tuloksia pohjois-karjalan haja-asutusalueiden …€¦ · naiset miehet naiset miehet naiset miehet...
TRANSCRIPT
Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff
TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN
HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-,
HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA
Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff
TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN
HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-,
HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA
POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS
Health in Focus: Development of disease prevention and
Health promotion in two Karelias 2013-2014
Joensuu 2015
TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN
HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-,
HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
Siltakatu 10 A 16
80100 JOENSUU
Puhelin 050 579 0600
etunimi.sukunimi@kansanterveys
www.kansanterveys.info
Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Maria Semenova, tutkija
Itä-Suomen yliopisto
Tiina Vlasoff, projektipäällikkö
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
Julkaisu saatavana internetistä:
www.kansanterveys.info/
Sisällys
1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................................... 5
2 TUTKIMUKSEN TULOKSET ........................................................................................................................................... 6
2.1. TAUSTATIEDOT ............................................................................................................................................................... 6 2.2. ELINOLOT, TYÖOLOT JA HYVINVOINTI .................................................................................................................................. 7 2.3. OSALLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET ................................................................................................................................ 14 2.4. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ............................................................................................................................................. 19 2.5. ELINTAPAMUUTOKSET ................................................................................................................................................... 24 2.6. PALVELUT JA NIIDEN KÄYTTÖ ........................................................................................................................................... 26
3 YHTEENVETO ............................................................................................................................................................ 33
1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Terveys- ja hyvinvointipalveluilla on merkitystä väestön terveyteen ja elämänlaatuun.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haja-asutusalueiden asukkaiden
hyvinvointia, palvelutarvetta, palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä sekä asukkaiden
mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin Ilomantsissa, Juuassa ja Kiteellä.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä 20 vuotta täyttäneille haja-asutusalueilla
asuville henkilöille, jotka poimittiin väestörekisteristä siten, että he asuivat
postinumeroalueilla, joiden keskustasta oli vähintään 10 kilometrin matka
kuntakeskukseen. Tutkimukseen poimittiin 500 henkilöä kustakin kunnasta eli otos oli
yhteensä 1500 henkilöä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 781 henkilöä. Vastausprosentti oli 52 %.
Tutkimuslomake sisälsi kysymyksiä palvelujen tarpeesta, palvelutarpeen
tyydyttymisestä ja palvelutyytyväisyydestä koskien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja että hyvinvointipalveluja. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden
osallisuutta, elämänlaatua ja terveydentilaa.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013 – helmikuussa 2014.
Tutkimuksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Itä-
Suomen yliopisto. Tutkimuksen suunniteluun, analysointiin ja raportointiin on
osallistunut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
2 TUTKIMUKSEN TULOKSET
2.1. Taustatiedot
Suurin osa tutkimukseen vastanneista oli 55-74 –vuotiaita vastaten tutkimusalueiden ikärakennetta.
Vastanneiden ikäjakauma ei tilastollisesti eronnut eri kunnissa. Vastanneissa oli miehiä ja naisia
lähes yhtä paljon.
Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma
Ilomantsi Juuka Kitee
naiset miehet naiset miehet naiset miehet
n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n=135
20-54 vuotiaat 22,9 17,1 28,9 28,0 29,9 25,2
55-74 vuotiaat 62,9 59,7 52,1 56,8 50,7 56,3
75+ vuotiaat 14,3 23,3 19,0 15,2 19,4 18,5
Tutkimukseen vastanneista kokopäivätyössä oli Ilomantsissa joka viides ja Juuassa ja Kiteellä joka
neljäs. Suurin osa eli noin puolet vastanneista oli eläkkeellä ikänsä mukaisesti. Työttömänä tai
lomautettuna oli hieman alle 10 % vastanneista ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen
saajana noin 6-7% vastanneista. Tutkimuskuntien välillä ei ollut eroa vastanneiden pääasiallisessa
toiminnassa.
Taulukko 2. Pääasiallinen toiminta
Ilomantsi Juuka Kitee
kokopäivätyössä 21,0 25,3 25,9
osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä 5,2 6,5 5,1
eläkkeellä iän perusteella 55,8 47,8 49,6
työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana 7,5 6,9 6,2
työttömänä tai lomautettuna 7,1 9,0 7,3
perhevapaalla, kotiäiti tai -isä 0,4 0,4 0,7
opiskelija 0,0 1,2 2,6
jokin muu 3,0 2,9 2,6
Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa. Alle 10 % vastaajista asui vuokralla, nuoret useammin
kuin vanhemmat vastaajat. Ilomantsissa reilu 5 % vanhimmasta ikäryhmästä asui kunnan vuokra-
asunnossa.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
omistusasunnossa vuokra-asunnossa (kunnan) vuokra-asunnossa (yksityisen) palvelutalossa tms.
Kuvio 1. Asuminen
2.2. Elinolot, työolot ja hyvinvointi
Tutkimuksessa kysyttiin millaiseksi vastaaja kokee kotitalouden menojen kattamisen koko
kotitalouden tuloilla. Yli kolmannes vastaajista koki menojen kattamisen tuloilla jossakin määrin
hankalaksi. Vastaajista 20-54 -vuotiaat kokivat kotitalouden menojen kattamisen tuloilla erittäin
hankalaksi useammin kuin vanhemmat vastaajat. Kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä
eroja
.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
erittäin hankalaa hankalaa melko hankalaa melko helppoa helppoa hyvin helppoa
Kuvio 2. Kotitalouden menojen kattaminen kotitalouden tuloilla
Huomioiden vuokran, vastikkeen, asuntolainan lyhennyksen, sähkön, veden, korjauskulut ja muut
vastaavat kulut, lähes 20 % vastaajista koki kotitaloutensa asumismenot huomattavana rasitteena.
Lähes saman verran vastaajista oli sitä mieltä etteivät asumismenot rasita lainkaan. Jälleen kerran
nuoremmat vastaajat kokivat asumismenoista enemmän rasitetta. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää
eroa.
Kuvio 3. Kotitalouden asumismenot rasitteena
Tutkimuksessa kysyttiin onko vastaaja 12 viime kuukauden aikana pelännyt, että ruoka loppuu ennen
kuin saa rahaa ostaakseen lisää, joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi tai
jättänyt käymättä lääkärissä rahan puutteen vuoksi. Hieman alle 10 % vastanneista raportoi
pelänneensä joskus, että ruoka loppuu, tinkineensä lääkkeistä tai jättäneensä käymättä lääkärissä.
