tutkimus & kehitys opas

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

tutkimus & kehitys

Mauri Pekkarinen • asiantuntijaPalvelut • nokia • Patentointi Design thinking • siMulointi • hankkeet • innovaatiot

Stefan lindfors

hyvä uusi tuote vie valmistajaa ja brändiä

sopivan askeleen eteenpäin.

tutkimuS & kEHitYSOPAs 2 ilmOituSliitE

Yhteistyössä

tutkimus & kehitys OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Tekniikka & Talouden yhteydessä 05.02.2010 103 781 kpl jakelulla. tuottaja Nora Helanto, 09 4241 2225, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: • Päivi Remes, PR • Maiju Riihola, mR • Päivi Piispa, PP • Anne Lampinen, Al. kuvaaja: • Sami Perttilä, SP • Istock. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, editorhelsinki.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikköKampusranta 9 A (PL 64), 60101 Seinäjokiwww.seamk.fi/tekniikkaKati Katajisto, p. 040 830 4237 [email protected] Hannu Reinilä, p. 040 830 4160, [email protected]

SWECO industry OyPL 75, 00381 Helsinkip. 020 752 [email protected]

tampereen teknillinen yliopistoKorkeakoulunkatu 10 33101 Tamperep. 040 849 [email protected]ö: yritysasiamies Mikko Nieminen

kolster Oy AbIso Roobertinkatu 23PL 148, 00121 Helsinkip. 09 618 821www.kolster.fi • [email protected]ö: Antero VirkkalaToimistot: Helsinki, Turku, Tampere, Vaasa, Seinäjoki ja Oulu.

turun ammattikorkeakouluJoukahaisenkatu 3 A, 20520 Turkup. 02 263 [email protected]ö: tutkimus- ja kehitysjohtaja Ari Putkonen

teollisuuden Voima OyjOlkiluoto, 27160 Eurajokip. 02 83811www.tvo.fi

Provoke, www.provoke.fiProvoke helsinki, Keilasatama 3, 02150 Espoop. 09 2510 7654Provoke turku, Artturinkatu 2, 20200 Turkup. 020 747 9960Provoke tallinn: Jõe 9, 10151 Tallinn, Estonia, +372 53 333 588Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen [email protected]

4 Tutkimus- ja kehitystoiminnan kehityttävä5 Missiona kestävän

kehityksen edistäminen5 Ydinvoimatoiminnassa tutkimus- ja

kehitystoiminnalla panostetaan turvallisuuteen6 Patenttiasiamiehen

integrointi tuote kehitys tiimiin kannattaa6 Maailma muuttuu, samoin Nokia7 Ympäristöystävällinen uusi menetelmä

korvaa viskoosikuidut8 Kuinka käärme kietoutuu kahvikuppiin?9 Design Thinking on tullut jäädäkseen9 Simuloinnilla tehoa tuotantoon10 Relaxbirth – äidin ja kätilön parhaaksi10 Energiatehokkaasti, omalla tiellään

– Vallox Oy11 Vetovoimainen Varsinais-Suomen kehittäjä

Sisältö

tutkiMuksen ja kehitYksen asiantuntijat Yksissä kansissa!

opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkishallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. lue lisää t&k:sta ja muista B to B -aiheista www.editori.fi.

tutkimuS & kEHitYS OPAs 3ilmOituSliitE

TKK Dipoli on osa Aalto-yliopistoa

TKK Dipoli

TKK Dipoli on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun työ-elämän koulutus- ja kehittämis-yksikkö, joka tarjoaa johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille käytännönläheisiä, viimeiseen tutkimustietoon perustuvia avoimia ja yrityskohtaisia koulu-tuksia. Seminaarit, lyhytkurssit ja koulutusohjemat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja pätevöitymiseen.

Johdolle ja asiantuntijoilleKehitä osaamistasi ja organisaatiotasi– tutustu ajankohtaisiin koulutuksiimme

dipoli.tkk.fi

Poimintaa kevään tarjonnasta

Järjestelmäjohtaminen verkostotaloudessa (13 pv) – Systems Thinking & Systems Engineering 17.3.–15.11.2010

Product Management (3 pv) – tukea ja tehoa tuotteistamiseen 23.3.–4.5.2010

Radikaalit innovaatiot (6 pv) Kevään kurssit: 23.3.–4.5.2010 ja 26.4.–8.6.2010

Ryhdikäs tuotejohtaminen kannattavan liiketoiminnan tukena (2pv) 12.–13.4.2010

PM Basics (4 pv) – projektinhallinnan perusteet 13.–28.4.2010

Pääsuunnittelukoulutus (11 pv) – suunnittelun ja johtamisen täydennyskoulutusohjelma 14.4.–14.10.2010

Diploma in Product Development (12 pv) – tuotehityskoulutusta 19.4.–14.12.2010

Tehokas B2B-myynti (4 pv) 22.4.–26.5.2010 Tuotekehitysprojektin suunnittelu ja toteutus strategisesta näkökulmasta (2 pv) 27.–28.5.2010

TKK DipoliKokonaistarjontamme löydät osoitteesta dipoli.tkk.fi/koulutuskalenteri

TiedustelutMarja [email protected] / p. 050 349 9820

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto on uusi säätiöpohjainen yliopisto, joka muodostui Teknillisen korkea-koulun, Helsingin kauppakorkea-koulun ja Taideteollisen korkea-koulun yhdistyttyä 1.1.2010.


Tutkimus- ja kehitys-toiminnan kehityttävätutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava jatku-vasti, jotta kyetään vastaamaan muuttuvan globaalin toimintakentän haasteisiin. näin toimimalla säilytetään suomen kilpailukyky ja hyvinvoinnin perusta tulevaisuu-dessa.

Tutkimus- ja kehitystyön tarkoitus on synnyt-tää huippuosaamista, tuottaa uusia ideoita ja toimintatapoja sekä tuotteistaa ja kaupallis-taa nämä tuotokset. Uudet, entistä paremmat tuotteet ja parempi tuottavuus kaikessa teke-misessä on suomalaisen työn ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa kansainvälistyvässä kil-pailussa.

- Maailmanlaajuinen talouden toimintaym-päristö muuttuu erittäin nopeasti. Globali-saation, maailmanlaajuistumisen anatomia tai luonne, on tänään toinen kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, aloittaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

- Viisi vuotta sitten globalisaatio haastoi monilla toimialoilla suoritettavaa työtä Suo-mesta. Useat yritykset siirsivätkin rutiini-tehtävät meiltä Kiinaan ja muualle halpojen tuotantokustannusten maihin. Nyt olemme siirtyneet globalisaation uuteen vaiheeseen: haastajamme maailmalta kykenevät teke-mään jo huomattavasti vaativampia tuottei-ta ja palveluja noissa halpojen kustannusten maissa, sanoo elinkeinoministeri Pekkarinen ja jatkaa:

- Suomen vastaus näihin haasteisiin voi olla vain korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoi-minta, elinkeinoelämän ja tutkimus- ja kehi-tysyhteisöjen välinen tiivis yhteistyö, arvioi ministeri Pekkarinen.

- Pieni maamme voi säilyä hyvinvointi-maana vain korkeatasoisella osaamisella. Käytän pyramidivertausta: pyramidin ala-tasolla tuotetaan suurin osa maailmantalou-den tavanomaisista tuotteista ja palveluista. Niiden tuottamiseen ei tarvita korkeaa osaa-mista; sellaisesta työstä maksetaan huonosti ja senkaltainen tuotanto tarjoaa huonomman hyvinvoinnin. Pyramidin huipulla tarvitaan huippuosaamista ja –teknologiaa. Siellä ke-hitetään uudet menestystuotteet. Tämänkal-taisesta tekemisestä maksetaan eniten ja siitä saadaan suurin hyvinvointi.

kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä vahvistettava – huomiota myös palveluihinPekkarinen muistuttaa, että Suomessa tutki-mus- ja kehitysvaroista 70%, eli runsaat neljä miljardia euroa vuodessa, tulee yksityiseltä elinkeinoelämältä ja 30%, eli vajaa kaksi mil-jardia euroa, tulee valtiolta veronmaksajien kukkaroista.

