tuula piri pkmo 8.3riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. asetus...
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tuula PiriLuonnonvarakeskus
PKMO 8.3.2017
Mitä metsänomistaja voitehdä juurikääpätuhojentorjumiseksi?
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosin. 50 milj. euron arvosta
2 9.3.2017
Kuva E. Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus9.3.20173
Juurikäävät (H. annosum -ryhmä)
- esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä, ei kuitenkaan ikiroudan alueella- lajiryhmä: Euroopassa kolme eri lajia- Suomessa esiintyvät männynjuurikääpä ja kuusenjuurikääpä
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissätyvitervastautia
§ Männyn koko latvus kuolee samanaikaisestimuuttuen ensin kellertäväksi, sitten puna-ruskeaksi.
§ Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä ja-kokoisia mäntyjä.
§ Vakava ongelma kasvupaikoilla, joilla mänty ainoa vaihtoehto.
Kuva Tuula Piri
Kuva Kari Korhonen
© Luonnonvarakeskus
Mänty estää pihkoittumisella juurikääpärihmastoanousemasta ylös runkoon
9.3.2017 6
Tyvitervastaudin voi tunnistaatuoreen kannon pihka- jalaholaikuista.
Kuva: T: Piri
Kuva: T: Piri
Kuva: T: Piri
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikäävän itiöemiä
Kuva Tuula Piri
Kuva Tuula Piri
Kuva Tuula Piri
© Luonnonvarakeskus
• Aiheuttajat kuusenjuurikääpä (90%)ja männynjuurikääpä (10%).
• Yleensä laho ulottuu 3-6 mkorkeuteen, jopa 10-12 metriin.
• Laho etenee rungossa keskimäärin20 cm/v.
• Usein lahoa aluetta ympäröivioletinvärinen rengas (kuvassa).
8
Kuva Kari Korhonen
Juurikääpätuhot kuusella
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpälahon tunnistaminen kuusikossa
• Kuusikko usein ulkoisesti hyväkuntoinen juurikääpälahostahuolimatta ja laho paljastuu yleensä vasta hakkuunyhteydessä.
• Merkkejä pitkälle edenneestä lahosta:– Rungon pihkavuoto– Latvuksen harsuuntuminen– Pituuskasvun tyrehtyminen– Tuulenkaadot– Loppuvaiheessa heikentynyt puu altistuu hyönteisten
iskeytymiselle
9 9.3.2017
© Luonnonvarakeskus10 9.3.2017
Vanhat kannot kertovat juurikäävänolemassaolosta.
Pitkälle edennyt juurikääpälahoon pehmeää, vaalean ruskeaalahoa, missä on mustia javalkoisia laikkuja.
Kuva Tuula Piri
Kuva Tuula Piri
Kuva Tuula Piri
© Luonnonvarakeskus11 9.3.2017
Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy:
- tuulenkaatojen juurakoissa- vanhoissa lahoissa kannoissa- maahan jätetyissä laholumpeissa
Itiöemä, jossa valkoista pintaa on100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistäitiöitä vuorokaudessa.
Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrinsäteelle käävästä. Alle prosentti itiöistäkulkeutuu ilmavirtausten mukana jopasatojen kilometrien päähän.
Kuva Tuula Piri
Kuva Kari Korhonen
© Luonnonvarakeskus12 9.3.2017
Kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyysalueet
© Luonnonvarakeskus13 9.3.2017
Laki metsätuhojen torjunnasta– metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- (kuusi ja mänty) ja
turvemaalla (kuusi) suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuunyhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisenriskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.
Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)– Juurikäävän leviämisen riskialueet
ja torjuntakohteet– Hyväksyttävät torjuntamenetelmät– Ilman lämpötilaa koskeva rajaus
Juurikäävän torjunta
Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen lakisääteinenvelvoite.
© Luonnonvarakeskus14 9.3.2017
Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämäänjuurikäävän leviämisen?
• Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut
• Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä jataudin levittäjinä
• Kantokäsittelyn pohjoisraja – asetus vs. hyvän metsänhoidonsuositukset
• Kesähakkuut turvemaiden männiköissä
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä jalopettaminen syksyllä
• Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun jamarraskuun lopun välisenä aikana.
• Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus.Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:
1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta
edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.
Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella.- Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa.
Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jospäivälämpötilat korkeita.
- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jääalle +5 asteen.
15 9.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Onko pienten harvennuskantojen käsittelytarpeellista?
• Laki edellyttää käsittelemäänläpimitaltaan yli 10 cm olevathavupuiden kannot.
• Pienet parisenttiset kannotvoivat saada tartunnan jalevittää tautia viereisiin taimiin.
• Aikaisessa vaiheessa saatutartunta ehtii aiheuttaa paljontuhoa kiertoajan loppuunmennessä.
16 9.3.2017Kuva Tuula Piri
© Luonnonvarakeskus9.3.2017 17
Männyn kannot:• keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm)• juurikäävän tartuttamia 11.4 % (0-50.0%)
Kuusen kannot:• keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm)• juurikäävän tartuttamia 10.9 %
Kesällä energiapuuharvennuskohteiksi mieluitenlehtipuuvaltaisia leimikoita, koska pienissäkannoissa torjunta-aineen peittävyys useinhuono.
Juurikäävän leviäminen energiapuuhakkuun seurauksena
Kuva Tuula Piri
Kuva Matti Siren
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävän levinneisyyden riskialueet
18 9.3.2017
Hyvän metsänhoidon suositukset
Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksikuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäis-että turvemailla. Männynjuurikäävän torjuntaasuositellaan tehtäväksi kivennäismailla Lapinmaakunnan eteläpuolella.
Asetus 264/2016: kuusen- jamännynjuurikäävän leviämisen riskialueetovat eteläinen ja keskinen Suomi.
© Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautia esiintyy myös turvemailla
19 9.3.2017
2016 ensimmäisettyvitervastautihavainnotturvekankaidenmänniköissä Etelä- jaKeski-Suomessa(Eura, Eurajoki, Yläne, Pöytyä,Multia).
Turvemaiden hakkuut –myös kesähakkuut –tulevat lisääntymään.
Kantokäsittelysuositeltavaa myösturvemaiden männiköissä.
Timo Silver Suomen metsäkeskus
© Luonnonvarakeskus
Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa?
• Lakivelvotteinen kantokäsittely– Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset
Lisäksi• Vältä taimikoiden harvennuksia juurikäävän itiöinnin aikana.
Kantokäsittely vaikea toteuttaa taimikon harvennuksessa.– Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski– Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä
• Kantokäsittely myös energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10cm).
• Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua.• Syksyllä hakkuuta kannattaa siirtää kunnes päivälämpötila jää alle +5
astetta ja esiintyy yöpakkasia.• Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös
Pohjois-Suomessa.• Kantokäsittely myös turvemaiden männiköissä20 9.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissametsiköissä
• Juurikääpärihmaston(sieniyksilön) elinikä 200-300vuotta (mesisieni 2400 vuotta).
• Estämällä sinnikkäästi uudetitiötartunnat saadaanjuurikääpätuhot pitkälläaikajänteellä vähenemään.
21 9.3.2017
Juurikääpä 35 vuotta vanhassakuusen kannossa.
Kuva Tuula Piri
© Luonnonvarakeskus
Ureavalmisteet
• PS-kantosuoja-2, Urea-kantokate,Moto-urea, Teknokem kantosuoja.
• Liuoksen ureapitoisuus 300-330 g/lriippuen tuotteesta.
• Urea hydrolisoituu kaatopinnalla, mikänostaa pH-arvon niin korkeaksi etteijuurikääpä pysty itämään.
• Varoetäisyys vesistöihin 10 m.
• Väkevä urealiuosroiskeet voivattappaa kasveja kantojen ympäriltä jamuuttaa kantojen sienilajistoa.
• Valmis käyttöliuos.
• Säilyvyys 10 kk.
• Kestää -7 pakkasastetta jäätymättä.
22 9.3.2017
Markku Mäkelä
© Luonnonvarakeskus
Harmaaorvakkavalmiste
• Rotstop on biologinen valmiste, jokasisältää harmaaorvakkasienen itiöitä(Rotstop® SC) .