Eniten pelkoa ruuan loppumisesta ja terveyspalveluista tinkimistä raportoivat 20-54 –vuotiaat
vastaajat. Juuassa vaikeuksista raportoitiin vähemmän kuin muissa kunnissa. Ero muihin kuntiin
pelossa ruuan loppumisesta oli tilastollisesti merkitsevä.
Kuvio 4. Rahan puutteen vuoksi ruuan loppumisen pelko, lääkkeistä tinkiminen tai lääkärissä
käymättä jättäminen.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
ruoka loppuu lääkkeistä tinkiminen ei käy lääkärissä
Asuinympäristön viihtyvyyttä kartoitettiin kysymällä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien,
harrastus-mahdollisuuksien, sosiaalisten kontaktien ja osallistumisen mahdollisuuksien, asumisen
esteettömyyden, kulku- ja liikenneyhteyksien, turvallisuuden, tietoliikenneyhteyksien, lähipalvelujen
saatavuuden ja kohtuullisten asumiskustannusten vaikutusta viihtyvyyden lisääjinä. Erityisesti
virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin asumisviihtyvyyttä parantavina tekijöinä.
Riittävät kulkuyhteydet, sosiaaliset kontaktit ja osallistumisen mahdollisuudet sekä lähipalvelujen
saatavuus olivat tekijöitä, joiden vastaajat kokivat vähiten lisäävän oman asuinympäristön
viihtyvyyttä. Kuntien välillä ei ollut juurikaan eroja, ainoastaan kulku- ja liikenneyhteydet ja
palvelujen saatavuus olivat tekijöitä joiden koettiin Ilomantsissa vähiten lisäävän oman
asuinympäristön viihtyvyyttä.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
virk
isty
s- ja
ulk
oilu
mah
do
llisu
ud
et
har
rras
tusm
ahd
olli
suu
de
t
sosi
aalis
et k
on
takt
it
asu
mis
en e
stee
ttö
myy
s
riit
tävä
t ku
lku
- ja
liik
en
ne
yhte
ydet
turv
allis
uu
s
tie
tolii
ken
ne
yhte
ydet
läh
ipal
velu
jen
saa
tavu
us
koh
tuu
llise
t as
um
isku
stan
nu
kset
virk
isty
s- ja
ulk
oilu
mah
do
llisu
ud
et
har
rras
tusm
ahd
olli
suu
de
t
sosi
aalis
et k
on
takt
it
asu
mis
en e
stee
ttö
myy
s
riit
tävä
t ku
lku
- ja
liik
en
ne
yhte
ydet
turv
allis
uu
s
tie
tolii
ken
ne
yhte
ydet
läh
ipal
velu
jen
saa
tavu
us
koh
tuu
llise
t as
um
isku
stan
nu
kset
virk
isty
s- ja
ulk
oilu
mah
do
llisu
ud
et
har
rras
tusm
ahd
olli
suu
de
t
sosi
aalis
et k
on
takt
it
asu
mis
en e
stee
ttö
myy
s
riit
tävä
t ku
lku
- ja
liik
en
ne
yhte
ydet
turv
allis
uu
s
tie
tolii
ken
ne
yhte
ydet
läh
ipal
velu
jen
saa
tavu
us
koh
tuu
llise
t as
um
isku
stan
nu
kset
Ilomantsi Juuka Kitee
ei lisää lainkaan ei lisää kovin paljon lisää jonkin verran lisää paljon en osaa sanoa
Kuvio 5. Asuinympäristön viihtyvyyttä lisäävät tekijät.
Tutkimuksessa selvitettiin esiintyykö lähiympäristössä tekijöitä, joista voi olla haittaa ja kuinka
paljon nämä tekijät haittaavat vastaajaa. Selvitettäviin tekijöihin kuului vaaralliset risteykset ja/tai
kulkuväylät, jalankulkuväylien liukkaus talvella, kulkuväylien huono valaistus, liikenteen tai
teollisuuden aiheuttama melu, haju tai pöly, pitkät etäisyydet palveluihin esim. kauppoihin, huonot
julkiset liikenneyhteydet, ympäristön epäsiisteys, rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus
sekä petoeläinten aiheuttama uhka. Vastanneiden lähiympäristössä esiintyi vähiten vaarallisia
risteyksiä ja/tai jalankulkuväyliä, liikenteen tai teollisuuden aiheuttamaa melua, hajua tai pölyä,
ympäristön epäsiisteyttä tai rakennusten huonoa kuntoa tai asuinalueen rumuutta. Eniten haittaa
koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä. Melko moni
raportoi myös paljon haittaa kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Kuntien välillä oli merkitseviä
eroja vain muutamissa tekijöissä. Kiteellä raportoitiin enemmän haittaa vaarallisista risteyksistä ja
kulkuväylistä kuin Ilomantsissa tai Juuassa. Haittaa pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista
julkisista liikenneyhteyksistä koettiin enemmän Ilomantsissa, kuin Juuassa tai Kiteellä.
