tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja ...¤lke... · numerola oy pl 126 (piippukatu 11),...

NUMEROLA OY PL 126 (Piippukatu 11), 40101 Jyväskylä

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset

Lestijärvi, turbiiniryhmä 2

Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari Numerola Oy


2

Tulosten käyttö- ja jakeluoikeudet

Tämä raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan raportissa mainitun vastaan- ottajan käyttöön.

Asiakas voi kuitenkin käyttää tämän selvityksen tuloksia lähtötietoina raportissa mainitun kohteen tuulivoimaan liittyvissä jatkoselvityksissä ja suunnittelutyössä (ympäristö-selvitykset, kaavoitus jne.) sekä hankkeiden toimijoiden valinnassa. Tulosten jakelu selvitysten osapuolille (esim. hankekehittäjä, kaavoittaja, viranomaiset) on myös sallittu luottamuksellisena, mutta tieto jakelusta on toimitettava Numerola Oy:lle.

Muutoin aineiston esittely ja jakaminen edellyttävät Numerolan lupaa.


3

Projektiraportin nimi ja kirjoittajat

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiini-ryhmä 2 Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari, Numerola Oy

Vastaanottaja

YIT Rakennus Oy Mika Virtanen

Aineiston käyttöoikeus

Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio 1.0 - 1.5.2012

(http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) alaista materiaalia.

Tiivistelmä

Raportti sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 43 tuulivoimalan

kokonaisuuden (turbiiniryhmä 2) aiheuttamista melu-, välkevarjostus- ja näkyvyys-

vaikutuksista. Arvioinnit tehdään laskennallisten menetelmien avulla. Tuuli-

voimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan turbiinityypin Nordex N131 3 MW

valmistajan ilmoittamalla maksimiäänitehotasolla 104,5 dB(A) sekä ääniteho-

tasojen taajuusjakaumalla. Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöministeriön

julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Välkevaikutuksen laskennassa huomioidaan

paikalliset meteorologiset aineistot tuulisuusjakaumasta ja auringonpaisteen

määrästä. Tulosten arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja

tuulivoimarakentamisen suunnitteluun.

Paikka ja aika

Jyväskylä 12.1.2015

Projektin vastuuhenkilöt

Erkki Heikkola

Asiatarkastus

Pasi Tarvainen

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501


4

Sisällysluettelo

1 Johdanto .................................................................................................................................................... 5

2 Melumallinnus ........................................................................................................................................... 7

2.1 Melumallinnusohjeistus .................................................................................................................... 7

2.2 Ohjearvot ........................................................................................................................................... 8

2.3 Kokonaismelun mallinnus .................................................................................................................. 9

2.4 Matalataajuisen melun mallinnus ................................................................................................... 13

3 Välkevarjostusmallinnus .......................................................................................................................... 15

3.1 Välkevarjostus ................................................................................................................................. 15

3.2 Ohjearvot ......................................................................................................................................... 15

3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto ............................................................................................. 15

3.4 Välkevarjostusvaikutus .................................................................................................................... 17

4 Näkyvyysanalyysi ..................................................................................................................................... 19

5 Johtopäätökset ........................................................................................................................................ 21

6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista ................................................................................................. 22

7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit ............................................................................................ 23

8 Välkevaikutusten ajoittuminen ............................................................................................................... 25


5

1 Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 43 tuulivoimalan aiheuttaman

äänen, välkevarjostuksen ja näkyvyyden vaikutusta. Turbiiniryhmä 2 on osa Lestijärvelle suunnitellun 109

voimalan kokonaisuutta. Turbiinien paikat on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja koordinaatit on annettu

taulukossa (Taulukko 1). Karttaan on merkitty turbiinien sijoittelussa käytetyn alueen rajat. Analyysit

perustuvat turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamiin teknisiin tietoihin (maksimiääniteho-

taso 104,5 dB(A), roottorin halkaisija 131 m, napakorkeus 144 m).

Kuva 1: Ryhmän 2 tuulivoimaloiden sijainnit Lestijärvellä.


6

Taulukko 1: Turbiiniryhmän 2 sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa ja maaston korkeus turbiinipaikoilla.

