja www-sivuilla.

33Kissaeläimiä esittelevässä näyttelyssä Ilves,leijona ja kissojen sukua oli esillä mm. il-veksen luuranko. Kuva Tapani Kahila.

Tulkaa lasten kaltaisiksi -näyttely kertoi las-ten ja aikuisten erilaisesta luontosuhteesta.Kuva Tapani Kahila.

34

Muut näyttelyt• Mäkiahon juustola, Leivonmäki:

Haapasuo talvella -dioraama.• Vanhan Penttilän viinitila, Leivonmäki:

Rutajoki kesällä -dioraama.• Jyväskylän matkakeskus: Jyväskylän kaupunki-

luontoa -dioraama.• TB-huoltamo Leivon huoltamo Oy,

Leivonmäki: Rutajoki–Päijänne -dioraama.• Jyväskylän yliopiston kirjasto: Seminaarinmäen

uhanalaisia eliöitä -dioraama• Bio- ja ympäristötieteiden laitos: Keski-Suomen

metsä- ja vesiluontoa -dioraama.• Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosasto:

Joutsenäiti poikasineen -dioraama

KÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄT

Museo oli avoinna ti–pe klo 11–18 ja la–su klo 12–17.Pääsylippujen hinnat olivat: aikuiset 4 e, opiskelijat 2 e,alle 18-vuotiaat sekä museologian ja biologian opiskeli-jat ilmaiseksi, ryhmät (yli 10 hlöä/ryhmä) 3 e/henkilö.Perjantaisin museoon oli vapaa pääsy. Kokoelmiin janäyttelyihin tutustui 13256 kävijää, joista maksaneitaoli 1726. Kävijöistä 27 % oli koululais- ja päiväkotiryh-miä (ks. liite 2).

Alakerran lintu- ja nisäkäsvitriinejä käytti opetuk-seen viisi koululuokkaa, lajien opetteluun yksi ryhmäJyväskylän seudun ammattiopistosta, kaksi ryhmää Jäm-sän seudun koulutuskeskuksesta, yksi ryhmä Alkio-opis-tosta sekä bio- ja ympäristötieteen opiskelijat useilla erikursseilla.

Jouluseimi aloitti luontomuseonuuden joulunajan perinteen. KuvaTapani Kahila.

35

TAPTAPTAPTAPTAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. museoon oli ilmai-nen sisäänpääsy. Kävijöitä oli 167.

Yläkaupungin yönä 20.5. museo oli auki klo 12–21.Ilmainen sisäänpääsy oli klo 15–21, jona aikana mu-seossa kävi 77 asiakasta.

23.5. Luontomuseon ja metsähallituksen yhdessäjärjestämä yleisöilta. Kirjastossa oli Metsähallituksen jär-jestämä yleisöluento, jonka aiheena olivat kansallispuis-tot. Luennon jälkeen oli mahdollisuus osallistua opastet-tuun näyttelykierrokseen. Yleisöiltaan osallistui 44 hen-keä.

5.6. museon henkilökunnan retki Pyhä-Häkin kan-sallispuistoon. Retkelle osallistui 17 henkeä.

21.6. Valokuvaaja Michael St Maur Sheil kävi kuvaa-massa museon tiloja Euroopan komission toimeksian-nosta. Kuvaus liittyy museon saamaan EU-rahoitukseenja kuvat tulevat Euroopan komission käyttöön joka käyt-tää kuvia mm. julkaisuihin, näyttelyihin ja esitteisiin.

Geologian päivänä 9.9. geologi Reino KesolaGTK:n Itä-Suomen yksiköstä Kuopiosta määritti asiak-kaiden kivinäytteitä ja piti geologian osastolla opastetunkierroksen. Sisäänpääsy oli ilmainen ja kivinäytteidentuojille tarjottiin kahvit.

13.9. museossa vieraili 15 henkeä ”Chinese Associa-tion of Natural Science Museums” -yhdistyksestä tutus-tuen museon toimintaan ja näyttelyihin.

TALTALTALTALTALOUSOUSOUSOUSOUS

Perusnäyttelyn rakentaminen on toteutettu museon toi-mintabudjetin ulkopuolisella rahoituksella, Länsi-Suo-men lääninhallituksen Euroopan aluekehitysrahaston(EAKR) myöntämin varoin. Perusnäyttelyä täydennet-tiin Jyväskylän kaupungin projektirahoilla. Kaupunginprojektirahoilla toteutettiin myös vaihtuvia näyttelyitä.

Museokaupan myyntituotteita olivat julkaisut, pos-tikortit, oppimateriaali, muisto- ja koriste-esineet, korut,

Kiinalaiset museonjohtajat tutus-tuivat luontomuseon näyttelyynvs. intendentti Tomi Kumpulaisenopastuksella. Kuva Sanja Jalonen.

36

lintujen ruokinta-automaatit, palapelit, ennakkotilauk-set koristepuiden taimista ja makeiset. Ehtona myynnilleon keskisuomalaisuus ja luontoaihe. Museokaupan ar-vonlisäveroton tuotto oli 6015 euroa.