- Suomi on uudistamassa monelta osin omaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmäänsä. Yli-opistouudistus on yksi osa meneillään olevaa uudistusta. Varsinaisessa tutkimus- ja kehit-tämistoiminnassa – innovaatiotyössä – ollaan

entistä enemmän raivaamassa tilaa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyydelle. Tarkoitus on panostaa toimiin, joilla suuri suomalainen osaamispoten-tiaali voitaisiin muuttaa nykyistä nopeammin uusiksi tuotteiksi, sanoo ministeri Pekkarinen.

Innovaatiopolitiikalla ymmärrettiin vielä kymmenen vuotta sitten lähes yksinomaan toimia, joilla satsattiin teollisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Nyt suunta on muut-tunut ja muuttumassa lisää. Nyt ymmärre-tään, että kun kansantuotteesta noin 70% on palveluita, myös niiden kehittämiseen ja tuot-tavuuden parantamiseen on pakko panostaa, mikäli haluamme kohentaa koko kansantalo-utta. Käytämmekin jo satoja miljardeja euroja vuodessa palveluinnovaatioiden kehittä-miseen ja tuotteistamiseen, Pekkarinen muistuttaa.

Ylipäänsä innovaation käsite on laajentunut kattamaan mm. uudet toi-mintatavat, uudet organisaatiomuodot ja uudet palvelut. Palvelukäsitekin on ministeri Pekkarisen mukaan muut-tunut, erityisesti informaatiotek-nologia-alalla.

- Oleellista on, että uusi in-novaatio palvelee asiakkaan tarpeita. Innovaatio tulee nähdä laaja-alaisesti talou-dellisena ilmiönä.

Pk-yrityksille suunnitteil-la innovaatiovähennysValtiovalta kehittelee uusia rahoitusmalleja, joilla myös pk-yritykset innostettaisiin t&k -toi-mintaan. Elinkeinoministerin johdolla valmisteltu malli antaisi pk-yrityksille verotuksessa huo-jennuksen niiltä osin kuin yritys on satsannut tutkimus- ja kehit-tämishankkeisiin. Uudistuksen on kaavailtu astuvan voimaan jo vuonna 2011.

- Pk-yritysten tuottavuuskehitystä näin tukemalla pääsemme haukkaamaan tule-vaisuudessa osuutemme globalisaation mu-kanaan tuomasta hyödystä eli markkinoista, joissa maan ja yrityksen koolla ei ole enää merkitystä, vain sillä, mitä sieltä kyetään tar-joamaan, ministeri Pekkarinen painottaa.

Hän muistuttaa myös, kuinka pieni osa maassamme toimivista yrityksistä on tällä hetkellä ylipäänsä mukana aidossa innovaa-tiotoiminnassa.

- On erittäin tärkeää, että innovaatiojär-jestelmä rohkaisee varsinkin nuoria, nopeaa kasvua tavoittelevia yrityksiä kasvuun ja kan-sainvälistymiseen. • PR

kuva

: leh

tikuv

a o

y/ v

altio

neuv

osto

n ka

nslia

innovaatio tulee nähdä laaja-alaisesti taloudellisena

ilmiönä.


tvo yhteystiedot sivu 2

Ydinvoimatoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminnalla panostetaan turvallisuuteentvo investoi vuositasolla huomattavia summia t&k-työhön. Painopistealueina ovat ydinjätehuol-toon, reaktoriturvallisuuteen, uusiin ydinvoimalai-toksiin ja laitosyksiköiden tekniseen kehitykseen kohdistuvat tutkimukset.

teollisuuden Voima Oyj tuot-taa hiilidioksidipäästötöntä sähköä turvallisesti ja talou-

dellisesti suomalaisten tarpeisiin. Ydinvoimatekniikka toimialana tut-kimus- ja kehitysnäkökulmasta tar-kasteltuna eroaa muista toimialoista eniten siinä, että uuden luomisen aikaperspektiivi on hyvin pitkä: par-haimmillaan puhutaan sadan vuoden aikajanasta.

Suurimmat t&k -panostukset sijoitetaan ydinjätetutkimukseen, kakkostilalla on turvallisuustutki-mukset. Käytetyn polttoaineen lop-pusijoitukseen tähtäävät tutkimuk-set on keskitetty tytäryhtiö Posiva Oy:n hoidettaviksi. Posiva huolehtii omistajiensa TVO:n (60%) ja Fortu-min (40%) Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksissa syntyvän käyte-tyn ydinpolttoaineen loppusijoi-tuksesta.

TVO:n tutkimuspäällikkö Liisa Heikinheimo korostaa ydinvoima-tekniikkaan liittyvässä tutkimus-työssä kahta seikkaa.

- Pitkäjänteinen toiminta ja oikei-den yhteistyöverkostojen löytymi-nen ovat toimintamme kulmakivet. Tärkeää on myös osata asettaa hyö-dyntämisen kannalta sopivat kritee-rit verkostoille ja niiden toiminta-tavoille. Hyödyntämisen kannalta oleellista on olla mukana verkos-toissa ja ohjelmissa jo suunnittelu-vaiheessa.

TVO:lla ei ole erillistä t&k -yksik-köä, vaan tutkimus- ja kehitystoimin-ta on linkitetty osaksi linjaorganisaa-tiossa toimivien tuotantoyksiköiden toimintaa aina uusista teknologiarat-kaisuista jätteen loppusijoituspaik-koihin.

- Näin tulokset pystytään hyödyn-tämään välittömästi.

kansalliset tutkimuksetOlkiluoto 1, 2 ja 3 –rakentamishank-keita edeltäneet tutkimukset olivat oma lukunsa. Tällä hetkellä tutki-mus kohdistuu laitoksen käyttöön: tärkeimpänä ovat laitosyksiköiden käyttöiän pidentäminen, tehojen parantaminen ja polttoainetutki-mukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Uusin tutkimus liittyy ns. neljännen sukupolven ydinvoi-malaitoskonsepteihin sekä tulevai-suuden käytetyn polttoaineen kier-rätykseen.

TVO vastaa itse voimalaitosjät-teen huoltoon ja laitosyksiköiden käytöstäpoistoon liittyvistä tutki-muksista.

- Vaikka laitosta ei ole edes ryh-dytty perustamaan, sillä pitää olla tarkka käytöstäpoistosuunnitelma. Uuden sukupolven voimalaitosyk-

sikön käyttöikä on vähintään 60 vuotta, mikä merkitsee toimintaa 100 vuoden aikajänteellä, kun lop-pusijoittaminen otetaan mukaan. Jätehuoltoa ja loppusijoitusta mieti-tään TVO:ssa kestävän kehityksen kautta. Kaikessa toiminnassamme peruslähtökohtana on turvallisuus, Heikinheimo kertoo.

Kotimaassa TVO tekee yhteis-työtä muun muassa Säteilyturva-keskuksen kanssa. Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystoiminnan kumppaneita ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä VTT. TVO on merkittävin rahoittaja kansalli-sissa reaktoriturvallisuuden (SAFIR 2010) ja ydinjätehuollon (KYT 2010) tutkimusohjelmissa.

kansainvälinen tutkimus-yhteistyö merkittävääTVO harjoittaa aktiivista yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa muiden ydin-voimayhtiöiden kanssa. Yhtiö on mu-kana mm. WANO-järjestössä (World Association of Nuclear Operators) ja ruotsalais-suomalaisessa käyttö-kokemusten vaihtoon keskittyvässä yhteistyössä. TVO osallistuu myös tiiviisti EU:n ydinvoimayhtiöiden väliseen yhteistyöhön, jonka tavoit-teena on kehittää uusille ydinvoima-loille asetettavia vaatimuksia.

TVO:n t&k-toiminta myötäilee myös EU:n Sustainable Nuclear Energy Technology Platformin lin-jauksia. TVO on ollut mukana ver-koston toiminnassa alusta lähtien ja ainoana suomalaisena yrityksenä myös sen hallituksessa. • PR

•tvo tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan•Yksityinen julkinen yhtiö, perustettu vuonna 1969•kaikki tuotannollinen toiminta ja jätehuolto olkiluodon saarella eurajoella•ol1 ja ol2 -yksiköt tuotannossa 30 vuotta•tuotanto vastaa noin kuudesosaa suomessa käytetystä sähköstä •rakenteilla kolmas ja suunnitteilla neljäs yksikkö•Ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä ja haitalliset

ympäristövaikutukset ovat vähäisiä •Ydinsähkön etuna on myös sen kohtuuhintaisuus sekä hinnan ja

tuotannon vakaus.

liisa heikinheimo, tvo.

