Toiminta-terapian mahdollisuudet koulussa

Kriittisen esseen pohjaltaAnnukka De Meulder

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Huhtikuu 2013

Diaesityksen rakenne Johdanto

Mihin toimintaterapiaa tarvitaan kouluissa?

Ympäristö ja apuvälineet

Hieno- ja karkeamotoriikka

Psyykkiset ja sosiaaliset taidot

Oppimisvaikeudet ja kouluaineissa tukeminen

Toimintaterapian muodot koulussa

Toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyö

Erilaisia interventiomalleja

Lopuksi

Lähteet

Johdanto Toimintaterapian yhtenä näkökulmana on toiminnallisen

oikeudenmukaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa

toimintaterapeutin tehtävänä on mahdollistaa toimintaa

Ympäristön huomioiminen asiakaslähtöistä

toimintaterapeutin tulisi valita ympäristö, joka sopii tehtävään sekä rohkaisee ja tukee suoritusta

Kouluikäisen lapsen toimintaterapia tulisi tapahtua koulussa

Ulkomailla ”school-based occupational therapy”

Yhdysvalloissa osa erityisopetukseen liittyviä palveluita

Toimintaterapia inkluusion tukena

Hautala ym. 2011, Villeneuve 2009, Ericksen 2010

Johdanto

Minkälaisia mahdollisuuksia toimintaterapialla olisi suomalaisissa kouluissa?

Minkälaisiin tarpeisiin toimintaterapia vastaisi ja miten?

Pohdinnan tukena ulkomaalaiset artikkelit ja tutkimukset sekä suomalaiset opinnäytetyöt

Tiedonhaku

CINAHL, Theseus, artikkelien ja opinnäytetöiden lähdeluettelot

”toimintaterapia”/”occupational therapy” ja ”koulu”/”school”

Kymmenen vuoden sisällä julkaistut (2003-2013)

Mihin toimintaterapiaa tarvitaan kouluissa?

Ulkomailla AOTA (2010) määritelee toimintaterapeutit osaksi koulupiirin

kasvatustiimiä

Auttavat lapsia valmistautumaan ja suoriutumaan oppimiseen ja kouluun liittyvistä toiminnoista ja toimimaan oppilaan roolissaan

Tukevat akateemisia ja ei-akateemisia toimintoja

sosiaalisia taitoja, matematiikkaa, lukemista ja kirjoittamista, käyttäytymisen hallintaa, välitunteja, urheiluun osallistumista, itsestä huolehtimista, työelämään tutustumista

karkea- ja hienomotorisia taitoja, suuntautumista ja liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa, fyysiseen ympäristöön sopeutumista, materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä ja järjestämistä, ajankäytön hallintaa, sosiaalisia ja kaverisuhdetaitoja, pukeutumis- ja syömistaitoja

AOTA 2010, Neal, Bigby & Nicholson 2004

Ulkomailla oppilaan taitojen kehittäminen

vahvistaa hänen kykyään vastata opetussuunnitelman vaatimuksiin;

kyvykkyyden kasvattaminen (building capacity)

mahdollistaa opettajia ja avustajia auttamaan lasta hiomaan ja pitämään yllä taitojaan

osallistumisen fyysisten ja sosiaalisten esteiden poistaminen

menetelmien ja apuvälineiden tunnistaminen jotta oppilas voi menestyä koulussa vammastaan huolimatta.

Villeneuve 2009

Suomessa

Perusopetuksen oppilaan toimintaterapia-arvioinnin perusteella tavoitteiksi:

silmä-käsi -yhteistyön, keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen paraneminen

kaveritaitojen kehittyminen, mielekkään harrastuksen löytyminen ja riittävän tuen saaminen luokkatyöskentelyyn

Koulutoimessa työskentelevien toimintaterapeuttien haastattelu

mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, kun oppilaan taidot ja valmiudet eivät vastaa tehtävien vaatimustasoa

yleisimmin hienomotoriikan, hahmottamisen, oman toiminnan ohjauksen, kaverisuhteiden ja tunnetaitojen, ergonomian sekä kehityksen ja kasvun tukea vaativat pulmat

