toiveita ja pettymyksiä · kuinka suoma-laiset päättäjät ja edunvalvojat ovat onnistuneet...

Toiveita ja pettymyksiä S U O M A L A I N E N Y R I T Y S J O H T O J A E U

Peter Ekholm

Toiveita ja pettymyksiä SUOMALAINEN YRITYSJOHTO JA EU

Peter Ekholm

S I T R A • H E L S I N K I

SITRAN

RAPORTTEJA

43

Sitran raportteja 43

©2004 Sitra ja kirjoittajat

Graafinen suunnittelu: Marjut HeikkinenTaitto: Sanna Ilmanen

Kansikuva: Sanna Ilmanen

ISBN 951-37-4360-8ISSN 1457-571X (nid.)

ISBN 951-563-468-7 (URL: http://www.sitra.fi/)ISSN 1457-5728 (URL: http://www.sitra.fi/)

Sitran raportteja -sarjassa julkaistaan tutkimusten, selvitysten ja arviointien tulok-sia erityisesti asiantuntijoiden käyttöön.Raportteja voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti: [email protected] Prima OyHelsinki 2004

3

Saatteeksi

Sitran Eurooppa 2020 -hankkeessa on vuodesta 2000 lähtien nostettu esiin Suomen valintojen kannalta merkittäviä EU-kysy-myksiä. Tässä raportissa integraatiokehitystä tarkastellaan yritysten näkökulmasta.

1990-luvun alkupuolella EU-jäsenyyttämme pidettiin tärkeänä etenkin yrityksille. Miten yritysjohtajat arvioivat jäsenyyttä nyt, kun siitä on kymmenen vuoden kokemus? Millaisiin asioihin EU:n tulisi yritysten näkökulmasta keskittyä lähitulevaisuudessa? Kuinka suoma-laiset päättäjät ja edunvalvojat ovat onnistuneet tehtävissään?

Nämä kaikki ovat peruskysymyksiä. Kaikki yritykset eivät kui-tenkaan ole samanlaisia, ja vastaukset vaihtelevat muun muassa sen mukaan, edustaako yritysjohtaja suurta tai pientä yritystä tai esimer-kiksi vientiä tai kotimarkkinatoimintaa.

Kaikki tuntuvat tietävän, mitä yritysjohtajat ajattelevat – myös integraatiosta. Julkista tutkimustietoa on kuitenkin varsin niukalti. Tämä selvitys paikkaa tiedontarvetta – ja osoittaa, että yritysjohtajat eivät ole suinkaan keskenään samanmielisiä.

Tässä raportissa esitellään kyselytutkimuksen tuloksia. Tulkintoja tarjotaan vain rajoitetusti, sillä raportin ensi sijainen tarkoitus on herät-tää keskustelua suomalaisen integraatiopolitiikan suunnanvalinnoista yritysten näkökulmasta. Onnistumisten ja pettymysten tulkinta on osa tätä keskustelua.

4

Kiitän TNS Gallupia ja Yhdyskuntatutkimus Oy:tä vaativasta tutki-muspanoksesta. Aivan erityisesti kiitän Pentti Kiljusta Yhdyskunta-tutkimuksesta aineiston nopeasta ja huolellisesta tilastollisesta käsit-telystä.

Helsingissä, marraskuussa 2004

Peter EkholmProjektinjohtajaSitran Eurooppa 2020 -hanke

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 6

Tutkimuksen toteutustapa 7

Raportin rakenne 8

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 9

2 YRITYSJOHTAJAT EDELLEEN

PERUSVÄESTÖÄ EU-MYÖNTEISEMPIÄ 10

Myönteisyyttä, mutta epäilijöiden määrä kasvanut 10

Jäsenyys on vaikuttanut – monellakin tavalla 13

Onnistumisten ja pettymysten kirjo 17

3 ENTÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? 25

Pettymysten ja toiveiden dialektiikka 25

Onko talous- ja rahaliitossa vain rahaliitto hyvää? 27

Tehoa ulkosuhteisiin 28

Toimiala ja yrityskoko erottavat mielipiteitä 28

EU-asenne erottelee yllättävän vähän 31

4 PÄÄTTÄJIEN TOIMINNASSA HYVÄÄ JA PAHAA 34

5 MITEN IKÄ JA SUKUPUOLI VAIKUTTAVAT VASTAUKSIIN? 38

Ikä ei vaikuta kaikkeen 38

Sukupuolella on merkitystä 42

Kasvukeskusyritykset EU-myönteisimpiä 46

TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 48

Liite: kyselylomake 50

6

Suomen harkitessa liittymistään Euroopan unioniin suurin osa yri-tyksistä ja yritysjohtajista oli jäsenyyden takana. EU koettiin Suomen jäsenyyskampanjan aikana ennen kaikkea yrityksiä hyödyttäväksi jär-jestelyksi. Se ei ollut ihme, sillä Euroopan integraatio oli aina 1990-luvun alkuun ennen kaikkea talouden integraatiota. On kuvaavaa, että jo syksyllä 1990 peräti 83 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista yhtyi väitteeseen: ”Suomen tulisi liittyä jäseneksi Euroopan yhtei-söön (EY, ennen EEC).”

Yritysten kannalta jäsenyysaikamme integraatiokehitys on ollut kaksijakoinen: yhtäältä EU on yrittänyt luoda yrityksille toiminta-edellytyksiä ja toisaalta integraatio on liikkunut alueilla, joilla on vain välillistä merkitystä yrityksille.

Yrityksille keskeiset sisämarkkinat ovat olemassa, ja pääpaino on ollut järjestelmän toimivuudessa. EMU syntyi 1990-luvulla. Lissa-bonin prosessi on julistettu alkaneeksi, mutta on vielä liian aikaista puhua toiveikkuutta luovasta menestyksestä.

Euroopan unionin poliittinen integraatio on edennyt selvästi Suo-men jäsenyysaikana vuoden 1995 alusta tähän päivään. Sisäisen tur-vallisuuden markkinat – yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa – synnytettiin 1990-luvun lopulla, ja vaikeuksista huolimatta integraatio on edennyt paremmin kuin Lissabonin prosessissa. Ulko- ja turvallisuuspolitii-kassa on otettu useita eripituisia askelia, jotka kaikki ovat vieneet sa-maan suuntaan. EMUn myötä raha- ja valuuttapolitiikassa siirryttiin

1 Johdanto

7

yhteiseen päätöksentekoon. Enemmistöpäätösten mahdollisuutta on selvästi lisätty. Viimeisin suuri mullistus, myös yritysten näkökulmasta, on ollut kymmenen uuden jäsenen mukaantulo toukokuussa 2004. EU on monin osin enemmän ja toisennäköinen kuin se EU, josta suomalaiset äänestivät lokakuussa 1994.

Yrityksille EU:n muutokset – varsinkin laajentuminen – tarjoa-vat kiinnostavan, uudenlaisen mahdollisuuksien ja uhkien paletin. EU ei toki ole vain suuria muutoksia, vaan yhtä lailla pienin as-kelin etenemistä politiikan eri sektoreilla. Useat kysymykset ym-päristöstä talouspolitiikkaan tulevat lähivuosina saamaan ainakin osavastauksia.

Yritysten maailma on sananmukaisesti maailma. EU voidaan näh-dä myös suomalaisyritysten siltana globaaliin – Suomi ei yksin ole kovinkaan varteenotettava maailmankaupan ja -talouden pelisään-nöistä keskusteltaessa.

Varsin usein yritykset kohtaavat EU:n muutokset ja niiden vai-kutukset nopeammin ja konkreettisemmin kuin perusväestö. Kan-salaisille taitaa euron käyttöönotto olla kaikkein näkyvin jäsenyyden seuraus. Yrityksillä muuttuivat monin osin myös pelisäännöt, joilla bisnestä tehdään.

Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista tarkastella suomalaisten yritysten – tai yritysjohtajien – ajattelua EU:sta ja sen tulevaisuudes-ta. Vaikka painopistettä EU:n kehittämisessä on siirretty politiikkaan, koko integraation kovana ytimenä ovat edelleen sisämarkkinat ja yri-tysten toimintamahdollisuuksien edistäminen. Mitä tämä edistäminen suomalaisyritysten mielestä tarkoittaa?

TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA

Yritysten näkemyksiä päätettiin selvittää kirjallisella kyselyllä – siitä huolimatta, että yritysjohtajat eivät yleensä ole vastanneet niin in-nokkaasti erilaisiin kyselyihin kuin muu väestö. Yritykset ovat tot-tuneet tuomaan julkisuuteen kantansa yhteiskunnan kehittämiseen erilaisten järjestöjen kautta. Täysin julkisia yritysjohdon mielipiteitä kartoittavia selvityksiä on edelleen vähän.

