turkuposti1l2012åboposten

L I I T E : Kulttuuria Turussa

Remontoitu Impivaaran uimahalli aukeaa s. 4 Infektioiden

torjuntayksikkö saman katon alle

s.8

Turusta pääsee lentäen entistä

kauemmass. 5

Kaupungin uudet

osakeyhtiöts. 2

1l2012

turkuposti • åbopostenJULKAISIJA/UTGIVARE Turun kaupunkiOSOITE/AdRESS Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mAIL turkuposti@turku.fi VASTAAVA pääTOImITTAJA/AnSVARIG chEfREdAKTöR

Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi pääTOImITTAJA/chEfREdAKTöR Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254KAnnEn KUVA Mika OkkoTAITTO/LAyOUT Mainostoimisto Dimmi Oy pAInO/TRycKERI Hansaprint Oy pApERI/pApER Solarispress 60 g pAInOSmääRä/UppLAGA 116 000 kpl JAKELU/dISTRIbUTIOn Itella Posti OySEURAAVA nUmERO Seuraava numero ilmestyy viikolla 14 (2.–5.4. 2012). Aineiston deadline 9.3.2012

ISSN 1798-4661

Uudet yhtiöt, uusi asiakaspalvelu . . . . . . . . .2

Nya bolag, ny kund-service . . . . . . . . . . . . . . .3

Turku 2031 –visio kiinnosti yleisöä . . . . . . . .3

Testaus- ja sisustusrumba alkoi Impparissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Nouse siiville Turusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Yhteinen lehti luo kaupunginosasta yhteisön . . . . . . . . . . . . . . .6

Turkua uusin silmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Lähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Infektioiden torjuntayksikkö aloitti toimintansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Enheten för infektionsbekämpning inledde sin verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

l i i t e : K U L T T U U R I A T U R U S S A

Paattisten uusi koulu on koko kylän talo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

Savuttomuushoitaja tukee mutta ei tuputa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

Turkulainen Raam Faal auttaa kotimaataanGambiaa leveällä rintamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Riisikupin äärellä viesti etenee . . . . . . . . . . .10

Nuorten ohjausmalli käyttöön Varsinais-Suomessa . . . . . . . . . . . .11

Lapset valtaavat Urheilupuiston . . . . . . . . .12

Kenkäile talviluontoon . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

Turkulaisille nuorille maksuttomia mopokortin teoriatunteja . . . . . . . . . . . . . . .12

Kamppailuareena on kaupungin tukema vapaaehtoisten voimannäyte . . . . . . . . . . . .13

MeriMYY –projekti tuo apua meriteollisuuden toimijoiden muutospaineisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Opiskelijat loivat omia taideteoksia . . . . . .14

Mistä on hyvä suurtapahtuma tehty? . . . .14

Kulttuurivinkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Ny telefonservice för svenskspråkiga . . . .16

Karttapohjainen palautejärjestelmä parantaa asiakaspalvelua . . . . . . . . . . . . . . . .16

Det kartbaserade responssystemet förbättrar kundservicen . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Vuoden alussa Turussa starttasi entisten liikelai-tosten työn jatkajana kolme uutta osakeyhtiötä: Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy sekä Turun Seudun Kiin-teistöpalvelu Oy.

– Yhtiöittäminen tarkoittaa, että uudet yhtiöt ovat vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä, joissa on tässä vaiheessa sa-taprosenttinen kaupungin omistus, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen tiivistää.

Yhtiöllä on pitkäaikaiset palvelusopimukset eli se tarkoit-taa, että ne hoitavat aiempia tehtäviään normaalisti vielä kol-men vuoden siirtymäajan. Sen jälkeen neljännes liikevaihdos-ta kilpailutetaan vuosittain seuraavien neljän vuoden aikana.

– Liiketoimintatapaa on aika opetella kolme vuotta. Eihän mikään yhtiö kaikkia kilpailuja voita – muttei voi hävitäkään, Virtanen sanoo.

Jatkossa yritykset toimivat samaan tapaan muiden yritys-ten kanssa. Koska Turku omistaa yhtiöistä 100 prosenttia, se voi kuitenkin käyttää konserniohjausta yrityksiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ne ostavat tässä vaiheessa palkanlasken-tapalvelut kaupungilta ja käyttävät kaupungin it-palveluita.

Konkreettisin muutos on se, että yhtiöitä ei sido laki julki-sista hankinnoista. Näin ne ovat lainsäädännöllisesti samal-la viivalla kilpailijoiden kanssa ja toiminta on joustavampaa.

Virtanen katsoo, että olennaista uusissa yhtiöissä on joh-tamisjärjestelmien muuttaminen. Jos halutaan toimia tehok-kaasti, hallinnollis-byrokraattinen järjestelmä on yksinkertai-sesti liian hidas.

Kaikki yhteydenotot keskitettyyn asiakaspalveluunTurun Seudun Kuntatekniikka Oy ottaa entisten Viherliike-laitoksen sekä Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tehtävät hoi-taakseen. Käytännössä se hoitaa maa- ja viheralueiden raken-tamista ja ylläpitoa, rakentaa vesijohtoja, ylläpitää puistoja, hoitaa lumenaurauksia ja hiekoituksia. Kuntatekniikka on jo saanut uuden toimitusjohtajan Karri Knaapisen.

Turkulaisten kannalta suurin muutos on se, että juuri esi-merkiksi hiekoituksiin ja viheralueisiin liittyvät huomautuk-set, toivomukset ja asiakaspalvelu hoituvat jatkossa tilaajan ja maksajan eli Kiinteistöliikelaitoksen kautta. Yhteys toimii siis yhden luukun periaatteella, yhdestä asiakaspalvelupisteestä, puhelinnumerosta tai vaikka uuden karttapohjaisen palaute-järjestelmän kautta.

Rakentamista ja ruokaaTurun Seudun Rakennustekniikka Oy hoitaa aiemman Turun Talotoimiliikelaitoksen tehtävät. Se huolehtii kiinteistöjen kunnossapidosta sekä pienimuotoisesta uudisrakentamises-ta keskittyen julkisiin kiinteistöihin. Pääosin korjataan vanhaa, kuten kouluja. Erityisosaamista on historiallisten arvokiinteis-töjen kunnossapidossa.

Uudet yhtiöt, uusi asiakas-palvelu

Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy yhdistää saman katon alle Kiinteistöpalveluliikelaitoksen sekä Ruokahuolto Kateringin. Yritys huolehtii siivouksesta ja kiinteistöjen hoidosta, valmis-taa ruokaa kaikille Turun kouluille ja sairaaloille. Ruokahuolto on myös paljon muuta kuin itse valmistamista: logistiikkaa, jakelua ja kokonaispalvelua.

Iso joukko kaupungin työntekijöitä yhtiöihin Muutos on Turun kaupungin sisällä suuri: 1300 työntekijää siirtyi uusien yhtiöiden palvelukseen. Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaan työntekijät siirtyivät vanhoina työn-tekijöinä.

– Kokonaispalkka ei muutu vähäisiä poikkeuksia lukuun ot-tamatta, lomaoikeudet eivät muutu, Virtanen vahvistaa. Työn-tekijät ja viranhaltijat siirtyvät työsuhteisiksi työntekijöiksi.

Virtanen katsoo, että muutos on välttämätön siksi, että kymmenen vuoden kuluttua edessä on työvoimapula ja ellei töitä tehdä tuottavammin, tehtäviä jää hoitamatta tai palve-lujen hinnat tulevat olemaan kohtuuttomia.

– Jotta vältetään ”Kreikan tie” eikä peruspalvelujen tasoa haluta heikentää, luokkakokoja suurentaa, terveyskeskus-maksuja korottaa ja kulttuuripalveluita jättää tuottamatta – on toimittava tehokkaammin.

– Suurin haaste on asenteiden muuttuminen. Ei niinkään uuden oppiminen vaan vanhasta toimintakulttuurista pois oppiminen on kaikkein kovin juttu. Jos asenteet muuttuvat niin kaikki muut asiat onnistuvat, Virtanen uskoo.

– Työntekijät eivät ole yhtään huonompia kuin kilpailijoil-la ja nyt he pystyvät itse vaikuttamaan siihen, miten yhtiöt menestyvät.

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Myyty Turku Energia Oy:lle 2010

turun Seudun kuntatekniikka Oy 2012

turun Seudun kiinteiStöpalvelu Oy 2012

turun Seudun rakennuStekniikka Oy 2012

kiinteiStötOimiala 2013

turun Satama Oy 2013

turun Seudun veSihuOltO Oy 2014

tSp Oy

tSv Oy

tilaliikelaitOS

kiinteiStöliikelaitOS

SatamaliikelaitOS

jätteenpOlttOliikelaitOS

kunnalliStekniikkaliikelaitOS

viherliikelaitOS

kiinteiStöpalveluliikelaitOS

talOtOimiliikelaitOS

veSiliikelaitOS

Liikelaitosten rakennemuutos

Yhtiöittämisen suurin haaste on asenteiden muuttumisessa,

apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen korostaa.

Turun keskustan kehittämisessä on luotu kat-seet vuoteen 2031. Turun keskustan kehittä-mislinjauksia pohtinut työryhmä toi Turku 2031 -vision esiin kansalaisseminaarissa, joka veti Puutarhakadun auditorion liki täyteen. Yleisö-keskustelussa kysymyksiä riitti eikä toriparkkia toki unohdettu.

Yksityisautoiluille löytyy pysäköintitilaa ja elävässä keskustassa on vireää toimin-taa. Vision toteutuminen vaatii myös uu-sia reittejä, joiden osana on uuden Matka-keskuksen rakentuminen, hyvät yhteydet

Logomoon.Myös Kauppatori kaipaa peruskorjausta, Puutorin

rooliksi on ideoitu kirpputoria.– Monissa kaupungeissa kirpputorit ovat matkailukoh-

teita, Toivonen muistutti. Historiallinen Turku, joka painottuu Vanhan Suurtorin

ympäristöön, on kaupungin ainutlaatuinen voimavara.- Nyt alue Vanhan Suurtorin tuntumassa on hiljainen

ja suljettu, toimistokäytössä.Tälle alueelle halutaan elämää, myös talvisin, Toivonen

painotti.

Mikrofoni kädestä käteenYleisökeskustelussa Mikko Laaksonen kysyi laajempien makrotason suunnitelmien perään. Toivonen kommentoi, että tässä mallissa Turku 2031 nähtiin visiona, ideatasolla, kaupunkiseudun rakentumisessa toki yleistavoite on kes-kustan vahvistaminen.

Antti Jääskeläinen toi keskustelussa esiin kannan, et-tä säilyttämisen arvoista, aineetontakin perintöä pitäisi katsoa nyt laajoina kokonaisuuksina ydinkeskustan ulko-puolella.

– Turun kaupunkisuunnittelun historia on loputtoman pitkä. Sitä vaivaa piirre, aina aloitetaan alusta, puhtaalta pöydältä. Perusarvo on kaupungin kulttuurihistoria, mut-ta missä se näkyy, Benito Casagrande peräänkuulutti.

– Tuntus hyvältä, mutta mille väestörakenteelle tätä suunnitellaan, missä ovat rollaattoriparkit, Eini Pihlamä-ki kysyi.

Keskustelu jatkuu edelleen. Palautteen keräämistä Tur-ku 2031 -visiosta jatketaan netissä.

– Kyseessä ei ole valmis visio, mikä merkitsee että toi-mikunnan työ jatkuu, Markku Toivonen muistuttaa.

Teksti: Sini Silván • Kuvat: Janne Riikonen

Turku 2031 –visio kiinnosti yleisöä

Turun kaupunki tutkimusohjelmaa vetävä Tu-run yliopiston tutkimusjohtaja Sampo Ruop-pila raamitteli tutkijan vinkkelistä keskustan kehittämistä.

– Kaupunki toimii kulutuksen ja kulutusyh-teiskunnan näyttämönä. Shoppailutyyppinen ajanvietto on yleinen tapa ”olla” meidän yhteiskunnassamme.

– Kaupungilta vaaditaan hyvän fyysisen tilan edellytykset. Juuri nyt jalan-kulun, pyöräilyn ja julkisen viihtymisen ti-lojen merkitys kaupunkisuunnittelussa koros-tuu. Olennaista on myös se, miten ihmiset kaupunkitilan kokevat. Ihmiset antavat paikoille merkityksiä, Ruoppila korosti.

Visiossa laatua, vihreyttä ja historian havinaaKaavoitustoimenjohtaja markku Toivonen kertoi, että inventointien perusteella Turku 2031 -visioon valittiin kolme aluetta ja tärkeintä elementtiä ydinkeskustasta kehittämisen kohteena. Työryhmänä toimi päättäjistä ja viranhaltijoista koottu Elinvoimaisen kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta.

Huomio kiinnittyi Kauppatoriin, elävään keskustaan, toiseksi Vanha Suurtori edustamaan historialliseen Tur-kuun ja kolmanneksi jokirantaan ja puistoihin.

Turku 2031 -vision perusarvoja on tinkimätön huo-lenpito: keskusta on siisti ja hyvin hoidettu. Ympäristön rakentaminen on korkeatasoista, elementit laadukkaita. Vanhan kulttuurikaupungin henki näkyy katunäkyminä.

– Turku tunnetaan vanhaa ja uutta yhdistävistä ym-päristökokonaisuuksista. Åbo Akademin Arken ja Taide-akatemia vanhoissa telakkatiloissa ovat tästä osoituksia, Toivonen totesi.

Uusia reittejä ja helppokul-kuisuuttaTurku 2031 visiossa kaupungille leimaa antavat runsaat katupuuistutukset. Vihreät mäet ovat kaupunkisuunnit-telun perusrunko. Kaupungilla liikkuminen on turvallis-ta, helppoa ja esteetöntä. Keskusta on kauniisti valaistu, kävelyalueita on paljon.