Turbiini E N korkeus [m]

T1 389851 7034391 160,8

T2 390300 7034230 162,7

T3 390734 7034096 164,4

T4 388221 7038064 152,9

T6 388708 7037759 158,0

T7 387127 7037352 160,5

T8 387449 7036980 159,4

T9 387974 7036954 158,0

T10 388464 7036777 157,8

T11 386211 7037314 157,1

T12 385490 7037213 157,6

T13 384678 7037071 159,6

T14 385014 7036832 158,8

T15 385666 7036790 159,5

T16 386099 7036638 160,3

T17 386671 7036759 163,5

T18 387722 7036385 165,0

T19 388709 7036001 165,2

T20 386288 7035962 171,2

T21 387177 7035952 166,8

T22 388001 7035543 165,0

T23 388764 7035509 168,8

T24 385874 7035458 164,0

T25 386552 7035513 172,8

T26 387105 7035457 170,1

T27 388295 7035029 166,4

T28 388874 7034862 162,5

T29 387377 7035091 168,8

T30 387650 7034804 170,2

T31 385956 7035043 165,4

T32 386275 7034600 167,1

T33 386870 7034682 170,8

T34 387177 7034428 175,7

T35 384363 7034842 160,7

T36 385439 7034701 168,2

T37 385715 7034353 170,4

T38 384897 7034415 162,5

T39 385203 7033960 163,3

T99 385756 7033892 165,5

T108 386932 7036392 164,7

T109 387947 7035983 165,4

T110 386420 7033944 171,2

T112 388105 7037495 154,9


7

2 Melumallinnus Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60-

4’000 Hz) melusta1,2. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja

generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun

taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva

varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisen vuoksi jaksottaista ja sisältää myös matalataajuisia

komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun

vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen

nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä

sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja tuuli-

voimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna

julkaisuihin1,2,3.

Ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen4. Ohjeessa on

annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta

ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa

menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot

sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset

olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän raportin melumallinnus on

toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti.

2.1 Melumallinnusohjeistus

Melumallinnuksen lähtötietona tulisi käyttää valmistajan ilmoittamia ja standardin IEC TS 61400-1

mukaisten mittausten perusteella määritettyjä äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan

ilmoittama ”declared value” tai ”warranted level” , jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa

on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20-10’000 Hz ja

oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5-8’000 Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta

vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja

ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnus-

tuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen

etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhde-

arvoja.

Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit:

melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun

impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin

melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuuli-

1 C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, 2007.

2 S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, 2010. 3 D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR-00951-11, 2011. 4 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita 2|2014, Ympäristöministeriö.


8

voimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin

voidaan lisätä sanktio. Käytettävän turbiinityypin melupäästön ei tiedetä sisältävän tonaalisia

komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan ilmoittamaa kokonaisäänitehotasoa sekä sitä

vastaavaa taajuusjakaumaa.

Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO 9613-2 -standardiin perustuvia sää- ja

ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon.

Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillis-

laskennan avulla, joka perustuu Tanskassa annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu

Suomen olosuhteisiin5. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen

mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään

erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20-200 Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden

(rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, ja

sen perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä.

2.2 Ohjearvot

Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot6. Päätöstä sovelletaan

meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja

rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A-

painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen

käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman

suunnittelulle7 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon

antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia.

Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli

tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on

selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 dB ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden

melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan

ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi.

Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 2).

5 J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration

and Active Control 31(4), 2012. 6 VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu 29.10.1992. 7 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012, Ympäristöministeriö, 2012.


9

Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot.

Päivä 07-22

LAeq[dB]

Yö 22-07

LAeq[dB]

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien

välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla

(VNp993/92)

55 50

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulko-

puolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92)

45 40

Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet

taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012)

45 40

Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet,

luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita

4|2012)

40 35

Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunut, mallinnustuloksiin lisätään 5 dB ennen ohjearvoon vertaamista.

Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja.

Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa8. Ohje-

arvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu taulukossa

(Taulukko 3). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa,

joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan

kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä

tarkkuudella.

Taulukko 3: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia.

Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Äänitaso LAq,1h

[dB]

74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

2.3 Kokonaismelun mallinnus

Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO 9613-2 -

laskentastandardin mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan

ilmoittamaa maksimiäänitehotasoa 104,5 dB(A) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m.

Näyttöä turbiinityypin melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole

tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida.

Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 10 m, jonka pysty-

suuntainen tarkkuus on 1,4 m ja vaakasuuntainen resoluutio 10 m. Melutasot tuulivoimaloiden

ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja

vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolo- 8 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja

terveysministeriön oppaita 2003.


10

suhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuuli-

voimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla 0,0.

Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä ovat alle 60 m, joten maanpinnan

muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. Akustisen laskennan lähtötiedoista ja parametreista on tehty

yhteenveto lukuun 6.

Kuvassa (Kuva 2) on esitetty Lestijärven 109 voimalan kokonaisuutta lähimpänä (alle 2 km etäisyydellä)

sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten sijainnit turbiiniryhmän 2 ympäristössä. Näiden rakennusten kohdilla

on laskettu voimaloiden aiheuttamat äänitasot ja verrattu tasoja ympäristöhallinnon ohjeissa annettuihin

ohjearvoihin.

Kuva 2: Tuulivoimaloita lähimpänä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset.

Meluvaikutus

Ryhmän 2 turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva

3). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty

alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Tietoja rakennusten käyttötarkoituksesta on täydennetty

asiakkaalta saatujen tietojen perusteella. Karttakuviin on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 dB, 40

dB, 45 dB ja 50 dB mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja.