Pääsymaksu on aikuisilta neljä euroa, yli kymmenenhengen ryhmissä kolme euroa ja opiskelijoilta kaksi eu-roa. Bio- ja ympäristötieteiden ja museologian opiskeli-jat pääsivät ilmaiseksi. Maksullisen opastuksen voi tila-ta koulutetuilta oppailta. Opastus maksoi 46 euroa. Sun-nuntai- ja iltaopastus on 60 euroa. Kaupungin kouluilleja päiväkodeille opastus on ilmainen. Pääsylippujen jaopastuksien arvonlisäveroton tuotto oli 6169 euroa. Ko-konaiskävijämäärä oli 13256, josta maksaneita oli 13 %.

Ulkopuolista rahoitusta hankittiin myymällä viher-alueiden hoidon osaamista Senaatti-kiinteistölle suun-nittelija Hillevi Kotirannan toimiessa viheralueiden hoi-don asiantuntijana ja opastajana.

TOIMITILARESURSSITTOIMITILARESURSSITTOIMITILARESURSSITTOIMITILARESURSSITTOIMITILARESURSSIT

Luontomuseon näyttely- ja kokoelmatilat olivat vuonna2006 yhteensä 542,7 m2. Näistä varsinaisia näyttelytilojaoli yhteensä noin 260 m2, josta noin 26 m2 on käytössävaihtuvien näyttelyiden osastolla. Suurin osa näyttelyti-loista koostuu pysyvän näyttelyn (Perintönä ympäristö)tiloista sekä toimintatilasta. Kokoelmien säilytystilojamuseolla oli käytössä 214 m2 ja näytteiden käsittely- jakonservointitiloja 42,7 m2. Nämä tilat sijaitsivat HarjunVesilinnassa. Näiden lisäksi museolla oli kaksi varasto-huonetta päärakennuksen kellarissa.

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintavuonna tärkeimpiä sidosryhmiä olivat Keski-Suomen luontomuseon rahoittajat (Euroopan alueke-hitysrahasto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylänkaupunki, Keski-Suomen liitto, Jykes Oy, Jyväskylän yli-opisto, Keskimaa, Keskisuomalainen, Metsähallitus,Metsäliitto, Valtra, Vapo sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen

säätiö, Jyväskylän Yliopistosäätiö, Keski-Suomen Osuus-pankki ja YIT-Rakennuttajat Oy), Jyväskylän museot,Ravintola Vesilinna, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympä-ristötieteiden laitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo,Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän seudunluonnonsuojeluyhdistys ry, Jyvässeudun Sieniseura ry,Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry, Jyvässeudunhyönteiskerho, Jyväskylän Puutarhaseura ry ja Matkatoi-misto Jyväskylään Oy. Luontoyhdistykset ja -kerhot ovatkokoontuneet museolla ja tehneet talkootyötä. Bio- jaympäristötieteen laitoksen tutkimusryhmien työpanoson ollut merkittävä.

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

5.1. Keski-Suomen Viikko: ”Uusi asukas mahtuu sen-tin raosta”. Kuvina museon metsämyyrä ja metsähiiri.

28.1. Suur-Jyväskylän lehti: ”Lumikko loikkiikaupungissakin”. Jarkko Mäntysen haastattelu Jyväs-kylän talvieläimistä ja lintuinfluenssasta.

8.2. Suur-Jyväskylän lehti: ”Onko täällä kaupun-kirottia”. Kuvana museon rotta.

Maaliskuu. Suomen Luonto n:o 3: Artikkelissa”Keitaita keskellä kaupunkia” lyhyt kuvaus Jyväskylänyliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.

13.4. Keski-Suomen Viikko: ”Kosiomenoja luon-tomuseossa”. ”Pariutumisen luonnonvoimaa” -näyttely.

20.4. Radio Keski-Suomi: Tanja Koskelan haastat-telu ”Pariutumisen luonnonvoimaa” -näyttelystä.

17.5. Keskisuomalainen: ”Kilon pöllö”. ”Luonto”-palstalla maininta museolle tuodusta lapinpöllöstä.

23.5. Keskisuomalainen: ”Kevätlempeä ja pariutu-mista”. ”Pariutumisen luonnonvoimaa” -näyttely.

19.7. Kansan Uutiset: ”Hiekkansa vuoksi himoit-tu harju pysyy Jyväskylän maamerkkinä”. Museonesittely kappaleessa ”Luontomuseolla tärkeä tehtävä”.

3.8. Keski-Suomen Viikko: ”Lasten kaltaiseksiLuontomuseossa”. ”Tulkaa lasten kaltaisiksi” -näyttely.

37

21.8. Keskisuomalainen: ”Aikuiset lasten jalanjäl-jille”. Hannu Ahosen haastattelu ”Tulkaa lasten kaltai-siksi” -näyttelystä.

23.8. Radio Keski-Suomi: Hannu Ahosen ja SanraTenon haastattelu ”Tulkaa lasten kaltaisiksi” -näytte-lystä.

26.8. Keskisuomalainen: ”Koiramuumio uinuivuosia saunan katon alla”. Jarkko Mäntysen haastatte-lu Keljonkankaalta löytyneestä koiran muumiosta.

Elokuu. Jyväskylän yliopiston tiedotuslehti n:o 4:”Kun kuusi kuumensi tunteet”. Hillevi Kotirannanhaastattelu Seminaarinpuistosta kertovassa jutussa.

7.11. Keskisuomalainen: ”Maalaiskunnan taidepal-kinto valokuvaaja Hannu Ahoselle”. Luontomuseollajärjestetty taidepalkinnon jakotilaisuus.

