tvytter - tyottomat · 2016-09-30 · olli kangas: perustulokokeilu: miksi päädyttiin...

TvytterTYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI3/2016

Nuoret ja tulevaisuus

Kuntoutusjärjestelmän uudistus

Päätoimittaja: Jukka Haapakoski Taitto ja ulkoasu: Juha Keränen Paino: Forssa Print Oy Verkkolehti: tvy.fi/tvytter

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja puh. 050 577 2580 [email protected]

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 [email protected]

Timo Krohn, lakiasiamies puh. 040 528 2884 [email protected]

Kaisa Heikkilä yhteyskoordinaattori / TVY Media puh. 044 717 7277 [email protected]

Tarja Heino, toimistotyöntekijä [email protected]

Terveydeksi-hanke (2016–2019)

Soile Huumonen, hankepäällikkö puh. 045 699 4234

Nina Vuorinen, sosiaalipalveluohjaaja puh. 045 698 6761

Ulla-Maija Kopra terveyspalveluohjaaja puh. 045 699 5393 Toimipaikka: Ehyt ry:n toimisto

[email protected]

ISSN 2342-7531 (Painettu)ISSN 2342-754X (Verkkojulkaisu)

Kansikuva: Juha KeränenSeuraava lehti ilmestyy 17.12.2016. Lehteen tarkoitettu materiaali on oltava toimituksessa 26.11.2016 mennessä.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy

Sisällys

2 TVYtter 3/2016

TVY ajaa Suomeen täystyöllisyyttä ja puolustaa työttömien taloudellista, sosiaalista ja fyysistä oikeutta yhdenvertaiseen kansalaisuuteen.TVY vaikuttaa lainsäädäntöön neuvottelemalla ja tekemällä yhteistyötä eduskunnassa kansanedustajien sekä työ- ja tasa-arvo-, sosiaali- ja terveys- ja tulevaisuusvaliokuntien, ministeriöiden ja Ay-liikkeen kanssa ja erilaisten työryhmien kautta.TVY on työttömien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jolla on sata jäsenjärjestöä, joissa on kuutisentuhatta jäsentä.Jos sinä olet työtön tai työttömyys-uhan alla, katso lehden viimeinen aukeama, onko omalla alueellasi toimintaa tai perusta uusi yhdistys.

Tapio Liimatainen

Saarijärven Työttömät ry

on pitkäaikainen työttömien asioiden erityisasiantuntija

TVY:n puolesta

Jukka Haapakoski Juha Keränen

Puheenjohtaja Talous- ja järjestösihteeri

ERITYIS-

KUNNIAMAININTA

TVY:n

Kesäpäivät 2016

Summassaari, Saarijärvi

Jukka Haapakoski: Työttömien haastattelu ja suojaosuuden nostaminen .......................................................5

Yhteiskunta ja talousOlli Kangas: Perustulokokeilu: Miksi päädyttiin ”hölmöön ja järjettömän kalliiseen pelleilyyn”? ................................................................................ 6Ari-Matti Näätänen: Aktiivinen työvoimapolitiikka: ATP:n koulukunnat kansainvälisessä kontekstissa ............... 8Pyhän Kolminaisuuden ja työllisyyspolitiikan isojako! ........10Timo Krohn: Hallitus haluaa uudistaa kuntoutusjärjestelmän ................. 12Lukijan ääni: Suomi liikkeelle sähkön voimalla ..................... 13

EdunvalvontaMedianurkka: Pitkäaikaistyöttömien vaikea työllistyminen .......................14Nuoret: Tulevaisuuden työpaikat päättäjien silmin ............16Nuoret: Rekrytointitapahtumat uuteen uskoon ................19Nuoret: Kirkko etsii uusia ratkaisuja osallistavaan työllisyyspolitiikkaan ...............................................................20Kaikille oikeus perusmaksutiliin ja verkkopankkitunnuksiin .........................................................23Ihmisarvopäivät Outokummussa 19.5.2016: Kuilu Siun Sote, kenen Sote – missä ihminen? .................... 24Ääni työttömälle -toritapahtuman kuvasatoa .....................25TTL: Maailma muuttuu ja Kykyviisari sen mukana ..............27

Jäsenkenttä

Kaisa Heikkilä/TVY Media: Polku takaisin työelämään ...... 26Kolmivuotinen Terveydeksi-hanke aloitti työnsä elokuussa 2016 ........................................................................ 28TVY:n Kesäpäivät Summasaaressa Saarijärvellä 7.–9.9.2016 ........................... 30Satu Taavitsainen: Laman varjo on pitkä .............................. 31Suomi 100 vuotta: Yhteisötaideteos Sydänsyli -hanke .......32

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

TVYtter 3/2016 3

TVY:n Kesäpäivien tulokset

Esipuhe

Yhteiskunta- ja talousosiossa Jukka Haapakoski näkee kan-keasti määritellyn työttömien haastattelun sekä haasteena että

uhkana. Sen sijaan ulosoton kannustin-loukkujen poistaminen katsotaan lähin-nä positiiviseksi asiaksi.

Olli Kangas kävi TVY:n toimistol-la esittelemässä perustulokokeilua tam-mikuun lopussa. Tässä artikkelissa hän ruotii ohjelman aloittamisesta noussutta keskustelua.

Ari-Matti Näätäinen valottaa ak-tiivisen työvoimapolitiikan koulukuntia kansainvälisessä kontekstissa.

Edunvalvontaosiossa pureudu-taan Kaisa Heikkilän ja Nelli Ruotsalaisen teksteissä nuorten tulevaisuuden työpaikkoihin. Kai-

sa haastattelee nuoria poliitikkoja sekä avaa rekrytointitapahtuman uusia tuu-lia.

Nellin tekstissä mennään kirkkoon ja etsitään yhdessä uusia tulevaisuuden ratkaisuja osallistavaan työllisyyspoli-tiikkaan.

TVY:n ja EAPN-Finin pitkään ajama perusmaksutili ja verkkopankkitunnuk-set ovat tulossa kaikkien oikeudeksi.

Saila Musikka avaa Outokummun Ihmisarvopäivistä kysymyksellä kenen Sote, missä ihminen?

Jäsenkenttäosiossa esitellään TVY:n uudet hankkeet: ESR-ra-hotteinen Terveydeksi-hanke sekä TVY Median uusi yhteyskoordi-

naattori Kaisa Heikkilä.TVY:n Kesäpäivät 2016 vietettiin

Summassaaressa, mutta allekirjoittanut ei ensimmäistä kertaa päässyt päiville mukaan. TVY on siirtynyt sähköiseen kirjanpitoon ja se työllisti minua juu-ri tuolloin erittäin runsaasti; oli saatava paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Minulla on suuret odotukset sähköisestä kirjan-pidosta: se antaa enemmän liikumavaraa kulkea kentällä sekä samalla varmuutta talouteen.