8

Vastaamisen helpottamiseksi kyselylomake (liitteenä) laadittiin mahdollisimman lyhyeksi, ja siinä tiedusteltiin vain ydinasioita. Yh-täältä suppeassa lomakkeessa menetetään tietoa, kun kysymyksiä on vähän, ja toisaalta sen avulla saadaan laajemmin perustietoa, kun vas-tausten todennäköinen määrä kasvaa. Suppeassakin kyselyssä kartoi-tettiin niin mennyttä, nykytilaa kuin tulevaisuuden odotuksiakin.

RAPORTIN RAKENNE

Raportti on rakenteeltaan yhtä pelkistetty kuin kyselylomakekin. Joh-dannon jälkeisessä toisessa luvussa kuvataan yritysjohtajien suhdetta EU:hun syksyllä 2004 ja sitä, miten he itse arvioivat suhteen muut-tuneen Suomen jäsenyyden aikana. Suhtautumisen ja mahdollisten suhtautumismuutosten syitä arvioidaan kysymyssarjan avulla.

Kolmannessa luvussa suunnataan katse eteenpäin – niihin odo-tuksiin, joita yritysjohtajat kohdistavat integraatioon. Suomen EU-politiikan kehittämisessä näkökulma on tietenkin tärkeä. Neljäs luku kertoo, kuinka yritysjohtajat arvioivat keskeisten suomalaisten EU-toimijoiden onnistuneen tehtävissään elinkeinoelämän näkökulmasta. Viidennessä luvussa kootaan vielä vastauksia yhteen vastaajien iän ja sukupuolen perusteella.

Lukuihin on nostettu joitakin yritysjohtajien kommentteja kyse-lylomakkeen ”vapaamuotoisille kannanilmaisuille” varatusta osiosta. Vaikka pääasiallinen tieto tuleekin kannanottojen tilastollisista tar-kasteluista ja vastausjakautumista, omaehtoiset kommentit antavat lisämausteen kokonaisuudelle. Kyselylomakkeiden kommentit ovat usein kriittisiä, niin myös tässä tutkimuksessa. Tästä vinouttavasta piir-teestä huolimatta niiden lisääminen on perusteltua.

9

TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA

• Suurin osa suomalaisista yritysjohtajista suhtautuu myönteisesti integraatioon. EU-jäsenyysaikamme on kuitenkin lisännyt va-rauksellisesti suhtautuvien määrää eikä suinkaan ole vakuuttanut kaikkia EU-myönteisiksi.

• Yritysjohtajat arvelevat EU:sta koituneen hyötyä pikemminkin suo-malaiselle elinkeinoelämälle yleensä kuin omalle yritykselleen.

• Yritysjohtajat esittävät suhteellisen laajaa kritiikkiä EU:ssa harjoi-tettua toimintaa kohtaan.

• Yritysverojen harmonisointitarve yhdistää integraatioon myön-teisesti ja kielteisesti suhtautuvia.

• Yhdistävänä tekijänä suomalaisten yritysjohtajien integraatioajatte-lussa näyttäisi olevan tuskastuminen EU:n byrokratiaan ja toive sen vähentämisestä. Vain ani harvat eivät korosta näitä näkökohtia.

• Yritysjohdon näkemyksiä EU:n tähänastisesta onnistumisesta ja jäsenyyden hyödyistä jakaa myönteinen tai kriittinen suhtautu-minen EU:hun yleisellä tasolla. Tämän luontevan tuloksen lisäksi yrityksen koko heijastuu kannanottoihin, mutta ikä ja sukupuo-likin tuovat esiin ajattelueroja.

• Yritysjohto on tottunut tekemään päätöksiä. Tässä tutkimuksessa se näkyy siinä, että ’’en osaa sanoa” -vastauksia oli todella vähän. Pe-rusväestössä kyseinen ryhmä muodostaa jo oman ’puolueensa’.

10

MYÖNTEISYYTTÄ, MUTTA EPÄILIJÖIDEN MÄÄRÄ KASVANUT

Suomalaiset yritysjohtajien selkeä enemmistö (62 %) näkee EU-jäse-nyyden myönteisenä (kuvio 1). Tulos on sinänsä yllätyksetön ja sopu-soinnussa sekä arkipäivän kokemusten että harvojen aiemmin tehtyjen mielipideselvitysten kanssa. Yritysjohtajat ovat olleet ennen jäsenyyttä ja jäsenyysaikana olennaisesti EU-myönteisempiä kuin perusväestö.

”Ylipäätään kun asiaa arvioin, EU jäsenyys onkin statushyöty Suomen elinkeinoelämälle yhdistettynä vapaaseen kaupankäyntiin.”

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että osa yritysjohtajista on muuttanut ajatteluaan jäsenyyden aikana. Muutos ei ole mullistava,

Ennen jäsenyyden toteutumistaNyt kun noin 10 vuoden kokemus

0 25 50 75 100

14

11

58

51

12

17

0

0

11

14

5

6

ei osaa sanoa

SITRA Eurooppa 2020 -hanke / TNS Gallup Oy / PGraphics 2004

myönteinen neutraali melko varauk-sellinen

varauksettomanmyönteinen

erittäin varauks./kielteinen

2 Yritysjohtajat edelleen perusväestöä EU-myönteisempiä

Kuvio 1. Yritysjohtajien henkilökohtainen kanta EU-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt, kun jäsenyydestä on saatu jo lähes 10 vuoden kokemus (%).

11

TEOL

PALV

TEOL

PALV

0 25 50 75 100

14

15

12

11

51

62

49

55

13

9

19

16

0

1

0

1

14

9

16

12

7

5

5

5


Ennen jäsenyyttä

Nyt kun kokemusta

ei osaa sanoamyönteinen neutraali melko varauk-sellinen

varauksettomanmyönteinen

erittäin varauks./kielteinen

mutta huomionarvoinen. Kymmenen vuoden jäsenyyden tuomat kokemukset ovat vähentäneet jäsenyyden myönteiseksi kokevien osuutta kymmenellä prosenttiyksiköllä (72 % ➝ 62 %). Vastaavasti varauksellisesti suhtautuvien osuus on jonkin verran noussut.

”Äänestin puolesta. Mutta nykytietämyksen perusteella äänestäisin liit-tymistä vastaan.”

Tuloksen merkitystä ei pidä sen enempää liioitella kuin väheksyä-kään. Muutos on kuitenkin suurempi kuin perusväestön mielipiteissä tapahtunut muutos. Suppeassa selvityksessä muutoksen syitä ei voi syväluodata. Ainakin osa muutoksesta selittyy kuitenkin tutkimuk-sen muista osioista.

Jos mielipiteitä puretaan erilaisten taustamuuttujien perusteella, saadaan lisätietoa. On selvää, että vastaajan kriittinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen heijastuu myös hänen vastauksissaan kysymyksiin, joissa udellaan EU:n hyviä ja huonoja vaikutuksia.

Teollisuuden ja palvelualojen välillä on ero, joka ei ole mullistava, mutta selkeästi havaittava. Palvelualojen yritysjohto oli ennen jäsenyyttä ja on edelleen integraatiomyönteisempää kuin teollisuusjohto. Molem-missa enemmistö suhtautuu integraatioon avoimen myönteisesti – tosin teollisuudessa vain hieman yli puolet (kuvio 2). Toisaalta palvelualoilla myönteisyys on vähentynyt enemmän kuin teollisuudessa.

Kuvio 2. Henkilökohtainen kanta EU-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt: arviot toimialan mukaan (%).

12

Myös yrityskoko on kiinnostava mielipiteitä jakava tekijä. Selkeä enemmistö sekä pienten että suurten yritysten johdosta on jatku-vasti nähnyt jäsenyyden myönteisenä. Suurten yritysten johdossa on enemmän puoltoa ja vähemmän vastustusta kuin pienten yritysten johdossa (kuvio 3).

Samansuuntainen asetelma eli selkeä myönteisyys, mutta laimentu-neena, on havaittavissa myös yhtä hyvin yrityksissä, joilla on vientiä kuin kotimarkkinoilla toimivissa. Lähtökohtataso eli EU-myönteisyys ennen jäsenyyttä tosin on vientiyrityksissä on huomattavan korkea (kuvio 4).

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

66

82

56

74

13

8

19

15

1

0

1

0

20

11

25

11


Ennen jäsenyyttä

Nyt kun kokemusta

ei osaa sanoamyönteinen neutraali varauks./kielteinen

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

70

62

91

58

62

76

12

18

2

18

18

13

1

0

0

1

0

0

18

20

7

23

20

11


Ennen jäsenyyttä

Nyt kun kokemusta


Kuvio 3. Henkilökohtainen kanta EU-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt: arviot yrityskoon mukaan (%).

Kuvio 4. Henkilökohtainen kanta EU-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt: arviot viennin osuuden mukaan (%).