9.11. Keski-Suomen viikko: ”Nähdään luonto lap-sen silmin”. Hannu Ahosen haastattelu ”Tulkaa lastenkaltaisiksi” -näyttelystä.

22.11. Seurakuntaviesti: ”Luonto hiljenee Vesilin-nassa seimen äärelle”. Jouluseimen esittely.

30.11. Keski-Suomen Viikko: ”Iidan ammattihaave:eläinten täyttäjä”. Iida Pihl opetteli museolla HannuAhosen opastuksella linnun täyttöä täyttämällä pyyn.

2.12. Suur-Jyväskylän lehti: ”Luontomuseon jouluavautuu”. Jouluseimen esittely.

8.12. Keski-Suomen Viikko: ”Luontomuseon jou-lu”. Jouluseimen esittely.

20.12. Radio Keski-Suomi: Tomi Kumpulaisenhaastattelu eläinten talvesta.

KOKKOKKOKKOKKOKOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖ

Museon kokoustilassa kokoontui Keski-Suomen lintu-tieteellisen yhdistyksen hallitus kolme kertaa (7–10 hen-keä) ja aluerariteettikomitea kerran (10 henkeä). Lintu-tieteellinen yhdistys järjesti viisi yleisölle suunnattua lin-tuiltaa (yhteensä 103 henkeä) ja kevätkokoukseen osal-listui 27 henkeä. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyh-

Toimintatilassa voi mm. askarrellaja katsella luontofilmejä. Kuva Ta-pani Kahila.

38

distyksen kasviharrastuskerho kokoontui kahdeksan (4–15 henkeä), sieniseuran hallitus neljä (6–15 henkeä) ker-taa. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustenttijärjestettiin 16.12. (16 osallistujaa).

Kokoustilassa pidettiin bio- ja ympäristötieteidenlaitoksen Uhanalaiset eliöt -kurssi (16 opiskelijaa) ja päi-väperhosten lajintuntemuskurssi (30 opiskelijaa) ja sel-kärankaisten lajintuntemustentti (5 opiskelijaa). Opet-tajankoulutuslaitos käytti tilaa neljä kertaa (noin 60opiskelijaa), Jämsän seudun koulutuskeskus kolme ker-taa (yht. 27), yhden kerran tilaa käyttivät Jyväskylänkristillinen koulu (22), ja Alkio-opiston bio- ja ympäris-tötieteiden linja (18). Kesäyliopisto (15) ja lajintunte-mukseen Cygnaeus-lukio (8). Museon omaan toimin-taan liittyviä kokouksia oli 13.

Kokoustilaa vuokrattiin ulkopuolisille ryhmille ko-kouskäyttöön Ravintola Vesilinnan kautta 12 kertaa.Näihin kokouksiin osallistui yhteensä noin 300 henkeä.

KOULKOULKOULKOULKOULUTUSUTUSUTUSUTUSUTUS

Tomi Kumpulainen osallistui kasvatustieteiden laitoksenjärjestämiin Aikuiskoulutuksen pedagogisiin opintoihin.

Hillevi Kotiranta osallistui 24.3. ja 27.3. Excel-tau-lukkolaskenta tutuksi -kurssille.

Hillevi Kotiranta ja Seija Peltola osallistuivat 5.10.GroupWise tutuksi -kurssille.

OPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄT

Tomi Kumpulainen piti 9.8. luennon ja maastokatsel-muksen ProAgria Keski-Suomen järjestämässä koulutus-tilaisuudessa Laukaan Puustellissa. Koulutuksen tavoit-teena oli perhos- ja hyönteislajiston huomioonottami-nen maatalouden ympäristön hoidossa.

Luontomuseo järjesti yhdessä kaupungin museoi-den kanssa kurssin Jyväskylän ammattiopiston (matkai-lun perustutkinto/ohjelmapalvelun koulutusohjelma)

Joulukuussa kaupungin päiväkotilapsetkutsuttiin luontomuseoon katsomaanjouluseimeä ja askartelemaan jouluisissamerkeissä. Kortesuon päiväkotiryhmäohjaajineen vieraili museossa 7.12. As-kartelua seuraamassa vasemmalla PäiviRomppanen ja Tiina Tissari. Kuva: SeijaPeltola.

39

Museo on toiminut bio- ja ympäristötieteiden,OKL:n ja museologian opiskelijoiden demonstraatio-paikkana sekä osallistunut koulujen, oppilaitosten japäiväkotiryhmien opintokäyntien suunnitteluun. Mu-seo osallistui TE-keskuksen maahanmuuttajille tarkoi-tettuun Palapeli-projektiin järjestämällä erityisopastuksiamaahanmuuttajaryhmille ja tutustuttamalla heitä erityi-sesti keskisuomalaiseen luontoon.

TUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖ

Järjestettiin työtilat Satu Kuntsille (kovakuoriaisten mää-rittäminen maalis- ja toukokuussa Janne Kotiahon Met-sänkäsittelyn ekotehokkuus -projektiin), Panu Halmeel-le (hänen väitöskirjaansa kuuluvan lahottajasieniseuran-nan sekä Metsähallituksen tilaamien hankkeiden aineis-ton määrittäminen elo-joulukuussa), Anni Markkaselle(hänen lopputyönsä ”Energiapuun korjuun vaikutusmetsän sienisatoon ja -lajistoon” aineiston määrittämi-

opiskelijoille. 14.8. Keski-Suomen museossa Tomi Kum-pulainen kertoi museon luonnontieteellisestä osastosta jaesitteli kurssin ohjelman: 17.8. opastettu tutustuminenLeivonmäen kansallispuistoon sekä harju- ja suoluon-toon. 23.8. Jyväskylän Harjun ja Tourujoen luonnon-suojelualueen historiaa ja nykypäivää Tomi Kumpulai-sen ja Kirsti Lehtisen johdolla.