Koska tilan ahtauden vuoksi jou-duimme tiivistämään Kesäpäivien osuu-den yhteen, julkaisen kilpailujen voitta-jat tässä. Tikkakisa pidettiin ensin ja sii-nä palkinnoille pääsivät: Juha Virtanen (I-palkinto), Mikko Palaste (II palkinto) ja Jukka Haapakoski (III-palkinto).

Olympialaisten kolme ensimmäistä olivat Heino Silvo (I-palkinto), Juha Vir-tanen (II-palkinto) ja Jaani Rönkkö (III-palkinto).

Tapio ”Jallu” Liimatainen sai ta-pahtumassa erityiskunniamainninan.

Satu Taavitsainen kirjoittaa laman pitkästä varjosta. 1990-luku lymyää yhä takaraivossamme.

Juha KeränenTVY:n talous- ja järjestösihteeri

Perustulo, työvoimapolitiikka ja nuorten tulevaisuus, Terveydeksi-hanke sekä TVY:n Kesäpäivät.

DARTS-KING

TVY:n Kesäpäivät 2016Summassaari, Saarijärvi

TVY:n puolesta


Toiminnanjohtaja Talous- ja järjestösihteeri

on tullut tikkakisassa1. sijalleSummassaaressa 7.9.2016

Tapio Liimatainen

Saarijärven Työttömät ry

on pitkäaikainen työttömien asioiden erityisasiantuntija

TVY:n puolesta


Puheenjohtaja Talous- ja järjestösihteeri

ERITYIS-

KUNNIAMAININTA

TVY:n

Kesäpäivät 2016

Summassaari, Saarijärvi

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

TVY25v

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Toiminnanjohtajan palsta

TVYtter 3/2016 5

”

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on työllisyyden lisääminen 110 000 henkilöllä hallituskauden loppuun mennessä. Yhtenä uudistuksena hallitus esittää, että työttömiä haastatellaan kolmen kuukauden välein. Lähtökohta on ihan terve. Moni työtön toivookin enemmän apua työllistymiseensä. Hämmennystä herättää se, että 17 miljoonaa euroa käytetään siten, että yksityiset yritykset tekisivät työttömien haastatteluja. Miksei vaan lisätä TE-hallinnon resursseja toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään?

Hallituksen uusi linjaus on herät-tänyt paljon aiheellista ihmetys-tä työttömien joukossa. Mikä on työttömän oikeusturva, jos yksi-

tyiset voittoa tavoittelevat yritykset te-kevät haastatteluja? Voiko yksityinen yri-tys käytännössä määrätä työttömille ka-rensseja? Hallituksen ideana on, että jos ei saavu sovittuun haastatteluun, siitä seuraa sanktioita. Saavatko kaikki työt-tömät tasalaatuista palvelua, vai työllis-tävätkö yritykset vain parhaita työnha-kijoita?

Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen ei ymmärtänyt työttömien aiheellista kritiikkiä HS:n 9.9. haastattelussa Työttömyyden hoidos-ta tulee bisnestä. Tämä kertoo siitä, kuin-ka kaukana yksityiset työnvälittäjät ovat sellaisten työttömien arjesta, jotka ovat kokeneet TE-palveluiden nurjan puolen.

Työttömien yhdistyksissä nähdään hallituksen aikeet myös mahdollisuuk-sina. Työttömien yhdistyksissä nimittäin on ymmärrystä etenkin pitkäaikaistyöt-tömien työllistymiseen liittyvistä haas-teista ja mahdollisuuksista. Moni yh-distys järjestää työttömien neuvontaa ja osa järjestää hankepohjalta laadukas-ta ja päämäärätietoista uraohjausta. Yh-distysten valttina on myös, että niissä on kirjo muita konkreettisia palveluita työt-tömille.

Hallituksen kannattaa kilpailutuk-sessa huomioida myös kolmannen sek-torin mahdollisuudet tarjota laadukasta uraohjausta. Toivoisin myös järkeväm-pää ulostuloa, kuin työttömien haastat-telu. Haastattelu kuulostaa puuhastelul-ta. Uraohjaus on syvempää ja pitkäjäntei-sempää yhteistyötä, jossa pureudutaan reilusti ja rehellisesti olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Ei riitä esim. jokin 20 minuutin haastattelu, joka uusitaan kolmen kuukauden välein. Tar-vitaan 1,5–2 tuntia ja näitä haastatteluja tehdään niin kauan, että urapolku löy-tyy.

Suojaosuuden nostaminen ulosottoasiakkaille hieno ulostuloHallitukselta tuli syksyn budjettiriihen yhteydessä hieno ulostulo. 1.9. päivätyssä liitteessä Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista lukee, että ”ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinlouk-kuja puretaan. Myönnetään helpotuksia ulosottoon työllistymisen kannustami-seksi ja pienituloisten ylivelkaantunei-den henkilöiden aseman helpottamisek-si. Valmistelussa arvioidaan erityises-ti ulosoton suojaosuuden korottamisen mahdollisuudet ja vaikutukset.”

Tämä on tärkeää, koska ulosoton pe-rintä on todellinen työllistymisen kan-nustinongelma monelle työttömälle. Voidaan myös aiheellisesti kysyä, onko ulosotto velallista kohtaan reilu vai tur-vataanko kohtuuttomasti velan antajan etuja yhteiskunnan tuella?

Näiden ym. ongelmien lisäksi Suo-messa on ongelmana, että velka peritään kokonaisuudessaan. Suomessa ei ole yh-dysvaltalaista mahdollisuutta tehdä hen-kilökohtaista konkurssia ja aloittaa ker-ralla alusta. Velka on jäänyt monella itä-mään kannustinloukuksi, vaikka kaikki perittävä olisi jo peritty.

Jukka Haapakoski

TVY:n toiminnanjohtaja

Työttömien haastattelu ja suojaosuuden nostaminen

Toivoisin myös järkevämpää ulostuloa, kuin työttömien haastattelu. Haastattelu kuulostaa puuhastelulta. Uraohjaus on syvempää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä, jossa pureudutaan reilusti ja rehellisesti olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.Ku

va: S

atu

Yläv

aara

Toiminnanjohtajan palsta

6 TVYtter 3/2016

Yhteiskunta ja talous

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 25.8.2016 perustulokokeilua koskevan lakiesityksen lausunnoille. Kritiikkiä tuli tahoilta, joilta kritiikkiä voi olettaakin tulevaksi mutta myös tahoilta, jotka ovat perustuloa lämpimästi kannattaneet. Ekonomistien kritiikki koski sitä, että malli ei ole kustannusneutraali. Parahtipa joku: ”Järjettömän kallis!” Tosin ymmärrystäkin riitti: on hyvä keskittyä tiettyyn ryhmään ja esitetyllä asetelmalla saadaan tietoa kannustinvaikutuksista.