13

JÄSENYYS ON VAIKUTTANUT – MONELLAKIN TAVALLA

Kuviossa 5 esitetään yritysjohtajien arvio EU-jäsenyyden vaikutuksista yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maassamme. EU-jäsenyys on koettu myönteiseksi yrityksille yleensä, mutta kun siir-rytään lähemmäksi oman yrityksen ja sen toimialan arkea, myönteisyys liudentuu. Toisin sanoen jäsenyyden vaikutukset ovat olleet myöntei-siä suomalaiselle elinkeinoelämälle kokonaisuutena, mutta oman yri-tyksen ja toiminnan kilpailukyvyn kannalta vaikeasti hahmotettavissa. Myönteisyys näyttäisi olevan myös ideologinen kannanotto, sillä se on laajempaa kuin oman yrityksen saamat hyödyt osoittavat.

Kaikkien näkökohtien osalta myönteisyyttä painottavien osuus on sel-västi suurempi kuin kielteisesti asiaa arvioivien. Merkittävää on myös se, että yritysjohtajilla ei ole voimakkaita käsityksiä puoleen tai toiseen. Sekä hyvin myönteisten arvioiden että hyvin kielteisten osuus on pieni.

Yritykset eivät ole yhtenäinen joukko. On tietenkin asioita, jotka ovat yhteisiä yrityksille elinkeinovapaudesta järkevään verotukseen, mutta jokainen yritys kohtaa kilpailun ja kilpailun edellytykset omalla tavallaan. Pitkään suljetulla alueella toimineille yrityksille EU-jäsenyys

Suomalaisyritysten asema jakilpailukyky Euroopassa

Elinkeinoelämämme toimintaedellytyksetkaiken kaikkiaan

Jäsenyyden antama 'potku' maammeyritystoiminnalle yleensä

Suomalaisyritysten asema ja kilpailukykyglobaaleilla markkinoilla

Edustamanne toimialan kehitys ja kilpailukyky

Edustamanne yrityksen kehitys ja kilpailukyky

0 25 50 75 100

5

6

5

6

5

6

64

61

58

47

32

30

21

24

28

32

48

57

3

2

2

4

1

1

6

6

6

11

13

6

1

2

1

1

2

1


ei osaa sanoamelko myönteinen ei juurivaikutusta

melko kielteinenhyvin myönteinen hyvinkielteinen

Kuvio 5. Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä tähän mennessä on ollut yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin (%).

14

ja muista jäsenmaista tuleva kilpailu – IKEA ja Lidl ovat tulleet Suo-meen vasta EU-aikana – on ollut niin suuri muutos, että kielteisesti EU:n vaikutuksiin suhtautuvien osuutta voi pitää jopa pienenä. Toisaalta yritysjohto pystyy ehkä perusväestöä paremmin erittelemään, mikä osa muutoksesta johtuu EU-jäsenyydestä, mikä globalisaatiosta, mikä enem-män tai vähemmän hallitusta rakennemuutoksesta, kuten maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Sana ”ehkä” on paikallaan, sillä eräs johtajista kirjoittaa vapaamuotoisena kommenttinaan: ”Aika vaikea on itse asiassa erottaa yleisen globaalistumisen tuomia vaikutuksia ja EU:n vaikutuksia.”

Taustamuuttujat tuovat esiin muutamia kiinnostavia näkemys-eroja. Palvelualoille tunnusomainen jonkin verran myönteisempi integraatioasenne nousee paikoitellen kohtuullisen suureksi (ku-vio 6). Yllättävänkin suuri ero syntyy sekä arvioitaessa EU:n vai-

TEOL

PALV

TEOLPALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

0 25 50 75 100

38

38

35

40

56

79

3965

57

68

60

73

52

58

45

49

31

15

3925

33

24

26

21

3

0

2

0

2

2

33

1

2

1

1

7

5

17

11

11

4

197

8

6

13

5


Edustamanne yrityksen kehitysja kilpailukyky

Edustamanne toimialan kehitysja kilpailukyky


Jäsenyyden antama 'potku' maam-me yritystoiminnalle yleensä

Elinkeinoelämämme toiminta-edellytykset kaiken kaikkiaan

Suomalaisyrit. asema ja kilpailu-kyky globaaleilla markkinoilla

ei osaa sanoa ei juuri vaikutustamyönteinen kielteinen

Kuvio 6. Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä tähän mennessä on ollut yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin: arviot toimialan mukaan (%).

15

PIENI

SUURI

PIENISUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

2750

3247

6477

5156

59

70

6472

6445

5242

2317

3232

28

28

2325

20

10

42

51

3

0

21

75

1612

84

1211

10

3

103


Edustamanne yrityksenkehitys ja kilpailukyky

Edustamanne toimialankehitys ja kilpailukyky

Suomalaisyritysten asemaja kilpailukyky Euroopassa



Suomalaisyrit. asema ja kilpailukykyglobaaleilla markkinoilla


kutusta suomalaisyritysten asemaan ja kilpailukykyyn Euroopassa että vastaavan asetelmaan globaaleilla markkinoilla. Molemmissa palveluyritykset näkevät vaikutuksen olennaisesti myönteisemmin kuin teollisuus. Tulos on kiinnostava tilanteessa, jossa teollisuus on Suomen kivijalka ja palveluiden osuus työllisyydestä ja kokonais-taloudesta jatkuvasti kasvaa.

Tarkasteltaessa vastauksia yrityksen koon näkökulmasta voidaan havaita, että suurempien yritysten johtajat näkevät kaikilla osa-alueilla enemmän myönteistä kuin pienten yritysten johtajat (kuvio 7). Kielteisenä kehityksen näkeviä on varsin vähän.

Kuvio 7. Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä tähän mennessä on ollut yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin: arviot yrityskoon mukaan (%).

16

Johtajan integraatiomyönteisyyden tai -kriittisyyden vaikutus arvi-ointeihin näyttäytyy suorastaan oppikirjamaisena (kuvio 8). Kiinnos-tavaa on se, että myönteisistäkin vain alle puolet katsoo vaikutusten omaan yritykseen olleen myönteisiä. Kriittisesti suhtautuvat eivät ole kiilusilmäisesti EU:ta vastustavia, sillä osa heistä näkee myönteisiä vaikutuksia, eikä heidänkään joukossa kielteisten vaikutusten koke-minen kohoa kovin korkealle.

Se, onko yrityksellä vientiä vai ei, vaikuttaa vastauksiin, mutta ehkä yllättävänkin vähän (kuvio 9). Kohtuullisina pysyvät erot ovat luulta-vasti selitettävissä sillä, että EU-jäsenyys ei koske vain vientiyrityksiä,

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

0 25 50 75 100

49253

502213

826432

634326

785419

80

6426

496770

426352

122444

283542

203649

17

3042

005

003

267

18

11

144

1

04

28

22

81632

46

17

91421

26

28

2

628









Kuvio 8. Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä tähän mennessä on ollut yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin: arviot EU-kannan mukaan (%).

17

vaan EU on läsnä myös kotimarkkinayritysten arjessa joko direktii-vein tai sitten kilpailijoiden sijoittumisena Suomeen tai tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden kautta. Kotimarkkinat eivät enää ole lintukotomarkkinat.

ONNISTUMISTEN JA PETTYMYSTEN KIRJO

Kyselyn kolmannessa osiossa luodattiin muutosta ja sen merkitystä. Sen avulla haluttiin yhtäältä peilata jo tapahtunutta ja toisaalta saada tietoa siitä, missä on parantamisen varaa.

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

EI OLE

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

293755

344140

696771

574449

665662

68

6369

625838

504447

202320

294031

234030

22

2924

110

100

512

504

212

2

10

847

151413

697

91616

1036

8

77









Kuvio 9. Millainen vaikutus EU-jäsenyydellä tähän mennessä on ollut yritystoimintaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin: arviot viennin osuuden mukaan (%).

18

Vastaajien arvioitavaksi annettiin neljätoista eri asiaa sisältävä kysy-myssarja. Yleisotsikkona oli se, kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt tähän mennessä elinkeinoelämän odotukset (kuvio 10).

Jos vastauksia arvioidaan sen perusteella, onko toiminta ja kehitys ollut hyvä, tyydyttävä tai pettymys, tulos on kiinnostava. Vaikka läh-tökohdaksi otettaisiin koululaisen logiikka (tyydyttävälläkin ollaan kuivilla), tilanne on tasan: seitsemässä asiassa neljästätoista hyvää ja tyydyttävää kokeneita on enemmän kuin pettyneitä ja yhtä monessa asiassa pettyneitä on enemmän.