Swecossa tänään toimiva 5300 työntekijän ammattilaisjoukkio on astunut isoihin saappaisiin – ja onnistunut täyttämään ne. Yhtiön historia kantaa aina vuoteen 1889, jolloin Ruotsissa Hugo Theorell pe-rusti Theorellin insinööritoimiston (Theorells Ingenjörsbyro). Siitä läh-tien yhtiön varrelta löytyy erittäin mielenkiintoisia referenssejä kuten v. 1910 Ruotsin kuninkaanlinnan keskuslämmitysjärjestelmän suun-nittelu ja v. 1953 Egyptin Aswanin padon voimalan suunnittelu.

Nykyisiin asiakkaisiin kuuluu lu-kuisia suuryhtiöitä ja referenssilistan projektit ovat yhtä merkittäviä kuin historian alkuvuosikymmeninä.

Sweco-konserni saa vuosittain yli 30 000 toimeksiantoa 10 000 asiak-kaan toimesta 80 maasta.

- Toimeksiannot sisältävät asian-tuntijapalveluja esiselvityksistä ja strategisesta suunnittelusta muotoi-luun, esi- ja toteutussuunnitteluun, rakennuttamis- ja projektinjohto-palveluihin, kertoo Sweco Industryn toimitusjohtaja Kari Harsunen.

Tukholman OMX-pörssissä notee-rattuun Sweco-konserniin kuuluvat

Sweco Sweden, Sweco Norway, Swe-co Finland, Sweco Central & Eastern Europe, Sweco Russia ja Sweco In-dustry. Kari Harsusen luotsaaman Industyn alaisuuteen kuuluu myös tuotekehitys.

sweco suomessaSweco Industry palvelee kemikaa-liteollisuuden, energian, paperi- ja selluteollisuuden, meriteollisuuden ja tuotekehityksen aloilla.

Swecolla on Suomessa noin 700 asiantuntijaa, jotka työskentelevät etupäässä teollisuuden, energiatuo-tannon, arkkitehtuurin, rakentami-sen, telekommunikaation tuotekehi-tyksen ja projektinjohdon alueilla.

- Insinöörimme, arkkitehtimme ja ympäristöasiantuntijamme toi-mivat yhteistyössä. Näin pystymme toteuttamaan missiotamme entistä turvallisemmasta ja ympäristöystä-vällisemmästä yhteiskunnasta.

Sweco Industryssa ei ole vuosi-kausiin tarvinnut käsitellä yhtään asiakasreklamaatiota.

- Palveluitamme käyttävät asiak-kaat hyötyvät ennen kaikkea siitä,

että teollisuusprosesseissa resurs-sien käytön vähentämisen myötä tehokkuus paranee huomattavasti, Harsunen konkretisoi asiakkaille tuotettavaa lisäarvoa.

virtaviivaista toimintaaYrityksen liiketoimintamalli pe-rustuu yksinkertaisuuteen, laaduk-kaaseen toimintaan ja asiakasläh-töisyyteen. Tuotekehityksessäkin Swecossa haetaan virtaviivaistettuja toimintamalleja.

- Tuotekehitysasiantunti jam me tarjoavat integroitua tuotekehitys-palvelua mukaan lukien teollinen muotoilu, mekaniikan, automaation, elektroniikan ja ohjelmistojen kehi-tys sekä projektinjohtopalvelut.

Tekniikka, arkkitehtuuri ja ym-päristö voivat muodostaa toimivan ja kestävän kokonaisuuden, kun niihin liittyvää uudistustoimin-taa tehdään harkiten, ammattitai-toisten asiantuntijoiden avulla. - Tavoitteenamme on olla Euroopan arvostetuin tämän alan asiantunti-jayritys, Kari Harsunen visioi. • PR

Missiona kestävän kehityksen edistäminen

sweco on ruotsin tunnetuin insinööri- ja arkkitehtipalveluja tarjoava yritys. Myös norjassa ja suomessa sweco on merkittävä toimija;

kiitosta tulee vankasta osaamisesta ja erinomaisista lopputuloksista, myös aikatauluissa pysymisestä.

- insinöörimme, arkkitehtimme ja ympäristöasiantuntijamme toimi-vat yhteistyössä. näin pystymme toteuttamaan missiotamme entistä turvallisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä yhteiskunnasta, kertoo sweco industryn toimitusjohtaja kari harsunen

sWeCo inDustrY oY yhteystiedot sivu 2


Kolsterilla vuodesta 1995 toiminut patentti-asiamies Antero Virkkala pohtii tuotesuo-jausasioita yrityksen näkökulmasta. Hän kysyykin yrityksissä käydessään usein kuu-lijakuntaa kiinnostavan kysymyksen: miten patenttiasiamies voi alentaa t&k –kustan-nuksia?

Hänellä on kysymykseensä selkeä vastaus: tuotekehitys ja suojaus on integroitava. Mikä parasta, tähän on tarjolla myös konkreettiset, tehokkaaksi testatut keinot. Mutta taustoite-taanpa ensin tilannetta.

Tuotekehityksen suurimpina ongelmina voidaan nähdä vaikeutunut taloudellinen ti-lanne sekä tuotteiden lyhentynyt elinkaari.

- Monille markkinoille on yhä vaikeampi päästä kilpailijoiden patenttien vuoksi. Li-säksi asiointi patenttiasiamiehen kanssa vie keksijältä aikaa, jonka hän usein mieluummin käyttäisi muuhun, Antero Virkkala lisää.

Patentoinnin ongelmista päällimmäisinä voidaan pitää sitä, että patentoinnin sääntöjä ja käytäntöjä on vaikeutettu ja uusilla tehok-

kailla hakutyökaluilla tutkijat löytävät paten-toinnin esteet tehokkaasti ja nopeasti.

- Usein lisäksi patentointiprosessi aloite-taan liian myöhään, Virkkala toteaa.

Innovaatioiden tulisi sisältää enemmän substanssia, jotta ne ylittävät patentointi-kynnyksen. Patenttihakemus tulisi saada nopeasti jotta patentoinnin esteitä olisi mah-dollisimman vähän. Toinen toivottava asia on, että keksinnön selostaminen patentti-asiamiehelle veisi mahdollisimman vähän keksijän aikaa.

ideointiprosessi tehokkaammaksiTehokkailla ideointimenetelmillä keksinnöt voidaan tehdä heti, kun riittävä perustieto on olemassa. - Keksinnön syntymistä voi näin nopeuttaa jopa vuosilla. Tehokas ideointipro-sessi johtaa usein tuotteisiin, jotka menesty-vät hyvin markkinoilla. Lisäksi prosessi syn-nyttää keksintöjä, jotka ovat keskimääräistä

paremmin patentoitavissa. Koulutamme yh-teistyökumppanimme avulla sekä asiamie-hiämme että asiakkaitamme sisäistämään tehokkaita ideointimenetelmiä, joissa yhdis-tyvät luovuutta edistävä rentoutuminen sekä ajatustoimintaa virtaviivaistava toiminta, Virkkala kertoo.

tuotekehitys ja suojaus alusta asti käsi kädessäSyventämällä tuotekehityksen ja suojauksen integrointia yhä saumattomammaksi patent-tihakemusta voidaan ryhtyä kirjoittamaan keksinnön ollessa vielä konseptivaiheessa.

- Näin säästetään sekä aikaa että rahaa ja lisätään huimasti mahdollisuuksia saada pa-tenttihakemus ylipäänsä läpi, Virkkala ko-rostaa.

Keksijän kannattaa ottaa patenttiasiamies mukaan suunnittelupalaveriin.

- Näin hän saa paitsi sparrausta, myös uusia näkökulmia prosessiin. Keksinnön, toteutuk-sen ja problematiikan selostaminen vie kek-sijältä vähemmän aikaa ja asiamies omaksuu ne nopeasti. Hakemusluonnoksen viimeistely sujuu myös jouhevammin. Samalla patentti-asiamies voi selvittää kilpailijoiden patentteja ja vähentää riskiä siitä, että valmistusesteet huomattaisiin vasta huomattavien investoin-tien jälkeen, Virkkala listaa etuja.

Mitä nopeammin oma hakemus saadaan vireille, sitä aikaisemmassa vaiheessa se tor-juu kilpailijoiden patentteja.

