Havaintoja Yleisradion toimintaympäristöstä kevät 2013 21.5.2013

Saatteeksi

Mediakäyttö kasvaa ja fragmentoituu yhä, ja tarjonnan räjähdysmäisesti lisääntyessä kiinnostavuus ja löydettävyys edellyttävät yhä kovempaa ponnistelua mediayhtiöiltä. Median kulutustapojen muuttuessa television käyttökontekstit ja merkitys muuttuvat. Miljoona suomalaista kotitaloutta elää vielä vuosia ilman monipuolisen mediakulutuksen netin kautta mahdollistavia nopeita laajakaistayhteyksiä.

Tähän katsauksen on tiivistetty joukko ajankohtaisia havaintoja Yleisradion toimintaympäristöstä. Sen on tuottanut syksyllä 2012 perustettu toimintaympäristöverkosto, jonka jäsenet ovat työn pohjaksi kirjanneet satoja havaintoja liittyen median muutoksiin.

Pasilassa 21.5.2013

Tuija Aalto, Strategiapäällikkö, Yle

TyöryhmäAnnika Ruoranen, asiakkuuspäällikkö, U&AEija Moisala, tutkimuspäällikkö, JulkaisutErja Ruohomaa, strategisen tutkim. päällikkö,Jari Lahti, strategiapäällikkö, JulkaisutJarno Liski, toimittaja, Suora linja, U&AJanne Holopainen, mediasääntelyn päällikkö,

Lakios.Juha Haaramo, yleisötutkija, JulkaisutKaj Backman, mediatuottaja, Svenska YleLeevi Kokko, asiakkuuspäällikkö, Internet, JulkaisutMaria Hausen, vastaava tuottaja, Internet,

JulkaisutMarina Österlund-Karinkanta, erik.suunn.,

Strategia Marjo Ahonen, päällikkö, U&A, KehittäminenOlli Sipilä, päällikkö, tuotannot, TeknologiatOuti Roivainen, yleisötutkija, JulkaisutPasi Ekman, kehityspäällikkö, Tuotannot,

TeknologiatSami Kallinen, kehityspäällikkö, JulkaisutSatu Keto-Kantele, sisältöpäällikkö, Luovat sisällötSusanna Snell, asiakkuuspäällikkö, Luovat sisällötKuvitus: Christer Nuutinen

21.5.2013

Median megatrendit

Ubiikki yhteiskunta

Automaatio

Digitaalisuus

Kansain-välisyys

Mediatoimiala muuttuu automaation, digitaalisuuden, kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan ja kansainvälisyyden yhteisvaikutuksessa.

Mediasisältöihin ja mediakuluttajan käyttökokemukseen vaikuttavat

• Tarjonnan valtava määrä• Ilmaisuus • Uudet ansaintamallit• Päätelaitekehitys • Pilvipalvelut• Maittain erilainen sääntely• Suosittelualgoritmit • Käyttäjätietoihin pohjautuva yksilöinti ja siihen liittyvä yksityisyyden suojan väheneminen.

21.5.2013

Uudet toimijat ovat globaaleja kaikilla Ylen toiminta-alueilla

Perinteinen joukkoviestintä

Vapaa-aika Vuorovaikutus ja osallistuminen

Nettivideopalvelut Sosiaalinen media

Uutispalvelut

21.5.2013

Lama ja globaali kilpailu verkossa iskevät lujimmin pieniin lehtiin

TNS Gallupin mukaan mukaan tammi-maaliskuussa 2013 mediamainonnan määrä laski 13,3 % suhteessa 2012 tammi-maaliskuuhun. Tämä oli neljäs perättäinen vuosineljännes, jolloin mediamainonnan määrä laski merkittävästi.

Vastauksena digimurrokseen osa lehdistä on pystyttänyt maksumuureja (HS, KSML) ja osa panostaa verkkomainontaan (IS, IL). Kilpailu on kansainvälistä: Google avasi YouTube.fi palvelun helmikuussa ja kasvattanee sillä jo nyt merkittävää 82M€ osuuttaan suomalaisesta verkkomainonnasta. Myös Facebookin osuus mainonnasta Suomessa on kasvussa.

