turun pualest 1/12

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012

Kaupungin koko organisaatio

menee uusiksi s. 4–5

Uudet osakeyhtiötmuuttavat toimintatapoja s. 6–7

Kunnalliset työehtosopimukset s. 14

1/2012Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltningen

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Vastaava toimittaja/

Ansvarig redaktör

Seppo Kemppainen

([email protected])

Päätoimittaja/

Huvudredaktör

Hannu Waher

([email protected])

Taitto/Layout

Zeeland

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Hannu Waher

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 2/2012 viikolla 16 (16.–20.4.2011).

Aineiston deadline 23.3.2012

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

3Turun pualest

Luottamusmies Varaluottamusmies

Turun kaupunginteatterin teknillinen henkilökunta JHL 34 Jani Haapala

Julkisalan Ammattilaiset JHL 36 Maarit Salminen Virpi Aho • Kotihoito Birgit Salovaara Marja Koho • Vanhuskeskus 1 Heidi Virtanen Terttu Ahlgren • Vanhuskeskus 2 Irma Vilja • Vanhuskeskus 4 ja 5 Katja Valkonen Leena Kolkkanen • Päivähoitopalvelut/hoitajat Hannele Vepsä • Päivähoitopalvelut/muu henkilökunta Hannele Elo • Perhepäivähoitajat Virpi Aho Marjo Mansikkaniemi

Turun lastenhoito- ja kasvatusalan yhdistys JHL 65 Tini Vehviläinen Sirkka Vehmaa

Turun kaupungin esimiesten ja työnjohtajien yhdistys JHL 128 Minna Haaranen-Mäkipuro

Turun kaupungin palvelualojen henkilöstö JHL 277 Kari Savola

Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL 476 Annele Mamia Maarit Salonen • Sote – itä Leena Numminen Riitta Kuusinen • Sote – länsi Edvina Hafizovic Tea Mattila • Kirjasto Maarit Salonen Juha Soininen • Keskushallinto ja revisiotoimisto Leena Numminen hoitaa

Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL 495 Marja Vyyryläinen Ritva Heiskanen

Turun terveys ja hyvinvointi JHL 553 Paavo Aarniemi Pia Sipola

Turun terveys- ja sosiaalialan henkilökunta JHL 595 Markku Oksanen • Sosiaalipuoli Maiju Rintakangas

Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL 623 Liisa Reinikainen Anni-Reetta Sorell

Turun yhteisjärjestö JHL ry:n jäsen-yhdistysten kuukausipalkkaisia edustavat luottamusmiehet 2012–2013Pääluottamusmiehet: Marja Vyyryläinen, Maarit SalminenPäätoimiset luottamusmiehet: Markku Oksanen, Leena Numminen

Turun yhteisjärjestö JHL ry:n tunti-palkkaisia ja Teknisten sopimukseen kuuluvia edustavat luottamusmiehet 2012–2013Pääluottamusmies Ari Virta Varapääluottamusmies Mika Maaskola

Muutoksen tunnelmissa

Kaupungin toimintamalli uudistetaan kuluvan vuoden aikana. Ensi vuoden alusta joh-taminen, toiminta ja organisaatio ovat uudessa mallissa. Tarkemmin asiasta lehtem-me sivulla 4–5. Asian etenemisestä ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti vuoden

aikana henkilökunnalle sekä Netkussa että Turun pualest -lehdessä. Kannattaa olla itsekin aktiivinen, kysyä ja seurata asiaa.

Taitaa olla niin, että mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Tähän liittyen kaikki oleelli-nen on jo (ainakin) kertaalleen sanottu. Tässä joitain poimintoja muutoksen tueksi ja tuek-si muutoksessa.

Elämä tapahtuu niin nopeasti, ettei sitä ehdi koskaan ajatella.Kurt Vonnegut Aloittaminen on aina hauskaa.Johann Wolfgang von Goethe

Päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa.Eduard Bernstein

Kaikki matkat kävellään askelten varassa.Kiinalainen sananlasku

Olennaisissa tehtävissä äly on erittäin vähäpätöinen lahja.G. H. Hardy

Tässä apinat ovat ihmisiä parempia: kun apina katsoo peiliin, se näkee apinan.Malcolm de Chazal

En odotakaan osuvani palloon joka kerralla, kun tulen lyömään.Franklin D. Roosevelt

Tulevaisuus on varma, menneisyydestä ei koskaan tiedä.Venäläinen sananlasku.

Kyky luopua jostakin haluamastaan on onnen olennainen osa.Bertnand Russell

Vain jos elos’ uhrata uskallat, sinä elämän onnesi saavutat.Friedrich Schiller

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin.Seppo Kemppainen, tiedotuspäällikkö (virkavapaalla 1.3.2012–28.2.2014)

Viime numerossa uutisoitiin kaupun-ginjohtajan uudesta kilpailusta, joka tarvitsee aluksi nimen. Kilpailussa on

kaksi sarjaa, joissa haetaan sekä kaupungin parasta palvelu-uudistusta että parasta pal-velusuoritusta.

Nimikilpailu herätti mukavasti mielenkiin-toa ja kirvoitti määräaikaan mennessä 75 ehdotusta. Lehden painoon mennessä voit-tajaehdotus oli vielä ratkaisematta, mutta se julkistetaan Netkussa heti kun tulos selviää.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL 25 yhdistyksen pääluottamusmies Timo Friman (Liikuntapalvelukeskus) • Kiinteistöliikelaitos Jaakko Andsten (lm) • Työkeskus sote Lasse Salonen (lm)

Turun teknillisten laitosten ammattiosasto JHL 93yhdistyksen luottamusmies Mika Maaskola (Vesiliikelaitos)Juha Vuorisalo (varalm)Jukka Norakari (lm, Vesiliikelaitos)

Turun satamarakentajat JHL 170yhdistyksen luottamusmies Karl-Johan Karlsson (Satamaliikelaitos) • satamaliikelaitoksen sähköjaos Jukka Iivonen (lm) • satamaliikelaitoksen nosturijaos Sebastian Hakalax

En koskaan ajattele tulevaisuutta.

Se tulee kyllin pian.

Albert Einstein

Kaikkien järjestöjen pääluottamusmiesten

ja luottamusmiesten ajantasaiset tiedot

ovat luettavissa Netkussa > Henkilöstö-

opas > Pääluottamusmiehet ja luottamus-

miehet.

Kilpailu kaupungin parhaasta palvelustaMiten edetään?Kilpailu julkistetaan Netkussa avoimeksi maa-liskuun alkupuolella 2012, jolloin kaupungin hallintokuntien eri yksiköt voivat ilmoittautua kilpailuun omilla palveluillaan.

Saapuneista ehdotuksista valitaan 10 pa-rasta palvelu-uudistusta jatkoon. Raati valit-see kuntalaisten äänestettäväksi asetettavat palvelu-uudistukset keväällä 2012.

Kuntalaiset pääsevät äänestämään kau-pungin finalisteista kesällä 2012. Äänestys

toteutetaan kaupungin internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Kaupungin paras palvelu-uudistus ja pa-ras palvelusuoritus julkistetaan Turun päivänä 2012. Kuntalaisten eniten tykkäämä palvelu voittaa. Parhaan palvelusuorituksen valitsee kilpailun raati. Parhaat palvelut toteuttaneet yksiköt palkitaan ruhtinaallisesti. •

2 Turun pualest 3Turun pualest

Muutoksen kohteena olevaa asiako-konaisuutta on tarkasteltu kolmen tavoitteen kautta: parempi johta-

minen ja päätöksenteko, asukas ja asiakas-lähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen.

Kaupungin henkilöstön kannalta muutok-set näkyvät ennen kaikkea organisaation ra-kenteen muuttumisena. Nykyisestä apulais-kaupunginjohtajien johtamasta sektorimallista siirrytään toimialamalliin. Kaupungin yleisor-ganisaatio muodostuu konsernihallinnosta ja viidestä toimialasta, jotka ovat kiinteistö-, ympäristö-, peruspalvelu-, sivistys- ja vapaa-alan toimiala.

Toimialojen johtajat kuuluvat kaupungin johtoon ja he ovat hallinnollisesti kaupungin-johtajan alaisia. Toimialajohtajien päivittäinen työskentely jakautuu toimialan organisaation ja konsernihallinnon kesken.

– Muutoksella haetaan tehokkuutta ja tuot-tavuuden paranemista, sanoo kaupunginjoh-taja Aleksi Randell.

– Toimialamallissa kaupungin kokonaisuu-den johtaminen korostuu ja helpottuu, kun organisaatio madaltuu. Vuorovaikutus toimi-alajohtajien kanssa tulee olemaan lähes päi-vittäistä, ja asioiden koordinointi tällä tavalla nykyistä tehokkaampaa.

Uudistus keventää hallintoa, kun organi-

Kaupunki uudistaa viestintä- ja mark-kinointi-ilmeensä. Uudessa ilmees-sä yhdistyvät kaupungin pitkä his-

toria ja kulttuuripääkaupunkivuoden hyvät saavutukset. Virallinen vaakunalogo on mo-dernisoitu ja Turku 2011-liekkilogosta on teh-ty kampanjalogo.

Uudistettu vaakunalogoNiin sanottuna allekirjoituslogona käytetään uudistettua vaakunalogoa. Sitä käytetään muun muassa kirjelomakkeissa ja -kuorissa, powerpoint-esityksissä, lehti-ilmoituksissa ja käyntikorteissa.

