treen vuokratalos..ti. 6 - vts-kodit · • vts-kodit saa tampereen kaupungin myöntämän hyvän...

35Jaana Alajoki

Tampereen Vuokratalosäätiö

vuotta

TAMPEREEN VUOKRATALOSÄÄTIÖ 35 VUOTTA

2

Julkaisija: Tampereen vuokratalosäätiöKirjoittaja: Jaana AlajokiUlkoasu ja taitto: Aino MyllyluomaPainopaikka: Kirjapaino Hermes Oy, 2005ISBN:


3

Sisältö


4

Lukijalle

Tampereen Vuokratalosäätiön täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Tämä histo-riikki on 10 viimeisimmältä vuodelta. Edelliset 25 vuotta tulivat kansiinkirjatuiksi jo tasan vuosikymmen sitten, jolle tämä historiikki on siten jat-koa. Tyylikin on säilytetty; tilastot ja taulukot puuttuvat edelleenkin histo-riikista, pääpaino on ihmisissä ja heidän toiminnassaan säätiön tehtävis-sä.

Historiaa näin läheltä katsottuna tuntuu kuin juuri mitään ei olisi 10vuoden aikana säätiössä muuttunut. Kuitenkin ja tarkemmin ajateltunapaljonkin on tapahtunut vaikka perusrakenteet ovatkin pysyneet paikoil-laan. Eniten on muuttunut säätiön toimintaympäristö, asuntopolitiikkalaajasti ymmärrettynä. Ja siihen on säätiön ollut sopeutuminen.

Asuntopolitiikka Suomessa on aina ollut kriisissä, murroksessa tai ai-nakin muutoksessa. Tärkein muutos 10 vuoden aikana on ollut vuokra-asuntomarkkinoiden syntyminen vuokrasääntelyn loputtua. Se on olluthyvä asia loppujen lopuksi niin säätiön kuin sen asukkaidenkin kannalta.

Kilpailu on pakottanut kehittämään toimintaa; vuokralaisista on tul-lut asiakkaita, asunnoista asuntopalvelua, asunnonjaosta asiakassuhteita,tuotantosuunnitelmista markkinatutkimuksia, lainahakemuksista laina-tarjouspyyntöjä, viranomaisista yhteistyökumppaneita jne.

Valtion asuntolainojen edullisuuden romahtaminen viime vuosina onvienyt pohjaa sosiaaliselta asuntotuotannolta koko maassa. Sen seuraukse-


5

na säätiössäkin on opittu hankkimaan rahoitusta muualtakin ja tulemaantoimeen ilman ulkopuolista tukea.

On kuitenkin yksi asia joka ei ole muuttunut kaiken kaupallisuudenpuristuksessa. Yleishyödyllisyys, toiminen sosiaaliselta pohjalta asukkaidenhyväksi on arvo, joka ei ole säätiössä muuttunut.

Säätiön hallituksen tehtävänä on ollut yhteen sovittaa sidosryhmien,asukkaiden, kaupungin, valtion ja työntekjöiden, kovinkin erilaiset odotuk-set muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteisen tahdon löytäminen ja muu-tosten läpivieminen on vaatinut hallitukselta näkemystä, pitkäjänteisyyttäja voimaa.

Tästä työstä Tampereen Vuokratalosäätiön hyväksi haluankin kiittäähallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa, yli-insinööri Eino Mäkistä.

Tämän 10 -vuotishistoriikin julkistamisen yhteydessä on oiva tilaisuusmuistuttaa mieliin myös aikaisempien aikojen vaikuttajien, hallituksen pu-heenjohtajien Pentti Liljan ja Reko Vilppaan sekä edeltäjäni, isännöitsijäLauri Sarhelan, merkittävä työ Tampereen Vuokratalosäätiön kehittämises-sä ja tamperelaistan asumisen parantamisessa.

Lopuksi kiitokseni teille kaikille säätiön ystäville, jotka olette olleet teke-mässä säätiölle historiaa ja avustamassa historiikin kirjoittamisessa. Filoso-fian maisteri Jaana Alajoelle kuuluvat erityiset kiitokset ansiokkaasta ja in-nostuneesta säätiön historiikin kirjoittamisesta jo toistamiseen.

Tampereella 24.5. 2005Ahto Aunelatoiminnanjohtaja


6

Tampereen Vuokratalosäätiönvirstanpylväitä

• Syksyllä 1967 Tampereen kaupunki perustaa Vilusen Rinne Oy:n.

• 1. 2.1969 ensimmäinen lehti-ilmoitus vuokralle tarjottavista 54 uudestahuoneistosta Kaukajärven Muinaishaudankadulta.

• Multisiltaan valmistuu vuonna 1969 75 vuokra-asuntoa.

• Toukokuussa 1969 toiminnan johtoon nimetään Lauri Sarhela.

• Tampereen kaupunginhallitus hyväksyy Tampereen Vuokratalosäätiönperustamisen ja säännöt 7.1.1970.

• Oikeusministeriö vahvistaa säätiön perustamisen sääntöineen17.4.1970.

• Vuonna 1988 säätiön toiminnanjohtajaksi nimitetään Ahto Aunela.

• VTS julkaisee 25-vuotishistoriikin keväällä 1995. Historiikki keskittyyVilusen Rinteen ja Tampereen Vuokratalosäätiön perustamisen vai-heisiin ja toiminnan alkuvuosiin.

• Säätiön ja Vilusen Rinteen ensimmäisien talojen peruskorjaus alkaavuonna 1990.

• Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa tulee voimaan keväällä 1991.Ensimmäiset asukasedustajat Tampereen Vuokratalosäätiön halli-tukseen nimetään vuonna 1992.

• Tampereen Vuokratalosäätiön tiedotuslehti Asukasviesti alkaa ilmestyäkeväällä 1994.

• Vuonna 1995 Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Vilusen Rinteellevalmistuu 149 uutta asuntoa.

• Asuntorahasto valitsee vuoden 1995 parhaimmaksi aravakohteeksisäätiön puurakenteiset rivitalot Haavistonkadulla.

• Vuonna 1996 säätiöllä ja Vilusen Rinne Oy:llä yhteensä 5942 vuokra-asuntoa.

• Vuonna 1997 VTS Liinakonkatu saa Tampereen kaupungin ympäristö-lautakunnan kunniamaininnan.

• Hyvän rakentamisen palkinto vuonna 1998 VuokratalosäätiöllePetsamoon osoitteeseen Oikokatu 13.


7

• Vuonna 1998 Hervannassa aloitetaan korttelitalonmieskokeilu.

• Sosiaalisen isännöinnin kokeilu alkaa vuonna 1999.

• Vuonna 1999 Tampereen Vuokratalosäätiö saa uudet toimitilatPuutarhakatu kahdeksasta.

• Vuonna 1999 otetaan käyttöön VTS-kodit tuotemerkki.

• Palvelutason mittaus toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 1999.

• VTS-kodit saa Tampereen kaupungin myöntämän hyvän rakentamisenpalkinnon vuonna 1999 Piettastenkadun onnistuneesta kohteestaLinnainmaalla.

• Tampereen Vuokratalosäätiö, Tampereen kaupungin asuntotoimi,Tampereen Vuokra-asunnot Oy sekä Kotilinnasäätiö avaavat 1.6.2000yhteisen palvelupisteen. Asuntotori on koko maassa ensimmäinenusean eri toimijan yhteinen toimipiste.

• VTS Kiinteistöpalvelu aloittaa toimintansa 1.4.2000. Yhtiön palvelu-tuotteita ovat isännöinti-, kiinteistönhuolto- ja talotekniset palvelut sekäkorjaus- ja kunnossapito.

• Tampereen Vuokratalosäätiö perustaa 30-vuotisrahaston toukokuussa2000. Juhlarahasto myöntää apurahoja asuntotuotannon, kiinteistön-pidon ja isännöinnin sekä asumiskulttuurin tutkimukseen ja kehittämi-seen sekä alan opiskelijoille ja tutkijoille, sekä alalla toimiville henkilöille.

• Valtion asuntorahasto valitsee VTS Villiviinin talot vuoden 2001parhaaksi aravakohteeksi Suomessa.

• Tampereen kaupungin ympäristölautakunta myöntää VTS Puna-tulkunpihalle hyvän rakentamisen kunniamaininnan vuonna 2003.

• VTS Kiinteistöpalvelu ottaa käyttöön kehittämänsä KIHLA – kiinteistön-hoidon laadunvarmistusjärjestelmän.

• Vuoden 2004 vaihteessa säätiöllä on 126 kiinteistöä ja 6397huoneistoa.

• Vuoden 2005 alussa säätiöllä ja Vilusen Rinteellä yhteensä noin 7500huoneistoa.


8

Vilusen Rinne osakeyhtiön ensimmäinen kerrostalo Kaukajärvellä.Muinaishaudankadun peruskorjatut talot ovat kestäneet hyvin ai-kaa.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


9

Julkinen asuntotuotanto elää ajassa

Tampereen edesmennyt kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli oman aikansavisionääri, jonka uudet ja uhkarohkeatkin ideat kaupungin kehittämiseksiovat kantaneet hedelmää. Niin sanotun sosiaalisen asuntotuotannon aloitta-minen Tampereella 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa on yksi Lindforsin idea-tehtaan tuotteista. Kaupungin oli kyettävä tarjoamaan maaseudulta työhönTampereelle muuttaville uusille kaupunkilaisille katto pään päälle.

Ensin kaupunki perusti syksyllä vuonna1967 Vilusen Rinne Oy:n jakeväällä 1970 sosiaaliseen asuntotuotantoon yhtiöjärjestyksen osalta parem-min sopivan Tampereen Vuokratalosäätiön.1

Tamperetta rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla kiivaasti. Väki muuttilähiöihin Kaukajärvelle, Multisil-taan, Peltolammille, Tesomalle jaHervantaan. Säätiö kasvoi kaupun-gin mukana. Asumisen ja asunto-tuotannon historiassa tuota ajanjak-soa voi kutsua lähiörakentamisen,betonin ja tuhansien kerrosneliö-metrien aikakaudeksi.

Kun toisen maailmansodan jäl-keistä kaupunkirakentamista on tar-kasteltu asemakaavaperspektiivistäkäsin, on voitu todeta, että tuonajanjakson kaupunkikerrostuma nä-kyy ruutuasemakaavan ja sen esikau-punkien välittömän kehän ulkopuo-lelle muodostuneina lähiöinä.2

Lähiörakentaminen oli tehokas-ta ja rationaalista. Koska ennestäänrakennettujen alueiden muuttami-nen tehokkaammiksi oli hidasta,suuntautui kaupunkien kasvu ydin-kaupungin ulkopuolelle erillisiin lä-

Muinaishaudankatu 3. Talot onrakentanut Rakennusliike Keski-nen. Ensimmäiset Vilusen Rin-teen talot valmistuivat vuonna1969.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


10

hiöihin, joita pitkät välimatkat ja rakentamattomat metsät erottivat toisis-taan. Kaupunkien alueellinen rakenne hajosi.3

Jälkeenpäin on jälkiviisaasti todettu, että tuolloin rakennettiin enemmänmäärää kuin laatua. Tampereen Vuokratalosäätiöllekin taloja rakentanutMattinen & Niemelän keulahahmo, teollisuusneuvos Aarre Mattinen puo-lustaa kuitenkin paljon arvosteltuja betonielementtitaloja:

”Sanotaan, että ne olivat yksitotisia ja teknisesti huonoja eikä ympäristöön olekiinnitetty tarpeeksi huomiota. Unohdetaan kuitenkin se, että 1960- ja 1970-luvuilla tuli jatkuvasti uutta väkeä, joka eli kellariloukoissa. Ihmiset olivatikionnellisia päästessään halvalla hyvin varusteltuihin uusiin taloihin.” 4

Tampereen Vuokratalosäätiön toiminnanjohtaja Ahto Aunela on todennut,että lähiörakentamisen kuumina vuosina valmistuneet talot ovat oman aikan-sa tuotteita, joita tulee tarkastella silloisesta viitekehyksestä käsin. Talot ovatpalvelleet niin säätiötä kuin sen asukkaitakin hyvin. Asumisen ja rakentami-sen historiassa kyse on yhdestä kerrostumasta, tehokkuuden aikakaudesta.

Peruskorjaus- ja korjausrakennushakkeiden yhteydessä on ollut kuiten-kin aiheellista ajanmukaistaa taloyhteisöjen toimivuutta kiinnittämällä huo-miota myös talojen ympäristöön ja niiden rakentamiseen valmiiksi.