Lähde: TNS Media Intelligence 

Nousussa: tilausmaksulliset palvelut ja käyttäjädatan hyödyntäminen

Jos Netflixillä on Suomessa joka kuukausi 200 000 maksavaa tilaajaa, sen liikevaihto vuona 2013 on 15M€. Kaikki uudet video on demand –toimijat (HBO, Viaplay, Netflix ym.) voivat yhdessä päästä n. 20-30 M€ liikevaihtoon. Suomalaisten TV-yhtiöiden maksu-tv-toiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 70–90 M€.

YouTube käynnistää useissa maissa – ei vielä Suomessa - maksullisia kanavia. Musiikin suoratoistopalvelu Spotifyn osuus musiikin digitaalisen jakelun tulovirrasta Ruotsissa on jo huomattava.

Verkkopalvelujen käytöstä kertyvä data on entistä merkittävämpi valuutta ja globaaleilla toimijoilla sen hyödyntämisessä merkittävä mittakaavaetu.

Käyttäjätietoa käytetään mainonnan kohdentamiseen ja palvelun käyttökokemuksen yksilöllistämiseen. EU pyrkii suojaamaan kansalaistensa yksityisyyden ja usea EU-maa on käynnistänyt tutkinnan Googlen toiminnasta sen hallussa olevan eri palvelujen käyttäjätietojen yhdistelemisen kieltämiseksi.

21.5.2013

Uusien merkittävien palvelujen ennakkoarviointi yleistyy

Norjan ensimmäinen ennakkoarviointi vei melkein kaksi vuotta.

NRK:n uusien merkittävien palvelujen etukäteishyväksyntäjärjestelmä tuli voimaan toukokuussa 2010. Esimmäinen testattavaksi viety palvelu oli Liikennetietoportaali, jossa NRK yhteistyössä tie, kartta- ja liikennelaitosten kanssa tarjoaisi monipuolista tietoa liikenne- ja tieolosuhteista, liikennevälineistä, aikatauluista, reiteistä, teistä, kartoista yms. kattaen bussi-, laiva-, metro-, raitiovaunu-, juna-, lento- ja autoliikenteen.

Hakemus jätettiin 12.4.2011. Sekä kilpailuvirasto että valvontavirasto antoivat kielteiset lausunnot. Kulttuuriministeriö suhtautui kuitenkin hankkeeseen myönteisesti ja asian käsittely jatkui. Lopulta asetettiin ehtoja, jotka koskivat muiden toimijoiden pääsyä julkisin varoin tuotettuihin tietoihin. Tämän jälkeen palvelu vietiin maan hallitukselle hyväksyttäväksi. Hyväksyntä tuli 9.11.2012 - yli puolentoista vuoden prosessin jälkeen.

Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden uusien merkittävien palvelujen ennakkoarviointi alkoi Iso-Britanniasta. UK:n lisäksi ns. public value testit on otettu käyttöön Euroopassa ainakin Irlannissa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa Yle-laissa on ennakkoarviointi: Uusia merkittäviä palveluja käynnistettäessä testataan niiden julkisen palvelun arvo. Kriteerinä on, että uuden palvelun tuoma julkisen palvelun arvo on suurempi kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset markkinoilla. Alla yksi epätyypillinen esimerkki.

21.5.2013

Alle 45-vuotiaiden TV- ja radiokäyttö hienoisessa laskussa

Yli 45 -vuotiaiden radionkuuntelu näyttää vakiintuneen neljään tuntiin päivässä. Alle 45-vuotiaat kuuntelevat radiota yhä vähemmän.

Yli 45-vuotiaiden TV-katseluaika kasvanee edelleen. Alle 45-vuotiaiden TV-katselu väheni viidessä vuodessa viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai kääntyykö TV:n katselu kasvuun ajansiirtokatselun mahdollisuuksien lisääntyessä ja sisältötarjonnan kasvaessa?

Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut. Huom. Eri välineiden eri tavalla mitatut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

21.5.2013

25-44-vuotiaiden TV-katseluajasta 11% on ajassa siirrettyä

Koko väestön tasolla television katseluajasta on• 91% katselua silloin, kun

ohjelma tulee televisiosta • 7% silloin kun itselle sopii

(ajansiirto)• 2% nettitelevisiopalvelujen

käyttöä

Lähde: Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut

Kaikki yli 10-vuo-tiaat

4-9 v 10-14 v 15-24v 25-34v 35-44v 45-64v 65+ 02468

101214161820

7%

10%7% 7%

11%

11%

6%

3%

(min

/vrk

)

21.5.2013

Internet: pitkin päivää, eri laitteilla

Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet (90 % käyttää päivittäin). Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).

Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen media ja sähköpostit ovat mukana yhä useammassa päivän hetkessä.

Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden kuluttamiseen on selvä prioriteetti alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa.

Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4 %:sta 8 %:iin. Internet-tv –katselu yleistyi 12 %:iin. Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 % ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi viikoittain 28% suomalaisista.   

Lähteet: Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012, Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel.

Internetin käyttöminuutit päivässä keskimäärin 2008-2012 Web & Mobile Tracking 2012 –tutkimuksen vastaajien ilmoittamien viikkotuntimäärien pohjalta. Pitkin päivää eri päätelaitteilla ja eri käyttömotiiveilla tapahtuva käyttö vaikeuttaa käyttömäärien arviointia. Vastaajien ilmoittamiin tuntimääriin onkin syytä suhtautua suuntaa antavina.

Ajankäytön vertailu Internetin ja perinteisen mediakäytön välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kattaa kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.

21.5.2013

Internetin käyttöuseus eri laitteilla

Miten usein internetiä käytetään eri päätelaitteilla vapaa-ajalla (n = käyttää internetiä ko. päätelaitteella) Lähde: Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012.

21.5.2013

Lineaarisen television merkitys ja tv:n käyttökontekstit murroksessa

Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta verkossa. TV-teollisuus satsaa nyt second screen –konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden avulla.

Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.

Sosiaalinen televisio

29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää nettiä auki kotonaan jatkuvasti.

12% katsojista haluaa kommentoida tai keskustella tv-ohjelmista netissä: • 17% miehistä• 10% naisista

37 % 15-29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa mediasisältöjä somessa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.

Televisiosta tulee yhä useammin taustamedia ja se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.

”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15-44-vuotiaista naisista.

21.5.2013

Internet-valmiit televisiot vain osa nettivideon katselusta kodeissa

Internet-valmiit televisiot (äly-tv, Connected TV) ovat lähivuosina yleistyessäänkin vain pieni osa laitteista, joilla kotitalouksissa katsotaan ohjelmia ja videoita internetistä. Ohjelmien ja videoiden siirto esimerkiksi tabletista TV-ruutuun yleistyy.

Tablet-laitteiden myynti ja käyttö on kasvussa, PC-laitteiden ja TV-vastaanottomien myynti laskussa. Pelikonsolit toimivat myös olohuoneen viihdekeskuksina.

TV-laitteiden omistus kotitalouksissa helmikuussa 2013 TV-vastaanotin 93%

Taulu-tv 75%

Tallentava digisovitin 50%

Full HD Teräväpiirto TV 38%

Lähde: Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012

He ovat teknologian ja mediakäytön edelläkävijöitä

Nuori someaktiivi, 27. Kaupunkilainen sinkku,

nainen tai mies. Keskivertoa teknologia-

suuntautuneempi ja individualistisempi. Käyttää läppäriä ja älypuhelinta, pelaa

konsolilla.Katsoo televisiota,

kuuntelee radiota ja lukee lehtiä keskivertoa vähemmän.

Ei koe Yleä omassa mediakäytössään

merkitykselliseksi eikä koe Ylen palvelua

hyväksi eikä yhteiskunnallisesti

kovin tärkeäksi.

Kulutuksen eturintamamies, 37Parisuhteessa eläväkilpailuhenkinen, individualistinen ja teknologiasuuntautunut kaupunkilainen mies

Käyttää tablettia ja pelikonsolia, paljon älypuhelinta (Nokia, iPhone) sekä tietokonetta.

Katsoo televisiota, kuuntelee radiota ja lukee lehtiä keskiverrosti.

Kokee Ylen palvelun heikoksi, omassa mediakäytössä vähämerkitykselliseksi, eikä kovin tärkeäksi yhteiskunnassa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut

21.5.2013

Televisiopalvelut SuomessaToimija Liikevaihto Lineaariset TV-kanavat

2012, arvio 2012

karkea suuruusluokka-arvio 2013

Eri kanavia Viikko-tavoittavuus (*

Viikko-katseluminuutteja yhteensä (*

Vapaasti katsottavat

Maksu-tv-kanavat

Yhteensä

Yle 423 4  4 87 604

MTV3, C More 268 3 19 22 88 406Sanoma-Nelonen 110 3 5 8 83 212Discovery-SBS 13 2 5 7 56 75

FOX ≈ 5-10 1 2 3 50 44Viasat-Viaplay 20 (** 0 20 20 7 5

Netflix ≈ 10-20       ?  ?