Vaakunalogosta on kolme versiota kuten aikaisemminkin:

• Turku-logoa käytetään, kun teksti on suomeksi tai jollakin muulla kielellä kuin ruotsiksi• Åbo-logoa käytetään, kun teksti on ruotsiksi• Turku–Åbo-logoa käytetään ainoastaan, kun teksti on suomeksi ja ruotsiksi.Uusi vaakunalogo korvaa vanhan logon

painotuotteissa asteittain. Valmiiksi painetut aineistot voi käyttää loppuun, mutta uusia ei saa enää tilata vanhalla logolla. Sähköisiin lomakkeisiin logo tule vaihtaa mahdollisim-man nopeasti.

Koko toimintamalli uuteen kuosiinKaupungin tapa toimia pannaan lähiaikoina kokonaan uusiksi. Kaupunginvaltuusto on päättänyt,

että hallinto järjestetään uuteen kuosiin kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa kaupungin

toimintaa ja johtamista ja vastata näin muuttuneisiin haasteisiin.

Kaupungin viestinnällinen

ilme uudistuisaatiota tiivistetään. Kiinteistö- ja tilaliikelai-toksista tehdään yksi liikelaitos. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut muodostavat jat-kossa yhden toimialan. Keskushallinnosta vä-henee hallintoa, kun sektorihallinto puretaan.

Johtavassa asemassa olevien virkojen mää-rä vähenee. Myös johtavien viranhaltijoiden määrä saattaa vähentyä, jos toimialojen joh-toon valitaan nykyisiä henkilöitä. Tämä on lähtöoletus.

Parempaan johtamiseen liittyen tarkoituk-sena on luoda kannustinmalli, jossa palkitaan tuloksellisesta johtamisesta. Mallin tarkempi rakenne ei vielä tässä vaiheessa ole tiedossa.

Tukipalvelut matriisiinKeskushallintoa selkeytetään erottamalla kon-sernijohto ja palvelutuotanto toisistaan. Kon-sernin tuki- ja asiantuntijapalvelut arvioidaan uudestaan ja ne järjestetään niin, että ne pal-velevat koko organisaatiota (ns. matriisiimalli). Näitä palveluja ovat talouspalvelut, lakipalve-lut, henkilöstöpalvelut, viestintä ja markkinoin-ti sekä strategia ja kehittäminen.

– Meillä on tällä hetkellä näitä palveluja mo-nissa eri yksiköissä liian irrallaan toisistaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa osaa-mista ja resursseja ei käytetä kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, kau-punginjohtaja Randell sanoo.

Liekkilogo elää markkinointilogonaKulttuuripääkaupunkivuoden jatkona käy-tetään markkinointilogona lilekkilogoa ilman vuosilukua. Markkinointilogoa käytetään, kun halutaan korostaa kulttuuripääkaupunkivuo-den jatkumoa. Markkinointilogoa ei käytetä ”yleisenä kulttuurilogona” vaan ainoastaan niissä tapauksissa, joihin liittyy yhteys kult-tuuripääkaupunkivuoteen.

Jos markkinointilogoa käytetään vaaku-nalogo kanssa, markkinointilogon pallo on musta. Jos markkinointilogoa käytetään it-senäisesti, logon pallo on oranssi. Markki-nointilogon yhteydessä voi käyttää tunnus-lausetta ”Eurooppalainen kulttuurikaupunki”.

Netkusta lisätietojaKaikki logoversiot, word-kirjepohjat sekä po-werpoint-pohjat ja graafinen ohjeistus löyty-vät Netkusta (Netku/logot). Viralliset asiakirja-mallit asennetaan Office-ohjelmiston pohjiksi, jolloin ne avautuvat automaattisesti käyttöön.

Uusi ilme tulee vähitellen näkymään myös ajoneuvojen teippauksissa, kylteissä ja muissa materiaaleissa. Uuden yritysilmeen on suun-nitellut Mainostoimisto Namutehdas, joka on kaupungin kilpailutettu mainostoimisto. •

Mitä matriisimalliin siirtyminen käytännös-sä tarkoittaa, selviää uudistuksen etenemi-sen myötä. Kaupunginhallitus on nimittänyt uudistuksen projektipäälliköksi suoraan kau-punginjohtajan alaisuuteen johtavan kaupun-ginsihteeri Tuomas Heikkisen. Hänelle on myönnetty virkavapautus omista tehtävistään vuoden loppuun asti. Kokonaisuus on hyvin laaja ja tulee sisältämään useita osaprojekteja.

– Tässä uusitaan säännöstö kokonaisuu-dessaan, luodaan uudet toimialat, uudiste-taan keskushallinto ja konsernirakenne. Li-säksi kehitetään osallisuustoimintaa sekä strategioiden ja ohjausjärjestelmien vaikut-tavuutta, Heikkinen kertoo.

– Kullekin osahankkeelle asetetaan oma työsuunnitelma ja aikataulu. Oman työn li-säksi projektissa käytetään ulkopuolista asi-antuntijatukea. Kaikki apu tarvitaankin, koska aikataulu on hyvin kireä. Toimintamalli otetaan käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Hallinnon järjestämisen ja toiminnan uu-distamisen taustalla on kaupunginhallituksen asettaman luottamushenkilöistä muodoste-tun ohjausryhmän raportti. Ohjausryhmä kä-sitteli kokonaisuutta neljästä teemasta: poliitti-nen johtaminen ja kuntalaisten osallistuminen, strategiat ja ohjausryhmät, organisaatio ja am-matillinen johtaminen sekä kaupunkikonser-ni, seutu ja sidosryhmät.

Valtuuston roolia vahvistetaanPoliittisen johtamisen osalta on linjattu, että johtamisjärjestelmää kehitetään nykyisen mallin pohjalta. Poliittista prosessia johtaa siis kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jol-le turvataan edellytykset hoitaa tätä tehtä-vää. Kaupunginjohtaja vastaa kuntalain mu-kaisesti kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Ohjausryhmä selvitti myös ns. pormestari-mallia, mutta enemmistö kannatti jatkamista nykyisellä mallilla.

Kaupunginvaltuuston strategista roolia vah-vistetaan. Tämä tapahtuu siten, että luotta-mushenkilöt otetaan mukaan strategioiden valmisteluun aikaisempaa paremmin. Samalla strategioiden seurantaa ja mitattavuutta lisä-tään ja ne kytketään aiempaa tiiviimmin vuo-sijohtamiseen.

– Strategiat ja niistä johdetut kaupungin ta-voitteet ovat olleet ehkä liian ympäripyörei-tä. Asioihin pitää saada enemmän fokusta ja se onnistuu kun luodaan kokonaisohjaus-ta tukeva järjestelmä, sanoo kaupunginjoh-taja Randell.

Uudistus sisältää myös tavoitteen paran-taa kuntalaisten osallistumisedellytyksiä kau-pungin koko toiminnassa. Myös kaupungin eri alueiden ja erityisryhmien osallistumismah-dollisuuksia parannetaan. Sosiaalisen medi-an ja muun uuden teknologian käyttäminen hyödyksi on tavoite.

– Uuteen teknologiaan liittyy paljon mah-dollisuuksia, joita emme ole vielä käyttäneet parhaalla mahdollisella tavalla. Erityinen haas-te tässä tulee olemaa se, että pitää löytää toimintamalleja, joiden kautta vaikuttaminen on todellista. Pelkät kyselyt eivät riitä, Ran-dell sanoo. •

Teksti: Seppo Kemppainen

Ehdotusluonnos johtamisjärjestelmän organisaatio- ja viranhaltijarakenteeksi 2013–

Kaupunginjohtaja

Apulaiskaupunginjohtaja

Konserni-yhteisöt(ALPE)(AMK)

Liikelaitosjohtaja

Vesihuolto-palvelut

(liikelaitos)

Johtaja

Kiinteistötoimiala

Kiinteistöpalvelut

Tilapalvelut

(liikelaitos)

Johtaja

Ympäristötoimiala

Kaavoituspalvelut

Ympäristöpalvelut

Joukkoliikennepalvelut

Rakennusvalvonta-palvelut

Johtaja

Sivistystoimiala

Varhais- ja perus-opetuspalvelut

Lukio- ja ammatti-opetuspalvelut

Johtaja

Vapaa-aikatoimiala

Kulttuuripalvelut

Nuorisopalvelut

Liikuntapalvelut

Johtaja

Hyvinvointitoimiala

Sosiaali- jaterveyspalvelut

Uusien käyntikorttien taustapuolelle tulee ns. QR-koodi ("Quick Response"), joka on luettavissa älypuhelimella. Koodi sisältää tiedon verkko osoit-teesta, joka avautuu puhelimen nettiselaimeen. Kaupungin käyntikorteissa koodi avaa Turku-kalenterin sivun.

Vaakunaan perustuvassa ilmeessä käytetään Din-fonttia.

Teksti: Seppo Kemppainen


tyä tekemiseen. Toiminnan on oltava tehok-kaampaa, koska näköpiirissä on työvoima-pula ja kustannusten nousu. Ellei kaupungin palveluita toteuteta tehokkaammin, niitä jää hoitamatta tai hinnat tulevat karkaamaan koh-tuuttomiksi. Jo nyt ollaan velkarahan puolel-la. Jotta vältetään ”Kreikan tie”, on tehtävä rohkeita ratkaisuja.

Yhtiöt hoitavat aiempia tehtäviään vielä kolmen vuoden siirtymäajan ilman suurem-pia muutoksia. Sen jälkeen palvelusopimuk-set kilpailutetaan vaiheittain seuraavien neljän vuoden aikana. Sen jälkeen yritykset toimivat samoilla ehdoilla muiden yritysten kanssa.