Kuvio 6. Asunnon lähiympäristössä esiintyvät haittaavat tekijät
Noin 40 % kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevista vastaajista piti työnantajan tukea liikunta- ja
kulttuuripalveluihin melko tai hyvin tärkeinä. Joka neljäs oli sitä mieltä, ettei tällainen tuki ole
lainkaan tärkeää. Miesten mielestä työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin oli vähemmän
tärkeää kuin naisten mielestä. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Toimivaa työterveyshuoltoa
piti melko tai hyvin tärkeänä noin 80 % vastaajista. Vain noin 5 % oli sitä mieltä, ettei se ole
lainkaan tärkeää. Miesten ja naisten tai kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
vaa
ralli
set
rist
eyks
et ja
/tai
jal
ank
ulk
uvä
ylä
t
jala
nku
lku
väyl
ien
liu
kkau
s ta
lve
lla
kulk
uvä
ylie
n h
uo
no
val
aist
us
liike
nte
en
tai
te
oo
llisu
ud
en
me
lu, h
aju
, pö
ly
pit
kät
etä
isyy
de
t p
alv
elu
ihin
hu
on
ot
julk
ise
t lii
ken
ne
yhte
yde
t
ymp
äris
tön
ep
äsi
iste
ys
rake
nn
ust
en
hu
on
o k
un
to t
ai a
suin
alu
een
ru
mu
us
pe
toe
läin
ten
aih
eutt
am
a u
hka
vaa
ralli
set
rist
eyks
et ja
/tai
jal
ank
ulk
uvä
ylä
t
jala
nku
lku
väyl
ien
liu
kkau
s ta
lve
lla
kulk
uvä
ylie
n h
uo
no
val
aist
us
liike
nte
en
tai
te
oo
llisu
ud
en
me
lu, h
aju
, pö
ly
pit
kät
etä
isyy
de
t p
alv
elu
ihin
hu
on
ot
julk
ise
t lii
ken
ne
yhte
yde
t
ymp
äris
tön
ep
äsi
iste
ys
rake
nn
ust
en
hu
on
o k
un
to t
ai a
suin
alu
een
ru
mu
us
pe
toe
läin
ten
aih
eutt
am
a u
hka
vaa
ralli
set
rist
eyks
et ja
/tai
jal
ank
ulk
uvä
ylä
t
jala
nku
lku
väyl
ien
liu
kkau
s ta
lve
lla
kulk
uvä
ylie
n h
uo
no
val
aist
us
liike
nte
en
tai
te
oo
llisu
ud
en
me
lu, h
aju
, pö
ly
pit
kät
etä
isyy
de
t p
alv
elu
ihin
hu
on
ot
julk
ise
t lii
ken
ne
yhte
yde
t
ymp
äris
tön
ep
äsi
iste
ys
rake
nn
ust
en
hu
on
o k
un
to t
ai a
suin
alu
een
ru
mu
us
pe
toe
läin
ten
aih
eutt
am
a u
hka
Ilomantsi Juuka Kitee
ei esiinny esiintyy, ei haittaa haittaa jonkin verran haittaa paljon
Kuvio 7. Työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja toimiva työterveyshuolto. Mukana
kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevat.
Reilu kolmannes alle 55 –vuotiaista raportoi, että heillä on mahdollisuus käydä syömässä työpaikka-,
oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa. Vanhempien ikäryhmien vastaajat raportoivat tästä
mahdollisuudesta huomattavasti vähemmän. Yli 75 –vuotiaista vain noin 5 %:lla oli tämä
mahdollisuus, Juuassa tästä ikäryhmästä ei kenelläkään.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Kyllä
Kuvio 8. Mahdollisuus syödä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa
Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamia keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tällä hetkellä.
Arvioitavia tekijöitä olivat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, asumistilanne, vapaa-
ajanviettomahdollisuudet, vaikutusmahdollisuus omaa elämää koskevissa asioissa sekä
elämäntilanne kokonaisuudessaan. Huonoimmaksi vastaajat arvioivat taloudellisen tilanteen ja
vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Myös vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskeviin asioihin
koettiin melko usein huonoiksi. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
ihm
issu
hte
et
talo
ud
ellin
en
tila
nn
e
asu
mis
tila
nn
e
vap
aa-a
jan
viet
tom
ahd
olli
suu
det
vaik
utu
s m
ahd
olli
suu
s o
maa
n e
lääm
ään
eläm
änti
lan
ne
ko
kon
aisu
ud
ess
a
ihm
issu
hte
et
talo
ud
ellin
en
tila
nn
e
asu
mis
tila
nn
e
vap
aa-a
jan
viet
tom
ahd
olli
suu
det
vaik
utu
s m
ahd
olli
suu
s o
maa
n e
lääm
ään
eläm
änti
lan
ne
ko
kon
aisu
ud
ess
a
ihm
issu
hte
et
talo
ud
ellin
en
tila
nn
e
asu
mis
tila
nn
e
vap
aa-a
jan
viet
tom
ahd
olli
suu
det
vaik
utu
s m
ahd
olli
suu
s o
maa
n e
lääm
ään
eläm
änti
lan
ne
ko
kon
aisu
ud
ess
aIlomantsi Juuka Kitee
huono melko huono melko hyvä hyvä en osaa sanoa
Kuvio 9. Kokemus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tällä hetkellä
Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he arvioivat elämänlaatunsa tällä hetkellä. Erittäin huonoksi tai
huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain 4 % vastaajista. Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa
arvioi 63 % vastaajista. Nuoremmat arvioivat elämänlaatunsa selvästi vanhempia ikäryhmiä
paremmaksi ja kaikissa kunnissa ikäryhmien välillä oli merkitsevä ero. Nuorimmasta ikäryhmästä
Ilomantsissa hieman harvempi kuin Juuassa ja Kiteellä arvioi elämänlaatunsa erittäin hyväksi.
Muutoin kuntien välillä ei kokonaisuudessaan ollut merkitseviä eroja.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono
Kuvio 10. Elämänlaatu
Tutkittavilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä
toimistaan, itseensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja mahdollisuuksiinsa käyttää
julkisia ja muita liikennevälineitä. Vastaajat olivat melko tai erittäin tyytyväisiä useimpiin
kysyttyihin asioihin. Eniten tyytymättömyyttä liittyi mahdollisuuksiin käyttää julkisia tai muita
liikennevälineitä. Ilomantsissa tätä tyytymättömyyttä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa
kunnissa.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Terv
eys
Kyk
y se
lviy
tyä
päi
vitt
äisi
stä
toim
ista
Itse
enn
e
Ihm
issu
hte
et
Asu
inal
ue
en o
losu
hte
et
Mah
do
llisu
us
käyt
tää
julk
isia
…
Terv
eys
Kyk
y se
lviy
tyä
päi
vitt
äisi
stä
toim
ista
Itse
enn
e
Ihm
issu
hte
et
Asu
inal
ue
en o
losu
hte
et
Mah
do
llisu
us
käyt
tää
julk
isia
…
Terv
eys
Kyk
y se
lviy
tyä
päi
vitt
äisi
stä
toim
ista
Itse
enn
e
Ihm
issu
hte
et
Asu
inal
ue
en o
losu
hte
et
Mah
do
llisu
us
käyt
tää
julk
isia
…
Ilomantsi Juuka Kitee
erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyyväinen enkä tyytymätön
melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen
Kuvio 11. Tyytyväisyys erilaisiin elämän osa-alueisiin
2.3. Osallisuus ja sosiaaliset suhteet
Tutkimuksessa selvitettiin onko vastaajilla kotitaloudessaan käytettävissä Internet-yhteys ja
käyttävätkö he Internetiä sähköiseen asiointiin, kuten esimerkiksi pankki- tai veroasioiden hoitoon,
tai tietojen hakuun koskien mm. aikatauluja tai terveyspalveluja. Alle 55 –vuotiaista noin 90 %:lla oli
kotitaloudessaan Internet-yhteys ja he myös käyttivät sitä paljon sekä asioiden hoitoon että tietojen
hakuun. Yli 75 –vuotiaista vain reilu 15 % käytti Internetia asiointiin tai tiedonhakuun. Internet-
yhteys omassa kotitaloudessa oli yleisimmin Kiteellä ja harvimmin Ilomantsissa. Samoin Internetin-
käyttö oli yleisintä Kiteellä ja vähäisintä Ilomantsissa. Kuntien välillä oli merkitsevä ero.