Kaupunkipuistoajatus on kuningasidea, sanoi maailman-perintöarvoista muistuttanut Antti Jääskeläinen

Vid årsskiftet grundades tre nya aktiebolag av tidigare affärsverk i Åbo: Åboregionens kommunalteknik Ab, Åboregionens Byggnadsteknik Ab samt ÅboregionensFastighetsservice Ab.

– Bolagisering innebär att de nya bolagen verkar på den fria marknaden men i det här skedet äger staden hundra procent av aktierna, sammanfattar biträdande stadsdirektör Jarkko Virtanen.

I fortsättningen fungerar bolagen på samma sätt som andra företag. Den mest konkreta förändringen är att lagen om offentlig upphandling inte längre bin-der bolagen. I fråga om lagstiftningen är de alltså lik-värdiga med sina konkurrenter och verksamheten är smidigare.

All kontakt tas med centraliserad kundserviceÅboregionens Kommunalteknik Ab tar över skötseln av de uppgifter som Grönområdesaffärsverket och Kommunaltekniska affärsverket var ansvariga för. I praktiken sköter bolaget byggande och underhåll av jord- och grönområden. Bolaget bygger också vatten-ledningar, underhåller parker, sköter snöplogning och sandning. Kommunalteknik har redan fått en ny vd. Han heter Karri Knaapinen.

För åboborna är den största förändringen att an-märkningar, önskemål och kundservice som har t.ex. med sandning av gator eller grönområden att göra sköts i fortsättningen via beställaren och betalaren dvs. via Fastighetsaffärsverket. Det handlar alltså om principen att få alla tjänster över en disk, på ett tele-fonnummer eller via ett nytt kartbaserat responssys-tem.

Byggande och matÅboregionens Byggnadsteknik Ab sköter de uppgif-ter som tidigare sköttes av Åbo affärsverk för husvä-sendet. Det svarar för underhåll av fastigheter samt nybyggande i liten skala med tonvikt på offentliga fastigheter.I huvudsak renoveras gamla byggnader så-som skolor. Bolaget har specialkunnande då det gäller underhåll av historiskt värdefulla fastigheter.

Åboregionens Fastighetsservice Ab bildades av Åbo affärsverk för fastighetsservicen och Mat-servi-cen Katerinki. Företaget sköter städning och skötsel av fastigheter, tillagar mat till alla skolor och sjukhus i Åbo. Matservicen är också mycket annat än själva till-lagningen: det handlar också om logistik, distribution och helhetsservice.

En stor skara stadens anställda övergår till bolagenFörändringen är stor inom Åbo stad: 1300 anställda övergår till de nya bolagen. Enligt principen för affärs-överlåtelse övergick som gamla anställda till bolagen.

– Helhetslönen med några få undantag förblir den-samma, semesterrättigheterna förblir också oförän-darade, bekräftar Virtanen. Både arbetstagare och tjänsteinnehavare övergår till ett arbetsavtalsförhål-lande.

Text: Sini Silván

Nya bolag, ny kund-service

Oikaisu

Turkupostissa numerossa 6/2011 julkaistussa artikkelissa ”Turku onnistuu omilla vahvuuksil-laan” on tapahtunut pilkutusvirhe. Artikkelissa todettiin, että ”85 vuotta täyttäneiden osuus tä-nä vuonna on Turussa 26,3 prosenttia kun arvio vuonna 2025 on 35,8”.

Oikeat luvut ovat Turun tuoreimman vä-estöennusteen mukaan tänä vuonna 2,6 % ja vuonna 2025 3,6 %.

3

Kun uimahalli luovutettiin tilaajalle tam-mikuun puolessa välissä, työntekijöille jäi vähän alle kuukausi aikaa saada kaikki kuntoon ensimmäisiä uimareita varten. Tiukille vetää, mutta onnistunee.

Kun Impivaaran uusi ja komea uimahalli luovu-tettiin tilaajalle 18.1., pitkä odotus päättyi. To-sin ei uimareiden odotus, sillä vaikka talo on valmis, tehtävää on vielä kuukauden tarpeik-si, kertoo kaupungin uimalaitosten johtaja Oskari Nummi.

Ja kun katselee Impivaaran aulatilaa, ymmärtää, mistä mies puhuu: se on täynnä pahvilaatikoita, kuntolaitteita, tuoleja, äänentoistolaitteita, pöytiä, hyllyjä, jumppasalin peilejä, viherkasveja, lamppuja, sohvia ja mitä nyt ikinä uimahallin kokoinen kompleksi sisälleen tarvitsee ennen kuin vesileikit voivat alkaa.

– Nyt on tullut jo viisi rekka-autollista tavaraa ja aina-kin toinen mokoma on vielä tulossa. Miehiä asennus- ja muissa hommissa on parikymmentä. On laitetoimittajia, automaatiourakoitsijoita, putkiurakoitsijoita, vedenkä-sittelyjärjestelmäurakoitsijoita, kaupungin laitosmiehiä, raksaporukkaakin vielä vähän ja tietenkin meidän omaa henkilökuntaa, kädet heilläkin kipeänä paljosta laatikoi-den nostelemisesta, Nummi sanoo.

– Meillä on kauniina ajatuksena ja tavoitteena, että halli aukeaisi ystävänpäivänä. Se vaatii, että kaikki menee nappiin. Mihinkään kovin suuriin yllätyksiin ei ole varaa.

Vesi-järjestelmien testaaminen kestääKun katselee ylhäältä kahviosta alas allasosastolle, kaikki kuitenkin näyttää aivan valmiilta, vesikin jo altaissa. Me-neekö siis pelkkään kalusteiden kokoamiseen kuukausi?

– Ei mene. Tosin ihan kaikki kalusteet eivät vielä ole tul-leet - viimeiset tulevat vasta helmikuussa. Siinä mielessä siihenkin siis menee aikaa.

Nummi kertoo, että se suurin ajansyöjä on vesi. Ve-denkierron ja -puhdistuksen järjestelmä on niin moni-mutkainen systeemi, että sen testaaminen ottaa aikansa – koekäyttö itse asiassa aloitettiin jo vuoden alussa. Ve-den laatuvaatimukset ovat tiukat ja liikkuvia osia paljon (tai ei nyt liikkuvia osia, mutta esimerkiksi putkistoa kilo-metritolkulla).

– Sellaisessa määrässä putkia on väkisinkin aluksi vuotoja ja kun niitä löytyy, ne korjataan ja sitten joudutaan testaa-minen taas aloittamaan alusta. Tällä hetkellä muut altaat alkavat olla kunnossa, mutta kylmäallas on vielä kesken-eräinen, Nummi toteaa.

Kun kaikki on saatu toimimaan, terveysviranomaiset ottavat näytteet vedestä ja kun ne on hyväksytty, voi ui-minen alkaa. Toisin sanoen ihan niin yksinkertaista ei ui-mahallin avaaminen ole, että tehdään vain allas ja laske-taan siihen kraanasta vettä.

Koekäyttäjien kokemuksia kerätäänKun testaamisen ensimmäinen vaihe on saatu kuntoon, vesi on turvallista ja ylisummaan laitteet näyttävät toimi-van, alkaa toinen testivaihe. Tiedemaailmassa sitä kutsut-taisiin ensimmäiseksi faasiksi: se tarkoittaa, että kuvioihin astuvat koehenkilöt. Koekaniineiksi ovat ílolla ilmoittau-tuneet koululaiset ja uimaseurat.

– Vaikka kaikki näyttäisi toimivan, niin todellinen ti-lanne nähdään vasta, kun hallilla on käyttäjiä. Esimerkik-si suihkut on kyllä testattu, mutta entä kun niitä kaikkia

käyetään yhtä aikaa? Nummi havainnollistaa. Samalla voidaan varmistaa, että esimerkiksi

puhdistusjärjestelmä toimii myös silloin kun al-taassa on uimareita. Tämä testaus tietenkin jatkuu

vielä senkin jälkeen kun halli on avattu, mutta kulu-van kuukauden uimaseuratestikokemusten perusteel-

la asiat saataneen kohtuullisesti kuntoon. Lisäksi koe-käyttäjiltä kerätään kokemuksia uudesta hallista: mikä

toimii, mitä voisi parantaa. Kalusteiden ja kuntosalilaitteiden kokoamisen ohella

tehdään myös vielä pieniä viimeistelytöitä, kuten äänen-toiston kuntoon säätäminen. Myös rakennustarkastuksen jäljiltä siellä täällä on pieniä oransseja tarralappuja sen merkkinä, että jotain pientä pitää parantaa: saumalaasti vaikkapa unohtunut jostain nuppineulan kokoisesta koh-dasta pukuhuoneessa - tarkastaja on ollut tarkkana!

Kevät harjoitellaanLaitteiden lisäksi uimahallissa täytyy toimia myös sen vä-hän inhimillisemmän puolen – eli myös henkilökunnan ruuvit täytyy kiristää tai ainakin optimoida, jos moinen ilmaisu sallitaan. Uusia ihmisiä on nimittäin paljon ja van-hoillakin vähän tottumista uusiin tiloihin.

Kun halli on toiminnassa, henkilökuntaa on kolmisen-kymmentä. Koulutus ja uusiin työtovereihin tutustumi-nen on osa hallin sisäänajoa. Lisäksi monen toimenkuva on laajentunut: kun ennen oltiin uimavalvojia, nyt ollaan liikunnanohjaajia.

– Kevään ajan vähän kokeillaan erilaisia toimintatapoja ja syksyllä sitten nähdään, mitkä asiat ovat olleet toimivia ja mitkä eivät, kertoo liikunnanohjaaja Susanna Vuori.

Hän ja työkaverinsa Elina Blomqvist ja Stina Sandell odottavat jo kovasti pääsevänsä normaaleihin töihinsä, uudistettu työpaikka nimittäin kerää vuolaita kehuja:

– Halli on nyt ihanan valoisa, allasosastot ovat onnistu-neita, kokonaisuus on selkeä, simppeli – ja lämmin!

Teksti: Roope LipastiKuvat: Mika Okko ja Roope Lipasti

Testaus- ja sisustus-rumba alkoi Impparissa

– Tahtotila on se, että ystävänpäivänä uidaan,

sanoo uimalaitosten johtaja Oskari Nummi.

Avajaiset ystävänpäivänä 14.2.

4

Turun lentokentän suorat yhteydet Euroopan kaupunkeihin parantuvat entisestään kun Ryanair aloittaa lennot neljään kohteeseen. Ensi keväänä Ryanairin sinikeltaisilla siivillä pääsee Turusta Lontooseen, Brysseliin, Barcelonaan ja Malagaan.

Reittilentojen lisäksi Turun lentoasemalta lähtee char-terlentoja lomakohteisiin. Matkailun tuomat euromäärät ovat merkittäviä ja matkailun kasvu kehittää koko aluetta.

– Matkailutulot pelkästään Turun kaupunkiin olivat pari vuotta sitten noin 250 miljoonaa euroa. Kansainväli-sesti Turku Touring tekee vain täsmämarkkinointia ja vain sellaisiin kohteisiin, joista Turun saavutettavuus on hyvä, sanoo matkailujohtaja Anne-Marget Niemi.

Etuja liikematkustajille ja tavarankuljettajilleMatkailijoiden lisäksi hyvät lentoyhteydet palvelevat myös liikematkustusta ja tavaravirtojen kulkua. Turku onkin panostanut rahtiliikenteen ja logistiikan kehittä-miseen lentoaseman ympäristössä osana Logicity-aluet-ta. Nyt saadut uudet lentoyhteydet tukevat tätä koko-naisuutta ja ovat infrastruktuuria, joka palvelee alueen asukkaita.

– Turun kaupunginhallitus on vastuuttanut henkilö-lentoliikenteen kehittämisen Turku Touringille ja sen tu-lokset näkyvät nyt. Turku antaa itsestään aivan erilaisen vaikutelman ulospäin, kun tänne pääsee lentämään suo-raan, sanoo Niemi.

Turun lentoyhteydet toimivat seudun etuna myös sil-loin kun Turkuun haetaan kansainvälisiä kongresseja ja seminaareja. Esimerkkinä yhteistyökuvioista on airBal-tic, joka teki sopimuksen SKÅL International Turku ry:n kanssa.

- AirBaltic oli SKÅLin maailmankongressin virallinen lentoyhtiökumppani ja tarjosi osallistujille erikoishintaisia lentoja yli 50 kohteesta Turkuun viime vuoden syyskuus-sa, kertoo airBalticin aluejohtaja Jyrijaakko Ritamies.

Turun lentoasemalla on hyvät edellytykset nykyistä suurempaan matkustajaliikenteeseen.

– Maakunnan yritysten ja asukkaiden kannattaa käyt-tää näitä lentoyhteyksiä, sillä yhteyksien olemassaolo pe-rustuu siihen että niitä käytetään, toteaa Turun lentoase-man päällikkö Juha Aaltonen.

Jatkoyhteyksillä minne tahansaMonien suorien lentoyhteyksien lisäksi Turusta voi mat-kustaa jatkolentojen avulla melkein minne tahansa. Yksi suora lentoyhteys tuo mukanaan kymmeniä jatkoyhteyk-siä. Esimerkiksi Ryanairin yhteys Brysseliin antaa jatkoyh-teyden lähes 80 kohteeseen.

– AirBaltic tarjoaa Riian hubin kautta erinomaiset jat-koyhteydet yli 50 kohteeseen Euroopassa, Skandinavias-sa, Lähi-Idässä, Venäjällä ja IVY-maissa, sanoo Ritamies.

Turusta voi lentää myös hyvin edullisin hinnoin. Esi-merkiksi edestakaisen matkan WizzAirin lennoilla Buda-pestiin tekee noin 130 eurolla. Menopaluun Norwegianin lennoilla Tukholmaan voi ostaa noin 70 eurolla.

