tutkimuskatsaus 10 2 - helsingin kaupunki · 2010-03-31 · ensimmäinen tehtiin vuoden 1993...
TRANSCRIPT
T u t k i m u s k a t s a u k s i a
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
2010 2
HEIKKI HELIN
ÄKKIJARRUTUSSuurten kaupunkien tilinpäätökset
LISÄTIETOJA Heikki Helinpuh. 040 516 5976
ISSN 1796-7236ISBN 978-952-223-682-1Kuva: Heikki Helin
1
Sisällys Esipuhe 1 Tilinpäätösyhteenvedon taustaa 2 Lähtökohdat vuoden 2009 talousarvioiden valmistelulle 3 Tulorahoituksen riittävyys 4 Verotulot 5 Rahoituslaskelma ja lainat 6 Kaupunkien tilinpäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä 7 Yhteenveto: Suurten kaupunkien vuosi 2009 Liitteet Liite 1. Tilinpäätökseen liittyviä lukuja Liite 2. Kaupunkien tilinpäätöstiedotteet Liite 3. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talo-usarviossa (milj. e), muutokset vuodesta 2008 vuoteen 2009 Liite 4. Heikki Helinin tietokeskuksen sarjoissa ilmestyneet suurten kaupunkien talousarvi-oiden ja tilinpäätösten yhteenvedot
2
Esipuhe Erikoistutkija Heikki Helinin jo perinteeksi muodostunut analyysi suurten kaupunkien tilin-päätöksistä on valmistunut. Analyysi tehtiin reaaliajassa. Tilinpäätöstietojen kokoamisen ja analysoinnin nopeutta kuvaa se, että tämä yhteenveto oli valmis, kun osa kaupungeista käsitteli tilinpäätöstä kaupunginhallituksessaan maaliskuun 29. päivänä. Tämä oli mahdol-lista tekijän ja kaupunkien monivuotisen yhteistyön ansiosta. Tilinpäätösyhteenvetoa on pyritty kehittämään. Liitteeksi on koottu kaupunkien tilinpäätös-tiedotteet. Niistä ilmenee kaupunkikohtaisia tuntoja talouden tilasta. Tilannetta avaa myös raporttiin liitetyt lehtiotsikot, jotka kuvaavat kuntien talouteen liittyviä uutisia. Lisäksi muka-na on kaupungeilta pyydetyt suppeat yhteenvedot tilinpäätöksen vaikuttaneista tekijöistä. Kansatalous syöksyi taantumaan vuoden 2008 lopussa. Sitä eivät talouden ennustajat ky-enneet huomioimaan. Taantuman seurauksena kuntien verotulojen kasvu joko hidastui tai kääntyi miinusmerkkiseksi. Aluksi veroaukko katettiin velan lisäyksellä. Samaan aikaan käynnistettiin erilaisia säästöohjelmia. Timo Cantell tutkimuspäällikkö
3
1 Tilinpäätösyhteenvedon taustaa1 Tämä on seitsemästoista Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa julkaistava suurten kaupunkien tilinpäätöstarkastelu2. Ensimmäinen tehtiin vuoden 1993 tilinpäätöksistä. Talous-arvioyhteenvetoja on laadittu myös 17. Ensimmäinen koottiin vuoden 1994 talousarvioista. Tarkastelussa on mukana 10 asukasluvultaan Suomen suurinta kaupunkia vuonna 2008. Kun tässä julkaisussa käytetään ilmaisua suuret kaupungit, tarkoitetaan sillä juuri näitä kau-punkeja3. Tilinpäätösten tarkastelussa on korostunut tarve saada mahdollisimman nopeasti yhteenveto tilinpäätösten valmistumisen jälkeen. Ensimmäisen kerran verkosta tulostettava tilinpäätösyh-teenveto tehtiin vuoden 2002 tilinpäätöksistä. Vuonna 2009 Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta liittyivät Jyväskylän kaupunkiin ja Ylikii-minki Ouluun. Kun vertaillaan muutosta vuoden 2008 tilinpäätöksestä vuoden 2009 tilinpää-tökseen, on vuoden 2008 lukuihin lisätty liittyneiden kuntien luvut. Vuoden 2009 talousarvios-sahan ne ovat jo mukana. Kuntien talouden vertailu tuntuu vuosi vuodelta käyvän vaikeammaksi4, vaikka kaikkien muu-tosten tarkoituksena on sanottu olleen kuntien välisen vertailtavuuden parantaminen. Tähän koosteeseen on poimittu kaupunkien tilinpäätöstiedotteet. Lisäksi kaupungit ovat muu-tamalla rivillä ilmoittaneet keskeisimmät tilinpäätökseen vaikuttaneet tekijät. Talouden kehi-tyksen kuvaamiseksi koosteessa on kuntien talouteen liittyviä lehtiotsikoita.
1 Raportin kannessa on tekijän ottama kuva keväisistä jääpuikoista. Niistä heijastuu seinään lamaa kuvaava alaspäin osoittava kuvio. 2 Julkaisut on lueteltu liitteessä 4. 3 Vuoden 2009 alussa kuntaliitoksen seurauksena Kouvolan asukasluku oli 88 436 ja Porin 76 403. Kuntien asukasluvut elävät jatkuvasti kuntaliitosten seurauksena. Tässä tarkastelussa ovat mukana vuoden 2008 asukasluvun perusteella 10 suurinta kaupunkia, koska niistä on käytettävissä runsaasti taustatietoja aiempien tarkastelujen perusteella.. 4 Ongelmia aiheutuu mm. toimintojen erilaisesta organisoinnista (tavallinen hallintokunta, liikelaitos, osakeyhtiö), organi-saatioiden muutoksista ja erityisesti liiketoiminnan järjestelyistä, tilaaja-tuottajamalleista, suurista kaupoista, konserni-pankkijärjestelyistä, uudenlaisista investointien rahoitusratkaisuista ja vastuista.
4
2 Lähtökohdat vuoden 2009 talousarvioiden valmistelulle Seuraavassa kuvataan arvioita vuoden 2009 talouskehityksestä ja arvioiden nopeaa muutos-ta. Vuosien 2009–2012 peruspalveluohjelmassa5 kehitys näytti normaalilta: – Vuosina 2009–2012 kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan nykytilanteen valossa ylittävän sel-västi poistot. Tämä perustuu oletukselle, että toimintamenot kasvavat keskimäärin 5,1 prosenttia sekä vero-tulot ja valtionosuudet yhteensä keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Vuosikatteen arvioidaan keskimäärin riittävän kattamaan nettoinvestoinnit, minkä seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu edellisvuosista. Kun-tatalous kuitenkin kiristyy kehyskauden loppua kohti, kun väestön ikääntyminen alkaa hidastaa verotulojen kasvua ja lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvua. – Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2008 yhteensä 6,8 prosenttia ja vuosina 2009–2012 kes-kimäärin 4,9 prosenttia. Verotulojen kasvu hidastuu kehyskaudella talouskasvun hidastuessa. Kuntataloustiedote 3/2008 (syyskuu 2008) – Kokonaistuotannon arvo on tänä vuonna noin 191,5 miljardia euroa ja vuonna 2009 tuotannon arvon ennuste-taan olevan 200 miljardia euroa. – Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kyl-läkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset ovat noin 18 miljardia euroa. Maan hallitus on julkistanut ehdotuksensa valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseksi ja antanut sen eduskun-nalle. Kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esite-tystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä. - - - Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1990–2010 prosenttia (Tampereen kaupungin tilinpäätöksen esittelyaineistoa, perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin)
%
0,5
-6,0
-3,5
-0,8
3,6 4,0 3,6
6,25,0
3,9
5,3
2,3 1,8 2,0
4,1
2,9
4,4 4,9
1,2
-7,8
0,7
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
*
20
10
*
5 Peruspalveluohjelma 2009–2012. Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008 (13.3.2008).
5
pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottola-man ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta vielä epä-varmojen arvioiden varassa. Kuntataloustiedote 1/2009 (helmikuu 2009) Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen. - - - Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 3-4 prosenttia. Kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita on jouduttu muuttamaan sitä mukaa, kun arviot lähivuosien koko-naistaloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kuntien verotulot väheni-sivät tänä vuonna 2,7 % viime vuodesta. Suurimpana syynä on yhteisöveron tuoton väheneminen viime vuoden runsaasta 1,5 miljardista eurosta noin 950 miljoonaan euroon tänä vuonna.
Helsingin Sanomat 27.9.2008 Kuntataloustiedote 2/2009 (huhtikuu 2009) Viime vuonna alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtanut talouden jyrkkään alamä-keen. Kansantalouden tuotanto väheni lähes kymmenen prosenttia kuluvan vuoden tammikuussa verrattuna viime vuoden tammikuun tuotantoon. - - - Kunnat valmistelivat kuluvan vuoden budjetteja tilanteessa, jossa ylei-sen taloudellisen kehityksen arviointia leimasi suuri epävarmuus. Kunnat ovat joutuneet muuttamaan kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita sitä mukaa kuin on saatu yhä heikkeneviä arvioita kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi. Hallitus esittää, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta koro-tetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009–2011. Tämänhetkinen arvio kuntien yhteisöve-ron tilityksistä vuonna 2009 on lähes 1,2 miljardia euroa.
