turvallinen kone työpaikalla · 2019-11-27 · kone ei olekaan sitä koskevien vaatimusten...

Turvallinen kone työpaikalla

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, teollisuusryhmäTeksti: Tapio Siirilä

Valokuvat: Tapio Siirilä, R-taso Oy Kansikuva: Jorma Pulkkanen

Taitto: Pen&Pen OyPaino: Nykypaino Oy

3. uudistettu painos 2013ISBN 978-951-810-520-9


2 Työturvallisuuskeskus

Työturvallisuuskeskus 3

Sisältö

Säädökset ja standardit .....................................4 2000-luvun uudet säädökset ...............................4

Työturvallisuuslaki .........................................4Konelaki .........................................................5Rikoslaki ........................................................5Käyttöasetus ..................................................5Koneasetus .....................................................5

Standardit ja niiden merkitys ..............................5Standardeilla täsmennetään yleisiä vaatimuksia .........................................5Standardien velvoittavuudesta .......................6

Koneiden hankkiminen työpaikalle ...................7Vaatimustenmukaisuusvakuutus .........................7CE-merkintä ja sen merkitys ...............................7Käyttöohjeet .......................................................7Koneiden tarkastaminen niitä hankittaessa .......7

Kilvet ja muut merkinnät ...............................8Vaarakohtiin ulottuminen ..............................8Turvalaitteet ...................................................8Pääsy tarvittaviin kohteisiin ja tilat liikkumista ja työskentelyä varten ..................9Poikkeavat käyttötavat .................................10Päästöt .........................................................10

Koneen tekeminen omaan käyttöön ................11

Työpaikalla käytössä olevien koneiden jatkuvan turvallisuuden varmistaminen ..........12 Varmistaminen on jatkuvaa toimintaa ..............12Dokumentointi .................................................12Vaarojen tunnistaminen ....................................12Riskien arviointi ...............................................12

Erilaisia menetelmiä .....................................12Seurauksista .................................................12Todennäköisyyksistä ....................................13Vikatilanteet .................................................15

Riskien hallinta .................................................15Standardien hyväksi käyttäminen ................15Voiko vaaran poistaa? ...................................15Voiko seurauksia lieventää? .........................15Todennäköisyyden pienentäminen ..............16Jäännösriskit ................................................17

Turvallisuuden säilyttäminen ...........................18Asetuksen vaatimuksia .................................18Tarkastukset ja mittaukset ...........................20Koneiden muuttaminen ...............................20

Lisätietoja .........................................................22Säädöksiä ..........................................................22Keskeiset standardit ..........................................22

SFS-käsikirja 93. Koneiden turvallisuus. ........22Yleistä ..........................................................22Suojukset, turvalaitteet ja ohjausjärjestelmät ........................................22Koneen ulkoinen rakenne ...........................23Ergonomia....................................................23Päästöt .........................................................23

Internet-osoitteita .............................................23Säädökset ja standardisointi .........................23Tapaturmat ...................................................24Muita osoitteita ............................................24


Säädökset ja standardit

2000-luvun uudet säädökset

Useat keskeiset työturvallisuutta koskevat säädökset ovat uusiutuneet 2000-luvulla. Osittain muutokset johtuvat Suomen jä-senyydestä Euroopan unionissa, osittain taustalla on kotimainen pyrkimys parantaa turvallisuuden tasoa työpaikoilla.

Lait ja muut säädökset löytyvät Finlex-tie-tokannasta (kuva 1). Säädösten tekstin lisäk-si osoitteessa www.finlex.fi on tietoa myös säädösten valmistelusta ja soveltamisesta.

Kuva 1. Lait ja muut säädökset on koottu Finlex-tietokantaan. Esimerkiksi työturval-lisuuslaki löytyy, kun sen numero (738) ja vahvistamisvuosi (2002) kirjoitetaan haku-kenttään.

TyöturvallisuuslakiTyöturvallisuuslaki (738/2002) on työ-paikkojen ”perustuslaki”, jossa ovat yleiset työnantajia koskevat vaatimukset. Koneiden turvallisuuden kannalta merkityksellisiä vaa-timuksia on parissa pykälässä.

Turvallisuuden hallinta edellyttää vaaro-jen järjestelmällistä tunnistamista ja selvittä-mistä (10 §).

Työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen (8 §) mukaan turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet on toteutettava seu-raavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:1. Vaarojen syntyminen estetään.2. Vaaratekijät poistetaan tai riskejä pienen-

netään.3. Riskien hallinta teknisillä toimenpiteillä

ennemmin kuin esimerkiksi henkilönsuo-jaimilla tai ohjeilla.

Lisäksi 8 §:n mukaan tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen on otettava huomioon. Kun koneiden tur-vallisuuden parantamiseksi kehitetään uusia turvalaitteita tai muita keinoja, niitä on otet-tava käyttöön esimerkiksi silloin, kun konetta muutenkin muutetaan.

Koneita erityisesti koskevan 41 §:n mu-kaan työssä saadaan käyttää vain sellaisia koneita, jotka ovat

• niitä koskevien säännösten mukaisia

• kyseiseen työhän sopivia ja tarkoituksen-mukaisia.

Lisäksi on huolehdittava koneiden oikeas-ta asentamisesta, tarpeellisista suojalaitteis-ta ja merkinnöistä. Vaara-alueelle pääsy on rajoitettava

• rakenteen

• sijoituksen

• suojusten tai

• turvalaitteiden avulla.

Turvallisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Huomioon on otettava mm.

• huolto

• säätö

• korjaus

• puhdistus

• häiriöt

• poikkeustilanteet.


Säädökset ja standardit

KonelakiUsein lyhyesti konelaiksi nimitetty laki (1016/2004) eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta koskee koneiden valmistajia, maahantuojia, myyjiä ja muita ko-neiden käyttöön luovuttajia. Laki edellyttää, että koneet ovat niitä koskevien vaatimusten – lähinnä koneasetuksen – mukaisia.

RikoslakiTyöturvallisuuteen liittyvistä rikoksista an-nettavista rangaistuksista säädetään rikoslain (39/1889) luvussa 47. Tapaturmien yhteydessä harkitaan usein lisäksi kuolemantuottamuk-sesta, vammantuottamuksesta tai vaaran aiheuttamisesta annettavia rangaistuksia. Niistä säädetään rikoslain 21 luvussa.

KäyttöasetusValtioneuvoston asetus (403/2008) työväli-neiden turvallisesta käytöstä ja tarkastami-sesta (”käyttöasetus”) on tärkeä työpaikoilla käytettävien koneiden turvallisuutta koske-va säädös. Asetuksessa on vaatimuksia mm. seuraavista yleisistä asioista:

• koneen valitseminen ja sijoittaminen (2 §)

• käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet (3 §)

• vaarojen tunnistaminen sekä niistä aiheu-tuvien riskien arviointi ja hallinta (4 §)

• turvallisuuden jatkuva varmistaminen ko-neiden koko käyttöiän ajan (5 §).

Lisäksi useissa pykälissä on yksityiskoh-taisia turvallisuusvaatimuksia. Esimerkiksi suojuksia ja turvalaitteita koskevat perusvaa-timukset esitetään 6 §:ssä ja nojatikkaiden käyttö työalustana kielletään 30 §:ssä.

KoneasetusValtioneuvoston asetus (400/2008) ko-neiden turvallisuudesta (”koneasetus”) saattaa Suomessa voimaan vuonna 2006 vahvistetun EY:n uusitun konedirektiivin 2006/42/EY.

Asetuksessa esitetään yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka koneiden on täytettävä, jotta niitä voisi myydä tai tehdä omaan käyttöön.

Standardit ja niiden merkitys

Standardeilla täsmennetään yleisiä vaatimuksiaKonedirektiivissä esitetään vain yleiset kaikkia koneita koskevat turvallisuusvaa-timukset. Vaatimuksia täsmennetään eu-rooppalaisten standardisoimisjärjestöjen tekemillä EN-standardeilla.