Rahaliiton perustaminen ja euronkäyttöönotto (saavut. hyödyt)

Kilpailun vapaus/esteiden/rajoitusten poistaminen

Yhteismarkkinoiden yritys-toiminnalle antama dynamiikka

Työvoiman vapaa liikkuvuus/työmarkkinavaikutukset

EUn vahvuus ja asema glo-baalina toimijana yleensä

EUn vahvuus ja asemapoliittisena toimijana

Unionin kilpailukyky suhteessaUSAan ja Aasiaan

EUn ympäristösäädökset(mm. päästökaupan alkaminen)

Pyrkimys avoimuuden ja läpinä-kyvyyden lisäämiseen

Yritysverotus ja sen kehittäminen

Suomen/pienten jäsenmaidenvaikutus unionin päätöksentekoon

Jäsenmaiden yksimielisyysunionin kehittämisen tavoitteista

EUn päätöksenteko(järjestelmä)ja sen toimivuus

Hallinnon keventäminen/pyrkimysbyrokratian vähentämiseen

0 25 50 75 100

23

12

4

4

1

1

1

1

0

0

1

0

0

1

51

45

31

31

21

21

18

13

11

10

5

5

4

2

13

25

41

41

40

38

36

25

32

33

23

27

15

7

1

1

6

4

2

3

4

6

3

4

1

2

1

1

9

14

17

16

28

29

27

31

35

38

47

45

48

39

3

3

1

4

8

8

15

25

18

14

23

21

32

49

ei osaa sanoamelko hyvä tyydyttävä lievä pettymyserinomaisen hyvä selvä pettymys

Kuvio 10. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotukset (%).


19

Huomionarvoista on myös vastausten intensiteetti. Niitä jotka ar-velevat jonkin asian olevan selvä pettymys (asteikon kielteinen ääripää) on enemmän kuin niitä, jotka katsovat kehityksen olleen erinomaisen hyvä. Onko kyseessä vain suomalaisille maltillinen pidättyvyys, jossa ”fantastic” ei luonnehdi rutiinisuoritusta? Vai onko kyseessä syvempi ristiriita onnistumisen ja epäonnistumisen välillä?

Enemmistö yritysjohdosta on sitä mieltä, että kehitys on ollut hyvää EMUn ja euron sekä kilpailun esteiden poistamisen suhteen. Rahaliitto ja euro nousevat vielä sisämarkkinoitakin merkittäväm-mäksi asiaksi.

Yhteenlasketulla hyvän ja tyydyttävän listalla neljä ensimmäistä koskee yritysten sisämarkkinoilla toimimisen ehtoja. Niistä kukin tarjoaa mahdollisuuden spekulaatioon siitä, mitä tulos tarkoittaa. Tut-kimustulokset tarjoavat näin ainesta jatkokeskusteluun. Pettymysten listalla neljän kärjen muodostavat EU:n päätöksentekoa ja hallintoa tavalla tai toisella koskevat kysymykset.

”Euro on hyvä.”

”Vapaa kilpailu tulisi sallia.”

”EU:n tulisi pystyä poistamaan edes sisältään kaupallinen protektionis-mi: direktiivien kansallinen kiertäminen/lieventäminen sekä korruptio ja siihen liittyvä järjestäytynyt rikollisuus.”

Listassa viidennelle ja kuudennelle sijalle nousevat ominaisuudet, jotka eivät ole yhtä konkreettisia kuin aivan kärkeen nousevat. EU:n vahvuus ja asema globaalina toimijana yleensä ja EU:n vahvuus ja asema poliittisena toimijana saavat enemmän hyväksyviä kuin torjuvia arvosanoja. Yritysten kannalta ulkosuhteissa painaa – aivan kuin sisämarkkinoillakin – unionin vaikutus kilpailukykyyn, etenkin suhteessa USA:han ja Aasiaan. Tyytyväisiä tässä suhteessa on jonkin verran enemmän kuin pettyneitä.

20

”EU:n tähänastinen toiminta ei ole vahvistanut eurooppalaisten yritys-ten kilpailukykyä vaan täysin päinvastoin amerikkalaisia ja aasialaisia kilpailijoita vastaan.”

Erityisen käärmeissään yritysjohtajat ovat unionin byrokraattisuudesta (ks. myös jäljempänä kuvio 13). Yhdeksän kymmenestä (88 %) yritys-johtajasta ajattelee EU:n epäonnistuneen hallinnon keventämisessä ja byrokratian vähentämisessä. Läheistä sukua tälle on kehitys EU:n pää-töksentekojärjestelmässä ja sen toimivuudessa. Neljä viidestä (80 %) johtajasta kokee asiassa jonkin asteista pettymystä.

”EU edustaa järkyttävää byrokratiaa ja rahojen tuhlausta kokouksiin ja neuvotteluihin, jotka ovat työnteon teeskentelyä.”

”Kun jatkuvasti laaditaan/keksitään rajoittavia ja kahlitsevia direktii-vejä, niin muutaman vuoden kuluessa EU tukehtuu omaan mahdotto-muuteensa.”

”Kaikki turha näpertely ja byrokratia pois.”

Kuvioista 11a ja b selviää, että palvelualat näkevät vaikutukset jär-jestään myönteisemmässä valossa kuin teollisuus. Kaikissa kysymys-sarjan osissa palvelualojen johtajat ovat enemmän plussan puolella kuin teollisuudessa työskentelevät kollegansa.

21

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOLPALV

TEOLPALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

TEOL

PALV

0 25 50 75 100

5162

3238

914

7177

3039

618

3

5

55

37

45

815

1322

1427

1429

3123

4140

2739

1015

4437

2325

7

23

1627

2332

211

3234

3144

3242

3941

21

25

35

11

37

57

0

1

12

03

21

53

33

43

22

1615

2516

6142

187

2317

6749

90

70

7866

7558

9383

5648

5330

5028

4528







EUn päätöksenteko(järjes-telmä) ja sen toimivuus


Pyrkimys avoimuuden jaläpinäkyvyyden lisäämiseen

Unionin kilpailukyky suh-teessa USAan ja Aasiaan



Hallinnon keventäminen/pyrki-mys byrokratian vähentämis.

Suomen/pienten jäsenm. vaiku-tus unionin päätöksentekoon

Rahaliiton perustaminen ja euronkäyttöönotto (saav. hyödyt)

ei osaa sanoahyvä tyydyttävä pettymys

Kuvio 11a. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotuk-set: arviot toimialan mukaan (%).

22

-0,45

-0,43

-0,42

-0,38

-0,37

-0,36

-0,34

-0,28

-0,22

-0,19

-0,17

-0,17

-0,12

-0,1Kilpailun vapaus/esteiden/rajoitusten poistaminen

Yhteismarkkinoiden yritystoiminnalle antama dynamiikka


Suomen/pienten jäsenmaiden vaikutus unionin päätöksentekoon

Hallinnon keventäminen/pyrkimys byrokratian vähentämiseen

Pyrkimys avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen

Rahaliiton perustaminen ja euron käyttöönotto (saavut. hyödyt)

EUn päätöksenteko(järjestelmä) ja sen toimivuus

EUn vahvuus ja asema globaalina toimijana yleensä

Jäsenmaiden yksimielisyys unionin kehittämisen tavoitteista


Unionin kilpailukyky suhteessa USAan ja Aasiaan

EUn vahvuus ja asema poliittisena toimijana

EUn ympäristösäädökset (mm. päästökaupan alkaminen)

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1


PALVELUT TEOLLISUUSPitää kehitystä parempana:

Yrityksen koko vaikuttaa osaan kannanotoista (kuvio 11c). Erityisesti sellaisissa sisämarkkinahyödyissä kuin työvoiman vapaa liikkuvuus, yleisen dynamiikan lisääntyminen ja rahaliiton perustaminen, suh-tautuminen eroaa näkyvästi. Suuret näkevät enemmän hyötyjä.

Vientiyrityksien johtajat vaikuttavat olevan muita kriittisempiä (kuvio 12). Pettyneitä on toki aivan riittävästi myös muissa yritys-ryhmissä.

Kuvio 11b. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotuk-set: teollisuuden ja palvelualojen edustajien arviot (asteikkokeskiarvojen erotukset).

23

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENISUURI

PIENISUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

5658

3041

1011

6883

3043

1411

3

6

64

72

43

1211

2017

2418

2321

2526

4338

3432

1510

4535

2525

17

12

2226

2532

112

3429

3537

3839

4238

20

70

53

20

83

84

1

0

21

21

21

42

60

41

30

1716

1921

5154

147

1719

5361

79

82

7069

6665

8395

5058

3946

3441

3241








Jäsenmaiden yksimielisyys unio-nin kehittämisen tavoitteista





Hallinnon keventäminen/pyrkimysbyrokratian vähentämis.


Rahaliiton perustaminen ja eu-ron käyttöönotto (saav. hyödyt)


Kuvio 11c. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotuk-set: arviot yrityskoon mukaan (%).

24

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLE

PIENISUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLE

PIENISUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

0 25 50 75 100

565858

373231

1297

747575

363136

168

11

507

53

11

547

345

12139

23176

261515

271516

272720

443538

353327

11217

404142

272124

19135

262020

312125

1042

322342

383430

353946

414136

110

562

515

202

940

842

100

200

300

210

502

336

510

302

161422

152729

485760

134

16

142322

496663

758787

677769

627567

859093

516547

354659

344439

294445




Yritysverotus ja senkehittäminen








EUn vahvuus ja asemaglobaalina toimijana yleensä





Kuvio 12. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotukset: arviot viennin osuuden mukaan (%).