Juhola, Matomäki & Välimäki 2012

Suomessa

Toimintaterapian tarpeesta kysyttiin mm. opettajilta

toiminnan ohjauksen pulmat,

työskentelytapojen ja rutiinien ohjaaminen,

toimintojen pilkkominen,

arjen toiminnat,

tunnetaidot,

sosiaalisten suhteiden luominen,

ohjaaminen ja kannustaminen harrastuksiin,

kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen,

perheen tukeminen ja arjen sujuminen kotona,

vaikeat tarkkaavuuden ongelmat

Juhola, Matomäki & Välimäki 2012

Ympäristö ja apuvälineet

Palomäki, Pärnänen ja Vastamäki (2012) tarkastelivat Espoon opetustoimen apuvälineprosessia näkövammaisten oppilaiden tukena

Koskinen (2012) osallistui Maskun Hemmingin koulun pihan muutostöiden suunnitteluun koulun oppilaita osallistamalla

Lattunen (2011) suomensi kouluympäristön muutostöiden tarpeellisuutta oppilaan näkökulmasta arvioivan arviointimenetelmän

da Silva (2012) kumppaneineen tutki koulun kalusteiden ja valaistuksen vaikutusta brasilialaisten oppilaiden asentoon ja ryhtiin

tarvetta sopivimmille kalusteille ja paremmalle valaistukselle.

Hienomotoriikka

Kahelin ja Mäntyaho (2008): kynätyöskentelyn hienomotoristen valmiuksien ja taitojen kehittyminen ja niiden tukeminen esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiassa

Jackman ja Stagnitti (2007) korostavat hienomotoriikan tärkeyttä koulussa ja muistuttavat toimintaterapian mahdollisuuksista auttaa hienomotoristen ongelmien kanssa.

Karkeamotoriikka

Laitinen (2011) on tarkastellut kehonhahmotuksen tukemista osana alkuopetusta ja tehnyt opettajien käyttöön ideapaketin

Ahlstrand (2011) on kehittämistyössään tuonut esille psykomotoriikan keinoja oppimisen ja kasvun tukemisessa

Sankala (2011) toteutti opinnäytetyössään toimintaterapiaintervention motorisia haasteita omaavalle kouluikäiselle lapselle

Psyykkiset ja sosiaaliset taidot

Himberg ja Salonen (2011) ovat kartoittaneet miten valokuvan terapeuttisilla menetelmillä voidaan tukea positiivista luokkailmapiiriä

Pernu ja Pirttijärvi (2009) ovat tukeneet 3.-4. luokkalaisten ryhmävuorovaikutustaitoja toiminnallisin menetelmin sekä tehneet asiaa koskevan oppaan

Bundy ym. (2008) havaitsivat lasten leikkisyyden (playfulness) lisääntyneen, kun koulun pihalle oli laitettu materiaaleja, joilla ei ollut määrättyä tarkoitusta

Oppimisvaikeudet ja kouluaineissa tukeminen

Uuksulaisen ja Vuokkomaan (2010) tavoitteena oli rakentaa opinnäytetyön avulla yhteyttä erityisopetuksen ja toimintaterapian välille lasten matematiikan oppimisen vaikeuksissa

Klapuri, Leinonen ja Skants (2012) perehtyivät Tavutanssiin (Write Dance), luovaan menetelmään, jota käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien kuntoutuksessa

Toimintaterapian muodot koulussa

Moniammatillisen yhteistyön tarve ja tärkeys niin terveysalalla kuin opetus- ja terveysalan yhteistyönä

Myös toimintaterapiassa tunnistetaan moniammatillisen yhteistyön tärkeys holistisen ja koordinoidun lähestymistavan takaamiseksi

Koulussa tapahtuvasta toimintaterapiasta ja opettajien ja toimintaterapeutin yhteistyöstä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä mallia

palvelun tarjonta ja yhteistyön muodot vaihtelevat maittain ja jopa maiden sisällä.