Standardit syntyvät siten, että EU:n ko-missio tilaa standardisoimisjärjestöiltä stan-dardeja, jotka on tarkoitettu täsmentämään direktiivin jotain yleistä vaatimusta. Jos stan-dardi täsmentää oikealla tavalla direktiiviä, se vahvistetaan yhdenmukaistetuksi stan-dardiksi. Kun kone tai koneen jokin turvalli-suusominaisuus (esimerkiksi hätäpysäytys) sitten tehdään standardin mukaisesti, tullaan samalla täyttäneeksi direktiivin vastaava vaatimus.

Standardit uusitaan tietyin väliajoin, jotta ne kuvastaisivat oikein tekniikan nykytasoa ja käytettävissä olevia turvallisuusratkaisu-ja. Siksi monia 1990-luvulla vahvistettuja yhdenmukaistettuja standardeja on uusittu 2000- ja 2010-luvulla. Tärkeitä uusittuja stan-dardeja ovat mm. seuraavat:

• SFS-EN ISO 12 100 Koneturvallisuus. Ylei-set suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen

• SFS-EN ISO 13 849 (osat 1 ja 2) Turvalli-suuteen liittyvät koneiden ohjausjärjes-telmät.

• SFS-EN ISO 14 119 Koneturvallisuus. Suo-justen kytkentä koneen toimintaan. Suun-nittelu ja valinta.


Linkki yhdenmukaistettujen standardien luetteloon löytyy mm. osoitteesta www.sfs.fi/julkaisut_ja_palvelut/uusi_lahestymista-pa_-_new_approach.

Standardien velvoittavuudestaKoska EN-standardit on tehty täsmentämään konedirektiivin yleisiä vaatimuksia, uusien koneiden on yleensä täytettävä niitä kos-kevien standardien vaatimukset. Standardit eivät kuitenkaan ole pakollisia samalla taval-la kuin lait ja asetukset, joten standardeista on mahdollista aina poiketa. Jotta direktiivin vaatimukset täyttyisivät, poikkeavalla ratkai-sulla on päästävä vähintään vastaavaan tur-vallisuustasoon kuin standardin mukaisella menettelyllä.

Standardeilla ei ole lakien ja asetusten noudattamista ajatellen mitään tekemistä vanhojen, ennen konedirektiivin voimaan-tuloa (v. 1994) Suomessa käyttöön otettujen koneiden kanssa. Käytännössä standardit ovat kuitenkin hyödyllisiä, koska ne osoitta-vat tarpeellisena ja kohtuullisena nykyisin pidettävän turvallisuustason. Siksi vanhoja-kin koneita kannattaa verrata standardeihin. Jos kone poikkeaa olennaisesti standardista, koneen turvallisuuden voidaan useimmiten päätellä olevan riittämättömän.


Koneiden hankkiminen työpaikalle

Kun koneita hankitaan työpaikalle, työnan-tajan velvollisuus on varmistaa, että ne ovat säädösten mukaisia ja turvallisia. Seuraavissa alakohdissa esitellään joitain toimenpiteitä, joilla koneiden säädösten mukaisuus ja tur-vallisuus voidaan pyrkiä varmistamaan.

Vaatimustenmukaisuusvakuutus

Kaikkien koneiden mukana on toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus. Koneen valmistajan allekirjoittamassa vakuutukses-sa kerrotaan, mitkä direktiivit ja standardit kone valmistajan mielestä täyttää.

Laajaa yhteisen ohjauksen alla toimivaa koneyhdistelmää tai konelinjaa pidetään konedirektiivissä yhtenä koneena. Tällaiselle koneyhdistelmälle on oltava yksi vastuulli-nen valmistaja, joka tekee vaatimustenmu-kaisuusvakuutuksen.

Jos koneita ostetaan eri valmistajilta ja kenenkään toimittajan kanssa ei ole sovit-tu siitä, että toimittaja ottaa vastuun koko-naisuudesta, työnantajasta tulee säädösten noudattamisen mielessä koneyhdistelmän valmistaja. Tämä on erittäin vaativa tehtävä, eikä siitä ole mahdollista kunnolla suoriutua, ellei siihen ole etukäteen varauduttu. Siksi tällaisissa hankinnoissa on selvästi sovittava, että yksi toimittajista (tavallisesti suurimman kokonaisuuden toimittaja) ottaa vastatak-seen koko koneyhdistelmän säädösten mu-kaisuudesta ja turvallisuudesta.

CE-merkintä ja sen merkitys

Kun kone on kaikilta osin sitä koskevien vaatimusten mukainen, koneen valmistaja kiinnittää siihen konekilven. Kilvessä on val-mistajaa ja konetta koskevat perustiedot sekä CE-merkki. Vaikka CE-merkin saa kiinnittää vain vaatimusten mukaiseen koneeseen, ko-kemus on osoittanut, että merkki saattaa olla myös vaarallisessa koneessa, joka ei täytä ko-neita koskevia turvallisuusvaatimuksia.

Käyttöohjeet

Käyttöasetuksessa (403/2008) korostetaan koneen käyttöohjeiden tärkeyttä. Asetuksen 3 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava, että koneen asennuksessa, käytössä, kunnos-sapidossa, tarkastuksessa ja muussa siihen liittyvässä toiminnassa otetaan huomioon valmistajan antamat ohjeet.

Jos valmistajan ohjeet eivät ole riittävät tai niitä ei ole saatavilla, niitä tulee täydentää tai laatia tarvittaessa uudet ohjeet. Tarvittaes-sa ohjeiden laadinnassa on käytettävä ulko-puolista asiantuntijaa. Ohjeet on pidettävä ajan tasalla.

Ohjeiden on luonnollisesti oltava suomen kielellä ja kaksikielisillä tai ruotsinkielisillä alueilla myös ruotsiksi.

Jos työpaikalla on muunkielisiä työnteki-jöitä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ainakin tarpeelliset osat ohjeista ovat myös heidän ymmärtämällään kielellä.

Koneiden tarkastaminen niitä hankittaessa

Vaikka koneessa olisi CE-merkki ja sen mu-kana toimitettaisiin vaatimustenmukaisuus-vakuutus, kokemus on osoittanut, että kone ei silti välttämättä ole kaikkien sitä koske-vien vaatimusten mukainen. Siksi koneita hankittaessa on varmistettava, että ainakin helposti tarkistettavissa olevat turvallisuus-vaatimukset täyttyvät. Tällaista tarkistamista edellytetään säädöksissäkin – katso mm. työturvallisuuslain 41 § ja käyttöasetuksen 2, 4 ja 5 pykälät. Lisäksi kaupan ehtoihin ja takuuehtoihin on hyvä kirjata sanktiot ja korvaukset ja velvollisuudet koneen kun-toon saattamisesta siinä tapauksessa, että kone ei olekaan sitä koskevien vaatimusten mukainen.

Seuraavissa kohdissa on joitain esimerk-kejä asioista, jotka ainakin olisi tarkistettava koneita hankittaessa ja vastaan otettaessa. Käyttöasetuksen 4 ja 5 pykälien mukaan


vastaavia tarkastuksia on tehtävä sopivin väliajoin myös käytössä oleville koneille.

Kilvet ja muut merkinnätKoneessa on oltava valmistajan konekilpi ja muut tarpeelliset merkinnät. Tarpeellisia merkintöjä ovat mm. painikkeiden ja mui-den hallintaelimien ja merkkivalojen tekstit tai symbolit. Tarpeellisia voivat olla myös tiedot esimerkiksi henkilönsuojaimien käy-töstä, sallituista työkalujen koosta (esim. suurin halkaisija) tai tieto koneen kierrosno-peudesta.

Kilpien on oltava näkyviä ja pysyviä. Pää-sääntö on kerrosmuoviin kaiverrettujen hyvällä liimalla tai niittaamalla kiinnitettyjen kilpien käyttäminen. Myös painetut tekstit kelpaavat, jos koneen tiedetään tulevan koh-talaisen puhtaisiin olosuhteisiin. Esimerk-kejä huonoista ja hyvistä toteutuksista on kuvassa 2.

Tavallisimmin käytettävien painikkeiden värit ovat seuraavat:

Käyntiin ValkoinenSeis MustaKuittaus SininenHätäpysäytys Punainen

Vaarakohtiin ulottuminenKoneiden tyypillinen riski on liikkuvista osista aiheutuva tapaturma. Turvallisuuden varmistamisessa pääsääntö on estää liikku-viin osiin tai muihin vaarallisiin osiin kosket-taminen. Näitä muita vaarallisia osia voivat olla esimerkiksi kuumat pinnat tai jännittei-set osat.