Sosiaalidemokraattien taholta kri-tiikki toki oli odotettavissakin heidän aiempien perustulokan-nanottojensa pohjalta. ”Liian vino

ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka ku-kaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn?” Kristillisdemokraatit olisivat halunneet Englannin universal credit -tyyppisen kokeilun. Kritiikkiä tuli myös perustuloa kannattavien taholta.

Vihreiden edustajat moittivat keskit-tymistä työttömiin, perustulon verova-pautta ja järjestelmän kalleutta. Vihreä ajattelija Osmo Soininvaara leimasi ko-keilun ’hölmöksi’, moitti kokeilun pakol-lisuutta ja piti vapaaehtoista asetelmaa parempana. Vasemmistoliiton taholta vaadittiin laajempaa otosta. Keskusta-nuoret kritisoivat nuorten unohtamista.

Kritiikki kumpuaa useista läheistä. Osa kritiikistä on aiheellista ja osa pe-rustuu väärinymmärrykseen. Mukana on myös politiikkaa: mitä tahansa halli-tus tekeekin, oppositio sitä näyttää moit-tivan. Taustalla on myös esiraportissa hahmoteltu kunnianhimoinen – maail-man paras – koeasetelma, johon verrat-tuna lakiesitys on vaatimaton ja monelle varmasti täysi pettymys.

Seuraavassa yritän selvittää, miksi tähän kritisoituun malliin ja koeasetel-maan päädyttiin ja miten malli poikkeaa esiraportissa kaavailluista asetelmista.

Esiraportin asetelma Esiraportissa hahmotettiin optimaalista mallitusta, jossa lähtökohtana oli 550 eu-ron nettomääräinen osittainen perustu-lo. Esitimme, että olisi syytä rinnalla ko-keilla myös muita tasoja siinä laajuudes-sa kuin se perustuslain asettamien reu-naehtojen puitteissa on mahdollista. Pe-rustulo olisi vähennetty syyperusteisis-ta etuuksista. Ansiosidonnaiset etuudet olisivat säilyneet perustulon ylittävältä osuudeltaan. Perustulon hahmottelim-me veronalaiseksi tuloksi, mutta ansio-tuloihin olisi tehty perustulon suuruinen verovähennys.

VerotusVerotukseen laskimme erilaisia veromal-leja; tasaveromalleja, tasaveromallin ja nykyisen progressiivisen mallin kombi-naatioita ja pohdimme, mitä nykyvero-tuksen käyttäminen merkitsisi. Ideana oli testata eri suuruisia perustulon ta-soja ja niihin sovellettavia erilaisia vero-malleja ja veroasteita. Tästä asetelmasta saatavat tulokset kertoisivat, voitaisiinko kannusteita tehostamalla lisätä työmää-rää kokeilujoukossa. Nykyverotukseen perustuva malli ei kuitenkaan olisi ra-hoituksellisesti kustannusneutraali, jos se otettaisiin täysimääräisesti käyttöön koko Suomen väestölle.

KohdejoukkoEsiraportissa esitetiin, että koko aikui-sikäinen väestö, eläkeläiset poislukien olisi kohteena. Varoitimme, kuitenkin, että rajauksia mahdollisesti joudutaan tekemään iän ja tulojen perusteella ja ra-jautumaan tiettyyn erillisryhmään, jon-ka keskuudessa työn vastaanottamiseen liittyvät kannustinvaikutukset ovat suu-rimmat. Esitimme myös, että kiinnosta-vista erityisryhmistä on mahdollista teh-dä oma kokeilu.

Esiraportissa lähdettiin siitä, että koeasetelmassa olisi kaksi osaa, jot-ka vastaavat erityyppisiin kysymyksiin: yleistettävyyden vuoksi valtakunnalli-nen otanta ja ulkoisvaikutusten tarkas-telemiseksi alueellinen, kuntapohjainen otanta. Jos vain toinen voitaisiin toteut-taa, niin valtakunnallinen asetelma olisi ensisijainen.

LakiesitysKokeilulain mukaan kohteena olisivat Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat. Noin 120 000 hengen kohdejoukosta poi-mittaisiin satunnaisesti 2 000 hengen kokeiluryhmä. Kokeiluun osallistumi-nen olisi pakollista. Perustulon tasoksi esitetään 560 euroa kuukaudessa. Koska kyseessä olisi pakollinen kokeilu, alim-man kokeiltavan perustulon tason tulisi vastata nykyistä työmarkkinatuen ja pe-ruspäivärahan tasoa. Perustulo olisi ve-rovapaata tuloa, eikä se vähentäisi saajan muita tuloja. Perustulon maksaisi Kela.

Perustulokokeilu:Miksi päädyttiin ”hölmöön ja järjettömän kalliiseen pelleilyyn”?

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

TVYtter 3/2016 7


Miksi esiraportin suosituksista poikettiin?Verohallinto ei ollut mukana lain kirjoit-tamisessa, minkä vuoksi verotukseen ei voitu tehdä muutoksia ja mallitukses-sa täytyi mennä nykyisellä verotuksella. Tutkimusryhmän esiraportissa on kuvat-tu useita erilaisia kustannusneutraaleja veromalleja, mutta niitten toteuttami-nen olisi maksanut pahimmassa tapauk-sessa useita miljoonia, ja niitten kehittä-minen 1.1. 2017 mennessä olisi ollut tek-nisesti ja lainsäädännöllisesti mahdoton-ta.

Usean erisuuruisen perustulon ko-keilusta päätettiin luopua perustuslail-lisista syistä. Perustuslaki toteaa, että ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti ellei ole perusteltua syytä kohdella hei-tä eriarvoisesti. Se, että tutkimuksella saadaan arvokasta tietoa päätöksenteon pohjaksi, voidaan katsoa tällaiseksi pe-rustelluksi syyksi. Suomessa ei ole en-nakkotapausta tämän tyyppisestä laajas-ta koeasetelmasta. Siksi päätettiin läh-teä liikkeelle yhdestä perustulon tasos-ta, joka vastaa nykyistä kohdejoukkoon kuuluvien perusturvan tasoa.

Pakolliseen kokeiluun päädyttiin va-likoitumisharhan eliminoimiseksi. Pa-kollisista paikallisista kokeiluista on en-nakkotapauksia. Toki perustulokokeilu olisi mahdollista toteuttaa myös vapaa-ehtoisena, mutta vapaaehtoiseen kokee-

seen sisältyy niin paljon virhetekijöitä, että siitä päätettiin luopua. Vapaaehtoi-nen koe on vasta toiseksi paras koe!