- Nyt meillä on mahdollisuus sekä korjata taloja että rakentaa uusia si-ten, että voimme aidosti tarkastella rakentamisen suhdetta ympäristöön sekäpohtia kiinteistöjen teknisiä ja ekologisia ratkaisuja.5

Suomalainen yhteiskunta on kokenut sodan jälkeisinä vuosina sekä de-mograafisesti että rakenteellisesti muutoksia, jotka heijastuvat suoraan myösasumiseen. Suurten ikäluokkien syntymä, kaupungistuminen ja maaseudunautioituminen, perhesuunnittelu ja ydinperhe ovat käsitteitä, jotka kuvaavatsuomalaista yhteiskuntaa vuosikymmenittäin1980-luvulle asti.

Vuosituhannen vaihteessa ydinperhe on saanut rinnalleen käsitteen sing-le, sinkku tai yksinasuja. Perheiden pieneneminen ja yhden aikuisen taloudetovat lisänneet asuntomarkkinoilla pienten asuntojen kysyntää suurten perhe-asuntojen kustannuksella.

Suuresta perheasunnosta lähiökerrostalossa on tullut asuntomarkkinoillavanhentunut tuote, jolle ei ole suurta menekkiä. Pienkerrostalot ja rivitalotlähiössä ja kerrostalot keskustan tuntumassa ovat tämän ajan asumista. Nyt asu-misen kehä kiertyy uudelleen tiiviimmin kaupunkikeskustan ympärille.


11

Vuokra-asuminen tuotteenaVuokra-asuminen tuotteena on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessamerkittävästi. Vuokra-asumisen vapauduttua vuokrasääntelystä 1990-luvunalkupuoliskolla kilpailu vuokra-asuntomarkkinoilla vähitellen lisääntyi.Tampereen Vuokratalosäätiö on vastannut haasteeseen panostamalla laatuunja asiakaspalveluun. Sen kilpailukykyisyys vuokra-asuntomarkkinoilla perus-tuu lisäksi hyvään hinta-laatusuhteeseen sekä vakauteen.

Säätiön merkkituotteesta, asumisesta, on luotu brandi tai tuotemerkki,VTS-kodit, johon liitetään mielikuva hyvästä ja edullisesta asumisesta sekäjulkisyhteisön tuottamasta laadukkaasta ja turvallisesta asumispalvelusta.

Säätiö on kehittänyt toimintaansa siten, että asiakas tietää, mitä hän saa,kun valitsee kodikseen Tampereen Vuokratalosäätiön asunnon.

VTS uusintaa vuokra-asumisen osalta Tampereesta syntynyttä myönteis-tä ja vetovoimaista kaupunkikuvaa. Juha Kostiainen kirjoittaa teoksessa Ta-rinoita ja tutkimuksia kaupunkimarkkinoinnista:

”Suomalainen kaupunkimarkkinointi tähtää selvästi kaupunkien myöntei-seen kokonaiskehitykseen ja toisaalta myös suomalaiseen hyvinvointiyhteis-kuntaan kuuluva vastuu on tiedostettu eli vain ”kauniita ja rohkeita” var-ten ei kaupunkeja haluta markkinoida ja kehittää.6

Vuokra-asuminen on valintana myös elämäntapakysymys, joka heijasteleeympäröivää yhteiskuntaa. Nuoret työn ja toimeentulon perässä liikkuvathenkilöt eivät halua tai voi sitoutua omistusasumiseen. Myös yhä yleisem-mäksi käyneet epätyypilliset työsuhteet määräaikaisuuksineen ja pätkätöi-neen ovat tekijöitä, jotka saavat ihmiset valitsemaan asuinmuodokseen vuok-ra-asumisen.

Tehtyjen selvitysten mukaan säätiön vuokraisännäkseen valinneet arvos-tavat vakaata vuokratasoa, omakustannusperiaatteella toimivaa vuokrananta-jaa sekä asumisen hyvää hinta-laatusuhdetta.7


12

Yksi yhteisö – monta ääntäKaavoittamisessa, rakentamisessa ja asumisessa polku kiivaan rakentamisenvuosista 2000-luvulle on loiventunut. Yksi syy tahdin ja tehokkuuden tasaan-tumisessa on ollut selkeästi asuntotuotannon määrällisten vaatimusten muut-tuminen laadullisiksi tavoitteiksi. Perinteisestä eri sektoreihin jaetusta erilli-sestä, usein myös ylhäältä päin tulevasta, rakentamisen ja asumisen suunnit-telusta on otettu askel kohti tiiviimpää yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Open building eli niin sanottu avoin rakentaminen on yksi esimerkkiasukkaiden ottamisesta mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Sen tar-koituksena on saada vuokra-asuntokannasta viihtyisää ja yksilöllistä antamal-la asukkaille mahdollisuus vaikuttaa heille varatun huoneiston suunnitteluunannettujen rajojen puitteissa. Valtion asuntorahaston yliarkkitehti JohannaHankonen on todennut, että asiakaslähtöinen toimintamalli vähentää muunmuassa turhia asunnonvaihtoja, kun sekä vuokranantaja että vuokralainenovat olleet mukana suunnittelemassa ja päättämässä, miten asunto, koti, ra-kennetaan.8

Asukasdemokratialaki sysäsi1990-luvun alussa Tampereen Vuokratalo-säätiössä asukkaiden ja säätiön laajemman yhteistoiminnan alkuun. Laintarkoitus ja henki oli saada aikaan yhteistyötä asumisviihtyvyyden kehittämi-seksi ja toisaalta asumista koskevien niin taloudellisten kuin toiminnallistenpäätösten ulottaminen asukkaiden tai heidän edustajiensa vaikutuspiiriin.Talokohtaiset asukastoimikunnat, asukastoimikuntien yhteistyöryhmät, pu-heenjohtajatapaamiset sekä asukasdemokratiaryhmä toimivat asukkaidenäänitorvina säätiön hallinnon ja hallituksen suuntaan.

Asukkaiden edunvalvonnasta ja asioista huolehtii nykyään tuhatkuntasäätiön asukasta. Yksi yhteisö, monta ääntä, on säätiön voimavara kehittäätamperelaista moniarvoista ja monikasvoista asumista edelleen.9

Säätiö osa strategiaaTampereen Vuokratalosäätiö toteuttaa osaltaan Tampereen kaupungin kau-punkistrategiaa, jonka yhtenä kehitysnäkymänä on tiedollisen ja vakaan ta-loudellisen kehityksen lisäksi tasapainoinen väestörakenne sekä siihen liitty-vä joustava asuntotuotanto erilaisine rahoituksellisine ja toiminnallisine rat-kaisuineen.10


13

Tampereen Vuokratalosäätiö ei tee asuntopoliittisia linjanvetoja. Se kuu-luu kaupungin toimialaan. Säätiön ensisijaisena tehtävänä on tarjota sääntö-jensä mukaisesti asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan vähävarai-sille, monilapsisille perheille, invalideille sekä nuorille pareille tai muutensosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille.11

Säätiö pyrkii vastaamaan väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen raken-nuttamalla asuntomarkkinoille riittävästi kysyntää vastaavia vuokra-asunto-huoneistoja.12

Tällä hetkellä tamperelaisia on reilut 200 000 ja vuonna 2020 kaupun-gissa arvellaan asuvan noin 229 000 ihmistä.13

Kaupungistumisen toinen aalto

Asuminen on kaikille tärkeää. Suomessa asuminen, suoja, on myösilmastollisista syistä elintärkeä asia. Kiinnostus asumista ja siihenliittyviä kysymyksiä kohtaan herää yhteiskunnallisten murrosten javäestömuutosten aikana. Edellisen kerran asumisesta, rakentami-sesta ja asuntopolitiikasta keskusteltiin vilkkaasti 1960- ja 1970-luvuilla, niin sanotun suuren muuton aikana, jolloin suomalaisetmuuttivat joukolla kaupunkeihin.

Suomalaiset ovat kaupungistuneet vasta 1990-luvulla. Nyt pu-hutaan kaupungistumisen toisesta aallosta, johon liittyy lisääntynytkansainvälinen liikkuvuus, globalisaatio ja kosmopolitisoituminen.

Mervi Immonen, Rikhard Manninen ja Maria Söderholm kirjoit-tavat tutkimuksessaan Suomalaisen asumistutkimuksen tila ja tar-peet:

Noin 30 vuodessa suomalaisten asumisvarallisuus on kasva-nut. Asumisesta on tullut osa elämäntapavalintoja ja kulutusta.Puutteellisen asumisen ongelmat eivät ole enää ajankohtaisia, vaan2000-luvun ongelmat ja haasteet koskevat asumisen rahoitusrat-kaisuja, yksilöllisen asumisen vaihtoehtoja, käyttäjälähtöisyyttä,asumisen laatukysymyksiä, asumisen ja ympäristön suhdetta, asu-misen ja kaupunkisuunnittelun tiiviimpää yhteyttä, yhteisöllisyyteenkiinnittymistä ja monikulttuurisuutta.14


14

Piettastenkatu 24:n näkymät kattote-rassilta ovat huikeat. Talon kattohuo-neisto palvelee asukkaita esimerkiksiyhteisenä kokoustilana.

Hallilan Honkakatu 14. Mukavaaasumista ihmisen mittakaavassa.

Kuvat: Juha Nokelainen


15

• Toiminnanjohtaja Ahto Aunela:

VTS tarjoaa asumista ihmisenmittakaavassa

Kymmenen vuoden aikana Tampereen Vuokratalosäätiön toimintaympäris-tö on muuttunut melkoisesti. Vuokrasääntelyn päättyminen, asuntomarkki-noiden vapautuminen ja rahan hinnanmuutokset ovat asettaneet säätiölleuusia haasteita. Miten vastata koventuneeseen kilpailuun unohtamatta sääti-ön yleishyödyllisyyden periaatetta.

Ahto Aunela kirjoitti Tampereen Vuokratalosäätiön historiikissa kymme-nen vuotta sitten:

”Yleishyödyllisen yhteisönkin, kuten Tampereen Vuokratalosäätiön, menesty-misen tehtävässään ratkaisee tulevaisuudessa säätiön tuotteen, asuntopalve-luiden, kilpailukykyisyys. Säätiön kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii tulevi-na vuosina entistä voimakkaampaa panostusta peruskorjaukseen, uustuotan-non ohjaukseen, pääomarakenteen tervehdyttämiseen ja rahoitusehtojenparantamiseen.”

Toiminnanjohtaja Aunela näkee haasteet yhä ajankohtaisina. Säätiön toimin-nan kannattavuus ja taloudenpidon haasteet ovat arkipäivää, joiden eteentehdään jatkuvasti työtä.

- Toimintaympäristömme on kymmenessä vuodessa muuttunut. Kilpai-lu on kiristynyt joka suunnalla. Rahan hinnanlasku on lisännyt kilpailuavuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä, vuokrasäännöstelyn loppumi-nen toi vuokra-asuntomarkkinoille yksityiset vuokranantajat ja yleishyödyl-listen vuokranantajien välinen kilpailu on sekin lisääntynyt, Aunela listaa.

Tampereen Vuokratalosäätiön tehtävä tuottaa sosiaaliselta pohjalta asun-toja tamperelaisille, ei toiminnanjohtajan mukaan saa olla este hoitaa säätiö-tä taloudellisesti ja tehokkaasti.

- Jo säätiön säännöt velvoittavat meitä hoitamaan säätiön omaisuuttavarmalla ja tuottavalla tavalla.

Rahan hinnanmuutos ja korkojen lasku ei kuitenkaan näy VTS:n talou-dessa samalla tavalla kuin yksityisillä kiinteistömarkkinoilla.


16

- Aravalainojen ehdot ovat parantuneet vain vähän ja käyttö- ja luovu-tusrajoitukset sitovat meitä, Aunela sanoo.

- Kiinteistömarkkinoiden muutosta kuvaa hyvin se, että kymmenenvuotta sitten oli pulaa pääomista, mutta nyt rahaa on tarjolla runsaasti. Kyseon vain sen hinnasta. Rahoitusmarkkinoiden muutokset ovat avanneet meil-lekin mahdollisuuden hankkia rakentamiseen erilaisia rahoitusvaihtoehtoja,muun muassa tavallisia pankkilainoja, aravan lisäksi.

- Säätiön asuntopolitiikkaan rahoitusmuodolla ei kuitenkaan ole vaiku-tusta. Toimintaperiaatteet määräytyvät säätiön säännöistä ja kaupungin asun-tostrategiasta, ei lainoitusmuodoista, Aunela tähdentää.