Tomi Kumpulainen piti syyskuussa selkärangatto-mien lajintuntemuskurssin (38 tuntia) ja joulukuussa (4tuntia) erikoislajintuntemuskurssin bio- ja ympäristö-tieteen laitoksella sekä lajintuntemuskurssin avoimellayliopistolla marraskuussa (34 tuntia).

Tanja Koskela luennoi 16.1. ja 17.1. bio- ja ympä-ristötieteiden laitoksella Evoluutioekologia ja elinkierrot- kurssilla (EKO 951) kasvien elinkierroista ja kasvienlisääntymisstrategioiden evoluutiosta.

Tanja Koskela piti 28.3. museologian perusopiske-lijoille ”Luonnontieteelliset näyttelyt” -luennon.

Tanja Koskela toimi yhden bio- ja ympäristötietei-den laitoksen opiskelijan pro gradu-tutkielman tarkasta-jana (tutkielma kuului kasviekologian alaan).

Museon väki retkeili Pyhä-Häkin kansallis-puistossa. Kuva Tapani Kahila.

40

nen syys-lokakuussa) sekä Katja Juutilaiselle (Metsähal-lituksen ja Helsingin yliopiston hankkeiden sienilajistonmäärittäminen loka-joulukuussa).

Jouni Penttinen tutki Metsäntutkimuslaitoksen(METLA) avustavana tutkijana sieni- ja liekosääskiä Ym-päristöministeriön rahoittamassa PUTTE-tutkimusoh-jelmassa, hankkeessa ”Suomen sienisääsket (Diptera,Mycetophilidiae ym.) ja liekosääsket (Diptera: Porricon-dylinae): lajisto, elinympäristövaatimukset ja uhanalai-suus”.

Tanja Koskela toimi Evolutionary Ecology -julkai-susarjan vertaisarvioijana.

MUUTMUUTMUUTMUUTMUUTA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTA PA PA PA PA PALALALALALVELVELVELVELVELUUUUUAAAAA

Määritettiin 22 museolle toimitettua näytettä ja vastat-tiin puhelimitse ja sähköpostitse yleisökyselyihin.

Jyväskylän mlk:n luontokoulun opettaja Kim Suo-malainen ja työryhmä suunnittelivat yhteistyössä SeijaPeltolan kanssa opetusmateriaalit mlk:n 1. luokkien luon-tomuseokäyntejä varten.

Lähetettiin Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyk-sen ja Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen alueil-ta toimitetuista linnuista tiedot ko. yhdistyksille.

Lainattiin 17.11. Kypärämäen koululle suden, il-veksen, saukon ja joutsenen kallot piirustusmalleiksi se-kä 28.12. Panu Halmeelle huuhkaja, viirupöllö, lehto-pöllö ja helmipöllö Luontoliiton Keski-Suomen piirintalvileirille.

DO Films Oy lainasi 29.3. kaksi ketunpoikasta ja18 saukonnahkaa Hopeanuolet -tv-sarjan filmauksiin.

Suomen käsityön museo käytti museon pakastintanäytteidensä pakastamiseen kolme kertaa.

JULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELIT

Julkaisuluettelo sisältää vakinaisten työntekijöiden jul-kaisut sekä sellaiset tutkimusryhmien ja ei-vakinaistentyöntekijöiden (kuten harjoittelijoiden) julkaisut, joissaon merkittävissä määrin hyödynnetty museon luonnon-ja kasvitieteellisiä kokoelmia ja/tai työtiloja.• Kotiaho, J.S. and Sulkava, P. 2007. Effects of

isolation, area and predators on invasion: a fieldexperiment on artificial islands. - Applied SoilEcology 35: 256–259.

• Simmons, L.W. & Kotiaho, J.S. 2006. Theeffects of reproduction on courtship, fertilityand longevity within and between alternativemale mating tactics of the horned beetle,Onthophagus binodis. - Journal of EvolutionaryBiology (in press).

• Toivanen, T. and Kotiaho, J.S. 2006. Mimickingnatural disturbances of boreal forests: the effectsof controlled burning and creating dead woodon beetle diversity. - Biodiversity and Conservation.

• Vanha-Majamaa, I., Lilja, S., Ryömä, R., Koti-aho, J.S., Laaka-Lindberg, S., Lindberg, H.,Tamminen, P., Toivanen, T and Kuuluvainen, T.2006. Rehabilitating boreal forest structure andspecies composition in Finland through logging,dead wood creation and fire: the FOREexperiment. - Forest Ecology and Management(in press).

• Kotiaho, J.S. 2006. The stability of geneticvariance-covariance matrix in the presence ofselection. - Journal of Evolutionary Biology (inpress).

• Lindström, L., Ahtiainen, J.J., Mappes, J.,Kotiaho, J.S., Lyytinen, A. and Alatalo, R.V.2006. Negatively condition dependent predationcost of a positively condition dependent sexualsignaling. - Journal of Evolutionary Biology19:649–656.