HBO ≈ 5       ?  ?

You Tube.fi ?       ?  ?Makuuni DVD-vuokraus 16       ?  ?*) Viikot 1-15/2013 Lähde: tv-mittaritutkimus, Finnpanel/ Yle julkaisut.**) Viaplay- ja lineaarimaksu-tv-operaattoritoiminnan lv, ei sis tv-kanavien mainostuottoja

Sisällön saatavuus: oikeuksien ikkunat

Yleisöt odottavat sisältöjen olevan saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla ja ilman aikarajoituksia.

Kaupankäynnin lähtökohtana av-sisällön jakeluoikeuksien markkinoilla on elokuvien, tv-draaman ja huippu-urheilun alueellisten ja ajallisten yksinoikeuksien paloittelu eli ”ikkunointi”.

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden välillä on selvä jännite. Miten se vaikuttaa markkinoiden kehitykseen?

21.5.2013

Sisältöjen saatavuus omin luvin

Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole markkinoilla saatavilla siten kuin he haluavat:1. Vertaisverkkojen ja

tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 % 15-29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista (Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut)

2. Ulkomaisilla palvelimilla toimivien suoratoistopalvelujen käyttö internet-selaimella

3. Tallentaminen (“stream ripping”) omalle laitteelle esim. YouTubesta)

Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken. Näkökulma: uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.

21.5.2013

Saatavuus paranee sopimalla

Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä kokonaisuutena.

30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman 7 vrk:n sijaan - verkkoesitysaikaikkuna on jopa vuosi.

Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin. Suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä yleistyy.

Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä, koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.

21.5.2013

Nettitelevisiopalvelujen vertailu: tiivistelmä havainnoista

Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden video on demand –palvelujen yläpuolelle Ylen tekemässä nettivideopalvelujen vertailussa. Käyttöliittymä on selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.

Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä. Uutuudet puuttuvat valikoimista.

Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä. Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows Phone –alustalla. Kaiken kokoisille näytöille suunniteltu palvelu mahdollistaa käytön selaimilla älypuhelimissa.

Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi, jääkiekko-ottelu, elokuva).

Lähde: Eräiden Suomessa tarjolla olevien nettivideopalvelujen arviointi: Yle Julkaisut, Internet-kehitys.

Netflix

ViaplaySVT Play

Yle AreenaYouTubeBoox TVBBC iPlayer

KatsomoRuutuHBO NordicTv-kaistaElisa ViihdeSonera Viihde

21.5.2013

Nettitelevisiopalvelujen vertailu: käyttökokemus ja sisältö

Eräiden Suomessa tarjolla olevien nettivideopalvelujen arviointi: Käyttökokemus ja sisältö Yle Julkaisut, Internet-kehitys

21.5.2013

Nettitelevisiopalvelujen vertailu: päätelaitetuki

Eräiden Suomessa tarjolla olevien nettivideopalvelujen arviointi: Päätelaitetuki. Yle Julkaisut, Internet-kehitys

21.5.2013

Globaalit toimijat panostavat laatudraamaan verkossaVerkon palveluissa ei ole enää ainoastaan innokkaiden harrastajien tuotoksia. YouTuben kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla ammattimaisen tasoista ja kymmenet julkaisijat valmistelevat kuukausimaksujen perimistä tilaajiltaan. Netflixin ja Amazonin panostukset omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa mediahuomiota.

Av-sisällön massamediaksi voi ryhtyä pelitalokin: Rovio on käynnistänyt Angry Birds –kanavat, joilla se myy mainostilaa ja julkaisee piirrettyjä.

21.5.2013

Sisältöjen trendinä yhä voimakkaammat tunteet

Kaikkien ohjelmagenrejen osalta sisältöjen tarjonnan määrä on valtava ja kilpailu on globaalia. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin tiedollisiin tarpeisiin. Kansallisten suurten yleisöjen tavoittelun sijaan etsitään ylikansallisia niche-yleisöjä, jotka globaalilla tasolla voivat olla suuria.