Kuvio 12. Internet-yhteys kotitaloudessa ja sen käyttö asiointiin ja tiedonhakuun
Yli 70 % vastaajista tapasi vähintään kuukausittain sukulaisiaan tai ystäviään, jotka eivät asu
samassa kotitaloudessa. Puhelimitse yhteyttä piti sukulaisiinsa ja ystäviinsä vähintään kuukausittain
noin 90 % vastaajista. Yhteydenpito Internetin välityksellä tai kirjeitse oli huomattavasti
harvinaisempaa. Näissä ei ollut eroja kuntien välillä.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
tap
aam
alla
kas
vokk
ain
pu
he
limit
se
Inte
rnet
in v
älit
ykse
llä
kirj
eits
e
tap
aam
alla
kas
vokk
ain
pu
he
limit
se
Inte
rnet
in v
älit
ykse
llä
kirj
eits
e
tap
aam
alla
kas
vokk
ain
pu
he
limit
se
Inte
rnet
in v
älit
ykse
llä
kirj
eits
e
Ilomantsi Juuka Kitee
lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa kk:ssa
harvemmin kuin kuukausittain en koskaan
Kuvio 13. Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa
Tutkimuksessa tiedusteltiin tuntevatko vastaajat itsensä koskaan yksinäiseksi. Vain alle 10 %
vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Kuntien välillä tai ikäryhmien välillä
ei ollut eroa yksinäisyyden kokemuksessa.
Kuvio 14. Yksinäisyys
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
ei koskaan hyvin harvoin joskus melko usein jatkuvasti
Vajaa 20 % vastanneista osallistui aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän
tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. Toimintaan osallistumisessa ei ollut tilastollisesti
merkitseviä eroja ikäryhmien tai kuntien välillä.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Aktiivisesti Silloin tällöin
Kuvio 15. Osallistuminen kerho-, järjestö-, yhdistys-, kuoro- tai muuhun harrastustoimintaan
Tutkimukseen osallistuneet olivat olleet ahkeria äänestäjiä niin kunnallis-, eduskunta kuin
presidentin vaaleissakin. Yli 55 –vuotiaat äänestivät merkitsevästi ahkerammin kuin alle 55 –
vuotiaat. Kuntien välillä ei ollut eroja äänestysaktiivisuudessa.
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
80,0%
90,0%
100,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Kunnallisvaaleissa Eduskuntavaaleissa Presidentin vaaleissa
Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla sitä, miten paljon he
luottavat kysymyksessä listattuihin julkisiin toimijoihin ja ihmisiin omassa kunnassa ja yleensä.
Vastaajat luottivat eniten poliisiin ja oikeuslaitokseen. Ilomantsissa luotettiin paljon myös julkiseen
terveydenhuoltoon, merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Vähiten luotettiin julkiseen
sosiaalihuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Kiteellä päätöksentekoon luotettiin merkitsevästi
vähemmän kuin muissa kunnissa. Vain luottamuksessa julkiseen terveydenhuoltoon ja kunnan
päätöksentekoon oli eroa kuntien välillä. Iäkkäämmät luottivat nuorempia ikäryhmiä enemmän
kaikkiin julkisiin tahoihin ja myös ihmisiin lukuun ottamatta luottamusta julkiseen sosiaalihuoltoon
Kiteellä, jossa ikäihmisten luottamus ei ollut sen suurempaa kuin nuorempienkaan.
Kuvio 17. Luottamus julkisiin toimijoihin ja ihmisiin
2.4. Terveys ja toimintakyky
Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa tällä hetkellä. Nuorimmasta ikäryhmästä
Juuassa ja Kiteellä yli 70 % arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, kun
Ilomantsissa tästä ikäryhmästä vain puolet arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yli 75
–vuotiaista terveydentilansa arvioi hyväksi tai melko hyväksi lähes 40 % Ilomantsissa ja Kiteellä,
kun Juuassa vain 20 %. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.
Kuvio 18. Koettu terveys
Terveydenhuollon aktiivisuutta riskien arvioinnissa ja kroonisten sairauksien seurannassa arvioitiin
kysymällä vastaajilta milloin terveydenhuollon ammattilainen on viimeksi mitannut heiltä
verenpaineen, veren kolesterolipitoisuuden, veren sokeripitoisuuden ja vyötärön ympäryksen.
Verenpainetta oli kaikilta ikäryhmiltä, kaikissa kunnissa mitattu hyvin aktiivisesti. Samoin veren
kolesterolipitoisuutta ja veren sokeria oli mitattu useimmilta vähintään viimeisen viiden vuoden
aikana. Sen sijaan suositus vyötärön ympäryksen seurannasta toteutui huomattavasti huonommin.
Verenpaineen mittausaktiivisuudessa ei ollut kuntien välillä eroa. Veren kolesterolin ja veren sokerin
mittauksia tehtiin Juuassa harvemmin kuin Ilomantsissa ja Kiteellä. Vyötärön ympäryksen
seurannassa ei kuntien välillä ollut merkitsevää eroa.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
12 viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä
Kuvio 19. Verenpaineen mittaus terveydenhuollossa
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
12 viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä
Kuvio 20. Veren kolesterolin mittaus terveydenhuollossa
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
12 viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä
Kuvio 21. Veren sokeripitoisuuden mittaus terveydenhuollossa
Kuvio 22. Vyötärön ympäryksen mittaus terveydenhuollossa
Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin, onko heillä 12 viime kuukauden aikana ollut vähintään
kahden viikon jaksoa, jolloin he olisivat olleet suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai
masentunut tai menettäneet kiinnostuksensa useimpiin sellaisiin asioihin, joista yleensä kokevat
mielihyvää (kuten harrastukset tai työ). Joka viides vastaaja raportoi tällaisista jaksoista. Ilomantsissa
ja Juuassa oli masentuneisuus ja alakuloisuusjaksoissa eri ikäryhmien välillä merkitsevä ero.
Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä Ilomantsissa oli paljon vastaajia, jotka kertoivat olleensa mieli
maassa, alakuloisia tai masentuneita. Kiinnostuksen menettämisessä ikäryhmien väliset erot eivät
tulleet merkitseviksi. Kuntien välillä ei havaittu merkitseviä eroja.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Masentunut Menettänyt kiinnostuksen
Kuvio 23. Alakuloisuus ja masentuneisuusjaksoja tai kiinnostuksen menetystä asioihin, joista
tavallisesti kokee mielihyvää
Fyysiseen toimintakykyyn liittyen tutkittavilta kysyttiin pystyvätkö he yleensä kävelemään noin
puolen kilometrin matkan levähtämättä, liikkumaan ulkona kesällä, liikkumaan ulkona talvella tai
kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Alle 75 –vuotiailla tällaisia vaikeuksia oli vähän, vain noin 5
% raportoi kävelyn, ulkona liikkumisen tai julkisten liikennevälineiden käyttämisen olevan erittäin
vaikeaa tai etteivät pysty siihen lainkaan. Yli 75 –vuotiailla sen sijaan oli kohtalaisen paljon haasteita
erityisesti puolen kilometrin kävelyssä ja julkisten liikennevälineiden käytössä. Juuassa jopa joka
neljäs raportoi, ettei kykene kävelemään puolta kilometriä levähtämättä ilman suuria vaikeuksia.
Kokonaisuudessaan kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
55-74 75+ 55-74 75+ 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Puolen kilometrin kävely Ulkona liikkuminen kesällä
Ulkona liikkuminen talvella Kulkeminen julkisilla
Kuvio 24. Niiden osuus, joille suoritukset erittäin vaikeita tai eivät pysty niihin lainkaan.
Yli 75 –vuotiaista vastaajista 7 %:lla oli merkittäviä vaikeuksia kevyiden kotitöiden tekemisessä, 9
%:lle päivittäisten raha-asioiden hoitaminen oli erittäin vaikeaa tai se ei onnistunut lainkaan ja
samoin 9 % raportoi, ettei pysty lainkaan käymään ruokakaupassa tai että se on erittäin vaikeaa.
Sanomalehtitekstin lukemisessa merkittäviä vaikeuksia oli 4 %:lla vastaajista ja 6 % raportoi, että
heidän on erittäin vaikeaa kuulla mitä usean henkilön välisessä keskustelussa sanotaan, vaikka heillä
olisi käytössään kuulolaite.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
Kevyet kotityöt Raha-asioiden hoito Asiointiruokakaupassa
Sanomalehdenlukeminen
Ryhmäkeskustelunkuuleminen
Ilomantsi Juuka Kitee
Kuvio 25. Niiden osuudet yli 75 –vuotiaista, joille suoriutuminen erittäin vaikeaa tai eivät pysty
suoriutumaan lainkaan
2.5. Elintapamuutokset
Joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että heidän liikuntatottumuksensa (19 %) ja
ruokailutottumuksensa (20 %) ovat kunnossa. Saman verran, 21 %, raportoi, ettei heillä ole ongelmia
myöskään painonhallinnan kanssa. Kiteeläiset raportoivat hieman muita useammin, että heidän
ruokailutottumuksensa ovat kunnossa. Muutoin ei kuntien välillä ollut eroja.
Niistä, jotka eivät raportoineet liikuntatottumustensa olevan kunnossa, oli lääkäri tai hammaslääkäri
kehottanut lisäämään liikuntaa 7 %:lle, terveyden- tai sairaanhoitaja 18 %:lle, perheenjäsen 24 %:lle
ja joku muu 7 %:lle. Niistä, joilla ruokatottumukset eivät omasta mielestään olleet aivan kunnossa,
oli ehdotuksia ruokatottumusten muutoksiin saanut lääkäriltä tai hammaslääkäriltä 8 %, terveyden-
tai sairaanhoitajalta 19 %, perheenjäseneltä 19 % ja joltakulta muulta 5 %. Painonhallinnan suhteen
haasteita kokevilta oli laihdutuskehotuksia lääkäriltä tai hammaslääkäriltä oli saanut 6 %, terveyden-
tai sairaanhoitajalta 11 %, perheenjäseneltä 14 % ja joltakulta muulta 4 %. Kiteellä perheenjäsenet
olivat hieman muita kuntia aktiivisemmin kehottaneet vastaajia lisäämään liikuntaa. Muita kuntien
välisiä eroja ei havaittu.
Tutkittavilta kysyttiin millä keinoin he haluaisivat lähivuosina omaehtoisesti edistää omaa
hyvinvointiaan. Valmiina keinoina oli listattu terveellinen ruokavalio, liikunta, sosiaaliset suhteet,
kulttuuriharrastukset, päihteettömyys tai kohtuukäyttö, painonhallinta, asumisturvallisuuden
lisääminen ja matkailu. Terveyteen keskeisimmin liittyvistä asioista terveellinen ruokavalio ja
liikunta mainittiin useimmin keinoiksi omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Painonhallinta ja
päihteettömyys tai päihteiden kohtuukäyttö mainittiin harvemmin. On muistettava, että henkilöt,
joilla ei ole painonhallintaongelmia tai jotka eivät käytä päihteitä lainkaan eivät ole mahdollisesti
kokeneet näitä vaihtoehtoja itselleen relevanteiksi.
Myös sosiaaliset suhteet koettiin melko tärkeiksi keinoiksi omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Alle 75 –vuotiaat katsoivat pystyvänsä edistämään hyvinvointiaan myös matkailemalla.