11

Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten

kohdilla. Kokonaismelun äänitasoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla verrattuna ympäristö-

hallinnon antamiin ohjearvoihin on havainnollistettu kaaviokuvissa (Kuva 4 ja Kuva 5). Raportin luvussa 7 on

lueteltu kokonaismelun tasot niiden asuin- ja lomarakennusten kohdilla, joilla taso ylittää 30 dB(A) (31

asuinrakennusta ja 3 lomarakennusta).

Kuva 3: A-painotetut äänitasot turbiinin Nordex N131 äänitehotasolla 104,5 dB(A).


12

Kuva 4: Asuinrakennusten lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 2 tapauksessa.

Kuva 5: Loma-asuntojen lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 2 tapauksessa.

0

10

20

30

40

50

60

<-

5

6-7

8-9

10

-11

12

-13

14

-15

16

-17

18

-19

20

-21

22

-23

24

-25

26

-27

28

-29

30

-31

32

-33

34

-35

36

-37

38

-39

40

-41

42

-43

44

-45

Asu

inra

ken

nu

kse

t [k

pl]

Kokonaisäänitaso [dB(A)]

A-painotettu kokonaisäänitaso ympäristön asuinrakennuksilla

Ohjearvoylitys

Turbiiniryhmä 2

0

5

10

15

20

25

30

35

40

<-

5

6-7

8-9

10

-11

12

-13

14

-15

16

-17

18

-19

20

-21

22

-23

24

-25

26

-27

28

-29

30

-31

32

-33

34

-35

36

-37

38

-39

40

-41

42

-43

44

-45

Lom

a-as

un

toja

[kp

l]

Kokonaisäänitaso [dB(A)]

A-painotettu kokonaisäänitaso ympäristön loma-asunnoilla

Ohjearvoylitys

Turbiiniryhmä 2


13

2.4 Matalataajuisen melun mallinnus

Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti4.

Laskennan lähtötietona on käytetty valmistajan ilmoittamaa äänitehotasojen taajuusjakaumaa 1/3-

oktaaveittain taajuuksille 20-200 Hz. Mallinnuksen tuloksena saatavat äänitasot ovat taajuus-

painottamattomia.

Meluvaikutus

Matalataajuisen melun arvioinnissa käytetään Suomen asumisterveysohjeissa määriteltyjä taajuuskohtaisia

ohjearvoja, jotka antavat ohjeelliset yöaikaiset sisämelutasot pienitaajuiselle melulle (Taulukko 3).

Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen mallinnus antaa matalataajuisen ulkomelun tasot voimaloita

lähimpien kiinteistöjen kohdilla. Tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia ohjearvojen kanssa, vaan

tulkinnassa pitää huomioida myös rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriön ohjeiden mukainen matalataajuisen melun laskenta perustuu Tanskan ympäristö-

hallinnon ohjeissa esitettyyn menetelmään5, jonka parametreihin on tehty joitakin Suomen olosuhteisiin

perustuvia tarkennuksia. Tanskan menetelmässä (DSO1284) on määritelty rakennuksen ääneneristävyys-

parametri (ΔLσ) taajuuskaistoittain, jolloin saadaan laskettua myös sisämelutasot ja ohjearvoihin

verrannolliset mallinnustulokset. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa

annetut ääneneristävyyden arvot.

Melutasoja tarkastellaan tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevien rakennusten kohdilla. Lisäksi lasketaan sisä-

melutasot käyttäen Tanskan ohjeiden mukaisia ääneneristysarvoja ja verrataan tuloksia Asumisterveys-

ohjeen ohjearvoihin. Laskennan taajuuskohtaisia tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvassa (Kuva 6), jossa

esitetään korkeimmat ympäristön rakennuksilla saavutetut sisämelun äänitasot verrattuna Asumisterveys-

ohjeen ohjearvoihin. Kaavion perusteella voi todeta, että matalataajuisen melun äänitasot jäävät selkeästi

ohjearvojen alapuolelle kaikilla alueen rakennuksilla. Matalataajuisen ulko- ja sisämelun tasot lähimpien

asuin- ja lomarakennusten kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7.

Rakennusten lukumääriä eri matalataajuisen melun vyöhykkeillä on havainnollistettu kaaviokuvalla (Kuva

7), jossa jokaiselle alueen rakennukselle on laskettu taajuuksittain erotukset lasketun äänitason ja ohje-

arvon välillä ja haettu näistä arvoista suurin. Tämä lukema kuvaa altistuvan kohteen dB-etäisyyttä

annetuista ohjearvoista, ja se olisi positiivinen, mikäli ohjearvo ylittyisi jollakin taajuuskaistalla.

Taulukko 4: Rakennuksen ääneneristävyyden arvoja taajuuskaistoittain.

Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Ääneneristävyys [dB]

(DSO1284)

6,6 8,4 10,8 11,4 13,0 16,6 19,7 21,2 20,2 21,2 22,4


14

Kuva 6: Korkeimmat taajuuskohtaiset matalataajuisen melun äänitasot ympäristön rakennuksilla.

Kuva 7: Matalataajuisen melun äänitasojen ero ohjearvoon verrattuna alueen rakennusten kohdalla.

0 5

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200

Ään

itas

o [

dB

]

Taajuuskaista [Hz]

Korkein äänitaso tarkastelukohteissa taajuuskaistoittain

Ohjearvon ylitys

Turbiiniryhmä 2

0

20

40

60

80

100

120

140

160

-20

- -

19

-19

- -

18

-18

- -

17

-17

- -

16

-16

- -

15

-15

- -

14

-14

- -

13

-13

- -

12

-12

- -

11

-11

- -

10

-10

- -

9

-9 -

-8

-8 -

-7

-7 -

-6

-6 -

-5

-5 -

-4

-4 -

-3

-3 -

-2

-2 -

-1

-1 -

0

0 -

1

1 -

2

2 -

3

3 -

4

4 -

5

5 -

>

Rak

en

nu

ksia

[kp

l]

Desibeliero ohjearvoon [dB]

Suurin erotus kohteiden sisätilojen äänentason ja ohjearvon välillä

Ohjearvoylitys

Turbiiniryhmä 2


15

3 Välkevarjostusmallinnus

3.1 Välkevarjostus

Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupisteeseen pyörivän roottorin

läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle

voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin

halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten

kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti,

joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta

kriittisiksi ajoiksi.

Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin voimalan pohjois-

puolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja ilta-ajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta

eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin

pohjoispuolella.

Välkevarjostuksen laskenta voi perustua joko ns. astronomisen maksimivälkkeen (worst case) tai toden-

näköisen tilanteen (real case) mallinnukseen. Astronomisen maksimivälkkeen laskennassa oletetaan, että

päiväaikaan Aurinko paistaa jatkuvasti, tuulivoimalan roottori pyörii jatkuvasti, ja roottori on aina kohti-

suorassa Aurinkoa kohden. Todennäköisen tilanteen mallinnuksessa otetaan huomioon paikallinen

tilastollinen aineisto auringonpaisteen määrästä ja ajoittumisesta sekä tuulen suuntien ja nopeuksien

jakautumisesta. Tämän selvityksen välkelaskenta perustuu todennäköisen tilanteen mallinnukseen.

3.2 Ohjearvot

Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön

ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välke-

määrien osalta7. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän suositusarvoksi 10 h. Ruotsissa

vastaava suositusarvo on 8 h ja korkeintaan 30 min päivässä9. Näiden ohjearvojen käyttö edellyttää toden-

näköisen välketilanteen laskentaa. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimitunti-

määrää, voidaan välkevaikutusten ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä

raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen

suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia.

3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto

Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla,

joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien

dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta

tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasa-

9 Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden,

2009.


16

arvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on

käytetty aiemmin mainittua turbiinityyppiä ja -mitoituksia.

Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25

m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos

Auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny.

Varjostusvaikutus laskettiin 1,5 m korkeudelle maanpinnasta. Auringonpaistekulman rajana horisontista

käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa.

Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista, eikä tietyn

etäisyyden jälkeen varjo ole enää ihmissilmin havaittavissa. Tämä etäisyys riippuu turbiinin lavan

leveydestä, ja esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa

määritellään, että välkevarjostus huomioidaan mikäli lapa peittää vähintään 20 % Auringosta9,10.

Käytännössä tämä asettaa lavan leveydestä riippuvan maksimietäisyyden yksittäisen turbiinin aiheuttamalle

välkevaikutukselle, eikä sen ulkopuolella välkevaikutusta ole. Tässä selvityksessä välkevaikutuksen raja-

etäisyytenä käytetään 1721 m, joka on yleisesti käytetty etäisyysraja tarkastellulle turbiinityypille. Saksassa

käytetään 20 % auringon peittoon perustuvan välkevarjostuksen maksimietäisyyden määrittämiseen

laskentakaavaa:

maksimietäisyys = (5 * d * w)/1’097’780,

missä d on etäisyys Aurinkoon (150’000’000 km), ja w on lavan keskimääräinen leveys10.

Tällä laskentakaavalla 1721 m rajaetäisyys vastaa lavan 2,52 m keskimääräistä leveyttä. Nordex N131 3

MW:n turbiinin valmistajalta on saatu tieto, että turbiinityypin lavan keskimäärinen leveys on 2,337 m,

joten mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat turbiinien aiheuttamaa todellista välkevarjostusta.

Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja

tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa Auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa

vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää,

jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri

turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulen-

suunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen

suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin

esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien

ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit

ovat paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuli-

atlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja sen perusteella

lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille osuville tuulille on lueteltu taulukossa

(Taulukko 5). Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen ja

välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä turbiineille ja vähentää

vuotuista välkevaikutusta.

10

Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergieanlagen, WEA-Schattenwurf-Hinweise, 2002.


17

Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Seinä-

joen Pelmaan sääasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta

maksimipaistetuntien määrästä11. Mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen toden-

näköisyydet on koottuna taulukkoon (Taulukko 6). Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen

laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella.

Taulukko 5: Suuntasektorikohtaiset osuudet yli 3 m/s tuulennopeuksille Suomen tuuliatlaksen perusteella.

Suuntasektori 0/180 30/210 60/240 90/270 120/300 150/330

Yli 3 m/s osuus 0,159 0,175 0,181 0,130 0,121 0,160

Taulukko 6: Auringonpaisteen kuukausittaiset todennäköisyydet Seinäjoen Pelmaan sääasemalla.

Kuukausi Auringonpaisteen

todennäköisyys

Tammikuu 0,168

Helmikuu 0,317

Maaliskuu 0,359

Huhtikuu 0,441

Toukokuu 0,488

Kesäkuu 0,452

Heinäkuu 0,466

Elokuu 0,424

Syyskuu 0,361

Lokakuu 0,254

Marraskuu 0,171

Joulukuu 0,119

3.4 Välkevarjostusvaikutus

Mallinnettu arvio todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä Lestijärven alueella on esitetty kartta-

kuvana (Kuva 8). Eri välketuntivyöhykkeille sijoittuvien rakennusten lukumäärää on havainnollistettu pylväs-

kaaviolla (Kuva 9). Alueella ei ole asuinrakennuksia tai loma-asuntoja, joiden kohdilla vuotuisen välke-

varjostusajan odotusarvo ylittäisi rajoittavimman 8 h/a ohjearvon. Rakennuksia, joiden kohdilla välke-

varjostusaika on 4-8 tuntia, on 2 kpl. Vuotuiset välkevarjostusajat lähimpien asuin- ja lomarakennusten

kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7.

Välkevaikutuksen tarkempaa ajoittumista vuoden- ja vuorokaudenaikojen suhteen on tarkasteltu sen

kiinteistön kohdalla, jossa vuotuinen välke ylittää 7 tuntia. Kyseisen kiinteistön sijaintikoordinaatti on E

389958, N 7036609. Välkevarjostus kiinteistölle ajoittuu pääosin melko tasaisesti helmi-lokakuun iltapäiville

klo 14-18. Välkevaikutuksen ajoittumisesta vuodenajan ja vuorokaudenajan suhteen on esitetty luvussa 8.

11

P. Pirinen, H. Simola, J. Aalto, J.-P. Kaukoranta, P. Karlsson, R. Ruuhela: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1.


18

Kuva 8: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä Lestijärven alueella, turbiiniryhmä 2.

Kuva 9: Rakennusten lukumäärät eri välkevaikutusvyöhykkeillä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1-4 h/a 4-6 h/a 6-8 h/a >8 h/a

Rak

en

nu

ste

n m

äärä

Vuotuinen välkevarjostusaika


19

4 Näkyvyysanalyysi Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista

havaita. Analyysissä käytettiin 177 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla, joka on

turbiinien napakorkeus (144 m) + puolet roottorin lavan pituudesta (65,5 m). Analyysissä siis vaaditaan, että

lavan ollessa pystyasennossa siitä tulee näkyä korkeussuunnassa yli puolet, jotta turbiini oletetaan

maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1,65 m maanpinnasta. Maaston muotojen lisäksi

analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina

käytettiin Corine Land Cover 2006 -paikkatietoaineistoa (CLC 2006 © SYKE, EEA) siten, että seka- ja havu-

metsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10

metriä. Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitys-

luokasta. Lisäksi on huomioitava, että nk. Corine-aineisto ei välttämättä ole täysin ajantasaista: metsän-

hoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että

metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysi-

tuloksessa metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei

välttämättä vastaa todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös

puiden ja kasvillisuuden lomasta.

Kuvassa (Kuva 10) on on esitetty voimalasijoittelua vastaavan näkyvyysanalyysin tulokset. Tuloksesta käy

ilmi, kuinka monta tuulivoimalaa on nähtävissä mistäkin maaston kohdasta.

Alle 3 km:n etäisyydellä tuulivoimalat pääsääntöisesti dominoivat maisemaa12. Näkyvyysanalyysin mukaan

tällä etäisyydellä voimaloiden maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pohjoispuolella

sijaitsevalle arvokkaalle maisema-alueelle (Similänperän peltoaukea). Muita merkittäviä näkymäalueita

ovat alueen eteläpuolella sijaitseva maisema-alue (Valkealamminneva-Lehtosenjärvi) ja itäpuoliset pelto-

aukeat.