6
Helsingin Sanomat 10.10.2008 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - -- - - -- - - - -- - -- - Kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet
Yhteisöveron kuntaosuutta korotetaan 10 %-yksiköllä vuosille 2009–2011. Kela maksua kevennetään 1.4.2009 alkaen 0.8 %-yksikköä ja poistetaan kokonaan 1.1.2010 alkaen. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan. Toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntien tulolisäyksinä on valtion mukaan tänä vuonna 468 miljoonaa eu-
roa, ensi vuonna 649 miljoonaa euroa ja 674 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kuntatalous 3/2009 (kesäkuu 2009) Kunnallisveron ryhmäosuus ja yhteisöveron jako-osuus nousevat kesäkuussa. - - - Kunnallisveron osuus vero-vuodelle 2009 nostetaan 59,87 prosentista 60,39 prosenttiin. Jako-osuuksien tarkistamistarve johtuu lähinnä luovutusvoittojen ja puun myyntitulon aiempaa alhaisemmista arvioista. Jako-osuuksien tarkistamisen johdosta kunnille tilitetään lisää kesäkuun tilityksissä noin 43 miljoonaa euroa. Yksittäisten kuntien jako-osuuksien lasken-taperusteita ei tässä yhteydessä tarkisteta. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin vero-vuosilta 2009–2011 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. Korotus astuu voimaan kesäkuun tilityksessä ja samalla kunnille oikaistaan myös alkuvuoden yhteisöverot uuden jako-osuuden mukaiseksi. Oikaisun suuruus on noin 205 miljoonaa euroa. Peruspalveluohjelma 2010–2013 (27.3.2009) Kuntatalouden näkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Vielä syksyllä 2008 laaditun vuotta 2009 koskevan peruspalvelubudjetin kehitysarviossa kuntatalouden arvioitiin pysyvän tänä vuonna vahvana. Tämän hetken valossa on kuitenkin selvää, että kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi verotulojen supistuessa selvästi vuoden 2008 tasoon verrattuna. Verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pääosin suhdanne-herkän yhteisöveron tuoton romahtamisesta.
7
Suurten kaupunkien talousarviot 2009:
Edessä epävarmuuden aika E-SS 5.1.20096 Kun kansantaloudella ja valtiolla menee hyvin, saavat kunnatkin siitä osansa. Kun talouden kasvu hidastuu ja pysähtyy kokonaan, ajautu-vat kunnat vaikeuksiin. Ennusteet talouden kehityksestä ovat heikentyneet viikoittain. Al-kusyksyn arvioiden mukaan Suomen piti pääs-tä kansainvälisestä notkahduksesta muita hel-pommalla. Nyt pelätään edessä olevan 90-luvun alun lamaa muistuttava notkahdus. Pientä iloa kunnille tuo vuoden 2008 tilinpää-tös. Verotuloja kertyy useimmissa suurissa kaupungeissa enemmän kuin vuosi sitten arvi-oitiin. Vaikka kuntien menot kasvavat vauhdilla, tullee tilinpäätöksistä melko kohtuullisia. Ensi vuonna kaikki on toisin. Talouden taantu-minen vähentää erityisesti yhteisöverotuloja, lähinnä yritysten maksamia veroja. Lomautta-miset ja irtisanomiset vaikuttavat pienellä vii-veellä. Palkan sijalle tulee ansiosidonnainen päiväraha, mikä on selvästi palkkaa pienempi. Kaupunkien verotuloarvioissa onkin melkoisia eroja juuri arvioiden laatimisajankohdasta joh-tuen. Talouden arvioitua jyrkemmästä heikentymi-sestä seuraa se, että mitä myöhäisemmässä vaiheessa talousarviosta on päätetty, sitä pie-nempi on verotulojen arvioitu kasvu. Niinpä kaupunkien verotulojen kasvu vuoden 2008 ennakoiduista verotuloista vuoden 2009 talo-usarvioon vaihtelee 0:n ja 4,6 prosentin välillä. Kuntaliiton arvioiden mukaan verotulojen kasvu jää ensi vuonna alle yhden prosentin. Yhteisö-veron kohdalla kasvu ei hidastu, vaan kuntien osuus veron tuotosta vähenee seitsemän pro-sentin paikkeilla. Samalla kun valtio keventää verotusta, vähenevät monessa kunnassa vero-tulot vuodesta 2008. Verotuloarvioiden erilaisuus vaikuttaa kaikkiin talousarvioiden tunnuslukuihin vertailuun. - - - Suurten kaupunkien veroprosentit ovat olleet
6 Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu yhteenveto suur-ten kaupunkien vuoden 2009 talousarvioista.
muutaman vuoden muuttumattomina. Vuodelle 2009 Pori korotti tuloveroprosenttiaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Suurten kaupunkien vuoden 2009 talousarvioi-den yhteenvedon perusteella ei voida päätellä, miten kunkin kaupungin talous kehittyy suh-teessa toisiin suuriin kaupunkeihin. Kertaakaan niiden kuudentoista vuoden aikana, kun talo-usarvioista on laadittu yhteenvetoja Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuissa, vertai-lukelpoisuus ei ole ollut näin heikko. Kaupunkien verotulot kasvavat vuoden 2007 tilinpäätöksestä noin 700 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia. Kasvu vuoden 2008 enna-koiduista verotuloista on kolmisen prosenttia, mutta vaihteluväli on suuri, koska arviot on laadittu eri aikana. Millään kaupungilla ei vuosikate riitä investoin-tien rahoittamiseen? Poistoja suurempi vuosi-kate on Helsingissä, Lahdessa, Oulussa ja Vantaalla. Tämä tunnusluku antaa harhaisen hyvän kuvan, koska poistot ovat liian pienet. Kymmenen suurimman kaupungin vuoden 2009 talousarvion investoinnit ovat 1 776 milj. euroa ja poistot vain 810 milj. euroa. Vuosika-tetta on arvioitu kertyvän 784 milj. euroa. In-vestoinneista melkoinen osa joudutaankin kat-tamaan velalla. Lainakannan kasvu vuoden 2007 tilinpäätöksestä on yli 700 miljoonaa eu-roa. Heikki Helin Verkkojulkaisu Heikki Helin, Arvioita ja arvauk-sia. Suurten kaupunkien talousarviot 2009. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskat-sauksia 2008:8” on luettavissa osoitteessa: http://www.hel2.fi/tietokeskus/
8
3 Tulorahoituksen riittävyys Vuosikatteen ja poistojen suhdetta kuvaa vuosikate prosentteina poistoista. Jos tunnusluku on vähintään sata, on kunnan tulorahoitus määritelmän mukaan tasapainossa (ylijäämäinen). Kun vuosikate on miinusmerkkinen, on talous epätasapainossa (alijäämäinen) ja kunta joutuu turvautumaan ns. ”syömävelkaan”. Vuosikate % poistoista tunnusluku antaa poistojen alimittaisuuden7 takia liian hyvän signaalin kunnan taloudesta. Myönteistä tulkintaa saattaa vahvistaa vielä se, että tuloslaskelma voi päätyä ylijäämään, vaikka samanaikaisesti kunta kuitenkin voi joutua rahoittamaan melkoisen osan investoinneistaan velalla. Kuvio 2. Vuosikate prosenttia poistoista 2009
0 20 40 60 80 100 120 140
Jyväskylä
Vantaa
Tampere
Kuopio
Helsinki
Oulu
Espoo
Turku
Pori
Lahti
Vain viiden kaupungin vuosikate oli vähintään poistojen suuruinen. Koska poistot ovat liian pienet, näin arvioiden tilanne näyttää heikolta. Talouden notkahduksen syvyyttä kuvaa se, että Helsingin vuosikate ilman liikelaitoksia oli ensimmäistä kertaa 90-luvun vaihteen laman jälkeen miinusmerkkinen. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 89 milj. euroa. Vuonna 2008 vastaava luku oli 438 milj. euroa. Tulos oli miinusmerkkinen Tampereella ja Vantaalla. Kaupunkien tu-loslaskelmia ja rahoituslaskelmia ovat viime vuosina heilutelleet erilaiset liikelaitosten järjeste-lyt ja kaupat. 7 Poistojen määrä ei kuitenkaan ole vastannut investointien tasoa. Tämän takia kirjanpitolautakunnan kunta-jaosto (20.2.2007) edellytti, että tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään laskelma suunnitelman mukaisten pois-tojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta. Suurten kaupunkien poistot poikkeavat 20–50 prosent-tia poistonalaisista investoinneista.
9
Luotettavamman kuvan tulorahoituksen riittävyydestä, talouden tilasta ja kehityksestä antaa investointien tulorahoitusprosentti. Se kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenos-ta8 on rahoitettu vuosikatteella. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen (investoin-tien tulorahoitus % < 100), kunta yleensä velkaantuu. Ainoastaan Turun tulorahoitus riitti kat-tamaan investointien omahankintamenon. Suurten kaupunkien investointien omahankintamenot vuonna 2009 olivat 1 515 milj. euroa, poistot 830 milj. euroa ja vuosikate 841 milj. euroa. Vuonna 2008 investointien omahankin-tamenot olivat 1 664 milj. euroa, poistot 796 miljoonaa euroa ja vuosikate 1 030 milj. euroa. (taulukko 2) Koska vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, kaupungeille vuonna 2009 muodostunut 115 miljoonan ylijäämä ei ole mitään ylimääräistä rahaa tai puskuria, jolla voidaan kattaa taantuman takia muodostuvaa veroaukkoa. Sitä ei ole taseeseen kertynyt 3,8 miljardin euron ylijäämäkään.
Kuvio 3. Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2009
0 20 40 60 80 100 120
Jyväskylä
Vantaa
Oulu
Helsinki
Tampere
Espoo
Kuopio
Lahti
Pori
Turku
8 Investointien omahankintameno= rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit - rahoituslaskelmaan mer-
kityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus % = 100 * vuosikate/investointien omahankintameno.