Teksti: Hele Kaunismäki

Nouse siiville Turusta

Teksti: Hele Kaunismäki • Lentoyhteyskartta: Turun lentoasema

Pääsiäinen perheen kesken Lontoossa Pääsiäisenä Lontoo täyttyy erilaisista tapahtumista. Erityisesti lapsiperhei-den mieleen on pääsiäismunien met-sästys ja suklaanvalmistus Kew Gardenissa, joka on kuninkaallinen kasvitieteen puutarha. Lontoon kuninkaallisissa palatseissa pääsiäis-

tä vietetään Tudor-hallitsijoiden hengessä. Hiuksianostattavaan pääsi-äisjahtiin pääsee osallistumaan London Bridge Experience ja London Tombs -kierroksilla. Koko perheelle sopivilla kierroksilla tutustutaan kuuluisan sillan historiaan ja kammottaviin hautakammioihin. Ryanairin lennot Lontooseen alkavat 27.3.

Gastronominen taivas Brysselissä Vuosittain toukokuussa järjestettävä Cu-linaria-tapahtuma on Belgian suurimpia ruokatapahtumia. Culinaria-tapahtumas-sa 16 Michelin-tähdellä palkittua ravinto-loitsijaa jakaantuu neljän hengen jouk-kueisiin, jotka suunnittelevat oman me-nunsa. Jokainen joukkueen huippukokki valmistaa oman erikoisuutensa osaksi menua. Ruoka, juoma ja workshopit kuu-luvat pääsylipun hintaan. Ryanairin len-not Brysseliin alkavat 27.3.

Grec-festivaali BarcelonassaYksi kesän kohokohdista Barcelonassa on Grec-festivaali, joka on kansainvälinen teatteri-, tanssi-, musiikki- ja sirkusfesti-vaali. Vuosikymmenien perinteet omaava festivaali järjestetään kreikkalaistyylisessä ulkoilmateatterissa Montjuïc-vuorella. Ohjelmistoon kuuluu sekä klassisen että nykytaiteen esityksiä. Lennot Barcelonaan alkavat 6.4.

Lisätietoja lennoista:

www.airbaltic.com

www.blue1.com

www.finnair.fi

www.flybe.com

www.flysas.com

www.norwegian.com

www.ryanair.com

www.turkuair.fi

www.wizzair.com

Lentoyhteyskartta: Turun lentoasema

5

– Lehdelle on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistaminen, että me ollaan me, sanoo Maininki-lehden päätoimittaja Pirjo Huttunen.

– Haluamme, että lehti on meidän näköisemme, ker-too Portsan Sanomien päätoimittaja Sirpa Huntsala.

– Lehden tavoite on alueen ihmisten itsetunnon vah-vistaminen, linjaa Koroiset-lehden vastaava toimittaja Ta-pio Jokinen.

Kolme hyvin erinäköistä lehteä ja kolme eri tapaa on-nistua tekemään lehti oman alueen ihmisille.

Maininki-lehden lukijalle arkea ja lifestyleäTurun saarilla ilmestyvä Maininki-lehti on päätoimittaja Pirjo Huttusen perustama. Hän perusti kolme vuotta sit-ten lehteä kustantavan Maininki-lehti Oy:n ja aloitti leh-den tekemisen huimapäisesti, ilman aiempaa kokemusta.

– Itselläni ei ole julistamisen tarvetta, tavoite on tehdä tilaa saarten ihmisille. Meillä ei photoshopata ihmisiä, hän linjaa. Satavan, Kakskerran ja Hirvensalon alueen ihmiset esiintyvät juuri sellaisina kuin ovat, arjessa ja pyhänä.

Huttunen pitää yhtenä lehden keskeisistä tavoitteista yhteisöllisyyden vahvistamista saarilla. Juttuaiheeksi riit-tää mikä tahansa, mikä tapahtuu saarilla tai liittyy saare-laisiin, tavalliseen elämään ja arkeen, mainetekoja ei eri-tyisesti kaivata.

– Välillä on hauskaa lisätä ripaus eleganssia rentouden ja maanläheisyyden oheen. Tämä on lifestyle- ja paikallis-lehden risteytys.

– Lehden tekemisessä on haluttu pitää kepeä ja rento ote, joka heijastuu lukijoihinkin. Olen itse aika hajamieli-nen, virheitä sattuu aika paljonkin. Jos niistä alkaisi stres-sata, olisivat hermot kireällä.

Kerran kuussa ilmestyvän lehden painos on 3900 kap-paletta ja jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alueen talouk-siin. Tekijät ovat freelancereita. Vaikka lehti vaatii paljon työtä, palkkansa päätoimittaja saa muista töistä. Rahoitus saadaan ilmoitustuloilla.

– Vaikeinta on taloudellinen puoli, kun se on kunnossa, on kaikki muukin.

Isojen ja pienien juttujen Portsan SanomatPortsan Sanomien sivuilla on eletty jännittävää jatkoker-tomusta. Lehdessä julkaistiin etsintäkuulutuksena vanha valokuva portsalaistalon portailta. Amerikkalaisperhe jäl-jitti sukulaistensa entistä kotitaloa. Vanha koti löytyikin ja uudet asukkaat lähettivät amerikanserkuille terveiset ja kutsun kylään.

Tässä on yksi esimerkki lehden kekseliäistä juttuaiheista. Pieni mutta pippurinen lehti tekee juttua vaikka haasta-tellen erinäköisiä, kokoisia ja luontoisia koiria ulkoilutta-via portsalaisia.

Portsan Sanomat on mustavalkoisena ilmestyvä A5-kokoon taitettu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuo-dessa.

– Vähän tiedotustoimintaa siitä, mikä on tapahtunut ja mitä on vireillä, päätoimittaja Sirpa Huntsala kertoo.

Portsassa isoja juttuja ovat kaupunginosaviikot ja Port-san Pihamarkkinat, jotka ovat saaneet ihmiset todella liik-keelle.

– Ne ovat saaneet ison suosion, lähes kolmekymmentä taloyhtiötä on mukana.

Tekijät ja kirjoittajat ovat lähes samoja numerosta toi-seen, uudet tekijät olisivat tervetulleita. Mutta onneksi uusiakin on. Lehden kulut hoidetaan jäsenmaksuista. Il-moituksia lehdessä on vain mausteeksi.

– Aika paljon tarvitaan juttuja, pieniä ja isoja, jotta leh-ti täyttyy.

Lehden kantavana voimana on Portsa ry:n hallitus.

– Pyrin sisäistämään rentouden lehden tekemisessä, Maininki-lehden päätoimittaja Pirjo Huttunen toteaa.

Portsan Sanomia tehdään alueen ja sen ihmisten

näköiseksi. Päätoimittaja Sirpa Huntsala peri tehtävänsä

Raili Pajulalta. – Mielenkiintoinen homma, ei siinä mitään.

Laadukas lehti - tarkoituksellaKoroiset-lehti syntyi, kun asukasyhdistykset yhdistivät

voimiaan polttolaitoshankkeen vuoksi.– Meidän alue on täynnä kulttuurihistoriaa,

mutta sen arvoa ei tunnettu. Alueen julkisuus painottui helposti negatiivisiin asioihin, vastaa-va toimittaja Tapio Jokinen kertoo.

Koroiset-lehti syntyi ideanaan tuoda esiin alueen luon-netta: missä kulttuurimaisemassa ja alueella ihmiset ovat ja asuvat. Lehden tavoite on alueen ihmisten itsetunnon vahvistaminen. Lehdessä on satsattu erityisesti historiaan ja kerrottu Prusin talon tarinaa, Julinin suvun ja Halisten teollisuuden historiaa. Joka lehdessä on pyritty tuomaan esiin myös alueen yrityksiä ja luonnollisesti ihmisiä.

Taustavoimina ovat alueen omakotiyhdistykset, seura-kunta ja Turun kristillinen opisto. Lehteä jaetaan koteihin ja yrityksiin Koroisten, Räntämäen, Halisten, Orikedon ja Metsämäen alueilla.

– Ulkoasuksi on valittu tarkoituksella hieno paperi, jo-ka korostaa alueen merkittävyyttä, Jokinen linjaa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painos on 6 500 kap-paletta.

Koroiset-lehti toimii mainosrahoitteisena. Kirjoittajat ovat alueen ihmisiä, mutta silti juttujen korkeasta tasosta pidetään tiukasti kiinni. Lehti ja toiminta kulkevat alueella käsi kädessä, sillä samat ihmiset sekä tekevät lehteä että järjestävät tapahtumia.

Teksti ja kuvat: Sini Silván

– Ihmiset ovat ottaneet lehden omakseen, KoroiSet-lehden vastaava toimittaja Tapio Jokinen ja toimitussihteeri Hanna Nurmi uskovat.

6

Kunnallisneuvos Pekka Ruola on kirjoittanut hämmäs-tyttävän kirjan. Turkuseuran julkaisemassa Intohimona Turku -muistelmateoksessa on lähes 600 sivua, jotka täyttyvät hyvin yksityiskohtaisesta kuvauksesta soti-en jälkeisestä Turusta, täällä kasvamisesta, asumisesta, yrittämisestä ja politikoinnista. Kirja on järkälemäinen lukupaketti, jonka kenties yllättävin piirre on se, että kokonaisuus on mielenkiintoinen ja helposti luettava.

Hämmästyttävä on ollut Pekka Ruolan elämä ja urakin. ”Kaksikymmentäkolme vuotta kasvua ja kou-luttautumista, kolmekymmentä vuotta työntekoa ja yrittäjyyttä ja kolmekymmentä vuotta politiikka”, ku-

ten Ruola itse kirjoittaa. Viimei-simpien vuosikymmenien ak-tiivinen toiminta Turun kunnal-lispolitiikassa on ollut kenties näkyvintä Ruolan eri vaiheissa. Vuosien aikana Ruola on ehti-nyt toimia lukuisissa, ja kaikissa merkittävissä, Turun kaupungin luottamuselimissä jäsenenä ja puheenjohtajana.

Kirja on todellinen läpileik-kaus turkulaisen kunnallispoli-tiikan lähihistoriaan. ”Kuka on kuka” ja ”missä sovittiin mitä” tu-

levat esille, tosin lähes yksinomaan kokoomuslaisesta näkökulmasta. Ruolan kuvaileva ja melko niukka tyyli avaa lukijalle mielenkiintoisen näkökulman politiikan tekemisen käytöntöihin. Ruola ei käsittääkseni paljasta mitään suuria salaisuuksia takavuosien tapahtumista, mutta valottaa hienosti politiikan tekemisen arkipäi-vää, omien etujen puolustamista ja neuvottelujen raa-dollisuutta.

Kun ensi syksynä on taas kunnallisvaalien aika, voi Ruolan kirjaa suositella jokaiselle ehdokkuutta harkit-sevalle uudelle poliitikolle käytännön kuvauksena, mitä kaikkea politiikkaan voi paikallistasolla liittyy.

Koska Pekka Ruolan kunnallispoliittinen ura on ol-lut harvinaisen komea, on ymmärrettävää, että kirjas-sa painottuu siihen liittyvien tapahtumia seuranta. Itse kuitenkin pidän kirjan mielenkiintoisimpina jaksoina Ruolan kuvauksia kasvuvuosista 1950- ja 1960-lukujen Turussa sekä kuvauksia, jotka liittyvän urheiluharras-tukseen ja -vaikuttamiseen sekä hänen sukunsa toimin-taan yrittäjinä.

Näissä varhaisempien vuosikymmenien kuvauksissa tulee esille sotien jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan selviytymistarina yksilön kautta kuvattuna. Varsinkin meille, jotka olemme myöhemmin Turkuun muutta-neet, kuvaukset avaavat hienolla tavalla turkulaisen yhteiskunnan kehittymisen vaiheita ajanjaksolta, jolla on ollut hyvin merkittävä osuus nykypäivän muodos-tumisessa.

Samalla tavalla toimii myös Turkuseuran viime vuon-na julkaisema jatko-osa Lap-suuteni Turku -kirjalle. Kir-jassa 19 turkulaista kertoo muisteluksiaan lapsuutensa pihoista, puistoista, kaduis-ta ja leikkipaikoista eri osis-sa Turkua. Omakohtaiset kertomukset nostavat osit-tain jo menneet paikat elä-mään. Kaupunki jättää jäl-kensä ja se elää muistoissa, vaikka ympäristö muuttuu.

Näiden(kin) kirjojen jäl-keen Turkua katsoo uusin silmin.

Teksti: Seppo Kemppainen

Pekka Ruola, Intohimona Turku. Turkuseura 2011.Lapsuuteni Turku 2, Kertomuksia lapsuusmaisemista 1920 – 1980 –luvuilta. Turkuseura 2011.

– Ihmiset ovat ottaneet lehden omakseen, KoroiSet-lehden vastaava toimittaja Tapio Jokinen ja toimitussihteeri Hanna Nurmi uskovat.

Turkua uusin silmin

Oletko käynyt Ilpoisissa, Paattisilla tai Härkä-mäessä? Jyrkkälässä, Pernossa tai Katariinassa? Pitkäänkin kaupungissa asuneelle voivat jotkut kotikaupungin kolkat jäädä vieraiksi. Matkailija taas pysähtyy usein kaupungin keskustaan.

Keväällä Savukeitaalta ilmestyvä matkaopas Turun kaupungin-osiin auttaa lähtemään matkalle lähelle. Se kertoo perusfaktat ja kävijää kiinnostavaa tietoa lähes kaikista kaupunginosista Tu-run ydinkeskustan ulkopuolella.

Tutuilta poluilta poikkeaminen kannattaa, sillä läheltä löytää paljon. Kaikkialla on jotain ihailtavaa, on se sitten jyrkkä kallio asuinalueen takana, tyylikäs arkkitehtuurikohde tai miellyttävä-piirteinen vanha kylänraitti kauniine taloineen. Lähelle lähteminen on myös helppoa: ei tarvita rahallista tai ajallista panostusta.