Unelma-asunto löytyy vuokramarkkinoiltakin läheltä keskustaa

Tampereen Vuokratalosäätiönpuheenjohtaja Ahto Aunela.

Vuokra-asuminen ja omistusasumi-nen ovat entistä lähempänä toisiaan.Vuokra-asumisen asumisen muo-dokseen valinneet ovat laatutietoisiakuluttajia, jotka haluavat maksamil-leen vuokraeuroille vastinetta kokorahan edestä.

Tampereen Vuokratalosäätiöon pystynyt vastaamaan asukkai-den toiveisiin kohtuullisen hyvin.Säätiöllä on tarjota perinteistenkerrostalohuoneistojen lisäksi rivi-ja luhtikoteja niitä haluaville.

- Suomalainen unelmakoti hy-vien ulkoilumaastojen tuntumassa,lähellä keskustaa, omalla pihalla jahyvin varustettuna on asuntomark-kinoilla myyvä tuote, oli siten kyseomistus- tai vuokra-asumisesta,Ahto Aunela toteaa.

- Asumisen markkinoilla pärjä-täkseen täytyy kyetä seuraamaanyhteiskunnan kehitystä laajemmal-tikin kuin asuntopolitiikan osalta.


17

Tosiasia on, että suomalaiset ruokakunnat pienenevät ja siihen on reagoita-va. Suuri osa VTS-kotien asiakkaistakin hakee pientä asuntoa, mutta myösisommilla rivitaloasunnoilla on kysyntää.

Tampereen Vuokratalosäätiö on vastannut asuntomarkkinoiden heittä-miin haasteisiin suunnittelemalla uudistuotantoa mahdollisimman hyvinkysyntää vastaavaksi sekä peruskorjaamalla lähiöiden kerrostaloja.

Kymmenen viime vuoden aikana VTS-kotien nimikilven alle on valmis-tunut yhteensä pitkälti toista tuhatta asuntoa. Lisäksi säätiössä on menossamittava vanhempien talojen peruskorjausprojekti, jonka tarkoituksena onsaada asuntomarkkinoiden tuotteena jo hieman vanhentuneet lähiökerros-talot niin julkisivun kuin huoneistojen osalta hyvään kuntoon.

- Säätiön talojen peruskorjaushankkeet ovat onnistuneet hyvin. Korjauk-set ovat olleet sekä taloudellisesti että toiminnallisesti onnistuneita. Suuret-kaan korjaukset eivät ole korottaneet kohtuuttomasti vuokria. Ja ennen kaik-kea talojen asukkaat ovat olleet tyytyväisiä uudistuksiin, Ahto Aunela sanoo.

Säätiö on ollut mukana myös Hervannan lähiöhankkeessa, jossa on pe-rusparannettu paitsi kiinteistöjä myös piha-alueita ja asukkaiden toimin-taympäristöä.

VTS-kodit tarjoaa viihtyisää pientaloasumista keskellä kaupunkiaPuu-Tammelassa.

Ku

va:

Juh

a N

okel

ain

en


18

Asukas on kumppaniVaikka Tampereen Vuokratalosäätiön toiminta on tiukan kilpailun ja talou-den realiteettien säätelemää toimintaa, säätiön arvolistalla ensimmäisenä onyhä asukas.

- Meidän asukkaamme ovat paitsi asiakkaitamme myös säätiön toimin-nallista pääomaa. Asukkaat eivät ole vain toiminnan kohteita vaan näemmeheidät selkeästi myös päätöksentekoon ja asumisen kehittämiseen osallistu-vina toimijoina.

Ahto Aunela sanoo, että säätiölle on tärkeää, että asukkaat viihtyvätasuinyhteisöissään ja kodeissaan.

- En näe, että asukas olisi meille ainoastaan rahaa tuova asiakas. Kyse onpikemminkin kumppanuudesta. Silloin, kun yhteistyö toimii kitkatta, asu-misdemokratia voi toimia parhaimmillaan kuten asunto-osakeyhtiöissä.

- Olemme suunnitelleet asukasetujärjestelmää, jonka toimintaideana onpalkita ja kiittää pitkään taloissamme asuneita henkilöitä. Asukasetujärjestel-mä toimii bonusjärjestelmän tapaan. Kertyneillä bonuksilla asukas voi saadakotiinsa remontin tai jotakin asumiseen ja kotiin liittyviä hyödykkeitä taipalveluita, Aunela kuvaa kehitteillä olevaa hanketta.

Asukkaiden kotiutuminen säätiön taloihin voi lähteä jo uuden talon ra-kentamisen suunnitteluvaiheesta. Niin sanottu asiakaslähtöinen avoimen ra-

Vaikka pienempien asuntojen kysyntä kasvaa koko ajan, rivitaloasu-minen omalla saunalla ja pienellä pihamaalla kuuluu VTS-kotienmenekkituotteisiin.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


19

Hervanta. Paljon puhuttu, joskus parjattu,mutta myös pidetty ja parannettu asuinlä-hiö Tampereella. Tampereen Vuokratalosää-tiöllä on useita kiinteistöjä Hervannassa.

Orivedenkatu 13 remon-tin jälkeen. VTS osallistuiHervannan lähiöhankkee-seen. Peruskorjauksen japihatöiden jälkeen Orive-denkatu 13 koki täydelli-sen muodonmuutoksen.

kentamisen malli sopii Aunelan mukaan hyvin myös aravavuokrataloihin.- Kun asukkaat voivat vaikuttaa oman kotinsa ratkaisuihin, se lisää huo-

neistojen yksilöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Huoneistoon asettuva perhe tunteeasunnon myös helpommin kodikseen, kun he ovat olleet itse suunnittelemas-sa sitä omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Avoin rakentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että asukkaat voivatvaikuttaa huoneistojen sisämateriaaleihin ja varustelutasoon. Erikoisratkaisutnäkyvät myös vuokran suuruudessa.

- Yhteishankkeet ovat olleet onnistuneita ratkaisuja. Myös vuokra-asu-misessa pitää olla vaihtoehtoja, Aunela korostaa.

Yhteistyö asukkaiden kanssa on tuonut säätiölle myös hyödyllistä lisäop-pia siitä, mitä ihmiset asumisessaan arvostavat.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en

Ku

va:

Juh

a N

okel

ain

en


20

Matalaa ja tiivistä sekä ranskalaisia urakoitaVuokra-asuntotuotannossa 1970-luvun lkorkeiden betonikerrostalojen ähiöra-kentaminen alkaa olla jo historiaa. Tampereen Vuokratalosäätiön 2000-luvullarakennuttamat talot ovat olleet pääosin alueiden täydennysrakentamista. Eroaikaisempaan julkisen rakentamisen kulttuuriin on siinä, että nyt talot raken-netaan ”valmiiksi”. Rakentamisessa otetaan huomioon myös esteettiset näkö-kohdat ja ympäristörakentaminen. Kolmekymmentä vuotta sitten rakentami-sen haasteet olivat toiset. Tuolloin rakentaminen keskittyi määrän tuottami-seen, nyt on varaa pohtia entistä tarkemmin myös laadullisia kysymyksiä.

Ahto Aunela toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin suuntautua selvem-min pienimuotoiseen inhimillisen mittakaavan rakentamiseen, jota voisikuvata vaikkapa sanaparilla matala ja tiivis.

- Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meille osoitetut tontit rakennetaantehokkaasti. Englantilaistyyppisen tiiviin rakentamisen asunnoilla on kysyn-tää. Ihmiset haluavat asua kuin rivitalossa, joka on toiminnallisesti kuin ker-rostalo. Tällainen tiivis ja matala rakentaminen luo asumisviihtyvyydeltäänaiempaa parempia ratkaisuja.

Säätiön uusimmat taloratkaisut on myös toteutettu uusin menetelmin.- Olemme rakennuttaneet uudempia talojamme ns. ranskalaisen urakan

–mallin mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rakennusliikkeiltä onpyydetty kaikille samanhintainen kokonaistarjous, joka kattaa sekä suunnit-telun että rakentamisen alusta loppuun.

Kokemukset ranskalaisista urakoista eli ”design and build” - rakentami-sesta ovat olleet hyviä. Yksityisten ja julkisten tilojen selkeä erottelu sekä tila-hierarkia tehostaa tilankäyttöä ja lisää asumisviihtyvyyttä.

- Tehokas maankäyttö ei ole sama asia kuin liian ahtaasti rakennettutontti. Talojen sijoittelu tontin maastoa hyväksikäyttäen sekä rakentaminensiten, että asukkaat tuntevat talon pihapiireineen ”meidän taloksi ja pihaksi”ovat tärkeitä asioita. Haluamme, että talomme ovat sopivassa suhteessa ihmi-sen mittakaavaan.

Asumista ja rakentamista ei pidä nähdä ainoastaan kerrosneliömetreinäja taloudellisina tehokkuuslukuina, vaan myös filosofisena kysymyksenä.Esteettinen kunnianhimo tuo arkkitehtuuriin iättömyyttä ja ajattomuutta.Sitä voidaan sanoa myös elinkaariedullisuudeksi.

Ahto Aunela sanoo, että taloista voi jälkikäteen korjata miltei kaikenmuun, mutta ei epäonnistunutta arkkitehtuuria. Julkisessa asuntorakentami-


21

Tampereen Vuokratalosäätiö on rakennuttanut uusimpia talojaan ns.ranskalaisin urakoin. Villilän pientalot ovat keränneet kiitosta valta-kunnallisestikin. Valtion asuntorahasto palkitsi Villilän talot vuonna2001 parhaana aravakohteena Suomessa.

Kuvat: Jari Runsas


22

sessa myös tällaisille pohdinnoille on oltava tilaa, etenkin kun talot ovat ra-kennuskustannuksiltaan kilpailukykyisiä ja toimivia ratkaisuja.

Säätiön talot ovat saaneet kiitosta paitsi asukkailta myös asiantuntijoilta.Esimerkiksi Asuntorahasto valitsi arkkitehtuurikilpailun pohjalta Raholaanrakennetut VTS-Villiviinin vuonna 2001 maan parhaiksi asuntokohteiksi.

Vuokra-asunnoille yhä kysyntääVaikka omistusasuminen suhteessa vuokra-asumiseen on kääntynyt nousuunneljän viime vuoden aikana, ei vuokra-asuminen säätiön näkökulmasta kat-sottuna ole menettänyt asemiaan.

- Tampere on Suomen suurimpia kaupunkeja ja taloudellisesti elinvoi-mainen alue. Tänne muuttaa uusia ihmisiä, jotka tarvitsevat aina asuntoja.Toisaalta säätiön tarkoituksena on turvata asunto myös vähävaraisille henki-löille, monilapsisille perheille sekä sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessaoleville ihmisille, Ahto Aunela muistuttaa säätiön tehtävistä.

- Uskon, että vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu suhteellisen vakaana.Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaavatja VTS-kodit pysyvät näillä asumisen markkinoilla sekä kilpailukykyisenäettä luotettavana asunnontuottajana.

Tapionraitti 11. Perinteinen asuminen kiinnostaa.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


23

Seuraavan vuosikymmenen haastavana tehtävänä Tampereen Vuokrata-losäätiöllä on sovittaa markkinatalouden realiteetit yhteen yleishyödyllistätoimintaa harjoittavan säätiön tehtävien kanssa.15

Tiivis, matala, tehokas ja perinteinen

Matala ja tiivis rakentamistapa ei ole uusi keksintö. Se on vain keksittyuudelleen. Rakentamistapa on peräisin vanhasta ja perinteisestä esi-teollisen aikakauden rakentamistavasta. Ei tarvitse kuin poiketa van-hojen keskieurooppalaisten kaupunkien keskiaikaisissa ydinkeskus-toissa, niin voi havaita, mistä matalassa ja tiiviissä rakentamisessa onkyse. Suomenlahden takaa Virosta tästä rakentamisen perinteestä voitoimia esimerkkinä Tallinnan vanha kaupunkialue.

Suomen keskiaikaiseen, matalaan ja tiiviiseen, kaupunkirakentee-seen voi tutustua vaikkapa Vanhassa Porvoossa, missä talot ovat ta-vallisimmin yksi- tai kaksikerroksisia puu- ja kivitaloja, jotka on ra-kennettu tiiviisti vierekkäin kapeiden katulinjojen varteen. Aluetehok-kuuden mittarilla mitaten lukemaksi on saatu 0,29.