Miksi 2 000 työtöntä?Nyt päädyttiin 2 000 työttömään siitä syystä, että Kelan etuuksia saavat ovat ’halpoja’ tapauksia. Kokeiltavan mallin pohjalla voidaan käyttää Kelan maksussa olevia etuuksia. Lisäksi laki oli helpom-pi kirjoittaa rajatulle ryhmälle kuin mo-niaineksiselle otokselle. Mitä enemmän erilaisia ryhmiä kokeilun piirissä olisi ol-lut, sitä työläämpää mallin istuttaminen erilaisiin työ-, perhe- ja sosiaalipoliitti-siin tilanteisiin on. Lainsäädäntöproses-sin aikataulu ehdollisti kohdejoukon ja mallin valintaa.

Kelan maksujärjestelmien kannalta tuo 2 000 (voidaan mahdollisesti laajen-taa 3 000) työtöntä on maksimi, minkä järjestelmä annetussa aikataulussa pys-tyy hoitamaan. Jos otosjoukko olisi huo-mattavasti suurempi, tulisi rakentaa mo-nimutkaisempi maksualusta, minkä ke-hittäminen olisi ottanut oman aikansa.

Mitä tulee opiskelijoihin ja muihin nuoriin, pätkätyöllisiin, erialaisiin itsen-sä työllistäjiin, osatyökykyisiin on syytä pitää mielessä kokeilubudjetin rajoite: € 20 miljoonaa miinus hallintokulut. Yksi itsensä työllistäjä / pätkätyöllinen / yrit-täjä maksaisi € 14 000€ kokeilubudjetil-le. Eli jos kaikki 20 miljoonaa (en huomi-oi nyt hallintokuluja) käytettäisiin edellä

mainittuihin ryhmiin, niin otoskoko jäi-si noin 1 000 - 1400 henkilöön. Ryhmä pi-täisi jakaa pienempiin alaryhmiin, min-kä seurauksena mistään ryhmästä ei saa-taisi luotettavaa tietoa. Jos mukana olisi vielä eri kuntia, otokset pirstoutuisivat entisestään.

Lakiehdotuksessa esiteltyä mallia on moitittu siitä, että se on liian anteli-as eikä se ole kustannusneutraali. Mal-li on antelias siitä syystä, että perustulo on määritelty verovapaaksi tuloksi. Ku-kaan ei esitä, että tämä verovapaa malli otettaisiin käytäntöön. Verotonta mallia motivoitiin myös sillä, että näin pienellä otoskoolla, johon edellä mainituista syis-tä vuoksi oli pakko mennä, koevaikutuk-sen tulee olla huomattava, että voidaan luotettavasti arvioida, onko mallilla vai-kutusta. Voimalaskelmien mukaan tällä mallilla voidaan selvittää, onko taloudel-lisilla kannusteilla vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Mallilla voidaan sel-vittää myös byrokratialoukkujen vaiku-tusta.

Itse toivon, että tämä 1.1.2017 alkava kokeilu olisi vain pilotti, jota voitaisiin täydentää 1.1. 2018 alkavalla laajemmalla kokeilulla, johon voitaisiin ottaa em. ryh-miä ja kokeilla kustannusneutraalia mal-lia, joko tutkimusryhmän esiraportissa esittämillä tasaveromalleilla tai mukail-luilla progressiivisen veron malleilla.

Olli Kangas

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Perustulokokeilun esittelijänä Kelan professori Olli Kangas TVY:n toimistolla 27.1.2016.


8 TVYtter 3/2016

Tämän artikkelin tarkoituksena on valottaa aktiivisen työvoimapolitiikasta (ATP) käytävää keskustelua kansainvälisestä näkökulmasta. Tarkoituksena on esitellä palstatilan rajoissa koulukuntien pääpiirteitä niihin sisällytettyjen teorioiden kautta.

ATP taustavaikuttimista kan-sainvälisessä kontekstissa ei käydä juuri keskustelua akatee-misen maailman ulkopuolella.

Julkinen keskustelu kärsii eräänlaisesta globalisaatioharhasta. Siinä vapaa pää-oman liikkuvuus maailmanmarkkinal-la käsitetään luonnonvoiman kaltaisena hyvinvointivaltiota muuttavana tekijänä (esimerkiksi Pauli Kettunen Helsingin Sanomien vieraskynässä 17.9.2016).

Globalisaatio ei kuitenkaan ole ai-noa hyvinvointivaltioon vaikuttava te-kijä, vaan politiikkaa tehdään useiden ristikkäisvoimien vaikutuksen alaisena. Lisäksi pitäisi muistaa, että hyvinvoin-tivaltio ja siinä harjoitettava sosiaalipo-litiikka ei ole monoliitti, vaan se kattaa erilaisia politiikan lohkoja sosiaalityös-tä ja työvoimapolitiikasta koulutukseen, terveydenhuoltoon, ja tulonsiirtoihin.

Tuskin on koherenttia väittää, että globalisaatio vaikuttaisi kaikkiin sosi-aalipolitiikan osa-alueisiin yhtäläises-ti: Esimerkiksi työvoimapolitiikan alalla globalisaation vaikutus ei ole empirian tai teorian näkökulmasta ollenkaan yksi-selitteinen, ja debattia sen taustavaikut-timista käydään edelleen kansainvälisis-sä tiedelehdissä.

Seuraavaksi tiivistän uusliberalis-miin nojaavan tehokkuusteorian ja key-nesläisestä perinteestä ammentavan kompensaatioteorian pääpiirteet eli niin kutsutun funktionaalisen koulukunnan. Työvoimapolitiikan ristikkäisvoimien kartoittamiseksi luodaan katsaus maan sisäisistä ja kansainvälisestä perspektii-vistä ATP:ta tarkasteleviin koulukuntiin. Artikkeli ei ole tyhjentävä, ja sen puut-teisiin palataan viimeisessä kappaleessa.

Funktionaalinen koulukuntaUusliberaalista ajattelusta ponnistavan tehokkuusteorian mukaan hyvinvoin-tivaltio marginalisoituu globalisaation seurauksena. Tehokkuusteorian mukaan maiden välinen kilpailu vapautunees-ta sijoituspääomasta johtaa elinkeino-toiminnan haitaksi tulkittujen verojen järjestelmälliseen keventämiseen. Kos-ka ”kilpailukyky-yhteiskunnassa” vero-tus on yleistetty elinkeinotoiminnalle

haitalliseksi interventioksi, globalisaatio vaarantaa merkittävästi hyvinvointival-tion rahoituspohjan.