Käyntitapojakin on monia. Esimerkiksi geokätköily ja polkupyö-rälenkkeily perehdyttävät eri alueisiin lähituntumasta. Varsinaisen Turku-panoraaman saa bussilla 99, joka kiertää ympäri koko kaupun-gin! Eräs nopea tapa on poiketa polultaan – vaikka nousta bussista pari pysäkkiä tavallista aiemmin – ja etsiä aiemmin kulkematon reitti tuttuun kohteeseen.

Kaupunginosien rajat ovat liukuvatNiin kuin kauemmaskin lähtiessä, on lähimatkailles-sa mukava tietää, mitä kohteessa voi tehdä. Matka-opas Turun kaupunginosiin esittelee kaupunginosi-en luonnon ja kulttuurin aarteita, liikuntapaikkoja ja muita toimintamahdollisuuksia ja vinkkaa myös, mihin voi vaikkapa poiketa eväsretkelle.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana jär-jestettiin viralliseen Turku 2011 –ohjelmaan kuu-luneita Kaupunginosaviikkoja, joiden aikana kukin osallistuva kaupunginosa vuorollaan tarjosi mo-nenlaisia kulttuuritapahtumia. Vähän vastaavalla tavalla voi päästä jyvälle kaupunginosan elämäs-tä, jos ajoittaa käyntinsä tapahtumapäivään, joita moni kaupunginosayhdistys etenkin kesäkaudel-la järjestää.

Kaupunginosien rajat näyttäytyvät erilaisina eri ihmisille. Asukkaiden mielikuvissa rajat voi-vat kulkea ihan toisaalla kuin virallisella kaupun-ginosakartalla. Kaikki kaupunginosiksi mielletyt paikat – Turussa esimerkiksi Hepokulta, Han-nunniittu, Nättinummi, Petrelius ja Takakirves – eivät ole virallisesti kaupunginosia lainkaan, vaan aluenimiä, joita ei kaupunginosakartasta löydy. Nimetyt asuinalueet ovat kuitenkin monien kotiseutuja ja sellaisina merkitykselli-siä kaupungin osia; siksi ne on mainittu myös matkaop-paassa Turun kaupunginosiin.

Matkaopasta voi ostaa keväällä kirjakauppojen lisäksi Turku Touringin matkailuneuvonnasta.

Teksti: Elina Teerijoki

Kaupunginosat kartalleLähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys

Kotiseuturakkautta Hirvensalossa, kuva: Suvi Aarnio

Ruusupuisto Petreliuksessa, kuva: Elina Teerijoki

Ispoisten uimaranta kylpee auringossa, kuva: Suvi Aarnio

Sirkus vierailee Maariassa, kuva: Suvi Aarnio

7

Infektiot ovat ajankohtaisia ja mediaseksik-käitä - aina. Ja kukapa on asiantuntijan roo-lissa, kun influenssa, jyrää ellei terveysviran-omainen.

– Meidän roolimme ei ole levittää pelkoa, vaan asiallis-ta informaatiota, miten toimia, tartuntataudeista vastaa-van, uuden infektioiden torjuntayksikön vt-ylilääkäri Jane Marttila toteaa.

Turun sosiaali- ja terveystoimessa aloitti vuoden alus-sa uusi infektioiden torjuntayksikkö. Yksikköön koottiin hygieniasta ja tartuntataudeista vastaavat työntekijät, jotta toiminta on virtaviivaisempaa. Uusia työntekijöitä ei palkattu:

– Meillä on ollut osittain samoja potilaita ja nyt voidaan toimintaa muutenkin miettiä uudelleen, Marttila kertoo.

Vt-osastonhoitaja, hygieniahoitaja Niina Nurmi ker-too, että viiden hengen yksikkö toimii kahdella tavalla. Hygieniahoitajat ovat usein liikkeellä, he kiertävät yksi-köissä, kouluttavat ja valvovat esimerkiksi sairaalabaktee-ritilannetta. Tartuntatautihoitajaan taas asiakkaat voivat

ottaa yhteyttä, jos vatsa kipristelee esimerkiksi salmonel-lamaiseen tapaan ulkomaan matkan jälkeen.

Infektioiden torjuntayksikkö palvelee myös kouluja ja päiväkoteja.

– Opastamme ihan arkisissa ongelmissa, esimerkiksi jos ilmenee syyhyä päiväkodissa, Marttila kertoo.

Infektiot etenevät kalenterin mukaanTalvella aika raksuttaa influenssakautta, jota seuraavat vatsataudit. Infektiot ovat torjuntatyön tekijöille kuin kel-lo: tiedetään jo ennakkoon, missä vaiheessa käynniste-tään rokotukset ja milloin tulevat ensimmäiset tartunnat.

Infektiot ovat ajankohtaisia aina. Tämä on kuitenkin vain yksi osa-alue, Marttila kertoo.

– Tartuntatautihoitaja Jutta Ekmanille voi soittaa tai tulla käymään pääterveysasemalla hänen juttusillaan. Kello 8-12 ovat avoimet ovet.

Tartuntatautihoitaja hoitaa salmonellanäytteiden ot-toa ja esimerkiksi tuberkuloosiin sairastuneiden lähikon-taktien seulontaa, tutkimuksiin ohjausta ja neuvontaa.

Vid årsskiftet inledde en ny enhet för infektionsbekämp-ning sin verksamhet inom Åbo stads social- och hälso-vårdsväsende. Till enheten koncentrerades personalen som ansvarar för hygien och infektionssjukdomar för att verksamheten skulle bli mer strömlinjeformad. Det an-ställdes inte några nya personer:

– Vår uppgift är inte att sprida rädsla utan ge saklig in-formation om hur du ska gå till väga om du har insjuknat i någon infektion, konstaterar Jane Marttila som är t.f. över-läkare vid den nya enheten för infektionsbekämpning.

T.f. avdelningsskötare, hygienskötare Niina Nurmi be-rättar att enheten på fem personer fungerar på två sätt. Hygienskötarna är ofta i farten, de går runt på olika enhe-ter, utbildar och övervakar t.ex. läget för sjukhusbakterier. Klienterna kan kontakta infektionsskötaren om det kniper i magen och man har t.ex. salmonellaliknande symptom efter en utlandsresa.

”Tulkaa syömään ja peskää kädet”

Infektioiden torjuntayksikkö aloitti toimintansa Tartuntatauteja

riittää kymmeniäLääkärille ilmoitettavien tartuntatautien kirjo on laaja: pernarutosta ja kolerasta aina legionellaan, jota voi olla yllättäen vaikka lomamatkahotellien suihkuissa. Listeria on vaarallinen vanhuksille ja raskaana oleville, tuhkarok-koa nähtiin viime vuonna Puolustusvoimissa.

– Me emme hoida, kartoitamme altistuneita ja seu-raamme, potilaat arvioidaan ja ohjataan eteenpäin. Jos on esimerkiksi salmonellaa, ei aina tarvita hoitoa, suurin osa paranee itsestään ilman antibiootteja. Kun on töis-sä elintarvikealalla, se onkin toinen juttu. Silloin hoitoa ja seurantaa tarvitaan, Marttila korostaa.

Sairaalabakteerien kohdalla tiukka linjaPandemiassa marssijärjestys on selvä: tehdään valtakun-nallinen suunnitelma, joka tarjoaa järeitä aseita, kuten mahdollisuuden määrätä karanteenista eli käskeä poti-laita pysymään kotona. Myös lääneillä ja sairaanhoito-piireillä on oma suunnitelmansa. Kunnallisesti tehdään omat suunnitelmat ja omat ohjeet.

– Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta on aika hyvä systeemi. Rakenne toimii, Marttila toteaa.

Työn toinen puoli on hygienian edistämistä. Sairaa-labakteerien eli antibiootille resistenttien bakteerien (mm. ESBL ja MRSA) kantajuutta seurataan Turussa erit-täin tarkkaan.

Esimerkiksi ESBL-kantajuus paljastuu usein tuiki taval-lisen virtsatieinfektion myötä. Jos asiaa katsotaan posi-tiivisesti, tutussa Turku vastaan Tampere mittelössä Tur-ku on Tamperetta huomattavasti paremmassa asemassa MRSA:n suhteen.

Syy tähän on sairaanhoitopiirin todella tiukka linja. MRSA-kantajan tartunnat selvitetään mahdollisimman laajasti ja näin pyritään estämään antibiootille vastus-tuskykyisen mikrobin leviäminen sairaaloissa ja tervey-denhuollossa. Kotona sairaalabakteerin kantaja sen sijaan saa ja hänen tulee elää tuiki normaalia elämää harrastuk-sineen. Taistelu sairaalabakteereita vastaan on kuitenkin tärkeä:

– Lääkekustannusten hallinnassa on etu, kun primää-rilääkitys eli tavallinen antibiootti tehoaa eikä tarvita eri-koishoitoa.

– Ei ole kauaa aikaa siitä, kun ajateltiin, että infektiot on voitettu. Nyt on se tilanne, että antibiootteja kaivataan lisää – mutta on keksittävä keinoja selvitä myös ilman an-tibiootteja, Marttila kertoo.

– Enää ei ole sitä vanhaa kulttuuria, jossa mammat huu-sivat että syömään ja ensin käsipesulle, Niina Nurmi sanoo.

Edelleen paras keino infektioilta suojautumiseen on käsien peseminen kotiin tullessa ja ennen ruokailua. Vesi ja saippua ovat yhä arvossaan.

Teksti: Sini Silván • Kuva: Hannu Waher

Enheten för infektionsbekämpning betjänar också skolor och daghem.

– Vi vårdar inte patienter utan kartlägger dem som bli-vit utsatta och följer upp situationen, utvärderar patienter och skickar dem vidare, betonar Marttila.

Infektioner sprids enligt kalendernUnder vintern uppstår influensasäsongen som följs av magsjukdomar. Infektionerna är som en klocka för dem som arbetar med bekämpningen av infektioner: man vet redan på förhand i vilket skede vaccinationerna kommer att inledas och när de första infektionerna kommer.

Infektionerna är alltid aktuella. Det här är ändå bara en sektor, berättar Marttila.

– Du kan ringa infektionsskötaren Jutta Ekman eller du kan komma till huvudhälsostationen för att prata med

henne. Klockan 8-12 är det öppet hus.Infektionsskötaren sköter tagning av salmonellaprov

och screening av personer som varit i närkontakt med tuberkulossmittade personer, hänvisning till undersök-ningen och rådgivning.

– Det är inte länge sedan vi tänkte att infektionerna har besegrats. Nu behövs fler antibiotika – men vi måste uppfinna metoder för att vi också ska kunna klara oss ut-an antibiotika, berättar Marttila.

– Den gamla kulturen lever inte längre kvar då mam-morna sade åt barnen: maten är klar men kom ihåg att tvätta händerna först, säger Niina Nurmi.

Det bästa sättet att skydda sig mot infektioner är fort-farande att tvätta händerna när man kommer hem och innan man börjar äta. Vatten och tvål kommer fortfarande till heders.

Teet: Sini Silván • Bilder: Hannu Waher

”Kom in och ät men glöm inte att tvätta händerna”

Enheten för infektionsbekämpning inledde sin verksamhet

Uuden infektiotorjuntayksikön henkilökunta: Turun kaupun-gin tartuntataudeista vastaava lääkäri, vt-ylilääkäri Jane Marttila (alh.vas.), vt-osastonhoitaja Niina Nurmi (kesk. vas), hygieniahoitaja Marjo Haapasaari (takana), tartuntatauti-hoitaja Jutta Ekman,(alh. oik) ja hygieniahoitaja Julie Fagerström (kesk.oik.)

8

Maksuton tupakasta vieroitusohjelma otettiin käyttöön Turussa vuoden 2011 aikana. Sen to-teuttamisesta vastaavat erityisen koulutuksen saaneet savuttomuushoitajat. Uuteen savuttomuushoitajakoulutukseen osallistui yh-teensä 15 sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa Turun kau-pungin perusterveydenhuollosta. Ensimmäiset savutto-muushoitajat saivat diplominsa joulukuussa 2011. Kau-pungin jokaisella terveysasemalla ja lähipalvelupisteessä työskentelee nyt koulutettu savuttomuushoitaja.

Savuttomuuskoulutuksen aihepiirejä olivat muun mu-assa tupakkasairaudet, tupakasta vieroituksen merkitys keuhkosairauksien ja valtimotautien ehkäisyssä, tupa-kasta vieroituksen lääkehoito sekä nikotiinikorvaushoito.

Savuttomuusasioiden parissa työskentelevä terveys-ohjaaja Riikka Korhonen painottaa että ohjelma lähtee asiakkaan omasta halusta ja tarpeesta:

– Ennen ohjelmaan tuloa tehdään motivointikartoitus. Asiakkaalla on oltava itsellään halu päästä irti tupakasta, hän sanoo.

Perusterveydenhuollon eri toimipisteisiin luodaan lähiaikoina savuttomuusmalleja eri asiakasryhmille. Esi-merkiksi lasten- ja äitiysneuvolaan on tulossa oma savut-tomuusohjelma. Korhonen on tyytyväinen ohjelmaan ja sen tähänastisiin tuloksiin.

– Terveysasemat ovat onnistuneet hyvin uuden savut-tomuusohjelman käyttöönotossa. Lisäksi erityismainin-nan sai Varissuon terveysasema ja sen savuttomuushoi-taja, sairaanhoitaja Heidi Parisod, joka on ollut erityisen aktiivinen ohjelman toteuttamisessa omalla terveysase-mallaan.

Teksti ja kuva: Elina Syrjänen

Savuton Turku• Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikkö on luonut mallin turkulaisten savuttomuuden tueksi• Jokaisella Turun terveysasemalla on koulutettu savuttomuushoitaja.• Savuttomuushoitajakoulutuksen järjestivät sosiaali- ja terveystoimi sekä Pfizerin Maailman Tervein Kansa 2015 –hanke• Hoito-ohjemaan sisältyy kolme käyntiä savuttomuushoitajan luona ja kolme motivointipuhelua vuoden aikana. Käynnit ovat maksuttomia

Maksuton vieroitusohjelma tukee turkulaisten savuttomuutta

Savuttomuushoitaja tukee mutta ei tuputa

Terveysohjaaja Riikka Korhonen ja perusterveydenhuollon tulos-aluejohtaja Anne Santalahti Turun sosiaali- ja terveystoimesta jakoi-vat Suomen ensimmäiset savutto-muushoitajadiplomit ja ammatti-pinssit joulukuussa.