- Haluamme opastaa asiakkaitamme keksi-mään sellaista, jota voidaan suojata ja valmis-tamaan sellaista, jota ei ole suojattu, Virkkala kiteyttää. • PR

PATENTTIASIAMIEHEN integrointi tuote kehitys tiimiin

kannattaatuotteen elinkaaret käyvät yhä lyhyemmiksi. vastaavasti pa-tenttihakemusten käsittelyajat pitkittyvät ja patenttivirastot tiukentavat keksinnöllisyyskynnystä. tilanteeseen on kuitenkin olemassa kustannustehokas – ja kekseliäs – ratkaisu.

kolster oY aB yhteystiedot sivu 2

Haluamme opastaa asiakkaitamme keksimään sellaista, jota voidaan suojata ja valmista-maan sellaista, jota muut eivät ole suojanneet.- Antero Virkkala patenttiasiamies, kolster Nokia on koko olemassaolonsa ajan mukau-

tunut markkinoiden tarpeisiin ja muutta-nut toimintaansa niiden mukaisesti. Tällä hetkellä Nokian liiketoimintaa mukaute-taan tavalla, jota langattoman maailman ja internet-maailman lähentyminen sekä siihen liittyvän liiketoiminnan luonne ja rakenne edellyttävät, kestävään kehityk-seen sitoutuen.

Tässä muutoksessa ja kehityksessä avainasemassa on Nokian oma tutkimus- ja kehitystoiminta. Sen toiminnan yhte-nä lähtökohtana on pystyä helpottamaan ihmisten arkea tarjoamalla langattomia, helppokäyttöisiä ja älykkäitä tuotteita ja sovellusratkaisuja.

arkielämää helpottavia tutkimuskohteitaNokia Research Centerissä on viime aikoi-na satsattu uusiin monitieteellisiin tutki-

musavauksiin. Uudet käyttöliittymät sekä kontekstuaaliset palvelukonseptit edellyt-tävät tiederajojen yli menevää osaamista. Nokia solmikin viime syksynä yhteistyö-sopimuksen laajasta ja avoimesta tutki-mustyöstä Tampereen yliopiston kanssa. Aiemmin vastaavanlainen sopimus on Nokian toimesta tehty Teknillisen korkea-koulun (nyk. Aalto-yliopisto) sekä Tampe-reen teknillisen yliopiston kanssa.

- Jotta saamme maailman parhaat tutkijat joukkoomme, meidän tulee säännöllisesti kyetä julkaisemaan erittäin korkeatasoisia tutkimusjulkaisuja, kertoo 14 vuotta Nokialla tutkinut CEO:n teknologianeuvoston jäsen, Leo Kärkkäinen, NRC:n Tampereen yksi-köstä.

Maailmalla vastaavanlaisina Nokian yhteistyökumppaneina toimivat mm. Mas-sachusetts Institute of Technology (MIT), Stanford University, UC Berkeley ja Uni-versity of Cambridge.

nokia research Center satsaa innovaatioihin, joiden avulla ihmisten on entistä helpompi ennakoida ja tarkkailla omaa ja läheistensä vointia ja saada tarjolle ratkaisuja yksilöllisiin tiedontarpeisiin.

nokia researCh Center (nrC)

•perustettu 1986•500 tutkijaa eri puolilla maailmaa, henkilökunnas-

sa kansallisuuksia ympäri maailman ml. australia, Brasilia, hong kong, intia, kanada, kiina, romania, suomi, uk, Yhdysvallat

•nokian tutkijat toimivat avoimessa innovaatiossa yhteistyökumppaneiden kanssa ja ovat sijoittuneet maailmalle huippututkimuksen ja -tiedon poltto-pisteisiin lähelle yliopistoja ja maailman johtavimpia tutkimuslaitoksia

•suomessa partnerit tkk, tampereen yliopisto•missiona vastata tieteellisesti haastaviin ongelmiin,

joilla on vaikutusta nokian tulevaisuuteen•nokian t&k –kulut v. 2008 olivat 5968 miljoonaa

euroa (11,8 % liikevaihdosta)

Maailma muuttuu, samoin Nokianokian ulkomainos vuodelta 1986.

kuva

: kol

ster


Nokia on jakanut t&k -toimintansa neljään strategiseen painopistealuee-seen: uudet käyttöliittymäympäristöt ja -tavat, monipuolisen kontekstin ym-märrys, nano teknologiaa hyödyntävä ja energiatehokkuutta maksimoiva mobiilialusta sekä kongnitiivinen ra-dioverkko.

- Kontekstista palvelukonseptista esi-merkkinä mainittakoon, että saapuessasi oopperaan kännykkä taskussasi ohjautuu automaattisesti hiljaiselle toiminnolle ”havaitessaan”, että muutkin kännykät ovat hiljaisella. Tai ruuhka-aikana GPS-navigaattori ohjaa sinut vähemmän ruuhkaisen reitin kautta kohteeseen, Kärkkäinen konkretisoi.

- Älykäs käyttöjärjestelmä puoles-taan voi kerätä sydämen sykehistoriaa tai ruumiinlämpöä ja tietoa voidaan hyödyntää hyvinkin laajamittaisesti.

käyttäjän ymmärtäminen avainasemassaNokian kaikilla tutkimusprojekteilla on tavoitteiden lisäksi selkeästi orga-nisoidut etenemis- ja tulosten arvioin-timenetelmät. Nokialla tutkijat eivät puurra kammioissaan, vaan hyödyntä-vät laajasti jatkuvaa vuorovaikutusta sekä pilottien lanseerauksesta synty-nyttä maailmanlaajuista reagointia, käyttäjäkokemusta ja -palautetta.

-Tutkimus- ja kehitysprojektit voivat olla aikaskaalaltaan hyvin eripituisia, useista vuosista muutamaan kuukau-teen. Joskus tuote tai palvelu täytyy olla markkinoilla, jotta siihen voidaan tehdä muutoksia lennossa, Kärkkäinen kertoo.

Kun tutkimustyö alkaa olla tuotteista-misvaiheessa, tutkimuslaboratorioiden yhteydessä toimivassa organisaatiossa kaivetaan helmet kaikista tuotoksista.

Mutta ennen kuin päästään helmien keräämiseen, on kyettävä rakentamaan optimaalinen, hyvin yhteen toimiva tutkimus- ja tuotekehitysryhmä – kuten Nokialla tehdään. • PR

Maailma muuttuu, samoin NokiaSuomessa etsitään jatkuvasti uusia kohteita, joissa voisi käyttää öljypohjaisia materiaaleja korvaavia, uusiutuvia raaka-aineita. Puupoh-jainen selluloosa on uusiutuva materiaali, jolle halutaan löytää muitakin käyttökohteita kuin paperi ja kartonki. Tampereen teknillisessä yliopistossa on jätetty patenttihakemus kek-sinnöstä, jolla selluloosaa voidaan käsitellä aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

Uudella tuotantomenetelmällä korvataan viskoosikuidut, joiden tuotantoon tarvitaan ympäristölle ja ihmisille vaarallista rikkihiiltä. Rikkihiili on hermomyrkky, joka vaatii erittäin hyviä varotoimenpiteitä niin kuljetuksen, va-rastoinnin kuin talteenotonkin aikana. Varo-toimenpiteistä huolimatta sitä pääsee ympäris-töön pieniä määriä.

- Jo 1970-luvulta lähtien viskoosiprosessille on etsitty vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin korvata rikkihiilen käyttö. Olemme kehittäneet menetelmän, jolla sellu-loosaa käsitellään entsymaattisesti ja korva-taan näin viskoosiprosessissa välttämätön rik-kihiili, erikoistutkija Marianna Vehviläinen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.

Pioneeriyritys haussaSelluloosan entsymaattisen käsittelyn takana on vuosien tutkimustyö: Suomessa ainutlaa-tuista aihetta on tutkittu Tampereen teknilli-

sessä yliopistossa jo 1990-luvulta asti. Uudes-sa menetelmässä selluloosan liukoisuutta on parannettu entisestään, mikä mahdollistaa kiinteästä materiaalista tehtävät kalvomaiset rakenteet. Entsyymeillä käsitelty selluloosa saadaan liukenemaan natriumhydroksidiin ja selluloosaa voidaan muokata näin uuteen muo-toon. Selluloosasta voidaan valmistaa esimer-kiksi makkarankuoria tai tablettien täyteainei-ta uuden menetelmän avulla ja se mahdollistaa myös uusien tuotteiden syntymisen.