Sosiaalipolitiikan kannalta globa-lisaatio tarkoittaa siis siirtymää kohti markkinaehtoisia palveluja ja tulonsiir-toja. Tällöin vastuu sosiaalisten riski-en aktualisoitumisesta siirtyy julkiselta sektorilta kohti yksilötasoa, mutta yh-teiskunnan velvoitteet vähenevät. ATP:n verorahoitteisuuden, epäselvien pitkän aikavälin markkinaehtoisten työllisyys-vaikutusten ja vapaata työmarkkiname-kanismia häiritsevän luonteen vuoksi sen merkityksen pitäisi pienentyä globa-lisaation kasvun myötä.

Keynesiläisestä näkökulmasta kom-pensaatioteoria hyväksyy tehokkuus-teorian olettamuksen globalisaation suorasta vaikutuksesta hyvinvointival-tioon, mutta päätyy päinvastaisiin joh-topäätöksiin sen seurauksista. Camero-nin (1978), Ruggien (1982) ja Katzestei-nin (1985) työhön nojaten Rodrik (1996) esittää, että globalisaation laajentumi-nen johtaa hyvinvointivaltio kasvami-seen.

Teorian mukaan ulkomaisten inves-toijien näkökulmasta laajan hyvinvoin-tivaltion hyödyt liittyen työvoiman saa-tavuuteen, osaamiseen ja toimintaym-päristön vakauteen ovat suurempia kuin veronmaksuun ja markkinahäiriöi-hin liittyvät haitat. Garrett (1998) lisää kompensaatioteoriaan poliittisen ulot-tuvuuden. Hänen mukaansa globalisaa-tion myötä lisääntyneet työelämän riskit (työttömyys, epätyypilliset työsuhteet) lisäävät vasemmistopuolueiden kanna-tusta, koska nämä lupaavat äänestäjille suojaa näiden riskien varalle. Kompen-saatioteoria ennustaa siis ATP:n kas-vua, koska globaalit markkinat vaativat lisääntyvää investointia työvoimaan ai-empaa epävakaimmilla työmarkkinoilla.

DiffuusiokoulukuntaDiffuusioteorioiden mukaan funktionaa-liset teoriat ovat liian suoraviivaisia, kos-ka ne eivät huomioi globalisaatioilmiön moninaisuutta ja vaihtoehtoisia/ epäsuo-ria vaikutuskanavia. Niiden mukaan glo-balisaatio on yhteydessä sosiaalipolitiik-

Aktiivinen työvoimapolitiikka:ATP:n koulukunnat kansainvälisessä kontekstissa

Kuva

: Wik

iped

ia


TVYtter 3/2016 9

kaan, mutta ainoastaan epäsuorasti kan-sainvälisesti verkostoituneiden toimijoi-den ja instituutioiden kautta. Keskeistä globalisaatiotutkimukselle olisikin pe-rehtyä niihin poliittisiin tulkintoihin, joita globalisaatiolle annetaan, ei suoriin vaikutusmekanismeihin.

Diffuusioteoriat on jaettavissa ns. ko-via ja pehmeitä mekanismeja korostaviin teorioihin. Ensiksi mainittu tarkoittaa politiikan omaksumista erityisen pakot-tavan mekanismin vuoksi. Näitä voivat olla esimerkiksi naapurimaiden välinen kilpailu kilpailukyvystä tai EU:n pakot-tavat direktiivit ja säädökset. Pehmeisiin keinoihin luetaan kansallisen politiikan politiikkasuositukset ja -ohjeet. Näin ol-len pehmeisiin keinoihin kuuluvat ei-velvoittavat kirjaukset kansainvälisissä sopimuksissa, joita laaditaan esimerkik-si OECD:n, IMF:n, YK:n ja EU:n piireissä.

Muiden teorioiden tavoin diffuusio-teoriat eivät ole monoliitti, ja ne voivat selittää sekä ATP:n kasvua että sen vä-hentymistä. Korostaen kansainvälisen yhteistyön ja kolmannen sektorin mer-kitystä Weiss (2005) selittää sosiaalime-nojen kasvua hyvinvointivaltioiden yhty-eenkietoutumisella kansainvälisissä or-ganisaatioissa. Hänen mukaansa nämä levittävät sosiaalipolitiikan parhaita käy-täntöjä maiden välillä, mikä johtaa me-nojen kasvuun tai säilymiseen pitkällä aikavälillä.

Detlef (2006) ajattelee asiasta toisin. Hänen mukaansa globalisaatio siirtää poliitikkojen huomion kotimaan politii-kasta kansainväliseen kontekstiin, joka lähtökohtaisesti suosii hyvinvointivaltio leikkaamista. Detlefin johtopäätöksis-sä tutkijoiden pitäisikin odottaa tehok-kuusteorian mukaista kehitystä poliitti-sen agendan kansainvälistymisen vuok-si. ATP:n näkökulmasta diffuusion me-kanismit voivat liittyä kansainvälisesti vaikutusvaltaisiin politiikkasuosituk-

siin, jotka leviävät kansallisiin ministe-riöihin asiantuntijoiden ja median väli-tyksellä.

Endogeeninen koulukuntaValtaresurssiteoria keskittyy perinteisten vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kan-nattajakuntien preferenssien analysoin-tiin sosiaalipolitiikan suuntaa arvioita-essa. Teorian mukaan sosiaalidemokraat-tien kannatuksen taustalla on teollisuus- ja palvelualojen työntekijöiden intressi laajasta sosiaalipolitiikasta ja vähäisis-tä tuloeroista. Näiden työntekijäryhmi-en edunmukaista on suojautua elämän eri vaiheiden riskeiltä (esim. työttömyys, sairastuminen, vanhuus) parantamalla sosiaalipalveluja ja tulonsiirtoja.

Moderneissa valtaresurssiteorian so-velluksissa ATP:tä pidetään edelleen työ-väestön intressien mukaisena sosiaa-lipolitiikan muotona. Näin ollen se on pitänyt keskeisen roolinsa sosiaalide-mokraattisessa politiikan teossa kiris-tyneistä taloudellisista reunaehdoista huolimatta. Valtaresurssiteorian kritii-kissä korostetaan usein, että uusliberaa-lin ”kolmannen tien opin” vaikutuksen vuoksi 1980- ja 2000-lukujen sosiaalide-mokraattisia ideologioita ei voida verra-ta keskenään ajallisesti tai alueellisesti. Kuitenkaan tämä kritiikki ei ole toistai-seksi muuttanut valtavirran käsitystä sosiaalidemokraattien tai vasemmiston vaikutuksesta ATP:an.

Korporatistiset teoriat korostavat ammattiyhdistysliikkeen, ja työnanta-jajärjestöjen merkitystä ATP:n kehityk-sessä. Valtavirta taloustieteen oppien mukaan ay-liike ajaa ensisijaisesti työs-säkäyvien jäsentensä, eli ns. ”sisäpiiri-läisten” etua. Tämän vuoksi esimerkik-si työttömien yhteiskunnallisen aseman parantaminen on ay-liikkeen kannalta toissijaista, jopa sen intressien vastaista.