Koulu keskellä kylää, kirkkoa vastapäätä. Paattisten koulu on Turun uusin ja komein opinahjo, joka otti vastaan oppilaansa mar-raskuun lopulla entisistä Paavolan ja Kreivi-län kouluista.

Lähes kahdensadan alakoululaisen lisäksi tiloissa viettää päivittäin aikaansa noin 80 päiväkotilasta. Illemmalla ra-kennus muuntautuu monitoimitilaksi, jossa kokoontu-vat niin työväenopiston piirit kuin kirjastopalvelujenkin käyttäjät. Hulppeat liikuntatilat tarjoavat aamusta iltaan lukuisia mahdollisuuksia fyysisiin aktiviteetteihin. Kaiken kaikkiaan siis todellinen kohtaamispaikka, kylätalo.

– Valvontoja ei uudessa koulussa yhdelle opettajalle tule aivan sitä samaa määrää kuin vanhassa, sillä kollegoja on enemmän työtä jakamassa ja aikuisia juttukavereitakin löytyy aikaisempaa helpommin, iloitsee kakkos-, kolmos- ja nelosluokkalaisten opettaja Sini Nieminen muutoksen hyviä puolia luetellessaan.

Koulurakennuksessa on sisäinen tv-verkko ja kulunval-vonta on myös sähköistetty ja automatisoitu

– Vielä on vähän keskeneräistä, mutta kirjasto on jo käytössä, toteaa koulun rehtori Ari Rusi. Prosenttitai-dettakin meillä on, Rusi kehaisee ihastellessaan Erika Adamssonin seinämaalausta Kohtaamisia Paattisilla. Il-lan tullen kirjastoaula erotetaan muusta koulusta verkko-ovin monitoimitalon alkaessa palvella uusia asiakkaita.

Paattisten uusi koulu on koko kylän talo

Paattisten koulu numeroina:

9 on koulun perusluokkien määrä11 älytaulua sijoitettuina eri luokkiin84 lasta päivähoito-osastoilla230 on suunniteltu oppilasmäärä4343 kerrosneliötä on rakennuksen ala

– Suuri ja loistava tulivat ensimmäisinä adjektiiveina kou-lun oppilaiden Heta Lehtosen ja Sauli Nikulan mieleen.

Parannettavaakin löytyi, sillä nykytrendi kuutioiden ra-kentamiseen neliöiden kustannuksella sai huutia näiltä nuorilta realisteilta

– Miksi jumppasali on niin korkea, kun tilaa olisi tarvit-tu enemmän lattiatasolla, nuoret ihmettelivät. Kulunval-vonnan automatiikan tökkiminen on saanut toiset kai-paamaan ulkovessoja takaisin.

Kouluruokaa kaikki kuitenkin kilvan kehuvat erinomai-seksi. Varsinkin maito on hyvää, kun se tulee suoraan auto-maatista, toteaa melkein maalla asuva kaupunkilaisoppilas.

Teksti: Kari Salminen • Kuva: Lauri Tiikasalo

Opettaja Sini Nieminen 3-4-luokan musikantteineen

9

Naudan jalostamista, tarvikkeita sairaaloihin, brodeerauskulttuuria ja pesulafirma. Turussa 10 vuotta asunut Raam Faal auttaa synnyin-maataan Gambiaa monella tavalla.

Maatalouslomittajana Varsinais-Suomessa toimiva Raam Faal alkoi pohtia kotimaansa Gambian auttamista viitisen vuotta sitten kun uutiset kertoivat länsiafrikkalaisten pyr-kivän epätoivoisesti Eurooppaan. Moni hukkui matkalla kun osa täyteen ahdetuista laivoista ei jaksanut perille asti.

Toinen syy auttamiseen on se, että Raam sai elämäänsä uuden startin Suomen kautta. Köyhässä perheessä vart-tuneelle Raamille lukio jäi haaveeksi. Iltaisin hän kävi lu-kemassa kaverien lukiokirjoja, jotta pysyisi kärryillä. Elämä muuttui kun hän tapasi Gambiassa vierailleen suomalai-sen Leena Pyöräniemen.

Lempääläläinen Leena aisti Raamin innostuksen ja hän päätti kustantaa lukion lisäksi opinnot maatalousoppilai-toksessa Tuorlassa. Raam kävi koulun ja nyt hän työsken-

Turkulainen Raam Faal auttaa kotimaataan Gambiaa leveällä rintamalla

Gambialainen batiikkikangas on hienoa ja vahvaa. Raam Faal on Serekundan kangastorilla ostamassa kangasta ompelimoonsa.

Kulttuurin tunteminen on tärkeää kehitysyh-teistyössä. Vietnamissa hommat etenevät kun luo henkilökohtaiset suhteet paikallisiin.

– Riisikupin äärellä saa asioihin vauhtia, sanoo Turun ter-veystoimesta Aasiaan lähtenyt Arto Raassina.

Vietnam on nyt ison muutoksen keskellä. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla huimaa vauhtia, jopa nopeam-min kuin naapurimaassa Kiinassa. Maan vahvistunut ta-lous näkyy maisemassa monella tavalla: kehnoa tieverkos-toa parannetaan, mopojen määrä liikenteessä kasvaa, kau-poissa on vipinää ja kansa hankkii nykyajan vempeleitä.

Myös ulkomailla on maan vahvistuminen noteerattu. Monet kansainväliset hotelliketjut rakentavat varsinkin Keski-Vietnamiin uusia loistohotelleja. Matkailun tulevai-suuteen uskotaan Vietnamissa leveällä rintamalla.

Kehityksestä huolimatta kaikki vietnamilaiset eivät

telee seudun karjatiloilla maatalouslomittajana. Keinosie-mennyskurssi on suunnitelmissa seuraavaksi.

Sairaalatarvikkeita Turusta GambiaanRaam on lähettänyt Gambiaan jo monta kontillista sairaa-latarvikkeita: sänkyjä, kainalosauvoja, rollaattoreita, teks-tiiliä, hammashoitovälineitä ja paljon muuta hyödyllistä.

Suomen sairaaloiden käytöstä poistettujen sairaala-tarvikkeiden merkittävin kerääjä on toijalalainen Terisko-ti-säätiö. Toijalan lajittelu- ja korjauslinjoille lähtee mm. Turun sairaalayksiköistä käytettyä tavaraa melkein joka viikko. Kun Raam saa järjestettyä rahoituksen kuljetuk-seen, kontti täytetään Teriskodin pihalla ja matka alkaa.

Raam vieraili keväällä Farafennin kaupungin sairaalas-sa ja törmäsi siellä moniin laitteisiin, jotka ovat lähtöisin Suomesta. Lisäksi Sukutan klinikalla hän näki sairaanhoi-tajan, joka oli pukeutunut TYKS:n valkoiseen asuun. Sa-malla reissulla hän sai paljon tietoa siitä, mitä maan sai-raaloihin pitäisi vielä lähettää.

– Silmäklinikka tarvitsee apua, samoin hammaslääkäriyk-sikkö, luettelee Raam.

Potkua maidontuotantoonGambialaisen karjan jalostaminen on iso ja kunnianhi-moinen hanke. Raam on hankkinut tuottoisan ayrshire-rodun siementä Gambiaan vietäväksi. Paikallinen n’dama-rotu pärjää paahteisissa olosuhteissa hyvin, mutta sen maidontuotanto on surkea.

Mikäli risteytyshanke etenee piirustusten mukaan, uu-si lehmä voisi lypsää viisi kertaa enemmän maitoa. Gam-bialle tämä olisi iso juttu, sillä maa joutuu nykyisin tuo-maan maitoa ulkomailta.

Brodeerauskone hyrisee uutta ompelukulttuuriaRaam on perustanut Gambiaan myös ompelimon. Sin-ne hän hankki käytettyjä ompelukoneita Turun seudulta. Ompelimon helmi on Kaarina-Team Oy:stä hankittu käy-tetty brodeerauskone, joka rouskuttaa nyt virkamerkkejä mm. Gambian poliisille, tullille, palokunnalle ja armeijalle. Gambian ensimmäisen brodeerauskoneen myötä virka-merkkejä ei enää tarvitse tilata ulkomailta.

Pesula perusteillaGambialaisissa sairaaloissa on vielä paljon tehtävää puh-tauden eteen. Esimerkiksi Farafennin sairaalassa on käy-tössä vain yksi pesukone ja pestävää olisi kasapäin.

Raam tuntee tilanteen hyvin ja hän onkin perustamas-sa maahan pesulaa. Hän uskoo, että tämäkin yritys voisi aikanaan työllistää gambialaisia runsaasti.

Työpaikkojen luominen on yksi tärkeimmistä työka-luista Gambian elintason nostamiseksi. Gambiassa on ta-vallista, että vain yksi jäsen perheestä käy töissä ja tämän palkka tasataan kaikkien kesken.

Edes hivenen parempi elintaso antaisi gambialaisille uskoa tulevaisuuteen. Näin pohtii turkulainen Raam Faal.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

pääse maistamaan kasvun tuomaa leveämpää leipää. Maaseudulla kasvatetaan edelleen riisiä, pääasiassa käsi-pelillä. Palkkataso on maaseudulla euro tai kaksi päivässä. Työ on raskasta, eikä selkeää muutosta parempaan ole odotettavissa. Samalla kun kaupunkilaiset vaurastuvan, maaseutu uhkaa jäädä köyhyyteen.

Perustiedolla pääsee jo pitkälleHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjes-tössä Fidassa työskentelevät Arto ja Kristiina Raassina ovat keskittyneet juuri maaseudun olojen parantami-seen. Arto toimi ennen Turun terveystoimen ylilääkärinä ja Kristiina samalla terveyssektorilla. Heillä on hyvä tausta puuttua esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyyn.

Arto valvoo kehitysyhteistyöprojekteja Fidan Kaak-kois-Aasian aluepäällikkönä. Kristiinalla toimii alueella tasa-arvon neuvonantajana.

Perustiedon jakamisella pystytään maaseudun perheitä auttamaan merkittävästi. Kaikki eivät vielä ymmärrä, että lätäköstä nostettu juomavesi pitää ensin keittää. – Tuhannet ihmiset sairastuvat turhaan jos ei tätä tiedä, Arto Raassina toteaa.

– Kun sairastelut vähenevät, rahaa riittää perheellä muuhunkin kuin lääkkeisiin, iloitsee Kristiina Raassina.

Maaseudulla on lisäksi aika heikko tietämys avustus-ten saamisesta. Esimerkiksi vammaislaki on maassa hy-vä, mutta sen mahdollistamia avustuksia ei maaseudulla juurikaan tunneta.

Fidalla on Vietnamissa, Laosissa, Myanmarissa, Kam-bodzhassa ja Lounais-Kiinan Yunnanissa seitsemän han-ketta, joissa viedään terveys-, ympäristö- maatalous- ja pienyritystietoa maaseudun köyhiin kyliin.

Laosissa petrataan myös kouluopetusta ja Vietnamissa apua annetaan kehitysvammaisten elämään. Osa kylistä oin tiettömän taipaleen päässä ja aika monen kylän väki kuuluu vähemmistökansanryhmään.

Fidan työ on haastavaa. Jokaisessa Kaakkois-Aasian maassa on asukkaita kymmeniä miljoonia. Kaikkia ei voi suoraan auttaa. Työn tavoitteena onkin antaa esimerkki, luoda malli, jota voi sitten levittää naapurikyliin.

Kaikki alkaa kontaktistaRaassinat ovat oppineet paikallisesta kulttuurista sen, et-tä henkilökohtainen kontakti on hirmuisen tärkeä asioi-den viemisessä eteenpäin.

– Aikaa tarvitaan ja pitää ystävystyä kunnolla, jotta kuulee oikeita asioita ja ongelmia, tiivistää Kristiina.

– Suomessa organisaatiot keskustelevat roolien kaut-ta, Vietnamissa viesti kulkee ihmisten kautta, Arto lisää.

Arto ja Kristiina Raassina ovat olleet Kaakkois-Aasiassa nyt seitsemän vuotta. Vuoden kuluttua on tarkoitus päät-tää, missä työ ja elämä jatkuvat.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki.

Riisikupin äärellä viesti etenee

Tuong Lain erityis-koulussa Vietnamin

Danangissa kehitys-vammaiset saavat

oppia pienissä ryhmissä.

10

Koulutus-takuu kiinnostaa EuroopassaTurussa ja muualla Varsinais-Suomessa eri hankkeissa kehitettyjä koulutustakuun to-teuttamiseen liittyviä malleja on viimeisen kahden vuoden aikana levitetty onnistu-neesti myös muualle Eurooppaan. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on ol-lut mukana EU:n Leonardo da Vinci -ohjel-maan kuuluneessa C2CC-hankkeessa, jonka muut kumppanit tulivat Hollannista, Liettu-asta ja Saksasta.

Erityisesti Hollannissa suomalaiset mallit juurtuivat erinomaisesti ja tuottivat myös tulosta. Esimerkiksi hollantilaisessa Noordenpoort Collegessa uusien oh-jaus- ja tukitoimien käyttöönotto tiputti oppilaitok-sen keskeyttämisprosentin lähes puoleen aiemmasta.

– Liian usein innovaatioiden siirto pysähtyy sii-hen, että jäädään tuijottamaan rakenteiden ja toi-mintamallien eroavaisuuksia ja tätä kautta syntyviä esteitä. Paljon hedelmällisempää on etsiä yhtäläi-syyksiä ja nähdä, miten uudet mallit voisivat edel-leen kehitettyinä hyödyttää omaa organisaatiota ja toimintaympäristöä. Tähän esimerkiksi hollantilaiset pystyivät C2CC-hankkeessa, kertoo projektipäällikkö Matti Mäkelä.