– Ei mikään yhtiö kaikkia kilpailuja voita – muttei voi hävitäkään, Virtanen sanoo.

Virtanen uskoo, että tämä laittaa myös kau-pungin muut yksiköt pistämään parastaan. Niiden yhtiöille tuottaman palvelun laadun ja kustannustehokkuuden on oltava kilpailuky-kyisellä tasolla. Yhtiöt käyttävät kaupungin it-palveluita, palkanlaskentaa ja ostavat esi-merkiksi työterveyshuollon kaupungilta. Mi-käli ihmiset eivät pääse välittömästi hoitoon ja sairausloma-ajat pitenevät, yhtiöt voivat ostaa palvelut muualta. Peruskaupungin on tehostettava omaa tuotantoaan.

Konkreettisin ero on se, että yhtiöitä ei sido laki julkisista hankinnoista. Näin ne ovat sa-malla viivalla kilpailijoiden kanssa ja toimin-ta on siksi huomattavasti joustavampaa. •

6 Turun pualest

Kaupungin uudet osakeyhtiöt muuttavat toimintatapoja

Erilaisista toimintakulttuureista hitsataan yhteen uusi yritys

Liikelaitosten rakennemuutosTiLaLiiKELaiTos

KiinTEisTöLiiKELaiTos

JäTTEEnpoLTToLiiKELaiTos

saTaMaLiiKELaiTos

KunnaLLisTEKniiKKaLiiKELaiTos

viHErLiiKELaiTos

KiinTEisTöpaLvELuLiiKELaiTos

TaLoToiMiLiiKELaiTos Turun seudun rakennustekniikka oy (2012)

Turun seudun Kiinteistöpalvelu oy (2012)

Turun seudun Kuntatekniikka oy (2012)

Turun satama oy (2013)

Myyty Turku Energia oy:lle (2010)

vEsiLiiKELaiTos Turun seudun vesihuolto oy (2014)

Tilaajaliikelaitokset fuusioidaan Kiinteistötoimialaksi (2013)

Tsp oy

Tsv oy

Yhtiöittäminen tekee uusista yhtiöistä vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä. Alkuun ne ovat kokonaan kaupungin

omistuksessa. Muutos on Turun kaupungin sisällä suuri, kun runsaat toista tuhatta kau-pungin työntekijää siirtyy uusien yhtiöiden pal-velukseen. Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaan työntekijät siirtyivät vanhoina työn-tekijöinä lomaetuineen ja myös muiden etu-jen sekä eläketason pitäisi säilyä.

– Kokonaispalkka ei muutu vähäisiä poik-keuksia lukuun ottamatta, lomaoikeudet ei-vät muutu, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen vahvistaa. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät työsuhteisiksi työntekijöiksi.

Uusi asenne menestyksen ehto– Suurin haaste on asenteiden muuttuminen, Virtanen linjaa. Kovin juttu ei ole niinkään uu-den oppiminen vaan vanhasta toimintakult-tuurista pois oppiminen. Jos asenteet muut-tuvat, niin kaikki muut asiat voidaan tehdä.

Menestyminen on kiinni toisaalta yksittäi-sen ihmisen asenteen muuttumisesta – mut-ta vielä enemmän yhteisen toimintatavan ke-hittymisestä.

– Kyse on yhteisestä asenteesta, täytyy löytyä ”me henki”, se, että me olemme täs-sä firmassa ja vastaamme sen tehtävistä. Yh-tiömallissa voidaan palkita niitä, jotka antavat panoksensa yhteiseen käyttöön, mutta toi-

Nyt ollaan uuden yhtiön kanssa aivan alkumetreillä, toimitusjohtaja Karri Knaapinen Turun Seudun Kunta-

tekniikka Oy:stä toteaa. Ensimmäiset viikot menevät puhtaasti käytännön asioihin, kuten uuden yrityksen tilien avaamiseen rautakau-poista alkaen. On pistettävä perustat kuntoon.

Helmikuun aikana alkaa muodostua aika-taulu sille, miten uutta yhtiötä lähdetään vie-mään eteenpäin ja luodaan toimialoille liike-toimintaa.

– Nyt vasta kootaan palapelin paloja, Knaa-pinen vertaa. Työntekijöiden kannalta vas-ta kesällä 2012 on odotettavissa konkreet-tia muutoksia.

Kolmen vuoden haasteKnaapinen on tähän mennessä tehnyt työ-uransa Kehä III:n sisäpuolella, mutta on syn-tynyt Turussa.

– Isäni opiskeli vuonna 1967 täällä raken-nusmestariksi, Knaapinen kertoo.

Perhe siirtyi Saloon, jossa Knaapinen asuu edelleen. Hän on rakennusinsinöörin kou-lutuksen lisäksi hankkinut Helsingin kaup-pakorkeakoulussa pätevyyden yritysjohta-jan tehtäviin ja työskennellyt suuryhtiöissä koko uransa ajan. Kokemusta on Tielii-kelaitoksesta, Peab Oy:stä sekä viimei-simpänä SRV-konsernista. Tavoitteena ovat olleet nimenomaan toimitusjohta-jan tehtävät:

– Samoin kun aiemmissa työpai-koissani Peab:ssa ja SRV:ssä, olen tehnyt jotain, mitä ei ole ennen teh-ty. Haaste saattaa kaksi liikelaitosta yhteen on aivan uusi, jotta ne kol-men vuoden päästä toimivat kilpai-

Vuodenvaihde merkitsi isoa muutosta 1300 kaupungin työntekijälle, jotka aloittivat uran kaupungin uusien

yhtiöiden palveluksessa. Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy sekä

Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy rakentavat, hoitavat ja ruokkivat jatkossa kaupunkia ja kaupunkilaisia.

Yhtiöissä tehdään tuttuja tehtäviä, mutta uutta ”me henkeä” ja asennemuutosta jatkossa tarvitaan.

saalta mukaan ei voida juuri mahduttaa va-paamatkustajia. Murros tulee olemaan suu-ri, Virtanen korostaa.

Virtanen sanoo suoraan, että kaupungissa toiminnan luonne on ollut käyttää kaupungin budjetoima raha vuoden mittaan. Yhtiöissä sen sijaan on jatkossa pakko hankkia kilpai-lukyvyllään itse tehtäviin tarvittava rahoitus. Vielä tällä hetkellä kaupungin uusilla yhtiöil-lä ei juuri ole sellaisia ”tuotteita ja vähittäis-myyntihinnastoa”, josta yksittäiset ihmiset voisivat palveluja ostaa, mutta niitä tulee jat-kossa varmuudella olemaan. Kaikki osaami-nen ja mahdollisuudet on otettava käyttöön.

– Jokaisen työntekijän luonnollinen tavoi-te on, että työpaikka ei häviä, Virtanen visioi.

– Työntekijät pystyvät tulevaisuudessa en-sisijaisesti itse vaikuttamaan, onko töitä vai eikö ole töitä. Menestys on henkilöstön omas-sa kädessä, eikä sitä ratkaista poliittisen pää-töksentekokoneiston pöydällä.

Olennaista on Virtasen mielestä yhtiöiden johtamisjärjestelmien muuttaminen. Jos ha-lutaan toimia hyvin, julkishallinnon byrokraat-tinen toimintapa on yksinkertaisesti liian hi-das yhtiömuotoiseen toimintaan.

Yhtiöiden menestys kaupungin etuYhtiöittäminen ikään kuin vapauttaa yritykset kunnallisesta byrokratiasta. Voidaan keskit-

lukykyisenä yhtiönä.– Olen tähän mennessä ollut aina yritys-

maailmassa, jossa vain euro ratkaisee, Knaa-pinen kuvailee. Nyt haaste on kohdata tässä mielessä erilainen maailma.

– Euro tulee ratkaisemaan suurimman osan kilpailu-urakoista myös täällä, mutta liikelai-toskulttuuri ei ole tähän tottunut. Nyt kun yh-distetään kaksi liikelaitosta ja pyritään vie-lä asennoitumaan kustannustehokkuuteen verrattain lyhyessä aikajaksossa, niin se tu-lee olemaan tarmoa vaativa työsuoritus kai-kilta, Knaapinen summaa. •

projekteista tehoa kehittä-miseen – projektitoiminnan seminaari 16.3.2012

i Turun Seudun Kuntatekniikka Oy hoitaa jatkossa entisen Viherliikelaitoksen sekä Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tehtävät. Tämä tarkoittaa maa- ja viheraluei-den rakentamista ja ylläpitoa, vesijohtojen rakentamista, puistojen ylläpitoa, lume-naurauksia ja hiekoituksia. Kaikki yhteydenotot ja asiakaspalvelu hoituu jatkossa

Kiinteistölaitoksen kautta yhdestä asiakaspalvelupisteestä, puhelinnumerosta ja uuden karttapohjaisen palautejärjestelmän kautta.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy hoitaa aiemman Turun Talotoimiliikelaitok-sen tehtävät. Se vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta ja ylläpidosta sekä rakentami-sesta keskittyen julkisiin kiinteistöihin. Pääosin korjataan vanhaa, kuten kouluja erityis-osaaminen on historiallisten arvokiinteistöjen kunnossapidossa.

Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy yhdistää Kiinteistöpalveluliikelaitoksen sekä Ruokahuolto Kateringin palvelut. Yritys vastaa siivouksesta ja kiinteistöjen hoidosta, valmistaa ruokaa kouluille ja sairaaloille. Ruokahuolto on myös logistiikkaa, jakelua ja kokonaispalvelua. •

-

Teksti: Sini Silván

Keskushallinto ja IT-toiminta järjestävät maaliskuussa projektitoimintaan liitty-vän seminaarin, jonka kohderyhmänä

ovat ensisijaisesti kaupungin johto, kehittämi-sestä vastaavat ja projektitoiminnassa muka-na olevat kaupungin työntekijät.