• Harmaaorvakka kilpailee juurikäävänkanssa samoista resursseista. Se kumpisienistä ehtii ensin tuoreelle kaatopinnalle,on kilpailun voittaja.
• Harmaaorvakka on nopeakasvuinen jaleviää kannon juuriin.
• Ympäristöystävällinen
• Harmaaorvakkavalmiste vaatii huolellistakäsittelyä (lämpötila, puhtaus).Käsittelyliuos on uusittava vähintää 36
tunnin välein.23 9.3.2017
Harmaaorvakka on ehtinytvallata kannon ennenjuurikääpää.
Oranssinruskeaaharmaaorvakanaiheuttamaa lahoamännyn kannossa.
Kari Korhonen
Tuula Piri
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä
Vältä ”turhia” hakkuita
– Ilmaston lämmetessä yhä suurempi osa hakkuista joudutaantekemään juurikäävän leviämisen riskiaikana → itiötartuntariskikasvaa.
– Hakkuut nopeuttavat juurikäävän leviämistä tartunnan saaneessametsikössä.
– Mieluiten vain yksi harvennushakkuu ennen päätehakkuuta.• Kasvatushakkuiden vähentämistä ei kuitenkaan pidä tehdä puuston
elinvoimaisuuden ja kasvun kustannuksella.
– Ei kesähakkuita terveisiin metsiin.
24 9.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä
• Puulajin vaihto päätehakkuun jälkeen.
• Sekapuuston suosiminen:
– Estää juurikäävänkasvullista leviämistä
– Vähentää kantojenitiötartuntariskiä (itiöt eivättartuta lehtipuiden kantoja)
– Myöhemmin vähentää myösjuurikäävän itiötuotantoa
– Mieluiten sekapuustoa yli 30 % runkoluvusta vieläpäätehakkuussa
• Päätehakkuun aikaistamien pahoin juurikääväntärvelemässä metsikössä.25
TP
© Luonnonvarakeskus
Puulajien juurikääpäkestävyys:
• Mänty kestävä kuusenjuurikäävälle, mutta taimena altiskasvaessaan lahon kuusen kannon lähellä.
• Kuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle.• Lehtipuut puhtaana metsikkönä kestäviä sekä kuusen- että
männynjuurikäävälle. Sekapuuna tyvitervasmännikössälehtipuut alttiita männynjuurikäävälle. Haapa kestävin.
• Lehtikuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle.
26 9.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä
Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatus ainoastaan terveelläkasvupaikalla.
• Juurikäävän tartuttamallakasvupaikalla tauti leviääylispuista nuorempiin, alemmanlatvuskerroksen puihin ja tautikroonistuu.
• Poimintahakkuut :– Poistetaan kookkaita puita →
hakkuuvauriot– Hakkuukiertolyhyt– Poimintahakkuuta parempi
vaihtoehto pienaukkohakkuu
27 9.3.2017
• Alikasvoksena syntyneet kuuseterityisen alttiita juurikäävälle
- Pinnallinen juuristo- Valon puute- Kilpailu
E. Oksanen/Luke
© Luonnonvarakeskus28 9.3.2017
Mitä edessä?Pakkanen, routa ja paksu lumipeite ovat paras suojajuurikääpätartuntaa vastaan.
© Luonnonvarakeskus9.3.201729
Talvi lyhenee
Routa-aikalyhenee
Lumettomanajan hakkuutlisääntyvät
Itiöidentartunta-aikapitenee
Rihmastonkasvuaikapitenee
Korjuuvauriotlisääntyvät
Metsienkiertoaikalyhenee
Puiden kasvunopeutuu
+ + +Juurikääpätuhojenmäärä +– + +
Juurikääpärihmastonkasvu nopeutuu
Kesä lämpenee
Tuulisuuslisääntyy
Myrskytuhotlisääntyvät
Juurikäävänitiötuotantolisääntyy
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
9.3.201730
Juurikääpäsienten leviämisen rajoittamiseksi ja tuhojentorjumiseksi tarvitaan ennen kaikkea aktiivisiametsänomistajia.