Tämän teorian mukaan ATP:n meno-jen pitäisi siis vähentyä ay-liikkeen val-lan voimistuessa. Teorian taustalla on oletus siitä, että ay-liike ei halua edis-tää työttömille tärkeätä ATP:tä, koska se haluaa keskittää käytettävissä olevat re-surssit työssäkäyville jäsenilleen. ATP:n väitetty haitta työssäkäyville syntyy toi-saalta verotuksen kautta, sillä ATP rahoi-tetaan yleensä verovaroin.

Toisaalta ATP voi parantaa työttö-mien kilpailukykyä työntekijöihin ver-rattuna, mikä tiukan tulkinnan mukaan on myös ”sisäpiiriläisten” intressien vas-taista. Tätä argumenttia on vastustettu korostamalla, että ATP kuuluu myös ay-liikkeen intresseihin, koska työelämän riskeihin varautuminen uudelleen työl-listymistä edistämällä on myös heidän jäsenistönsä etujensa mukaista politiik-kaa.

LopuksiArtikkelin tilarajoitteen vuoksi koulu-kuntien alta mainitsematta jäivät muun muassa yhteiskunnan elinkeinoraken-teesta, työnantajien vaikutusmahdolli-suuksista, veto-pelaajista, populistisista puolueista ja hyvinvointivaltion instituu-tioista ATP:tä tarkastelevat teoriat. Toi-nen puoli kolikosta on tietenkin alan em-piirinen kirjallisuus, joka ei ole saavut-tanut yksimielisyyttä edellä esiteltyjen teorioiden keskinäissuhteista. Olisikin suositeltavaa huomioida laajasti ATP:hen vaikuttavia tekijöitä kansainvälisestä nä-kökulmasta, tai ainakin olla tyytymättä yksioikoisiin tulkintoihin esimerkiksi globalisaation vaikutuksesta työvoima-politiikkaan.

Ari-Matti Näätänen

Kuva

: Wik

iped

ia


10 TVYtter 3/2016

Seuraavassa hieman pohdintaa sen ympäriltä, miksi asenteet yhteiskunnassa yleisesti ottaen ovat muodostumassa sellaisiksi, että jonkinlaisena luonnollisena olotilana pidetään sitä, että yhteiskunnassa nyt vain on tällainen 500 000 tuhannen kansalaisen ”Työttömien valtakunta”, jonka kansalaisista ei aidosti tarvitse välittää. Ei ainakaan mikäli olet kolmikantaneuvottelu osapuoli, turvatyöpaikan päällä istuva julkisen sektorin pääjohtaja tai rengin asemassa työskentelevä hyvin toimeentuleva ekonomisti. Asiat voisi olla paremminkin mikäli finanssikriisin jälkeen erilaisia ”työttömyyskorvausmenoja” oltaisiin käytetty edes hieman erilailla kun kuluneiden kahdeksan vuoden aikana on käytetty yhteensä n. 39 mrd. euroa.

Pyhän Kolminaisuuden vertausku-va on tasasivuinen kolmio, jolla il-maistaan, ettei yhtäkään kolmes-ta voi ottaa pois kokonaisuuden

hajoamatta ja että kaikki kolme persoo-naa – isä, poika ja pyhähenki – ovat ta-savertaisia.

Ongelmana kuviossa on kolmion tar-kat rajat; Jumala ei asetu mihinkään ih-misjärjen tajuamiin rajoihin. Toisinaan kolmion sisällä on silmä – Jumala näkee kaiken. Seuraavassa työttömät näkevät kaiken.

Ammattiyhdistysliike ja pyhä kolminaisuusAsiat voisi olla paremminkin, mikäli Lauri Ihalainen ja Antti Rinne aikoi-naan kun vielä toimivat ammattiyhdis-tysliikkeessä, olisivat aidosti osoittaneet kiinnostusta edes oman jäsenkuntansa työttömien edunvalvontaan. Nykyinen kiinnostus on tätä taustaa vasten pit-källe poliittista teatteria. Voidaan perus-tellusti kysyä, miksi tässä maassa ei ole edistetty esim. ”koulutussetelivakuutus-järjestelmän” käyttöönottoa ja TE-palve-luiden rakentavaa kehittämistä työnha-kijan näkökulmasta. Tai voisiko aikaansa seuraava ay-johto tarjota jäsenilleen liit-tymismahdollisuutta työttömien yhdis-tysten virkeään kurssipalveluihin?

Edunvalvonta-asetelma suhteessa TE-keskuksiin ei oleellisesti eroa nor-maali edunvalvonta-asetelmasta työnte-kijä-työnantaja. Mikäli ay-jäsen tarvit-

see edunvalvonta-apua, niin silloin tätä päivää elävän ay-liikkeen johdon kuuluu avustaa, esim. kolmikanta neuvottelui-den kautta, siten ettei TE-palvelu toimi mielivaltaisesti.

Hyvä esimerkki mielivaltaisuudes-ta on katteettomien ”työtarjousten” käy-täntö. Niiden määriä lähdettiin jo työ-ministeri Lauri Ihalaisen toimesta lisää-mään voimakkaasti. Nousua tähän päi-vään mennessä on kolmisensataa pro-senttia, mistä johtuen myös ns. karenssi-määrät ovat nousseet saman verran.

Tehtäviensä tasalla ja siviilirohke-utta omaava ministeri ei tällaista mene toteuttamaan. Työllistymisajat ovat ko-konaistyövoima huomioiden taatusti pi-dentyneet. Karensseja määrättiin vuon-na 2015 yhteensä 17 000:lle työttömälle, mikä taatusti johtaa siihen, että huomat-tava määrä karenssin saanneista syrjäy-tyy työelämästä lopullisesti. Lyhenevät-kö kokonaistyövoiman työllistymisajat näin? Eivät lyhene. Päinvastoin!

Työnantajajärjestöt ja pyhä kolminaisuusVikaa on myös kolmikannan toisessa osapuolessa eli työnantajajärjestöissä. Milloin pitkitetään harmaan talouden tehokkaan torjunnan aloittamista ve-toamalla kuviteltuun työvoimapulaan, disinformaatio yksikkötyökustannus-muuttujiin, kilpailukykyyn, palkkata-soon jne. Eihän sitä voi kiistää, että alem-malla palkkatasolla ja esim. Kela-maksu-jen poistolla pitäisi olla myönteisiä työl-lisyysvaikutuksia. On kuitenkin hyvä pi-tää mielessä, että vaikka palkkataso puo-litettaisiin, niin pörssiyritys ei palkkaa lisää väkeä tuotannon pyörittämiseen jos entisellä tai vähemmällä määrällä työntekijöitä pärjätään. Roope Uusitalo totesi v. 2010 silloisena VATT tutkimus-johtajana, että työvoimavaltaiset pikku-yritykset eivät KELA-maksun poistosta juurikaan hyödy, koska samanaikaisesti sovittiin työeläkemaksujen korotuksista.