Alustava ohjelma:• Tilaisuuden avausJukka Laiho (talousjohtaja, Turun kaupunki)

• Ketterät kehitysmenetelmätcase SAPin käyttöönotto Konecranesilla:Tapio Järvenpää (Program Director, Konec-ranes)

• Tehtävänä tulevaisuus case Fujitsun Tu-levaisuustoimisto: Hemminki Sääksjärvi (joh-taja, Fujitsu Finland Oy)

• Tehokasta resurssienkäyttöä portfolio-hallinnan avullaJussi Vira (IT-johtaja, Turun kaupunki)

• Projektitoiminta avoimissa innovaatio-ympäristöissä – tie sosiaali- ja terveys-toimen menestykseen? Petri Virtanen (palvelujohtaja, Turun kaupunki):

Seminaarissa lisäksi kommenttipuheenvuo-roja, joissa käsitellään projektitoimintaa Tu-run kaupungissa eri näkökulmista.

i Lisätietoja ja ilmoittautuminen semi-naariin Netkun tapahtumakalenterin kaut-ta.


Poliittisen päätöksenteon linjaus Turun kaupungin omistajapolitiikasta vuosil-le 2009–2013 käynnisti valmistelutyön

tuottajaliikelaitosten yhtiöittämiseksi. Alun pe-rin tavoitteena oli, että toiminta käynnistyisi yhtiöissä 2011 aikana. Kunnallistekniikkalii-kelaitos, Viherliikelaitos, Talotoimiliikelaitos sekä Kiinteistöpalveluliikelaitos yhtiöitettiin tämän vuoden alusta.

Järjestömme suunnitelmallinen työ yhdes-sä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa yhtiö-kohtaisten henkilöstösopimusten laatimiseksi käynnistettiin keväällä 2011 apulaiskaupun-ginjohtaja Jarkko Virtasen johdolla. Henki-löstösopimuksen laatiminen nähtiin kaikissa järjestöissä tärkeäksi, koska tiedettiin, että kuntasopimus päättyisi vuoden vaihteessa. Tämä puolestaan tarkoitti sitä, että yhtiöis-sä tulisi heti siirtyä uusiin yksityisen sektorin palkkausjärjestelmiin.

Henkilöstösopimuksilla hyvä työsuhdeturva yhtiöihin siirtyneille työntekijöille

Keskeiset edut pyrittiin turvaamaanAmmattialakohtaisten luottamusmiesten työ-nä oli kartoittaa liikelaitoksissa olemassa ole-vat työsuhde-etuudet, ja samalla tehtiin yh-teistyöllä runko tulevan henkilöstösopimuksen sisällöstä. Sopimukseen haluttiin saada kir-jaukset mahdollisimman kattavasti olemassa olevista paikallisista sopimuksista. Järjestöt pitivät myös tärkeänä sitä, että eläkevakuut-taja on KEVA ja yhtiöissä noudatettava työ-ehtosopimus PTY.

Nämä kirjaukset sekä liikkeen luovutusta koskevat oikeusohjeet siirsivät liikelaitoksis-sa työskentelevät työntekijät ja viranhaltijat yhtiön palvelukseen työsopimussuhteisik-si työntekijöiksi. Kaikkien siirtyvien työnteki-jöiden kanssa tehtiin uudet työsopimukset.

Palkkauksen kohdalla olikin tehtävä laa-jempaa ajatustyötä, koska yhtiöissä sovite-taan kolme eri palkkausmuotoa PTY:n työ-ehtosopimukseen. Tämä tehdään soveltaen siten, että KVTES, TS ja TTES:n olemassa olevat varsinaisesta palkasta muodostuneet

TuLo KULMIATulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

euromääräiset ansiotasot säilyvät. Henkilös-tön on hyvä tiedostaa uusi palkkarakenne ja tarkistaa palkkalaskelman oikeellisuus sekä jäsenmaksun perintä.

Hyvään lopputulokseen päästiin yhteistyölläUseita luonnoksia ja monta kokoontumista tarvittiin yhdessä työnantajan ja muiden mu-kana olleiden pääsopijajärjestöiden kanssa, jotta allekirjoituspäivänä 28.12.2011 pöy-dässä oli yhteinen näkemys sopimuksen si-sällöstä ja päästiin allekirjoittamaan sopimus.

Muutos yksittäisen työntekijän arjessa on käytännön tasolla vähäinen. Toimintatapojen uudistukset ja muut mahdolliset kehittämis-toimenpiteet tulevat kuvaan myöhemmäs-sä vaiheessa osana uusien yhtiöiden toimin-tastrategioita. •

Teksti: Ari Virta, Marja Vyyryläinen, Maarit Salminen (Pääluottamusmiehet, JHL)Kuva: Maarit Salminen

uusien osakeyhtiöiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä 28.12.2011 allekirjoitettujen

henkilöstösopimusten keskeisiä asioita• työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä• yhtiöt liittyvät Palvelulaitosten työnantaja yhdistyksen (PTY) jäseniksi• yhtiöt liittyvät Kevan jäsenyhteisöiksi ja siirtyvän henkilöstön eläke-etuudet määräytyvät kunnallisen eläkelain mukaisesti• henkilöstö siirtyy yhtiöihin säilyttäen varsinaisesta palkasta muodostuneet euromääräiset ansiotasonsa• henkilöstö siirtyy PTY:n työehtosopimusten mukaisiin työaikoihin ja työaikajärjestelmiin liikkeen luovutuspäivästä lähtien• vuosilomaan oikeuttavat palvelusajat säilyvät luovutuksessa sellaisina kuin ne olivat siirtymishetkellä• siirtyvän henkilöstön ansaitsemat ja pitämättä olevat vuosilomat ja säästövapaat siirtyvät pidettäväksi yhtiön palveluksessa• työterveyshuolto järjestetään siten, että se kattaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vähintään yleislääkäritasoisen sairaanhoito- palvelun• yhtiöt järjestävät henkilöstölle tarjottavat luontoisedut harkintansa mukaisesti• yhtiöt ovat velvollisia hakemaan omistajan ennakkonäkemyksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaan irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 vuorokauden ajaksi

Lisäksi yhtiöiden työntekijät voivat edelleen olla kaupungin henkilöstökassan jäseniä ja ostaa työsuhdematkalippuja.

Kuvassa vasemmalta: Maarit Salminen,

Ari Virta, Marja Vyyryläinen.

Ekotukitoiminta kestävän kehityksen jalkauttajana

Ekotukitoiminnan käynnistämiseen on varmasti auttanut se, että toiminta ei sinällään ole uutta vaan hyvä pohja

ympäristön huomioimiselle on tehty jo laa-dittaessa ympäristöohjelmaa vuosia sitten, kertoo Katja Kontiokangas.

Alussa on lähdetty liikkeelle hallinto- ja asiantuntijapalveluista ja tarkoituksena on laajentaa toiminta koskemaan lopulta kaik-kia, noin 150 työntekijää.

Käytännölliset suunnitelmatEkotukitoiminnan yksi keskeisimmistä työka-luista on lähtötilannekartoituksen tekeminen yksikössä. Se käsittelee neljää teemaa: ener-gia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuu-ri. Kartoituksen pohjalta tehdään käytännölli-nen päästövähennyssuunnitelma.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n lähtötilannekartoitus samoin kuin tarkem-

Turun kaupungin syksyllä 2011 lanseeraama ekotukitoiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin nykyisessä

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssa. Ekotukihenkilöiksi ovat tällä hetkellä kouluttautuneet Sanna

Lella ja Katja Kontiokangas.

pi päästövähennyssuunnitelma on tehty nyt vain hallinto- ja asiantuntijapalveluista, ym-päristöohjelma sen sijaan on laadittu myös työmaat huomioiden. Ympäristöohjelmas-sa on mm. ohjeistettu kierrätyksestä ja jät-teiden lajittelusta.

Toteuttavien toimien listalle vuonna 2012 valikoituivat mm. energian kulutusta seuran-ta, näyttöjen sammuttaminen, sähköiset neu-vottelut, työmatkaliikkumissuunnitelma ja rei-lun kaupan kahvi.

– Kriteerit toimenpiteiden valintaan vaihte-livat paljon. Esimerkiksi Reilun kaupan teetä ja kahvia haluttiin tarjolle, koska se on jotain konkreettista, mitä voi tehdä heti. Ei vaatinut kuin yhden puhelinsoiton kahviautomaatti-huoltoon Vendoriin, ja seuraavan kerran au-tomaatti täytettiin reilun kaupan kahvipavuil-la selvittää Sanna Lella.

Myös kokoustarjoiluissa pystytään suo-

simaan ja reilun kaupan tuotteita ja lähi- ja luomutuotantoa, sillä kokoustarjoilut hoita-va Unica tarjoaa niitä, kunhan vain tilauksen yhteydessä niitä erikseen pyydetään. Unica on kaupungin kilpailuttama palvelun tarjoa-ja, joten tarjoilun tilaaminen sieltä on täysin sallittua Sanna vielä muistuttaa.