- Kun selluloosa liuotetaan, siitä voidaan valmistaa monia uusia tuotteita, joita ei osata vielä ajatellakaan, Vehviläinen avaa mahdolli-suuksia.

Tampereen teknillisessä yliopistossa etsi-tään nyt yrityksiä, jotka haluaisivat kehittää tätä prosessia eteenpäin. Uutta menetelmää on käytetty laboratoriomittakaavassa ja hyvä seuraava vaihe olisi pilot-mittakaavainen tuotantolaitos. Menetelmän voi integroida jo olemassa olevaan viskoosiprosessin tuotanto-linjaan, koska selluloosan muut käsittelytavat säilyvät ennallaan - vain selluloosan liuotus on muuttunut.

- Yritykseltä vaaditaan pioneerihenkeä ja investointeja, mutta prosessilla säästetään rik-kihiilestä aiheutuvat suuret kustannukset. Me-netelmän avulla avautuu myös paljon markki-noita uusille tuotteille, Vehviläinen kannustaa yrityksiä. • PP

YMPäRISTöYSTäVäLLINEN uusi menetelmä korvaa

viskoosikuiduttampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty menetelmä mahdol-listaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmän tuotantoprosessin. selluloosan käsittelymenetelmä on nyt tarjolla yritysten käyttöön.

yhteystiedot sivu 2taMPereen teknillinen YlioPisto

•tampereen teknillinen yliopisto on aloittanut toimintansa vuonna 1965 ja muuttui vuonna 2010 säätiö-yliopistoksi.

•tutkimuksessa yliopiston kärkialoja ovat nanofotoniikka, signaalinkäsittely ja älykkäät koneet. vahvoja osaamisalueita ovat myös muun muassa biotieteiden teknologiat, materiaalitekniikka, ohjel-mistotekniikka sekä teollinen toiminta ja sen johtaminen.

•ttY tekee laajaa ja monipuolista yhteistyötä yritysten, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa ja on haluttu yhteistyökumppani. vuosittain ttY:llä on käynnissä yli 1000 tutkimus- ja kehi-tyshanketta.

•ttY on myös vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten yritys-ten tuottaja. Yliopiston tutkimuksen ja opetuksen pohjalta on 1980-luvun alusta lukien syntynyt yli 100 uutta yritystä.

taMPereen teknillinen YlioPisto – teknologian tiennäYttäjä!

ttY etsii nyt yrityksiä, jotka kehittäisivät selluloosan käsittelymenetelmää eteenpäin. kuvassa erikoistutkija marianna Vehviläinen.

kuva

: Pet

ri la

itine

n

Nokia Image Space – uusi tapa tutustua maailman eri kohteisiin

kun ranteessani oleva älypuhelin osoittaa työ-stressitasoni kohonneen, lähden pienelle lomalle virtuaalilomakohteeseen, jonka miljöön tunnelmaan olen päässyt itse ennakolta vaikuttamaan.

tätä tulevaisuuden visiota pohjustaa jo nokia Beta labs n kehittämä kokeellinen tutkimuspro-jekti image space. siinä kompassilla varustetulla kännykkäkameralla otetut valokuvat voi sijoittaa nettisivustolle, ikään kuin maailman kartalle. kuviin voi liittää kommentteja.

lisää osoitteessahttp://betalabs.nokia.com/ apps/nokia-image-space

kuva: nokia


Istumme eräänä iltana palkitun, pitkän linjan muotoilijan Stefan Lindforsin kans-sa tarinoimaan siitä, kuinka kaksi lähtö-kohdiltaan täysin erilaista tuotetta päätyy kotimaisille markkinoille – ja menestyy. Kertomuksen edetessä löydämme kuiten-kin selkeitä yhtäläisyyksiä tuotteiden mat-kan vaiheilta. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Olipa kerran…

- Ennen kuin minun kohdallani idea voi syntyä, pitää takana olla brändi tai valmis-taja, jonka toimeksiannosta lähden uutta ideoimaan, Stefan Lindfors aloittaa.

Jos Lindfors omien sanojensa mukaan tuntee, että hänellä voisi olla tilaajalle annettavaa, hän lähtee hankkeeseen mu-kaan. Tällöin miehen on täytynyt kokea työ kiinnostavaksi sekä tuntea, että hänen tuleva panoksensa tuottaa lisäarvoa ja aut-taa asiakasta eteenpäin.

- Tilaajan pitää pystyä kertomaan mi-nulle, mitä he uudella tuotteella hakevat ja miksi. Muotoilu muotoilun vuoksi ei minua sytytä.

Luova ideointiprosessi kuuluu vielä nii-hin työvaiheisiin, joita ei voi suorittaa al-lakkaan merkittynä ajankohtana, tiukasti ennalta määrätyn ajan puitteissa. Vasta, kun Lindfors tuntee keksineensä tarpeek-si hyvän idean, hän suostuu jatkamaan prosessia.

- Innovaatiot ovat usein minun juttuja-ni. Estetiikka on tärkeää, mutta se tulee viimeiseksi, siitä ei lähdetä liikkeelle.

hieromasauva… Sin City on Suomessa seksivälineitä myy-vä kauppaketju, jonka olemassa olosta suuri yleisö ei tiennyt - kunnes 2.11.2004 tilanne muuttui. Silloin julkistettiin näyttävin lanseerausmenoin Stefan Lindforsin muotoilema käärmeen näköi-nen silikoninen Serpent -hieromasauva. Media kiinnostui, julkinen keskustelu kävi vilkkaana ja Sin City sai enemmän kuin täytettyä tavoitteensa.

Tuo tavoite oli ollut tunnettuuden li-

sääminen ja seksivälineitä kohtaan val-litsevan yleisen asenteen muovaaminen myönteisemmäksi. Miten tavoite saavu-tettaisiin, jäi mainostoimisto TBWA\ PHS Helsingin suunnittelijan Tommi Laihon ja Stefan Lindforsin yhdessä ideoitavak-si. Kaksikko päätyi tunnetuin seurauksin hieromasauvaan. Mutta miten mies osaa

suunnitella vibraattorin, joka myös toimii tarkoituksenmukaisesti?

- Käytin luonnollisesti naisia apuna pro-totyypin testaajina, Lindfors vastaa.

Kun idea oli syntynyt ja prototyyppi testattu, tuli pohdittavaksi tuotanto ja sarjavalmistus. Tuote haluttiin Lindforsin aloitteesta valmistaa Suomessa, mitä ai-kaisemmin ei oltu tehty.

- Lähdimme kartoittamaan yrityksiä, jotka valmistivat jotain tuotetta silikonista jonkinlaista putkea pitkin. Sellainen löy-tyi. Käärmeen muotoisesta vibraattorista tuli niin suosittu, että se kelpasi kodeissa lasten lelukoriin, Lindfors kertoo.

…ei saanut kuppia nurinIittalasta (silloinen Arabia) otettiin 90-lu-vun loppupuolella yhteyttä muotoilija Lindforsiin ja kysyttiin, voisiko hän suun-nitella kohtuuhintaisen, mutta kuitenkin uuden kahvikupin.

- Lähtökohta, briiffi, oli hyvin erilainen kuin Sin Cityn kohdalla. Kyseessä oli tun-

nettu brändi ja tehtävänanto oli äärimmäi-sen selvä. Mutta koin ongelmaksi, mitä ennennäkemätöntä minä pystyisin kahvi-kuppisaralla luomaan silloin, kun tuotteen täytyy olla kohtuuhintainen. Pyysinkin kolme kuukautta luomisaikaa.

Kolme kuukautta riitti. Klassikoksi muodostunut Ego on kuitenkin syntynyt hyvin tarinankerrontaan sopivalla tavalla.

- Asuin silloin New Yorkissa. Olin aikai-sin aamulla kävelemässä juhlista kotiin ja poikkesin kahvilaan. Sain valtavan isosta kahvattomasta kupista maitokahvia. Sitä juodessani pelkäsin, että kuuma kahvi kaatuu syliin. Samalla välähti: miksi ku-pissa ei ole isoa kahvaa, josta saisi tukevan otteen?