Toimiva yhteistyö ei ole koskaan yksisuuntaista. Vii-me syksynä alkaneessa Huippu-hankkeessa turkulai-set ovat puolestaan hakemassa nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja Hollannista.

– Suurin osa työstä tapahtuu silti Suomessa, missä hanketoimijat testaavat siirrettäviä malleja ja työma-teriaaleja. He työstävät niitä saadun palautteen pe-rusteella paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. Mallien toi-mivuus testataan Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen tulokset levitetään valtakunnallisesti muiden toimi-joiden käyttöön, Mäkelä summaa.

Teksti: Mika Salonen

Koulutustakuun tavoitteena Suomessa on, että peruskou-lun päättävästä ikäluokasta vähintään 96 % jatkaa seu-raavana syksynä joko toisella asteella tai lisäopetuksessa. Lisätietoja www.koulutustakuu.fi. Lisätietoja C2CC-hank-keesta www.c2cc.eu.

Nuorten ohjausmalli käyttöön Varsinais-Suomessa

Turun ammatti-instituutin Tommilankadun koulutalossa opiskeltiin samaan aikaan siivousalaa ja matematiikkaa. Samanaikaisopetus onkin yksi tapa tehostaa opiskelua. Kuva: Kimmo Säikkä.

Luolavuoren koulussa työ-pajatoiminta on kiinteä osa koulun arkea. Kuva:

Timo Laitakari.

Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Pasi Kankare puhui MAST:n loppuseminaariin kokoontuneelle satapäiselle yleisölle 15.12.2011. Kuva: Heidi Hakkarainen.

Maakunnallisessa MAST-hankkeessa kehitetty nuorten ohjausmalli ehkäisee tehokkaasti syr-jäytymistä. Varsinais-Suomessa käyttöön otet-tua mallia on levitetty myös muualle Suomeen ja Eurooppaan.

– MAST-malli on useista eri toimenpiteistä koostuva koko-naisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäyty-mistä tehostuneen yhteistyön avulla. Tärkeänä ajatukse-na on nuorten opintojen keskeyttämisen vähentäminen, projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasva-tus- ja opetustoimesta kertoo.

Kolmivuotisen EU-rahoitteisen hankkeen tuloksena syntynyt nuorten ohjausmalli perustuu oppilaitosten, nuorten työpajojen ja muiden toimijoiden väliseen yh-teistyöhön. Lisäksi hankkeessa on kehitetty uusia opetuk-sellisia menetelmiä sekä luotu maakunnallinen nuorten seurantajärjestelmä. Kaikkien toimenpiteiden punaisena lankana on se, että yksikään nuori ei putoa tuen ulottu-mattomiin.

Tiiviimpää yhteistyötä pajojen kanssaYksi keskeisistä saavutuksista on keväällä 2010 allekirjoi-tettu ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välinen sopimus ammatillisten opintojen suorittamisesta työpajalla. Sopimus takaa opiskelijoille entistä joustavam-mat mahdollisuudet suorittaa tutkintoon kuuluvia opin-toja työympäristössä.

– Nuorten työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä on tehty aiemminkin, mutta sopimuk-sen myötä yhteistyö on organisoidumpaa ja suunnitel-lumpaa.

– Valtakunnallisestikin ainutlaatuista sopimuksessa on se, että se kattaa koko maakunnan, Mäkelä kertoo.

Varsinais-Suomen nuorten työpajoilla opiskeli hank-keen aikana 55 nuorta, joista monen opinnot olisivat to-dennäköisesti keskeytyneet ilman heille tarjottua paja-opintomahdollisuutta.

Nivelvaiheet toimiviksiKehitetty MAST-ohjausmalli luo puitteet maakunnallisesti yhtenäisille toimintatavoille siirryttäessä perusopetukses-ta toiselle asteelle ja edelleen työelämään. Erityishuomio on kiinnitetty uusien ohjaus- ja tukimallien toteuttami-seen niin perus- kuin toisella asteella.

– MAST- ja muissa hankkeissa tehtyjen laskelmien mu-kaan nuorten ohjaukseen panostaminen tuottaa jo op-pilaitostasolla huomattavia säästöjä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin kokoisessa oppilaitoksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista. Jos otetaan huomioon sosi-aali- ja terveyssektorin säästöt, niin toiminnan kustannus-tehokkuus vain kasvaa, Mäkelä summaa.

MAST-hanke on toteutettu maakunnan koulutus-organisaatioiden ja muiden toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Lisätietoja www.mastohjaus.fi.

Teksti: Mika Salonen

11

Lapset valtaavat UrheilupuistonTurun urheilupuistossa aloitti tammikuun puolessa välissä toimintansa ulkoleikkikoulu. Turun kaupungin varhaiskasvatuksen leikkikoulutoimintaa suunnittelevat ja toteuttavat kaksi lastentarhanopettajaa.Hanke lähti etenemään, kun urheilupuiston päivähoitoyksikön johtaja Eeva Salokannel alkoi katsella vieressä olevaa urheilupuistoa uusin silmin. Sa-lokanteleen mukaan ulkoleikkikoulu on lisävaihtoehto 3 – 6-vuotiaille.

– Lapsille halutaan antaa luonto- ja liikuntakokemuksia, iloa ja elä-myksiä.

– Tavoitteena on iloinen, hyvinvoiva lapsi, lisää Minna Massi-nen, toinen toimintaa ohjaavista lastentarhanopettajista,

Ulkoleikkikoulu on kestoltaan kolme tuntia, maanantais-ta perjantaihin. Käytössä on koko urheilupuisto. Tarvitta-essa voidaan käyttää Paavo Nurmi-stadionin sisätiloja, mutta vain jos sade on erittäin runsasta tai pakkanen poikkeuksellisen kovaa.

Lähtöajatuksena on, että leikkikoulun sisältö olisi verrannollinen päiväkotien vastaavaan. Tavoitteet ovat samat sekä tiedollisissa että taidollisissa toi-minnoissa. Päivään kuuluu myös vapaan leikin osuus. Leikkikoulutoimintaan voivat osallistua ne lapset, jotka eivät tarvitse kokopäiväistä paikkaa.

Lisätietoja: päiväkodinjohtaja Eeva Salokannelp. 040 5129 732.

Teksti: Maija Linnala

Missä luminen luonto, siellä lumikenkäilyn ystäviä. Ihmekös tuo, sillä helppo talvilaji yh-distää kuntoilun ja luonnossa samoilemisen. Lajin suosio on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tämä näkyy myös täällä vähälumisella Turun seudulla. Vaikka lajihistoria yltää tuhansien vuosien taakse on laji pysynyt mukana ajan kehityksessä.

Lumikenkä on monipuolinen liikkumisväline, joka so-pii mainiosti virkistyskäyttöön niin kunto- kuin urheilu-liikkujallekin. Kenkiä ei tarvitse huoltaa ja niitä on helppo kuljettaa autossa tai repussa ja mikä tärkeintä; ne ovat heti käyttövalmiita.

Lumikenkäilyn tekniikka on helppo oppia, sillä kävely onnistuu parhaiten kun pyrkii liikkumaan normaalilla tavalla. Alkuun lajituntemusta kannattaa harjoi-tella tasaisen helpossa maastossa. Tämän jälkeen voi uskaltautua vaativampaan ym-päristöön, kuten koskemattomiin suomaise-miin. Lumikenkien kanssa suositellaan käyt-tämään sauvoja, koska ne lisäävät kuntoilu-vaikutusta. Niistä saa myös paljon tukea eri-tyisesti ylämäessä.

Lähellä löytyy hyviä maastojaHyviä merkittyjä reittejä löytyy läheltä ja kau-empaa. Kaupunkialueella kohteina voisi olla lä-hipuistot ja -,metsät sekä vaikka Pomponrahkan luonnonsuojelualue. Aurinkoisina kevätpäivinä, kun kaupungista lumi jo sulaa, suunnaksi kannat-taa ottaa lyhyen automatkan päässä oleva luon-nonkaunis Kuhankuonon retkeilyalue.

Lumikengät on myös helposti vuokrattavissa ja yksi vuokrauspiste löytyy Kupittaalta, jossa sijaitsee

Turkulaisille nuorille maksuttomia mopokortin teoriatuntejaTurkulaisilla nuorilla on tänä keväänä mahdol-lisuus osallistua ilmaisille mopokortin teoria-tunneille. Maksuttomia teoriatunteja järjeste-tään viidellä nuorisotalolla. Opetukseen sisäl-tyy kaksi kurssikertaa. Yhden kerran pituus on kolme oppituntia. Mopokorttikurssille osallis-tuminen edellyttää 14,5 vuoden ikää. 

Kurssit järjestää Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus yh-dessä TheAutokoulun ja Autokoulu Easy Driverin kanssa.

Kenkäile talviluontoon

liikuntapalvelukeskuksen varaustoimisto. Vuokrahinnat kenkäparilta ovat 1-3 vrk/11 euroa ja 4-7 vrk/ 22 euroa. Va-rausohjeita löytyy lisää osoitteesta www.turku.fi/liikunta.

Turun ja naapurikuntien ulkoilureiteistä lisätietoa saa maksuttomasta ”Liiku Turussa” -opasteesta ja sitä löytyy mm. kirjastoista. Kuhankuonon hyvätasoista retkikarttaa on myynnissä liikuntapalvelukeskuksen lisäksi mm. Var-sinais-Suomen Liitosta, Partiovarusteesta ja Turku Tourin-gista. Tervemenoa kokeilemaan ja ihastelemaan erilaista talviliikuntaa!

Teksti: Martti Raikasniemi

Kuva: Liikuntapalvelukeskus

Kurssipaikat ja -päivät:

Lauantai 11.2. klo 13–16 Jyrkkälän monitoimitalo (Nuorisotalokuja 2)

Tiistai 21.2. ja keskiviikko 22.2. klo 14–17 Runosmäen nuorisotalo (Piiparinpolku 13)

Lauantai 10.3. ja 17.3. klo 13–16 Paattisten nuorisotalo (Paattistalonkatu 1)

Torstai 29.3. ja 5.4. klo 17–20 Hirvensalon nuorisotalo (Taipaleenkatu 14)

Maanantai 16.4. ja 23.4. klo 17–20 Varissuon nuorisotalo (Kraatarinkatu 4)

Maanantai 7.5. ja 14.5. klo 17–20 Ilpoisten nuorisotila (Lauklähteenkatu 13)

Nuorisotiloilla järjestettävät teoriatunnit eivät sido osal-listujia mihinkään. Esimerkiksi mopokortin suorittami-seen kuuluva ajo-opetus on mahdollista suorittaa myös muissa kuin teoriaopetuksen antavissa autokouluissa.

Teoriatunneille osallistuminen edellyttää ennakkoil-moittautumista TheAutokoulun Mopoinfoon puh. 040 455 7737 (ma-pe klo 9–15). Huoltajille järjestetään info-tilaisuus 15 minuuttia ennen kurssien alkua.

Varsinaisen mopokortin suorittaminen edellyttää myös mm. ajo-opetukseen osallistumista. TheAuto-koulun tai Autokoulu Easy Driverin järjestämän ajo-opetuksen ja kurssimateriaalin hinta on 340 euroa (sis.alv. 23%). Ajo-opetus on mahdollista suorittaa myös muissa autokouluissa.

1.6.2011 voimaan astunut asetus on muuttanut M-kortin suorittamista. M-korttiin tuli pakolliseksi kuusi tun-tia teoriaopetusta ja kolme tuntia ajo-opetusta. Lisäksi kortin suorittamiseen vaaditaan teoria- ja käsittelykokeen läpäisy. Ajo-opetus voidaan aloittaa vasta nuoren täytet-tyä 15 vuotta.

Muita kuluja mopokortista tulee mm. korttiin vaadit-tavista valokuvista, nuorison terveystodistuksesta/lääkä-rintodistuksesta, ajokorttilupamaksusta, teoriakokeesta, ajokokeen ja ajokorttimaksun suorittamisesta.

Lisätietoja: ts. toiminnanjohtaja Iita Makkonenp. 050 554 6388

kuva

: fut

urei

mag

eban

k.co

m

12

Petri Kolehmainen, Turun Ju-jutsuseuran pu-heenjohtaja, auttaa eskarilaisen päälle vyötä: se on pari kertaa poikaa pidempi, mutta siitä se lähtee; junioriryhmä on aloittamassa uuden harrastuksen, Ju-jutsun. Asiaan liittyy parikin mainitsemisen arvoista seikkaa: en-sinäkin tilat Siutlankadun Kamppailuareenassa ovat mel-koisen hienot, kaikki on uutta ja toimivaa. Toinen haus-ka yksityiskohta on, että junnuryhmän vieressä, ohuen verhon takana, harjoittelee aikuisten vasta-alkajaryhmä, joista monet ovat näiden lasten vanhempia:

– Perhejutsua on meiltä paljon kysytty ja tämä on nyt vastaus siihen. Eli kun vanhemmat tuovat lapsiaan tree-neihin, he itse yleensä istuvat kahvilassa odottamassa. Mikseivät käyttäisi aikaa hyväksi ja osallistuisi treeneihin? Kunto nousee ja kuten eräs äiti asian ilmaisi: on niin mu-kava pakata yhdessä treenikamat, kertoo Minna Koleh-mainen, seuran junnujen päävalmentaja.

Kolehmaiset ovat ehtineet seurassaan treenata useam-mallakin salilla, mutta tämä uusin, Kamppailuareenaksi nimetty, on suurin ja kaunein:

– Olemme olleet täällä nyt vuoden päivät. Osuuspank-ki omistaa kiinteistön, me olemme vuokralla. Oli iso pää-tös uskaltautua tänne, sillä kulut ovat lähes kolminkertai-set entiseen verrattuna, mutta toisaalta uskomme, että kun sijainti ja tilat ovat hyvät, saamme houkuteltua sekä harrastajia että erilaisia tapahtumia tänne, Petri Koleh-mainen miettii.