Noin 3-5 km:n etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät vielä maisemassa selkeästi ja mittasuhteiltaan suurina.

Näillä etäisyyksillä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu Lestijärven maisema-alueen itäpuoliseen

haaraan sekä eteläpuolella sijaitsevaan Valkealamminneva-Lehtosenjärven maisema-alueeseen.

Noin 5-7 km etäisyydellä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu Lestijärven maisema-alueen järvialueelle.

Järven rannalla oleville loma-asunnoille ryhmän 2 voimaloiden näkyvyys on rajoittunut, eivätkä tältä

etäisyydeltä voimalat ole hallitsevia maisemassa.

12

E. Weckman: Tuulivoimalat ja maisema, Suomen Ympäristö 5, 2006.


20

Kuva 10: Tuulivoimaloiden näkyminen ympäristössä maastomuodot ja metsät huomioituna, turbiiniryhmä 2. Karttaan on merkitty kolme etäisyysvyöhykettä tuulivoimaloista.


21

5 Johtopäätökset Raportissa on esitetty Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 43 tuulivoimalan ympäristölleen

aiheuttaman melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysvaikutuksen laskennalliset arviot. Voimalaryhmä on osa

(ryhmä 2) Lestijärvelle suunniteltua 109 voimalan kokonaisuutta.

Melumallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamaa maksimi-

äänitehotasoa 104,5 dB(A) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m. Mallinnusten perusteella

ympäristöministeriön melutasojen ohjearvot eivät ylity alueen asuntojen kohdilla. Matalataajuisen melun

tasot pysyvät kaikkien rakennusten kohdalla Asumisterveysohjeessa asetettujen arvojen alapuolella.

Vuotuinen mallinnettu välkevaikutusaika alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdilla jää alle

rajoittavimman 8 h/a ohjearvon.

Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pohjoispuolella sijaitsevalle

arvokkaalle maisema-alueelle (Similänperän peltoaukea). Muita merkittäviä näkymäalueita ovat alueen

eteläpuolella sijaitseva maisema-alue (Valkealamminneva-Lehtosenjärvi) ja itäpuoliset peltoaukeat.


22

6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista

Tekijä: Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Numerola Oy

Vastaanottaja: Mika Virtanen, YIT Rakennus Oy

Kohde: Lestijärvi, turbiiniryhmä 2 (43 voimalaa)

Mallinnusohjelma: SoundPlan, versio 7.2

Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2

Tuulivoimalan tiedot

Valmistaja ja tyyppi Nordex N131

Nimellisteho 3 MW

Napakorkeus 144 m

Roottorin halkaisija 131 m

Äänitehotaso 104,5 dB(A) (tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella)

Valmistajan ilmoittama takuuarvo

Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot

Kapeakaistaisuus/ ei

tonaalisuus

Impulssimaisuus ei

Merkityksellinen sykintä ei

Laskennan parametrit

Laskentakorkeus 4 m

Laskentaruudun koko 10 m x 10 m

Suhteellinen kosteus 70 %

Lämpötila 15 C°

Maastoparametri 0 (vesialueet)

0,4 (maa-alueet)

Meteorologinen korjaus 0

Maastomallin tiedot

Lähde Korkeusmalli 10 m, Maanmittauslaitos

Vaakaresoluutio 10 m

Pystyresoluutio 1,4 m

Melulle altistuvat kohteet (melutaso ylittää ohjearvon)

Lomarakennukset 0 kpl

Asuinrakennukset 0 kpl


23

7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit Seuraavaan taulukkoon on koottu kiinteistökohtaiset kokonaismelun (LpA) ja matalataajuisen melun tasot

sekä vuotuisen välkevaikutuksen määrä niiden kiinteistöjen kohdilla, joissa kokonaismelun taso on yli 30

dB(A). Taulukossa on annettu vertailukiinteistöjen sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-taso-

koordinaatistossa. Muiden alueen kiinteistöjen kohdilla melutasot ovat alhaisemmat, ja välkevaikutus jää

alle 8 tunnin ohjearvon.