Lindfors oli jo tätä ennen oivaltanut, että espressokahvibisnes tulee Suomeen-kin. Kun Egoa lähdettiin valmistamaan, sen tunnettuuden symboli, tukeva pöy-dälle asti ulottuva kahva, tuotti valmis-tusvaiheessa suuria vaikeuksia. Arabian tuotekehitysryhmä kuitenkin voitti vai-keudet ja Egoa on nyt monessa suoma-laisessa ja ulkomaisessa kodissa tai kah-vilassa esimerkkinä funktionaalisesta estetiikasta.

Stefan Lindfors muistelee Arabian aiko-ja ja löytää onnistumiselle ansion.

- Yli organisaatiorajojen toimiva ennak-koluuloton yhteistyö. Minä ulkopuolisena suunnittelijana toimin yleensäkin yhdessä johtoportaan, markkinoinnin ja tuotannon kanssa.

ja tarinan opetusYhteneväistä molemmissa tarinoissa on, että niissä tehtiin yhteistyötä. Toi-meksiantajat uskalsivat toimia ennakko-luulottomasti ja periksi antamattomalla asenteella. Markkinointi hoidettiin oi-keaoppisesti, ajoitus osui kohdalleen - ja tuote oli hyvä.

Ja luonnollisesti tärkein yhteinen nimit-täjä oli, että innovaattorina toimi Stefan Lindfors. • PR

Kuinka käärme kietoutuu kahvikuppiin?

Hyvä uusi tuote vie valmistajaa ja

brändiä sopivan askeleen eteenpäin.

- Stefan lindfors

Stefan Lindforsin mottona on, että mies ei tee mitään olemassa olevaa esinettä uudel-

leen, ellei hän keksi siihen jotain uutta

tulokulmaa.

tuotteen matka ideasta kaupan hyllylle voi olla hyvinkin erilainen. huippumuotoilija stefan lindfors kuvailee kaksi erilaista tuotematkakertomusta.

Stefan lindforsin iittalalle muotoilema EGO.

media kiinnostui vuonna 2004 lanseeratusta Serpent -hieromasauvasta.

kuva

: Mar

co M

elan

der

kuva: Marco Melander


3DYhä useampi yritys käyttää Sei-

näjoen ammattikorkeakoulun osaamista, kun ne pohtivat tuo-

tannon uudelleen suunnittelua, uuden robottisolun tai uuden tuotantolinjan käyttöönottoa tai haluavat tietää, mis-sä kohdassa materiaalivirtoja on pul-lonkauloja. Näihin kaikkiin tilanteisiin voidaan käyttää simulointiosaamista ja 3D-suunnittelua päätöksenteon tu-kena. Tuotantoon liittyvällä simuloin-nilla tarkoitetaan esimerkiksi jonkin tuotantolinjan tai koneen olennaisten osien ja toimintojen jäljittelyä tietoko-neella tehtävänä 3D-mallina.

- Simuloimalla päättäjä saa var-muutta investoinnin onnistumiseen ja kannattavuuteen. Näiden asioiden laskutoimituksissa on niin paljon erilaisia muuttujia, että niiden käsin laskeminen tuottaa helposti inhi-millisiä virheitä. Tietokone ei näitä virheitä tee, joten simuloimalla saa varmuuden asiaan, automaatiotek-niikan koulutusohjelmapäällikkö Hannu Reinilä Seinäjoen ammatti-korkeakoulusta kertoo.

investoinnit järkeviksi simuloimallaHitsaus- ja kokoonpanojigejä valmis-tava Jucat Oy on tehnyt yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa jo muutaman vuoden ajan. He suunnittelevat jigit ja tehdas-layoutit 3D-ympäristössä ja yhteistyöllä Sei-näjoen ammattikorkeakoulun kanssa varmistetaan 3D-layouttien muunta-minen liikkuviksi tehdasmalleiksi.

- Asiakkaamme ovat olleet mal-leihin todella tyytyväisiä. Suomessa tarvitaan radikaalia tuotannon tuot-tavuuden kehittämistä ja ainoastaan simuloimalla kalliit investoinnit voidaan varmistaa järkeviksi ja no-peasti itsensä takaisin maksaviksi hankkeiksi, Jucat Oy:n toimitusjoh-taja Juha Lemponen toteaa.

Simulointimalleja voidaan hyö-dyntää myös tuotteiden markki-noinnissa. Reinilä kertoo monen järjestelmätoimittajan voittaneen tarjouskilpailun simulointimallin avulla, sillä näin varmistetaan asia-

Simuloinnilla tehoa tuotantoon

kaskohtaisten järjestelmien toimi-vuus ja kapasiteetti jo suunnittelu-vaiheessa. • PP

Seinäjoen ammatti korkeakoulu•Yli 15 vuoden kokemus simulointi-

palveluista.•suomen johtava ammattikorkeakou-

lu simulointiosaamisessa.•asiakkaita ympäri suomen muun

muassa metalli-, puu-, paperi- ja elintarviketeollisuudessa.

•tuotannon simulointi on koneen tai tuotantolinjan osien sekä toimintojen jäljittelyä tietokoneen 3D-mallina.

•simuloinnin avulla voidaan tehostaa toimintaa ja saada kustannussäästö-jä teollisuudessa.

•www.seamk.fi/tekniikka

Yritysyhteistyöllä uusia mahdollisuuksia simulointiinseinäjoen ammattikorkeakoulu on aloittanut yhteistyön visual Components oy:n ja Beckhoff automation oy:n kanssa. visual Components oy on 3D-si-muloinnin ja Beckhoff automation oy automaation ohjausjärjestelmien asian-tuntijayritys. Yhteistyössä yritykset ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet simulointimalliin myös ohjausjärjestelmän.

- simulointimallista, johon on yhdistetty ohjausjärjestelmä, nähdään täsmäl-leen, miten oikea kone liikkuisi. Yleensä ohjausjärjestelmää päästään testaa-maan vasta silloin kun kone on kasattu ja valmiina hallin lattialla - nyt testaus päästään tekemään jo paljon aikaisemmin ja näin helpotetaan aikataulupainei-ta sekä nopeutetaan koneen käyttöönottoaikaa, Beckhoff automation oy:nTeppoLepistö kertoo.

simulointimallin ja ohjausjärjestelmän yhdistelmällä voidaan tarjota yri-tyksille koulutuspaketteja sen lisäksi, että sitä käytetään suunnittelun apuna. visual Components oy:nMikkoUrho kertoo, että koulutukseen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia.

- koneenkäytön koulutukseen ei tarvita näin todellisia laitteita tai isoja hal-leja, jolloin säästytään isoilta investoinneilta. ison ryhmän opettaminen onnis-tuu nopeammin ja vaivattomammin tietokoneluokassa.

seinäjoen ammattikorkeakoulussa on todettu yli 15 vuoden aikana tehdys-sä tutkimus- ja kehitystyössä simuloinnin olevan yrityksille rahaa ja aikaa säästävä suunnitteluratkaisu.

seinäjoen aMk yhteystiedot sivu 2

Provoke yhteystiedot sivu 2

- Pitkään on ollut vallalla ajatus, että innovaatioprosessissa kehitetään ensin teknologia ja sitten etsitään asiakas - myös Suomessa. Se ajatus-malli on vanhanaikaista ja tehoton-ta, sanoo Provoken toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen.

Hän lisää, että globaalissa tieto-yhteiskunnassa tekniset innovaatiot yksin eivät enää saa riittävää etu-lyöntiasemaa taatakseen menestyk-sen. Teknisen innovaation kopioijat kehittävät tuotteita käyttäjäystäväl-lisempään suuntaan ja korjaavat suu-rimman hyödyn.

- On toimittava toisin, jos mielii hyötyä innovaatiostaan, summaa Kämäräinen.

Hän tietää mistä puhuu, sillä Pro-voke on ideoinut asiakkailleen 57 pa-tenttia seitsemän toimintavuotensa aikana.

out of box ja avoin innovaatioKämäräisen käyntikortissa lukee Strategic Difference. Sanat paljas-

Design Thinking on tullut jäädäkseenDesign Thinking löytää loppuasiakkaan tarpeet. ajattelumalli on uutta suomessa, mutta tuttua maa-ilmalla. Provoke on suomessa Design Thinkingin pioneeri.

tavat toisinajattelijan. Mies ryhtyy lunastamaan oitis lupausta ja antaa kyytiä luutuneille ajattelumalleille.