Kun arvioidaan aukoista läpi kurottami-sesta aiheutuvaa riskiä, apuna käytetään turvaetäisyysstandardin SFS-EN ISO 13 857 taulukoita. Yksi esimerkki on kuvassa 3.

Aitojen tai muiden esteiden yli tai ohi kurottamisen riskiä arvioitaessa käytetään turvaetäisyysstandardin taulukkoa 2. Pelkkä standardin mukainen etäisyys ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan esteen on oltava niin korkea, että yli kiipeäminen on mahdotonta tai ainakin hyvin hankalaa. Riittävänä vähim-mäiskorkeutena pidetään kahta metriä.

Liikkuviin osiin koskettamisen lisäksi ko-neissa saattaa olla muitakin tapaturman ris-kejä aiheuttavia vaaroja. Esimerkiksi ylhäällä olevilta kuljettimilta voi pudota tavaroita tai automaattisessa työstökoneessa tapahtuvan pyörivän työkalun törmäyksen seurauksena koneesta voi sinkoilla särkyvän kappaleen palasia.

TurvalaitteetJos koneessa on sen toimintaan kytkettyjä turvalaitteita, niiden tarkoituksenmukaisuus ja suojauksen täydellisyys on arvioitava. Turvalaitteilla varmistetaan, että koneen liikkuviin osiin on mahdollista koskettaa vain niiden ollessa pysähtyneenä. Usein tur-valaitteita käytetään myös odottamattoman käynnistymisen estämiseen, kun ihminen

Kuva 2. Merkinnät ovat kokonaan puuttuneet ja puutetta on koetettu paikata huopakynällä (vasen kuva). Oikealla on kerrosmuoviin kai-verrettuja asiallisia kilpiä.

Sen lisäksi, että painikkeiden ja muiden hallintaelimien toiminnan kertovat tekstit ovat selkeitä ja suomen (ruotsin) kielellä, painikkei-den värien on oltava niitä koskevien standar-dien (esim. SFS-EN 61 310 -sarja) mukaisia.


tai kehon osa – tavallisesti käsi – on vaara-kohdassa. Tavallisia turvalaitteita ovat mm. koneen toimintaan kytketyt avattavat suo-jukset ja valoverhot.

Turvalaitteiden toimintoja on kokeiltava koneen työkierron eri vaiheissa ja myös ko-neen ollessa pysähtyneenä. On varmistetta-va, että etäisyys turvalaitteesta vaarakohtiin on niin pitkä, että vaaralliset liikkeet ehtivät varmasti pysähtyä aina ennen kuin on mah-dollista koskettaa liikkuviin osiin. Tarkemmin vaadittava vähimmäisetäisyys voidaan laskea standardin SFS-EN ISO 13 855 mukaisesti.

Pääsy tarvittaviin kohteisiin ja tilat liikkumista ja työskentelyä vartenJos koneen kaikkiin tarvittaviin kohtiin ei ole mahdollista ulottua lattialta tai maan tasolta, koneessa on oltava portaat, tasot ja kaiteet, joiden avulla tarvittaviin kohteisiin päästään turvallisesti. Esimerkki kunnollises-ta toteutuksesta on kuvassa 4. Pääsytarpeita arvioitaessa on otettava huomioon koneen normaalin tuotantokäytön lisäksi myös huol-to, puhdistus ja korjaukset. Yksityiskohtaiset kulkuteiden ja tasojen mitoitusvaatimukset esitetään standardissa SFS-EN ISO 14 122 (osat 1 … 4).

Kuva 3. Etäisyyttä vaarakohtaan on oltava vähintään 850 mm (käsivarren mitta), kun pit-känomainen aukko on yli 20 mm tai pyöreä tai neliömäinen aukko on yli 40 mm.


Kuva 4. Koneiden ja laitteistojen korjausta ja huoltoa varten on oltava kunnolliset kul-kutiet ja työtasot.

Koneiden ympärillä ja tarvittaessa koneen sisällä tai muussa rakenteessa on oltava ti-laa työn tekemistä, liikkumista, puhdistusta, korjausta ja muita toimintoja varten. Kävele-mistä varten tarvitaan yleensä vähintään 800 mm vapaa leveys ja 2,1 m vapaa korkeus. Yksityiskohtaiset mitoitusohjeet ovat stan-dardissa SFS-EN 547 (osat 1 … 3).

Poikkeavat käyttötavatUseita tapaturmia on sattunut, kun konetta on ollut pakko käyttää suojukset avattuna tai poistettuna tai jokin turvatoiminto mitä-töitynä joissain erikoistilanteissa. Esimerkik-si säätö tai puhdistus tai työkalun vaihto tai jokin muu toiminto ei ole ollut käytännössä muuten mahdollinen tai olisi vaatinut kauan kestävän ja työlään menettelyn.

Konetta hankittaessa ja tarkastettaessa on mietittävä, tarvitaanko joskus koneen käyttä-

mistä suojusten ollessa auki tai turvalaitteen (esim. valoverhon) suojaamalla alueella ol-taessa. Tällaisia toimintoja saatetaan tarvita mm. häiriöiden selvittelyssä, aloitus- ja lope-tustilanteissa tai muissa vastaavissa silloin tällöin eteen tulevissa tilanteissa.

Jos tällaisia tarpeita tunnistetaan, konees-sa on oltava niitä varten erityinen käyttöta-pa, jonka valitsemiseen tarvitaan avain (kuva 5). Konetta vastaan otettaessa tai olemassa olevan koneen turvallisuutta arvioitaessa on selvitettävä, miten turvallisuus on varmistet-tu näiden toimintojen aikana. Tavallisimmin käytetään pakkokäytön ja normaalia tuotan-tokäyttöä hitaampien liikkeiden yhdistel-mää. Esimerkiksi puristimien liikenopeuden on oltava alle 10 mm/s, kun niitä käytetään turvalaitteen (valoverhon tai kaksinkäsinhal-lintalaitteen) ollessa pois toiminnasta.

Kuva 5. Tuotannon aikaiset turvatoimin-not osittain pois kytkevä käyttötapa (huol-to) on valittava avainkytkimellä. Avaimen on oltava vain näihin poikkeustilanteisiin koulutettujen henkilöiden saatavilla.

PäästötKoneesta saattaa aiheutua pitkällekin ympäris-töön yltäviä päästöjä tai muita haittoja. Konetta tarkastettaessa on arvioitava, onko vaarateki-jöiden pääseminen koneen ympäristöön riittä-vän hyvin estetty. Esimerkiksi joillakin koneilla on varauduttava ohjelmavirheen seurauksena törmäävän ja särkyvän pyörivän työkalun osi-en sinkoilemiseen. Koneessa on tällöin oltava riittävän lujat ja kattavat suojukset.

Jorm

a PU

lkka

nen

R-ta

so O

y


Konedirektiivin mukaan melun on olta-va niin pieni, kuin se on teknisesti aikaan saatavissa. Melu on lisäksi aina mitattava ja ilmoitettava käyttöohjeissa. Vähämeluisten koneiden suunnittelusta on olemassa stan-dardi SFS-EN ISO 11 688 (osat 1 ja 2).

Joissakin koneissa käytetään säteilyä (esim. lasersäteilyä) tai koneessa saattaa syntyä säteilyä tai sähkömagneettisia kenttiä sivutuotteena (esimerkiksi suurtaajuuskuu-mentimissa). Säteilyn mittaamista ja säteilys-tä aiheutuvien riskien hallintaa käsitellään standardissa SFS-EN 12 198 (osat 1 … 3).

Koneissa voi syntyä tai niiden käsitte-lemistä tuotteista voi joutua ilmaan pölyä, kaasua tai höyryä. Hengitysilmassa olevat epäpuhtaudet voivat olla terveydelle haital-lisia. Niistä voi aiheutua myös räjähdyksen tai tulipalon vaara. Epäpuhtauksien pääsy ilmaan voidaan estää esimerkiksi koneita koteloimalla tai kohdepoistoilla. Puuntyös-tökoneiden lastujen, purun ja pölyn poistoa käsitellään standardissa SFS-EN 12 779 (kuva 6). Standardia voi käyttää apuna muunkin tyyppisten koneiden kohdepoistoa arvioi-taessa tai suunniteltaessa.