25

Yritysjohtajien odotukset ovat mielenkiintoisia. EU:ta koskevien ke-hitysodotusten kartoittamiseksi vastaajille esitettiin neljätoistaosainen kysymyssarja, jossa tiedusteltiin asioita, jotka ovat olleet esillä integ-raatiokeskustelussa. Mukana ei siten ole esimerkiksi sentyyppisiä nä-kökohtia kuin eri maiden aluehallinnon yhtäläistäminen tai koulu-järjestelmien samankaltaistaminen.

PETTYMYSTEN JA TOIVEIDEN DIALEKTIIKKA

Yritysjohtajien kannat ovat johdonmukaisia – jos johonkin asianti-laan ollaan tyytymättömiä (edellä kuvio 10), siihen myös kohdistuu vahvoja kehitysvaateita (kuvio 13). Kun suurin unionin tähänastista toimintaa koskeva pettymys kohdistuu byrokratian massiivisuuteen, suurimmat odotukset jatkossa kohdistuvat hallinnon keventämiseen. Näkemys yhdistää suomalaiset yritysjohtajat laidasta laitaan. On liki hämmentävää, että 98 prosenttia pitää tätä asiaa tärkeänä.

Yhtä laaja joskaan ei aivan yhtä intensiivinen kannatus on euroop-palaisen kilpailukyvyn vahvistamisella (98 %). Sen osuus on erityisen suuri, kun sitä verrataan listaukseen (edellä kuvio 10), jonka mukaan vain 42 prosenttia on pettyneitä unionin kilpailukyvyn edistämis-

Entä tästä eteenpäin?3

26

Byrokratian purkuun/hallinnon keventämiseenYleensä eurooppalaisen

kilpailukyvyn vahvistamiseenYritysverotuksen kehittämi-

seen/harmonisointiin

EUn ja Venäjän välistensuhteiden kehittämiseen

Vakaus- ja kasvusopimuksen nou-dattam. tiukempaan valvontaan

Tehokkaisiin toimiin Kiina-ilmiön kuriin saamiseksi

Yhteisen ulko-ja turval-lisuuspolitiikan luomiseen

Unionin laajuisen innovaatio- jat&k-järjestelmän kehittämiseenYhteisen talouspolitiikan luomi-

seen rahapolitiikan rinnalle

Sosiaaliturvan minimitasonmäärittämiseen

Yhteisen puolustuksen luomiseen

Uusien jäsenmaiden kehityksentukeminen/nopeuttaminen

Transatlanttisen suhteenvahvistamiseen

Vaikeuksissa olevientoimialojen tukemiseen

Integraation tiivistämiseen, liitto-valtiokehityksen nopeuttamiseen

Siihen, että työehtosopimuksiatehtäisiin unionitasolla

0 25 50 75 100

48

46

23

13

15

19

9

7

5

4

6

3

4

3

3

2

40

39

45

46

36

31

28

25

25

24

20

21

19

18

11

9

10

14

26

33

33

31

33

37

36

43

31

46

48

32

20

15

1

1

2

2

3

3

2

7

3

1

1

1

12

3

4

2

0

1

4

5

12

13

24

22

26

25

35

25

17

32

39

35

0

0

1

1

1

4

3

1

4

5

6

4

1

12

22

37


ei osaa sanoatärkeä melko tärkeä ei kovin tärkeäerittäin tärkeä ei lainkaan

Kuvio 13. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä (%).

toimiin ja kehitykseen suhteessa USA:han ja Japaniin. Parantamisen varaa asiantilassa siis silti nähdään olevan.

On kuitenkin muistettava, että yleiset kilpailukykyasiat sisältävät paljon muutakin kuin Yhdysvallat ja Japanin. Todennäköisesti vas-taajat tarkoittavat tässä eurooppalaista kilpailukykyä nimenomaan suhteessa muihin maailman alueisiin, sillä kuviosta 10 selviää, että EU:n vahvuuksia on ollut juuri edistys kilpailun vapaus / esteiden purkaminen -ulottuvuudella.

Monet suomalaisyritykset käyvät kauppaa vain EU-alueella tai vain kotimaassa. Kilpailukyvyn osatekijänä on tutkimus- ja kehitys-

27

toiminta. Enemmistö (69 %) pitää unionin laajuisen innovaatio- sekä tutkimus- ja kehitysjärjestelmän luomista tärkeänä.

Vastaavia pettymys–toive-pareja kuin byrokratia ja kilpailukyky on muitakin: Yritysverotuksen kehittämisen tahmeus on ollut pettymys hieman useammalle kuin joka toiselle (52 %). EU:n tulisi jatkossa keskittyä yritysverotuksen kehittämiseen ja harmonisointiin peräti 94 prosentin mielestä. Tasavertaiset verotuslähtökohdat ovat nouse-massa avainasemaan tasapuolisia kilpailuedellytyksiä luotaessa. Asian kiireelliseksi kokemista on todennäköisesti edistänyt itälaajentumisesta käytävä keskustelu. Etenkin Viron verotus on ollut paljon esillä.

ONKO TALOUS- JA RAHALIITOSSA VAIN RAHALIITTO HYVÄÄ?

Vaikka rahaliitto koetaan myönteiseksi ja keskeiseksi kehityspiirteeksi EU:ssa, on siinäkin vielä parannettavaa. Ei riitä, että järjestelmä on hyvä – sitä on myös noudatettava. Ylivoimainen enemmistö kaipaa vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen tiukempaa valvontaa. Rajanveto eri asioiden välillä on vaikeaa: mikä on raha- ja talouspo-litiikan suhde? Miten sosiaalipolitiikka tai verotus suhteutetaan ta-louspolitiikkaan? Kaksi kolmesta yritysjohtajasta (66 %) pitää yhteisen talouspolitiikan luomista rahapolitiikan rinnalle tärkeänä.

EU:ssa yhteisesti päätettäviä asioita on paljon, ja jo Suomenkin jäse-nyysaikana on uusia politiikan lohkoja tullut mukaan. Etenkin itälaa-jentumisen myötä Euroopan unionissa on alettu pohtia, mitä tapahtuu työmarkkinoilla ja hyvinvointivaltion suhteen. Uudet jäsenet haastavat vanhat ainakin kahdessa suuressa kysymyksessä. Koska ainakaan toistai-seksi uusissa jäsenmaissa ei ole toimivaa työmarkkinajärjestelmää, herää kysymys, liikkuuko työvoima uusista jäsenmaista vanhoihin vai siirre-täänkö vanhoista jäsenmaista työtä uusiin. Toinen suuri kysymys koskee sitä, valitsevatko uudet jäsenmaat hyvinvointivaltion vai yksilön vastuuta korostavan hyvinvointimallin. Ratkaisut näissä asioissa vaikuttavat myös suomalaisten yritysten ratkaisuihin esimerkiksi investoinneissa.

On tietysti vaikea arvioida, mitä kaikkea lomakkeen täyttäjä pohtii vastatessaan, mutta kun selvä enemmistö (71 %) yritysjohtajista pitää

28

tärkeänä sosiaaliturvan minimitason määrittämistä, on todennäköistä, että takana on muiden maiden arvellun – ja osin arveluttavan – kil-pailukyvyn leikkaamisen tarve. Unionitasoisten työehtosopimusten tarvetta epäilee käytännössä yhtä moni (72 %).

Yritysjohtajat ovat omaksuneet eurooppalaisen ajattelutavan julkisen sektorin yritystoimintaa tukevasta roolista. Runsas puolet (53 %) hyväksyy ajatuksen, että vaikeuksissa olevia toimialoja on tuettava. Vielä useampi eli 70 prosenttia hyväksyy uusien jäsenmai-den kehityksen tukemisen ja nopeuttamisen. Näinkin laajan kan-natuksen taustalla on ilmeisesti ymmärrys siitä, että nopean kasvun edellytysten luominen luo ensinnäkin vakautta ja toisaalta kasvu-mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

TEHOA ULKOSUHTEISIIN

Myös suhteiden kehittämistä Venäjään ja Kiinaan pidetään tärkeä-nä. Saumattomasti näihin odotuksiin liittyy yhteinen ulko- ja tur-vallisuuspolitiikka, sillä Venäjän- ja Kiinan-suhteissa ulkopolitiikan erottaminen kaupasta ei arkipäivän kokemuksen valossa ole helppoa. Perinteisesti valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkänojana on ollut puolustuspolitiikka. EU:ssa tämä asetelma ei ole yritysjohtaji-en mielestä yhtä selkeä; kun yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää tärkeänä lähes kolme neljästä (70 %), yhteistä puolustusta ko-rostaa runsas puolet (57 %). Enemmistö toki sitäkin. Transatlanttisen suhteen vahvistamista pitää tärkeänä 71 prosenttia. Viime vuosien poliittinen nahistelu Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä koetaan il-meisen tarpeettomaksi.