10
4 Verotulot Suurten kaupunkien verotulot vähenivät 3 miljoonaa euroa vuodesta 2008. Kunnan tulovero kasvoi 158 ja kiinteistöve-ro 21 miljoonaa euroa, mutta osuus yhteisöveron tuotosta supistui 180 miljoonaa euroa. Tuloveroa kasvatti kuntaryhmän jako-osuuden kasvu. Kyse on ”rytmihäiriöksi” kutsutusta ilmiöstä, jossa verojen tilitys-järjestelmä ei pysty kohdistamaan kunnille oikein. Kuvio 5 osoittaa, ettei kunnille muutamana edellisenä vuonna ollut tilitetty kaikkea sitä mitä kunnille olisi kuulunut. Sama ilmiö oli 2000-luvun vaihteessa, mutta sen vaikutukset olivat vielä suuremmat. Vuonna 2009 kuntien osuus oli 0,6116 kun se edellisvuonna oli 0,5797.
Yhteisöveron vähenemistä jarrutti kuntaryhmän jako-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä. Vaikutus suurten kaupunkien yhteisöverotuloihin oli reilut 160 miljoonaa euroa.
Kun verrataan tilinpäätöksen verotuloja talousarvioissa arvioituun, on otettava huomioon se, että arviot on tehty eri perustein. Syyskuussa verotuloarvionsa tehneissä kaupungeissa ei vielä ollut tietoa siitä, missä tahdissa kansantalous syöksyi lamaan. Joulukuussa tietoa oli enemmän. Silloinkaan valtiovarainministeriö ei tohtinut ennustaa laman syvyyttä (HS 19.12.2009). Kolmelle kaupungille (Lahti, Kuopio ja Pori) kertyi verotuloja enemmän kuin ne olivat talousarviossa arvioineet. Kuvio 4. Tilinpäätöksen 2009 verotulojen ero prosentteina talousarvion 2009 verotuloista
-6 -4 -2 0 2 4 Ero prosenttia
Helsinki
Turku
Tampere
Espoo
Vantaa
Oulu
Jyväskylä
Pori
Kuopio
Lahti
11
u a s e o yt ä ö
85,0 %
90,0 %
95,0 %
100,0 %
105,0 %
110,0 %
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
**
2010
**
2011
**
Tilitetty kunnallisvero
Verovuoden
maksettava vero
Todennäköinen
kertymä
verovuodelta
Nopeasti talousarvioiden hyväksymisen jälkeen selvisi, että verotuloarviot olivat monissa kunnissa liian suuret. Tämä ilmenee mm. seuraavan sivun Helsingin Sanomien otsikoista.
Helsingin Sanomat 30.1.2009 ja 6.2.2009. Kuvio 5. Kunnallisveron rytmihäiriö (Mikael Enberg)
12
Arviot verotuloihin muodostuvasta vajauksesta kasvoivat. Valtio tuli apuun korottamalla kun-tien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntien tukipakettiin sisältyi myös Kela-maksun alennus vuodeksi 2009 ja poisto vuodeksi 2010. Mitä suurempi yhteisöverojen osuus kunnan veroista on, sitä enemmän lama leikkaa kunnan verotuloja. Tarkasteltavista kaupungeista ainoastaan Pori korotti veroprosenttiaan. Vuonna 2009 alhai-simmat veroprosentit olivat Helsingissä ja Espoossa (17,50) ja korkein Lahdessa (19,00). Kolmen kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Espoon, verotulot vähenivät edellisvuodesta. Edellisen kerran verotulot vähenivät talouskehityksen johdosta 90-luvun laman aikaan. Toisen kerran verotulot vähenivät 2000-luvun alussa, kun valtio kuittasi yhteisöverosta ar-vonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen. Menettäjinä olivat kunnat, joiden osuus yhtei-söverojen tuotosta euroina asukasta kohti ylitti koko maan keskiarvon.
Kuvio 6. Veroprosentit 2009
17,00 17,50 18,00 18,50 19,00 19,50
Espoo
Helsinki
Turku
Oulu
Tampere
Pori
Jyväskylä
Vantaa
Kuopio
Lahti
+0,25
13
Taulukko 1. Verotulojen, valtionosuuksien ja verorahoituksen muutos prosentteina 2009
TP2009 - TP2008Vero-
tulotKunnan
tuloveroYhteisö-
veroKiinteis-
töveroValtion-osuudet
Vero-rahoitus
Helsinki -0,4 2,7 -23,9 4,5 -10,5 -1,1Espoo -1,9 1,4 -25,4 4,2 66,1 -2,0Tampere -0,5 1,4 -18,1 4,6 7,6 1,2Vantaa 1,2 4,1 -33,3 4,1 4,1 1,6Turku 0,2 2,7 -23,7 6,5 8,3 2,8Oulu 0,8 2,9 -15,6 6,3 11,5 2,7Lahti 2,0 3,3 -19,4 5,2 7,8 3,5Kuopio 1,5 2,9 -26,7 7,3 8,8 3,4Jyväskylä 1,5 2,6 -23,3 9,6 9,8 3,3Pori 1,4 3,6 -31,4 5,8 6,9 3,7
10 yhteensä -0,04 2,6 -23,8 5,1 5,5 0,8 Kuvio 6. Verotulojen muutos prosentteina 2009
-2 -1 0 1 2 Muutos prosenttia
Espoo
Tampere
Helsinki
Turku
Oulu
Vantaa
Pori
Kuopio
Jyväskylä
Lahti
Valtionosuudet kasvoivat 74 miljoonaa euroa ja verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) 71 miljoonaa euroa. Helsingin ja Espoon valtionosuudet vähenivät verotulotasauksen kas-vun takia. Tämän seurauksena myös niiden verorahoitus väheni.
14
5 Rahoituslaskelma ja lainat Suurten kaupunkien käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät edellisvuodesta 132 milj. euroa. Vastaavasti käyttöomaisuuden myyntitulot ts. virallisesti pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot vähenivät 275 miljoonaa euroa. Yleensä kaupunkien varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -503 miljoonaa euroa. Ainoastaan Turussa, Jyväskylässä ja Porissa se oli plusmerkkinen. Rahoitustoimin-nan nettokassavirta oli 472 miljoona euroa. Samanaikaisesti lainakanta kasvoi 587 miljoonal-la eurolla. (liite 1c)
Taulukko 2. Tulorahoituksen riittävyyden osatekijöitä 2009 (miljoonaa euroa)
2009Vuosi-
kate PoistotTilikauden
tulos
Tilikaudenylijäämä
(alijäämä)
äy
äyt
Investointienomarahoitus-
osuus
Helsinki 315 334 14 22 621Espoo 122 95 27 56 215Tampere 70 84 -14 -17 132Vantaa 57 72 -14 -14 122Turku 73 56 18 7 72Oulu 69 61 8 9 140Lahti 40 28 10 11 54Kuopio 33 38 1 1 51Jyväskylä 27 36 31 31 72Pori 35 26 8 9 37
Yhteensä 2009 841 830 89 115 1 515 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen erillä ja niistä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vaikka taseesta on käytettävissä monia tunnuslukuja, on niiden antama kuva yleensä samansuuntainen.
Kuvioissa käytetään edellisvuosien tapaan pelkästään kunnan ja konsernin asukaslukuun suhteutettua lainakantaa. Taulukossa 4 on esitetty myös muita taseisiin perustuvia tunnuslu-kuja. Eniten lainoja asukasta kohden on Vantaalla ja vähiten Espoossa.
15
Kuvio 8. Lainat euroa/asukas vuonna 2009
0 1 000 2 000 3 000 4 000
Espoo
Oulu
Tampere
Helsinki
Kuopio
Pori
Jyväskylä
Turku
Lahti
Vantaa
Lainojenkin vertailuun liittyy monia ongelmia. Lahden konsernipankki lisää kaupungin laina-kantaa, joka alkaa lähetä konserninlainakantaa.9 Uuden ongelman kuntien taseiden vertai-lussa muodostavat vastuut10.
9 Tässä Lahden lainamäärä 328 miljoonaa euroa. Se on laskettu samalla tavalla kuin muiden tässä tarkastel-tujen kaupunkien lainamäärät. Kaupunki käyttää omissa asiakirjoissaan lainalukuja, joissa ei ole mukana tytäryhtiölle myönnettyjä lainoja. Em. summaan sisältyy 13 miljoonaa euroa konsernitalletuksia ja 237 mil-joonaa euroa lainoja tytäryhtiöille. Näin kaupungin lainakannaksi jää 77,5 miljoonaa euroa. Luku ei ole vertai-lukelpoinen muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Helsingillä on suuret liikelaitokset (Helsinki Energia, Helsinki Vesi ja satama), joiden toimintaan otetut lainat ovat kaupungin lainamäärässä. 10 Espoossa on yksityisellä rahoitusmallilla rakennettu useita kiinteistöjä. Niiden rakentamiskustannukset eivät näy kaupungin taseessa velkana, mutta vastuut niistä ovat merkittävät.
16
Taulukko 3. Lainat 2000–2009 (miljoonaa euroa) Lainat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Helsinki 225 204 540 683 796 739 680 718 659 890Espoo 57 56 25 95 116 143 127 121 114 153Tampere 73 81 82 142 167 203 218 199 196 283Vantaa 155 182 247 323 411 467 527 582 601 724Turku 153 120 109 105 105 231 270 343 336 329Oulu 73 57 51 68 86 84 77 89 123 167Jyväskylä 116 135 140 144 186 204 211 211 247 241Lahti 174 158 191 269 225 252 289 289 260 328Kuopio 24 20 34 28 55 62 81 112 136 144Pori 83 72 73 72 71 89 115 121 140 126Yhteensä 1 132 1 085 1 490 1 928 2 218 2 474 2 595 2 784 2 812 3 385
Koko maa 3 864 4 055 4 487 5 217 6 159 7 103 7 728 8 206 8 685 Taulukko 4. Taseeseen ja rahoitusasemaan liittyviä lukuja 200911
Kunnantaseen
loppusummamilj. e
Lainakanta 31.12.,
milj.e
Laina-kanta
e/asukas
Omava-raisuus-aste , %
Suhteelli-nen velkaan-tuneisuus, %
Lainan-hoitokate
Kassanriittävyys,
päivää
Laina-saamiset
milj.e
Helsinki 10 807 890 1 527 76 39 4 53 980Espoo 2 532 153 625 85 25 12 141 21Tampere 1 898 283 1 338 76 35 2 30 435Vantaa 1 434 724 3 666 39 83 1 33 0Turku 1 351 329 1 869 56 43 2 52 80Oulu 1 644 167 1 200 77 38 2 36 10Lahti 950 328 3 253 57 74 2 50 236Kuopio 653 144 1 554 62 43 3 15 52Jyväskylä 925 241 1 862 63 52 1 10 286Pori 725 126 1 647 67 32 2 12 129
Yhteensä 2009 22 919 3 385 1 854 66 46 3 43 2 229 11Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot). Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä sel-viytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalou-den keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntatalou-dessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan ta-kaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys, (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.