Porvoon lisäksi suomalaista vanhaa ja hyvin säilynyttä matalan jatiiviin rakentamisen perinnettä edustaa Vanha Rauma. Uusista tiiviistija matalasti rakennetuista asuinalueista hyvää rakentamista edustaaesimerkiksi Espoon Säterinmetsä.16

Tampereella tiiviin ja matalan rakentamisen kaupunginosa oli ai-kanaan esimerkiksi Amuri, jonka rakentaminen perustui vuonna 1868vahvistettuun asemakaavaan. Vanhempi tamperelaisten polvi muistaavielä puutalokortteleiden Amurin ja nuorempi väki voi päästä tunnel-maan Amurin työläiskorttelimuseossa vieraillessaan. Tiiviin ja matalanrakentamisen ideaa voisi Tampereella edustaa myös Palomäentienvarren rakennukset tai niin sanottu Kilometritalo Pirkankadulla.17

Tämän päivän Tampereella matalan ja tiiviin rakentamisen ajatus ontoteutunut muun muassa Raholan Villilän alueella. Tampereen Vuok-ratalosäätiö palkittiin omasta matalan ja tiiviin rakentamisen periaat-teella toteutetuista taloistaan vuonna 2001.


24

Säätiö peruskorjaa 170 asuntoa vuosittain

Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy on rakennuttanut vuodes-ta 1968 alkaen Tampereelle yhteensä 7 650 vuokra-asuntoa. 1990-luvunalussa alkaneen peruskorjausrakentamisen aikana säätiö on peruskorjannut 1584 asuntoa ja 977 huoneistoa on remontoitu perusteellisesti.

VTS-kotien tekninen johtaja Esko Paajanen laskee, että asuntokannastaon kunnostettu yksi kolmasosa.

- Käytännössä se tarkoittaa noin 170 asunnon remontoimista vuodessa.VTS-kotien kiinteistöistä 22 on peruskorjattu ja 14 kiinteistöön on tehty ns.Koti kuntoon -remontti.

Monipuolinen rahoitusrakenne luo pohjaa säätiönvakaalle taloudelle

Tampereen Vuokratalosäätiö on kaupungin suurin vuokra-asuntojentuottaja ja alan keskeisin toimija Tampereella, sanoo VTS-kotien talous-johtaja Timo P. Nieminen.- Asuntojen korkea käyttöaste on luonut säätiölle vakaan talouspohjan jataannut säätiölle toimintavapautta. Asukkaille se on näkynyt muun mu-assa kilpailukykyisinä vuokrina.VTS-kotien käyttöaste oli vuonna 2004 98,96 prosenttia.

Säätiön liikevaihto on tällä hetkellä 35 000 000 euron suuruusluok-kaa.

Timo P. Nieminen uskoo säätiön menestymiseen kaupungin vuokra-asuntomarkkinoilla edelleen.

- Kun Tampereen Vuokratalosäätiön sisaryhtiö Vilusen Rinteen en-simmäiset talot 1960-luvun lopulla valmistuivat, meillä oli 54 huoneis-toa. Nyt VTS-kodeilla on 7 650 vuokra-asuntoa.

- Tampere on Suomen toiseksi suurin kasvukeskus. Esimerkiksitammi- maaliskuussa kaupunkiin muutti 192 uutta asukasta. Kaupunginkasvu merkitsee myös vuokra-asuntojen jatkuvaa kysyntää.

VTS-kotien taloudellisena haasteena Timo P. Nieminen pitää säätiöntasapainoisen talouskehityksen ylläpitämisen.

- Monipuolinen rahoitusrakenne turvaa säätiön kestävän taloudenpi-don. Asiallinen talous- ja rahoituspohja luo perustan hyvälle palvelulle jasäätiön kilpailukyvylle.


25

Esko Paajanen puhuu peruskor-jauksen rinnalla mielellään myös ta-lojen perusparannushankkeista.

- Kun olemme suunnitelleet näi-tä talojen peruskorjauksia, olemmeselkeästi pyrkineet myös paranta-maan niitä. Remonttien jälkeen kiin-teistöistä on tullut sekä toiminnalli-sesti että laadullisesti selkeästi alku-peräisiä parempia.

Vaikka 1960-luvun lopun ja1970-luvun kerrostaloista löytyy pal-jon korjattavaa ja uusittavaa, Paaja-nen sanoo, että monet tuon ajanhuoneistoista ovat yhä ratkaisuiltaantoimivia ja asukkaat viihtyvät niissä.

- Korjaushankkeissa ei ole kysepelkästään vanhan uusimisesta. Siinä on kyse myös talojen saattamisesta esi-merkiksi talotekniikan ja lämmöneristyksen osalta nykyaikaisiksi.

Perusparannuksen yhteydessä kunnostetaan myös talon pihapiiriä jaympäristöä.

- 1970-luvulla talojen piharakentaminen tarkoitti pitkälle hiekkalaatik-koa, pihakeinua sekä pyykki- ja mattotelineitä. Lisäksi tontin reunasta varat-tiin autoille pysäköintialue. Korjauksien yhteydessä koko tontti on otettuasukkaiden käyttöön ja tonteille on rakennettu esimerkiksi oleskelupihoja japihavarastoja, Esko Paajanen kuvaa.

Perusparannus kannattaa ainaVTS-kotien tekninen johtaja pitää peruskorjausta taloudellisesti merkittävä-nä asiana. Ajanmukaiseksi remontoidut talot menestyvät vuokra-asunto-markkinoilla ja peruskorjaaminen on aina uuden rakentamisen rinnalla edul-lisempi vaihtoehto.

- Peruskorjaushankkeissa kiinteistö rakennetaan arviolta 50 prosenttises-ti uusiksi. Jossakin korjauskohteessa vanhaa taloon saattaa jäädä paljon vä-hemmän. Myös tuolloin korjaaminen kannattaa.

Esko Paajanen arvioi, että nyt meneillään oleva Kitiniitynkatu 2:n perus-

Esko Paajanen


26

korjaushanke on VTS-kotien tähän asti haastavin kunnostusprojekti.- Taloissa tehdään laajin mahdollinen peruskorjaus. Kiinteistöihin raken-

netaan lisää asuntoja ja taloja korotetaan. Toista neliportaista rakennusta ko-rotetaan kahdella kerroksella kahden portaan osalta ja toiseen rakennukseenlisätään yksi kerros.

- Lisäksi osaan asuntoja rakennetaan huoneistosaunat ja kiinteistöihinasennetaan hissit. Kun vielä ikkunat uusitaan, parvekeovet vaihdetaan, ulko-seinien eristystä parannetaan, taloihin asennetaan lämmön talteenottojärjes-telmät sekä pihat rakennetaan uudestaan, peruskorjauksen osuus lähentelee85 prosenttia, Esko Paajanen laskee.

Hissien asennus seuraava suururakkaTulevien vuosien yhtenä suurena säätiön kiinteistöjen ajanmukaistamiseenliittyvänä hankkeena Esko Paajanen pitää hissien asentamista kerrostaloihin.

- Hissien rakentaminen on myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia.Vaikka hissien rakentaminen on kallista, se antaa ikääntyvälle väestölle mah-dollisuuden asua itsenäisesti pidempään. Hissien myötä myös kerrostalojenasuttavuus ja vuokrattavuus paranee, Paajanen sanoo.


27

VTS- Kiinteistöpalvelu onasuntotekniikan asiantuntija

Tampereen Vuokratalosäätiö yhtiöit-ti kiinteistöpalvelutoimintansa vuo-den 2000 vaihteessa. Joulukuussa1999 perustettu VTS Kiinteistöpal-velu Oy aloitti toimintansa huhti-kuun 2000 alussa. Järjestelyiden tar-koituksena oli selkiyttää työnjakoasäätiön sisällä. Palveluyhtiön tehtä-väksi tuli järjestää VTS-kotien isän-nöinti ja kiinteistönhoito mahdolli-simman tehokkaasti siten, että isän-nöintipalvelut ja huoltotyöt täyttäisi-vät hyvän kiinteistönhoidon laatu-vaatimukset. Säätiön tehtäväksi jäihuolehtia sen perustehtävistä kutenasunnon vuokraamisesta sekä kiin-teistöjen omistamisesta ja rakennut-tamisesta.

- Säätiön kannalta on tärkeää,että sen omistamaa ja hallinnoimaakiinteistökantaa hoidetaan asiantun-tevasti. Kiinteistöjen arvon säilyminen ja kohoaminen on kaikkien edun mu-kaista, VTS Kiinteistöpalvelun toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen toteaayhtiön lähtökohdista.

Erillisen palveluyhtiön toimialaksi ovat muovautuneet isännöintipalve-lut, tekniset palvelut sekä korjaus- ja kunnossapitopalvelut.

Juhani Kolehmainen puhuu kiinteistönhoidosta kokonaispakettina, jon-ka tulee toimia standardin mukaisesti kaikissa kiinteistöissä.

- VTS Kiinteistöpalvelun aloittaessa toimintaansa viisi vuotta sitten,meillä oli selkeänä tavoitteena kehittää kiinteistönhoidon tehostamiseksi jalaadun parantamiseksi laatukriteeristö, jonka avulla talojen kiinteistöhuoltoja talotekniikka saataisiin toimimaan yhtenäisten mittareiden mukaisesti.

Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen.

Ku

va:

J ari

Ru

nsa

s


28

Suunnitelmallisen kehitystyön tuloksena VTS Kiinteistöpalvelu on luo-nut kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestelmän KIHLAn ™. Sen avullaseurataan huolto-ohjelmien ja tehtyjen sopimusten toteutumista.

- Tarkastusohjelman avulla voimme seurata ja verrata huoltoyhtiön kun-nossapitotoimien ja huolinnan suhdetta kiinteistötoiminnan laatutasoon.

- Huoltoyhtiöiden kilpailuttaminen ja laatujärjestelmän mukaan ottami-nen on tehostanut ja selkeästi parantanut kiinteistöjen huoltoa. Laadunval-vonta on lisännyt myös omistaja- ja asiakastyytyväisyyttä, Kolehmainen to-teaa tyytyväisenä.

Juhani Kolehmainen muistuttaa, että laatujärjestelmien kehittämisentaustalla on myös nopea asumiseen liittyvän tekniikan kehitys.

- Enää talojen huoltotiloissa ei pärjää pelkällä jakoavaimella. Talotekniik-ka erilaisine konellisine järjestelmineen vaatii koulutettua asiantuntemusta.Isännöitsijät ja huoltohenkilöstö ovat oman alansa osaavia ammattilaisia.

- Tekniikan kehittymisen nopeutta kuvaa hyvin se, että viisi vuotta sit-ten, kun palveluyhtiö aloitti toimintansa, meillä työskenteli yksi talotekniik-kaan erikoistunut henkilö. Nyt heitä on yhdeksän.

Kiinteistöhuolinta jatkuvasti kehittyvä alaJuhani Kolehmainen tietää, että kiinteistöalalla jatkuva muutos on alan ar-kea.

- Asumiseen liittyvän tekniikan kehittyminen, alan virtausten seuraami-nen ja uuden kehittäminen pitävät meidät työssä ja touhussa koko ajan.

- Johtoajatuksena on tarjota asiakkaille laadukasta asumista VTS-kodeis-sa kilpailukykyiseen hintaan.

Elinkaariajattelu on tärkeä osa kiinteistöjen huoltoa ja hallintaa. Kiinteis-töä pitää hoitaa ja huoltaa jatkuvasti. Isännöinnin lisäksi palveluyhtiö hoitaaVTS-kotien remontteja sekä erilaisia kiinteistöteknisiä tehtäviä.

- Huolto- ja kunnostustöiden oikea-aikaisuus ovat asukkaiden ja säätiönkannalta keskeisiä asioita. Ajallaan tehdyt korjaukset säästävät selvää rahaa,Juhani Kolehmainen toteaa.

Asiantuntijapalveluita myös muilleVTS - Kiinteistöpalvelu myy osaamistaan myös säätiön ulkopuolelle. Tältäosin yhtiö on julkisten palveluiden tuottajapuolella eräänlainen edelläkävijä.

- Me toimimme jo tuottaja-tilaaja –mallin mukaisesti. Tuotamme kiin-


29

teistöteknisiä palveluita vuokratalosäätiön lisäksi muille asiakkaille. Esimer-kiksi Tampereen kaupunkikonsernin asuntotekniset asiat hoituvat kauttam-me, Juhani Kolehmainen sanoo.

