tulevaisuusselonteko - mihin suomeen se meitä vie?

• Tulevaisuusselonteko -• mihin Suomeen se meitä vie?

Elinvoiman lähteillä26.10.2009

Tuuli KaskinenDemos Helsinki

maanantaina 2. marraskuuta 2009

Maailman päästöt

24 %

Lähde: Stern review, 2006


Maailman päästöjen putoaminen

0

50

100

150

200

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100

Kehitysmaat Maailma TeollisuusmaatLähde: VNK, Tulevaisuusselonteko, 2009


”Nähdään Kööpenhaminassa”

EI NÄHDÄ


Entä jos aloitammetulevaisuudesta?


20092040 2030 20202050CO2

-80-95%CO2 -30%

Entä jos aloitammetulevaisuudesta?MUSTA JOUTSEN


Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja ilmastopäästöjen irtikytkentä

Päästöt - 80 %

Energiankulutus

Talous

Elintaso

Hyvinvointi

2009 2050

Lähde: VNK, Tulevaisuusselonteko, 2009


Selonteko esittelee neljä mahdollista maailmaa, joissa päästöt ovat 80 % nykytason alapuolella vuonna 2050:


Tehokkuus-kumous

Kestävä arkikilometri

Omassa vara parempi

Teknologia ratkaisee

Johto-ajatus Ekotehokkuus Lähipalvelut Omavaraisuus Teollinen Suomi

Talous-kasvu 1,7 % 1,8 % 1,2 % 1,8 %

Elinkeino-rakenne

Paljon lisää palveluita

Lisää palveluitaVähän lisää palveluita

Nykyisenlainen

Yhdyskunta-rakenne Tiivis Erittäin tiivis

Hajautunut kuten nyt

Hajautunut kaupunkiseuduilla

Liikenne VähentynytVähentynyt reippaasti

Nykytasolla Kasvanut

Energiankulutus -50 % -25 % -30 % nykytasolla

Energiantuotanto

Kokonaan uusiutuvilla

Uusiutuvia kaksinkertaisesti,

ydinvoimaa vähän lisää

Melkein kokonaan uusiutuvilla

Paljon lisää ydinvoimaa



Näistä maailmoista löytyy uutta bisnestä ja uudenlaista elinvoimaa.


Ilmastotaloudenkolme kehitysaluetta

Uudet kuluttajatuotteet ja sosiaaliset innovaatiot

Systeemi-investoinnit

Puhtaan teknologian tuotteet

Lähde: Demos Helsinki 2009


Puhtaan teknologian tuotteet

• Hiilen talteenotto • Uusituvan energianvoimateknologiat • Sähköautot • Metallinjalostus• Betonintuotanto• Taajuusmuuntimet• Hukankerääjä teknologiat

Nostavat olemassaolevien prosessien hiilitehokkuutta merkittävästi



Systeemi-investoinnit

• Euroopan laajuinen nopean sähkönsiirron superverkko

• Kattavat globaalit ja korttelitason raideyhteydet sekä niille rakentuvat uudet "saumattomat liikkumisjärjestelmät"

• Tuulivoiman laajamittainen rakentaminen• Sensoriset ja älykkäät

energiansäästöpalvelut• Ruokajärjestelmän hajauttaminen

Nostavat uusien teknologioiden kysyntää



Uudet kuluttajatuotteet ja sosiaaliset innovaatiot

• Uudet asumispalvelut• Asumisen, ruoan ja liikkumisen

konvergenssia tukevat innovaatiot• Jakamisen, vuokraamisen

uudelleenkäytön ja omistamisen innovaatiot

• Kaupunkiliikkumisen uudet muodot• Kokemuskomponenttia korostavat

palvelut

Estävät rebound effectiä, tekemällä energiaviisaan elämän mahdolliseksi



Myös arki muuttuu


Kulutusperusteiset päästöt

Lähde: Envimat -projekti

Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ari Nissinen, 2009


maatalouden päästöt tuotantolinjoittain

Energiakasvien viljely1 %

Ruokakasvien viljely18 %Hevostalous

2 %

Maidontuotanto28 %

Lihan tuotanto51 %

Lähde: Bionova Engineering. 2008. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kustannus- tehokas vähentäminen. Maa- ja metsätalousministeriön raportti 26.4.2008, s. 22.


Suomen päästöt vuonna 2050, skenaario A

2050

10 %

47 %

15 %

3 %

18 %

14 %

1 %1 %EnergiantuotantoLämmitysLiikenneTeollisuusMuutTeollisuusprosessitMaatalousJätehuolto



Lisämateriaalia


Maailman päästöjen putoaminen



Suomi sekä vie että tuo päästöjä. Kotimaisen kulutuksen ja investointien päästöt ovat samaa luokkaa kuin muissa saman vauraustason maissa.


“Companies that are not adequately managing the consequenses of climate change on their business will not be welcomed to be our customers in the future.” (Rick Murray Swiss Re)


0 %

50 %

100 %

150 %

Belgia Hollanti Saksa Espanja Meksiko Kanada Intia Ukraina AustraliaIndonesia VenäjäEtelä-Afrikka

Etelä-Afrikka

Venäjä

Venezuela

Indonesia

Kiina

Australia

Tsekki

Ukraina

Suomi

Intia

Turkki

Kanada

Brasilia

Meksiko

Yhdysvallat

Espanja

Japani

Saksa

Iso-Britannia

Hollanti

Ruotsi

Belgia

Päästöjen tuonnin ja viennin suhde



0

50

100

150

Belgia Hollanti Saksa Espanja Meksiko Kanada Intia Ukraina AustraliaIndonesia VenäjäEtelä-Afrikka

Etelä-Afrikka

Venäjä

Venezuela

Indonesia

Kiina

Australia

Tsekki

Ukraina

Suomi

Intia

Turkki

Kanada

Brasilia

Meksiko

Yhdysvallat

Espanja

Japani

Saksa

Iso-Britannia

Hollanti

Ruotsi

Belgia

Päästöjen tuonnin ja viennin suhde



Lähde: WWF 2009


tulevaisuusselonteko - mihin suomeen se meitä vie?

Travel