Pyhän Kolminaisuuden ja työllisyyspolitiikan isojako!

Kuva

: MTV


Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva on tasasivuinen kolmio, jolla ilmaistaan, ettei yhtäkään kolmesta voi ottaa pois kokonaisuuden hajoamatta ja että kaikki kolme persoonaa ovat tasavertaisia. Ongelmana kuviossa on kolmion tarkat rajat: Jumala ei asetu mihinkään ihmisjärjen tajuamiin rajoihin. Toisinaan kolmion sisällä on silmä - Jumala näkee kaiken.

Ei o

leEK Ay-liike

Hallitus

Työtön

Ei ole

Ei ole

On On

On

TVYtter 3/2016 11

meentulotukimenoja on maksettu yh-teensä n. 39 mrd. euroa ilman, että asi-an perään edes kyseltäisiin. Eräs palkka-tukityöläinen Työttömien Valtakunnasta kuitenkin kysyy! (1)

On myös muita kokonaisvaltaisen ”työllisyyspolitiikan” osa-aluetta, mis-sä painotukset työllisyysnäkökulmasta ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Mainit-takoon tässä yhteydessä robotiikan, au-tomatisaation ja 3D-tulostuksen edistä-minen tuotannossa sekä energiapolitiik-ka esim. saksalaisen Energiewende-mal-lin mukaan.

Edellisessä piilee teollistuneen maa-ilman seuraava ”isojako”. Robotiikan so-veltaminen tuotannossa on ainoa val-mistusmuoto, missä tuotantokustan-nukset Suomessa vielä vuosikymmen tai pari ovat halvemmat kuin Kiinassa.

Energiewenden kohdalla taas on hyvä todeta, että energiatuotannon ”iso-jako” on johtanut Saksassa jo n. 300 000 työpaikan luomiseen. Kuluttajille ja teol-lisuudelle tämä on merkinnyt kalliim-paa sähkönhintaa koska tuuli- ja aurin-kosähkön takuuhinnan maksaa Saksassa kuluttaja, kun taas Suomessa takuuhinta katetaan verovaroin.

Suomen oloissa samantapaisen hy-bridisähkötuotantomallin soveltaminen olisi varovaisesti arvioiden voinut mer-kitä kymmeniä tuhansia kotimaisia työ-paikkoja. Samaan hengenvetoon on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että uusiutuvi-en energiamuotojen soveltamisessa Suo-mi on Europan edelläkävijä mm. läm-mön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista johtuen.

Toisaalta on todettava vähemmän mairittelevasti, että rakenteilla olevat ydinvoimalat tulevat olemaan tappiol-lisia sijoituksia omistajilleen 60 vuoden aikajänteellä muuttuneesta tuotantoym-päristöstä johtuen. Mutta näin mm. Fen-novoiman kohdalla erään konkurssisoi-jatehtaan rakentajayhtiön omistaja on päättänyt meidän puolesta.

Lopuksi vielä muutama komment-ti maan hallituksen tavasta johtaa maa-ta, kun nimenomaan työllisyys-, yliopis-toja korkeakoulupolitiikkaa arvioidaan. Työllisyys- ja korkeakoulupolitiikkaa pi-tää johtaa päivänpolitiikan yläpuolel-ta aivan kuten aikoinaan toimittiin par-lamentaaristen puolustuskomiteoiden kanssa niin, että kaikki eduskuntapuolu-eet osallistuivat työskentelyyn.

Työllisyys- ja yliopistopolitiikkaa ei pidä johtaa yhden vuoden aikajänne perspektiivillä, vaan aikajänteen pitää olla vähintään n. 5–10 vuotta. Nykyinen hallitus johtaa maata kuten huono pörs-siyrityshallitus johtaa tuhon tiellä ole-vaa pörssiyritystä. Paniikkisaneeraus-ta paniikkisaneerauksen perään, jolloin työttömien ja korkeakoulusektorin pää seuraavaksi päätyy vetävään käteen. Te-hostaa ja kehittää täytyy, mutta ei yhden vuoden tai vaalikauden perspektiivillä, vaan noin kymmenen vuoden perspek-tiivillä oleellisten talousarviomenoerien osalta. Samalla korjaantuu myös valtion-talouden kestävyysvaje.

Kristian Sundman

Lopputuloksena työvoimavaltaisten yritysten verotus kiristyi ja pääomaval-taisten pörssiyritysten verotus keveni. Olisikohan EK:n ja sitä lähellä olevien ta-hojen vaalirahoituksella aikoinaan ostet-tu vaikutusvaltaa mm. Kokoomuksessa ja RKP:ssa kun Jyrki Katainen aikoinaan ilmoitusluontoisesti poisti KELA maksun ja viivytteli mm. käänteisen arvonlisäve-ro järjestelmän käyttöönottoa rakennus-teollisuudessa? Näin harmaan talouden rantautumista tähän maahan edistet-tiin, ja toisaalta taas KELA maksun pois-tamisella onnistuttiin eläkemaksukoro-tuksista johtuen rakentamaan työllistä-misen ”kannustinloukkuja” työllistävälle yrityskentälle.

Eduskunta ja pyhä kolminaisuusLopuksi meillä tietenkin on vielä kolmi-kannan tai ”Pyhän Kolminaisuuden” kol-mas osapuoli, eli eduskunta ja sen roo-li. On useampia painopistealueita, mis-sä eduskunta olisi voinut kunnostautua kun työllisyyspolitiikasta on puhe. Mai-nittakoon esimerkkeinä edellämainittu koulutusseteli, harmaan talouden torju-minen ennen ongelman rantautumista, KELA maksun poisto jne.

Suomen maassa on jotain mätää, kun finanssikriisin jälkeen erilaisia työllisyy-denhoitomenoja mukaan lukien työttö-myydestä johtuvia asumistuki- ja toi-

(1) TVYtter 3/2015, sivu 22 ”Ennaltaehkäi-sevä työllistävä elvytys on aina oikein!”


Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on yhteensä 26 kärkihanketta. Yksi kärkihankkeista on tehdä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Se kuuluu Hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueeseen ja sen sisällä otsikon Edistetään terveyttä ja hyvinvointia alle. Vastuuministerinä on perhe- ja peruspalvelu-ministeri Juha Rehula.

Suomessa kuntoutus ei ole tällä hetkellä yhtenäinen järjestelmä, sillä kuntoutus muodostuu useis-ta osajärjestelmistä. Sosiaali- ja

terveyspalvelulainsäädännössä keskei-simpiä lakeja ovat terveydenhuoltola-ki, sosiaalihuoltolaki, mielenterveysla-ki, päihdehuoltolaki, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta.