Kaikki lajit samalla maksullaOlennaisesti tilojen vuokrauspäätökseen vaikutti myös se, että kaupunki tukee urheilu- ja liikuntaseurojen ti-la- ja peruskorjaushankkeita. Tavoitteena on näin saada turkulaisille uusia liikuntapaikkoja. Kamppailuareena on-kin malliesimerkki tästä: vapaaehtoisvoimin ja kaupun-gin avustamana entiseen salibandyhalliin on rakennettu pelikentän kokoinen tatami, jonka voi verhoin jakaa pie-nempiin tiloihin.

Hokutoryu ju-jutsun, brasilialisen ju-jutsun ja potku-nyrkkeilyn lisäksi salille voi tulla treenaamaan erilaisiin kuntopiirityyppisiin ”jumppiin”, joita tosin kutsutaan ka-tu-uskottavammalla nimellä Combat X!.

– Tämä on meidän treenikäytössämme arki-iltaisin, mutta me myös vuokraamme tätä edelleen kisoja ja vastaavia tapahtumia varten. Tänne mahtuu, jahka katsomo valmistuu, 300-400 ihmistä, Petri Kolehmai-nen kertoo.

Kaupungin tuki mahdollistaa myös sen, että kasva-neet kulut eivät siirry kokonaisuudessaan harrastajien maksettavaksi.

– Tuki on tosi tärkeä asia meille. Ilman avustuksia hinnat olisivat melkoisesti korkeammat. Kuningasaja-tuksenamme on tarjota kaikki lajit samalla harjoitus-maksulla. Jos niihin kaikkiin osallistuu, niin viikossa saa käydä treeneissä alun toistakymmentä kertaa.

Teksti ja kuva: Roope Lipasti

Kamppailuareena on kaupungin tukema vapaa-ehtoisten voimannäyte

Ensimmäiset sovitut kisat, joita päästään seuraamaan uudesta katsomosta ovat toukokuun lopun brasilialaisen ju-jutsun SM-kisat, kertovat Petri ja Minna Kolehmainen.

Turku haluaa tarjota asukkailleen monipuolisia mahdolli-suuksia harrastaa liikuntaa, minkä tähden se tukee ur-heilu- ja liikuntaseuroja niiden laajennus ja peruskorjaus-hankkeissa. Laajennushankkeisiin rahaa voi saada, kun lajin nyky-tarjonta on vähäistä ja investoinnin avulla saadaan tur-kulaisille lisää liikuntapaikkoja – toiminnan onkin oltava avointa kaikille kaupunkilaisille. Avustus on tarkoitettu lähinnä kohteisiin, joiden ra-kentamis- tai muutoskustannukset ovat pieniä, enintään muutamia satoja tuhansia euroja. Avustus voi olla enin-tään 30 prosenttia kustannuksista. Tukea voi saada myös peruskorjaushankkeisiin – sen sijaan perinteisiin ylläpitokustannuksiin ei. Avustusta voivat hakea turkulaiset urheilu- ja liikunta-seurat. Lisätietoa: www.turku.fi/liikunta/avustukset

Kaupunki tukee liikuntapaikko-jen rakentamista ja korjausta

Varsinaissuomalainen meriteollisuus ja siihen liittyvät toimialat ovat jo parin vuoden ajan eläneet voimakasta murrosvaihetta, jonka myötä alan yritykset ovat joutu-neet pohtimaan uudelleen oman liiketoimintansa perus-teita. Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama ja Tu-run ammattikorkeakoulun toteuttama projekti MeriMYY on tarttunut rakennemuutoksen aiheuttamiin ongelmiin myynnin ja kumppanuusverkostojen näkökulmasta, jolle myyntityö on entuudestaan tuttua.

– Sen lisäksi, että alan yritykset joutuvat suuntaamaan katseensa myös uusille markkina-alueille, niiden kannat-taisi viimeistään nyt todella panostaa myynnilliseen osaa-miseensa, hankkeen vetäjänä toimiva projektipäällikkö Anu Henriksson tuumaa.

Verkostosta voimaaMeriMYY auttaa yrityksiä yrityskohtaisten pajojen ja yh-teistoiminnallisten verstaiden kautta luomaan vahvem-paa toimijaverkostoa.

MeriMYY-projekti 17.6.2011–31.3.2013

VAHVASTI ETEENPÄIN

– Tarkoitus on kehittää yritysten omaa osaa-mista myynnin alueella sekä auttaa yrityk-siä löytämään uusia yhteistyökumppaneita, Henriksson kertoo.

MeriMYY:n toiminnassa on mukana pk-yrityksiä meriteollisuusalan joka sektorilta. Eräs ensimmäisistä mukaan lähteneistä yrityksistä on laivojen korjausrakentami-seen erikoistunut Oy FCR Finland Ltd. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Luoto ja operatiivinen johtaja Mikko Varjanne näkevät projektin auttavan heitä juu-ri yritysten yhteistyön kehittämisessä ja kasvun vauhdittajana.

Rakennemuutoksen haasteetFCR Finland ei ensisilmäyksellä vaikuta yritykseltä, joka olisi kärsinyt rakennemuutoksesta. Lähempi tarkastelu

osoittaa kuitenkin vaikutuksia olleen.

– Rakennemuutos on pakotta-nut meidät nopeampaan hyppyyn

pienestä toimijasta isommaksi yh-tiöksi kuin oli alun perin tarkoitus,

Hannu Luoto linjaa. Myös kilpailu alal-la on lisääntynyt.

MeriMYY:n Anu Henriksson kehottaa kaikkia projektista kiinnostuneita ole-

maan yhteydessä. –Haemme juuri nyt innokkaita yrityksiä

osallistumaan pajoihin ja verstaisiin, joten kaikkien oman yrityksen kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa nyt tarttua toimeen, Henriksson kehottaa.Teksti: Sanna Honkanen

Lisätietoja: www.merimyy.fi

MeriMYY –projekti tuo apua meriteollisuuden toimijoiden muutospaineisiin

13

Kulttuuri lisää hyvinvointia ja tekee mielen virkeäksi ja luovaksi. Näin ajattelivat myös Turun ammatti-instituutin hotelli-, ravin-tola- ja matkailualan koulutusyksikön kult-tuurivuoden toimijat ja pistivät nuoret luo-maan käsillään taidetta. Ja sitähän syntyi.

Yleensä Ammatti-instituutin opiskelijoilla on kartta, veitsi tai pullonavaaja työvälineinään, mutta nyt heil-le annettiin pensselit ja tehtäväksi luoda taideteos teemalla Turku - joen ja palvelun kaupunki.

– Teoksessa sai maalien lisäksi käyttää ainoastaan maksutonta kierrätysmateriaalia sekä opiskelijoiden omia rahoja max 2€/opiskelija, kertoo matkailualan yksi taidekilpailun toteuttajista, lehtori Tarja Aalto-nen.

Yhteensä 16 luokkaa oli mukana mitä moninai-simmilla tavoilla ja ajatuksilla. Tehtävään liittyi teok-sen toteutuksen lisäksi kirjallinen osuus, jossa luokan piti selvittää teoksen valmistumisprosessia sekä mi-ten teos liittyy Turkuun ja Aurajokeen.

Kilpailuraadin mielestä paras kokonaisuus oli en-simmäisen vuoden YO-pohjaisen perustutkintoluo-kan teos. Palkintoa vastaanottaneet luokan edustajat Mira Modinos ja Jesse Arojoki olivat silminnähden tyytyväisiä.

– Ajatus meni perille, iloitsee Mira.Palkittu teos kuvaa neljää vuodenaikaa ja niiden

eri vivahteita Turussa. – Koulutusohjelmamme mukaisesti taulun hahmo

kuvastaa tarjoilijaa sekä kokkia. Teoksessa paitaosuus kuvastaa puolittain tarjoi-

lijaa, musta osa ja valkoinen osa kokkia. Tarjoilijan käteen laitoimme tarjottimen, jolla on viinipulloja ja viinilasi. Kokin kädessä on kokin perustyöväline, kokkiveitsi. Sydän kuvastaa kuinka asiakaspalvelija tekee työtään suurella sydämellään, rakkaudella ja intohimolla valistavat Mira ja Jesse taulunsa ajatusta.

Kaikki 16 teosta ovat vuorollaan nähtävillä Lem-minkäisen koulutalon käytävillä ilahduttamassa niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa.

Teksti ja kuva: Jarmo Linkosaari

Yksittäisiä spektaakkeleita voidaan luoda suu-rilla puitteilla ja rahalla, mutta mistä aineksista muotoutuu kehittyvä ja menestyvä tapahtu-ma, joka myydään joka vuosi loppuun?

Roskilden festivaalin järjestäjät tietävät, sillä vuodesta 1971 järjestetty tapahtuma on kiistatta yksi Euroopan parhaista tapahtumista. Suosio ei perustu vain nimekkäi-siin esiintyjiin, vaan siihen, että tapahtumaa kehitetään ja järjestelyjen eteen nähdään paljon vaivaa jopa ilman palkkiota.

– Tärkeää on tapahtuman aitous. Ohjelmaa suunnitel-taessa on huomioitava tunnettu ja tarkasti rajattu kohde-ryhmä, eikä vain jotain kaikille. Meidän kohderyhmääm-me ovat musiikista kiinnostuneet nuoret, erityisesti Poh-jois-Euroopan suurkaupunkien opiskelijat, Roskilden fes-tivaalin kehityspäällikkö Esben Danielsen kertoo.

Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu noin 30 ihmistä se-kä noin 500 vapaaehtoista avainhenkilöinä työskentele-vää ympäri vuoden. Festivaalin rakentaminen aloitetaan kuusi viikkoa ennen tapahtumaa, ja tuona aikana alueel-la paiskii töitä noin 6 000 vapaaehtoisen joukko kolmen viikon jaksoissa. Festivaaliviikolla paikalla on 25 000 va-paaehtoista.

Luvut kertovat, että vapaaehtoiset ovat tapahtuman tärkein työvoima. Roskilden pääidea on aina ollut laatu ja kunnioitus ennen kasvua ja tuottoa, ja ehkä juuri tästä syystä festivaali menestyy vuodesta toiseen.

Pulloista pantteja ja makuelämyksinä luomuaMiten valitsette yhteistyökumppanit ja miten huolehdi-taan ympäristön suojelusta sekä kestävästä kehityksestä?

– Joka vuosi ympäristönäkökulma huomioidaan eri ta-voin. Kaikki juomat myy festivaali, ja pulloista ja tyhjistä tuopeista maksetaan pantti, jonka voi myös lahjoittaa pa-lauttaessa hyväntekeväisyyteen palautuksen yhteydessä.

– Ruokaa myyvät ensisijaisesti yhdistykset, joiden voit-to suunnataan aatteelliseen työhön. Kaikkiaan alueella on noin 120 ruokakojua, joista osa on yksityisillä ravintoloitsi-joilla. Meillä on varsin tiukat ehdot ruokien raaka-aineille. Kriteereinä on muun muassa tuoreus, luomu, reilu kauppa ja ympäristöystävällisyys. Omille tavarantoimittajillemme on tietenkin samat kriteerit.

Festivaali on myös oheista-pahtumia ja tiivistä yhteis-työtä kunnan kanssaPelkästään musiikkitarjonta ei erota Roskildea muista maailman festivaaleista. Suurelle osalle oheistapahtumat ovat syy palata ja kokea tanskalaisfestivaali yhä uudelleen.

Nelipäiväistä festivaalia edeltää neljä päivää lämmit-telyä erilaisten aktiviteettien ja keikkojen muodossa lei-rintäalueella. Festivaaliviikolla yleisö saa kokea eri puo-lilta maailmaa löydettyjä elämyksiä. Kesällä 2011 hittinä oli valtava köysirata. Sinne ei päässyt rahalla, vaan pulloja keräämällä.

Opiskelijat loivat omia taideteoksia

Mira Modinos ja Jesse Arojoki palkitun teoksensa kanssa. Heillä on myös iloista kerrottavaa luokalleen. Kilpailun voittanut luokka sai palkinnoksi kolmen ruokalajin lou-nasmenun hienosti pöytiin tarjoiltuna.

Klikkaa www.kulttuuriaturussa.fi

Osta lippuja,hyödynnä tarjoukset ja edut,

bongaa uusimmat menovinkit,kommentoi kulttuuriblogissa

ja osallistu kilpailuihin!

Kulttuuria Turussa tarjoavatTurun filharmoninen orkesteri,

kaupunginkirjasto, museokeskusja Kaupunginteatteri.

Roskildessa on kokemusta ja taitoa

Mistä on hyvä suurtapahtuma tehty?

– Jokaisen festivaalikesän ideointi ja suunnittelu aloite-taan puolitoista vuotta etukäteen. Ideoita testataan ja kaikki vapaaehtoiset avainhenkilöt osallistuvat arvioimi-seen, Esben Danielsen selvittää.

Tapahtuma järjestetään Roskilden kaupungissa, josta on 35 kilometriä Kööpenhaminaan. Millaista yhteistyötä teette kaupungin ja maa-alueen omistajien kanssa?

– Meillä oli aiemmin kitkaa kunnan kanssa, mutta vii-meiset viisi vuotta olemme tehneet hyvää yhteistyötä. Festivaali toimii silti täysin omarahoitteisesti eli emme saa kunnalta rahallista tukea. Kunta auttaa meitä edistä-mällä alueiden käyttösopimuksia, sillä valtaosa on yksi-tyisten maita.

Joka vuosi tanskalaisen pikkukaupungin pelloilla juhlii yli 75 000 ihmistä. Roskildea pidetään yhtenä maailman turvallisimmista festivaaleista ja turvallisuuslinjauksia arvioidaan vuosittain. Hyväntuulisena festivaalin pitää

myös se, ettei myyn-tiin laskettavien lip-pujen määrää nosteta eikä aluetta myydä tu-paten täyteen.