Koneen tekeminen omaan käyttöön

Konedirektiivin ja koneasetuksen vaatimuk-set koskevat myös yrityksen omaan käyt-töön tehtäviä koneita. Jos koneita tehdään, tarvittava osaaminen ja muut resurssit on varmistettava, jotta lopputulos olisi säädös-ten mukainen ja riittävän turvallinen.

Koneen suunnittelun on perustuttava ris-kien arviointiin ja hallintaan. Suunnittelussa on otettava huomioon kaikki konetta kos-kevat direktiivit. Standardien mukaisia rat-kaisuja käyttämällä voidaan varmistua siitä, että direktiivien yleiset vaatimukset tulevat noudatetuksi. Standardeista on aina mahdol-lista poiketa, mutta poikkeavalla ratkaisulla on saavutettava aina vähintään standardin mukainen turvallisuustaso.

Koneen valmistajan on myös koottava tekninen rakennetiedosto, jonka sisältö mää-ritellään koneasetuksen liitteessä 7.

Kun kone on valmis ja vaatimusten mukainen, valmistaja tekee siitä vaatimus-tenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittää koneeseen konekilven siinä olevine CE-merkkeineen.

Kuva 6. Standardin SFS-EN 12 779 esimerkkikuva lastujen ja pölyn poistojärjestelmästä.


Työpaikalla käytössä olevien koneiden jatkuvan turvallisuuden varmistaminen

Varmistaminen on jatkuvaa toimintaa

Käyttöasetuksen 4 §:n mukaan työnantajan on tunnistettava koneisiin liittyvät vaarat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit ja poistet-tava liian suuriksi arvioidut riskit tai ainakin pienennettävä riskit riittävän pieniksi.

Tällainen arviointi ei ole kertaluontoinen toimenpide, vaan katselmukset ja arvioinnit on aika ajoin toistettava. Markkinoille voi esimerkiksi tulla uusia turvalaitteita, joilla aikaisemmin mahdottomalta tuntunut vaara-kohdan kunnollinen suojaaminen on toteu-tettavissa.

Käytännössä uusi perusteellisempi ar-viointi on tehtävä silloin, kun siihen tulee luonteva tilaisuus. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. suunniteltavat muutokset tuotannossa tai koneissa tai sattunut tapaturma tai tie-toon tullut ”läheltä piti” -tilanne.

Dokumentointi

Arvioinnin suorittamisen vaiheet ja tulokset on dokumentoitava, jotta niistä on hyötyä arvioin-teja uudelleen tehtäessä. Dokumentit ovat tar-peen myös muutosten suunnittelun apuna.

Käyttöasetuksessa vaadittavien määrä-ajoin tehtävien tarkastusten ja mittausten hallintakaan ei ole mahdollista ilman kun-nollista dokumentointia.

Vaarojen tunnistaminen

Koneissa on usein ilmeisiä liikkuvien osien aiheuttamia tai muita vaaroja, jotka ovat hel-posti katsomalla havaittavissa. Työpaikoilla koneiden vaaroja tunnistettaessa vaikeutena kuitenkin on, että koneet ovat liian tuttuja. Koneet ovat aina olleet sellaisia kuin ovat. Ja kun tapaturmia ei ole sattunut, koneita pide-tään turvallisina.

Olisikin opittava katsomaan koneita uu-sin silmin, niin kuin ne nähtäisiin ensim-mäistä kertaa.

Vaarojen tunnistaminen voi onnistua pa-remmin, jos tarkastelussa käytetään joitain apuvälineitä. Yksi mahdollinen apuväline on koneturvallisuuden perusstandardin SFS-EN ISO 12 100 liite B. Kun koneita tarkastellaan sys-temaattisesti liitteen taulukoissa olevien listojen avulla, niistä löytyy yllättävän paljon aikaisem-min havaitsematta jääneitä vaaratekijöitä.

Tapaturmarekistereistä (esim. TOTTI ja VARO; katso lopussa olevat viitteet) saa jon-kinlaisen kuvan siitä, millaisilla koneilla tapa-turmia sattuu.

Monissa yrityksissä käytössä oleva vaarati-lanteiden (”läheltä piti”) raportointi tuottaa myös hyödyllistä tietoa koneiden vaaroista.

Riskien arviointi

Erilaisia menetelmiäRiskien arviointia tehdään useilla erilaisilla menetelmillä. Arvioinnin yleiset periaatteet esitetään standardissa SFS-EN ISO 12 100 (kuva 7). Teknisessä raportissa ISO/TR 14121-2 on esimerkkejä erilaisista arviointi-menetelmistä.

Kaikille riskien arvioinnin menetelmille on yhteistä se, että kustakin tunnistetusta vaaratekijästä aiheutuvien seurausten va-kavuus ja näiden seurausten toteutumisen todennäköisyys arvioidaan. Riskien arvioin-nin menetelmien erot syntyvät siitä, että arvioinnin tekijää pyritään eri tavoilla opas-tamaan seurausten ja todennäköisyyden arvioinnissa.

SeurauksistaMahdolliset seuraukset riippuvat koneen koosta ja muista ominaisuuksista. Seuraavas-sa on muutamia esimerkkejä:

• Pyörillä tai telaketjuilla liikkuva työkone voi ajaa päälle. Seurauksena voi olla kuolema.


Työpaikalla käytössä olevien koneiden jatkuvan turvallisuuden varmistaminen

• Ihminen mahtuu kokonaisuudessaan suu-ren konelinjan osakoneiden väliin. Vartalo voi jäädä puristuksiin koneen odottamat-ta käynnistyessä. Seurauksena voi olla vakava vammautuminen tai kuolema.

• Nopeasti pyörivä työkalu (esimerkiksi hiomalaikka) voi särkyä. Jos sinkoutuva kappale osuu päähän tai vartaloon, seu-rauksena voi olla kuolemakin.

• Nopeasti pyörivät terävät työkalut voi-vat silpoa tai leikata irti sormia tai muita kehon osia.

• Pienikokoisessa koneessa seuraukset kohdistuvat useimmiten sormiin tai käm-meneen.

Kuva 7. Standardi SFS-EN ISO 12 100 esittää, miten riskin suuruus riippuu tarkasteltavan vaarallisen tapahtuman mahdollisista seurauksista ja näiden seurausten toteutumisen toden-näköisyydestä.

TodennäköisyyksistäKun työpaikalla olevalla koneella ei ole sat-tunut tapaturmia, konetta saatetaan pitää turvallisena. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Tapaturmattomuus saattaa johtua työn-tekijöiden varovaisuudesta ja huolellisuu-desta, tai sitten on vain toistaiseksi selvitty hyvällä tuurilla.

Jos kone on sellainen, että käsi yltää vaa-rakohtaan tai vartalo mahtuu vaaravyöhyk-keelle, käsi tai vartalo on varmasti joskus vaarakohdassa. Jos mikään turvalaite ei tun-nista lähestymistä vaarakohtaan tai vaara-kohdassa olemista, tapaturman sattuminen koneen käyttöiän aikana on varsin todennä-köinen.

SEURAUKSET TODENNÄKÖISYYS RISKI

Vahingon vakavuus

Lievä

Vaikea

Kuolema

Vahingonlaajuus

Yksi henkilö

Useita henkilöitä

Altistuminen, esim.

•Vaaravyöhykkeelle pääsyn tarve•Pääsyn luonne (esim. materiaalin syöttö käsin)•Vaaravyöhykkeellä oloaika•Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on tarve pääsyyn•Pääsyn taajuus

Vaarallisen tapahtumanesiintymistodennäköisyys, esim.

•Vikatilanteessa•Jatkuvasti

Mahdollisuus välttää tai rajoittaa vahinkoa, esim.•Vaaran havaittavuus•Tapahtuman nopeus

Vähäinen riski

Siedettävä riski

Kohtalainen riski

Merkittävä riski

Sietämätön riski

x =


Tapaturman todennäköisyyttä arvioi-taessa ajatellaan usein jotain epämääräistä lähitulevaisuutta. Tällöin tapaturma ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon koneen koko jäljellä oleva käyttöikä. Jos koneessa on sel-viä turvallisuuspuutteita ja sitä käytetään vielä vaikkapa parikymmentä vuotta, tapa-turman sattumista on pidettävä hyvin toden-näköisenä.