17
Kuvio 9. Konsernilainat euroa/asukas vuonna 2009
0 2 000 4 000 6 000 8 000
Oulu
Tampere
Espoo
Pori
Lahti
Kuopio
Helsinki
Turku
Jyväskylä
Vantaa
Eniten konsernilainaa asukasta kohti on Vantaalla ja vähiten Oulussa. Kaupungeilla oli omaa lainaa 3 385 milj. euroa. Konsernilainoja oli yli kolminkertainen määrä (10 150 milj. e).
Taulukko 5. Konsernilainat vuosina 2000–2009, miljoonaa euroa
Konserni-lainat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Helsinki 1 587 1 695 2 159 2 400 2 519 2 523 2 736 2 881 2 941 3 366Espoo 735 807 728 827 849 912 885 900 883 921Tampere 361 398 441 528 570 626 664 680 698 771Vantaa 606 678 825 913 1 053 1 206 1 297 1 358 1 373 1 490Turku 714 745 775 804 799 881 933 1 022 1 052 1 102Oulu 247 243 255 270 317 322 323 330 373 430Jyväskylä 395 416 490 509 558 591 602 624 741 844Lahti 405 307 374 400 397 427 431 423 408 450Kuopio 242 250 287 302 359 407 462 477 452 471Pori 183 192 192 193 195 220 226 246 275 307Yhteensä 5 475 5 730 6 527 7 145 7 616 8 115 8 558 8 941 9 197 10 150
Koko maa 12 740 13 457 14 346 15 516 16 746 18 044 18 946 19 816 20 844
18
Kuvio 10. Peruskunnan taseen loppusumma prosenttia konsernitaseen loppusummasta 2009
20 30 40 50 60 70 80 90
Vantaa
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Espoo
Tampere
Pori
Helsinki
Oulu
Lahti
Konsernitunnusluvut antavat samansuuntaisen kuvan kuin peruskunnan tunnusluvut. Kon-sernilainat asukaslukuun suhteutettuina ovat suurimmat Vantaalla. Kuntien toimintojen organisointi vaihtelee. Vantaalla ja Turussa kunnan taseen osuus konsernin taseesta on pienin. Viidessä kaupungissa (Lahti, Oulu, Helsinki, Pori ja Tampere) kunnan taseen osuus on muita suurempi.
Kuvio 11. Lainasaamiset–lainat euroa/asukas 2009
-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000
Tampere
Jyväskylä
Helsinki
Pori
Espoo
Lahti
Kuopio
Oulu
Turku
Vantaa
Neljässä kaupungilla lainasaamiset ovat suuremmat kuin kaupungin omat lainat. Vantaalla ei ole lainkaan lainasaamisia, joten kuviossa Vantaan luku on kaupungin omat lainat.
19
6. Kaupunkien tilinpäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä Kansantalous ajautui vuoden 2008 lopulla lamaan sellaisella vauhdilla, että ennustelaitosten loivaan laskua arvioineille ennusteille kävi kuten 90-luvun vaihteen lamankin ajan ennustei-den. Kuntien talousarvioiden valmistelu oli vaikeaa. Mitä aiemmin talousarvioista päätettiin, sitä myönteisempien ennusteiden pohjalta ne jouduttiin tekemään. Valtiovarainministeriö ei tohti-nut vielä joulukuussakaan arvioida notkahduksen syvyyttä. Ekonomisteilla oli erilaisia käsi-tyksiä laman tai silloin vielä taantuman etenemisestä. Sen uskottiin vaikuttavan Helsinkiin viiveellä.
Helsingin Sanomat 19.12.2008
Helsingin Sanomat 19.12.2008 Vuoden alussa kunnat alkoivat jarruttaa menojen kasvua. Kaupungit käynnistivät erilaisia säästöohjelmia. Jotkut kaupungit lomauttivat henkilöstöä ja pyrkivät myös muilla keinoin vä-hentämään henkilöstömenoja. Hallitus tuli kuntien apuun. Se alensi Kela-maksua ja korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuo-tosta 10 prosenttiyksiköllä. Lama leikkasi nimenomaan yhteisöveron tuottoa. Yhteisövero-osuuden korotus auttoi nimenomaan sellaisia kuntia, joiden menetykset olivat suurimmat. Parin vuoden viiveellä korotus auttaa myös muita kuntia, koska verotulotasauksen tasausraja ei laske niin paljon.
Helsingin Sanomat 20.1.2009
20
Helsingin Sanomat 10.2.2009 ja 13.3 2009
Keskisuomalainen 20.6. 2009
21
Tilinpäätökseen vaikuttaneita tekijöitä Helsinki Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotu-loja 65 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähen-si menoja 7,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen säilymisen ”kohtuullisena” turvasi liikelaitosten tuloksentekokyvyn säilyminen. Vuo-sikate ilman liikelaitoksia oli miinusmerkkinen. Espoo Yhteisöveron osuuden korotus lisäsi verotuloja 35 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vähensi me-noja 2,6 milj. euroa. Tuloslaskelmaan kirjattiin sijoitusten arvonalen-nusten palautuksia 29,9 milj. euroa. Vuonna 2008 jouduttiin tekemään 59 milj. euron sijoitusten ar-vonalentumiskirjaus. Keväällä päätetyn tuotavuusohjelman ja tehtyjen säästöpäätösten avulla ulkoisten menojen kasvu saatiin rajattua 2 prosenttiin. Tampere Ilman toimenpiteitä kaupungin talous uhkasi alku-vuodesta 2009 syöksyä yli 50 milj. euron alijää-mään. Nettomenojen pyrittiin leikkaamaan 27 milj. euroa, josta saavutettiin noin 66 % eli noin 18 milj. euroa. Yhteisöveron kuntaosuuden korotus lisäsi verotu-loja noin 20 milj. euroa ja Kela-maksun alennuk-sen vaikutus vähensi menoja noin 2,9 milj. euroa. Sijoitusten arvonalennusten oikaisuja kirjattiin 4,2 milj. euroa. Vantaa – Yleisesti toimialojen säästötoimenpiteet / käyttö-talouden menokasvun kurissa pitäminen: toimin-takulut yhteensä + 4,3 prosenttia (tp 2008 - tp 2009), toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön + 3,4 prosenttia (tp 2008 - tp 2009). – Lainanhoitokulujen alentuminen: 15,7 milj. euroa talousarvioon nähden. – Syksyllä päivitetyn verotuloarvion ylittyminen marras-jouluun oikaisujen johdosta: 15,6 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. – Kela-maksun alennus: menoissa säästöä 2,1 milj. euroa talousarvioon nähden. – Henkilökunnan pitämät palkattomat vapaat.
Turku Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotu-loja 13,1 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vä-hensi menoja 2,5 milj. euroa Henkilöstömenot säilyivät lähes edellisvuoden tasolla talkoovapaiden ja lomautusten ansiosta. Näin menoja leikattiin 7,1 milj. euroa. Rahoitustuottoihin kirjattiin 13,2 milj. euroa arvo-papereiden arvonpalautuksia. Vuonna 2008 oli kirjattu 32 milj. euroa arvonalennuksia. Oulu Yhteisöveron jako-osuuden korotuksen vaikutus 14 milj. euroa ja Kela-maksun alennus 1,5 milj. euroa. Lahti Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotu-loja 4,9 milj. euroa ja Kela-maksun alennus vä-hensi menoja 1,0 milj. euroa Jyväskylä Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisäsi verotulo 6,0 milj. euroa ja Kela-maksun poisto vähensi menoja 1,3 milj. euroa. Kuntaliitoksesta tuli yhdis-tymisavustuksia 6,9 milj. euroa. Palkattomien virkavapaiden pito vähensi menoja 1,1 milj. euroa Sijoitusten realisoinnista kertyi 32,5 milj. euroa. Nämä olivat maalaiskunnan sijoituksia, ns. Valon rahoja, jotka olivat peräisin maalaiskunnan ener-giaomistuksen myynnistä. Maalaiskunnan ja Kor-pilahden vesilaitosten myynnistä omalle energia-yhtiölle kertyi 74,2 milj. euroa, josta satunnaisia tuloja 40,2 milj. euroa. Kuopio Lomautukset ja lomarahan vaihdot vapaaksi alen-sivat kaupungin henkilöstömenoja 4,7 milj. euroa. Kelamaksun alennus vähensi menoja 0,8 milj. e. Pysäköintitalon yhtiöittämisestä syntyi 5,7 milj. euron myyntivoitto. Pori Yhteisöveron jako-osuuden korotus 3,4 milj. euroa ja Kela-maksun alennus 1,3 milj. euroa. Talouden käännyttyä lamaan kaupunki teki varautumis-suunnitelman, jossa mm. verotuloarvioita alennet-tiin 8 miljoonalla euroa. Samalla karsittiin tulos-alueiden määrärahoja. Kun verotulot toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisesti, jopa 0,5 milj. euroa ne ylittäen, ja tulosalueet pysyivät kar-sittujen määrärahojen puitteissa, parani tuloslas-kelma.
