Yhdenvertaisuuden kokemus ja

toimintakyky Mielenterveysmessut 22.11.2016

Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

2016 Pitkänen 1

www.a-klinikka.fi/mipa

2015 Pitkänen 2

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen

tutkimusohjelma

Ihmisten ääni -osahanke

Ensin tutkitaan hyvinvoinnin vajeita ja palveluiden tarpeita

(2014-2016), sitten hyvinvointia edistäviä tekijöitä (2017-

2018)

Kohderyhmänä järjestöjen

1. palvelujen käyttäjät, asiakkaat, toipujat, läheiset

2. toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset, vertaiset,

kokemusasiantuntijat, jäsenet, aktiivit ja läheiset

2016 Pitkänen 3

Oman tai

läheisen

ongelman

keskellä

Muusta syystä

toiminnassa

mukana

(vapaaehtoinen,

töissä)

Toipuja tai

toipujan

läheinen

Tuuli Pitkänen14.6.2016

Ehkäisevä työ

(varusmiehet,

koululaiset,

läheiset

yms.)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen

tavoittamat kansalaiset

Järjestöistä osa tarjoaa palveluja ja osa ensisijaisesti vapaaehtoistoimintaa.

Toiset järjestöt ovat valtakunnallisia, toiset toimivat paikallisesti.

Toiminta voi tapahtua erilaisissa rooleissa toimijana mm. satunnainen kävijä,

aktiivi, jäsen, vertainen, työntekijä tai asiakas/palvelunkäyttäjä.

2016 Pitkänen 5

MIPA-hyvinvointikyselyyn vastanneista

(n=1085)

• Palvelunkäyttäjiä 56 % ja järjestötoimijoita 44 %.

• Kyselyyn vastanneet edustivat järjestökenttää laaja-alaisesti

mm. taustatietojen ja osallistumistavan suhteen.

• Vertaistuen hakeminen ja avun antaminen ovat keskeisiä

järjestötoimintaan osallistumisen syitä.

• Kolme syytä osallistua toimintaan: Omien ongelmien takia

(n=709), Läheisenä (n=148), Muusta syystä (n=228)

• Omien ongelmien takia osallistuvista:

mielenterveyteen liittyvät syyt 30 %

mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät syyt 25 %

päihteiden käyttöön liittyvät syyt 45 %

2016 Pitkänen 6

Hyvinvointikyselyyn vastasi viime talvena 1085 päihde- ja mielen-

terveysjärjestöjen toimintaan tai palveluihin osallistunutta: 3 ryhmää

2016 Pitkänen 7

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Naisia Yli 45-vuotiaita Tuntee itsensä yhdenvertaiseksi

toisten kanssa joskus, hyvin harvoin tai ei

koskaan

Omien ongelmien takia n=709

Läheisenä n=148

Muu syy n=228

2016 Pitkänen 8

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvat 18-74-

vuotiaat olivat keskimäärin hieman yksinäisempiä ja kokivat elämänsä

vähemmän merkitykselliseksi kuin väestö keskimäärin

1 2 3 4 5

MIPA Osallistuu, oma ongelma (n=709)

MIPA Osallistuu, muu syy (n=376)

ATH Ei osallistu (n=71754)

Missä määrin tunnet, että elämäsi on merkityksellistä? (1 erittäin paljon - 5 ei lainkaan)

Tunnetko itsesi yksinäiseksi (1 ei koskaan - 5 jatkuvasti)

Terveyden ja

hyvinvoinninlaitoksen

VÄESTOTUTKIMUS

Toimintakyvyn kartottaminen Paradise24fin

2016 Pitkänen 9

Kartoittaa toimintakykyä yleisesti esiintyvien psykososiaalisten vaikeuksien

määrän ja suuruuden kautta.

24 kysymystä – summapisteiden lisäksi 6 alaryhmää: arjentoiminnot,

arjenhallinta, sosiaalinen elämä, tiedon käsittely, mieliala sekä kipu ja uni

Toimintakyky PARADISE24fin osa-alueet

keskiarvo (0=ei vaikeuksia; 4 = erittäin suuria vaikeuksia)

2016 Pitkänen 10

0

0,5

1

1,5

2

2,5

Oma ongelma Läheinen Muut syyt

Yhdenvertaisuuden kokemus ja

toimintakyky (0=ei vaikeuksia; 4 = erittäin suuria vaikeuksia)

2015 Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 11

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

Ei koskaan (n=11) Hyvin harvoin (n=69) Joskus (n=189)

Melko usein (n=361) Jatkuvasti (n=170)

2015 Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 12

Elämäntilanne nyt ryhmien keskiarvot kouluarvosanoista 4 - 10

2016 Pitkänen 13

4

5

6

7

8

9

10

Omien ongelmien takia (n=709) Muut syyt (n=359)