TOIMIALA JA YRITYSKOKO EROTTAVAT MIELIPITEITÄ

Teollisuuden ja palvelualojen välillä on eräissä osioissa käsityseroja (kuvio 14). Teollisuuden johtajat painottavat enemmän Kiina-il-miön kuriin saattamista, EU:n ja Venäjän suhteita sekä vaikeuksissa olevien toimialojen tukemista. Myös yritysverojen kehittäminen ja

29

harmonisointi ovat vielä tärkeämpää teollisuuden kuin palvelualojen johtajille. Teollisuudelle yhteinen puolustus ei ole yhtä tärkeä kuin palvelualoille.

-0,14

-0,12

-0,09

-0,06

-0,06

0,01

0,02

0,05

0,07

0,08

0,14

0,15

0,15

0,15

0,21

0,36Tehokkaisiin toimiin Kiina-ilmiön kuriin saamiseksi

EUn ja Venäjän välisten suhteiden kehittämiseen

Vaikeuksissa olevien toimialojen tukemiseen

Yleensä eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistamiseen

Yritysverotuksen kehittämiseen/harmonisointiin

Transatlanttisen suhteen vahvistamiseen

Yhteisen talouspolitiikan luomiseen rahapolitiikan rinnalle

Integraation tiivistämiseen, liittovaltiokehityksen nopeuttamiseen

Uusien jäsenmaiden kehityksen tukeminen/nopeuttaminen

Sosiaaliturvan minimitason määrittämiseen

Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattam. tiukempaan valvontaan

Byrokratian purkuun/hallinnon keventämiseen

Yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan luomiseen

Siihen, että työehtosopimuksia tehtäisiin unionitasolla


Unionin laajuisen innovaatio- ja t&k-järjestelmän kehittämiseen

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1


Pitää tärkeämpänä:

PALVELUT TEOLLISUUS

Yrityskoko heijastuu vastauksissa myös tässä osiossa (kuvio 15). Suur-ten yritysten johto painottaa enemmän etenkin yhteistä talouspoli-tiikkaa ja Venäjän-suhteita.

Kuvio 14. Mihin EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: teollisuuden ja palve-lualojen edustajien arviot (asteikkokeskiarvojen erotukset).

30

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENISUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENISUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

PIENI

SUURI

0 25 50 75 100

6668

2324

87

91

2032

2728

3036

129

2637

48

55

3838

3022

4950

5369

1021

2416

8386

2626

4748

11

9

4745

4440

3737

1417

3637

32

35

3334

2935

3032

3531

2119

3133

1414

31

157

2

0

10

11

103

32

32

5

0

31

20

41

30

62

40

10

44

1521

1

0

3223

2831

2325

7273

3425

15

11

2627

3943

1718

90

6458

4051

20


Yritysverotuksen kehittä-miseen/harmonisointiin



Uusien jäsenmaiden kehityk-sen tukeminen/nopeuttaminen



Yhteisen talouspolitiikan luo-miseen rahapolitiikan rinnalle

Yhteisen ulko-ja turvallisuus-politiikan luomiseen

Yhteisen puolus-tuksen luomiseen




Yleensä eurooppalaisen kil-pailukyvyn vahvistamiseen

Unionin laajuisen innovaatio- jat&k-järjest. kehittämiseen

Vakaus- ja kasvusopimuksennoudatt. tiukemp. valvontaan

Integraation tiivistämiseen, liit-tovaltiokehityksen nopeuttam.

ei osaa sanoamelko tärkeätärkeä/erittäintärkeä

ei kovin/lainkaan

Kuvio 15. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot yrityskoon mukaan (%).

31

EU-ASENNE EROTTELEE YLLÄTTÄVÄN VÄHÄN

Myös tässä kysymyssarjassa EU-myönteisyys tai -kriittisyys erottelee johtajia, mutta vähemmän kuin tapahtunutta kehitystä koskevissa ar-vioissa (kuvio 16). Ehkä on niin, että myös integraatioon penseästi suhtautuvat johtajat korostavat yrityksille tärkeitä asioita, kuten kil-pailukykyä ja yritysverotuksen harmonisointia. Jos EU niissä toimii, niin hyvä niin. Hyviä päätöksiä ei kannata vastustaa sen takia, että päätöksentekijä ei tunnu oikealta. Yksiselitteistä vastausta on kuiten-kin vaikea antaa.

Vientiyritysten johtajat eroavat vain muutamin kohdin muista joh-tajista. Heidän keskuudessaan on eniten niitä, joista EU:n laajuinen sosiaaliturvan minimitaso ei vaikuta houkuttelevalta. Tulokset tuovat esiin myös muutaman muun piikin, kuten sen, että vähäistä vientiä harjoittavien yritysten johtajat haluavat muita enemmän unionin toimia Kiina-ilmiön kuriin saamiseksi (kuvio 17).

32

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

0 25 50 75 100

716358

251620

889290

301814

233832

342529

81219

302632

515544

423127

301922

485054

655247

17109

191929

878772

223332

515136

1268

445742

424044

364934

19133

393831

342536

352736

312932

333127

293841

231514

294231

131221

145

52027

022

022

120

21615

242

263

247

165

142

1102

123

387

245

022

505

191417

100

262442

341924

281022

717176

293034

131614

223732

384844

191017

488

586770

503534

005


Yritysverotuksen kehittä-miseen/harmonisointiin


Byrokratian purkuun/hal-linnon keventämiseen


Sosiaaliturvan minimi-tason määrittämiseen


Yhteisen talouspolitiikan luomi-seen rahapolitiikan rinnalle



Tehokkaisiin toimiin Kiina-ilmiönkuriin saamiseksi


Vaikeuksissa olevien toimi-alojen tukemiseen

Yleensä eurooppalaisenkilpailukyvyn vahvistamiseen

Unionin laajuisen innovaatio-ja t&k-järjest. kehittämiseen


Integraation tiivistämiseen, liit-tovaltiokehityksen nopeuttam.


ei kovin/lainkaan

Kuvio 16. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot EU-kannan mukaan (%).

33

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

EI OLEPIENI

SUURI

0 25 50 75 100

676669

222229

898791

232626

283418

333428

10157

273635

514656

383838

253225

436353

566562

131220

212713

819285

252827

455547

10119

484346

444238

393139

188

15

353738

303935

343729

323031

352129

353231

172524

342635

167

15

400

15105

200

100

100

964

310

314

432

310

210

312

202

702

330

100

464

191318

010

273128

272444

193030

697578

342624

15137

262433

423744

181416

735

636454

414453

110


Yritysverotuksen kehittämi-seen/harmonisointiin


Byrokratian purkuun/hallin-non keventämiseen






Yhteisen puolustuksenluomiseen







Integraation tiivistämiseen, liitto-valtiokehityksen nopeuttam.


ei kovin/lainkaan

Kuvio 17. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot viennin osuuden mukaan (%).

34

Tutkimukseen sisällytettiin myös osio, jossa vastaajat saivat arvioida yhteensä yhdeksän suomalaisen EU-toimijan onnistumista suoma-laisyritysten etujen ajajana. Arvioitavina oli viranomaisia, poliittisia toimijoita sekä järjestöjä.

Kokonaisuutena erot arvosanoissa jäävät verraten vähäisiksi (kuvio 18). Parhaiten ovat menestyneet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Suomen EU-komissaari (joka koko jäsenyysaikamme on ollut Erkki

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Suomen EU-komissaariPresidentti

Maan hallitus

Elinkeinoelämän järjestöt yleensä

Virkamiehet yleensäOman toimialanne etujärjestö

TE-keskukset

Suomalaiset europarlamentaarikot

0 25 50 75 100

1

25

1

1

1

21

1

37

3630

32

29

26

2221

21

40

3631

43

46

41

4643

40

6

63

2

6

7

911

5

14

1823

20

17

21

1817

27

2

28

2

1

4

37

5


ei osaa sanoamelko hyvä ei hyvä eikä huono melko huonoerittäin hyvä erittäin huono

Kuvio 18. Arvosanat eri toimijoille siitä, kuinka hyvin ne ovat ajaneet suomalaisten yri-tysten etuja EU:ssa (%).

4 Päättäjien toiminnassa hyvää ja pahaa

35

Liikanen). Heikoimman kannatuksen ansioistaan saavat TE-keskukset, oman toimialan etujärjestö sekä suomalaiset europarlamentaarikot. Eniten mielipiteitä jakaa tasavallan presidentti. Maan hallitus ja elin-keinoelämän järjestöt yleensä sijoittuvat keskikastiin.

Jos ajatellaan suomalaisten viranomaisten ja poliitikkojen olevan EU:ssa yhtäältä päättäjiä ja toisaalta suomalaisten etujen lobbareita, edunvalvojia, voidaan ’ei hyvä eikä huono’ -vastausten määrää pitää jopa huolestuttavana. Onko kysymyksessä katko tiedonvälityksessä vai jotakin muuta?