Kennedy & Stewart 2011

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö - interventiomallit

Suora interventio

lapsi tai ryhmä ja terapeutti ovat erillään muusta ryhmästä

tähtää taitojen kehittämiseen

keskeyttää osallistumisen

Konsultaatio

tähtää oppilaan osallistumiseen ja menestykseen haasteista huolimatta

opettaja on toimintaterapian kohteena

Esim. ympäristön muutokset

Jatkuu…

Villeneuve 2009

Yhdessä työskentely tai epäsuora interventio

tähtää taitojen hiomiseen ja ylläpitämiseen

toimintaterapeutti opettaa jonkin menetelmän opettajille ja avustajille ja he käyttävät menetelmää oppilaan kanssa

toimintaterapeutin taito opettaa menetelmä ja opettajan taito käyttää sitä vaikuttavat oppilaan saamaan hyötyyn

(Villeneuve 2009)

Määritelmät yhteistyön muodoista eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä,

Lukemissani tutkimuksissa varsinkin konsultaatio ja yhdessä työskentely saatettiin määritellä monin erilaisin tavoin

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö - määrittelyä

Kommunikoinnin tärkeys

Yhteistyön määrittely:

yhteiset tavoitteet ja suunnittelu, tiedon jakaminen, ongelmista puhuminen ja toisiltaan oppiminen

Yhteistyön esteitä:

organisaation rakenne, arvot, vähäiset resurssit ja tuki,

ajan puute, hallinnollisen tuen puute,

opettajien ja terapeuttien erilaiset koulutukset, arvot ja roolit

Yhteistyötä edistäisi:

yhteisen suunnitteluajan lisääminen, useampi terapeutti sekä terapian toteutuminen luokassa

Kennedy & Stewart 2011

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö

Kun terapeutti ja opettaja tekevät yhteistyötä, oppilaan suoriutuminen paranee ja interventio voidaan yhdistää akateemisiin tavoitteisiin

Vaikka tutkimuksista on saatu positiivisia tuloksia, tutkimus on kuitenkin vähäistä ja epäluotettavaa

Kaikesta huolimatta empiirisiä toiveita yhteistyölle ja sen lisäämiselle on

Australiassa molemmilta tahoilta löytyy kiinnostusta yhteistyölle ja tieto siitä, mitä se voisi olla, mutta yhteistyötä ei tapahdu niin usein kuin terapeutit haluaisivat

Australiassa ei ole yhtenäistä toimintatapaa toimintaterapian ja opettajien yhteistyölle, vaikka siitä olisi hyötyä niin opettajille, terapeuteille, lapsille kuin perheillekin

Kennedy & Stewart 2011, Kennedy & Stewart 2012

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö

Myös Kanadassa toimintaterapian ja koulun yhteistyö on erittäin monimuotoista,

maan sisällä ei ole yhtenäistä mallia siitä, miten toimintaterapiapalveluita saa

palveluiden tarjonta on riippuvaista terveys- ja opetussektorin koordinaatiosta

Toimintaterapian konsultaatio kouluissa on kuitenkin nousussa inkluusion lisääntymisen takia

Yhteistyölle on kuitenkin monia esteitä ja sen vaikuttavuudesta on tehty vähän tutkimusta

Vaikka toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyötä ja konsultaatiota suositellaan, käytännössä terapia tapahtuu vielä suorana interventiona

Teoriassa yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa, mutta moniammatillisesta yhteistyöstä koulun kanssa ei ole tutkimusta

Villeneuve 2009

Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö – yhteistyöllinen konsultatio

Yhteistyöllinen konsultaatio (Collaborative consultation)

toimintaterapeutin ja opettajan vuorovaikutus perustuu yhteiselle asiantuntijuudelle eikä toimintaterapeutin ylemmälle tietoperustalle

interaktiivinen ongelmanratkaisuprosessi, joka mahdollistaa luovien ratkaisujen keksimisen yhteisesti määritettyihin ongelmiin

Opettajien ja toimintaterapeuttien pitää kuitenkin olla tietoisia toistensa ammatinkuvista, tavoista ja taustoista

Riittävä aika ja mahdollisuus tiedon jakamiseen ovat tehokkaan yhteistyön edellytyksiä

Villeneuve 2009

Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö Kuntoutuspalvelut lapsen luonnollisessa ympäristössä

merkittävyys lapselle on suurempi

hoitajat ja opettajat käyttävät terapeuttisia keinoja todennäköisemmin, useammin ja yleistetymmin