Teksti: Riikka Kauppila • Kuvat: Roskilde Festival

Leirintäalue on ilmai-nen festivaalilipun ostaneille. Alueella on esimerkiksi ruoanlaitto- ja peseytymispaikkojen lisäksi ruoka-, olut- ja vaatekojuja, elokuvate-atteri, urheilualue sekä rullaluistelu- ja skeitti-ramppi.

14

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri

tarina kertoo kaupungista, jossa tapahtuu aina

PID

ÄTÄ

MM

E O

IKE

UD

EN

MU

UTO

KS

IIN.

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä. Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

Turun museokeskusp. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

9.2. klo 19 Tuomiokirkko Viuluviikarivirtuositeettia Jukka Merjanen, konserttimestari ja viulusolisti. Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. Johann Sebastian Bach: Brandenburgilainen konsertto 3

Katedraali soi -kirkkomusiikkiviikon konser-tissa soivat jälleen yleisön suosikkiteokset.

16 & pe 17.2. klo 19 Konserttitalo Musiikki on elämä ja siksi sammumatontaIra Levin, kapellimestari. Franz Liszt: Les Preludes. Ferruccio Busoni (ork. Ira Levin): Fantasia Contrappuntistica. Carl Nielsen: Sinfonia 4 ”Sammumaton”

Amerikkalainen kapellimestari Ira Levin on antanut orkestroinnillaan uuden elämän Ferruccio Busonin, Sibeliuksen ystävän ja aikalaisen, hienolle sävellykselle Fantasia Contrappuntistica.

1.3. klo 19 KonserttitaloKiitos Göteborg 60-vuotiaasta konserttitalostamme! Leif Segerstam, kapellimestari. John Kotka, pasuuna. Launy Gröndahl: Pasuunakonsertto. Leif Segerstam: Sinfonia 247, ”From a Tuijanest in the Ö-landic forests…” (kantaesitys). Wil-helm Stenhammar: Sinfonia 2

Viherlaakso ja vihermetsän evergreenit tui-jat Öölannin saarelta sekä kivivasara soivat teille kiitoksena. Tule mukaan juhlistamaan filharmonikkojen ja maestro Segerstamin kanssa 60-vuotiasta Turun konserttitaloa!

TURUn LInnANäyttelyt: Kuu paistaa, kuollut ajaaTonttuja! Hiihtolomaopastuksia: Viikoilla 8 ja 9

WäInö AALTOSEn mUSEOÄärimmäisyyksien yhteinen tekijä 11.–12.2. klo 10–15 Lasten viikonloppu

Wäinö Aaltosen museon konserttisarja7.2. klo 19. Mikael Kemppainen ja Sanna Vaarni-Kemppainen nelikätisesti14.2. klo 19. Lennart Helling, viulu, An-dreas Helling, sello, ja Sonja Fräki, piano21.2. klo 19. Heidi Laakso, sopraano, Marko Autio, piano28.2. klo 19. Linnea Hurttia, viulu, Valeria Resjan, piano6.3. klo 19. Juho Laitinen, sello, Eveliina Kytömäki, piano13.3. klo 19. Jaso Sasaki, viulu, Mikael Kemppainen, piano20.3. klo 19. Turku Ensemble27.3. klo 19. Turun filharmonisen orkes-terin jousikvartetti

bIOLOGInEn mUSEOMuumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa ele-mentissään

Turun Kaupunginteatteri

Merikeskus Forum MarinumLinnankatu 72 p. 02 267 9511 Avoinna ti–su klo 11–18 • www.forum-marinum.fi

Intohimoinen rakkausdraama täyttää KaupunginteatterinTositapahtumiin perustuva Hannah ja rakkaus kertoo kahden suuren ajatte-lijan suhteesta, joka ei taivu ulkoisten ristiriitojen paineessa. Tule tutkimaan tunteiden paloa, pääosassa nähdään säteilevä Seela Sella. Muissa rooleis-sa Elena Leeve ja Matti Onnismaa. Esitykset alkaen 15.2.

Suomalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovat näyttelyt:• Varvilla. Suomen laivanrakennuksen historiaa • Konepajalla. Turkulaisen moottorin-valmistuksen historiaa • Nainen rautakourien keskellä. Vuok-ko Laakson laivasisustuksia • Apua merelle. Meripelastuksen his-toriaa Suomessa. Forum Marinumin näyttely Bore-laivalla

Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min +

pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm)

• www.teatteri.turku.fi

Kuv

a: J

uha

Törm

älä

KURALAn KyLämäKI22.–23.2. klo 11–16. Hiihtolomapäivät20.–24.2. klo 11–16. Hiihtolomatyöpajat

VAnhA SUURTORI Brinkkalan Galleria19.2. asti Jaakko Karjula ja Kimmo Rapatti 24.2.–25.3. Kari Tuisku 30.3.–29.5. Paasikivi-opiston visuaalisten aineiden näyttely Vanhan Raatihuoneen Galleria19.2. asti Nana Hermunen 24.2.–25.3. Annika Rauhala 30.3.–29.5. Saija Koponen Galleria Berner19.2. asti Miia Westerlund24.2.–25.3. Marianne Asikainen 30.3.–29.5. Teemu Kangas Ullakkogalleria19.2. asti Age-Elisa Riekkinen24.2.–25.3. Itämeri-näyttely 30.3.–29.4. Turun lukioiden kuvataiteen lukiodiplominäyttely 2012 Turun TaidelainaamoKuukauden taiteilijat:helmikuu: Merja Ylitalomaaliskuu: Matti ToivonenKonsertit, Vanha Raatihuone18.3. ja 25.3. klo 15 Maaherran matineat Lasten musiikkijuhlat/Turun konservatorio

WAM: Äärimmäisyyk-sien yhteinen tekijä – 20 vuotta valokuva-koulutusta Turussa Turkulainen valokuvakoulutus on 20 vuoden historiansa aikana ollut korkeatasoista. Monen tällä hetkel-lä kansainvälistä uraa tekevän va-lokuvataiteilijan ammatilliset juuret löytyvät Turusta. Näyttelyssä on esillä 26 taiteilijan teoksia; mukana tekemisen moninainen kirjo.

Minimalismi musiikissa 14.2., 13.3., 10.4. ja 8.5. klo 18–19.30Elektronisen musiikin tekijä Jaakko Pent-tinen esittelee minimalismin keskeisiä sä-veltäjiä ja heidän musiikkiaan pääkirjas-ton musiikkiosastolla.

Siirtolaisuuden historiaa ja nykypäivää Studia generalia -luentosarja pääkirjaston Studiossa14.2. klo 17–18.30 Naisen osa siirtolai-suudessa – voimavara vai hidaste? 20.3. klo 18–19.30 Miten valta ja osalli-suus jakaantuu? Maahanmuuttajaryhmien väliset ja sisäiset hierarkiat mukana mat-kassa?

Kansat kaduilla -keskustelutilaisuus 23.2. klo 17.30 pääkirjaston StudiossaTutkijat ja alueelta kotoisin olevat asian-tuntijat valottavat, mitä vuoden aikana arabimaissa on tapahtunut, mitä tapah-tuu tällä hetkellä ja mihin tämä kaikki voi johtaa.

Naiskirjailijoiden maaliskuu 1.–29.3. joka torstai klo 18–20 Studia generalia -luentosarja merkittä-vistä naiskirjailijoista pääkirjaston Studi-ossa.

Turun kaupunginkirjastowww.turku.fi/kirjasto

Ötökkäorkesteri Sikakoira Moilanen Kuva: Kaj Söderman

Kirjastokaruselli pyörii taasKirjastokaruselli tuo vauhtia lapsiperhei-den lauantaipäiviin! Tapahtumaisäntä-nä on hauska Ötökkäorkesteri Sikakoira Moilanen. Ohjelmassa on konsertin ja näytelmän lisäksi mm. leikkejä ja satuja.

Kirjastokaruselli 3.3. klo 10–12: Ilpoinen10.3. klo 10–12: Jyrkkälä17.3. klo 10–12: Paattinen24.3. klo 10–12: Varissuo31.3. klo 10–12: Saaga, pääkirjasto14.4. klo 10–12: Lauste5.5. klo 10–12: Kirjastoauto Seikkailupuistossa

15. & pe 16.3. klo 19(varas-lähtö klo 18) Konserttitalo Elämä ja kuolema tanssin pyörteessä. Katse taas avaruuteenBojan Sudjic, kapellimestari. Juho Pohjonen, piano. Pjotr Tshaikovski: Romeo & Julia, alkusoittofantasia. Aleksandar Simic: Zodiac, pianokonsertto (kantaesitys). Sergei Rahma-ninov: Sinfonisia tansseja

Alkukevään tunnel-mointia venäläisen

juurevan romantii-kan paris-

sa maus-taa mukavas-

ti serbialaisen Aleksandar Simicin uusi Zodiac-piano-konsertto. Samal-la filharmonikkojen kevätkauden taivaalliset teemat saavat jatkoa avaruuden eläinratoineen.

John

Kot

ka. K

uva:

Pat

rik S

tens

tröm

Leif Segerstam Kuva: Seilo Ristimäki

Juho Pohjonen Kuva: Marco Borggreve

15

Från och med början av januari erbjuds svenskspråkiga klienter inom social- och hälsovården i Åbo och deras anhö-riga möjlighet att ringa ett servicenum-mer i frågor som gäller olika tjänster. På numret svarar Annika Lönnroth, som är sakkunnig inom koordineringen av tjänster för svenskspråkiga.

Vem som helst kan kontakta Annika och ställa frågor om de tjänster som so-cial- och hälsovården i Åbo stad erbju-der. Vid behov hänvisar hon frågestäl-larna vidare.

– Jag svarar alltid på samtalen då jag är på min arbetsplats. Under övriga ti-den kan ett meddelande lämnas på te-lefonsvararen.  

Försöket inleddes 1.1.2012 och pågår ett halvt år. Servicenumret är 040 7493 187. Numret är avsett för frå-gor som gäller olika tjänster, för tidsbe-ställning ska alltjämt de olika verksam-hetsställena kontaktas. Numret till tids-beställningen till den svenskspråkiga servicen vid hälsostationen Tallbacken 2 är 02 2662 738.

Text och bild: Katja Tättäläinen

Ny telefonservice för svenskspråkiga

testaa &

l l www.turkuai.fi l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l www.turku.fi/lukio-opetus l l

www.haenyt.fi

27.2. - 16.3.2012Yhteishaku

syksyllä 2012 alkavaan ammatti- ja

lukiokoulutukseen

on käsillä

ammatti- instituuttiin vai lukioon?

TAIn ammatinvalintakoneLUKIOkone

ja hae!

Annika Lönnroth svarar för koordineringen av tjänster för svenskspråkiga inom social- och hälsovården.

Stadsborna fick en ny kanal genom vilken de kan ställa frågor eller komma med ris och ros

Det kartbaserade responssystemet för-bättrar kundservicen

Kaupunkilaisille uusi kanava jonka kautta voi kysyä, kiittää tai moittia

Karttapohjainen palautejärjestelmä parantaa asiakas-palveluaTämän vuoden alussa otettiin Turussa käyttöön uusi karttapohjainen palaute-järjestelmä. Uuden järjestelmän avulla voi esittää kysymyksiä ja antaa palautetta teknisen sektorin palveluista.

Näitä ovat mm. katu- ja viheralueiden kunnossa- ja ylläpitoon liittyvät asiat, käyt-tö- ja hulevesiasiat, ulkoliikunta- ja leikki-paikkoihin sekä puistoihin liittyviin asiat.

Järjestelmässä palaute liitetään paik-kaan kartalla. Palaute välittyy asiakaspal-veluun, josta se ohjataan asiantuntijalle käsiteltäväksi. Palautteen jättäjä saa vasta-uksen joko sähköpostilla tai puhelimitse. Järjestelmään kertyvää palautetta käyte-tään kunnossapito- ja kehittämistoimien tukena.

Palvelu löytyy osoitteesta www.turku.fi/paikalla. Linkki löytyy myös www.turku.fi -sivustolta osioista ”palaute ja asiointi” ja ”osallistu ja vaikuta”. Sähköisen palvelun lisäksi kaupunkilaisia palvellaan vuoden alusta alkaen myös yhdestä puhelinnu-merosta 02 2624 444.

Kiinteistöliikelaitoksen sekä Ympäristö- ja kaavoitusviraston asiakkaita palvellaan myös Turku-pisteessä osoitteessa Puola-lankatu 5.

Teksti ja kuva: Anri Niskala

I början av året infördes ett nytt kartba-serat responssystem i Åbo. Med hjälp av det nya systemet kan man ställa frågor och ge respons på servicen inom teknis-ka sektorn.

Respons kan ges i frågor som bl.a. gäl-ler skötsel och underhåll av gatu- och grönområden, bruks- och dagvatten, platser för utomhusmotion samt lekplat-ser och parker.

Inom systemet placeras läget för re-spons på kartan. Responsen tas emot av kundtjänsten varifrån den styrs till exper-ten för behandling. Den som lämnar re-spons får svar antingen per e-post eller

per telefon. Den respons som samlas in i systemet utnyttjas vid planering av un-derhålls- och utvecklingsåtgärder.

Responstjänsten finns på adressen www.turku.fi/paplats. Du kan också hitta länken på webbplatsen www.turku.fi ge-nom att klicka på ”respons och kommuni-kation” och ”delta och påverka”. Förutom den elektroniska tjänsten betjänas kun-derna fr.o.m. årsskiftet också på telefon-numret 02 2624 444.

Kunderna hos Fastighetsaffärsverket och Miljö- och planläggningsbyrån be-tjänas också på Åboservicen på adressen Puolalagatan 5.

Turku-pisteessä asiakkaita palvelevat muun muassa Hannele Aaltonen (vas.), Maija Paija ja takana Heli Raitio

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.Offentligt meddelande