Ohjeistuksilla paljon aikaiseksiValojen ja näyttöjen sammuttelunkin voi tehdä heti, vaikka tulokset näkyvätkin myöhemmin. Pelkästään näyttöjen sammuttamisella hallin-to- ja asiantuntijapalveluiden 13:sta konees-ta saadaan katettua eettisempien ja ekolo-gisempien kokoustarjottavien kustannukset*. Valojen sammuttelulla Turun Seudun Raken-nustekniikka Oy:n hallinto- ja asiantuntijapal-veluiden tiloissa voidaan saavuttaa lähes 600 euron** vuotuiset säästöt. •

Teksti ja kuva: Merja Tommola

-

* litteän näytön teho 35 W, kak-

si tuntia vähemmän päällä/ vrk,

21 työpäivää/ kk, sähkön hinta

0,13 €/kWh

** perusloisteputken teho 36 W,

tiloissa 100 loisteputkea, jokai-

nen päällä 5 tuntia lyhyemmän

ajan / vrk, 21 työpäivää/ kk,

sähkön hinta 0,13 €/kWh

Oletusarvona on että tietoko-

neet ja valot sammutetaan työ-

päivän päätteeksi. Ekotukihenkilöitä yhdistää kiinnostus

kestävän kehityksen asioihin.


Kulttuuripääkaupunkivuosi lisäsi myös Turun merellisiä tapahtumia kuten so-ta-aluksien laivastovierailuja, ristei-

lyalusten käyntejä, kokonaisen The Culture 2011 Tall Ships` Regatan ja yhden valtiovie-railunkin. Toki nämä ovat tuttuja Turun kesille muutenkin, joten järjestelyt sujuvat jo pitkäl-ti rutiinilla. Sain kuitenkin elokuussa keskus-hallinnosta tavallisuudesta poikkeavan toi-meksiannon, jonka valmistelun lupasin pitää vain omana tietonani, mutta näin jälkikäteen sen voi kertoa.

”Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tekevät näyttävän sisääntulon Aura-jokeen Tre Kronor -purjelaivalla, mutta todel-lisuudessa he saapuvat Tukholmasta reit-tikoneella. Turvallisuussyistä sitä ei kerrota etukäteen julkisuuteen. Tre Kronor kuitenkin saapuu jo edellisenä iltana. Kätke se yök-si johonkin sopivaan paikkaan, missä se ei ole niin ihmisten silmissä ja josta prinsessa seurueineen voi turvallisesti nousta laivaan.”

Toivomuksena oli myös, että alus voisi ai-nakin osan matkasta tehdä purjein. Lisäksi oli tietysti valtiovierailun aikataulu, jota pyritään aina noudattamaan minuutilleen: Tukholman kone laskeutuu 08.45 ja laivan oltava perillä Aurajoessa 10.40. Kuninkaallisten autosaat-

tue viedään poliisin johdolla suorana vetona kentältä valittuun laituriin, mutta tarvittaessa se pysähtyy liikennevaloihin. Tämä toi reitin kellottamiseen vielä oman lisähaasteensa.

Aikataulusyistä pudotin heti Naantalin pois, samoin Hirvensalon ja Kakskerran suunnan ja siirryin tarkastelemaan Ruissalon laiturei-ta. Vaihtoehto toisensa jälkeen alkoi sieltäkin tippua, sillä Tre Kronor ui suhteellisen syvällä. Jos alus juuttuisi pohjamutaan tai ajaisi karil-le, joutuisin kulkemaan loppuikäni Turun kau-pungissa pussi päässä!

Kätke se yöksi johonkin sopivaan

paikkaan, missä se ei ole ihmisten silmissä.

Laivan sijoittaminen pääsatamaan toisi täs-sä tilanteessa ei-toivottua julkisuutta ja sul-kisi purjehdusmahdollisuuden pois. Pansion lauttalaituri ja öljylaituri olivat varattuja; Laten vanhalla telakalla olisi voinut siirrättää piena-luksia, mutta kun alue näyttää tällä hetkellä

rakennustyömaan ja romuvaraston risteytyk-seltä, valtiovieraat voisivat olla perin ihmeis-sään. Pernon telakkakaan ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, vaikka siellä tilaa olikin. Mietin hetken laivan ankkurointiakin johonkin rauhal-liseen lahteen, mutta päättelin, ettei raskaa-na oleva nainen ilahtuisi ajatuksesta pääs-tä kiipeämään köysitikkaita korkokengillään.

Oli siis pyydettävä armeija apuun. Otin pu-helun Turun varuskunnan päällikölle, kommo-dori Timo Ståhlhammarille.

– Miten suhtautuisit ajatukseen, että vie-raan valtion siviilialus yöpyisi Pansion sotasa-tamassa ja ottaisi siellä seuraavana aamuna vastaan korkea-arvoisia vieraita?

Vaikka puhelimessa jouduin puhumaan peitetysti, Ståhlhammar ymmärsi nopeas-ti, mistä on kysymys. Hänelle järjestely sopi, olisihan se varuskunnallekin hyvää mainosta.

Näin tehtiin, Tre Kronor yöpyi siistillä ja hy-vin vartioidulla sotilasalueella, jossa kruunun-prinsessa seurueineen nousi laivaan. Osa siir-tomatkasta Ruissalon ympäri tehtiin purjein kuten heidän toiveensa oli ja laiva lipui täs-mälleen sovittuna aikana Forum Marinumin laituriin juhlallisin vastaanotoin. Kaikki meni siis suunnitelmien mukaan – vain sadekuu-ron saimme tilaamatta. •

T ietotekniikan opiskelija Tatu Laine, 23, on opiskelukaverinsa Tomi Kok-kosen kanssa alkanut suunnitella uu-

sia opetusmenetelmiä, pelejä matematiikan ja fysiikan opetukseen. Kaiken tiedon kun ei tarvitse tulla painetusta kirjasta tai opettajan suusta, vaan koululaisia voidaan motivoida uuden oppimiseen myös pelein.

– Koululaisille pelimaailma on tuttu, sehän on jo valmiiksi osa heidän arkeaan. Otimme yhteyttä Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Mar-ko Kuuskorpeen, kun saimme tiedon hei-dän luovan oppimisympäristön tutkimushank-keestaan. Siitä yhteistyö lähti, Laine valaisee.

Hän opiskelee tietotekniikkaa kolmatta vuotta Turun AMK:ssa ja tutustui opinnois-saan nykyiseen yhtiökumppaniinsa Tomi Kok-koseen, joka puolestaan opiskelee kauppa-korkeakoulussa. Molemmat ovat viettäneet tunnin jos toisenkin ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisessä Game Tech & Arts Labissä, joka on Turun ICT-talossa toimiva pelienkehityslaboratorio. Ideoiden kotipesä.

NordicEdu, koululaisten eduksiTatu kertoo nauttineensa opiskelusta sa-manmielisten kanssa alkumetreiltä asti ja miettineensä, ”ajatella, että tästäkin voi tulla ammatti”. Nyt unelma on jo vahvasti toteu-tumassa, sillä NordicEdu on Tatun ja Tomin perustama yritys, joka tarjoaa opetusma-teriaalia pelillisessä muodossa.

Tämä talvi heillä menee opiskel-lessa ja pelien suunnittelussa.

Keväällä Piikkiöön tulee jo olla valmista peli-materiaalia mm. prosenttilaskuja varten. Kol-me työpäivää on takana myös opettajan sijai-sena, jotta koulumaailman todellisuus hieman hahmottuisi.

– Matematiikan opettaja Ritva Tammi-nen kutsui meidät Piikkiöön ja suoraan sa-noen meillä oli kyllä hieman motivointiongel-mia luokassa. Pelejähän yritettiin rikkoa… Mutta oli tosi mielenkiintoista käydä siellä! Ja vieraillessani hiljattain omassa entisessä lu-kiossani Loimaalla, sinnekin oli juuri hankittu 40 iPadia. Tilanne kehittyy koko ajan, ope-tusmenetelmät uudistuvat, Tatu Laine toteaa.

Yrittäjyysohjelma Boost Turku oli avain maailmalleNuoret miehet ovat saaneet vauhdilla käy-tännön yrittäjyyskoulutusta. Tatu ja Tomi nä-kivät omin silmin marraskuussa Piilaaksossa, miten asiat suuressa maailmassa hoidetaan. He tutustuivat useisiin IT-alan yrityksiin ja

mm. suomalaiseen miljonääriin, bis-nesenkeliin, joka ilahtui ikihyväksi suomalaisten tuomasta jal-lupullosta.

He voitti-vat matkan pi tchaus-kilpailusta

(liikeidean myyminen 5 minuutissa). Tämä taas oli seurausta siitä, kun he viime kesänä läh-tivät mukaan Boost Turku -yrittäjyysverkos-ton Summer of Startups -ohjelmaan, koska halusivat jotenkin hyödyntää osaamistaan ja havainnollistaa opetusta tietotekniikan avul-la. Idea sai siivet. Turussa 36 hakeneesta tii-mistä mukaan ohjelmaan valittiin kuusi. Tatu Laineen ja Tomi Kokkosen liikeidea jalostuikin ohjelman ansiosta yritykseksi, NordicEduk-si. Tatu kiittelee Boost Turun toimintaa, sillä siellä todella jaettiin ideoita ja kannustusta.

Turun AMK:n vuoden2011 opiskelijaTatu Laineella on takana vauhdikas vuosi. Viime vuoden lopussa ammattikorkeakou-lun Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -kou-lutusohjelma ehdotti häntä, kun haettiin ansi-oitunutta opiskelijaa, jolle luovuttaa ”Vuoden Opiskelija” -maininta.