22
Helsingin Sanomat 6.2.2009
Helsingin Sanomat 2009 - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - -- - Vuoden aikana esitettiin monenlaisia laskelmia kuntatalouden ajautumisesta vaikeuksiin. Ve-roaukko täytettiin arvioissa velalla, jonka määrä kasvoi. Samaan aikaan alettiin keskustella menosäästöistä. Tätä varten käynnistettiin erilaisia säästö- ja tuottavuusohjelmia. Valtio velvoitti 2012 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjel-mat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Ministerin mukaan asu-kasmäärältään pienimpien kuntien sekä väestön että toimintamenojen osuus on vain pro-sentti Suomen asukasmäärästä ja kuntien menoista. Hallituksen puolivälitarkastelussa halli-tuksen suurennuslasin alle joutuikin ministerin ennakoiman kuuden suurimman kaupungin sijaan kaikkiaan 20 suurinta kaupunkia.
Helsingin Sanomat 17.9.2009
12 Ministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi helmikuussa (Keskisuomalainen 9.2.2009), että kunnat laitetaan tehos-tamaan palvelujaan uusilla valtakunnallisilla tuottavuusmittareilla, jotka on laadittu yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kiviniemen mukaan toiminnan tehostaminen koskee erikokoisia kuntia, mutta erityishuomio kohdistetaan kuu-teen suurimpaan kaupunkiin. Tiukimpaan syyniin joutuvat siis Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu. Niiden osuus väestöstä on 28 prosenttia ja toimintamenoista 32 prosenttia.
23
Helsingin Sanomat 1.12.2009
- - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - Kuntien kirjanpito antaa väärän kuvan kuntien tulorahoituksen riittävyydestä. Tätä osoittaa mm. vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen suhteet. Koska poistot ovat liian pienet, osoittaa tuloslaskelma ylijäämää. Kun vuosikate ei kata investointien oma-hankintamenoa, joutuu kunta rahoittamaan eron lainanotolla. Samaan aikaan kasvaa kunnan lainamäärä ja taseeseen kertynyt ylijäämä. Tästä johtuen ei ole yllättävää, että päätöksentekijät tulkitsevat taseen ylijäämän puskuriksi, jolla voidaan kattaa lamasta aiheutunut verotulojen kasvun hidastuminen tai jopa supistumi-nenkin
Helsingin Sanomat 7.3.2009 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kuntien puskureita tarkastellaan myös Kuntaliiton ”Kuntapalvelujen pelastusohjelmassa 2010–2013” (10.2.2010). Siinä käytetty esittelytapa tuskin helpottaa asian ymmärtämistä. Ohjelmassa todetaan kuntien varautuvan alijäämäisiin tuloksiin taloudellisilla puskureilla, joita ovat taseen kertyneet ylijäämät, investointivaraukset ja omat rahastot. Niiden määrä kuntata-loudessa oli vuonna 2008 yhteensä 9,3 miljardia euroa. Tästä valtaosa, eli noin 5,3 miljardia euroa oli merkitty kertyneeksi ylijäämäksi. Tällä voitaisiin kattaa vuosina 2010–2013 kertyvä alijäämä. – Kirjanpidon antama kuva kunta-alan talouden puskureista on kuitenkin liian positiivinen. Kuntien tuotantoväli-neistä tekemät suunnitelmapoistot ovat olleet alimitoitettuja eli keskimäärin vain 60 prosenttia poistonalaisista investoinneista vuosina 1997–2008. Poistonalaisten investointien ja kirjanpidon suunnitelmapoistojen erotusta mainitulla aikavälillä on kertynyt 10 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että kunta-alan tulorahoituksen vajaus viimeisen vuosikymmenen aikana yhteensä on ollut 1–2 miljardia euroa eikä todellista ylijäämää ole kertynyt. Näkemystä tulorahoituksen vajauksesta vahvistaa myös kunta-alan lainakannan 5 mrd. euron nettolisäys vuosi-na 1997–2008. – Näin ollen kuntataloudessa ei muutamaa kuntaa lukuun ottamatta ole taloudellisia puskureita laman vaikutus-ten lieventämiseksi.
24
Taulukko 6. Kaupunkien taseen yli/alijäämän kehitys 2000–2009 (miljoonaa euroa) Yli/alijäämä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Helsinki 410 445 291 393 586 746 1 042 1 300 1 592 1 614Espoo 194 346 472 468 490 470 499 519 568 620Tampere 105 147 201 200 217 278 288 310 621 605Vantaa 44 72 95 144 164 139 134 140 145 131Turku 113 127 152 156 170 132 118 109 76 85Oulu 105 165 227 262 290 338 389 484 508 516Jyväskylä -6 -3 16 15 1 100 107 114 120 152Lahti 36 55 70 64 60 44 64 70 95 106Kuopio -18 -8 9 11 -4 -15 32 19 7 8Pori -30 -24 -11 1 8 0 69 1 7 16
Yhteensä 953 1 321 1 522 1 713 1 983 2 231 2 742 3 065 3 739 3 852
Koko maa 1 138 1 728 2 549 2 729 2 983 2 985 3 575 4 058 4 989
25
7 Yhteenveto: suurten kaupunkien vuosi 2009 Talouskehityksen hidastuminen, muuttuminen taantumaksi ja lopulta lamaksi heijastuu kuntien vuoden 2009 tilinpäätöksissä. Suurten kaupunkien verotulojen kasvu edellisestä tilinpäätöksestä oli 0,04 prosenttia. Kolmen suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon ja Tampereen verotulot vähenivät edellisvuodesta. Verotuloja kertyi lähes 230 miljoonaa eu-roa vähemmän kuin talousarvioissa oli arvioitu. Yhteisöverojen vajaus oli noin 200 miljoo-naa euroa. Eniten lama leikkasi yhteisöveroja. 10 kaupungin yhteisverot vähenivät 180 miljoonaa eu-roa, vaikka valtio korotti kuntien osuutta 10 prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsi karkeasti 160 miljoonan euron lisätuloa. 10 kaupungin vuosikate oli 841 miljoonaa euroa. Se kattoi poistot, mutta ei 1 515 miljoo-nan investointien omahankintamenoa. Tilikauden tulos oli 89 miljoonaa euroa. Helsingin vuosikate ilman liikelaitoksia jäi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1992 mii-nusmerkkiseksi. Kaupunkien lainamäärä kasvoi 587 miljoonaa euroa Lama leikkasi eniten yhteisöjen maksamia veroja. Valtio tuli apuun ja korotti kuntien osuut-ta yhteisöveron tuotosta. Siitä huolimatta yhteisövero supistui edellisestä tilinpäätöksestä 15–30 prosenttia. Kuntien verotuloja kasvatti ns. rytmihäiriö. Valtio tilitti kunnille vuonna 2009 veroja, jotka olisi pitänyt tilittää kunnille jo edellisinä vuosina. Kuntien taloutta kevensi myös Kela-maksun alennus. Taulukko 7. Yhteenveto suurten kaupunkien tilinpäätöksistä 2009
Tilinpäätös 2009
Asukas-luku
Tulovero-prosentti
2009
Vuosi-kate %
poistoista
Investointien tulorahoitus-
prosentti
Laina-kanta
e/asukas
Helsinki 583 100 17,50 95 51 1 527Espoo 244 220 17,50 129 57 625Tampere 211 507 18,00 83 53 1 338Vantaa 197 468 18,50 80 47 3 666Turku 176 087 18,00 130 102 1 869Oulu 139 080 18,00 113 49 1 200Lahti 100 854 19,00 139 73 3 253Kuopio 92 626 18,75 87 66 1 554Jyväskylä 129 623 18,50 74 38 1 862Pori 76 627 18,25 135 95 1 647
Yhteensä 2009 1 951 192 18,20 106 63 1 854
26
Liite 1a. Verotulot, valtionosuudet ja verorahoitus 2009 (miljoonaa euroa)
TP 2009Vero-tulot
Kunnan tulovero
Yhteisö-vero
Kiinteis-tövero
Valtion-osuudet
Vero-rahoitus
Helsinki 2 403 2 028 219 156 161 2 563Espoo 1 126 966 110 50 -3 1 123Tampere 717 619 63 35 218 934Vantaa 764 671 39 53 111 874Turku 574 497 45 32 293 868Oulu 459 395 46 18 112 571Lahti 321 286 16 19 125 446Kuopio 288 257 12 18 111 399Jyväskylä 398 353 18 26 123 521Pori 228 208 10 10 175 403
10 yhteensä 7 277 6 281 578 419 1 425 8 702 Liite 1b. Verotulojen, valtionosuuksien ja verorahoituksen muutos 2009 (milj. euroa)
TP2009 - TP2008Vero-
tulotKunnan
tuloveroYhteisö-
veroKiinteis-
töveroValtion-osuudet
Vero-rahoitus
Helsinki -10 53 -69 7 -19 -29Espoo -22 13 -37 2 -1 -23Tampere -4 9 -14 2 15 11Vantaa 9 27 -20 2 4 13Turku 1 13 -14 2 23 24Oulu 3 11 -9 1 12 15Lahti 6 9 -4 1 9 15Kuopio 4 7 -4 1 9 13Jyväskylä 6 9 -6 2 11 17Pori 3 7 -5 1 11 15
10 yhteensä -3 158 -180 20 74 71
27
Liite 1c. Rahoituslaskelman eriä 2009 (miljoonaa euroa)
2009
Käyttöomai-suusinves-
toinnit
Rahoitus-osuudet
investointi-menoihin
Käyttöomai-suuden myynti-
tulot
Investointienomarahoitus-
osuus
Vars. toim.ja inv. netto-
kassavirta
Rahoitus-toiminnan
nettokassa-virta
Helsinki 632 12 46 621 -278 281Espoo 247 32 19 215 -90 20Tampere 134 2 15 132 -60 69Vantaa 126 4 22 122 -62 123Turku 74 2 9 72 2 -9Oulu 144 4 44 140 -33 31Lahti 57 2 5 54 -15 31Kuopio 58 7 19 51 -2 12Jyväskylä 75 3 88 72 33 -77Pori 38 1 8 37 2 -8
Yhteensä 2009 1584 69 274 1515 -503 473 Liite 1d. Kunnan ja konsernin lainat 2009
2009 Lainat
milj.e Lainat
e/asukas
Konserni-lainatmilj.e
Konserni-lainat
e/asukas
Lainatmuutos
milj.e
Lainatmuutos
e/as.