- Kustannusjahti ei johda mihin-kään. Jos yritys ei kykene luomaan arvoa, on yhdentekevää, saako se vä-hennettyä kustannuksia.

Design Thinking -ajatusmalli läh-tee siitä, että mennään ongelmien äärelle. Se tapahtuu avoimen inno-vaation kautta.

- Yksikään yritys ei voi jatkossa innovoida yksin, sisältä ulospäin. Avoin innovaatio kehittyy nopeasti ja saa uusia muotoja. Innovaatio ja-lostuu ja muuttuu kustannustehok-kaammaksi, linjaa Kämäräinen.

Teollinen muotoilu yhdistettynä Design Thinking -malliin ei Kämä-räisen mukaan suinkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi videoprojekto-riin tehdään uudet kuoret ja tuote on valmis markkinoitavaksi.

- Työpajoissa monien eri alojen osaajat ja käyttäjät pohtivat vailla ennakkoluuloja, mikä on laitteen tehtävä? Sen tehtävä on luoda kuva. Voisiko kuvan luoda langattomasti

vaikkapa suoraan seinän pintaan, visioi Kämäräinen.

Seuraavaksi kysytään, miksi kuva täytyy luoda? Voidaanko löytää pe-rimmäiset tarpeet ja keksiä täysin uusia ratkaisuja vanhojen sijaan. Näin toimimalla ulkoa sisään -ajat-telutapa toteutuu.

Hän antaa toisen esimerkin De-sign Thinking-ajattelusta.

- Jos huoneeseen pitää tehdä va-laistus, ratkaisu ei ole, että keksitään uusia lamppuja. Vaan ongelman aito

ydin on, että tarvitaan valoa. Voisi-ko valon lähde olla vaikka katto tai pöytä, innostuu yrityksiä työkseen konsultoiva Kämäräinen.

Hän korostaa, että pitää pureutua tarpeeseen ja kysyntään, ei ratkai-suihin ja tarjontaan.

Ajattelun pitää tulla ulos laatikos-ta, out of box.

tulevaisuudessa kilpaillaan palveluilla

Tulevaisuudessa kilpaillaan palve-luilla. Miten Design Thinking -aja-tusmalli valjastetaan palvelujen ke-hittämistarpeisiin?

- Mallin mukaan palvelujen kehit-tämisen tulee lähteä tarpeesta: siitä, mitä loppukäyttäjä tarvitsee ja halu-aa. Ei siitä, miten palvelut tuotetaan eli ratkaisuista. Tärkeää on löytää aito tarve ja ongelma. Kun ongelma on löydetty, ratkaisu on helppo luo-da, toteaa Kämäräinen.

Provoken tehtävä on auttaa asiak-kaitaan löytämään loppuasiakkaiden oikeat tarpeet.

- Olemme strategisia konsultteja. Työpajat, workshopit, koostuvat eri alojen osaajista. Provokessa työs-kentelee: MBA, sosiologi, fyysikko, diplomi-insinöörejä, muotoilijoita, käyttöliittymäsuunnittelijoita ja graafikkoja. Työpajoissa on myös eri alan yrityksen edustajia, kertoo Kä-märäinen.

Provoken opeilla on kysyntää niin koti- kuin ulkomaillakin. Yrityksen töistä suuntautuu tällä hetkellä yli 70 prosenttia vientiin. Yrityksellä on konttorit Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa. • Al

avoimen innovaation työpajoissa käyttäjät ja useiden yritysten asiantuntijat etsivät tarpeita ja niiden taustalla vaikuttavia ilmiöitä. vasta kun aito ongelma on löydetty, voidaan siirtyä ratkaisujen ideointiin esimerkiksi tuotteiston strategialle, kuten kuvan työpajassa.

kuva

: Pro

voke

kuva: seaMk


Vallox ja Relaxbirth

PALK

ITuT SuOMALAISET M

ENESTYJäT

kovaa työtä ja lujaa uskoa omaan tuotteeseen, näitä aineksia pitää sisällään monen suomalaisen menestystuotteen tarina. tämän lisäksi markkinoille valmis tuote vaatii usein aktiivista ja ennakkoluulotonta kehitystyötä.

idea Relaxbirth-synnytystuesta, jär-jestelmästä, joka tukee synnytyssa-lissa sekä äidin että kätilön työtä sai

alkunsa, syntyi, vuonna 2003 kun kätilö Eija Pessinen palasi synnytyssalityö-hön vuosien tauon jälkeen.

- Ihmettelin, miten me kätilöt teem-mekään työtä niin hankalissa asen-noissa, jossa meidän on vaikea auttaa synnyttävää äitiä ja hoitaa synnytystä. Esimerkiksi jakkarasynnytyksessä, jota monet äidit toivovat, kätilö istuu lattial-la ja hänen on vaikea nähdä työnsä koh-detta eli syntyvää lasta. Myös sänky-synnytyksissä on omat haasteensa niin synnyttäjän kuin kätilönkin kannalta, keksijä Eija Pessinen aloittaa.

Pessinen alkoi kehitellä ideaa mo-lempia osapuolia tukevasta laitteesta; hän kyseli mielipiteitä ystäviltään ym-päri maailmaa ja tutki naisten vartalon mittasuhteita. Tutkimusprosessin ai-kana hän myös hämmästeli sitä kuinka vähän kätilöiden työergonomiaa käsit-televiä tutkimuksia löytyi.

- Vain muutama.Havainnot vahvistaa myös Pessisen

yhtiökumppani, Relaxbirth Oy:n toimi-tusjohtaja Jukka-Pekka Luostarinen.

- Aluksi Eija jopa ihmetteli, että eikö tätä muka kukaan muu ole aiemmin keksinyt.

Pessinen ja Relaxbirth Oy lähtivät viemään ideaa eteenpäin, tuotteesta syntyi useita prototyyppejä ja sitä ke-hitettiin moniammatillisessa työryh-mässä. Vuonna 2008 Työterveyslaitos käynnisti kaksivaiheisen käytettävyys-tutkimuksen, jossa laitetta testattiin käytännössä.

- Työterveyslaitoksen tutkimuksen kautta saimme arvokasta, puolueeton-ta tietoa Relaxbirthistä, Jukka-Pekka Luostarinen kertoo.

Tutkimustulokset myös tukivat Pes-sisen näkemyksiä.

- Relaxbirth parantaa kätilön työergo-nomiaa merkittävästi: hän voi työsken-nellä selkä suorana, paino molemmilla jaloilla suurimman osan ajasta, myös näkyvyys on parempi. Äidit taas voivat synnytystuen avulla löytää entistä pa-remman, omaa kehoaan tukevan, syn-nytysasennon sekä saavat tuesta apua voimantuotossa, iloitsee Eurooppalai-sen naiskeksijäverkoston, EUWIIN, Vuoden keksijänainen –palkinnolla vuonna 2009 palkittu Eija Pessinen.

Relaxbirth – äidin ja kätilön parhaaksi

Vallox Oy on suomalainen, sisäil-mateknologiatuotteita kehittä-vä, markkinoiva ja valmistava

yritys. Suurimman osa toiminnasta, noin 80%, muodostavat asuntoihin, kouluihin ja toimistoihin asennettavat lämmöntalteenottolaitteet.

- Pyrimme energiatehokkuuden maksimoimiseen. Kansainväliset mää-räykset alalla kehittyvät jatkuvasti, joten paikalleen ei tällä alalla saa jää-dä polkemaan, kertoo toimitusjohtaja Rauno Mäkelä.

Kilpailu energiansäästömarkkinoilla onkin kovaa, taantuman aikana erityi-sen ankaraa. Valloxilla kuitenkin us-kotaan omaan tuotteeseen ja tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä: rungot ovat peltiä ja elektroniik-ka laadukasta.

Lamasta huolimatta laadulle onkin löytynyt ostajia ja vaikka yrityksen markkina-alue viime vuonna piene-ni, liikevaihtoa onnistuttiin kasvatta-maan. Nykyisen aseman ja positiivisen markkinatilanteen saavuttaminen on kuitenkin vaatinut työtä ja epävarmo-jakin aikoja yrityksessä on koettu.

- Alun perin toimimme uusien oma-

kotitalojen markkinoilla, 1990-luvun lama kuitenkin pakotti meidät muutta-maan toimintamalliamme, Rauno Mä-kelä muistelee.