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
80,0%
90,0%
100,0%
Terv
eelli
sellä
ru
oka
valio
lla
Liik
un
nal
la
Päi
hte
ett
öm
yyd
ellä
/ko
htu
ukä
ytö
llä
Pai
no
nh
allin
nal
la
Terv
eelli
sellä
ru
oka
valio
lla
Liik
un
nal
la
Päi
hte
ett
öm
yyd
ellä
/ko
htu
ukä
ytö
llä
Pai
no
nh
allin
nal
la
Terv
eelli
sellä
ru
oka
valio
lla
Liik
un
nal
la
Päi
hte
ett
öm
yyd
ellä
/ko
htu
ukä
ytö
llä
Pai
no
nh
allin
nal
la
Ilomantsi Juuka Kitee
20-54 55-74 75 +
Kuvio 26. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina
0,0%10,0%20,0%30,0%40,0%50,0%60,0%70,0%80,0%90,0%
100,0%
Sosi
aalis
illa
suh
teill
a
Ku
lttu
uri
har
rast
uks
illa
Lisä
ämäl
lä a
sum
istu
rval
lisu
utt
a
Mat
kaile
mal
la
Sosi
aalis
illa
suh
teill
a
Ku
lttu
uri
har
rast
uks
illa
Lisä
ämäl
lä a
sum
istu
rval
lisu
utt
a
Mat
kaile
mal
la
Sosi
aalis
illa
suh
teill
a
Ku
lttu
uri
har
rast
uks
illa
Lisä
ämäl
lä a
sum
istu
rval
lisu
utt
a
Mat
kaile
mal
la
Ilomantsi Juuka Kitee
20-54 55-74 75 +
Kuvio 27. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina
2.6. Palvelut ja niiden käyttö
Ilomantsissa kokopäivä- tai osa-aikatyössä olevista 42 % oli viimeisen vuoden aikana käynyt
työterveyslääkärin vastaanotolla. Vastaavat prosentit Juuassa ja Kiteellä olivat 38 % ja 49 %. Yli 3
kertaa vuoden aikana työterveyslääkärin vastaanotolla käyneitä oi Ilomantsissa 9 %, Juuassa 7 % ja
Kiteellä 16 % työssä käyvistä.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana oli käynyt 55 % vastanneista.
Vanhimmissa ikäryhmissä käyntejä oli enemmän paitsi Ilomantsissa, jossa alle 55 –vuotiaat
raportoivat eniten terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntejä. Kuntien välillä ei ollut muita
merkitseviä eroja.
Kuvio 28. Käynnit lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa viimeisen vuoden aikana
Lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 29 %
vastanneista. Näitäkin käyntejä oli eniten vanhimmalla ikäryhmällä. Ilomantsissa oli nuorimmassa
ikäryhmässä joukko vastanneita, joilla oli hyvin runsaasti käyntejä lääkärin vastaanotolla. Muutoin
kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.
Kuvio 29. Käynnit lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla viimeisen vuoden aikana
Vanhimmasta ikäryhmästä, yli 75 –vuotiaista joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana ollut hoidossa
sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nuorimmasta ikäryhmästä vajaa 10 %. Kuntien välillä
ei ollut merkitseviä eroja.
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+
Ilomantsi Juuka Kitee
Kuvio 30. Ollut viimeisen vuoden aikana hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla
Terveyskeskuksessa hammaslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 36 %
vastaajista. Yksityisellä hammaslääkärillä vain 8 %. Hammashoitajan tai suuhygienistin
vastaanotolla oli käynyt joka neljäs vastaaja. Ilomantsissa ja Juuassa käynneissä hammaslääkärillä, -
hoitajalla tai suuhygienistillä oli merkittäviä eroja ikäryhmien välillä. Kiteellä ikäryhmien väliset erot
eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ilomantsissa oli muita kuntia vähemmän käyntejä yksityisellä
hammaslääkärillä sekä hammashoitajalla tai suuhygienistillä.
Kuvio 31. Käynyt viimeisen vuoden aikana hammaslääkärillä, -hoitajalla tai suuhygienistillä
Ilomantsissa 82 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt lainkaan yksityisiä terveyspalveluja
viimeisen 12 kk aikana. Juuassa yksityisiä palveluja ei ollut käyttänyt 71 % ja Kiteellä 60 %
vastaajista. Kun tutkittavilta kysyttiin mitkä ovat yleisimmät syyt yksityisten terveyspalvelujen
käyttöön yleisimmäksi syyksi nousi pitkät odotusajat julkisiin palveluihin, erityisesti Kiteellä ja
Juuassa. Tämän jälkeen seuraavaksi yleisin syy oli palvelujen laatu ja sen jälkeen se, ettei haluttuja
julkisia palveluja ole tarjolla. Vain muutama raportoi syyksi välimatkat tai liikenneyhteydet.
Eniten kunnan palvelutietoa oli tarvittu terveyspalveluista. Tiedon tarvitsijoista joka kolmas oli sitä
mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Erityisesti Kiteellä ja Juuassa tiedottamisessa koettiin
olevan puutteita merkitsevästi enemmän kuin Ilomantsissa. Myös teknisten palvelujen ja ympäristön
hoidon tiedottamisessa koettiin olevan puutteita. Tiedon tarve sosiaalipalveluista oli huomattavasti
vähäisempää kuin terveyspalveluista, mutta tiedon tarvitsijoista 40 % raportoi, ettei tiedottaminen ole
ollut riittävää.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Terv
eysp
alve
lut
Päi
väh
oit
op
alve
lut
Sosi
aalip
alve
lut
Op
etu
sto
ime
n p
alve
lut
Kir
jast
op
alve
lut
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Liik
un
tap
alve
lut
Nu
ori
soto
imen
pal
velu
t
Tekn
ise
t p
alve
lut
ja y
mp
äris
tön
ho
ito
Terv
eysp
alve
lut
Päi
väh
oit
op
alve
lut
Sosi
aalip
alve
lut
Op
etu
sto
ime
n p
alve
lut
Kir
jast
op
alve
lut
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Liik
un
tap
alve
lut
Nu
ori
soto
imen
pal
velu
t
Tekn
ise
t p
alve
lut
ja y
mp
äris
tön
ho
ito
Terv
eysp
alve
lut
Päi
väh
oit
op
alve
lut
Sosi
aalip
alve
lut
Op
etu
sto
ime
n p
alve
lut
Kir
jast
op
alve
lut
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Liik
un
tap
alve
lut
Nu
ori
soto
imen
pal
velu
t
Tekn
ise
t p
alve
lut
ja y
mp
äris
tön
ho
ito
Ilomantsi Juuka Kitee
en ole tarvinnut tiedottaminen ei riittävää tiedottaminen riittävää
Kuvio 32. Tiedon tarve ja riittävyys kunnan palveluista
Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista vastaajat ilmoittivat eniten tarvinneensa kirjasto-,
liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Palveluja käyttäneet pitivät saamiaan palveluja
pääasiallisesti riittävinä. Juuassa olisi tarvittu enemmän sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Tässä
Juuka erosi merkitsevästi muista kunnista. Myös Kiteellä raportoitiin jonkin verran
kulttuuripalvelujen riittämättömyyttä. Ilomantsissa kansalaisopiston palveluja oli tarvittu ja käytetty
merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Kansalaisopiston palveluja olisi kaikissa kunnissa
toivottu hieman enemmän.