Kons.lainatmuutos
milj.e
Helsinki 890 1 527 3 366 5772 231 377 425Espoo 153 625 921 3772 38 152 38Tampere 283 1 338 771 3647 87 401 91Vantaa 724 3 666 1 490 7544 123 591 116Turku 329 1 869 1 102 6256 -7 -45 49Oulu 167 1 200 430 3092 47 304 61Lahti 328 3 253 450 4466 68 659 42Kuopio 144 1 554 471 5080 7 70 18Jyväskylä 241 1 862 844 6510 -5 -66 103Pori 126 1 647 307 4004 -14 -183 27
Yhteensä 2009 3 385 10 151 576 971Yhteensä 2008 2 809 9 180 77 408
28
Liite 2. Kaupunkien tilinpäätöstiedotteet13 Helsingin kaupungin tilinpäätös 2009: Tulos romahti, menot kasvoivat
Taantuman vaikutukset näkyvät kaupungin tilinpäätöksessä. Kaupungin tulos heikkeni 270 miljoonalla
eurolla. Menot kasvoivat 6,5 prosenttia eli selvästi enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Voimakas
menojen kasvu johtui valtaosin toimeentulotuen ja päivähoidon sekä HUS:n menojen ylityksestä.
Kaupungin verotulot jäivät 124 miljoonaa talousarviosta ja olivat 9 miljoonaa euroa vuoden 2008 tasoa
alempana. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli miinusmerkkinen. Verotulojen lasku ja
toimintamenojen selvä kasvu heikensivät kaupungin rahoituksellista tasapainoa. Palvelutoiminnan
rahoitusvajetta tasoitettiin lisäämällä kaupungin lainanottoa ja tulouttamalla Helsingin Energian tuloksesta
kaupungin peruspalvelutuotantoon 250 miljoonan euron ylimääräinen tuloutus.
Kaupungin talouden heikkenemisen merkit olivat näkyvissä jo viime keväänä. Helsinki ei kuitenkaan
painanut jarruja eikä leikannut menoja. Uudisrakentamista, peruskorjauksia, tiehankkeita ja uusien
kaupunginosien rakentamista jatkettiin suunnitellusti. Henkilökuntaa ei lomautettu tai irtisanottu eikä
määrärahoja leikattu kesken vuoden.
”Helsinki vastasi talouden taantumaan jatkamalla investointejaan ja palvelutuotantoaan normaalisti.
Organisaatiota kehitettiin ja palveluverkon ja toimitilojen tarkastelu aloitettiin. Pääkaupunkiseudun yhteisellä
ratkaisulla perustettiin Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Näillä ratkaisuilla
tavoitellaan parempaa palvelutasoa sekä myös kustannustehokkuutta pidemmällä aikavälillä”, sanoo
kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Pajunen
muistuttaa kuitenkin, että Helsingin vuoden 2010 talousarviossa menoja on leikattu.
Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 14 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden ylijäämä oli 39 miljoonaa euroa.
Tulos oli hieman emo-Helsinkiä parempi.
Vuosikate. Kaupungin talous heikkeni. Vuosikate jäi 315 miljoonaan euroon. Laskua edellisestä vuodesta oli
224 miljoonaa euroa. Kun tunnuslukuja tarkastellaan ilman kaupungin liikelaitoksia, on tilanne vielä
heikompi. Vuosikate ilman liikelaitoksia oli –14 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointeihin käytettiin
632 miljoonaa euroa.
Kaupungin vuosikate kattoi poistoista 95 prosenttia ja investoinneista vain 51 prosenttia. Tämä osoittaa, että
lähes puolet investoinneista rahoitettiin lainalla. Investointien tulorahoitusprosentti on vaihdellut neljän
viimeisen vuoden aikana 51 prosentista 85 prosenttiin.
Koska tulorahoitus kattoi investoinneista vain hieman yli puolet, kaupunki kasvatti lainakantaansa 231
miljoonalla eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa 890 miljoonaa euroa eli 1 527 euroa asukasta kohden.
Rahavarat. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa 53 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 53 päivän
kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 53 päivästä 67 päivään.
Tase. Taseen loppusumma oli 10 807 miljoonaa euroa ja kasvua vuodesta 2008 oli 295 miljoonaa euroa.
13 Tiedotteita on hieman tiivistetty niiltä osin, jos esitetyt näkökohdat eivät liity suoraan tilinpäätökseen. Espoo ei tehnyt tiedotetta.
29
Tampereen kaupungin tilinpäätös 14 miljoonaa alijäämäinen
Tampereen kaupungin tilikauden tulos vuonna 2009 on 14 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilannetta voidaan pitää kohtuullisena, sillä vielä vuosi sitten talouden alijäämäksi näytti muodostuvan yli 50 miljoonaa euroa. Pormestari Timo P Nieminen kiittää taantuman torjuntavoitosta kaupungin henkilöstöä ja päättäjiä. – Tampereen kaupungin henkilöstö ja päättäjät osoittivat viime vuoden aikana, että isokin kaupunki voi toi-mia nopeasti ja ketterästi. Tampereella ryhdyttiin vuoden 2009 alussa taloustilanteen rajun heikkenemisen vuoksi heti toimiin. Sekä tilaaja–tuottaja -malli että pormestarimalli joutuivat kovaan testiin, mutta tilanteesta selvittiin. Nettomenojen 27 miljoonan euron säästötavoitteesta saavutettiin noin 66 prosenttia eli 18 miljoonaa euroa vuoden 2009 alkuperäiseen vuosisuunnitelmaan verrattuna. Kun verrataan 2009 tilinpäätöksen tietoja edelli-seen vuoteen, on huomioitava kaupunkiorganisaatiossa tapahtunut merkittävä muutos, Sähkölaitoksen yhti-öittäminen. Vertailut on tehty tilikauteen 2008, josta on eliminoitu Sähkölaitoksen ulkoiset liiketoiminnot. Vuonna 2009 Tampereen kaupungin toimintatuotot olivat kaikkiaan 1 265,9 miljoonaa euroa, ja toimintakulut 1 279,8 miljoonaa. Kaupungin edelliseen tilikauteen vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,6 %. Kaupungin vuosikate oli 69,7 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni 33,8 miljoonaa euroa ja se riitti kattamaan poistot 83 prosenttisesti. Verotuloja kertyi 716,9 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Merkittävin vähennys oli yhteisöverotuloissa, jotka vähenivät peräti 18 prosenttia eli 13,9 milj. euroa vuodesta 2008. Valtionosuuksia Tampere sai 217,5 miljoonaa. Ne kasvoivat lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuksien kasvun myötä 15,3 miljoonaa eli 7,6 prosenttia vuoteen 2008 nähden. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 20,4 miljoonaa. Merkittävin muutos aiheutui Sähkö-laitos konsernille myönnettyjen uusien antolainojen korkotuotoista. Tampereen kaupungin nettoinvestointien määrä oli yhteensä 131,7 miljoonaa euroa ja ne laskivat 11,3 miljoonaa euroa vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna. Lainakanta kasvoi 86,6 miljoonaa euroa ja rahavarat lisääntyivät 8,9 miljoonaa. Kaupungilla oli vuoden lo-pussa korollista velkaa 283 miljoonaa euroa, 1 338 euroa asukasta kohden. Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin yhteensä 63 konserniyhteisöä: 45 tytäryhteisöä, viisi kun-tayhtymää ja 13 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä. Konsernin tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa alijäämäinen. Konsernitaseen loppusumma oli 2 431,7 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 55 prosenttia ja se laski kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Konsernilla oli lainaa 771,1 milj. euroa eli 3 647 euroa asukasta kohden, kasvua oli 314 euroa asukasta kohden. Liikelaitosten talouden toteutuma Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa. Liikelaitoksista talo-usarviota parempi ylijäämä toteutui Tampereen Tietotekniikkakeskuksessa, Tampereen kaupunkiliikentees-sä, Tampereen Infratuotannossa, Tampereen Vedessä ja Tampereen Logistiikassa. Talousarviota heikommaksi tilikauden ylijäämä jäi Tampereen Ateriassa, Tampereen Tilakeskuksessa ja Tullinkulman Työterveydessä. Tampereen aluepelastuslaitoksen liikeylijäämä oli talousarviota parempi. Pormestari Timo P. Nieminen toteaa, että tiukan talouden aika jatkuu. – Seuraavina vuosina yhtälö on edelleen varsin hankala, sillä taantuma lisää monien palvelujen tarvetta, mutta samanaikaisesti verotulot heikkenevät. Kaupungin on jatkettava uusien toimintatapojen luomista ja työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista, jotta voimme jatkossakin turvata kuntalaisten tarvitsemat palvelut sekä kehittää kaupungin vetovoimaa.