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

A12 389958 7036609 35,2 50,6 50,3 47,5 47,7 46,4 45,3 42,3 42,2 38,4 35,2 34,1 7:36

44,0 41,9 36,7 36,3 33,4 28,7 22,6 21,0 18,2 14,0 11,7

A15 390916 7035163 35,1 49,9 49,5 46,8 47,0 45,7 44,6 41,6 41,5 37,7 34,5 33,5 6:36

43,3 41,1 36,0 35,6 32,7 28,0 21,9 20,3 17,5 13,3 11,1

A321 386860 7038749 35 50,5 50,2 47,4 47,6 46,3 45,2 42,2 42,1 38,3 35,1 34,0 3:54

43,9 41,8 36,6 36,2 33,3 28,6 22,5 20,9 18,1 13,9 11,6

A140 386903 7038834 34,5 50,3 49,9 47,2 47,3 46,1 45,0 42,0 41,8 38,0 34,8 33,7 3:36

43,7 41,5 36,4 35,9 33,1 28,4 22,3 20,6 17,8 13,6 11,3

A139 386858 7038943 33,9 49,9 49,6 46,8 47,0 45,7 44,6 41,6 41,4 37,6 34,4 33,2 2:18

43,3 41,2 36,0 35,6 32,7 28,0 21,9 20,2 17,4 13,2 10,8

A138 386666 7038984 33,5 49,7 49,3 46,6 46,7 45,5 44,4 41,3 41,2 37,3 34,1 33,0 1:06

43,1 40,9 35,8 35,3 32,5 27,8 21,6 20,0 17,1 12,9 10,6

A137 387110 7039178 32,9 49,3 49,0 46,2 46,4 45,1 44,0 41,0 40,8 36,9 33,7 32,5 1:06

42,7 40,6 35,4 35,0 32,1 27,4 21,3 19,6 16,7 12,5 10,1

A134 387271 7039285 32,7 49,1 48,7 46,0 46,1 44,9 43,8 40,7 40,5 36,7 33,4 32,2 1:12

42,5 40,3 35,2 34,7 31,9 27,2 21,0 19,3 16,5 12,2 9,8

A136 386930 7039196 32,7 49,2 48,8 46,1 46,2 45,0 43,9 40,8 40,7 36,8 33,5 32,3 0:54

42,6 40,4 35,3 34,8 32,0 27,3 21,1 19,5 16,6 12,3 9,9

L3 386172 7032266 32,6 49,0 48,6 45,9 46,1 44,8 43,7 40,6 40,5 36,6 33,3 32,1 0:00

42,4 40,2 35,1 34,7 31,8 27,1 20,9 19,3 16,4 12,1 9,7

L4 386724 7032379 32,6 49,2 48,9 46,2 46,3 45,0 43,9 40,9 40,7 36,8 33,6 32,4 0:00

42,6 40,5 35,4 34,9 32,0 27,3 21,2 19,5 16,6 12,4 10,0

A151 387317 7039321 32,5 49,0 48,6 45,9 46,0 44,8 43,7 40,6 40,4 36,6 33,3 32,1 1:12

42,4 40,2 35,1 34,6 31,8 27,1 20,9 19,2 16,4 12,1 9,7

A135 387095 7039320 32,3 48,9 48,6 45,8 46,0 44,7 43,6 40,5 40,4 36,5 33,2 32,0 1:00

42,3 40,2 35,0 34,6 31,7 27,0 20,8 19,2 16,3 12,0 9,6

A11 390948 7035799 32,2 48,8 48,4 45,7 45,8 44,5 43,4 40,4 40,2 36,3 33,0 31,8 2:30

42,2 40,0 34,9 34,4 31,5 26,8 20,7 19,0 16,1 11,8 9,4

A132 389937 7038407 32,2 48,6 48,2 45,5 45,6 44,4 43,2 40,2 40,0 36,1 32,9 31,6 1:24

42,0 39,8 34,7 34,2 31,4 26,6 20,5 18,8 15,9 11,7 9,2

A150 387413 7039376 32,2 48,9 48,5 45,8 45,9 44,6 43,5 40,5 40,3 36,4 33,1 31,9 1:12

42,3 40,1 35,0 34,5 31,6 26,9 20,8 19,1 16,2 11,9 9,5


24

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

A10 390941 7035987 31,8 48,6 48,2 45,5 45,6 44,4 43,2 40,2 40,0 36,1 32,8 31,6 0:00

42,0 39,8 34,7 34,2 31,4 26,6 20,5 18,8 15,9 11,6 9,2

A9 390925 7036104 31,6 48,5 48,1 45,4 45,5 44,3 43,2 40,1 39,9 36,0 32,7 31,5 0:00

41,9 39,7 34,6 34,1 31,3 26,6 20,4 18,7 15,8 11,5 9,1

A148 387459 7039512 31,6 48,5 48,1 45,4 45,5 44,3 43,1 40,1 39,9 36,0 32,7 31,4 1:00

41,9 39,7 34,6 34,1 31,3 26,5 20,4 18,7 15,8 11,5 9,0

A13 391469 7035327 31,5 48,0 47,7 44,9 45,1 43,8 42,7 39,6 39,4 35,5 32,3 31,0 2:36

41,4 39,3 34,1 33,7 30,8 26,1 19,9 18,2 15,3 11,1 8,6

A14 391502 7035356 31,3 47,9 47,6 44,8 45,0 43,7 42,6 39,5 39,3 35,4 32,1 30,9 2:30