Tatu kiittää kunniasta ja jatkaa jutteluaan.– Kävin hiljattain Lontoossa opetustekno-

logiamessuilla. Nyt luokkahuoneisiin on tu-lossa uudenlaisia, 70 tuuman älytauluja, hän kertoo innostuneesti. •

Lisätietoja:www.nordicedu.comwww.boostturku.comwww.gametecharts.fi

operaatiolaivankätkentä

Korvataanko koulukirjat ipadeillä?Peliytyminen on totta. Interaktiiviset sähköiset opetusmenetelmät tekevät tuloaan. Miksi opetella kirjoista

valmiita, vanhoja totuuksia kun itse pelaamalla voi löytää vastauksia? Oppimiseen on monta tietä.

Valtio- ja laivastovierailujen ennakkojärjestelyis-sä on paljon ulospäin näkymätöntä, joskin hyvin

mielenkiintoista työtä. Onneksi Turun sataman ja merivoimien suhteet ovat erinomaiset – apua on

aina saatu ja annettu puolin ja toisin.

Teksti: Kari RiuttaKuva: Arto Takala

Teksti: Anne Lehikoinen • Kuvat: Frida Ylönen ja Tatu Laine


Lämpimiä juomia voidaan valmistaa eri-laisten tee-, kahvi- ja kaakaojuomien pohjalle. Näitä juomia voi myös ottaa

mukaan ulos termospullossa tai nauttia lenkin jälkeen kotona takkatulen ääressä.

Tällä kertaa ammattilaisen vinkin antavat Turun ammatti-instituutin ravintolapuolen edustajat Lemminkäisenkadulta -ravintola-palvelun lehtori Niina Vahtera ja kolman-nen vuoden tarjoilijaopiskelija Riia Rantakivi.

Kanadalainen vaihtoehtoTarjoilijaopiskelija Riia Rantakivi on valitse-mastaan alasta silmin nähden innostunut. Riia osallistui jo viime vuonna Taitaja 2011 -kilpailuihin sijoittuen siellä kovassa kilpailus-sa oman lajinsa kolmanneksi. Riia on muka-na myös tänä vuonna pidettävissä Jyväskylän Taitaja 2012 -kilpailuissa. Valmentajana Nii-na kiittelee Riiaa vastuuntuntoiseksi ja alas-taan innostuneeksi opiskelijaksi.

Tällä kertaa ammattilaisen vinkki on aikui-seen makuun, koska juomasekoitus sisäl-tää alkoholia. Raaka-aineeksi valittiin Fire-ball whiskey, joka on Sazeracin valmistama ja tulee Kanadasta. Tuote on monipuolinen ja sopii sekoitettuna lähes kaikkiin juomiin.

– Kyseessä on erittäin vahvasti kanelilla maustettu viskilikööri, joka sopii myös sellai-sille, jotka eivät normiviskeistä pidä. Tuote on tullut Suomeen keväällä 2011 ja on saavut-tanut suosiota ravintoloissa mm. shottina eli lyhyenä juomana, valistaa Niina.

aMMaTTiLaisTEn VINKKIAmmattilaisen vinkki on lehden vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Lapsenmielisiä kun innostaa nimet, olivat Niina ja Riia ideoineet juomalle meneviä nimiä kuten esimerkiksi: Mäenlaskijan viskikaakao, Jänöjussin kaakao, My winter dream, Pulk-kamäen punssi jne. Niina ja Riia toivottavat kaikille lehden lukijoille oheisen ohjeen paris-sa leppoisia talvipäiviä. •

Ylös, ulos ja lenkille ja sitten Mäenlaskijan kaakaolle!Talviset ulkoiluilmat ovat tällä hetkellä parhaimmillaan. Parina edellisenä vuotena on Turussakin saatu naut-

tia kunnon ”vanhanajan” talvista. Mikä onkaan mukavampaa kuin ulkoilla pikku pakkasessa ja nauttia talven

maisemista ja niiden luomista positiivisista tunnelmista. Tällaisen ulkoilurupeaman jälkeen kuntoilijalle mais-

tuvat talviset lämpimät juomat.

Teksti: Jarmo Linkosaari Kuvat: Jarmo Linkosaari ja Shutterstock

Työtä tehdään pääsääntöisesti kahdel-la saralla: valvotaan tartuntatauteja ja ehkäistään infektioiden leviämistä sekä

edistetään hygieniakulttuuria. Infektioiden tor-juntayksikössä ei pelätä kättelyä – mutta myös tiedetään, miten infektiot leviävät.

– Pistetään pullo kiertämään, Turun kau-pungin tartuntataudeista vastaava lääkäri, vt-ylilääkäri Jane Marttila lohkaisee tapaa-misen aluksi viitaten työpöydällään olevaan käsidesipulloon.

Turun sosiaali- ja terveystoimessa infekti-oiden torjuntayksikkö kuuluu osana perus-terveyshuoltoon – mutta samalla sen toimin-takenttä ylittää yksikkörajoja ja se palvelee koko sosiaali- ja terveystoimea. Apua tarjo-taan myös esimerkiksi kouluille ja päiväko-deille. Siellä asiantuntemusta voidaan tarvita, kun kyseessä on arkisempi syyhy tai erikois-tilanteessa vaikka pandemian vuoksi tarvitta-vat toimintaohjeet.

Infektiokello rytmittää vuottaInfektiot ovat ajankohtaisia aina. Talvella se tarkoittaa influenssakautta, johon valmistau-dutaan jo syksyllä rokotuksin. Ja kun influens-sa alkaa jyrätä, perässä seuraavat vatsataudit. Hygieniahoitajilla on erikoistumisopinnot in-

fektiotaudeista ja sairaalahygieniasta. He ovat pätevöityneet työhönsä, Marttila opastaa.

– Emme ole jälkijunassa yksikön perusta-misen suhteen. Niin hoitajat kuin tartuntatau-deista vastaava lääkäri ovat olleet tehtävissään pitkään, nyt yksikkö vain yhdistää voimansa.

– Aikanaan tartuntataudit ja hygienia ovat olleet erikseen. Nyt haluttiin yhdistää voimat sillä osittain tehdään samantapaista työtä, on samoja potilaita. Voidaan töitä katsoa vähän ja organisoida eri tavoin. Halutaan nostaa profiilia ja puhaltaa yhteen hiileen.

Sairaalabakteerit otetaan vakavastiHygieniatyössä yksi tärkeä asia on estää in-fektioiden leviäminen. Toisinaan esimerkiksi infektion yhteydessä huomataan, että infekti-on aiheuttaja on antibioottiresistentti bakteeri – aletaan jäljittää muita mahdollisia bakteerin kantajia. On tavoitettava potilaan läheisiä, po-tilashuonetovereita ja niin edelleen.

Kantajuus ei merkitse maailman loppua, sairaalabakteerin kantaja saa jatkaa normaalia elämää. Kuitenkin terveydenhuollossa asioi-dessa kantajuus tulee ilmoittaa, jotta heti löy-detään oikeat antibiootit ja estetään se, ettei bakteeri leviä laitoksen tai sairaalan sisällä.

uusi yksikkö tehostaa

infektioiden torjuntaaTurun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on aloittanut vuoden alussa uusi infektioiden torjuntayksikkö.

Yksikön työntekijät on koottu tartuntatautien valvonnasta ja hygieniatoimesta. Työntekijät ovat siis ”vanho-

ja”, mutta työ saa uutta ryhtiä, kun heidät on koottu yhteen yksikköön Luolavuorentien pääterveysasemalle.

Mäenlaskijan viskikaakao:4 cl Fireball cinnamon whiskeykuumaa kaakaotavatkattua kuohukermaaMittaa kaneliviski lämmitetyn toti-lasin pohjalle, kaada päälle kuuma kaakao ja sekoita ainekset. Laita lu-sikan avulla juoman päälle kermafloat niin, että kerma jää kaakaon pinnal-le. Varmista, että kerma on tarpeeksi paksua. Alkoholiton vaihtoehto lap-sille onnistuu helposti. Korvaa kane-liviski 2 cl:lla vaniljasiirappia ja ri-pottele kermavaahdon päälle vähän jauhettua kanelia.

Kermafloat lisätään lusikan avulla kaakaon pinnalle.

Kaakao korintellaan ripottelemalla kanelia

kermavaahdon päälle.

– On tärkeää ettei leimaannu. Sairaalabak-teerin kantajalla on ihan samoja mikrobeja kuin meillä kaikilla muillakin, vain yhden mik-robin yksi ominaisuus on erilainen. Kaikilla ih-misillä on iholla normaalia flooraa, me olem-me mikrobien peittämiä, Marttila kuvailee.

Hygieniakoulutusta tarvitaan edelleenHygieniahoitajien tehtäviin kuuluu myös kou-lutus. He kiertävät eri osastoilla opastamassa siihen, millä toimintatavoilla hyvä hygienia to-teutuu. Ja käsihygieniaa pitää noudattaa tin-kimättä, jokaisen potilaan välillä.

Ennen vanhaan mummot huusivat syömään ja ensin käsipesulle. Ennenaikaiset hyvät ta-vat ovat unohtuneet.

– Käsien pesu kotiin tullessa ja ennen ruo-kailua sekä ruuan valmistusta on erittäin hyvä ja tärkeä tapa edelleen. Hygienian ei myös-kään tarvitse mennä överiksi. Kodin desinfi-ointi kloorilla ei ole tarpeen, vt-osastonhoi-taja, hygieniahoitaja Niina Nurmi selvittää.