- Vaikka olemme kehittyneet ja kehittäneet viime vuosina paljon työtäm-me, tehtävää toimialan kehittämisessä riittää. Miten palvella asiakkaita entis-tä paremmin, on se kysymys, johon meidän pitää etsiä joka päivä vastausta,toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen tiivistää VTS kiinteistöpalvelun toi-mintaideologiaksi.18

VTS-Kiinteistöpalvelu:• Idea VTS:n oman kiinteistöpalveluyhtiön perustamisesta syntyy

marraskuussa 1997.• Vuoden 1998 lopulla ajatus esitetään Tampereen Vuokratalosäätiön

hallitukselle, joka näyttää hankkeelle vihreää valoa.• 16. joulukuuta 1999 VTS-Kiinteistöpalvelu Oy perustetaan säätiön

tytäryhtiöksi.• 9. helmikuuta 2000 yhtiö kaupparekisteriin.• 1. huhtikuuta 2000 VTS-Kiinteistöpalvelu aloittaa toimintansa.• 1. kesäkuuta 2000 omat toimitilat Puutarhakadulta.

Tampereen Vuokratalosäätiön palveluksesta siirtyi 27 työntekijää kiinteis-töyhtiön palvelukseen. Keväällä 2005 heistä on yhtiön palveluksessa 15.Nykyisin henkilöstöä 34.

• Isännöinti 7 henkilöä• Korjauspalvelut 17 henkilöä• Tekniset palvelut 9 henkilöä


30

Asukasdemokratia- osallistumista ja osallisuutta

Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) tuli voimaan keväällä1991. Asukasdemokratialain tavoitteena on ollut antaa vuokralaisillemahdollisuus vaikuttaa aiempaa enemmän omaa asumista ja ympäris-töä koskevaan päätöksentekoon.Osallisuus tarkoittaa kuulumista yhteiskuntaan tai yhteisöön. Osallistu-minen taas liittyy ihmisten, esimerkiksi asukkaiden, oikeuksiin ja velvol-lisuuksiin itseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteossa.Asukasdemokratiaan voi sisällyttää sekä passiivisemman osallisuudenettä aktiivisen toiminnan, osallistumisen käsitteet.Asukasdemokratia antaa asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi sekäsiirtää asumista koskevaa keskustelua kohti käyttäjänäkökulmaa.Asuminen on monen eri asian summa. Eikä ole yksiselitteisesti määri-teltävissä, mitä siihen kuuluu. Asumista koskevat kysymykset ja siihenvaikuttavat tekijät ulottuvat yhteiskuntapolitiikasta talotekniikkajärjestel-miin.19

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaaNyt viisitoistavuotias asukasdemokratialaki antoi säätiön asukkaille kasvot,sanoo VTS:n palvelukoordinaattori Reijo Jantunen.

- Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että meidän asukkaamme ovatolleet mukana tekemässä päätöksiä heidän omaa asumistaan koskevissa rat-kaisuissa.

Vanhalle Suomi-Filmin mieleen piirtämälle kuvalle vuokra-asumisestaJantunen naurahtaa.

- Mielikuva hattu kourassa vuokrahuonetta perheelle anelevasta perheen-päästä on valovuoden päässä nykyaikaisesta vuokra-asumisesta. Asukas onasiakas, joka valitsee säätiön tarjonnasta itselleen sopivimman asumisenmuodon niin asunnon sijainnin, huoneistotyypin kuin kodin varustelutasonsuhteen.

Asukasdemokratia toimii käytännössä jokaisen talon oman asukastoimi-kunnan välityksellä. Tällä hetkellä toimikunnissa on yhteensä 1 000 jäsentä,joista puheenjohtajien osuus on 135 henkilöä.

Talokohtaisissa asukaskokouksissa jokainen säätiön asukas saa halutes-


31

saan äänensä kuuluviin, kun asukkaat pohtivat esimerkiksi oman kotitalon-sa korjaushankkeita, kiinteistön hoitamiseen liittyviä kysymyksiä tai yhteisiäasumisen pelisääntöjä.

- Talotasolla asukkaiden äänitorvena säätiön suuntaan toimivat tavalli-simmin asukastoimikunnan puheenjohtaja sekä niin sanottu asukasekspert-ti. He ovat henkilöitä, jotka esimerkiksi neuvottelevat kiinteistöä koskevistaasioista isännöitsijän kanssa tai toimittavat asukkaiden viestejä minulle, Jan-tunen sanoo.

- Asukasdemokratian kiistatta parhain saavutus on ollut vastuun jakami-nen asukkaiden kanssa. Suuri osa asukkaista on motivoitunut pitämäänoman kotinsa ja talonsa kunnosta hyvää huolta. Kyse on paitsi viihtyvyydes-tä myös rahasta. Kun asukkaat kiinnittävät huomiota esimerkiksi omaanenergian – tai vedenkulutukseensa, se vaikuttaa myös asumiskustannuksiensuuruuteen.

VTS asukasdemokratian edelläkävijäTampereen Vuokratalosäätiössä on suhtauduttu alusta alkaen vuonna 1990säädettyyn yhteishallintolakiin kiinnostuneesti. Säätiön palvelukoordinaatto-ri Reijo Jantunen on ollut aktiivisesti kehittämässä sopivia vaikutus- ja yhteis-työkanavia säätiön ja asukkaiden välille.

- Asukaskoulutus on yksi toimivan yhteistyön ja yhteydenpidon avain.Asukaskoulutuksessa väki on opiskellut muun muassa asukastoiminnan aak-

Palvelukoordi-naattori Reijo

Jantunen vastaaVTS:n asukas-koulutuksesta.

Ku

va:

J ari

Ru

nsa

s


32

kosia, kokoustekniikkaa ja hyvän naapuruuden pelisääntöjä. Asukasedusta-jat ovat saaneet myös heille erikseen räätälöityä ohjausta. Asukaseksperteilleon tarjottu energiakoulutusta ja säätiön asukkaita on opastettu esimerkiksikodin kunnostamisessa, puutarhatöissä ja jätehuoltoon liittyvissä asioissa,Reijo Jantunen listaa.

Vuodesta 1994 lähtien Tampereen Vuokratalosäätiössä on toiminut asu-kasdemokratiaryhmä, jonka tehtävänä on ollut ottaa kantaa esimerkiksiVTS:n suunnittelemiin kehityshankkeisiin ja pitkän tähtäimen suunnitel-miin.

- Pääomavuokrien tasaus on ollut yksi suurimmista säätiön hallinnon jaasukasdemokratiaryhmän yhteistyöhankkeista. Toinen merkittävä asia olisäätiön palveluiden yhtiöittäminen vuonna 1999, kun perustettiin VTSKiinteistöpalvelu Oy.

- Asukasdemokratiassa on kyse paitsi siitä filosofiasta, että jokaisella onoikeus vaikuttaa itseään koskevien ratkaisujen tekoon, myös toimivasta käy-tännöstä. Kun asukkaat ovat itse mukana tekemässä isoja ja hankaliakin pää-töksiä, se sitouttaa ihmiset toimimaan yhteisesti tehtyjen päätösten onnistu-miseksi.

Tampereen Vuokratalosäätiötä voidaan pitää asukasdemokratian edellä-kävijänä. 2000-luvun alussa säätiössä alettiin kokeilla pilottina mallia, jossasuunnitteilla olevaan vuokra-asuntokohteeseen valittiin asukkaat jo hank-keen alkumetreillä. Esimerkiksi Kaukajärven Annalaan rakennettiin tuolloin13 huoneiston rivitalo, jossa asukkaat pääsivät suunnittelemaan omaa asuin-huoneistoaan yhdessä arkkitehdin kanssa. Saman vuokrataloyhtiön asukas-hallitus kevensi asumiskustannuksia talkootyöllä sekä omavastuuperiaatteel-la. Käytännössä se tarkoitti talon huoltotöiden tekemistä talkoilla ja pientenvikojen ja kulumien korjaamista ja kustantamista omasta pussista.

- Tämän kaltainen yhteistyö on osa säätiön toimintaa. Tampereen Vuok-ratalosäätiön kiinteistöissä asukkaiden aktiivisuus vaihtelee talosta toiseen jaasukasdemokratian sekä yhteistyön muotojen kirjo on laaja, Reijo Jantunenkuvaa.

- Pienemmissä taloissa saattaa olla koko talon väki innolla mukana talo-kohtaisessa päätöksenteossa, erilaisissa tempauksissa ja toiminnassa. Toisaal-ta osassa taloista asukastoiminta on vain muutaman aktiivin varassa. Asu-kasdemokratiassa on kyse jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa. Se on vapaa-ehtoista ja ketään ei voi pakottaa mukaan toimintaan, Jantunen tiivistää.


33

”Olkaa vaativia asiakkaita”Palvelukoordinaattori Reijo Jantusen työnkuva on laaja. Yhteistyö asukkai-den kanssa, koulutusprojektit, palvelujen hankintaan liittyvät tehtävät ja eri-laiset kehittämishankkeet ovat hänen työsarkaansa. Hän korostaa, että toimi-va yhteistyö asukkaiden kanssa tai asumisen uusien tuulien tunnustelu ovatosa säätiön toimintastrategiaa.

- Haluamme olla mukana kehittämässä ja luomassa laadukasta vuokra-asumista ja pärjätä vuokra-asuntomarkkinoilla. En tiedä voiko vuokra-asu-mista ”brändätä”, mutta säätiön jatkuvana tavoitteena on luoda VTS-kodeis-ta hyvän ja toimivan vuokra-asumisen tuotemerkki.

Jantunen korostaa, että säätiön tavoite toimia asumisen markkinoitakuulostellen on kaikkien etu.

- Silloin kun saamme asuntorin tiskille ”vaativia asiakkaita”, tiedämme,missä vuokra-asuntomarkkinoilla yleisemminkin liikutaan. Siten voimmekehittää palveluitamme asiakkaiden toiveiden suuntaan.

- Usein asukkaiden toiveet ovat käytännönläheisiä ja maltillisia. Tällähetkellä olemme esimerkiksi asentamassa laajakaistayhteyksiä niihin taloihin,

Pohjolankadulla kukkii. Asukastoiminnan tuloksena VTS-kotien pihamaatvoivat olla vihreitä keitaita keskellä kaupunkia.

Ku

va:

Juh

a N

okel

ain

en


34

joissa asukkaat haluavat tämänkaltaista palvelua. Jokainen ihminen on omanasumisensa asiantuntija ja me haluamme kunnioittaa sitä.19

Asukkaiden oma edunvalvonta myös säätiön etuTaisto Aaltonen asuu Hallilan ”lintukodossa”, kuten hän asuinaluettaan kut-suu. Siisti rivitaloyhteisö hyvin hoidettuine pihoineen sopii hyvin maise-maan.

- Me hoidamme näissä taloissa talkoovoimin pihatyöt ja pienet remont-tihommat. Itse tekemällä ja osallistumalla saamme säästettyä hieman vuok-rassa, Aaltonen sanoo.

Taisto Aaltonen on monessa mukana. Luottamustoimia ja talkoopestejälöytyy urheiluseurasta seurakunnan toimintaan asti. Aaltonen on VTS-kotienasukasaktiivi, joka toimii oman talonsa hallituksen nokkamiehenä, edustaaasukkaita säätiön hallituksessa sekä on mukana asukasdemokratiatyöryhmässä.

Luottamustoimet ovat kasautuneet sosiaaliselle miehelle puoliksi vahin-gossa.

- Minun on ollut vaikea kieltäytyä tarjotuista tehtävistä, sillä olen koke-nut näiden asioiden hoitamisen tärkeäksi.

Taisto Aaltonen uskoo, että asukkaiden oma edunvalvonta palvelee myössäätiötä.

- Minun tehtäväni yhtenä säätiön asukkaiden edusmiehenä on kyseen-alaistaa rakentavassa mielessä esimerkiksi vuokranantajan kaavailemia uudis-tuksia ja suunnitelmia sekä tuoda esiin asukasnäkökulma päätöksenteossa.

- Olen kokenut, että säätiössä asukasdemokratia toimii myös käytännös-sä. Asukkaita ei pelkästään kuulla vaan myös kuunnellaan.

Asukkaiden kannalta muutama vuosi sitten käyttöönotettu pääomata-sausvuokra on Aaltosen mielestä hyvä esimerkki siitä, että useiden keskuste-lujen, laskelmien ja neuvottelujen jälkeen säätiössä saatiin aikaan malli, jon-ka avulla siirtyminen uuteen järjestelmään on saatu hoidettua joustavasti si-ten, että myös asukkailla on ollut mahdollisuus valmistautua siirtymäajanavulla uuteen vuokramalliin.