Koneen riskejä arvioitaessa saatetaan ajatella pääasiassa vain normaalia tuotanto-käyttöä. Varsinkin automaattisilla koneilla tapaturmat kuitenkin sattuvat useimmiten häiriö-, vika-, puhdistus- ja muissa vastaavis-sa tilanteissa. Tapaturmalle alttiiksi joutuvat henkilötkin ovat usein muita kuin varsinai-sesta koneen käytöstä huolehtivia. Kaikki koneella mahdollisesti sattuvat erilaiset tilanteet ja niihin liittyvät riskit on pyrittävä tunnistamaan ja arvioimaan.

Tapaturman todennäköisyys arvioidaan usein liian pieneksi siksi, että ihmisten ole-tetaan käyttäytyvän koneiden kanssa toi-miessaan järkevämmin ja huolellisemmin kuin todellisuudessa tapahtuu. Enimmäkseen toki toimitaan oikein, mutta ajoittain tehdään kuitenkin virheitä ja vaarallisia toimintoja.

Osa virheistä on tahattomia. Ne johtuvat mm. väsymyksestä, unohtamisesta, väärinkä-

sityksestä, puhutun (tai meluisassa ympäris-tössä huudetun) ohjeen väärin kuulemisesta tai muusta vastaavasta syystä. Kiire tai muut vastaavat paineet lisäävät virheiden toden-näköisyyttä.

Useiden tapaturmien yhteydessä on to-dettu, että työpaikoilla toimitaan aika usein tahallaankin ohjeiden vastaisesti ja vaaralli-sesti. Tähän on monenlaisia syitä. Seuraavas-sa on joitain esimerkkejä.

• Kun palkan suuruus riippuu tuotannon määrästä, saatetaan ottaa tietoisesti suu-riakin riskejä seisokin estämiseksi tai seisonta-ajan saamiseksi mahdollisimman lyhyeksi.

• Koneen suunnittelussa ei ole otettu huo-mioon erikoistilanteiden tarpeita. Konetta voi olla pakko joskus käyttää suojuksen ollessa auki tai käden ollessa valoverhon havaitsemisvyöhykkeellä. Jos tätä varten ei ole erityistä turvallista käyttötapaa, työ tehdään turvalaite mitätöimällä (esimerk-kejä on kuvassa 8).

• Ohjeiden mukainen turvallinen toiminta saattaa sisältää monia vaiheita ja kestää kauan ja olla ergonomisesti huonosti toteutettu. Seurauksena on usein ”oikai-seminen” jollain vaarallisemmalla mene-telmällä.

Kuva 8. Vasemmassa kuvassa tapin mukana kääntyvää ohjauskappaletta (A) on siirretty niin, että se ei enää vaikuta asemantuntoelimeen. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa aseman-tuntoelimen kieli on irrotettu ja työnnetty asemantuntoelimen sisään. Automaattinen kone saattoi siten käynnistyä, vaikka suojaovi oli auki. Seurauksena oli vakava tapaturma.


VikatilanteetTapaturman mahdollisuutta ja todennäköi-syyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös mahdolliset vikaantumiset. Vikaantu-miset voivat olla fyysisiä, kuten murtumisia ja katkeamisia. Erityisesti nostavissa koneis-sa tällaisia vikaantumisia pyritään estämään vuosittain tehtävillä tarkastuksilla (katso käyttöasetuksen liite). Lisäksi käyttöase-tuksessa määriteltäville nostaville koneille tehdään noin kymmenen vuoden välein pe-rusteellinen tarkastus ainetta rikkomattomil-la menetelmillä, joilla pyritään paljastamaan hiushalkeamat ja säröt ja muut alkavan vi-kaantumisen merkit.

Turvalaitteiden ja ohjausjärjestelmän vikaantumiset saattavat aiheuttaa sen, että kone ei pysähdykään, kun ihminen lähestyy vaaravyöhykettä. Vikaantumisen seuraukse-na voi myös tapahtua koneen odottamaton käynnistyminen vaaravyöhykkeellä oltaessa.

Ohjausjärjestelmän kykyä toteuttaa tar-vittavat turvatoiminnot vikatilanteessakin kuvataan standardien SFS-EN ISO 13 849-1 ja SFS-EN 62 061 määrittelemillä luokilla, suoritustasoilla ja turvallisuuden eheystasoil-la. Konetta tarkastettaessa ja sen turvallisuu-den riittävyyttä arvioitaessa olisi selvitettävä, minkä tason vaatimukset turvallisuuteen liit-tyvä koneen ohjausjärjestelmän osa täyttää. Kun tapaturman seuraukset voivat olla vaka-vat ja kun turvalaitteiden ja ohjausjärjestel-män merkitys on suuri riskin hallinnassa, on käytettävä parasta suoritustasoa (taso e) tai parasta turvallisuuden eheystasoa (taso 3).

Riskien hallinta

Standardien hyväksi käyttäminenVaikka standardien noudattaminen ei ole-kaan pakollista, standardit ovat käytännössä hyvä apu koneiden turvallisuuden riittävyyt-tä arvioitaessa ja koneiden turvallisuuden parantamista suunniteltaessa. Standardeissa määritellään yksityiskohtaisesti taso, jota nykyisin pidetään tarpeellisena ja kohtuulli-sena. Kun kone on standardin mukainen, se

todennäköisesti täyttää myös koneasetuksen ja käyttöasetuksen pakolliset vaatimukset.

Vahvistettujen standardien luettelo löytyy Suomen standardisoimisliiton Internet-si-vuilta osoitteesta www.sfs.fi.

Voiko vaaran poistaa?Kun koneessa tunnistetaan riskejä, riskin aiheuttava vaaratekijä on ensisijaisesti py-rittävä poistamaan. Jos esimerkiksi sähköä pidetään vaaratekijänä hankalien olosuh-teiden (esim. sähköä johtava ahdas tila) tai kipinän aiheuttaman räjähdysvaaran vuoksi, vaaratekijä voidaan joissain tapauksissa pois-taa korvaamalla sähkökäyttöiset työkalut tai koneen toiminnot paineilmalla toimivilla työkaluilla tai kone-elimillä. Putoamisvaara voidaan poistaa kunnollisilla portailla, ta-soilla ja kaiteilla. Puristumisvaaroja voidaan joskus poistaa koneen rakennetta muutta-malla niin, että sormi ei mahdu väliin tai että liikkuvien osien väliin jää riittävä vapaa tila. Säätöä tai tarkastamista vaativien ylhäällä olevien koneen osien sijoitusta saattaa olla mahdollista muuttaa niin, että toiminto voi-daankin suorittaa lattian tasolta.

Voiko seurauksia lieventää?Jos vaaratekijää ei voida kokonaan poistaa, siitä aiheutuvia seurauksia voi olla mah-dollista pienentää. Silloin konetta tai sen toimintaa on jollakin tavalla muutettava. Seuraavassa on joitain esimerkkejä.

• Melua voidaan pienentää kaasujen ja nesteiden virtausnopeuksia pienentämäl-lä esimerkiksi käyttämällä suurempihal-kaisijaisia putkia. Iskevän työstön sijasta voidaan joskus käyttää vähemmän melua aiheuttavaa muovaavaa työstöä.

• Iskusta aiheutuvia seurauksia voidaan lie-ventää liikenopeuksia pienentämällä.

• Kuumien pintojen lämpötilaa voidaan alentaa prosessia muuttamalla.

• Puristumisesta aiheutuvia vammoja voi-daan lieventää käyttämällä pienempää painetta liikkeen aikaan saamiseen.


Todennäköisyyden pienentäminenUseimmiten koneen ominaisuuksien muut-taminen vähemmän vaarallisiksi ei ole mahdollista. Koneen koon, voimien, liike-nopeuksien ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia kuin ne ovat, jotta kone voisi suorittaa sille tarkoitetun tehtävän. Silloin riskien hallitsemiseksi on käytettävä tapa-turman tai muun haitallisen seurauksen sattumisen todennäköisyyden pienentämis-tä. Käytännössä todennäköisyyttä pienen-netään koneeseen lisättävillä suojuksilla, turvalaitteilla ja vikaantumisiin varautumalla.