30
Vantaa Vuoden 2009 tilinpäätös tilintarkastajien tarkastettavaksi Kaupunginhallituksen päätöksiä 22.3.2010 Vantaan kaupunginhallitus allekirjoitti ja päätti jättää vuoden 2009 tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastetta-vaksi. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli -14,4 miljoonaa euroa ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muo-dostui 14,4 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 763,6 miljoonaa, joten vuoteen 2008 verrattuna kasvua oli 9,0 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 38,5 % vuoden 2009 lopussa. Investointimenot vuonna 2009 olivat 125,8 miljoonaa euroa. Kaupunki otti uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 160 miljoonaa ja lyhytaikaista lainaa 6,5 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 43,3 miljoonalla eurolla, joten lainakannan nettolisäykseksi muodostui siten 123,2 miljoonaa euroa, kun se vielä edellisvuon-na oli 18,4 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus vuonna 2009 laski 46,7 %:iin, kun se edellis-vuonna oli 62,9 %. Taseen pysyvien vastaavien suurin erä ovat aineelliset hyödykkeet, joita oli 946,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa (66 % taseen loppusummasta). Investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kasvoivat 38 miljoonalla eurolla vuoden 2008 lopun tilanteeseen verrattuna. Omavaraisuusaste oli vuoden 2009 lopussa 38,5 %. Kaupungin lainakanta 31.12.2009 oli yhteensä 723,9 miljoonaa euroa (600,7 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa). Asukaskohtainen lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 591 euroa ja oli näin ollen 3 666 euroon asukasta kohti. Tilinpäätös saatetaan tilintarkastajien tarkastuksen jälkeen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
31
Turun kaupungin tilinpäätös 2009: Kaupungin tulos 7,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Turun kaupungin tulos saatiin nostettua viime vuonna positiiviseksi. Kaupungin toimintakulut alittivat budje-toidun yli 20 milj. eurolla ja verotulojen jako-osuuden muutoksen myötä verotulot kasvoivat ennakoitua suu-remmiksi. Kaupunki teki alkuvuonna 2009 toimintamenoja vähentäneen lisätalousarvion nopeasti muuttuneen yleisen taloustilanteen johdosta. Taloutta tasapainotettiin muun muassa henkilöstön talkoovapailla ja lomautuksilla, jotka vähensivät henkilöstökuluja 7,1 milj. eurolla. Henkilöstökulut nousivatkin ainoastaan 0,4 % (2,3 milj. euroa). Henkilöstön määrä väheni 346,6 henkilötyö-vuodella. – Lisätalousarvion toimet saatiin toteutettua hyvin, mikä näkyy positiivisessa tuloksessa. Kaupungin henki-löstö ymmärsi tilanteen ja lähti hyvin menojen vähentämistalkoisiin. Kiitän kaikkia työntekijöitä osallistumises-ta tähän yhteiseen ponnistukseen, sanoo kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen. – On hyvä, että henkilöstömenojen kasvu saatiin painettua lähes nollaan. Jatkossa tähän on päästävä ennen kaikkea henkilöstön määrän vähentämisellä. Lomautukset ja talkoovapaat ovat poikkeuksellisia toimenpitei-tä, joihin ei voi turvautua joka vuosi, Pukkinen sanoo. – Kaupungin toimintakulujen kasvu saatiin tiukalla taloudenpidolla ja kustannustietoisuudella rajattua 2,4 prosenttiin. Verotuloja kertyi enemmän kuin ennakoitiin. Verotuloja, valtionosuuksia ja rahoitustuottoja kertyi enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuosikate nousi 72,8 milj. euroon, kun se edellisvuonna oli 23,2 milj. euroa. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot, eli kaupungin talouden voidaan sanoa olevan tasapainossa. – Tulot kasvoivat ennen kaikkea valtion ja kuntien välisen jako-osuuksien muuttamisen takia. Tältä osin on hyvä, että valtio on ollut tukemassa kuntien toimintaedellytyksiä. Kun tästä mennään eteenpäin, on tärkeää, ettei valtion taloutta tasapainoteta kuntien kustannuksella leikkaamalla valtionosuuksia, sanoo kaupunginjoh-taja Pukkinen. Kolmas tekijä, joka vaikutti merkittävästi positiiviseen tulokseen, oli sijoitusten arvonalennusten palautus. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä tehtiin noin 32 milj. euron arvonalennus kaupungin omistamiin rahoitusarvo-papereihin. Osakekurssien nousun myötä tästä on palautettu nyt 13,2 milj. euroa. Kaupungin omaisuutta myytiin noin yhdeksällä miljoonalla eurolla ja antolainojen lyhennyksistä kertyi 8,9 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä pieneni 6,9 milj. eurolla: vuoden lopussa lainaa oli 329,1 milj. euroa (1.869 €/asukas). Kaupungin taseen loppusumma vuoden lopussa oli 1.350,7 milj. euroa. – Toiminnallisesti vuosi sisälsi runsaasti hyviä saavutuksia, kuten yhdistyneen sosiaali- ja terveystoimen toiminnan vakiintumisen. IT-toimintojen sekä varasto- ja logistiikkatoimintojen keskittäminen sekä ympäris-tösektorin liikelaitosten perustamiseen liittyvä rakennemuutos toivat hyviä tuloksia. – Tilinpäätös osoittaa, että jatkamalla rakenteellisia uudistuksia pystymme muuttamaan kaupungin talouden pysyvästi kestävälle pohjalle, sanoo kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen. – Tulevaisuudessa suurin haaste on Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen, jotta myös Turun työllisyysaste säilyy korkeana. Lisätietoa: Tilinpäätös on luettavissa osoitteesta www.turku.fi/tilinpaatos
32
Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2009 Uuden kunnan ensimmäinen tilinpäätös toteutui vuoden aikana ennakoitua parempana. Syinä tähän olivat verotilityksissä tapahtuneet muutokset, talousarvion määrärahoissa pysyminen sekä käyttötalouden tuloarvi-oiden ylittyminen. Uuden kunnan ensimmäinen vuosi Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti 1.1.2009. Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes 130 000 asukkaan kaupunki ja entis-täkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Tilinpäätös toteutui talousarviota parempana Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talo-usarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasa-painossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttö-talouden nettomenot kasvoivat 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toi-mintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui Sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa hen-kilöstömenojen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arviosta. Määrärahoissa pysyttiin hyvin, tuloarviot ylittyivät Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten ter-veydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa Sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita joiden ylitys oli noin 100 000 euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulojen kasvu hidasta Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallis-verojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen Maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (- 3,3 M€). Yhtei-söveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nos-tettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investoinnit kasvoivat suunnitelmien mukaisesti Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 M€). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikos-ken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli 1 862 euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellises-ti ns. ”Valon rahojen” realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuo-den 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuloja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupun-gilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.
33
Lahden tulos edelleen suurten kaupunkien parhaimpia 23.03.2010 2009 oli Lahden taloudessa jo neljäs peräkkäinen hyvä vuosi. Kaupungin tilikauden tulos, 9,8 miljoonaa eu-roa, on asukaslukuun suhteutettuna suurten kaupunkien parhaimpia. Lähes 40 miljoonan euron vuosikate kattoi poistot 140-prosenttisesti. Tällä luvulla Lahti sijoittuu suurten kaupunkien vertailussa kärkeen. Samaan aikaan kaupungin investoinnit olivat menneenä tilikautena 2000-luvun suurimmat, 56,6 miljoonaa euroa. – Viime vuosi oli Lahden kehityksessä suhteellisen hyvä, vaikka taantuma koskettikin monien kaupunkilais-ten elämää työttömyyden lisääntyessä. Kaupungin väkiluku jatkoi tasaista kasvuaan ja Lahti vahvisti asemi-aan viidenneksi suurimpana alueellisena kasvukeskuksena. Kaupungin palvelut säilyivät tasokkaina. Strate-gisesti merkittävä yhteistyö metropolialueella toteutui muun muassa muotoilupääkaupunkihankkeessa. Myös kymmenen kunnan yhteinen rakenneselvitystyö alkoi, listaa kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta menneen vuo-den saldoa. Verotulot kasvoivat, samoin investoinnit, mutta myös laina Hyvän talouden taustalla on verotulojen kasvu kahdella prosentilla ja koko organisaation vahva sitoutuminen taloudellisissa raameissa pysymiseen. – Heikentyneestä työllisyydestä huolimatta kunnallisveroa kertyi 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän, mikä korvasi yhteisöverojen arvioitua pienemmän tuloutuksen. Toimintakulujen kasvu pystyttiin pitämään maltilli-sena 3,5 prosentissa, Myllyvirta toteaa ja kiittää samalla kaupungin henkilöstöä venymisestä ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Lahden tuloksen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti myös konserniyhtiöiltä saatavat osingot, jotka ko-konaisuutena säilyivät edellisvuoden tasolla. Lahti Energia Oy maksoi kaupungille osinkoa 19,0 miljoonaa euroa ja Lahti Aqua Oy 0,85 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit olivat viime vuonna 2000-luvun suurimmat, 56,6 miljoonaa euroa. Oma tulorahoitus kattoi investoinneista 73 prosenttia. Uutta lainaa tarvittiin 34 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki myönsi tytär-yhtiöilleen 33 miljoonaa euroa lainaa investointeihin. Lahdella on lainaa ilman konserniyhtiöille myönnettyjä lainoja 79,3 miljoonaa euroa, asukasta kohti laskettuna 786 euroa, mikä on hieman alle suurten kaupunkien keskiarvon. Koko Lahti-konsernin tulos oli 13,1 miljoonaa ja lainakanta 450,3 miljoonaa, jossa kasvua viime vuoden ai-kana syntyi 42,5 miljoonaa. Tavoitteena talouden aito tasapaino Lahden suhteellisen vankka toiminnallinen ja taloudellinen tilanne antaa kaupungille tuiki tarpeellista pusku-ria. Ylijäämää hyviltä vuosilta on yhteensä 106 miljoonaa. – Talousennusteet ja erityisesti arviot julkisen talouden tilasta koko vuosikymmenelle ovat masentavia. Lah-dessa korkea työttömyys pitää verotulokehityksen muutakin maata matalampana. Menojen hillinnän rinnalla on panostettava verotulojen lisäämiseen. Työllisyyden parantaminen ja eritoten nuorten syrjäytymisen ehkäi-seminen ovat avainkysymyksiä. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kehittämiseen, uuden ja moni-puolisen liiketoiminnan aikaansaamiseen sekä alueen vetovoiman turvaamiseen on sijoitettava taantumas-sakin, jotta menestys tulevaisuudessa taataan, linjaa Myllyvirta. Lahden kaupunki ei puhu irtisanomisista eikä lomautuksista. Tuottavuuden parantaminen sen sijaan on tär-keässä roolissa. – Huhtikuussa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuleva tuottavuusohjelma linjaa, miten kaupunki tulevai-suudessa järjestää palveluita. Viime vuodenkaan menokasvun suuruiseen kasvuun ei ole varaa. Selvää on, että tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia toimintatapoja ja nykytekniikan hyödyntämistä, mutta myös tiukkoja ja vaikeitakin ratkaisuja kaupungin sisällä, pohtii Myllyvirta. Pitää nähdä uudenlaisen toiminnan mahdollisuu-det, mutta niihin ei päästä, jos vanhasta halutaan pitää kiinni.