Sisällöltä odotetaan yhä enemmän syvyyttä, koskettavuutta ja asiantuntemusta. Myös määrällisesti tuetaan katsojan mahdollisuutta uppoutua kiinnostuksensa kohteisiin. TV-kerronnassa tunteet korostuvat yhä voimakkaammin ja niitä pusketaan pintaan uusin keinoin. Tosi-tv puuttuu ihmisten elämään yhä voimakkaammin.

Uutisten kiinnostavuus = nopeus, vuorovaikutus ja käsittelytapaUutiskerronnassa kiinnostavuutta haetaan nopeudella, vuorovaikutteisuudella ja havainnollisella esitystavalla

Nopeus - uutisen, kuvan, videon julkaiseminen ensimmäisenä on tärkeää ja iso ja yllättävä uutinen kestää huonolaatuisenkin kuvan

Suorien osuuksien merkitys on olla läsnä uutistapahtumassa.

Vuoropuhelu yleisön kanssa ja sosiaalisen median kytkeminen tv:n ja radion uutissisältöihin lisääntyy - tv-uutisten maailma lähenee verkon vuorovaikutteista maailmaa.

Taustoittaminen korostuu. Siinä auttaa havainnollistaminen näyttöruuduille tuotavan grafiikan avulla.

21.5.2013

Havaintoja uutistoimijoiden tarjonnasta verkossa ja mobiilissaMaksumuurit: HS ja Keskisuomalainen (HS 9,90e/kk, 5 juttua viikossa ilmaiseksi). Keskisuomalainen verkko: Lukulaitelehti iOS, Android, tulossa Windows 8. Näköislehti, Arkisto, KSML.fi:n rajaton lukuoikeus, mobiilipalvelu, kestotilaajan edut - 18,90€/kk.

Aamulehden odotetaan ottavan maksumuurin käyttöön loppuvuodesta 2013. Sekä mainostajien toiveet että maksumuurin ansaintalogiikka ajavat maakuntalehtiä kohti paikallisempaa sisältöä verkossa.

Helsingin sanomilla ja Maaseudun tulevaisuudella on kosketusnäytölle suunnitellut sovellukset. Useimmin sanomalehtien maksullinen sisältö sovelluksissa on näköislehti, jonka käyttäjäkokemus ei ole yhtä hyvä. Muilla uutistoimijoilla on erikseen mobiililaitteille optimoidut verkkosivut ja lisäksi sovellus uutisten lukemiseen.

Yle Uutiset ei ainoana tarjoa uutisia erikseen sovelluksessa iOS-alustalle, vaan ainoastaan Windows 8:lle. Ainoastaan Ylellä on responsiivinen sivusto, uutispalvelu, joka toimii kaikilla päätelaitteilla. Sivun taitto muokkautuu päätelaitteen koon mukaan ja tarjoaa saman käyttäjäkokemuksen ja samat toiminnot kaikilla päätelaitteilla. Aamulehdellä on responsiivinen beta: helppo.aamulehti.fi.

Kaikilla uutistoimijoilla on monipuoliset RSS-syötteet, joista voi paketoida oman uutispakettinsa monilla verkon palveluilla. Syötteissä on vain osa artikkelista ja loput on siirryttävä lukemaan verkkosivulle. Yle ja Ilta-Sanomat julkaisivat arviointijaksolla eniten uutisia verkossa: lähes 200 päivässä.

Lähde: Keskeisten uutistoimijoiden verkko- ja mobiilipalvelujen arviointi, Yle

Saataville, vaikka hinta kirpaisee. Vertikaalit ekosysteemit kuten Applen iTunes ja Google Play tavoittelevat sisältötarjonnallaan asiakkaikseen globaaleja yleisöjä, siinä hyvin onnistuen. Suomalaisen maksullisen sisällön kustantajan voi levikkisyistä olla välttämätöntä solmia julkaisusopimus kansainvälisen toimijan kanssa, vaikka löydettävyyden hintana on merkittävä osuus tuotosta.

Löydettävyys: metadata keskiössä sisältötarjonnan kasvaessa

Voidakseen tarjota osuvia suosituksia eri käyttäjille julkaisijalla on oltava metatiedot kunnossa.

Verkkopalvelujen haku-, suositus- ja yksilöintiominaisuudet kehittyvät jatkuvasti.

makea mehukas hapokas

Automaattisesta suosittelussa ja sisältöjen yksilöimisessä edelläkävijöitä ovat Amazon, Netflix, CNN ja Yahoo.