Erilaisia arjesta suoriutumista tukevia palveluja oli tarvittu melko vähän. Kuljetuspalveluissa ja
ATK-avussa oli havaittavissa eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta. Kuntien välillä ei ollut näissä
eroja.
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Kir
jast
op
alve
lut
Sisä
liiku
nta
pal
velu
t
Ulk
olii
kun
tap
alve
lut
Last
en
leik
kip
aika
t
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Kan
sala
iso
pis
tot
Ko
ulu
tusp
alve
lut
Kir
jast
op
alve
lut
Sisä
liiku
nta
pal
velu
t
Ulk
olii
kun
tap
alve
lut
Last
en
leik
kip
aika
t
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Kan
sala
iso
pis
tot
Ko
ulu
tusp
alve
lut
Kir
jast
op
alve
lut
Sisä
liiku
nta
pal
velu
t
Ulk
olii
kun
tap
alve
lut
Last
en
leik
kip
aika
t
Ku
lttu
uri
pal
velu
t
Kan
sala
iso
pis
tot
Ko
ulu
tusp
alve
lut
Ilomantsi Juuka Kitee
ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää
Kuvio 33. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Siiv
ou
s- ja
ko
din
ho
ito
pal
velu
t
Ru
oka
pal
velu
t
Ko
dih
uo
lto
työ
t
Ku
ljetu
spal
velu
t
Asi
oin
tip
alve
lut
ATK
-ap
u
Siiv
ou
s- ja
ko
din
ho
ito
pal
velu
t
Ru
oka
pal
velu
t
Ko
dih
uo
lto
työ
t
Ku
ljetu
spal
velu
t
Asi
oin
tip
alve
lut
ATK
-ap
u
Siiv
ou
s- ja
ko
din
ho
ito
pal
velu
t
Ru
oka
pal
velu
t
Ko
dih
uo
lto
työ
t
Ku
ljetu
spal
velu
t
Asi
oin
tip
alve
lut
ATK
-ap
u
Ilomantsi Juuka Kitee
ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää
Kuvio 34. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen
Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä omassa kotitaloudessa oli ollut terveyskeskuslääkärin
vastaanottopalveluissa, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa.
Suurin osa palveluja käyttäneistä oli tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen. Eniten palvelujen
riittämättömyyttä raportoitiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluista. Kiteellä melko suuri osa
vastanneista raportoi, ettei ollut lainkaan saanut tarvitsemiaan hammashoidon palveluja. Tämä oli
merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Terv
eysk
esk
usl
ääkä
rin
vas
taan
ott
o
Sair
aan
-/te
rvey
den
ho
itaj
an v
asta
ano
tto
Työ
ttö
mie
n t
erve
ysta
rkas
tuks
et
Ham
mas
ho
ito
Fysi
ote
rap
ia
Työ
terv
eys
hu
olt
o
Terv
eysk
esk
usl
ääkä
rin
vas
taan
ott
o
Sair
aan
-/te
rvey
den
ho
itaj
an v
asta
ano
tto
Työ
ttö
mie
n t
erve
ysta
rkas
tuks
et
Ham
mas
ho
ito
Fysi
ote
rap
ia
Työ
terv
eys
hu
olt
o
Terv
eysk
esk
usl
ääkä
rin
vas
taan
ott
o
Sair
aan
-/te
rvey
den
ho
itaj
an v
asta
ano
tto
Työ
ttö
mie
n t
erve
ysta
rkas
tuks
et
Ham
mas
ho
ito
Fysi
ote
rap
ia
Työ
terv
eys
hu
olt
o
Ilomantsi Juuka Kitee
ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää
Kuvio 35. Terveyspalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen.
Erilaisten sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli vastaajien kotitalouksissa ollut hyvin pientä. Eniten
oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja, omaishoidon tukea ja toimeentulotukea. Näihin kaikkiin
liittyen raportoitin myös jonkin verran palvelun riittämättömyyttä tai ettei sitä oltu saatu lainkaan.
Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.
0 %
10 %20 %
30 %40 %
50 %60 %
70 %80 %90 %
100 %
Ko
tih
oid
on
pal
velu
t
Asu
mis
pal
velu
t
Toim
een
tulo
tuki
Om
aish
oid
on
tuki
Ko
tih
oid
on
pal
velu
t
Asu
mis
pal
velu
t
Toim
een
tulo
tuki
Om
aish
oid
on
tuki
Ko
tih
oid
on
pal
velu
t
Asu
mis
pal
velu
t
Toim
een
tulo
tuki
Om
aish
oid
on
tuki
Ilomantsi Juuka Kitee
ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää
Kuvio 36. Sosiaalipalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen.
Tutkittavilta kysyttiin, mistä he etsivät tietoa alueensa palveluista. Valmiina vaihtoehtoina olivat
paikallislehdet, internet, kunnan puhelinpalvelu, puhelinluettelo ja kunnan palveluohjauspiste.
Vastaajalla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Yli 80 % vastanneista käytti tiedonhakuun
paikallislehteä. Ilomantsissa sitä käytettiin merkitsevästi muita kuntia enemmän. Erityisesti vanhin
ikäryhmä etsi tietoa paikallislehdestä. Lähes 50 % etsi tietoa internetistä. Vanhimmasta ikäryhmästä
kuitenkin vain 12 %. Kiteellä internetiä tiedonhakuun käytettiin selvästi muita kuntia enemmän ja
Ilomantissa vähiten. Puhelinluettelo oli edelleen tärkeä tiedonhaun väline. Sieltä tietoa etsi 30 %
vastaajista. Ilomantsissa merkittävästi suurempi osa haki tietoa puhelinluettelosta kuin muissa
kunnissa.