Toisaalta huomionarvoista kriittisyyttä kuvastaa se, että omia järjestöjä pidetään hampaattomina. Lähes puolet (46 %) ei osaa sanoa, onko elin-keinoelämän järjestöjen yleensä tai oman toimialan järjestöjen (46 %) toi-minta hyvää tai huonoa. Maan hallitus liikkuu samalla tasolla (43 %).

Jos vastaajia tarkastellaan hyvän ja huonon erotusten mukaisesti, järjestys on haastava. Tässä on jätetty sivuun sekä ’ei hyvä eikä huo-no’- että ’ei osaa sanoa’ -vastaukset. Hyvästä on vähennetty huono eli lopputulos ilmaistaan prosenttiyksiköiden erotuksena (kuvio 19).

”Presidentiltä odottaisin paljon enemmän sitoutumista suomalaisen elin-keinon pr:ään Euroopassa ja maailmalla. Hän käyttää vaikutusvaltaansa

-10

-2

2

3

4

11

12

18

22Kauppa- ja teollisuusministeriöSuomen EU-komissaari

Elinkeinoelämän järjestöt yleensäMaan hallitus

PresidenttiOman toimialanne etujärjestö

Virkamiehet yleensäTE-keskukset


-50 -25 0 25 50


'Nettoarvosana' toimijalle:

POSITIIVINENNEGATIIVINEN

Kuvio 19. Arvosanat eri toimijoille siitä, kuinka hyvin ne ovat ajaneet suomalaisten yri-tysten etuja EU:ssa (hyvien ja huonojen arvosanojen %-osuuksien erotukset).

36

lähes pelkästään ylevien globaalisten asioiden ja arvojen esille tuomiseen. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllä jonkin verran panostusta saisi laittaa suomalaisuuden edistämiseen maailmanmarkkinoilla busi-ness-mielessä.”

”Jäsenyys on hyvä asia. EU virkamiehet ovat liian kilttejä. ➝ Otettava pois mitä otettavissa on.”

”Suomalaiset EU-edustajat antavat periksi liian helposti.”

”Virkamiesten pitää olla suomalaisten puolella eikä suomalaisia vastaan.” Turhaan hankaloitetaan yrityksiä, kilpailussa italialaisia tai espanjalai-sia vastaan.”

”Suomen poliitikot haluavat leikkiä mallioppilasta. Ja ottavat mukisematta vastaan kaikki tyhmätkin direktiivit. Siviilirohkeutta ja selkärankaa!”

”Suomalaiset poliitikot ajattelevat ainoastaan byrokratian ja sääntelyn ylläpitoa eikä kilpailukykyä.”

Taustamuuttujien mukaan tarkasteluna teollisuuden ja palvelualojen erot jäävät suhteellisen pieniksi. Lähinnä nousee esiin se, että palve-lualojen johtajat antavat useammin hyvän arvosanan virkamiehil-le ja useammin kielteisen arvosanan europarlamentaarikoillemme. Myöskään yrityskoko ei vaikuta tässä suhteessa mainittavasti. Pienet näkevät suuria enemmän presidentin ja europarlamentaarikkojen toiminnan suotuisana ja suuret luottavat pieniä enemmän elinkei-noelämän järjestöihin.

Integraatioon myönteisesti suhtautuvat näkevät myös päättäjien toiminnan myönteisemmin kuin EU-kriittiset johtajat. Suurimmat erot syntyvät hallitusta, virkamiehiä ja suomalaista EU-komissaaria koskevissa arvioissa. Kriittisten kriittisyys korostuu myös oman toi-mialan etujärjestön suhteen. On kuitenkin huomattava, että mielipi-

37

teet hajautuvat, sillä yhdenkään toimijan arvioinnissa ei enemmistö anna hyvää tai huonoa arvosanaa, oli arvioija kriittinen, neutraali tai EU-myönteinen (kuvio 20).

MYÖNT

NEUTRKRIITT

MYÖNT

NEUTRKRIITT

MYÖNT

NEUTRKRIITT

MYÖNTNEUTRKRIITT

MYÖNT

NEUTRKRIITT

MYÖNT

NEUTR

KRIITT

MYÖNTNEUTR

KRIITT

MYÖNTNEUTR

KRIITT

MYÖNTNEUTR

KRIITT

0 25 50 75 100

432112

354031

443224

351710

282116

362319

271018

482319

212719

424841

332929

434824

434632

484640

455245

414633

333836

474038

145

265

569

58

12

7157

4107

389

3139

101310

142742

302536

81443

172946

181738

161529

293740

152536

231933


Maan hallitus

Presidentti


Virkamiehet yleensä

Oman toimialanne etujärjestö



Suomen EU-komissaari

TE-keskukset

ei osaa sanoahyvä neutraali huono

Kuvio 20. Arvosanat eri toimijoille siitä, kuinka hyvin ne ovat ajaneet suomalaisten yri-tysten etuja EU:ssa: EU-kannan mukaan (%).

38

Kun Suomi valmistautui EU-kansanäänestykseen, todettiin integraa-tion olevan enemmän nuorten, hyvin koulutettujen kaupunkilaisten kuin haja-asutusalueiden iäkkäiden ja vaatimattomasti koulutettujen hanke. Perusväestössä miehet olivat ennen jäsenyyttä ja ovat edelleen myönteisempiä EU:lle kuin naiset.

Yrityksiä pidettiin integraation kannattajina, vaikka yrityksessä töissä olevilla jokaisella oli mielipiteensä. Tässäkin tutkimuksessa on tullut esiin, etteivät läheskään kaikki yritysjohtajat olleet kymmenen vuotta sitten avoimesti EU-myönteisiä.

Raportin päätteeksi tuloksia tarkastellaan vielä uusista näkökulmista. Ne osoittavat, että demografi set tekijät heijastuvat myös yritysjohtajien kantoihin, ja osin samansuuntaisesti kuin perusväestönkin kantoihin.

IKÄ EI VAIKUTA KAIKKEEN

Yritysjohdon piirissä vanhemmat ikäluokat olivat ja ovat edelleen myönteisempiä kuin nuoret (kuvio 21). Ero on merkittävä. Perus-väestön asetelmaan verrattuna se on myös kiinnostava.

5 Miten ikä ja sukupuoli vaikuttavat vastauksiin?

39

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

0 25 50 75 100

68

73

58

64

12

11

21

16

0

0

0

0

21

15

21

19


Ennen jäsenyyttä

Nyt kun kokemusta

ei osaa sanoa neutraalimyönteinen varauks./kielt.

Kuvio 21. Henkilökohtainen kanta EU-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt: arviot ikäryhmän mukaan (%).

Tarkasteltaessa EU-jäsenyyden vaikutusta yritystoimintaan ja elin-keinoelämän toimintaedellytyksiin voidaan havaita, että ikä ei kui-tenkaan, ehkä hieman yllättäen, juurikaan erottele vastaajia.

Ikä erottelee vastaajia muutamin osin selvästi, kun kysytään EU:n tulevaisuuden painopisteitä. Varttuneet johtajat kannattavat selvästi enemmän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteisen puo-lustuksen luomista. He toisaalta vastustavat nuoria enemmän unio-nitason työehtosopimuksia (kuvio 22).

Kuviosta 23 käy ilmi, että edunvalvoja-arvioinneissa on iän mu-kaisia aste-eroja. Selkeää maailmankuvaeroa ei kuitenkaan synny. Vaik-ka vanhemmat johtajat arvostavat enemmän järjestöjä ja virkamiehiä – siis komiteakauden suomalaisia toimijoita – erot jäävät sittenkin kohtuullisiksi. Eri asia on, että tulevaisuudessa järjestöihin kohdistuu paineita. Näin etenkin kun järjestöissä tapahtuu sukupolvenvaihdos tilanteessa, jossa EU osallistuu yhä kiinteämmin myös kotimaisen yritystoiminnan reunaehtojen määrittelemiseen.

40

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORIVARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORIVARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

0 25 50 75 100

76

65

2223

87

89

2524

3226

2534

1011

2931

43

53

2143

1331

4651

5461

716

2221

8285

16

29

4648

10

10

5145

4044

3438

2412

3537

35

32

4131

3231

3529

3533

2120

3232

1514

4

2

1810

3

0

10

10

77

42

62

3

3

42

31

62

31

73

33

10

3

5

1318

0

0

2230

2630

3420

6275

2931

19

12

3424

5138

1318

75

6561

4345

11

















Integraation tiivistämiseen,liittovaltiokehityksen nopeuttam.


ei kovin/lainkaan

Kuvio 22. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot ikäryhmän mukaan (%).

41

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

NUORI

VARTT

0 25 50 75 100

3133

4333

4935

2228

1327

2532

2422

3739

2222

4044

2533

3741

4440

6241

5643

4240

4133

4643

13

14

37

97

79

75

45

76

169

2820

3130

1217

2525

1822

1220

3033

1522

1626


Maan hallitus

Presidentti







TE-keskukset


Kuva 23. Arvosanat eri toimijoille siitä, kuinka hyvin ne ovat ajaneet suomalaisten yritys-ten etuja EU:ssa (%).