– Infektiot eivät lopu koskaan, Marttila tii-vistää. Kausi-influenssat tulevat jatkossakin ja kansainvälisyys lisää haasteita – ihmiset mat-kustelevat ja resistentit bakteerit matkusta-vat ihmisten mukana. •

Teksti: Sini SilvánKuva: Hannu Waher


Översättning: Nouveau Language

Hela verksamhetsmodellen omstruktureras

SVENSK rEsuMÉ

Kommunala tjänste- och arbetskollektiv-avtal 2012–2013

DE NYA KOMMUNALA TJäNSTE- OcH ARbETSKOLLEKTIVAVTALEN trädde i kraft 1.1.2012. Avtalsperioden sträcker sig till 28.2.2014. Förutom lö-neförhöjningar innehåller avtalstexterna ett flertal ändringar.

Lönejusteringar 1.1.2012I samband med löneutbetalningen i ja-nuari har en separat engångsbetalning på 150 euro utbetalats. De avtalsenliga allmänna löneförhöjningarna varierar en-ligt avtalsbransch. Inom avtalsbranschen OVTES är den allmänna löneförhöjning-en 1,63 %, för musiker 1,77 % och inom övriga avtalsbranscher, med undantag av skådespelare 1,7 %. Skådespelarnas kollektivavtal gäller fram till 31.12.2013.

De allmänna löneförhöjningarna fås till betalning i samband med löneutbe-talningen i februari. •

STADENS SäTT ARbETA KOMMER un-der den närmaste tiden att helt omstruk-tureras. Stadsfullmäktige har fattat beslut om att förvaltningen omstruktureras under det innevarande året.

De anställda kommer framför allt att mär-ka ändringarna som en omarbetning av or-ganisationens struktur. Man kommer att övergå från den nuvarande sektormodellen under ledning av de biträdande stadsdirek-törerna till en verksamhetsmodell. Stadens allmänna organisation består av koncern-förvaltningen och fem verksamhetsområ-den; fastigheter, miljö, grundtjänster, bild-ning och fritidstjänster.

Verksamhetsområdenas chefer hör till stadens ledning och är förvaltningsmäs-sigt underställda stadsdirektören. Verk-

ÅRSSKIfTET INNEbAR EN STOR föR-äNDRINg föR STADENS 1 300 anställ-da som inledde karriären som anställda av stadens nya bolag. Turun Seudun Kunta-tekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustek-niikka Oy och Turun Seudun Kiinteistö-palvelu Oy bygger, underhåller och när i framtiden staden och stadsborna.

Bolagiseringen gör de nya bolagen till företag som agerar på den fria markna-den. Till en början är de helt i stadens ägo. Ändringen är stor inom Åbo stad när drygt

Troolista olin kuullut jo työpaikalla. Siel-lä oli nettiyhteys, joten päätin täyttää työkkärin kaavakkeet siellä. Ensivai-

kutelma oli positiivinen, sain apua ja neu-voja kaavakkeissa ja paljon muussakin. Tuli järjestettyä koneosaston lomautettujen viik-kotapaamiset Trooliin. Niissä porukkaa kävi-kin ahkerasti, kiitos siitä kaikille. Lisäksi te-lakan eri osastot järjestivät omia tapaamisia. Myös koko telakan juttutupia järjestettiin usei-ta. Yhteensä käyntejä oli tosi paljon.

Troolissa järjestettiin paljon myös, työnan-taja-, ja koulutusesittelyjä. HYVÄ VIRE -hank-keen merkeissä järjestettiin useita mielenkiin-toisia tutustumiskäyntejä erilaisiin paikkoihin. Niissä tuli osassa käytyä, oli hienoja koke-muksia. Myös Troolin 1-vuotissynttärit Me-dioineen oli melkoinen kokemus, huh, huh. Troolissa tuli käytyä monia mielenkiintoisia keskusteluja, esim. maailmanmenosta, elä-mästä, jaksamisesta, toimeentulo ongelmis-

Palkantarkistukset 1.1.2012Tammikuun palkanmaksun yhteydessä on maksettu 150 euron suuruinen erillinen ker-taerä. Sopimusten mukaisten yleiskorotusten suuruus vaihtelee sopimusaloittain. OVTES:n sopimusalalla yleiskorotuksen suuruus on 1,63 %, muusikoilla 1,77 % ja muilla sopimus-aloilla näyttelijöitä lukuun ottamatta 1,7 %. Näyttelijöiden työehtosopimus on voimassa 31.12.2013 asti.

Yleiskorotukset saadaan maksuun helmi-kuun palkanmaksun yhteydessä.

Palkkarakenteen muuttuminen 1.1.2012 lukienKVTES 2010–2011 harkinnanvaraisista hen-kilökohtaisesta lisää ja henkilökohtaisen lisän vuo-sidonnaisesta osaa koskevat määräyk-set ovat muuttuneet. Henkilökohtaisen lisän

Erään Troolilaisen tarina

ta, yksinäisyydestä.

Ideat esiinKerran tuli mainittua Troolin henkilökunnal-le että mulla on tuulivoimaan liittyviä ideoi-ta. Sain heiltä esitteen PROTOMO- nimiseen paikkaan, joka on Turussakin toimiva ns. idea-hautomo. Tutustuin paikkaan, esitin idean, joka käsiteltiin johtoryhmässä, hyväksyttiin projektiksi, perustettiin kehitystiimi ja alettiin. Pakettiin kuului myös valmentavaa koulutusta esim. yrityksen perustamista ajatellen. Idean kehityksessä loppui aika kesken, jäätiin mie-lenkiintoiseen vaiheeseen. Nyt etsitään toimi-jaa, jonka kanssa voitaisiin jatkaa kehitystä.

Kameran kanssa liikkeelläKulttuuripääkaupunkivuotena tuli kierrettyä kaupunkia, bongasin kameralla erilaisia teok-sia ja tapahtumia melkoisesti. Valokuvia tuli otettua paljon, niistä kun saisi vielä tehtyä

tiivistelmän. Tulipa Turku paljon tutummaksi. Jalkaisin kun kiertää kaupunkia, näkee asi-oita joita auton ikkunasta ei aina huomaa.

Myllysillan rakentamisesta tuli myös otettua viikoittaiset kuvasarjat, rungon uitosta, ava-jaisiin. Kaikki kuvat annoin Troolin käyttöön, jos jotakin sattuisi kiinnostamaan. Kaupun-kia kierrellessä tuli samalla juteltua paljon ih-misten kanssa. Havaitsin kuinka mukavia, hyväntahtoisia ihmisiä oli joka puolella, kai-kenikäisiä. Sain kuulla myös melkoisia sel-viytymistarinoita. Toivon jaksamista kaikille.

Nyt, kun telakalla työllisyys paranee, sa-malla Troolikäynnit vähenee. Troolissa ei ole jääty laakereille lepäämään, vaan on löydet-ty uusia kohderyhmiä. Seuraava kohderyhmä on työttömät 40+. Toivon että monet löytä-vät Trooliin, sillä siellä voidaan järjestää va-kiokäytäntöjen lisäksi erilaisia keskustelu-, harrasteryhmiä kunhan löytyy riittävästi kiin-nostuneita. Eli, rohkeasti Trooliutumaan, teh-kää yhdessä Troolista paikka, jonne on help-po mennä, olla ja toimia.

Lopuksi, suurkiitos Troolin henkilökunnalle, olette tehneet hienoa ja arvokasta työtä. Kii-tos myös heille jotka ovat Troolin ideoineet ja toteuttaneet, tällaista tarvitaan jatkossakin. •

Troolikasta tulevaisuutta toivottaen, Eki.

Nyt, kun olen jo takaisin työelämässä, seuraavassa lyhyesti tapahtuma-

rikkaasta lomautusajasta. Vuonna 2010 saadessani telakalta lomautus-

ilmoituksen, mietin mitä tekisin lomautusaikana. Jäisinkö kotiin soh-

valle tv:n orjaksi ja odottaisin että joku kutsuisi johonkin toimintaan. Ei,

ei, ei, sellainen ei kerta kaikkiaan toimi. Nyt heti ylös, ulos ja liikkeelle,

päätin jämäkästi.

Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset 2012–2013Uudet kunnalliset virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.1.2012 lukien. Sopimuskausi kestää

28.2.2014 asti. Palkankorotusten lisäksi sopimuksissa on useita muutoksia sopimusteksteihin.

vuosisidonnainen osa on uudessa sopimuk-sessa työkokemuslisä.

Työkokemuslisien prosentit ovat 1.1.2012 lukien viiden palvelusvuoden jälkeen kolme (3) prosenttia ja 10 palvelusvuoden jälkeen kahdeksan (8) prosenttia. Viranhaltijan/työn-tekijän 31.12.2011 voimassa ollutta tehtävä-kohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2012 luki-en yleiskorotuksen yhteydessä 2 prosenttia. Vastaavasti viranhaltijan/työntekijän työko-kemuslisä on 2 % pienempi kuin aiemmin maksussa ollut henkilökohtaisen lisän vuo-sisidonnainen osa.

Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaihees-sa olevat. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan taso nousee.

Lääkäreiden virkaehtosopimuksessa (LS) vastaava palkkarakenteen muutos toteute-

taan 1.2.2013 lukien. OVTES:n puolella palk-karakennemuutos toteutetaan liitteittäin.

Teknisten sopimuksessa ammattialalisäpro-sentit ovat 1.1.2012 lukien 3 vuoden palve-lusajan jälkeen 4 % ja 5 vuoden palvelusajan jälkeen 8 %. Ammattialalisän alenemisen joh-dosta korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja yleiskorotuksen yhteydessä 1 %:lla.