34
Kuopio Kuopion kaupungin talous koheni vuoden 2009 aikana sekä edellisiin vuosiin että talousarviossa osoitettuun tasoon nähden. Toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,5 %. Toimintamenojen kasvu oli hieman kunta-talouden keskimääräistä toimintamenojen kasvua hitaampaa. Verorahoituksen kasvussa ylitettiin maan kes-kimääräinen kasvu Kuopion vero-tulojen kasvun ollessa 1,5 % ja valtionosuuksien kasvun ollessa 8,8 %. Kuopion tilikauden tulos oli hieman ylijäämäinen, kun taas kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa vähemmän. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 0,8 milj.euroa. Varsi-naisen toiminnan ja investointien rahavirta on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 11,6 miljoonan euron sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 30,2 miljoonan euron alijäämää. Vuoden 2009 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten alijäämiä yhteensä 0,5 milj. euroa, kun liikelaitosten tulos vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli 0,2 milj. euroa ylijäämäinen. Ydinkaupungin ylijäämäksi puolestaan kirjattiin vuonna 2009 1,3 miljoonaa euroa, kun tulos vuonna 2008 oli 11,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2009 kattamaan noin 87 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteel-la vastaava tunnusluku on 90 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 66 % investointien omahankin-tamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 47 %. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon ala-puolella. Asukaskoh-tainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin 1.554 euroa. Kuntien keskimääräinen velan määrä oli 1.875 euroa / asukas. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin suu-remmat kuin Kuopion kaupungin. Kuopiossa oli vuoden 2010 alussa 92 626 asukasta. Väestömäärän lisääntyminen jatkui positiivisena, kas-vun ollessa 640 asukasta ja 0,7 prosenttia vuodessa. Vuoden 2009 aikana Kuopion kaupungin toiminnan, talouden ja henkilöstön tasapainottamiseen on saatu uskottava tuloksellisuus. Kuntatalouden äkkinäisesti huonontunut tilanne on pakottanut kaupungin aiemmin suunniteltua voimakkaampiin sopeuttamistoimiin. Vuoden 2009 aikana kaupunki lomautti henkilökuntaansa ja toteutti talouden supistamistoimia myös normaa-lista talousarviovuodesta poikkeavalla rytmityksellä. Kaupunkikonsernin talous on saatu tasapainoon. Ydin-kaupungin talouslukuihin vuoden 2009 osalta positiivisesti vaikuttavat myös kertaluontoiset tulot. Ydinkau-pungin toiminnoissa on edelleen joidenkin miljoonien eurojen toiminnallinen alijäämätilanne, joka yhdessä erittäin kireänä jatkuvan kuntatalouden kanssa edellyttää sopeuttamis-toimien ja tuottavuuden lisäyksiin täh-täävien toimien jatkamista. Kaupungin toiminnallisen tilanteen hallinta edelleen niukkoina pysyvillä resursseilla on suuri haaste luotta-mushenkilöille ja henkilöstölle. Asukkaiden kannalta tasapuolinen ja palvelut riittävällä tasolla turvaava toi-minnan ylläpito ja resurssien käyttö edellyttää olevaa toimintaa ehdollistaviakin linjauksia. Kuopion kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen palvelu-aluepohjaiseen toimintatapaan vuoden 2011 alussa. Valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uudistus luo kaupungille entistä parempia valmiuksia oman toimintansa kehit-tämiseen ja sen vaikuttavuuden kohdentamiseen
35
Porin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2009 julkaistiin Vuosi 2009 oli kohtuullisen hyvä vuosi Porin kaupungille, sillä Porin taloudellinen tulos oli olosuhteisiin näh-den erittäin hyvä. Taantuman vaikutus Porissa oli merkittävästi keskimääräistä vähäisempi. Investoinneista mainittakoon muun muassa keskustan uimahallin ja Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen rakentamisen sekä Mäntyluodon väylän syventämisen aloittaminen. Myös erityisasumiskohteita otettiin käyt-töön. Vuosikate oli 35,1 miljoonaa euroa eli 459 euroa per asukas ja ylijäämä 8,9 miljoonaa euroa. Porin lainamää-rä oli 116,2 miljoonaa euroa eli 1 647 euroa per asukas. Verotulon ennakkoarvio oli 227 000 euroa ja toteuma 227 501 euroa, verotulot kasvoivat 1,4 prosenttia. – Harvoin näin isoissa luvuissa osutaan noin nappiin, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen totesi verotu-lojen yhteenvedosta.
36
Liite 3. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. €, muutokset vuodesta 2008 vuoteen 200914
Menot Tulot1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätöksetVM, harkinnanvarainen rahoitusavustus -5VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki +98OPM, teatterit, orkesterit, museot +10OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen +22 +22OPM, ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen +31 +13OPM, oppisopimuskoulutus -2 -2OPM, työpajatoiminta +1OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt +1 +1OPM, perustamishankkeet -2OPM, ammatillinen lisäkoulutus +3 +3OPM, ammattikorkeakoulujen hankerahoitus +3 +3
TEM, työllistämistuki kunnille -7 -7STM, laskennallinen valtionosuus:- vanhusten ja vammaisten palvelut +66 +21- hallitusohjelman sisäisiin siirtoihin liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -60) -35- kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki +20 +7- kuntien verotulomenetysten kompensaatio +374STM, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut +1 +1STM, EVO-tutkimus -9STM, EVO-koulutus +5STM, mammografiaseulonnat +2 +1Yhteensä +140 +500
Menot Tulot
2. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolleVM/OM, holhoustoimen edunvalvonnan siirto -14 -14VM/TEM, kuluttajaneuvonnan siirto -5 -5STM, elatusten siirto -72 -72VM/STM, elatustuen hallintomenojen siirto -5 -5STM, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten siirto -7 -7STM, lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten siirto -4 -4Yhteensä -107 -107
Menot Tulot3. Verotuksen ja maksujen muutokset- Asiakasmaksujen muuttaminen 1.8.2008 alkaen (vuositasolla +60) +38- Työn ja eläketulojen verotuksen keventämiseen sekä työtulo-vähennyksen käytöönottoon liittyvä verotulojen menetys -374Yhteensä -336
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä +33 +57Netto +24
14 Tässä on lueteltu valtion budjetissa 2009 olleet toimenpiteet. Tämän lisäksi valtio vahvisti vuonna 2009 tehdyillä pää-töksillä kuntien taloutta (yhteisöveron kuntaosuuden korotus, Kela-maksun kevennys)
37
Liite 4. Suurten kaupunkien tilinpäätösjulkaisut 1993–2009 Heikki Helin, Vyötä ja verotusta kiristämällä. Suurten kaupunkien vuoden 1993 tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1994:8 Helin Heikki, Velkakierre oikeni. Suurten kaupunkien vuoden 1994 tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1995:6. Heikki Helin, Yhteisövero yllätti kunnat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1995 ja toiminnoittaiset menot 1994. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1996:10. Heikki Helin, Laskua odotellessa. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1996 ja pohdiskelua talouden tunnusluvista vuoden 1997 talousarvioiden perusteella. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1997:4. Helin Heikki, Kunnallisvero väheni, yhteisövero kasvoi. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1998, kuntien talousarviot 1998 ja yhteisöveron jako-osuuksien muutos. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1998:5. Helin Heikki, Heikot vahvistuivat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1998 ja talouden taustat. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1999:7. Helin Heikki, Kaupungit myötäisessä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1999, talouden taus-tat ja kuntien talousarviot 2000. Helsingin kaupunkien tietokeskus, tutkimuksia 2000:3. Verotulokirjaus vaikeuttaa tulkintaa. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkojulkaisu 27.3.2001. ISBN 951-718-598-7 Helin Heikki, Ei mikään kovin suuri yllätys. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2001. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:5. Heikki Helin, Ahdinkoon ajettu Helsinki. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2002 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2003:9. Heikki Helin, Verotulot hiipuivat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 6. Heikki Helin, Menokasvu velaksi. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:14. Heikki Helin, Valtio vei välistä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2005. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:12. Heikki Helin, Tulorahoitus ei riitä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2006. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2007:4.
38
Heikki Helin, Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2007. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2008:6 Heikki Helin, Ennen notkahdusta. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2008. Helsingin kau-pungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2009:3