41

• Mattila, N., Kaitala, V., Komonen, A., Kotiaho, J.S.and Päivinen, J. 2006. Ecological determinantsof distribution decline and risk of extinction innoctuid moths - Conservation Biology 20:1161–1168.

• Pizzari, T., Birkhead, T. R., Blows, M.W., Brooks,R., Buchanan, K. L., Clutton-Brock, T. H.,Harvey, P., Hosken, D. J., Jennions, M., Kokko,H., Kotiaho, J. S., Lessells, K. M., Macias-García,C., Moore, A. J. , Parker, G. A., Pitnick, S.,Ritchie, M. G., Sheldon, B., Simmons, L. W.,Snook, R. R., Stockley, P., West-Eberhard, M. J.and Zuk, M. 2006. Debating sexual selectionand mating strategies - Science 312: 690.

• Tomkins, J.L., Kotiaho, J.S. and LeBas, N.R.2006. Major difference in minor allometries: areply to Moczek. - The American Naturalist167:612–618.

• Tynkkynen, K., Kotiaho, J. S., Luojumäki, M.and Suhonen, J. 2006. Interspecific territorialitybetween Calopteryx splendens and Calopteryxvirgo damselflies: the role of secondary sexualcharacters. - Animal Behaviour 71: 299–306.

MUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKEMUSEOTOIMINNAN ARVIOINTIHANKE

Osasto oli Museoviraston “Kohti museotoiminnan arvi-ointia ja museopoliittista toiminta-ohjelmaa” -hankkees-sa (2005–2006) pilottimuseona. Osastolla tehtiin itse-arvioinnin lisäksi myös ulkoinen arviointi ulkopuolisenasiantuntijaryhmän toimesta 27.4. Ulkoisen arvioinnintavoitteena on täydentää ja varmentaa ulkopuolisen nä-kökulmalla museon itsearviointia oman toiminnan tilas-ta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Arviointihank-keen yhteydessä päivitettiin osaston kokoelmapoliittinensuunnitelma sekä näyttely- ja tutkimussuunnitelmat.Arviointiprosessi todettiin hyvin hyödylliseksi, jotenosasto on hankkeessa mukana jatkossakin.

42

Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osas-ton yksikkönä toimiva kasvitieteellinen puutarha käsit-tää yliopiston viheralueet Seminaarinmäellä (Seminaa-rinpuisto, Aallonpuisto, Pitkäkatu 1 ja Seminaarinkatu30–32 pihat), Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Puis-tot sijoittuvat yliopistorakennusten ympäristöön ja edus-tavat rakennusaikansa puistosuunnittelua ja kasvivali-koimaa. Rakennetut puistot ja viheralueisiin kuuluvatluonnonmetsiköt mukaan lukien pinta-ala on noin 36ha.

PUUTPUUTPUUTPUUTPUUTARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITO

Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija vastaa puutar-han kasvikokoelmista, hankkii täydennys- ja korjaus-istutusten kasvit, toimii viheralueiden hoidon asiantun-tijana ja opastaa ulkoalueiden työntekijät hoitotöidenerityiskohtiin.

Yliopiston kiinteistöjen ja viheralueiden omistaja onSenaatti-kiinteistöt, joka tarjouskilpailun perusteella va-litsee kiinteistöjen ja viheralueiden hoitoyhtiön.

Toimikertomusvuonna Seminaarinmäen kiinteistötja viheralueet olivat ISS Palvelu Oy:n hoidossa. Matti-lanniemen kiinteistöjen ja viheralueiden keväällä 2006olleen uuden kilpailutuksen perusteella 1.5.2006 alkaenhoitoyhtiönä jatkoi RTK Palvelu Oy.

Viheralueiden hoitosopimukseen kuuluu kevät- jasyyssiivous, ruohonleikkuu, istutusalueiden puhtaana-pito, lannoitus, hoitoleikkaukset ja alueiden yleinen siis-teys. Hoitosopimukseen kuulumattomat työt tilataanerikseen joko ko. alueen hoitoyhtiöltä tai ulkopuolisel-ta urakoitsijalta.

Kiinteistönhoitoyhtiöiden kiinteistötyöntekijät hoi-tivat nurmikon ja yleisen siisteyden; puutarhurin vas-tuulla oli istutusryhmien kunnossapito, uudet istutuksetja pensaiden ja puiden leikkaukset. ISS Palvelujen viher-alueiden hoitajana toiminut puutarhuri siirtyi muihintehtäviin elokuussa eikä loppuvuodeksi palkattu uuttatarhuria. Loppukesän puutarhatyöt hoiti kesätyöntekijäja kiinteistönhoitajat. RTK Palvelut Oy:ssä viheralueitahoiti kaksi puutarha-alan ammattilaista ja yksi puistot-yöntekijä.

KKKKKASASASASASVITIETEELLINEN PUUTVITIETEELLINEN PUUTVITIETEELLINEN PUUTVITIETEELLINEN PUUTVITIETEELLINEN PUUTARHAARHAARHAARHAARHA

43Yliopiston museon kulttuurihistoriallinen osas-to muutti G-rakennukseen syksyllä 2006. Luon-nontieteellisen osaston suunnittelija Hillevi Ko-tiranta istutti rakennuksen eteen krookuksen,narsissin ja kasvitieteellisten tulppaanien sipuleita.Kuva: Sanja Jalonen.