Koneen rakenteilla ja kiinteillä suojuk-silla voidaan estää koneen liikkuviin osiin, kuumiin pintoihin tai muihin vaarallisiin kohteisiin ulottuminen. Jotta vaatimus tulisi täytettyä, etäisyyden rakenteiden ja suojus-ten yli tai ohi tai niissä olevien aukkojen läpi on täytettävä turvaetäisyysstandardin SFS-EN ISO 13 857 vaatimukset (kuva 9).

Kuva 9. Varoitusteksti (vasen kuva) ei riitä riskin hallitsemiseksi. Ulottuminen vaarakoh-taan on estettävä esimerkiksi riittävän pitkällä tunnelilla (oikea kuva).

Koneen toimintaan kytkemättömien suojusten irrottaminen saa olla mahdollista vain työkalua käyttämällä. Silloin koneen on oltava kytketty irti energian syötöistä (kuva 10). Jos kone on suurikokoinen niin, että syötönerotuslaitteiden kohdalta ei näe kaikkiin vaarakohtiin, syötönerotuslaitteet on lisäksi lukittava. Lukinta on tarpeen myös silloin, kun koneen suojukset tulevat ole-maan pitkään irrotettuina esimerkiksi kauan kestävän korjaustyön vuoksi. Koneasetuksen mukaan ruuvien ja muiden kiinnittimien on pysyttävä kiinni suojuksessa tai koneessa silloin, kun suojus irrotetaan.

Turvalaitteet on yleensä yhdistetty ko-neen ohjausjärjestelmään. Turvalaitteiden avulla pyritään varmistamaan, että liikkuviin osiin koskettaminen on mahdollista vain osi-en ollessa liikkumattomina. Toisena tavoit-teena on odottamattoman käynnistymisen estäminen sellaisella hetkellä, jolloin ihmi-nen tai kehon osa (tavallisesti käsi) on vaa-rakohdassa. Liikkuvien osien aiheuttamien tapaturmavaarojen lisäksi turvalaitteilla


saatetaan pyrkiä myös muiden riskien pie-nentämiseen. Riski voi aiheutua esimerkiksi säteilystä, ylipaineen aiheuttamasta räjäh-dyksestä tai jostain muusta syystä.

Turvalaitteiden, koneen rakenteiden ja kiinteiden suojusten on muodostettava yhte-näinen kokonaisuus siten, että vaarakohtaan on mahdollista päästä vain turvalaitteeseen vaikuttamalla.

JäännösriskitKoneisiin jää aina mm. ihmisten toiminnasta riippuvia jäännösriskejä. Ihmisestä esimer-kiksi riippuu, muistetaanko tai viitsitäänkö kone erottaa energian syötöistä siinä vai-heessa, kun sen suojuksia ryhdytään korjauk-sen tai muun syyn vuoksi irrottamaan.

Riskit ovat yleensä riittävän pienet silloin, kun käyttöasetuksen yleiset vaatimukset ja kysymykseen tulevissa standardeissa olevat yksityiskohtaisemmat normit täyttyvät. Tur-vallisuustoimenpiteiden riittävyyttä arvioi-

taessa konetta olisi siksi verrattava kone- ja käyttöasetuksiin ja standardeihin.

Asetuksiin ja standardeihin ei silti pidä sokeasti luottaa. Työpaikan olosuhteet saat-tavat edellyttää standardien tasoa parempaa suojaustekniikkaa. Lisäksi joissakin standar-deissa esitettävä turvallisuustaso on jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen (esimerkki ku-vassa 11) ja uusimmat koneet ovat selvästi standardien tasoa turvallisempia.

Kun riski on saatu teknisillä ratkaisuilla mahdollisimman pieneksi, on pohdittava, miten jäljelle jäävää riskiä voitaisiin vielä pienentää. Jäännösriskeihin voidaan jonkin verran vaikuttaa koneisiin kiinnitettävillä varoitus- ja ohjekilvillä (kuva 12), käyttäjille annettavalla koulutuksella ja turvallisten työ-tapojen valvonnalla. Nämä ovat aina teknisiä toimenpiteitä täydentäviä keinoja; mitään käytännössä mahdollisia teknisiä turvalli-suustoimenpiteitä ei saa korvata ohjeilla tai varoituksilla.

Kuva 10. Kaikissa koneissa on oltava mahdollisuus luotettavaan energiansyötöstä erottami-seen. Sähköstä erottamiseen käytetään lukittavissa olevaa syötönerotuskytkintä (A vasemmas-sa kuvassa). Paineilmasta erottamiseen on vastaavasti käytettävä käsikäyttöistä lukittavissa olevaa sulkuventtiiliä (B oikeassa kuvassa).


Koulutus on tärkeä esimerkiksi vikatilan-teiden, häiriöiden ja muiden harvemmin eteen tulevien työtehtävien turvallisen suo-rittamisen mahdollistamiseksi.

Palkkausjärjestelmien ja muiden kannus-timien olisi oltava sellaisia, että ne palkitse-vat turvallisen toiminnan eivätkä kannusta riskien ottamiseen. Kannustimien ansiosta tavaksi tulleilla turvallisilla toimintatavoilla jäännösriskejä voidaan jonkin verran pie-nentää.

Turvallisuuden säilyttäminen

Asetuksen vaatimuksiaKun työpaikalle on hankittu määräysten mukainen ja turvallinen kone, työnantajan on huolehdittava siitä, että kone pysyy tur-vallisena koko käyttöikänsä. Tarvittaessa ko-

Kuva 11. Kurottajastandardin SFS-EN 1459 mukaan ohjaamon ilmanvaihdoksi riittää mahdollisuus salvata ovi tai ikkuna aukiasentoon. Lämmityksestä ei ole mitään vaatimuk-sia. Standardin mukainen ratkaisu ei tietenkään ole riittävä.

Kuva 12. Kilpi muistuttaa tarvittavista turvallisuustoimenpiteistä, kun puhdistus-tilanteissa on mentävä ylös nostetun ras-kaan kannen alle.


netta on jossain vaiheessa muutettava, jotta turvallisuustaso pysyisi teknisen kehityksen mukana.

Käyttöasetuksen 5 §:ssä on kaikkia ko-neita ja muita työvälineitä (esimerkiksi nostoapuvälineitä) koskeva vaatimus kun-nossapidosta ja turvallisuuden varmistami-sesta.

Asetuksen mukaan vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara tai haitta tulee poistaa. Lisäksi asetus vaatii, että ohjausjärjestelmän ja turvalaittei-den tulee toimia virheettömästi.

Vaatimusten noudattaminen edellyttää sellaista huolto-, kunnossapito- ja tarkas-tusjärjestelmää, jonka avulla kuluminen ja vaurioituminen havaitaan. Turvallisuus varmistetaan sillä, että kuluneet tai vaurioi-tuneet osat vaihdetaan uusiin ennen kuin niistä voi aiheutua vaaraa.

Kuva 13. Avattavan portin mukana kääntyvä ohjauskappale (A) on vääntynyt eikä enää vai-kuta asemantuntoelimeen niin kuin pitäisi (vasen kuva). Tällainen mekaaninen vikaantumi-nen paljastuu vain työpaikoilla tehtävissä säännöllisissä huolloissa ja tarkastuksissa.Kun oven kiinni olemista valvotaan sekä kielityyppisellä (B) että magneettisella (C) aseman-tuntoelimellä (oikea kuva), vikaantumisesta ja tahallisesta turvatoiminnon mitätöimisestä aiheutuva riski saadaan siedettävän pieneksi.

Ohjausjärjestelmän ja turvalaitteiden virheettömän toiminnan vaatimus tarkoittaa usein kriittisten komponenttien kahdenta-mista ja vikaantumisen automaattista val-vontaa niin, että tarpeellinen turvatoiminto – usein koneen pysäyttäminen – toteutuu vikaantumisesta huolimatta. Automaattinen valvonta ei kuitenkaan pysty havaitsemaan kaikkia vikoja (kuva 13), joten huollolla, kunnossapidolla ja tarkastuksilla on tärkeä osa turvallisuuden varmistamisessa.