- Yhteisten asioiden hoitamisessa on kyse molempien osapuolten kuule-misesta ja keskustelujen pohjalta syntyneiden mielipiteiden ja tavoitteidensovittamisesta yhteen. Asioista jo valmisteluvaiheessa saadut tiedot ja perus-teet auttavat asukkaita hyväksymään muutoksia ja uudistuksia paremminsekä sitoutumaan niihin, Aaltonen toteaa.


35

Markkinointi-isännöitsijät ja asukasetujärjestelmä uuttaVaikka Tampereen Vuokratalosäätiön huoneistojen käyttöaste on hyvä, eihuoneistojen tyhjäkäyntiä voida koskaan täysin välttää.

- Sekä asukkaiden että vuokranantajan etu on, että talon jokaisessa huo-neistossa asutaan. Tyhjän asunnon vuokran maksavat naapurit, Aaltonentoteaa.

- Asukkaiden kannalta markkinointi-isännöitsijät ovat tervetullut jouk-ko säätiön henkilökuntaan. Heidän avullaan tyhjät asunnot saadaan asute-tuiksi entistä nopeammin.

Aaltonen on myös sitä mieltä, että jokainen asukas voi vaikuttaa omiinasumiskustannuksiinsa helpolla ja järkevällä tavalla.

- Kun jokainen meistä pitää omalta osaltaan huolta siitä, että paikat py-syvät siistinä ja kunnossa, niin paineet vuokrankorotuksiin pienenevät. Eisiihen tarvita sen monimutkaisempaa matematiikkaa.

Uutena säätiön pitkäaikaisia asukkaita palvelevana etuna käyttöön ontulossa asukasetujärjestelmä, joka saa sekin Aaltoselta kiitosta.

- Idea on hyvä, vaikka me asukkaat rahoitammekin sen itse, kuten asiak-kaat rahoittavat kauppojen bonusjärjestelmät. Pitkällä aikavälillä se on kui-tenkin edullinen systeemi. Pitkät vuokrasuhteet ovat taloudellisesti kannat-tavia sekä asukkaille että säätiölle, Aaltonen toteaa.

Taisto Aaltonen on asu-kasjäsenenä säätiön halli-

tuksessa. Hän on sitämieltä, että asukkaiden

ääni kuuluu ja sitä myöskuunnellaan.

Ku

va:

Jari

Ru

nsa

s


36

Asukastapahtumat suosittujaTaisto Aaltonen uskoo, että asukasdemokratian jatkuvuuden ja toimivuudenkannalta suurin haaste on saada etenkin nuoria ihmisiä toimintaan mukaan.

- Yhteisten asioiden hoitaminen vaatii hieman aikaa ja se tuntuu tällähetkellä olevan monella ”kortilla”.

Asukastoiminnassa on mukana tuhatkunta säätiön asukasta. Varsinaisenasukasedunvalvonnan ja asukasdemokratiatyön lisäksi VTS-kotienasukkaatovat järjestäneettalkootyönä asukastapahtumia ja kesäjuhlia, jotka ovat olleetmenestys.

- Hyvän yhteishengen luominen ja sosiaalinen kanssakäynti ovat tärkeäosa asukastoimintaa. Uskon, että mukava keskinäinen kanssakäyminen lisäämyös asumisviihtyvyyttä. Saattaa olla, että joku saa siellä kipinän lähteämukaan myös oman talon asukastoimintaan, Aaltonen sanoo.

- Toissa vuonna Viikinsaari -päivä sai liikkeelle tuhat säätiön asukasta jatänä suvena varaudumme samaan.21

VTS-kotien asukasdemokratiaryhmä.

Ku

va:

J ari

Ru

nsa

s


37

VTS sosiaalisen isännöinninedelläkävijä

Asuminen on jokaisen perusoikeusTampereen Vuokratalosäätiö on sosiaalisen asumisen edelläkävijä. 1990-lu-vun lopulla säätiön isännöitsijät Maarit Sundell ja Matti Montonen lansee-rasivat asian säätiön johdolle ja ryhtyivät hankkimaan aiheesta lisätietoa. Heloivat VTS:lle oman mallin sosiaali-isännöinnistä. Säätiö asuttaa tämän mal-lin avulla vuosittain satakunta vaikeasti asutettavaa henkilöä, joiden on mah-dotonta saada kotia yksityisiltä asuntomarkkinoilta.

Tampereen Vuokratalosäätiön tehtävänä säädekirjansa mukainen velvoi-te asuttaa myös sellaisia henkilöitä, joiden on vaikea saada asuntoa muiltaasuntomarkkinoilta.

VTS:n sosiaalisen isännöinnin toimintamallissa ideana on asuttaa yh-teistyössä Tampereen kaupungin sosiaalitoimen kanssa sellaisia ihmisiä, joil-la on riittävät edellytykset selvitä omatoimisesti tai tuetusti arjesta sekä omahalu itsenäiseen asumiseen.22

Idea hallitun asuttamisen mallista kypsyi Sundellin ja Montosen mielis-sä heidän toimiessaan isännöitsijöinä sellaisissa kiinteistöissä, joissa yhteisenasumisen ja elämisen pelisäännöt eivät olleet aina kaikille yhtä kirkkaita.

- Perinteinen isännöinti kohdistuu pääosin kiinteistön tekniseen kunnos-sapitoon ja taloudenhoitoon. Sosiaalinen isännöinti on pääosiltaan asukkaa-seen kohdistuvaa isännöintiä.

Säätiön sosiaali-isännöitsijät ovat määritelleet työnsä sisällön:

”Sosiaalisella isännöinnillä kiinteistönpidossa tarkoitetaan sosiaalisten asioi-den kytkemistä yksilökohtaisesti asukasvalintaan, asukkaiden sijoitteluun jaasumisen turvaamiseen siten, että yksilön ja yhteisön asuinolot paranevat.23

Sosiaalisen isännöinnin mallissa henkilökohtainen kontakti asukkaaseen ontärkeä osa työtä. Jos esimerkiksi asumisessa tai vuokranmaksussa ilmeneevaikeuksia, asukas tietää kenen puoleen kääntyä. Myös säännölliset kotikäyn-nit ovat osa ennaltaehkäisevää työtä.

Säätiö tarjoaa asumiskykyiselle henkilölle asunnon, mutta tarvittava so-siaalinen tuki asujalle tulee muualta. Sosiaali-isännöinnin onnistumisen kan-


38

nalta toimiva yhteistyöverkosto on avainasia.- Tämän toimintamallin avulla omaan itsenäiseen elämään voivat päästä

kiinni esimerkiksi erilaisissa yhteisöissä asuneet nuoret tai laitoshoidosta it-senäiseen elämään kuntoutuneet henkilöt.

- Me valitsemme asukkaat haastattelujen ja hakemusten perusteella.Vaikka työmme ei olekaan perinteistä isännöintiä, emme smyöskään ole so-siaalityöntekijöitä, Sundell ja Montonen korostavat.

Jokaiselle annettava mahdollisuusMaarit Sundell ja Matti Montonen ovat sosiaalisen isännöinnin uranuur-

tajia Tampereella. He osallistuivat 1990-luvun lopulla Tampereen liiketalou-dellisen tutkimuskeskuksen järjestämään sosiaalisen isännöinnin kurssiin jaalkoivat kehittää omaa toimintamallia säätiölle. Vastaavaa isännöintimalliatai samanlaista ennaltaehkäisevään työhön perustuvaa yhteistyömallia sosiaa-litoimiston kanssa ei löydy muualta Suomesta, vaikka tuetun asumisen mal-leja sekä asuntoneuvojia löytyy muualtakin.

- Meidän mallimme pyrkii ennaltaehkäisemään vaikeuksia etukäteen.Tällaisen järjestelmän luominen on ollut Vuokratalosäätiölle hallittu riski.Projektiin ja toimintaan mukaan lähtiessään säätiön hallitus ja johto osoitti-vat edistyksellisyyttä, Sundell kiittää.

Sosiaalinen isännöinti alkoi säätiössä ensin projektina, jonka yhtenä tar-koituksena oli selvittää mallin toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Malliakokeiltiin projektiluonteisesti 1.4.2000 lähtien pari vuotta, jonka jälkeentoiminta vakiintui osaksi säätiön toimintaa.

- Tällaisen toiminnan kannattavuutta voi tarkastella paitsi taloudellises-ta myös inhimillisestä näkökulmasta. Jos asuminen ei onnistu, niin häädötovat aina kalliita ratkaisuja. Toisaalta tämänkaltaiset asumista tukevat toimetvähentävät eri laitosten kuluja ja nopeuttavat hoitopaikkojen kiertoa. Sitenvoidaan sanoa, että toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, MattiMontonen puntaroi.

Inhimillisesti ajatellen jokaisella pitäisi olla mahdollisuus koettaa omiensipien kantavuutta lähtökohdista riippumatta. Ilman asuntoa se ei onnistu.

- Aina tämäkään malli ei toimi ja itsenäinen asuminen ei suju kaikilta sitäyrittäviltä tukiverkostosta huolimatta. Vuokrasopimuksen päättäminen jaasukkaan muutto muualle voidaan kuitenkin hoitaa sosiaalisen isännöinninmallissa hallitusti, Sundell sanoo.


39

- Meidän kauttamme asunnon saaneista ihmisistä suuri osa on kuntou-tunut ja he asuvat noin vuoden tai parin päästä itsenäisesti ilman sosiaali-isännöitsijän kanssa tehtävää yhteistyötä.

Työ tekijäänsä neuvooTampereen Vuokratalosäätiön sosiaali-isännöitsijät ovat käyneet kertomassakokemuksistaan ja toimintamallin avulla saaduista tuloksista eri puolilla Suo-mea. Malli kiinnostaa myös muita kaupunkeja.

- Olemme pyrkineet kirjaamaan toimintamallin eri kehitys- ja työvaiheetmahdollisimman tarkasti ylös, sillä meillä ei ollut työhömme valmista mal-lia, jonka pohjalta toimintaa aloittaa. Uuden työtavan sisäänajo vaati aikan-sa ja vakuuttelunsa. Faktaa työn tueksi oli hankittava monelta eri taholta. Nyttyö sujuu jo rutiinilla, Montonen sanoo.

- Ihmisen kohtaaminen on kuitenkin joka kerta uusi ja ainutkertainenasia. Sitä ei voi kansioista opiskella, Maarit Sundell ja Matti Montonen to-teavat haastavasta, elämänmakuisesta työstään.24

Sosiaali-isännöitsijäMaarit Sundell.

Sosiaali-isännöitsijäMatti Montonen.


40

Sosiaali-isännöinnin toimintamalli

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○○ ○ ○ ○ ○ ○ ○○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

Sosiaalinen isännöinti

• Työ Tampereen Vuokratalosäätiössä aloitettiin projektina 1.4.2000.• Toiminta perustuu ennaltaehkäisevään työhön yhdessä tukea

tarvitsevan asukkaan sekä hänen tukiverkostonsa kanssa.• kohdistuu yksilöön eli asukkaaseen.• edellyttää asukkaalta itsenäistä asumishalua sekä –kykyä.• asuttaa vuosittain noin sata vaikeasti asutettavaa henkilöä.• Säätiön palveluksessa kaksi sosiaali-isännöitsijää.• Sosiaalisen isännöinnin kustannuksista osan maksaa Tampereen

kaupungin sosiaalitoimi.

SOSIAALITOIMI• lausunto asunnontarpeesta

ja asumiskyvystä• sovitaan kustannuksista• tukihenkilön valinta• hoitoketjujen jatkon turvaaminen• sitoudutaan yhteistyöhön

SOSIAALI-ISÄNNÖINTI• asiakkaan haastattelu ja kontaktin

luonti• asumiskyvyn ja asuntotarpeen

arviointi• sopivan asuinpaikan ja asunnon

valinta

SEURANTA• kotikäynnit• vuokrien ja häiriöiden valvonta• tuki ja valvonta yhteistyössä eri

toimijoiden kanssa

TUETUN ASUMISENPÄÄTTYMINEN/JATKUMINEN• neuvottelut sosiaalityöntekijän

kanssa

PÄÄTÖS TUKIAJASTA

JA KUSTANNUKSUISTA

LASKUTUS SOTE/KK

päätösten mukaisesti

ILMOITUS VALINNASTA

SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE

Läh

de:

Tam

per

een

Vu

okra

talo

säät

iö


41

Asuntotoriemäntä Birgitta Karjalainen.