42

SUKUPUOLELLA ON MERKITYSTÄ

Perusväestön asennetutkimusten mukainen johtopäätös on se, että EU on enemmän miesten kuin naisten projekti. Eräällä tavalla se onkin luonteva lopputulos kahdesta syystä: ensinnäkin integraatio on vastaisku eurooppalaisille sodille, jotka olivat miesten projekteja. Toiseksi päättäjäeliitti on paljolti koostunut miehistä. Yritysjohdossa ja sen ajattelussa heijastuu sama sukupuoliasetelma kuin perusväestössä. Nais- ja miesjohtajien suhtautumisero näkyy kuviossa 24.

43

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

MN

MN

M

N

M

N

M

N

0 25 50 75 100

5850

3340

1010

7662

3817

1127

3

5

57

410

42

1114

1729

2124

2129

2431

4236

3338

1219

3951

2429

14

20

2420

2731

712

3324

3538

3838

4231

12

314

314

15

417

515

0

2

15

22

12

212

214

27

17

1717

2210

5538

1114

1815

6029

82

73

7068

6757

8983

5450

4619

3831

3633





Yhteismarkkinoiden yritystoi-minnalle antama dynamiikka



Jäsenmaiden yksimielisyys unio-nin kehittämisen tavoitteista









Kuva 24. Kuinka hyvin EU:n toiminta ja kehitys on täyttänyt elinkeinoelämän odotukset: arviot sukupuolen mukaan (%).

44

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

0 25 50 75 100

6767

2512

9086

2614

2638

3043

125

3032

5333

3929

2719

4950

6148

1510

2119

8579

2624

4655

1010

4555

4436

3924

1324

3824

3331

3338

2943

3129

3336

2021

3048

1414

110

1117

05

05

02

612

25

25

212

27

12

25

17

410

27

05

50

1817

00

2926

3024

2421

7367

2939

1224

2726

4236

1717

510

6260

4726

12


Yritysverotuksen kehittämi-seen/harmonisointiin


Byrokratian purkuun/hallin-non keventämiseen













Integraation tiivistämiseen,liittovaltiokehityksen nopeuttam.


ei kovin/lainkaan

Kuvio 25. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot sukupuolen mukaan (%).

45

Miesten naisia suurempi integraatiomyönteisyys heijastuu yleisesti myös EU:n tulevien painopisteiden arvioinneissa (kuvio 25). Toisaalta esimerkiksi yritysveron harmonisointia kannatetaan yhtä laajasti.

Sukupuolella on merkitystä myös päättäjien toiminnan arvioinnissa. Eroa syntyy lähinnä presidenttiä ja järjestöjä koskevissa arvioinneis-sa. Naiset korostavat presidentin ansioita, miehet puolestaan näkevät suhteellisesti enemmän myönteistä järjestöjen toiminnassa – vaikka hyväksyntä ei miehilläkään ole erityisen laajaa (kuvio 26).

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

M

N

0 25 50 75 100

3333

3255

3838

2821

2517

3312

2229

3843

2317

4248

3229

4040

4143

4650

4460

4040

3436

4438

22

32

75

712

719

65

55

512

1017

2317

3314

1617

2524

2314

1724

3426

2310

2329


Maan hallitus

Presidentti







TE-keskukset


Kuvio 26. Arvosanat eri toimijoille siitä, kuinka hyvin ne ovat ajaneet suomalaisten yri-tysten etuja EU:ssa (%).

46

KASVUKESKUSYRITYKSET EU-MYÖNTEISIMPIÄ

Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa toimivien yritysten johto oli ennen EU-jäsenyyttä ja on edelleen muualla Suomessa toimivien yritysten johtoa integraatiomyönteisempää (kuvio 27). Asenne-etäi-syys pääkaupunkiseudulla ja muualla kuin kasvukeskuksissa toimivien yritysjohtajien välillä on tuntuva.

Yrityksen sijaintialue vaikuttaa myös mielipiteisiin siitä, mihin EU:n pitäisi lähivuosina keskittyä (kuvio 28). Erot eivät kuitenkaan muodostu yhtä rankoiksi kuin yleisessä suhtautumisessa EU:hun. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten johtajat ymmärtävät enemmän uusien jäsenmaiden kehityksen tukemista, unionin laajuista sosiaaliturvan minimitasoa, unionitasoista tutkimus- ja kehitystoimin-taa ja yleisen eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistamista.

Kuvio 27. Henkilökohtainen kanta eu-jäsenyyteen ennen sen toteutumista ja nyt: arviot yrityksen sijaintipaikan mukaan (%).

PÄÄK

MUUK

MUUS

PÄÄK

MUUK

MUUS

0 25 50 75 100

81

77

61

77

65

49

9

10

12

12

16

22

0

0

1

0

0

1

9

13

26

12

20

28


Ennen jäsenyyttä

Nyt kun kokemusta


47

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

PÄÄKMUUKMUUS

0 25 50 75 100

716766

262220

888891

312320

322426462824

61710343226495251

383539282627

494754586558171412222021928382

242824

495342

11108

464645

423847313843

161612393634363628

363429293330

3330303829312221182631388

1515

124

81117

021

011

020568

133044226

034031

232113139143011

436

161420

100

233034

263526182725

776474272736131015

262727433843

161914358

606161514537012







Siihen, että työehtosopimuksia tehtäisiin unionitasolla

Yhteisen talouspolitiikan luomiseenrahapolitiikan rinnalle



Tehokkaisiin toimiin Kiina-ilmiönkuriin saamiseksi



Yleensä eurooppalaisen kilpailu-kyvyn vahvistamiseen



Integraation tiivistämiseen, liitto-valtiokehityksen nopeuttam.


ei kovin/lainkaan

Kuvio 28. Mihin seuraavista kehityskohteista EU:n tulisi lähivuosien aikana erityisesti keskittyä: arviot yrityksen sijaintipaikan mukaan (%).

48

Tutkimusaineiston keruusta vastasi TNS Gallup Oy (ent. Suomen Gallup). Aineiston tilastollisen käsittelyn ja raportin grafi ikan on to-teuttanut Yhdyskuntatutkimus Oy.

Tutkimuksen kohdejoukko, yhteensä 2000 yritystä, poimittiin Bluebookin yritystietokannasta. Kohdeyritykset poimittiin satun-naisesti yrityskoon ja toimialan mukaan (alle viiden työntekijän yri-tykset eivät kuuluneet kohderyhmään).

Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse aikavälillä 2.10–4.11.2004. Lomake oli suomenkielinen. Kohdejoukolle ei lähetetty uusintakyselyä, sillä aiempien kokemusten mukaan ’karhuaminen’ ei juurikaan nosta tämänkaltaisen kohderyhmän vastausten määrää. Tie-donkeruu tuotti yhteensä 304 analyysikelpoista vastauslomaketta.

Tutkimusaineiston analysoinnissa käytetyistä luokitteluista esitetään seuraavat yleispiirteiset rakennetiedot:

• Yritys on luokiteltu pieneksi, jos se työllistää alle 50 henkilöä. Sitä suuremmat ovat suuria. Pienten osuus näytteestä on 62 % ja suurten 38 %.

• Toimialan mukaisissa tarkasteluissa käytettiin pelkistävää dikotomista jaotusta. Tutkimuksessa mukana olevista yrityksistä 37 % edustaa eri teollisuudenaloja ja 49 % palvelualoja. Jäljelle jääviä (14 %) ei voitu

Tutkimuksen toteuttaminen

49

yksiselitteisesti luokitella kumpaankaan pääryhmään (monialayri-tykset, vastaus ’muu toimiala’).

• Iän suhteen jakolinjaksi otettiin 45 vuotta. Sitä nuorempia titu-leerataan nuoriksi ja sitä vanhempia varttuneiksi. Vastaajista lähes neljä viidestä (78 %) kuuluu varttuneisiin.

• Naisjohtajia on edelleen vähän, tässä tutkimuksessakin 14 prosent-

tia vastaajista.

• Aluejaossa yritykset kategorisoitiin sijaintipaikan mukaan kolmeen ryhmään: pääkaupunkiseudulla (pääk), muissa kasvukeskuksissa (muuk) ja muualla Suomessa (muus) sijaitseviin. Jako perustuu vastaajan omaan arvioon. Kolmasosa vastaajista (96) sijoitti itsensä pääkaupunkiseudulle, kolmasosa (99) muuhun kasvukeskukseen ja kolmasosa (100) muuhun Suomeen.

• Aiemmat julkiset selvitykset, joita metodisesti voi verrata tämän tutkimuksen kuvaamaan yritysjohdon ajatteluun on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus Oy vuosina 1991 ja 1997 EVAn toimeksian-nosta. EVAssa raporteista vastasi Peter Ekholm.

50

LIITE: kyselylomake

toiveita ja pettymyksiä · kuinka suoma-laiset päättäjät ja edunvalvojat ovat onnistuneet...

Documents