Suuria koneita, konelinjoja ja koneyhdis-telmiä muutetaan enemmän tai vähemmän niiden käyttöiän aikana. Käyttöasetus muis-tuttaa, että koneen tai muun työvälineen (esimerkiksi telineen) oikea asennus ja turvallinen toimintakunto tulee erityisesti selvittää ennen käyttöönottoa ja turvallisuu-teen vaikuttavan muutoksen jälkeen.


Tarkastukset ja mittauksetHuollon ja kunnossapidon lisäksi käyttöase-tuksen 5 §:ssä vaaditaan, että työnantajan on jatkuvasti seurattava koneiden toimintakuntoa

• tarkastuksilla

• testauksilla

• mittauksilla

• muilla sopivilla keinoilla.

Tämä vaatimus koskee kaikkia koneita ja muitakin työvälineitä, esimerkiksi nos-toapuvälineitä. Erityyppisten nostureiden tarkastuksista on erikseen lisävaatimuksia asetuksen 5 luvussa.

Koneille tehtävien tarkastusten sisältö ja tarkastusten aikavälit riippuvat koneiden ominaisuuksista ja niille tyypillisistä vaarois-ta. Esimerkiksi käsikoneille saattaa riittää silmämääräinen tarkastus, jossa todetaan sähkökaapeleiden eheys ja koneen yleinen kunto. Lisäksi kokeillaan koneen toimintaa. Puristimille taas on tehtävä yksityiskohtai-nen tarkastus, jossa todetaan venttiilien, tii-vistimien, äänenvaimentimien, rajakytkimien, jousien ja muiden komponenttien kunto. Lisäksi mitataan mm. pysähtymisaika, jotta voidaan varmistua siitä, että turvalaitteen (valoverhon tai kaksinkäsinhallintalaitteen) etäisyys vaarakohdasta on edelleen riittävä. Samoin on varmistettava, että valoverhon tai kaksinkäsinhallintalaitteen ollessa pois käy-töstä nopeus on alle 10 mm/s tai nykäyksen pituus on enintään 6 mm.

Jotta asetuksen vaatimukset tulevat nou-datetuiksi ja koneiden turvallisuus tulee var-mistetuksi, jokaisella työpaikalla on oltava jokin järjestelmä, jonka mukaan tarkastuksia tehdään. Järjestelmässä jokaisen koneen on oltava yksilöitynä ja järjestelmästä on käytävä selville, milloin tarkastus on tehty edellisen kerran ja milloin seuraava tarkas-tus on tehtävä. Myös tarkastuksissa todetut puutteet ja tehdyt korjaukset on kirjattava ja puutteiden poistamista seurattava.

Ainakin monimutkaisten automaattisten konejärjestelmien yhteydessä on tarpeen myös häiriöiden ja vikojen raportointi ja kir-jaaminen. Sillä tavalla saadaan aikaa myöten selville koneiden toimintaan ja turvallisuu-teen vaikuttavat ongelmakohdat. Kun ongel-ma on saatu selville, sen poistaminen saattaa sitten olla mahdollista.

Asetuksen mukaan koneen tai muun työvälineen toimintakunnon varmistamisek-si tehtävän tarkastuksen ja testauksen saa tehdä työvälineen rakenteeseen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.

Tarkastajan osaamisvaatimuksiin kuuluu mm. se, että hän pystyy tunnistamaan ko-neessa mahdollisesti olevat viat ja niiden vaikutuksen turvallisuuteen. Tarkastajan on myös osattava tunnistaa koneen epänormaa-li toiminta tai sellainen kuluminen, joka voi-si johtaa vaaralliseen vikaantumiseen ennen seuraavaa tarkastusta.

Tarkastuksen riippumattomuuden varmis-tamiseksi tarkastajan tulisi olla ulkopuolinen henkilö. Asetus ei sitä kuitenkaan suoraan vaadi, joten myös työnantajan palvelukses-sa oleva henkilö voi tehdä tarkastuksen, jos asiantuntemus ja osaaminen ovat riittävät. Tarkastajan aseman olisi kuitenkin oltava sellainen, että hän voi itsenäisesti tehdä tar-kastuksen.

Koneiden muuttaminenKäytännössä kaikkia koneyhdistelmiä ja ko-nelinjoja muutetaan niiden käyttöiän aikana. Erityisesti ohjausjärjestelmään kohdistuvat muutokset on suunniteltava huolella, jotta koneen alkuperäinen turvallisuus ei huo-nontuisi. Seuraavassa on joitain esimerkkejä huomioon otettavista asioista.

• Vasteajat muuttuvat ja voivat pidentyä esimerkiksi ohjelmoitavaan järjestelmään siirryttäessä. Silloin vaaditaan suurempi etäisyys pysäyttävistä turvalaitteista ja aikaisemmin vain toimintaan kytkettyyn suojukseen on mahdollisesti lisättävä suo-juksen lukinta.


• Pysäytysluokat muuttuvat. Turvallisuuteen liittyvissä luokan 2 pysäytyksissä vaadi-taan luotettava pysähtyneenä pysymisen valvonta.

• Nopeuden säätö muuttuu. On selvitet-tävä, onko alennetun nopeuden (ryö-mintänopeuden) säädettynä pysymisen luotettavuus riittävä.

• Odottamattoman käynnistymisen syyt ja todennäköisyys muuttuvat, esimerkiksi seuraavista syistä:– Koneeseen tulee uusia pysäytysluokkia.– Elektroninen ohjaus on sähkömekaa-

nista herkempi sähkömagneettisille häiriöille.

– Ohjaustoiminnot ja ohjauspaikat muut-tuvat.

• Vikaantumistavat ja vioista aiheutuvat vaaratilanteet muuttuvat.– On erilaisia komponentteja ja sen

vuoksi erilaisia vikaantumistapoja ja vikaantumistodennäköisyyksiä.

– Ohjausjärjestelmän merkitys riskien hallinnassa voi olla erilainen, koska viasta aiheutuvat seuraukset voivat olla erilaiset.

• Automaatioaste ja ihmisten tehtävät muuttuvat, jolloin vaaralle altistumisen aika ja tapa voivat muuttua.

• Alkuperäiset turvallisuusoletukset ja rat-kaisut voivat muuttua, esimerkiksi hyvin koetellun komponentin tilalle tulee vä-hemmän luotettava.

Koneiden modernisoinnissa huomioon otettavia turvallisuusasioita käsitellään VTT:n julkaisussa ”Turvallisuustietoinen koneiden ja tuotantolinjojen modernisointiprosessi”. Julkaisu on saatavissa osoitteesta www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2359.pdf.


Lisätietoja

Säädöksiä

• Valtioneuvoston päätös (1409/93) käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä

• Valtioneuvoston päätös (1405/1993) näyttöpäätetyöstä

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1694/1993 + muutoksia) sähkölaitteiden turvallisuudesta

• Työturvallisuuslaki (738/2002)

• Valtioneuvoston asetus (576/2003) räjäh-dyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta

• Valtioneuvoston asetus (577/2003) työ-paikkojen turvallisuus- ja terveysvaati-muksista

• Laki eräiden teknisten laitteiden vaati-mustenmukaisuudesta (1016/2004), ”ko-nelaki”

• Valtioneuvoston asetus (48/2005) työnte-kijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutu-vilta vaaroilta

• Valtioneuvoston asetus (85/2006) työnte-kijöiden suojelemisesta melusta aiheutu-vilta vaaroilta

• Valtioneuvoston asetus (1466/2007) säh-kölaitteiden ja -laitteistojen sähkömag-neettisesta yhteensopivuudesta

• Valtioneuvoston asetus koneiden turvalli-suudesta (400/2008), ”koneasetus”

• Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008), ”käyttöasetus”

Keskeiset standardit

SFS-käsikirja 93. Koneiden turvallisuus. Käsikirjassa on 18 osaa. Käsikirjaan on koottu koneiden turvallisuutta koskevat tärkeimmät yleiset standardit ja säädökset. Lisäksi käsikirjassa on jonkin verran opastus-ta säädösten ja standardien soveltamisesta.