2016 Pitkänen 14

Oma ongelma (n=681)

Läheinen (n=142) Muu syy (n=216)

Erittäin huono-osaiseksi 3 0 5

Huono-osaiseksi 15 3 6 Sekä hyvä- että huono-osaiseksi 57 50 34

Hyväosaiseksi 21 44 44

Erittäin hyväosaiseksi 4 4 12

%-taulukko 100 99 100

Koetko itsesi hyvä- tai huono-osaiseksi (%-taulukko)

Esimerkkejä vapaista vastauksista

3. Tunnen olevani syrjässä yhteiskunnasta, siinä mielessä huono-

osaiseksi, mutta elämä tuntuu merkitykselliseltä ja elän hyvää elämää.

3. Olen geneettisesti kirottu/sosiaalisesti siunattu

4. Päivä kerrallaan eteenpäin. Tehdä tänään oma osa niin hyvin kun

voi. Haluan olla kiitollinen siitä kaikesta hyvästä mitä minulla on tänään.

5. Hyväosaisuus kohdallani tarkoittaa lähinnä päihteettömyyttäni,

riippuvuuksista vapautumista ja toipuvien pariin liittymistä samoin

tavoittein yhdessä

2016 Pitkänen 15

1. Vaikka kuinka ajoissa yrittänyt pyytää apua, niin kukaan ei auttanut

mitenkään vaikka kuinka yritän. Sitten masentuu niin pahasti etkä jaksa

jatkaa yrittää. Vaikea yrittää nousta ylös enää kerta toisensa jälkeen.

2. Paskaa niskaan tekipä mitä vaan

Huono-osaiseksi itsensä kokemus (14 %)

kolme tärkeää tekijä (Kammonen 2016)

2016 Pitkänen 16

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Tunnetko itsesi yhdenvertaiseksi muiden kanssa? (1=en koskaan

5=jatkuvasti)

Missä määrin tunnet, että elämäsi on

merkityksellistä? (1=ei lainkaan 5=erittäin paljon)

Menojen kattaminen tuloilla (1=erittäin hankalaa 6=erittäin helppoa)

Itsensä huono-osaiseksi kokeneet (n=148) Muut (n=885)

Huono-osaiseksi itsensä kokemus (14 %)

ja toimintakyky

2016 Pitkänen 17

0

0,5

1

1,5

2

2,5

Itsensä huono-osaiseksi kokeneet (n=148) Muut (n=885)

Huono-osaiseksi itsensä kokemus (14 %)

ja elämäntilanne

2016 Pitkänen 18

4

5

6

7

8

9

10

Itsensä huono-osaiseksi kokeneet (n=148) Muut (n=885)

2015 Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 19

2016 Pitkänen 20

4

5

6

7

8

9

10

Nyt Toimintaan/palveluun tullessa

Elämäntilanteessa koettu myönteisiä

muutoksia toimintaan osallistumisen aikana ryhmien keskiarvot kouluarvosanoista 4 - 10

Muutokset tilastollisesti erittäin merkitseviä koko ryhmällä. Huono-osaisuutta kokeneiden kohdalla ei

muutosta toimeentulossa, työssä tai muissa ihmissuhteissa.

Ajatuksia

• Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tavoittavat kansalaisia

laaja-alaisesti

• Järjestötutkimus tuo tietoa jota ei muuten saada

• Yhdenvertaisuuden kokemus on yhteydessä

toimintakykyyn

• Ihmisryhmiä ei tule leimata huono-osaisiksi, mutta

huono-osaiseksi itsensä kokevat tulee huomioida

• Järjestötoimintaan osallistumisen aikana tapahtunut

laaja-alaisesti myönteistä muutosta kansalaisten

elämäntilanteessa

• TOIVO

2016 Pitkänen 21

Lisätietoa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen työpapereita. Ilmestyy 27.11.2016

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeiden tutkiminen. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2016: 1-16. http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/Tietopuu_Katsauksia_ja_nakokulmia_1_2016.pdf

Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemus päihdejärjestöjen palvelun käyttäjillä. Kammonen Karita. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö, 2016 http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/Kammonen_Karita_Gradu.pdf

Järjestötoiminta lisää osallistujien hyvinvointia laajasti. Tiimi 4/2016: 22-23. http://www.a-klinikka.fi/sites/default/files/tiimi-pdf/tiimi416.pdf

Kokemus yhdenvertaisuuden puutteesta ja yksinäisyydestä heikentää asiakastyytyväisyyttä. Tiimi 3/2016: 26-27. http://www.a-

klinikka.fi/tiedostot/tutkittua/Tiimi_316.pdf

www.a-klinikka.fi/mipa

2016 Pitkänen 22