Asuntotori – uudenlaista asiakaspalveluaViisivuotias asuntotori on markkinapaikka, jossa kodinetsijä ja vapaa vuok-ra-asunto löytävät mukavasti toisensa. Asumisen aitiopaikalta voi löytää ko-din Tampereen Vuokratalosäätiön, Tampereen Kaupungin Asuntotoimensekä Tampereen Vuokra-asunnot oy:n ja Kotilinnasäätiön tarjonnasta. Lisäksitorin markkinoilla ovat mukana muun muassa VVO, Sato, TOAS ja YH.

Asuntotorilla käy päivittäin noin 100–250 vuoronumeroasiakasta, jois-ta suurinta osaa palvellaan asuntoasioissa henkilökohtaisesti. Osa torin asiak-kaista tutustuu asuntotarjontaan www-sivustojen kautta tai hakee esitteitävapaana olevista asunnoista.

Asuntotoria emännöi toriemäntä Birgitta Karjalainen, jonka auttaa, neu-voo ja ohjaa kodinetsijöitä löytämään sopivia vaihtoehtoja.

Asuntotori on valtakunnallisesti ainutlaatuinen vuokra-asuntoja välittä-vä toimipiste, jossa kilpailevat yritykset tarjoavat asuntopalvelujaan rinnak-kain.

Ku

va:

Jari

Ru

nsa

s


42

- Tori on saanut asiakkailta runsaasti hyvää palautetta. Pyrimme asunto-asioissakin toteuttamaan niin sanottua yhden luukun periaatetta. Asiakastaei juoksuteta toimipisteestä toiseen turhaan, Birgitta Karjalainen sanoo.

Toriemännän on seurattava niin vuokra- kuin omistusasuntomarkkinoi-ta, asumiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä kaupungin rakentamista, sillä asi-akkaitten kysymysten kirjo on laaja.

- En tokikaan voi tietää läheskään kaikkea, mitä minulta kysytään, mut-ta selvitän yhdessä asiakkaan kanssa, mistä tietoa on saatavissa.

Birgitta Karjalaisen edeltäjiä asuntotoriemäntinä ovat olleet Merja Leh-timäki ja Tanja Kivelä.

Nuijatie 31 sai valtakunnallistakin julkisuut-ta vuonna 1988, kun asunnonvaltaajat aset-tuivat korjausta varten tyhjennettyyn kiin-teistöön. YTS on kunnostanut talon viihtyi-säksi.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


43

Eikan aika – Tampereen rakentajastakaupungin rakennuttajaksi

Vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajana reilun vuosikymmenen(1993-2004) toiminut Eino Mäkinen kuvaa aikaansa säätiössä värikkääksiajaksi vuokra-asumisen aitiopaikalla. Mäkiselle VTS:n hallituksen puheen-johtajuus ei ole ollut vain kunnallispolitiikan mukanaan tuoma luottamus-toimi muiden tehtävien joukossa, vaan puheenjohtajuus, jossa hänen amma-tillinen asiantuntemuksensa on päässyt oikeuksiinsa. ”Eikan aika” tampe-relaisessa rakentamisessa on pala kunnallisen rakentamisen historiaa, jostareilun parinkymmenen vuoden siivu on vierähtänyt paitsi VTS:n hallituk-sen puheenjohtajana myös sen rakennustoimikunnan jäsenenä.

Eino Mäkinen jätti vuo-den alusta säätiön pu-heenjohtajan tehtävät.Mäkisellä on kokemustatamperelaisesta rakenta-misesta kuudelta erivuosikymmeneltä.K

uva

: Ja

ri R

un

sas


44

Eino Mäkisen (s.1926) tie rakentamisen ammattilaiseksi ja asiantunti-jaksi on alkanut syntymäpitäjän Kurun metsistä. Kosketus suomalaisen ra-kentamisen alkuaineeseen, puuhun, löytyi metsätöissä isän apupoikana, kunhe rahtasivat valtion metsästä puita proomujen rakentamista varten. Tällä”Näsijärven laivastolla” kuljetettiin polttopuita Tampereelle.

- Näissä metsätöissä minun rakentajan taipaleeni alkoi. Opillista sivistys-tä kädentaitojen lisäksi olen saanut Tampereella Teknillisessä koulussa, jostavalmistuin vuonna 1951 rakennusmestariksi. Teknillisestä opistosta sain ra-kennusinsinöörin paperit vuonna 1955 ja rakennusarkkitehdiksi valmistuinTampereella vuonna 1960, Mäkinen listaa opintojensa virstanpylväitä.

- Ensimmäinen työpaikkani Tampereen kaupungilla oli Rakennustarkas-tustoimistossa tarkastajana. Se oli hyvä koulu. Siinä tehtävässä sain tutustuaalan säännöstöön. Varsinaisen työurani tein kuitenkin Tampereen kaupungintalonrakennusosaston työpäällikkönä, Eino Mäkinen sanoo.

Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa, kun Eino Mäkinen muiste-lee sitä aikaa, kun hän on ollut mukana tai seurannut Tampereen rakentamis-ta. Ensimmäinen merkittävä kaupungin rakennuttama vuokratalokohde onvuodelta 1947.

- Se oli sodan jälkeistä aikaa, jolloin oli pulaa paitsi asunnoista myös ra-kennusmateriaaleista, muun muassa betoniteräksestä.

- Tuolloin Tampereelle rakennettiin pula-ajasta huolimatta 105 asunnonkiinteistö Perhetalot Oy, Mäkinen kertaa kunnallisen vuokra-asuntorakenta-misen alkua Tampereella.

Kiinteistöosakeyhtiömuotoisen Kalevan Sammon perustaminen on toi-nen merkittävä paalu tamperelaisen vuokra-asuntorakentamisen historiassaennen Vilusen Rinteen ja Vuokratalosäätiön toiminnan alkamista.

- Tässä hankkeessa oli Tampereen kaupungin lisäksi mukana jo aravarahoi-tus. Mattinen & Niemelä urakoi hankkeen ja kehitteli samalla betonirunkora-kentamista. Tuolloin otettiin elementtirakentamisen ensiaskeleita. KalevanSampoon valmistui 1950-ja 1960-lukujen taitteessa 288 aravavuokra-asuntoa.Parhaimmillaan Kalevan Sampo tarjosi kodin liki 1500 tamperelaiselle.

Vilusen Rinteen ja Eino Mäkisen tiet yhtyivät ensi kerran 1960-luvunlopulla.

- Silloin rakennettiin Kaukajärvelle Vilusen Rinteen ensimmäistä kerros-taloa Muinaishaudankadun varteen. Tuolloin oli vallalla sellainen käytäntö,


45

että urakoitsija sai nostaa rahaa tehdyn työvaiheen mukaan ja kunkin vaiheenvalmistuttua kaupungin tarkastaja kävi työmaalla tutkimassa tilanteen. Mi-nunkin puumerkkini löytyvät osasta näitä asiakirjoja, Eino Mäkinen toteaa.

Vilusen Rinteen vuokra-asunnoille oli 1960- ja 1970-lukujen taittees-sa sosiaalista tilausta ja kysyntää, mutta yhtiölle valittu osakeyhtiömuoto eiollut sopiva ratkaisu julkisen ja sosiaalisen rakentamisen toimintapohjaksi.Tampereen kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 1970 perustaa Tampe-reen Vuokratalosäätiön hankkimaan asuntoja mahdollisimman edullistavuokraa vastaan tamperelaisille asunnontarvitsijoille.

Rakennustoimikunnan jäseneksi 1980-luvullaEino Mäkisen virallinen pesti Vuokratalosäätiössä on alkanut 1980-luvun alus-sa, jolloin hänet valittiin säätiön rakennustoimikuntaan. Tehtävät toimikun-nassa poikkesivat oman päivätyön haasteista ja perehtyminen aravasäännös-töön sekä suunnittelun hienosäätöön olivat erityisen mielenkiintoisia tehtäviä.

- Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että kyllä sitä tuli kerran jostoisenkin mietittyä niitä määräyksiä, ohjeita ja rajoituksia, joita aravavuok-ratalojen rakentamiselle oli säädetty.

-Toisaalta tiedän, että selkeät normistot ovat välttämättömiä suurtenasuntomassojen rakentamisen hallitsemiseksi. Tuolloin elettiin aikaa, jollointaloissa piti olla neljä nurkkaa ja tasakatto. Säännöksissä pidettiin kiinni ra-kentamisen laadusta, mutta ajoittain arkkitehtuuri kärsi rahoituksen ja ra-kennusratkaisujen alituisessa kädenväännössä, Mäkinen pohtii.

- Arava on ollut toimiva järjestelmä. Uskon, että ilman Aravaa nykyinenkiinteistökanta ei olisi näin laadukasta. Virheitä on tehty ja osa rakentamisenratkaisuista eivät ole olleet kestäviä, mutta suuri osa säätiönkin kiinteistöistäon pärjännyt hyvin ajan hammasta vastaan.

1990-luku korjausrakentamisen vuosikymmenKun Eino Mäkinen valittiin Vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi1993, säätiön toiminta oli vakaalla pohjalla, vaikka vuokra-asuminen olieräänlaisessa tienhaarassa. Yksityinen vuokra-asuntokanta oli lisännyt kilpai-lua asuntomarkkinoilla ja pudottanut vuokrien hintaa lähemmäs aravatasoa.Säätiössä ei jääty seuraamaan kehitystä sivusta, vaan asetettiin selkeät tavoit-teet kilpailukyvyn parantamiseksi vuokra-asuntomarkkinoilla.


46

- Yksi merkittävä keino vastata kilpailuun oli panostaa myytävän tuot-teen laatuun. 1990-luvun alussa aloitettu kiinteistöjen peruskorjaaminen oliosaltaan vastaus kiristyvään kilpailuun.

- Korjausrakentaminen on vaativa rakentamisen laji. Kiinteistön ja huo-neistojen kunnostus rahoitusjärjestelmän antamissa raameissa vaati tarkkaalaskutikun käyttöä. Toisaalta peruskorjaus oli sekä rakennuttajille että raken-tajille vielä tuntematon kenttä. Kokemusta suurista peruskorjausurakoista olivarsin vähän, Mäkinen sanoo.

Suuri haaste oli sovittaa tämän kokoamattoman palapelin palat paikoil-leen siten, että jokaisen osapuolen näkemys korjausrakentamisesta olisi tul-lut otettua mahdollisimman hyvin huomioon.

- Vuokratalosäätiön tavoitteena oli uudistaa rakennuskantansa kilpailuky-kyiseksi ja varmistaa sijoitetun pääoman arvon säilyminen. Asukkaat toivoivatsaavansa vuokramarkoilleen laadukkaan vastineen. Käytännön järjestelyt pitihoitaa huolella, Eino Mäkinen muistelee korjausrakentamisen alkuvuosia.

Ranskalaisen urakan pohjalta toteutettu Persiljakatu 10.

Ku

va:

J uh

a N

okel

ain

en


47

- Raha asetti jokaiselle hankkeelle selkeät raamit. Säätiö pyrki teettämääntyöt mahdollisimman hyvin rahoituksen, asukkaiden ja korjausurakoitsijoi-den sekä ARA:n säännösten ja toiveiden nelikentässä.

- Suurien peruskorjausprojektien lisäksi jatkettiin myös kevyempien remont-tien tekemistä kiinteistöissä. ”Koti kuntoon”- remonteissa kiinnitetään huomioasumisviihtyvyyteen ja uusitaan huoneistojen pintoja ja kalusteita. Näillä toiminon tarkoitus lisätä talojen elinkaarta ennen peruskorjausvaihetta.

Remonttien toteuttaminen vaati säätiön talouspuolella tarkkaa taiteilua,jotta hankkeiden kustannukset saatiin jyvitettyä asukkaiden kannalta oikeu-denmukaisesti.

- Uskon, että esimerkiksi niin sanottu remonttimarkka, jota alettiin pe-riä vuokrien yhteydessä sekä tiivis yhteistyö asukkaiden kanssa ovat olleetavainasioita näin isojen projektien läpiviemisessä, Mäkinen sanailee.

Uusia vaihtoehtoja asumiseenEino Mäkinen sanoo, että Tampereen kaupungin rakentamispolitiikka jasäätiön herkkäkorvaisuus ovat olleet toimiva yhdistelmä vuokra-asuntora-kentamisen markkinoilla.

- Asukkaiden toiveet ovat niin vuokra-asuntomarkkinoilla kuin omistus-asuntomarkkinoilla olleet saman suuntaiset. Asunnon pitää olla toimiva jasen pitäisi sijaita lähellä palveluita, päiväkoteja ja kouluja. Toisaalta asumis-kustannusten pitäisi pysyä kohtuullisina, Mäkinen listaa asuntotuotantopuo-len jatkuvia haasteita.