Kun monet laman seurauksena supis-tivat tuotantoaan, Vallox panosti tuote-kehitykseen, kehitti tuotantoa ja pyrki aktiivisesti laajentamaan vientialuei-taan Saksassa. Uusien omakotitalojen ohella yritys laajensi toimintaansa myös kerrostaloasuntoihin. Mäkelän mukaan myös taloudellisesti oltiin kovilla.

- Panostus kuitenkin kannatti. Kun markkinat vuosikymmenen lopulla al-koivat vetää, olimme täysin valmiita.

Yrityksen kehittämät energiansääs-töratkaisut on huomattu myös käyttä-jäkunnan ulkopuolella: viime vuonna yritys palkittiin Teknologiasta Tuot-teiksi –säätiön tunnustuspalkinnolla. Palkintoraadilta kiitosta saivat mm. juuri energiatehokkuus ja ilmanvaih-don integrointi talon muihin ener-giaratkaisuihin.

- Olemme kulkeneet omaa tietäm-me ja toiminnassamme tavoittelemme pitkäjänteisyyttä nopeiden ratkaisujen sijaan, tiivistää toimitusjohtaja Mäkelä yrityksen nykyisen toiminta-ajatuksen. • mR

Energiatehokkaasti, omalla tiellään - Vallox Oy

relaxbirth tarjoaa synnyttäjälle mahdollisuuden ponnistaa kehoaanoptimaalisesti hyödyntäen, hyvässä kontaktissa kätilön kanssa.

tunnustuspalkinnon luovutti teknologiasta tuotteiksi -säätiön hallituksenpuheenjohtaja Mika halttunen (vas.). vallox oy:n puolelta huomionosoituksenvastaanottivat toimitusjohtaja rauno Mäkelä (kesk.) ja myynti- ja kehitysjohtaja olavi suominen (oik.).

kuva

: vei

jo a

ulio

turun aMk yhteystiedot sivu 2

mikä yhdistää puhtaita dieselmoottoreita, ikäihmisten e-palveluita ja ennakoivaa johtamista? Vastaus on Turun ammattikor-

keakoulu, jonka tutkimushankkeisiin kaikki kolme aihetta kuuluvat. Ammattikorkeakoulussa tehdään monipuolisesti tutkimus- ja kehitystoimintaa, jolla tuotetaan uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toiminta-mahdollisuuksia Varsinais-Suomeen.

Seitsemässä tutkimus- ja kehitysohjelmassa tehdään kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten kanssa, mikä nopeuttaa innovaatioiden soveltamista käytännössä. Esimerkkeinä Turun am-mattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta esittelemme kolme hanketta: vähäpäästöisen moot-toritekniikan kehittämisen, innovatiivisten liiketa-louden ja johtamisen koulutussisältöjen suunnittelun sekä teknologiapohjaisten, interaktiivisten sisältö-palveluiden tuotannon ikäihmisille, omaishoitajille ja kuntoutusasiakkaille.

Dieselmoottoreiden päästöt alasTurun ammattikorkeakoulun ympäristöosaamisoh-jelmassa kehitetään vähäpäästöistä moottoritekniik-kaa. Tutkimuksen kohteena ovat maatalouskoneiden kuten traktoreiden, puimureiden ja metsäkoneiden moottorit sekä laiva- ja voimalamoottorit. Tavoit-teena on vähentää päästöjä ja parantaa moottoreiden energiatehokkuutta.

- Moottorinvalmistajia koskevat EU:n ja USA:n säädökset tiukentuvat nopeasti, joten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä on tuntuvasti vähennettävä, tutki-musryhmän johtaja Seppo Niemi kertoo.

Päästöjen vähentäminen on tärkeää ympäristö-kuormituksen pienentämiseksi ja ilmastonmuutok-sen hillitsemiseksi. Moottoritutkimuslaboratoriossa on kehitetty myös moottoreiden biopolttoainekäyt-töä.

- Kehitämme moottoreita yhdessä monien kan-sainvälisten yritysten kanssa, Niemi sanoo.

ennakoiva oikeus on yritykselle mahdollisuusProActive Management and ProActive Business Law (PAM PAL) -projektissa tuotetaan uusia koulutuksen sisältöjä tulevaisuuden ammattilaisille. Tarkoitukse-na on saada ennakoivaa oikeusajattelua ja -johtamista hyödynnettyä yritysten liiketoiminnassa. Koulutus so-veltuu eri alojen opiskelijoille ja yritysten edustajille.

- Perinteisesti oikeudellista osaamista on käytetty vasta kun käytetään oikeustoimia tai mietitään, miten ongelma korjataan ja oma oikeus suojataan. Kehitet-tävässä kokonaisuudessa yhdistetään liiketaloudellis-ta ja oikeudellista osaamista ja johtamista. Yritysten

käyttöön saadaan ammattilaisia, jotka yhdistävät hy-vät sopimusten ja oikeudellisten asioiden hallinnan käytännöt hyvään projektien, laadun ja riskien hallin-taan, projektipäällikkö Kaisa Sorsa kertoo. Hanketta rahoittaa EU:n Life Long Learning -ohjelma.

Ensimmäiset koulutukset pilotoidaan ensi syksy-nä. Niissä opiskelijat oppivat analysoimaan yritystoi-minnan konteksteja ja niiden kytköksiä oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin sekä tekemään käytännön ratkaisuja.

hyvinvointitv® tuo virikkeitä ikääntyvän arkeenEsimerkki Turun ammattikorkeakoulun työstä hy-vinvointialalla on Turvallinen koti/OMANA-hanke, jossa yhdistetään teknologia ja hyvinvointi. Tavoit-teena on edistää ikäihmisten, omaishoitajien ja kun-toutujien kotona tai palvelutalossa selviytymistä. Heidän arkeensa tuodaan virikkeitä ja samalla tehos-tetaan hoitohenkilöstön rajallisia resursseja.

Käytännössä virikkeitä ikäihmisten elämään tuo-daan HyvinvointiTV®:n välityksellä, jossa käytetään videoneuvottelutekniikkaa. Helppokäyttöisen kos-ketusnäytön ja pienen kameran avulla televisio tai tietokone on muutettu vuorovaikutteiseksi välineek-si. Kokeilussa on mukana aktiivisesti 33 ikäihmistä tai ikääntyvää omaishoitajaa Varsinais-Suomessa.

- Moni ikääntyvistä on innokas käyttämään video-neuvottelutekniikkaa - tai kuvapuhelinta, kuten he sitä kutsuvat. Tuotamme opiskelija- ja yhteistyöpartneri-vetoisesti vuorovaikutteista ohjelmaa ja e-palvelusi-sältöjä seitsemän lähetyksen verran viikossa ja lisäksi käyttäjät ovat yhteydessä henkilökohtaisesti hoitohen-kilöstöön sekä toisiinsa, EAKR-rahoitteisen hankkeen projektipäällikkö Outi Rantala kertoo. • PP

Vetovoimainen Varsinais-Suomen kehittäjä

Monialainen turun ammattikorkeakoulu tutkii ja kehittää työelämän tulevaisuuden tarpeita varten.

turun ammattikorkeakoulu•seitsemän tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jotka

ovat pitkäkestoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia.•t&k -ohjelmien painoaloina ovat soveltava iCt,

lääkehoito- ja terveysosaaminen, tulevaisuuden työ, hyvinvointipalvelut elämänkaaressa, merelli-sen ympäristön ja rakentamisen osaaminen, bio- ja liiketoimintaosaaminen sekä taidealan työelämälähtöinen osaaminen.

• www.turkuamk.fi, http://projektori.turkuamk.fi

turun ammattikorkeakoulu on ollut mukana kehittämässä hyvinvointitv®:tä, jonka avulla pyritään luomaan virikkeitä

ikääntyvien arkeen. kosketusnäyttö ja kamera muuntavat television vuorovaikutteiseksi välineeksi.

laitetoimittajana toimii videra oy.

turun ammattikorkeakoulun ympäristöosaamisohjelmassa kehitetään vähäpäästöistä moottoritekniikkaa.

kuva

: Mar

tti k

omul

aine

nkuva: Mika arvola

tutkimuS & kEHitYS OPAs 11

tutkimus & kehitys opas

Documents