YhteistyötahotYliopiston viheralueita tarkastellaan keväisin ja syksyisinpuistokierroksilla, joihin osallistuvat Senaatti-kiinteistö-jen, yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja tilapalvelunsekä kyseisellä alueella toimivan kiinteistönhoitoyhtiönedustajat. Senaatti-kiinteistöjen ja ISS:n henkilövaihdos-ten takia kierrosajankohdat siirtyivät tavanomaista myö-hempään: Seminaarinmäen kevätkatselmus pidettiin13.6. ja Mattilanniemen – Ylistönrinteen alueet kierret-tiin 7.6. Puistokierroksilla keskusteltiin hoidon pää-periaatteista ja sovittiin ajankohtaisista töistä. Hoito-töistä kirjoitettiin muistio ja pidettiin seurantaa.

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen syyskierroksella7.12. tarkasteltiin kesäkauden hoidon toteutumista jakeskusteltiin syys- ja talvikauden töistä. Kuluneenavuonna Seminaarinmäen syyskierros ei toteutunut.

Yhteistyötahojen kesken neuvoteltiin puistotöistämyös puhelimen ja sähköpostin välityksellä ja pidettiinuseita työkohtaisia ohjauspalavereita kasvitieteellisenpuutarhan suunnittelijan ja viheralueiden hoitajien kes-ken.

Peruskorjausten jälkeinen ympäristönhoitoYliopiston rakennusten peruskorjausten yhteydessä teh-tyjen maansiirtotöiden jälkeen istutuksien ja nurmikoi-den vaurioiden korjaus on ollut puutteellista. Tulevienkorjaus- ja uudisrakentamisen urakoissa ympäristönvaurioitumista ja kasvihävikkejä yritetään vähentää ra-kentajan, rakennuttajan ja kasvitieteellisen puutarhanvälisellä tehokkaammalla tiedottamisella ja yhteistyöllä.

HoitoleikkauksetTalvella 2005–2006 oli jokseenkin runsaasti myyriä.Mattilanniemen ja Ylistönrinteen pensaissa oli etenkinpeltomyyrän tuhoja. Pahimmat jyrsijätuhot olivat Mat-tilanniemen pensasvaahteroilla ja norjan- ja rinnean-gervolla, joille paikoin jouduttiin tekemään alasleikkaus,ts. poistettiin maata myöten kaikki versot.

44

ISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSET

SeminaarinmäkiG-rakennuksen peruskorjauksen valmistuttua raken-nuksen eteen istutettiin lokakuun alussa krookuksia,narsisseja ja kasvitieteellisiä tulppaaneja yhteensä 525sipulia.

Pitkäkatu 1.:n pihan perennaistutuksia täydennet-tiin istuttamalla syysleimua, siperiankurjenmiekkaa, ja-lopionia ja kevätvuohenjuurta yhteensä 50 tainta.

YlistönrinneKemian laitoksen ja kirjaston välisen alueen istutuksiatäydennettiin istuttamalla ketoneilikkaa, niittyhumalaa,siperianlillukkaa ja sudenmarjaa yhteensä 90 tainta.

KesäkukatMattilanniemessä oli kuusi kesäkukka-astiaa ja Seminaa-rinmäellä kymmenen astiaa. Yksivuotisia kukkia olimyös perennaryhmien täydentäjänä. Lajeina käytettiinmm. ahkeraliisaa, pelargoniaa, ryhmäsamettikukkaa, op-pineidenkukkaa ja mustasilmäsusannaa.

PUIDEN KAADOT JA RAIVPUIDEN KAADOT JA RAIVPUIDEN KAADOT JA RAIVPUIDEN KAADOT JA RAIVPUIDEN KAADOT JA RAIVAAAAAUKSETUKSETUKSETUKSETUKSET

Seminaarinmäellä päärakennuksen kosteuseristekorjauk-sien maansiirtotöiden takia kirjastosiiven pohjoispää-dystä jouduttiin kaatamaan kaksi kookasta mäntyä (vuo-sirenkaista lasketut iät 180 v. ja 145 v.) ja yksi tuomi.

Seminaarinharjun männikössä Riihen lähellä pois-tettiin huonokuntoisena kaksi mäntyä ja kolme koivua.

Ylistönrinteellä kaadettiin neljä tervaleppää ja sillanympäristöstä raivattiin pienpuustoa 30.8. paljastetunHyöky-veistoksen näkyvyyden takia. Rantaraitin ja yli-

Yliopiston päärakennuksen kirjastosiivenpohjoispäädystä kaadettiin kaksi mäntyä.Kuva: Sanja Jalonen.

45

opistorakennusten välisestä (Senaatin hallinnoima JY:nalue) luonnonmetsiköstä poistettiin noin 4/5 puustosta(valtalajina harmaaleppä) näkyvyyden saamiseksi järvel-le. Konsultin suunnittelemat raivaukset teetti Jyväskylänkaupunki.

Mattilanniemen jätekatoksen laajennuksen takiajouduttiin pensasaluetta pienentämään ja 15 neitoanger-voa (Spiraea x cinerea) poistettiin.

KASVIKKASVIKKASVIKKASVIKKASVIKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Puutarhan kasvit hankitaan ostamalla, siemenvaihdonkautta ja keräämällä itse tai saadaan lahjoituksina.