Toimintaterapia annetaan luokassa ja toimintaterapeutti on osa ryhmän rutiineja

terapeutti oppii luokan tavat ja mitä lapselta vaaditaan

voi näyttää mallia terapeuttisten keinojen käyttämiseen

lapsi pysyy luonnollisessa ympäristössään, mikä edistää taitojen siirtoa eri konteksteihin

Integroidun palvelumallin ja moniammatillisen yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on, että kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä on yhteiset tavoitteet

Case-Smith ja Holland 2009

Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö Perinteinen suora interventio tarpeellinen

terapiasuhteen muodostaminen, arviointien tekeminen ja terapeutin mahdollisuus mukauttaa ja porrastaa toimintaa lapselle sopivaksi

Konsultaatio hyödyllinen

opettajan tukemiseen ja hänen näkökulmansa, huoliensa ja tavoitteidensa kuulemiseen, voi selittää lapsen käyttäytymistä ja kehitystä opettajalle, miettiä yhdessä terapeuttisten menetelmien käyttöä luokassa ja arvioida niiden tehokkuutta

Kouluissa on tarve joustavalle palvelutarjonnalle, jossa sekä konsultaatiota että suoria terapiapalveluita

Case-Smith & Holland 2009, Villeneuve 2009

Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö - perhelähtöisyys Koulussa toimivat toimintaterapeutit olivat vähemmän

perhelähtöisiä ja heillä oli vähemmän säännöllistä kommunikaatiota vanhempien kanssa

Kontaktin saaminen vanhempiin oli yrityksistä huolimatta hankalaa ja toimintaterapeutit kokivat koulun huonona ympäristönä perhelähtöisyydelle

Kuitenkin niin Juhola, Matomäki & Välimäki (2012) kuin Jackman ja Stagnitti (2007) toivat esille toimintaterapeutin tarpeen koulun ja kodin yhteistyön edistäjänä.

Fingerhut ym. 2013

Erilaisia interventiomalleja - OTiS

Taustalla inklusiivinen koulupolitiikka ja sen perusopetukselle tuomat lisähaasteet

Tavoitteena tarjota toimintaterapiaa koko koululle, eikä kohdistettuja interventioita yksittäisille lapsille

Kaksi toimintaterapeuttia koulussa yhteensä kaksi päivää viikossa, toimivat opettajien ja avustajien rinnalla

tavoitteenaan lisätä tietoa ja taitoa lasten koulun toimintoihin osallistumiseen ja sitoutumiseen

Säännöllinen kontakti terapeutin kanssa loi todellisia muutoksia opetukseen ja vaikutti näin lasten oppimiseen ja sitoutumiseen

Moni lapsi, joiden kanssa toimintaterapeutti oli tekemisissä ja jotka hyötyisivät toimintaterapiasta, eivät todennäköisesti olisi hakeutuneet toimintaterapiaan, vastanneet kriteereitä tai muuten saaneet pääsyä terapiaan muuten kuin koulun ja tämän interventiomallin kautta

Hutton 2009

Erilaisia interventiomalleja – Partnering for Change

Mallissa pyritään vastaamaan hieno- ja karkeamotoriikan sekä motoriikan kehityshäiriön haasteisiin

Painotetaan terapeutin kumppanuutta opettajien ja vanhempien kanssa lapsen osallistumisen vahvistamiseksi ja lisäämiseksi

Koulu on toimintaterapian asiakas ja lapsen osallistuminen on intervention yhteinen tavoite

1. yleinen vaihe

työskennellään koko luokan ja opettajan kanssa koko luokan osallistumista vahvistaen

2. vaiheessa opettaja ja terapeutti keskittyvät niihin oppilaisiin joilla on haasteita

muuttavat opetusmenetelmiä näiden yksittäisten oppilaiden mukaan

3. vaihe: mukauttaminen

toimintaterapeutti arvioi yksittäistä lasta, jolla on haasteita, mukauttaa arvioinnin mukaan jotain lapsen ympäristöstä tai toiminnasta, jakaa tiedon opettajan kanssa ja yleistää tiedon esimerkiksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan

Missiuna ym. 2012

Erilaisia interventiomalleja

Käsialakerho

koulupäivän aikana kaksi kertaa viikossa yht. 12x40-45min

lapsille, joilla oli heikko käsiala

harjoittelevat käsialaa intensiivisesti tehtävien avulla jotka perustuvat motorisen oppimisen periaatteisiin

oppilaat nauttivat ja heidän käsialansa luettavuus parani

Tavutanssi

luova menetelmä, jota käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien kuntoutuksessa

leikinomaisuus soveltui lasten kehitysvaiheeseen ja sen materiaalit, tarinat, leikit ja kiirrustelu vastasivat lasten kiinnostuksen kohteisiin

Kiirrustelu = erilaisia piirtämisen ja maalaamisen tapoja sormilla, käsillä ja erilaisilla välineillä

Kiirrusteluliikkeet suunniteltu vahvistamaan aivojen molempien puolien yhteistyötä, tukemaan karkea-ja hienomotoriikan kehittymistä

Howe ym. 2013, Klapuri, Leinonen & Skants 2012

Erilaisia interventiomallejaTerapeuttinen valokuvaus Hyvä tapa tukea positiivista

luokkailmapiiriä

Kahdeksan kerran ryhmä

Monipuolisesti erilaisia valokuvallisia terapeuttisia menetelmiä

omakuvan ottamisesta luokan oman elokuvan tekemiseen asti

oppilaiden mahdollisuus jakaa itsestään asioita, jotka eivät välttämättä pääse esiin luokan jokapäiväisessä arjessa

hyväksytyksi tulemisen kokemuksia

Tehdään yhdessä meidän luokan peli 3.-4. luokkalaisten

ryhmävuorovaikutustaitojen tukeminen toiminnallisin keinoin

Viiden ryhmäkerran aikana luokka valmistaa itselleen pelin

tavoitteina oli luokkatilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen tukeminen ja lasten ryhmävuorovaikutustaidon kehittyminen

Himberg & Salonen 2011, Pernu ja Pirttijärvi 2009

Erilaisia interventiomalleja -tsemppisjumppa tarkoituksena on oppimisen ja kasvun tukeminen

psykomotoriikan keinoin

liikuntatuokio, jossa käytetään musiikkia sekä psykomotorisia pelejä ja leikkejä oppilaan kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen

harjoitellaan motoristen taitojen lisäksi myös ryhmässä toimimista, aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, aktiivisuuden säätelyä ja rauhoittumista

pidetään koulupäivän aikana, ryhmään kuuluu 8-10 oppilasta samalta luokka-asteelta

kehittelyssä ja ohjauksessa on ollut mukana erityisliikunnan, musiikkiliikunnan ja musiikki- ja tanssiterapian asiantuntijoita sekä erityisluokanopettajia

psykomotoriikan keinot ovat kuitenkin myös osa toimintaterapiaa

esimerkiksi Onerva Mäen koulussa toteutetaan toimintaterapeutin kehittelemää ja ohjaamaa Hupsis! sensorista rataa kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseksi.

Ahlstrand 2011

Lopuksi

Sekä Suomessa että ulkomailla on havaittu tarvetta toimintaterapialle koulussa

Vaikka koulussa tapahtuva toimintaterapia toteutuu lähinnä erityisopetuksen tukena, on tunnistettu tarve myös perusopetuksen puolella

Koulun oma toimintaterapeutti voisi antaa erityisoppilaille heidän tarvitsemansa tuen mutta myös tunnistaa perusopetuksen puolella oppilaiden haasteita varhaisessa vaiheessa

osaltaan ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista ja kasaantumista

Toimintaterapeutilla olisi paljon annettavaa koulumaailmaan

Moniammatillista yhteistyötä koulun kanssa on tutkittava lisää

Yhteistyömalleja on kehiteltävä yhtenäisempään ja joustavampaan suuntaan

Lähteet Ahlstrand, A. 2011. Tsemppiä liikunnasta – oppimisen ja kasvun

tukeminen psykomotoriikan keinoin. Kehittämistyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, erikoistumisopinnot, psykomotoriikka.