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
80,0%
90,0%
100,0%
Pai
kalli
sleh
dis
tä
Inte
rnet
istä
Ku
nn
an p
uh
elin
pal
velu
sta
Pu
hel
inlu
ett
elo
sta
Pal
velu
oh
jau
spis
tees
tä
Pai
kalli
sleh
dis
tä
Inte
rnet
istä
Ku
nn
an p
uh
elin
pal
velu
sta
Pu
hel
inlu
ett
elo
sta
Pal
velu
oh
jau
spis
tees
tä
Pai
kalli
sleh
dis
tä
Inte
rnet
istä
Ku
nn
an p
uh
elin
pal
velu
sta
Pu
hel
inlu
ett
elo
sta
Pal
velu
oh
jau
spis
tees
tä
Ilomantsi Juuka Kitee
20-54 55-74 75 +
Kuvio 37. Mistä etsii tietoa palveluista.
3 YHTEENVETO
Haja-asutusalueilla Juuassa, Ilomantsissa ja Kiteellä asuvista yli 20 –vuotiaista joka kolmas koki
kotitalouden menojen kattamisen nykyisillä tuloilla haasteelliseksi. Samoin joka viides koki
asumismenot huomattavana rasitteena. Noin joka kymmenes raportoi myös pelänneensä että
rahapulan vuoksi on joutunut tinkimään lääkkeistä, lääkärikäynneistä tai että ruoka loppuu. Alle 55 –
vuotiaat raportoivat näitä taloudellisia haasteita useammin kuin vanhemmat vastaajat. Juuassa
rahapulan vuoksi terveyspalveluista tinkimistä tai pelkoa ruuan loppumisesta raportoitiin muita
kuntia vähemmän.
Elinympäristön viihtyvyyteen vaikuttavista tai elinympäristössä haittaavista tekijöistä nostettiin
useimmin esiin liikenneyhteyksiin ja liikenneväyliin liittyviä asioita. Haittaa koettiin pitkistä
etäisyyksistä palveluihin, huonoista julkisista liikenneyhteyksistä, vaarallisista risteyksistä ja
kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet haittasivat
eniten ilomantsilaisia vastaajia. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin eniten
asuinympäristön viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi.
Erityisesti vanhimmalla ikäryhmällä oli harvoin kotitaloudessaan Internet-yhteys. Ilomantsissa ja
Juuassa myös 55-74 –vuotiaista lähes 40 %:lla ei ollut Internet-yhteyttä. Näinollen iäkkäimmästä
ikäryhmästä vain 15 % käytti Internetia tiedonhakuun ja asiointiin. Iäkkäimmille vastaajille
paikallislehti oli ehdottomasti tärkein tiedonlähde. Myös puhelinluetteloa käytettiin vielä
kohtuullisen paljon.
Palveluista tiedottamisessa koettiin parantamisen varaa. Eniten tiedon tarvetta oli ollut
terveyspalveluista ja joka kolmas tiedon tarvitsijoista oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut
riittävää. Puutteita tiedottamisessa koettiin eniten Juuassa ja Kiteellä.
Vajaa 20 % vastaajista osallistui aktiivisesti kerho, yhdistys tai yhteisötoimintaan. Yksinäisyyttä
jatkuvasti tai melko usein koki hieman alle 10 % vastaajista. Äänestysaktiivisuus oli tässä
vastaajaryhmässä melko korkea.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt yli puolet vastanneista ja
sairaalan poliklinikallakin lähes joka kolmas. Iäkkäimmästä ikäryhmästä joka neljäs oli ollut
viimeisen vuoden aikana vuodeosastohoidossa joko sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Terveyskeskuksen hammaslääkärin vastaanotolla oli käynyt reilu kolmannes. Yksityisellä
hammaslääkärillä vain vajaa 10 %.
Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä oli ollut lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajan sekä
hammaslääkärin vastaanottopalveluissa. Suurin osa oli ollut tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen,
eniten riittämättömyyttä koettiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa. Kiteellä myös melko
moni koki hammashoidon palvelut riittämättömiksi.
Sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli ollut huomattavasti vähäisempää. Eniten oli tarvittu ja käytetty
kotihoidon palveluja ja omaishoidontukea sekä toimeentulotukea. Näihin liittyen raportoitiin myös
jonkin verran palvelujen riittämättömyyttä.
Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista eniten oli käytetty kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja
kansalaisopiston palveluja. Kansalaisopistotoimintaa olisi kaikissa kunnissa tarvittu hieman lisää.
Juuassa olisi tarvittu enemmän myös sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja.
Ilomantsissa nuorin ikäryhmä erottui muista kunnista monilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla.
Ilomantsilaiset alle 55 –vuotiaat raportoivat muiden kuntien asukkaita harvemmin elämänlaatunsa
erittäin hyväksi tai terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. He myös raportoivat useammin olleensa
mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita ja jonkin verran enemmän yksinäisyyttä. Muiden kuntien
nuorimpaan ikäryhmään verrattuna he osallistuivat myös vähiten järjestö-, yhdistys-, kerho- tai
harrastetoimintaan. Heillä oli myös muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna enemmän
käyntejä lääkärin vastaanotolla sekä terveyskeskuksessa että sairaalan poliklinikalla.
Haja-asutusalueilla asuvien tilanne oli eri kunnissa kaiken kaikkiaan hyvin samanlainen. Jonkin
verran eroja havaittiin tiettyjen palvelujen tarpeessa ja riittävyydessä, palveluista tiedottamisessa ja
palvelujen saavutettavuudessa sekä etäisyyksien että julkisen liikenteen näkökulmasta. Haja-
asutusalueilla asuminen koettiin muuten turvalliseksi ja viihtyvyyttä lisäsi erityisesti virkistys- ja
ulkoilumahdollisuudet. Vastaajista noin joka kymmenes koki yksinäisyyttä ja osallistuminen
erilaisiin harrastus-, järjestö- ja yhdistystoimintoihin oli melko vähäistä johtuen varmaan osittain
etäisyyksien ja kulkuyhteyksien aiheuttamista haasteista. Palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä.
Terveyspalveluista toivottiin jonkin verran lisää terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluja ja muista
kunnan palveluista kulttuuri- ja sisäliikuntapalveluja sekä kansalaisopiston toimintaa.
ISBN
ISSN
www.kansanterveys.fi