21.5.2013

Tietoyhteiskuntakaari ja televisioLiikenne- ja viestintäministeriö valmistelee sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistusta eli tietoyhteiskuntakaarta v. 2012 hyväksytyn Sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelman pohjalta

Lakiluonnoksen mukaa nykyistä joustavampi ohjelmistotoimilupajärjestelmä muiden kuin kaupallisten pääkanavien osalta madaltaa hallinnollista kynnystä uusien tv-kanavien käynnistämiseen, vaikutukset tuskin merkittäviä yleisölle tai tv-yhtiöille, sillä internetissä kynnys uusiin julkaisukokeiluihin on kuitenkin matalampi.

Maanpäällinen tv-verkkotoimilupajärjestelmä tukee hallitsevassa markkina-asemassa olevaa Digitaa, maanpäällisessä tv-jakelussa tuskin olennaisia muutoksia sisältötarjonnan tai yleisön kannalta v. 2020 mennessä.

Tietoyhteiskuntakaari tukee suomenkielisiä tv-kanavia sen sijaan, että aktiivisesti avaisi suomalaisia av-markkinoita ulkomaisille toimijoille, mutta mikä mahtaa lopulta olla tämän vakiintuneiden tv-toimijoiden kannalta myönteisen ja toivotun sääntelyn arvo suomalaiselle tv-toiminnalle?

21.5.2013

Televisiopalvelujen kehitys Suomessa: jakelu eri verkoissa Lineaarinen tv broadcast-jakelussa

2017 voimaantulevista TV-verkkotoimiluvista tehdään todennäköisesti päätökset 2014, tällä hallituskaudella ja nykylainsäädännön pohjalta.

Maksu-tv-kanavatoimijat haluaisivat jatkaa DVB-T jakelulla vielä 2017 jälkeen, asiasta käydään keskusteluja.

Ylen kannalta on riskinä, että DVB-T ja DVB-T2 -rinnakkaislähetyksiä joudutaan jatkamaan vuoteen 2026 ja jopa sen yli.

Ns. 700 MHz alue (694-790MHz) matkaviestinkäyttöön 2017 jälkeen.

Lineaarinen tv internetjakelussa

Lähivuosina lähettäjät maksavat päällekkäisiä jakelukustannuksia TV-toiminnasta TV- ja laajakaistaverkoissa (DVB SD, DVB HD (T & T2), IP jakelu).

Television internetjakelun merkitys yleisöille: Rinnakkainen jakelutie palvelee niitä, joilla ei ole TV-vastaanotinlaitetta, niitä, jotka haluavat korvata toisen tai kolmannen tv-vastaanottimen kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella ja liikkuvia käyttäjiä. Osin television kulutus on siirtynyt ei-lineaariseen kulutukseen erilaisten video on demand-palvelujen käyttöön.

21.5.2013

HEVC on seuraavan sukupolven pakkausteknologia.

HEVC -pakkaus on jo kokeilukäytössä nettivideopalveluissa ja yleistyy ensimmäisenä laajakaistajakelussa. Myös ensimmäiset broadcasting-tv-jakeluratkaisut ovat jo kokeilussa.

Jos HEVC yleistyy nopeasti, jääkö MPEG4 vain lyhyeksi välivaiheeksi? Vai onko käytössä on yhtä aikaa kolme eri jakeluteknologiaa: DVB-T/MPEG2, DVB-T2/MPEG4, DVB-T2/HEVC?

HEVC mahdollistaa myös Ultra HD (4K/8K) -jakelun.

Lineaaristen tv-kanavien internetjakelun kustannusrakenne

Yhden TV-kanavan jakelukustannukset ovat lähettäjälle laajakaistaverkossa halvemmat kuin DVB-T -jakelussa silloin, kun kanavan keskimääräinen katselu on alle 45 min päivässä eli jos kaikki Suomen yli 10-vuotiaat (4 759 000 hlöa) katsoisivat televisiokanavaa keskimäärin 45min vuorokaudessa. Lähteet: Jakelun hintatiedot suoratoistojakelija Akamain hinta-arvion ja yleisradiojakelija Digitan C-muxin listahinnan perusteella.