Sopimuksiin sisältyviä muita muutoksia ovat mm. kirjaus isyysvapaan palkallisuudesta. Jat-kossa isyysrahakauden isyysvapaa on palkal-linen enintään vapaan kuuden ensimmäisen arkipäivän osalta. Lisäksi KVTES:n vuosilo-maluvusta on poistunut ns. B-taulukko. •

i Lisätietoja sopimuksista löytyy KT - Kun-tatyönantajien verkkosivuilta osoitteesta www. kuntatyonantajat.fi.

Teksti: Urpo M

atilainen

samhetschefernas dagliga arbetsuppgifter fördelas mellan verksamhetsområdets orga-nisation och koncernförvaltningen.

Reformen ger en lättare förvaltning när or-ganisationen blir mer koncentrerad. Fastig-hets- och lokalitetsverket sammanslås till ett affärsverk. Kultur-, ungdoms- och mo-tionstjänsterna utgör i framtiden ett eget verksamhetsområde. Centralförvaltningen arbetsuppgifter blir färre när man frångår sektormodellen.

Antalet befattningar i ledande ställning minskar. Även antalet ledande tjänsteinne-havare kommer eventuellt att minska ifall man utser nuvarande personer till verksamhets-områdenas ledning.

Centralförvaltningen görs tydligare genom att separera koncernledningen och tjänste-

produktionen. Koncernens stöd- och sak-kunnigtjänster bedöms på nytt och de or-ganiseras så, att de erbjuder tjänster till hela organisationen (så kallad matrismo-dell). Dessa tjänster är ekonomitjänster, ju-ridiska tjänster, personaltjänster, kommu-nikation och marknadsföring samt strategi och utveckling.

I takt med att reformen fortskrider kom-mer det att stå klart vad övergången till matrismodellen innebär i praktiken. Stads-styrelsen har utnämnt ledande stadsse-kreterare Tuomas Heikkinen, direkt un-derställd stadsdirektören, till reformens projektchef. Han har beviljats tjänstledig-het från sina egna uppgifter fram till årets slut. •

tusen av stadens anställda övergår i de nya bolagens tjänst. I enlighet med principerna för företagsöverlåtelse övergår de anställda som gamla arbetstagare med tillhörande se-mesterförmåner och dessutom borde även övriga förmåner samt pensionsnivån bestå.

– Den totala lönen ändras inte, dock med undantag av några små avvikelser, rätten till semester ändras inte, bekräftar Jarkko Vir-tanen, biträdande stadsdirektör. Arbetstagar-na och tjänsteinnehavarna övergår som ar-betstagare i anställningsförhållandet.

Bolagen sköter ännu under en över-gångstid på tre år sina tidigare upp-

gifter utan några större ändringar. Därefter konkurrensutsätts service-

avtalen stegvis under de följande fyra åren. Därefter verkar bolagen på sam-

ma villkor som andra bolag.•

stadens nya aktiebolag ändrar sina verksamhetssätt


M Itella Oyj

Ahtelan aluehoitaja Jari Peri kertoo, että jo kymmenen vuotta sitten näh-tiin tarve uudelle huoltorakennukselle.

Tavoitteeseen päästiin tämän vuoden alussa.Ahtelan suurten, kymmenen hengen hirsi-

mökkien Kummelin, Poijun, Reimarin ja Poo-kin käyttöön on saatu uusi huoltorakennus, Kutteri. Mökkien käyttö helpottuu huomat-tavasti, kun Kutterissa on tilaa saunoa ja peseytyä, laittaa ruokaa ja viettää aikaa yh-dessä. Suurleirien aikaan huoltorakennus on leirien käytössä.

– Tämä on ollut pitkä prosessi, Jari Peri ker-too. Nyt hieno rakennus on valmis.

Peri kiittelee, että rakentamisprosessissa on otettu todella paljon käyttäjien näkökul-maa huomioon.

– Meitä on kuultu joka vaiheessa.

Ministeriöstä mittava avustus– Vuonna 2008 tämä saatiin tilaohjelmaan, projektipäällikkö Kaisa Simula Tilaliikelai-tokselta kertoo.

Kun hanke saatiin Turun kaupungin raken-nusohjelmaan, sen myötä voitiin hakea myös kulttuuri- ja opetusministeriön tuki. Ahtela on yksi Suomen valtakunnallisista kulttuuri- ja opetusministeriön tukemista nuorisoleirikes-kuksista, jotka ovat sen eritysavustamiskoh-teita. Näin myös rakentamiskustannuksista saatiin jopa 70 prosenttia valtiolta.

Lupaprosessi valituksineen vei aikaa ja ra-kentaminen vaati ympäristöministeriön poik-keusluvan. Sellainen tarvittiin, koska alueelle oli kaavoitettu rakennettavaksi mökkejä huol-torakennuksen sijaan.

Rakentaminen saatiin alkuun 2011 helmi-kuussa ja valmista oli syyskuussa. Tilojen ka-lusteet saatiin loppuvuodesta, joten käyttöön-

otto onnistui tammikuun alussa.– Rakentaminen olisi voitu aloittaa jo hie-

man aiemmin, mutta edellinen talvi oli niin rankka, että aloitus siirtyi, Simula kertoo.

Terassi tarjoaa lisätilaa katon allaKutterissa on 230 bruttoneliötä. Alakerras-sa on saunaosasto ja pesutilat sekä varas-totilaa, joka on myös hirsimökkien käytössä. Yläkerrassa on keittiö ja kokoustilaa 40 hen-gelle. Tilaa avaa merelle mittava veranta, jos-ta ainakin talviaikaan avautuu komea merinä-köala. Tila on liikuntaesteiselle suunniteltu ja siellä löytyvät myös invavessat. Ylä- ja ala-kertaa voidaan käyttää erikseen, mikä mah-dollistaa sen käytön yhtä aikaa eri ryhmille.

– Tila on tosi onnistunut ja sopii hyvin mo-nipuoliseen käyttöön, nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio kiittää.

– Rakennukseen haluttiin kovaa kulutusta kestäviä materiaaleja. 20 vuodessa on näh-ty, miten nuorisokäytössä olevat tilat kuluvat. Lopputulos on loistava, lähestulkoon ainoa, joka on toteutettu meidän toiveidemme mu-kaan, nuorisoasiainkeskuksen kunnossapi-tovastaava Jyri Paajanen kertoo.

Esimerkiksi varaava takka tuo tunnelmaa. Myös rakentamisessa on haluttu tehdä eko-logisesti kestäviä ratkaisuja, rakennus läm-piää maalämmön avulla.

Hyvä paikka kalareissulleJorma Laakso katselee uutta rakennusta sekä Tilaliikelaitoksen sähköasiantuntijan – että Ahtelan käyttäjän näkökulmasta.

– Olen itse ollut Ahtelassa kalastamassa. Meillä oli sekä oma että Ahtelan vene käytös-sä. Ahvenia saatiin jigaamalla, hän vinkkaa.

Ahtelalla on siis käyttöä häistä kalareissui-hin, vaikka nuorisojärjestökäyttö onkin etu-sijalla.

Ahtelan kaltaisia nuorisoleirikeskuksia ei koko Suomessa ole montaa, joissa jopa 2000–3000 hengen suurleirien järjestämi-nen olisi mahdollista. Näin Turku tekee siis jopa valtakunnallista nuorisotyötä.

– Kyllä tällainen leirikeskus ja sen kehittä-minen on todella tärkeä nuorisoyhdistysten kannalta, Annina Lehtiö-Vainio toteaa.

Ahtelan 45 hehtaarin alueella toiminta on ympärivuotista. Käytössä on mökkejä ja ma-joitusta, retkeily ja ulkoilumahdollisuuksia mut-ta myös tilaa kokouskäyttöön ja yksityisille. Ahtela palvelee erikokoisia ja ikäisiä ryhmiä. Majoituspaikkoja on sata.

Viime vuonna Ahtelassa oli noin 14 500 kävijää ja yöpymisvuorokausia lähes 12 000. Vakituisia työntekijöitä tässä mittavassa ”ma-joituspalvelussa” on kuitenkin vain kaksi: alue-hoitaja Jari Peri ja ohjaaja Joanna Snäll. •

Huoltorakennus Kutterista mainio lisä ahtelaanAhtelan nuorisoleirikeskukseen Sauvoon vihittiin tammikuussa käyttöön uusi

huoltorakennus Kutteri. Sen rakentaminen ei todellakaan alkanut hetken mielijohteesta. Teksti ja kuvat:

Sini Silván

Kutteri-infoYläkerta, jossa keittiö, ruokailu- ja kokous-tila, vuokrattavana turkulaisten varhaisnuo-riso- ja nuorisoyhdistysten jne. käyttöön 50 €/vuorokausi, turkulaisten liikunta- ja mui-den yhdistysten lasten ja nuorten ryhmille sekä päiväkodeille ja kouluille 55 €/vuoro-kausi, muut ryhmät ja yksityiset 250 €/vrk, saunatila samoille ryhmille 10–15 €/tuntiLisätietoja www.turku.fi/nuoriso/ahtelaVaraukset nuorisoasiainkeskuksen palve-lupiste Nuorten taide- ja toimintatalo Vim-ma Aurakatu 16, [email protected], p. 02 2623 112

Ohjaaja Joanna Snäll ja aluehoitaja Jari Peri pitävät Ahtelaa käytössä ympäri vuoden.

Nuorisoasiainkeskuksen kunnossa-pitovastaava Jyri Paajanen on tyytyväinen rakennuksen kestävistä materiaaleista ja esteettömyydestä.

turun pualest 1/12

Documents