41,3 39,2 34,0 33,6 30,7 26,0 19,8 18,1 15,2 10,9 8,5

A149 387596 7039596 31,3 48,3 47,9 45,2 45,3 44,0 42,9 39,8 39,6 35,7 32,4 31,1 1:00

41,7 39,5 34,4 33,9 31,0 26,3 20,1 18,4 15,5 11,2 8,7

A7 390991 7036210 31,1 48,3 47,9 45,2 45,3 44,0 42,9 39,8 39,6 35,7 32,4 31,1 0:00

41,7 39,5 34,4 33,9 31,0 26,3 20,1 18,4 15,5 11,2 8,7

A8 391400 7035555 31,1 48,0 47,6 44,9 45,0 43,7 42,6 39,5 39,3 35,4 32,1 30,9 1:12

41,4 39,2 34,1 33,6 30,7 26,0 19,8 18,1 15,2 10,9 8,5

A145 387802 7039626 31,1 48,2 47,8 45,1 45,2 43,9 42,8 39,7 39,6 35,6 32,3 31,0 1:12

41,6 39,4 34,3 33,8 30,9 26,2 20,0 18,4 15,4 11,1 8,6

A144 387955 7039668 31 48,0 47,7 44,9 45,1 43,8 42,7 39,6 39,4 35,5 32,2 30,9 1:18

41,4 39,3 34,1 33,7 30,8 26,1 19,9 18,2 15,3 11,0 8,5

A147 387661 7039659 31 48,1 47,7 45,0 45,1 43,9 42,7 39,6 39,5 35,5 32,2 30,9 1:00

41,5 39,3 34,2 33,7 30,9 26,1 19,9 18,3 15,3 11,0 8,5

L5 386717 7032023 31 48,3 47,9 45,2 45,3 44,0 42,9 39,8 39,6 35,7 32,4 31,1 0:00

41,7 39,5 34,4 33,9 31,0 26,3 20,1 18,4 15,5 11,2 8,7

A133 390302 7038288 30,7 47,9 47,5 44,8 44,9 43,6 42,5 39,4 39,2 35,3 32,0 30,7 0:54

41,3 39,1 34,0 33,5 30,6 25,9 19,7 18,0 15,1 10,8 8,3

A146 387646 7039732 30,5 47,9 47,5 44,8 44,9 43,6 42,5 39,4 39,2 35,3 32,0 30,6 0:00

41,3 39,1 34,0 33,5 30,6 25,9 19,7 18,0 15,1 10,8 8,2

A6 390929 7036811 30,4 47,9 47,6 44,8 45,0 43,7 42,5 39,5 39,3 35,3 32,0 30,6 0:00

41,3 39,2 34,0 33,6 30,7 25,9 19,8 18,1 15,1 10,8 8,2

A5 390933 7036863 30,3 47,9 47,5 44,8 44,9 43,6 42,5 39,4 39,2 35,3 31,9 30,6 0:00

41,3 39,1 34,0 33,5 30,6 25,9 19,7 18,0 15,1 10,7 8,2

A4 390926 7036955 30,2 47,8 47,5 44,7 44,8 43,6 42,4 39,4 39,1 35,2 31,8 30,5 0:00

41,2 39,1 33,9 33,4 30,6 25,8 19,7 17,9 15,0 10,6 8,1

A3 390911 7037102 30 47,7 47,4 44,6 44,8 43,5 42,3 39,3 39,1 35,1 31,7 30,4 0:00

41,1 39,0 33,8 33,4 30,5 25,7 19,6 17,9 14,9 10,5 8,0


25

8 Välkevaikutusten ajoittuminen Seuraavassa taulukoissa esitetään vuotuisen välkevaikutuksen ajoittuminen kiinteistön kohdalla, jossa

vaikutus ylittää 7 tunnin välkevarjostusajan.

Taulukko 7: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön A12 kohdalla.

Kellonaika 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-12 12-14 14-16 16-18 18-20 20-22 22-24

Tammikuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Helmikuu 0 0 0 0 0 0 1 48 0 0 0 0 0:48 Maaliskuu 0 0 0 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0:40 Huhtikuu 0 0 0 0 0 0 0 0 50 0 0 0 0:49 Toukokuu 0 0 0 0 0 0 0 76 0 0 0 0 1:16 Kesäkuu 0 0 0 0 0 0 0 29 0 0 0 0 0:28 Heinäkuu 0 0 0 0 0 0 0 103 0 0 0 0 1:42 Elokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0:02 Syyskuu 0 0 0 0 0 0 0 0 39 0 0 0 0:39 Lokakuu 0 0 0 0 0 0 0 61 0 0 0 0 1:01 Marraskuu 0 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0:03 Joulukuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Yhteensä 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 06:00 01:31 00:00 00:00 00:00 07:32


26

tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja ...¤lke... · numerola oy pl 126 (piippukatu 11),...

Documents