21.5.2013

Laajakaista-tv:n alueellinen saatavuus: kiinteä laajakaista

Miljoona kotitaloutta asuu yhden perheen kiinteistöissä. Heille laajakaistaa tarjoaa vain yksi kiinteän verkon operaattori. Lisäksi tarjolla langaton laajakaista.

Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue supistuu merkittävästi nykyisestä noin 92% arviolta noin 80%iin kotitalouksista.

Lähteet: Viestintävirasto, LVM ja Markab Oy.

Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Kotitalouksista 59 %:lla on kiinteä laajakaista. Miljoona kotitaloutta asuu kerrostaloalueilla ja niiden liepeillä. Heille nopea laajakaista on normaalia kiinteistötekniikkaa.

useita HD-kanavia

yhtä HD- tai kahta SD-kanavaa

yhtä SD-kanavaa hyvälaatuisena

yhtä SD-kanavaa, laatu vaihtelee

vain VODia

Liittymällä voi katsoa

25MB

4 MB

10 MB

2 MB

< 2MB

60% kotitalouksista voi saada 25MB

84% 10MB

88% 4MB

91% 2MB

8% ei saa mitään kiinteää laaja-kaistaa.

92% <2MB

21.5.2013

Langattoman laajakaistan väestöpeiton kehitys

800 MHz langattoman laajakaistaverkon toimilupa vaatii seuraavaa peittoaluetta

95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä 1.1.2017 mennessä = 2 375 000 kotitaloutta

99 prosenttia Manner-Suomen väestöstä 1.1.2019 mennessä = 2 475 000 kotitaloutta

Suuntaa-antava esimerkki verkosta, jolla saavutetaan 99% väestöpeitto Manner-Suomessa

21.5.2013

Radio saattaa digitalisoitua Suomessa mobiiliverkoissa

Monissa Euroopan maissa valmistellaan siirtymää radion digitaaliseen vastaanottoon DAB-verkossa. Suomessa ei, vaan meillä kyseinen radiotaajuusalue on tv-käytössä.

Suomessa radio saattaa digitalisoitua mobiiliverkkojen kautta.

Radiosisällöt ovat saatavissa digitaalisina verkossa jo nyt: Kaikki kotimaiset radiokanavat ovat kuunneltavissa suoratoistona. Finnpanelin mukaan puoli miljoonaa suomalaista (11% kaikista yli 9-vuotiaista) kuuntelee radiota netin välityksellä viikoittain.

21.5.2013

Ubiikkiyhteiskunta autoonMediasisällöt tuodaan autoon matkustajien henkilökohtaisten mobiilien laitteiden kautta (tableteista päällepuettavaan tekniikkaan kuten Google-laseihin). Palvelutieto (esim. reaaliaikainen sää- ja liikennetieto) tullee autojen tietokoneisiin osana älyliikenteen kehitystä. Tiedon avoin saatavuus mahdollistaa tietojen yhdisteltävyyden uusiksi palvelukokonaisuuksiksi.

21.5.2013

Yle vastaa toimintaympäristön muutokseen

uudistumalla rohkeasti

KOKO KANSAN YLE YLEN STRATEGIA

VISIO

Teemme maailmanluokan julkista palvelua.

ARVOT

Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen.

MISSIO, VISIO ja ARVOT

MISSIO

Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuriatarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.

Yle palveleekaikkia

suomalaisia

Yle tuottaaarvoa

yhteiskunnalle

Ylellä onmedia-alan

paras osaaminen

STRATEGISET TAVOITTEET

1.Yle palvelee kaikkia suomalaisia1. Sisällöillämme on merkitystä päivittäisessä elämässä

iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai taustasta riippumatta.

2. Luomme monipuolista kulttuuria avoimesti ja vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa.

3. Sisältömme löytyvät helposti monikanavaisessa maailmassa.

2.Yle tuottaa arvoa yhteiskunnalle1. Suomalaiset arvostavat Yleä ja pitävät sitä tärkeänä

yhteiskunnalle.2. Luomme kaikille mahdollisuuden osallistua digitaalisen

ajan viestintään ja vuorovaikutukseen.3. Edistämme luovan alan elinvoimaa ja haluamme että

kumppanien on helppo toimia yhteistyössä kanssamme.

3.Ylellä on media-alan paras osaaminen1. Meillä on parhaat tekijät ja kumppanit.2. Uudistamme toimintaa rohkeasti.3. Toimimme läpinäkyvästi ja tehokkaasti.