YleistäSFS 5043 Teollisuuden kone- ja laitehankin-nat. Työturvallisuus. 1985. 7 s.

SFS-EN ISO 12 100 Koneturvallisuus. Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja ris-kin pienentäminen. 2010. 171 s.

SFS-ISO/TR 14 121-2 Koneturvallisuus. Ris-kin arviointi. Osa 2: Käytännön opastusta ja esimerkkejä menetelmistä. 2013. 80 s.

OHSAS 18 001:fi Työterveys- ja työturvallisuus-johtamisjärjestelmät. Vaatimukset. 2007. 54 s.

Suojukset, turvalaitteet ja ohjausjärjestelmätSFS-käsikirja 630. Koneturvallisuus. Henkilön havaitsevien turvalaitteiden käyttö. 2008. 207 s. (IEC:n teknisen spesifikaation IEC/TS 62 046 suomennos)

SFS-EN 953 Koneturvallisuus. Suojukset. Kiinteiden ja avattavien suojusten suunnit-telun ja rakenteen yleiset periaatteet. 1998. 38 s. (korvautuu standardilla SFS-EN ISO 14 120)

SFS-EN 1037 Koneturvallisuus. Odottamatto-man käynnistymisen estäminen. 1996. 33 s.

SFS-EN ISO 13 849-1 Koneturvallisuus. Turval-lisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat.Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet. 2007.

177 s.Osa 2: Kelpuutus. 2012. 84 s.

SFS-EN ISO 13 850. Koneturvallisuus. Hätä-pysäytys. Suunnitteluperiaatteet. 2007. 22 s.

SFS-EN ISO 13 855 Koneturvallisuus. Turva-laitteiden sijoitus ottaen huomioon kehon osien lähestymisnopeudet. 2010. 83 s.


Lisätietoja

SFS-EN ISO 14 119 Koneturvallisuus. Suojus-ten kytkentä koneen toimintaan. Suunnitte-lu ja valinta. 2013. 68 s.

SFS-EN 60 204-1 Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset. 2006. 216 s.

SFS-EN 62 061 Koneturvallisuus. Turvallisuu-teen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestel-mien toiminnallinen turvallisuus. 2005. 198 s.

Koneen ulkoinen rakenneSFS-EN ISO 13 857 Koneturvallisuus. Turva-etäisyydet yläraajojen ja alaraajojen ulottu-misen estämiseksi vaaravyöhykkeille. 2008. 45 s.

SFS-EN ISO 14 122 Koneturvallisuus. Konei-den kiinteät kulkutiet.Osa 1: Kahden tason välisen kiinteän kulku-

tien valinta. 2001. 27 s.Osa 2: Työskentelytasot ja kulkutiet. 2001.

25 s.Osa 3: Portaat ja porrastikkaat. Suojakaiteet.

2001. 35 s.Osa 4: Kiinteät tikkaat. 2005. 65 s.

ErgonomiaSFS-EN 547 Koneturvallisuus. Ihmisen mitat.Osa 1: Koneiden kulkuaukkojen mittojen

määrittämisperiaatteet. 1997. 23 s.Osa 2: Työskentelyaukkojen mittojen mää-

rittämisperiaatteet. 1997. 39 s.Osa 3: Antropometriset tiedot. 1997. 10 s.

SFS-EN 614 Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet.Osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet.

2006. 45 s.Osa 2: Työtehtävien ja koneen suunnittelun

väliset vuorovaikutukset. 2001. 52 s.

PäästötSFS-EN ISO 11 688 Akustiikka. Suositeltava käytäntö vähämeluisten koneiden ja laittei-den suunnittelemiseksi.Osa 1: Suunnittelu. 1999. 64 s.Osa 2: Johdanto vähämeluisen suunnittelun

fysiikkaan. 2001. 99 s.

SFS-EN 12 779 Puuntyöstökoneet. Kiinteästi asennetut lastujen ja pölyn erottelujärjestel-mät. Turvallisuuteen liittyvä toiminta ja tur-vallisuusvaatimukset. 2005. 115 s.

Internet-osoitteita

Säädökset ja standardisointi• www.finlex.fi

Lait, asetukset ja muut säädökset.

• www.sfs.fi Suomen standardisoimisliiton osoitteesta löytyy mm. SFS-standardien luettelo sekä eri direktiivien perusteella yhdenmukais-tettujen standardien luettelot.

• www.metsta.fi Valmiiden ja yhdenmukaistettujen stan-dardien luetteloiden lisäksi Metalliteollisuu-den standardisointiyhdistyksen sivuilta löytyy mm. Euroopan standardisoimis-järjestön CEN:n ja kansainvälisen stan-dardisoimisjärjestön ISO:n teknisissä komiteoissa (TC) valmisteilla olevien standardien tilanne. Sivuilla on muutakin ajankohtaista koneturvallisuustietoutta.

• www.sesko.fi Suomen sähkö- ja elektroniikka-alan stan-dardisoimisjärjestön osoitteesta löytyy tie-toa sekä valmiista että valmisteilla olevista sähköön liittyvistä standardeista. Sähköön liittyviä standardeja tehdään sekä Euroo-pan standardisoimisjärjestössä CENELEC:ssä että kansainvälisessä IEC:ssä.

• www.newapproach.org EU:n komission ja eurooppalaisten stan-dardisoimisjärjestöjen ylläpitämä tieto-kanta, jossa on tietoja direktiiveistä ja niiden soveltamisesta ja direktiiveihin liittyvistä standardeista.


Tapaturmat• www.tvl.fi -> TOTTI

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tutkimusraportit.

• http://varo.tukes.fi Raportteja sähkö-, kemikaali- ja räjäh-dysonnettomuuksista

• www. turvallisuustutkinta.fi Onnettomuustutkintakeskuksen julkaise-mat suuronnettomuuksien tai suuronnet-tomuuksien uhkien tutkintaraportit.

Muita osoitteitaTyösuojelua koskevasta tutkimuksesta, jul-kaisuista ja viranomaisten toiminnasta saa tietoja mm. seuraavien Internet-osoitteiden kautta:

• http://osha.europa.eu EU:n työsuojeluviraston osoitteesta löytyy tietoja EU:n yleisistä työsuojelu-asioista. Sieltä on myös linkit kaikkien jäsenvaltioiden vastaaville sivuille.

• www.tyosuojelu.fi Työsuojelua valvovien viranomaisten (työsuojelupiirit ja sosiaali- ja terveysmi-nisteriön työsuojeluosasto) sivuille pää-see yllä olevalla osoitteella.

• www.vtt.fi Valtion teknisen tutkimuskeskuksen si-vuilla on mm. useita perusteellisia konei-den turvallisuutta koskevia julkaisuja.

• www.ttl.fi Työterveyslaitoksen sivuilla on tietoja työympäristön turvallisuudesta. Koneista käsitellään erityisesti ergonomiaa, mutta muutakin koneturvallisuustietoa löytyy.

• www.ttk.fi Työturvallisuuskeskuksen sivuilla on tietoa työympäristön turvallisuudesta ja työsuojeluun liittyvästä koulutuksesta.

• www.tsr.fi Työsuojelurahaston sivuilla on tietoa sen rahoittamasta työsuojeluun liittyvästä tut-kimuksesta.

Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi


Työpaikoilla on käytössä mitä erilaisimpia koneita. Osa koneista saattaa olla hyvinkin vanhoja, osa vasta hankittuja tai joidenkin hankkimista vasta harkitaan. Olipa kone uusi tai jo vanhempi, sen on oltava kuitenkin tur-vallinen käyttää. Koneiden turvallisuuden arviointi on tärkeä osa riskienhallintaa. Monet koneiden turvallisuutta koskevat säädökset ja ohjeet ovat uusiutuneet 2000-luvulla. Oppaan tarkoituksena on antaa työpaikoille käytännön ohjeita ja vihjeitä siitä, mihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota koneiden turvallisuutta arvioitaessa.

Kann

en k

uva:

Faz

er L

eipo

mot

, Van

taan

leip

omo

turvallinen kone työpaikalla · 2019-11-27 · kone ei olekaan sitä koskevien vaatimusten...

Documents