KasvirekisteriPuutarhan tietojärjestelmän (PUTTI) tietokantoihin ke-rätään taksonitiedot (nimi, auktori, levinneisyys, raken-teelliset ominaisuudet, luonnonsuojelu-, viljely- ja käyt-töarvot) ja kasvatustiedot (mm. hankintatiedot, toimen-piteet ja sijoituspaikka puutarhassa).

Toimikertomusvuoden lopussa puutarhan kasvire-kisterissä oli 573 taksonia, 1790 hankintanumeroa (nu-meroitua kasvikantaa) ja 17500 kasvia. Kuluneenavuonna rekisteriin lisättiin 5 taksonia, 18 hankintanu-meroa ja 670 kasvia.

Puutarhatietojärjestelmä (PUTTI) on ollut käytös-sä 1990 alkaen. Ohjelma on vanha, hidas, hankala käyt-tää ja se toimii vain vanhassa koneessa. Olemme siirty-mässä uuteen tietojärjestelmään, Helsingin yliopistonkasvitieteellisessä puutarhassa käytössä olevaan Access-pohjaiseen tietokantaan (T-Puska). Uusi ohjelma asen-nettiin 17.11.2006.

Kasvien hankinta 2006Toimikertomusvuonna taimia hankittiin Junttilan Puu-tarhasta (Kostamo), Laukaan tutkimus- ja valiotaimi-asemalta (MTT, Laukaa) ja saatiin lahjoituksena yksityi-siltä henkilöiltä. Kukkasipulit hankittiin Viherlandiasta.

Siemenvaihto, kasvi- ja siemenherbaariotSiemenluettelo saatiin kahdeksasta ulkomaisesta ja yh-destä kotimaisesta kasvitieteellisestä puutarhasta. Sieme-niä saatiin yhteensä 41 annosta.

Japaninruttojuuri (Petasites japonicus) kukkii aikaisin ke-väällä. Kuva 9.5.Mattilanniemestä. Kuva: Hillevi Kotiran-ta.

46

KKKKKUVUVUVUVUVAAAAA-----ARKISTOARKISTOARKISTOARKISTOARKISTO

Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteenpuistoista otettiin digikameralla 50 kasvikuvaa ja 5 toi-mintakuvaa, jotka tallennettiin tietokoneen kovalevylleja cd-levyille.

MAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PALALALALALVELVELVELVELVELUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTAAAAA

Toimikertomusvuonna maksullisen palvelutoiminnantulot olivat 20 824,13 euroa (ALV 0 %). Tuloja saatiinpuutarhurin palveluista, intendentin pitämästä kurssista,kirjasto-luentosalin käyttökorvauksesta, pääsylipuista,opastuksista ja museokaupan myyntituotteista.

Puutarhurin palvelutKasvitieteellisen puutarhan suunnittelija teki Senaatti-kiinteistöille 248 h puutarhurin ammattityötä, joka si-sälsi viheralueiden hoidon asiantuntijatehtäviä, ulko-alueiden työntekijöiden opastusta puistonhoitotöidenerityiskohtiin, istutusten suunnittelua ja taimien han-kintaa.

Tuotteiden myyntiMuseokaupan myynnissä on taimia, Retkeilykasvioita,puisto-oppaita, kasviluuppeja, postikortteja ja muitaluontomuseon henkeen soveltuvia tuotteita. Kasvitie-teellisen puutarhan tunnuslajia, siperianomenapuuta(Malus prunifolia ’Oppio’) myytiin 15 tainta. Suosi-tuimmat myyntituotteet olivat julkaisut, kortit, luupit,kivet sekä pienet keramiikka-, muovi- ja puueläimet.

OPOPOPOPOPASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVONTONTONTONTONTAAAAA

Annettiin tietoa puutarhan lajistosta sekä lainattiin her-baarionäytteitä, dia- ja valokuvia opiskelijoille, tutkijoil-le ja harrastajille.

Biologian opiskelijat, lukioitten ja ammatillisten op-pilaitosten oppilaat kävivät opiskelemassa lajintunte-musta puutarhan elävistä kasveista ja museon herbaa-rionäytteistä.

Puutarhaneuvoja ja lajinmääritystä annettiin 20henkilölle.

Käsikirjastoa kirjallisuustietojen hakemisessa käytti-vät tutkijat, opiskelijat ja luontoharrastajat.

Päivärinteen päiväkotilapset käyttivät Villa Rananpuutarhaa toimintaympäristönään Jyväskylän kaupun-gin Lasten- ja nuorten kulttuurikeskuksen järjestämässäkoko kesäajan kestäneessä ”Salainen puutarha” -tapahtu-massa.

Laavapihlaja (Sorbus alnifolia) kukassa Mattilanniemessä16.6. Kuva:Hillevi Kotiranta.

47

Sinivuokot kukkivat Seminaarinmäellä. Kuva: Tapani Kahila.

PUUTPUUTPUUTPUUTPUUTARHAKAAARHAKAAARHAKAAARHAKAAARHAKAAVVVVVA - A - A - A - A - VIHERALVIHERALVIHERALVIHERALVIHERALUEIDENUEIDENUEIDENUEIDENUEIDENKKKKKOKOKOKOKOKONAISSUUNNITELMAONAISSUUNNITELMAONAISSUUNNITELMAONAISSUUNNITELMAONAISSUUNNITELMA

Hoito- ja ennallistamistöiden merkittävänä haittana onpidetty viheralueiden kokonaissuunnitelman (puutarha-kaava) puuttumista. Asian edistämiseksi museon johtajaJanne Vilkunan aloitteesta koottiin työryhmä, jossa onhenkilöitä JY:n museosta, bio- ja ympäristötieteiden lai-toksesta ja tilapalvelusta sekä Senaatti-kiinteistöstä. Ryh-mä laati suuntaviitat suunnitelmassa huomioitavienyleisten tavoitteiden, luontoarvojen, kulttuurillisten ar-vojen ja muiden arvojen sekä ennallistamis- ja hoitotoi-menpiteiden määrittämiseksi.