AOTA (American Occupational Therapy Association). 2010. Occupational Therapy In School Settings. Viitattu 30.4.2013 http://www.aota.org/Consumers/Professionals/WhatIsOT/CY/Fact-Sheets/School.aspx?FT=.pdf

Bundy, A.C., Luckett, T., Naughton, G.A., Tranter, P.J., Wyver, S.R., Ragen, J., Singleton, E. & Spies, G. 2008. Playful interaction: Occupational Therapy for All Children on the School Playground. American Journal of Occupational Therapy 65 (5). 522-527

Case-Smith, J. & Holland, T. 2009. Making Decisions About Service Delivery in Early Childhood Programs. Language, Speech, and Hearing Services in Schools 40. 416–423

da Silva, L.B., Coutinho, A.S., da Costa Eulálio, E.J., Soares, E.V.G. 2012. School furniture and work surface lighting impacts on the body posture of Paraíba's public school students. WORK 42 (4). 579-87 (abstrakti)

Lähteet Ericksen, J.B. 2010. Critical reflections on school-based occupational

therapy. Scandinavian journal of occupational therapy 17, 64-69

Fingerhut, P.E., Piro, J., Sutton, A., Campbell, R., Lewis, C., Lawji, D. & Martinez, N. 2013. Family-Centered Principles Implemented in Home-Based, Clinic-Based, and School-Based Pediatric Settings. American Journal of Occupational Therapy 67. 228-235

Hautala, T., Hämäläinen, T., Mäkelä, L. & Rusi-Pyykkönen, M. 2011. Toiminnan voimaa – toimintaterapia käytännössä. Edita Prima, Helsinki. 3, 14, 94-95

Himberg, E. & Salonen, E. 2011. MEIDÄN LUOKAN STOORIT -Valokuvan terapeuttiset menetelmät positiivisen luokkailmapiirin tukena. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.

Howe, T.-H., Roston, K. L., Sheu, C.-F. & Hinojosa, J. 2013. Assessing handwriting intervention effectiveness in elementary school students: A two-group controlled study. American Journal of Occupational Therapy 67. 19-27

Hutton, E. 2009. Occupational therapy in mainstream primary schools: an evaluation of a pilot project. British Journal of Occupational Therapy 72 (7). 308-313

Jackman, M. & Stagnitti, K. 2007. Fine motor difficulties: The need for advocating for the role of occupational therapy in schools. Australian Occupational Therapy Journal 54. 168-173

Lähteet Juhola, J., Matomäki, K. & Välimäki, J. 2012 ”Jos meirän kouluss

ois toimintaterapeutti” – Toimintaterapian mahdollisuudet tukea oppilaan toimintaa Pohjan koulun arjessa. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.

Kennedy, S. & Stewart, H. 2011. Collaboration betweenoccupational therapists and teachers: Definitions, implementation and efficacy. Australian Occupational Therapy Journal 58. 209–214

Koskinen, N. 2012. Meidän piha – Maskun Hemmingin koulun pihan muutos. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.

Laitinen, P. 2011. Kehonhahmotuksen tukeminen Keljonkankaankoululla. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.

Lattunen, T. 2011. Bedömning av anpassningar i skolmiljön (BAS 3.0) : Arviointimenetelmän kääntäminen suomen kielelle ja käännöksen sisällön validointi. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.

Lähteet Moberg, S. 2001. Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta.

Teoksessa Inkluusion haaste koululle. Toim. P. Murto ym. Jyväskylä, PS Kustannus. 82-94

Missiuna, C.A., Pollock, N.A., Levac, D.E. ym. 2012. Partnering for Change: An innovative school-based occupational therapy service delivery model for children with developmental coordination disorder. Canadian Journal of Occupational Therapy 79. 41-50

Neal, J., Bigby, L., & Nicholson, R. 2004. Occupational Therapy, Physical Therapy, and Orientation and Mobility Services in Public Schools. Intervention in school and clinics 39 (4). 218-222

Palomäki, E., Pärnänen, L. & Vastamäki, T. 2012. Espoon opetustoimen apuvälinepalveluprosessi näkövammaisten oppilaiden tukena -Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.

Sankala, K. 2011. CO-OP- OHJELMA KOULUIKÄISEN LAPSEN TOIMINTATERAPIASSA. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.

Villeneuve, M. 2009. A critical examination of school-based occupational therapy collaborative consultation. Canadian Journal of Occupational therapy 76, Influencing policy special issue, July. 206-218