tuuli hirvilammi: ihminen luonnon sylissä
TRANSCRIPT
Ihminen luonnon sylissä –
relationaalisen ihmiskäsityksen
merkitys
Kestävä kehitys – EVVK? ”Kestävästä kehityksestä” kestävään ihmisyyteen,
kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön –seminaari
Kela 5.6.2015
Tuuli Hirvilammi
Luonto ihmisen käsissä?
Ihmisten erivapauden paradigma
Ihmisten erityislaatuinen ja muista lajeista poikkeava asema on ”vapauttanut ihmiset ekologisista periaatteista sekä ympäristön vaikutteista ja rajoista”.
(Catton ja Dunlap 1980, 25)
Vaikuttaa tieteessä ja poliittisessa päätöksenteossa, myös kestävän kehityksen politiikassa
Ihmiskeskeisiä ajattelutapoja
Ihmiset ovat erillään luonnosta ja että
yksipuolinen luonnon hallinta on
mahdollista ja suotavaa.
Ihmiset ovat muita lajeja ylempiarvoisia,
mikä oikeuttaa muiden lajien
hyväksikäytön.
Ihminen tulee toimeen ilman luontoa tai
voi korvata teknologialla luonnon
toimintoja.
Elävä esimerkki
”Viherpiipertäjien haihattelua että olisimme
muka riippuvaisia ekosysteemeistä.
Eivät ihmiset sitä halua uskoa kuitenkaan.
Mieluummin kaikki jatkavat nykyistä
elämäntapaa loputtomasti.”
(Anonyymi: ThelmaAndLouise 30.4.2015 7:43)
http://www.taloussanomat.fi/raha/2015/04/30/vain-asunnoton-elaa-
kestavasti/20155456/139?&n=2#commentsHere
Steffen Will
ym:
Planetary
boundaries:
Guiding human
development
on a changing
planet. Science
2015; 1259855
http://www.ronsmit.com/project/ghana
-national-eia-sea-project
Kohti relationaalista paradigmaa ja
”kestävää ihmisyyttä”
Mikä on ihmisen paikka maailmassa ja suhde luontoon?
Relationaalinen ihmiskäsitys
Tunnistetaan keskinäisriippuvuudet
Korostetaan vuorovaikutuksen ja verkostojen keskeistä merkitystä
Kyseenalaistetaan ihmisyksilöiden erillisyys
1. Ihminen on osa luontoa
”Mikrobit tekevät ihmisen”
• Perinteisen näkemyksen mukaan ihmisruumis koostuu geeniemme
tuottamista soluista. Nykytiedon mukaan ihmisessä elää kuitenkin myös
100 miljardia erilaista bakteeria, jotka kantavat kolmea miljoonaa ei-
ihmisgeeniä.
http://www.economist.com/node/21560559
Valtaosa ruumiimme välttämättömiä toimintoja
ylläpitävien solujen geeneistä on muiden lajien.
Ihminen ei ole yksilö, muista eliöistä erillinen
organismi
Olemme superorganismeja: ekosysteemejä, jotka
koostuvat lukuisista pienistä ja yhteistyössä
toimivista organismeista
http://www.economist.com/node/21560559
2. Ihminen on riippuvainen luonnon
tarjoamista elämän edellytyksistä.
www.omamaa.fi
Tuotantopalvelut
Ekosysteemistä saatavat
tuotteet
-Ruoka
-Puhdas vesi
-Polttopuut
-Tekstiilit
-Biokemikaalit
-Geneettiset resurssit
Säätelypalvelut
Ekosysteemiprosessien
säätelyistä saatavat
hyödyt
-Ilmaston säätely
-Tautien säätely
-Vesien säätely
-Veden puhdistus
-Pölytys
Kulttuuripalvelut
Ekosysteemeistä saatavat
ei-aineelliset hyödyt
-Henkiset ja uskonnolliset
-Virkistäytyminen ja
ekoturismi
-Esteettisyys
-Inspiroiva ympäristö
-Koulutukselliset arvot
-Paikan tunnistettavuus
-Kulttuuriperintö
Ylläpitopalvelut
Palvelut, jotka ovat välttämättömiä kaikkien muiden
ekosysteemipalvelujen tuotannolle
- Maan muodostus - Ravintokierto - Primäärituotanto
Ihmistoiminnan ja ekosysteemien
väliset palauteketjut
Ekosysteemit Ihmistoiminta
ekosysteemipalvelut
ympäristövaikutukset
3. Ihminen on osa suhteiden
verkostoa, jossa lajit ovat yhteydessä
toisiinsa.
Kunnioitamme ekosysteemien rajoja.
Ymmärrämme, että kaikki lajit ovat itsessään
arvokkaita.
Huolenpitomme kohdistuu verkostojen
hyvinvointiin.
Hyvinvointi on riippuvaista ihmisen ja
luonnon välisen suhteen sekä ihmisten
välisten suhteiden laadusta.
Kun ihminen nähdään
”luonnon sylissä”…
Talous luonnossa
Ekosysteemi
Luonnonvarojen käytön määrään
vaikuttaminen
Äiti maan oikeudet ja vastuu rikoksista
osaksi kestävyyden politiikkaa
Ecuadorin perustuslaki: ”maaemolle” eli luonnolle annetaan oikeuksia, muun muassa oikeus olemassaoloon ja uusiutumiseen. (v. 2008)
Bolivia: Laki Äiti maan (Madre Tierra) oikeuksista (v. 2010)
Aloitteet luonnontuhon (ecocide) kieltämiseksi
◦ esim. yhtiöt, jotka jatkavat fossiilisten polttoaineiden kaivannaistoimintaa tai polttamista kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta voitaisiin tuomita rikoksista
Elävä esimerkki 2.
” Näyttelyn neljää nuorta taiteilijaa yhdistää inspiraation ammentaminen suoraan luonnosta ja sen mieltä rauhoittavasta vaikutuksesta. Osana luontoa ihmisen on tärkeää pyrkiä elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Luonto on täynnä värejä. Ympärillämme on paljon kauneutta. Koko maailmankaikkeus on kaunis. On kyse luonnon elementeistä, hiljaisuudesta ja mielenrauhasta.”
Tuomas Petelius: Cohesion
Kiitos