Käytännön toteutus aloitettiin linnustoselvityksellä.Toukokuussa 2006 bio- ja ympäristötieteiden laitoksenluontoinventointikurssin oppilastyönä tehtiin Seminaa-rinmäen linnustoselvitys. Lepakkoselvitys on työn alla.

48

LIITE 1LUONNONTIETEELLINEN OSASTOKARTUNTA ELIÖRYHMITTÄIN 2006

Kartunta Yhteensä Kartunta Yhteensä

Sienet 1 6055 Putkilokasvit 3160 56069

Härmäsienet 3002

Jäkälät 132 2280 Siemenet 41 3869

Levät 12 702

Maksasammalet 278

Lehtisammalet 348 8398

Täytetyt eläimet 9 1173

Kalat 308 Nahkat 1 1119

Linnut 4 702 Linnut 1031

Nisäkkäät 7 165 Nisäkkäät 1 88

Luut 645

Linnut 318

Nisäkkäät 327

Hämähäkkieläimet 893 Linnunmunat 967

Juoksujalkaiset 21 Linnunpesät 20

Kaksoisjalkaiset 4

Simpukat ja kotilot 248 Kivet 1966

Äyriäiset 20 Maalajit 94

49

2

Hyönteiset

Perhoset 1591 71336 Sudenkorennot 1 625

M i k r o t 191 12801 Aikuiset 1 558

Aikuiset 157 12671 Toukat 67

Kotelot 34 126 Koskikorennot 1

Toukat 4 Päivänkorennot 82

M a k r o t 1400 58535 Verkkosiipiset 198

Aikuiset 1394 57097 Kärsäkorennot 111

Kotelot 6 559 Vesiperhoset 211 1222

Toukat 879 Aikuiset 211 1198

Kovakuoriaiset 617 31617 Kotelot 24

Aikuiset 617 31558 Pihtihäntäiset 30

Toukat 29 Yhtäläissiipiset 2 47443

Pistiäiset 53 4022 Luteet 24 2488

Aikuiset 53 3861 Kirput 40

Kotelot 16 Jäytiäiset 1 11

Toukat 145 Kierresiipiset 2793

Kaksisiipiset 30 1308

Aikuiset 30 1300

Kotelot 8

Suorasiipiset 280

Torakat 69

Termiitit 28

Hyönteiset yht. 2530 163704

Aikuiset 2490 161847

Kotelot 40 733

Toukat 1124

Näytteet yhteensä 6236 251529

50

LIITE 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO KÄVIJÄMÄÄRÄT 2006 KULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO yksityiset koululaiset muut ryhmät yhteensä tammikuu 32 32 helmikuu 123 123 maaliskuu 77 47 124 huhtikuu toukokuu 327 327 kesäkuu 25 15 40 heinäkuu 49 49 elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu yhteensä 633 47 15 695 Opiksi ja huviksi -näyttely oli avoinna 31.3. saakka J.V. Snellman -näyttely oli avoinna 12.5.–28.7. LUONNONTIETEELLINEN OSASTO yksityiset koululaiset päiväkoti-

ryhmät muut ryhmät yhteensä

tammikuu 394 63 158 66 681 helmikuu 598 153 280 115 1146 maaliskuu 713 267 96 131 1207 huhtikuu 373 185 50 64 672 toukokuu 618 929 344 78 1969 kesäkuu 868 113 15 192 1188 heinäkuu 1164 88 1252 elokuu 998 40 21 132 1191 syyskuu 705 365 9 221 1300 lokakuu 635 183 29 149 996 marraskuu 346 130 58 203 737 joulukuu 769 44 55 49 917 yhteensä 8181 2472 1115 1488 13256

LIITE 2

51

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2002 2003 2004 2005 2006

LIITE 3KULTTUURIHISTORIALLISEN JA LUONNONTIETEELLISEN OSASTON KÄVIJÄMÄÄRÄTVUOSINA 2002–2006

kulttuurihistoriallinen osasto

luonnontieteellinen osasto

Kulttuurihistoriallisen osaston Opiksi ja huviksi -näyttely oli avoinna 31.3.2006 saakka ja J.V. Snellman -näyttely12.5.–28.7.Vuonna 2002 luonnontieteellinen osasto oli auki vain osan vuotta. Keski-Suomen luontomuseo avattiin yleisölle30.11.2002.

52

Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ja yliopistossa normaalikoulun opettajana toiminut Vuokko Niskanen lahjoit-ti yliopiston museolle opettajantyöhönsä liittyvää aineistoa, joka myös dokumentoitiin mm. haastatteluin ja luetteloitiinvuoden 2006 aikana. Lahjoitus sisältää mm. Vuokko Niskasen kokoamaa opetusmateriaalia, hänen kirjallista tuotantoaansekä valokuvia normaalikoulusta. Kuvassa Vuokko Niskanen oppilaineen. Kuva: Matti Salmi.