- Näiden osatekijöiden yhteensovittaminen ei ole aina aivan ongelma-tonta. Toisaalta säätiö on pysynyt vastaamaan vuokra-asuntomarkkinoidenkysyntään melko hyvin. Perinteisen kerrostaloasumisen lisäksi säätiöllä ontarjota esimerkiksi rivi- ja luhtitalohuoneistoja. Hyvä suunnittelu on tuonutsäätiölle kiitosta sekä asukkailta, Tampereen kaupungilta kuin Araltakin,Mäkinen sanoo.

Toimiva yhteistyö kaupungin ja sidosryhmien kanssaon säätiön voimavaraRakentaminen vaatii rutkasti yhteen pelaamisen taitoa. Julkisessa asuntotuo-tannossa yhteistyön merkitys korostuu erityisesti, mutta samat säännöt päte-vät myös yksityisen rakentamisen puolella.

- Avoimet ja asialliset suhteet niin virkamiesten suuntaan kuin valtuus-


48

ton päättäjiinkin ovat olleet taloudellisten resurssien lisäksi ensiarvoisen tär-keä voimavara VTS:lle. Sama koskee myös suhteita suunnittelijoihin ja ra-kennusliikkeisiin, Mäkinen summaa.

- Esimerkiksi niin sanotut ranskalaiset urakat ovat osoittautuneet toimi-viksi ratkaisuiksi säätiön kilpailuttaessa rakennusurakoitaan. Viime vuosinarakennusprojekteissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota asuntojentarkoituksenmukaisuuden lisäksi kohteiden arkkitehtuuriin. Myös pihojenja viheralueiden suunnittelu on saanut enemmän huomiota kohteen suunnit-telussa.

Tampereen Vuokratalosäätiön kilpailukyvyn ja toimivuuden takana onEino Mäkisen mukaan ammattitaitoinen henkilökunta

- Osaavat ihmiset ovat säätiön voimavara. Minun tehtäväni säätiön hal-lituksen puheenjohtajana on ollut sikäli helppo, että olen voinut luottaa hei-dän ammattitaitoonsa ja osaamiseensa. Monet mutkikkaatkin asiat ovat jär-jestyneet heidän käsissään.

- Vuokratalosäätiön toiminta on ollut parhaimmillaan rakentavaa yhteis-työtä sanojen täydessä merkityksessä, Eino Mäkinen tiivistää rupeamansasäätiön hallituksen peräsimessä.24

”Rakentaminen vaatii rutkasti yhteenpelaamisen taitoa. Julkisessa asuntotuotannossa yhteistyön merkitys korostuuerityisesti.”

”Tampereen kaupungin rakentamispolitiikka ja säätiön herkkä-korvaisuus ovat olleet toimiva yhdistelmä vuokra-asuntorakenta-misen markkinoilla.”


49

Tampereen vuokratalosäätiön hallitus 2001–2004.

Ku

va:

Mik

a K

aner

va


50

Tampereen VuokratalosäätiöVilusen Rinne Oy

Johtokunta1969Pentti Lilja(puheenjohtaja)Pentti Suojanen (vpj.)Paavo MarttinenTaavi LintunenReko VilpasPentti Järvelä (siht.)

Hallitus 1970–1972Pentti Lilja (pj.)Pentti Suojanen (vpj.)Paavo MarttinenTaavi LintunenReko VilpasVesa Kauppinen (siht.)

Hallitus1973–1976Pentti Lilja (pj.)Pentti Suojanen (vpj.)Paavo MarttinenTaavi LintunenReko VilpasVesa Kauppinen(–1975 siht.)Matti Häkkinen(1975–31.1.1976 siht.)

Hallitus1977–1980Pentti Lilja (pj.)Pentti Suojanen (vpj.pyysi eron tehtävästä)Paavo Marttinen(22.12.1982 vpj.)Reko VilpasJyrki Jyrkämä

Timo P. Nieminen(1.4.1976– siht.)

Hallitus1981–1984Pentti Lilja (pj.)Pentti Suojanen (vpj.)Paavo Marttinen (vpj.)Matti KontioReko VilpasJyrki JyrkämäTimo P. Nieminen (siht.)

Hallitus1985–1988Reko Vilpas (pj.)Paavo Marttinen (vpj.)Matti KontioMatti PerämaaMargit MustonenTimo P. Nieminen (siht.)

Hallitus1989–1992Reko Vilpas (pj.)Matti Kontio (vpj.)Matti PerämaaMargit MustonenMeeri Laukkanen(1.2.1992–)Reijo Jantunen(1.2.1992–)Jukka SalonenTimo P. Nieminen (siht.)

Hallitus1993–1996Eino Mäkinen (pj.)Meeri LaukkanenEsko Berg

Seppo JokelaSeppo MerikoskiErkan NasibReijo Jantunen(1993–1994)Ritva Salo (1994–)Timo P. Nieminen (siht.)

Hallitus1997–2000Eino Mäkinen (pj.)Liisa HaapaniemiAnneli KivistöRaimo PentinmäkiSeppo MerikoskiTaisto AaltonenRitva Salo (vpj.)Timo P. Nieminen (siht.)

Hallitus2001–2004Eino Mäkinen (pj.)Liisa Haapaniemi (vpj.)Erkan NasibAnneli KivistöIrene RoivainenTaisto AaltonenEija ParkkaliTimo P. Nieminen (siht.)

Hallitus2005–2008Seppo Rantanen (pj.)Anneli Kivistö (vpj.)Erkan NasibAntti AaltoMervi UittiTaisto AaltonenEija ParkkaliTimo P. Nieminen (siht.)


51

Isännöitsijät/toiminnanjohtajat

Lauri Sarhela 1.5.1969–31.5.1988Ahto Aunela 1.3.1988 –

Lähteet ja kirjallisuus:Tampereen Vuokratalosäätiön vuosikertomukset 1994–2003.

• Alajoki, Jaana Tampereen Vuokratalosäätiö 25 vuotta, Kangasala 1995.• Asumistutkimuksen bibliografia 2000–2004, www.kiinteistoliitto.fi/asunto2010/.• Hankonen, Johanna, Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta, Tampere 1994.• Kaikem paree Tampere. Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia-

ohjelma vuosille 2002–2012,Tampere 2003. (www.tampere.fi/strategia/).• Kanerva, Erkki, Amuri just eikä melkeen, Tampereen kaupunginosat julkaisusarja

IV, Tampere 1994.• Kuntalainen ja ympäristö, toim. Aura, Seppo ja Siitonen, Pentti, Helsinki 1992.• Lahti, Pekka, Matala ja tiivis kaupunki, Tampere 2002.• Suomalaisen asumistutkimuksen tila ja tarpeet 2005. Hyvä asuminen 2010

valmisteluhanke, toim. Immonen, Mervi ja Manninen, Rikhard sekä Söderholm,Maria.

• Tampereen rakennuskulttuuri maisemat ja luonnonsuojelu, Tampereen kaupunginkaavoitusvirasto By/3/1985, Tampere 1986.

• Tarinoita ja tutkimuksia kaupunkimarkkinoinnista, toim. Kostiainen, Juha,Helsinki 2001.

• Ylönen, Ari, Hervanta: Arkkitehtien ajatuksista asukkaiden kotilähiöksi,Tampere 1997.

Sanomalehdet:• Aamulehti (AL)• Mikkola, Pekka, Rauhan tuoksu oli lanttu. Aarre Mattinen muistaa elävästi

kaupungin hajut 60 vuoden takaa. Peruna oli suurta herkkua, AL 8.5.2005.• Vuokralla asuminen vetää hyvin. Etenkään nuoret eivät halua tai eivät voi ryhtyä

asuntosäästäjiksi, Koti& asuminen, AL 14.12.1997.• Saari, Seppo, Laadun nostaminen on selkeästi ajan henki vuokra-asumisessa,

AL 19.3.2003.• Asukasviesti. Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne oy:n asukaslehti.

1/1994–2/2005.• Helsingin Sanomat (HS)• Salmela, Marja, Tampereella laaja kokeilu vuokralaisdemokratiasta,HS 18.9.2002.

Haastattelut:• Aaltonen, Taisto, haastattelu 2.5.2005.• Aunela, Ahto, haastattelu 18.1.2005 ja 18.4.2005.• Jantunen, Reijo, haastattelu 16.3.2005.• Karjalainen, Birgitta, haastattelu 9.5.2005.• Kolehmainen, Juhani, haastattelu 4.4.2005.• Montonen, Matti, haastattelu 18.4. 2005.• Mäkinen, Eino, haastattelu 22.2.2005.• Nieminen, Timo P., haastattelu 17.5.2005.• Paajanen, Esko, haastattelu 17.5.2005• Sundell, Maarit, haastattelu 18.4.2005 ja 25.4.2005.


52

Lähdeviitteet:1 Alajoki, Jaana, Tampereen Vuokratalosäätiö 25 vuotta, 13;15;19 ja 20.2 Aura, Seppo, Näkemyksiä rakennetusta ympäristöstä, teoksessa Kunta, kunta ja

ympäristö, 26–27.3 emt., 27.4 Mikkola, Pekka, Rauhan tuoksu oli lanttu. Aarre Mattinen muistaa elävästi

kaupungin hajut 60 vuoden takaa. Peruna oli suurta herkkua, Aamulehti8.5.2005.

5 Ahto Aunelan haastattelu 18.4.2005.6 Juha Kostiainen, Kaupunkimarkkinointi globaalissa kilpailutilanteessa. Esimerk-

keinä Jyväskylän, Tampereen ja Turun seudut, 41, teoksessa Tarinoita ja tutki-muksia kaupunkimarkkinoinnista.

7 Reijo Jantusen haastattelu 16.3.2005; VTS-kodit yleiskalvosarja ja Vuokra-asuminen brandina; kts. myös Juha Kostiaisen em. artikkeli.

8 Hankonen, Johanna, Avoimessa rakentamisessa ”Kotini on linnani, artikkeliTampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n vuosikertomuksessa 1996–1997.

9 Taisto Aaltosen haastattelu 2.5.2005; Reijo Jantusen haastattelu 16.3.2005 jaAsukasviesti 2/2005.

10 Kaikem paree Tampere. Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia2001–2012,7 ja 10.

11 Tampereen Vuokratalosäätiön säännöt 2§.12 Seppo Saari, Laadun nostaminen on slkeästi ajan henki vuokra-asumisessa,

Ahto Aunelan syntymäpäivähaastattelu, Aamulehti 19.3.2003; Ahto Aunelanhaastattelu 18.4.2005.

13 Kaikem paree Tampere. Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia 2001–2012,5; Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 31.12.2004 Tampereen asukasluku2020952 asukasta.

14 Immonen, Mervi, Manninen, Rikhard ja Söderholm, Maria, Suomalaisenasumistutkimuksentila ja tarpeet 2005, Hyvä asuminen 2010 valmisteluhanke,osatehtävä 4.

15 Ahto Aunelan haastattelu 18.4.2005.16 Lahti, Pekka, Matala ja tiivis kaupunki, 8–11; 18-19.17 Kanerva, Erkki, Amuri. Just eikä melkeen, Tampereen kaupunginosat

julkaisusarja IV,8–14 ; Tampereen rakennuskulttuuri maisemat ja luonnon-suojelu,112 ja123.

18 Juhani Kolehmaisen haastattelu 4.4.2005.19 Immonen Mervi, Manninen Rikhard ja Söderholm Maria, Suomalaisen asumis-

tutkimuksentila ja tarpeet 2005, Hyvä asuminen 2010 valmisteluhanke, osa-tehtävä 4; Bäcklund Pia, Häkli Jouni ja Schulman Harry, Osalliset ja osaajat.Kansalaiset kaupungin suunnittelussa,12.

20 Reijo Jantusen haastattelu 16.3.2005; Salmela Marja, Tampereella laajakokeiluvuokralaisdemokratiasta, Helsingin Sanomat 18.9.2002.

21 Taisto Aaltosen haastattelu 2.5.2005.22 Tampereen Vuokratalosäätiön säännöt 2§.23 Sosiaalinen isännöinti, Tampereen Vuokratalosäätiö.24 Maarit Sundellin ja Matti Montosen haastattelu 4.4.2005. ja Maarit Montosen

haastattelu 25.4.2005.25 Eino Mäkisen haastattelu 22.2.2005.

treen vuokratalos..ti. 6 - vts-kodit · • vts-kodit saa tampereen kaupungin myöntämän hyvän...

Documents