Sosiaali- ja vahinkovakuutuslain-säädännössä kuntoutusta koskevat laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuk-sista ja kuntoutusrahaetuuksista, työelä-kelait, työtapaturma- ja ammattitautila-ki, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki, laki urheilijan tapa-turma- ja eläketurvasta, sotilasvamma-laki, sotilastapaturmalaki, laki liikenne-vakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ja potilasvahinkolaki.

Veteraanikuntoutusta koskevat soti-lasvammalaki, laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta ja laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.9.2016 asettanut Kuntoutuksen uudis-tamiskomitean, jonka toimikaudeksi on määrätty 1.9.2016 – 30.9.2017. Edellä mai-nitut lait on mainittu taustana STM:n asettamispäätöksessä. Melkoinen vii-dakko on kuntoutusta säätelevien lakien kokonaisuus. Työttömien kannalta nos-taisin vielä yhdeksi keskeiseksi säädök-seksi lain työllistymistä edistävästä mo-nialaisesta yhteispalvelusta.

Kuntoutuksessa puhutaan merkit-tävistä rahavirroista; kuntoutusmenot olivat vuonna 2013 yhteensä arviolta 1,9 miljardia euroa, palveluihin käytettiin noin 1,5 miljardia euroa ja kuntoutuksen aikaiseen toimeentuloturvaan noin 380 miljoonaa euroa. Komitean asettamis-päätöksessä todetaankin lukujen esitte-lemisen jälkeen, että vaikuttavalla kun-toutuksella voidaan saavuttaa julkiseen talouteen merkittäviä säästöjä.

Kuntoutus on prosessi eikä mikään yksittäinen toimenpide. Kuntoutus on osa hoidon ja hoivan, koulutuksen, työl-listymisen, työssä jatkamisen ja työhön paluun prosesseja. Kuntoutuksen koko-naisuudistuksessa on tavoitteena yhden-

vertainen, kustannustehokas ja ohjatta-va järjestelmä, jolla tuetaan ja vahviste-taan kuntoutujan arjessa, työssä ja opis-kelussa pärjäämistä, kotona asumista ja aktiivista osallistumista sekä pidenne-tään työuria.

Komitean työssä on asettamispää-töksen mukaan syytä myös arvioida kun-touksen käsitteiden tarkoituksenmukai-suutta.

Komitean tehtävänä on arvioida kun-toutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uu-distetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoi-den vastuunjako on selvä ja asiakasläh-töinen kuntoutus toimii saumattomasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa, että lopputuloksena on yhtenäinen jär-jestelmä• jossa pääsy toiminta- ja työkyvyn ja

kuntoutustarpeen arviointiin toteu-tuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä

• jossa kuntoutus suunnitellaan yhdes-sä kuntoutujan kanssa; suunnitelma sisältää kuntoutuksen tavoitteet, si-sällön, keston, seurannan ja arvioin-nin

• joka takaa koko väestön yhdenvertai-sen pääsyn tarpeen mukaisiin kun-toutuspalveluihin, edistää työllisyyt-tä, pidentää työuria ja torjuu yhteis-kunnallista eriarvoistumista

• jossa monialainen ja asiakaslähtöi-nen kuntoutus toteutuu osana yksi-löllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllis-tymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukoko-naisuutena

• joka vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintaky-kynsä edistämisestä ja ylläpidosta

• joka siirtää kuntoutuksen painopis-teen laitoksista ihmisten arjessa ta-pahtuvaksi toiminnaksi

• joka on valtakunnallisesti ja alueelli-sesti ohjattu ja koordinoitu

• jossa eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut

• jossa on yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikutta-vuutta ja kustannuksia pystytään ar-vioimaan yksilöllisten kuntoutumis-prosessien, palveluntuottajien sekä

Hallitus haluaa uudistaa kuntoutusjärjestelmän

Kirjoittaja on koulutukseltaan varatuomari ja merkonomi. Hän toimii TVY:n lakimiehenä.

Kuva

: Mah

mou

d Af

shar

tous


Suomi liikkeelle sähkön voimallaIlmastonmuutos painaa päälle. Öljyä ei riitä maailman tappiin. Pelkästään näiden kahden syyn takia Suomen liikenne pi-tää sähköistää.

Samalla talous saisi potkua ja ihmiset töitä. Perustetaan tehtaita, joissa valmistetaan sähköautoja, -mopoja, -pyöriä... Tuotetaan tarvitsemamme energia itse ja lopetetaan tuontisähkön käyttö. Tehdään niin hyviä tuotteita, että kelpaavat vien-tiinkin.

Hankkeen rahoitusta voidaan hoitaa esimerkiksi suomalaisten säästäjien varoilla. Tällä hetkellä suomalaisten nollakor-koisilla tileillä makaa 80 miljardia euroa. Tuota rahaa kun houkutellaan mukaan valtion takaamiin sijoituksiin, niin saam-me pääomaa hankkeelle.

Verotuksen avulla teemme kuluttajalle edullisemmaksi vaihtoehdoksi ostaa sähköauto kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä.

Tarvitsemme suuren yhteiskunnallisen päätöksen tähän murrokseen. Sen tieltä pitää repiä tarvittaessa, niin paljon EU-sopimuksia ja muita papereita, että homma ei jää siitä kiinni. Nyt on hyvä momentum-murrokseen. Meillä on todella van-ha autokanta ja paljon työvoimaa käytettävissä. Tehdään tämä väistämätön muutos nyt, ilmastonmuutoksen ja työllisyyden nimissä.

Jani RytkönenKorson Työttömät ry

Lukijan ääni

teriöistä, asiantuntijaorganisaatioista sekä etujärjestöistä. Varsinaisten jäseni-en joukossa on myös kolme poliitikkoa: kansanedustaja Hannakaisa Heikki-nen (Suomen Keskusta), varakansan-edustaja Mari Rantanen (Perussuoma-laiset) ja kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kansallinen Kokoomus).

Komitean tueksi on nimitetty kak-si jaostoa: työelämäjaosto ja toimintaky-kyjaosto. Jaostoissa työskennellään elä-mänkaarimallin näkökulmasta ja jaostot tekevät yhteistyötä keskenään. Työelä-mäjaoston puheenjohtajana toimii pro-fessori Kaj Husman ja varapuheenjoh-tajana on osastopäällikkö Outi Antila STM:stä. Työelämäjaostossa puheenjoh-tajien lisäksi 13 varsinaista jäsentä ja nii-den joukossa on allekirjoittanut Timo Krohn TVY:n lakimiehenä ja varajäse-nenä on toiminnanjohtaja Jukka Haa-pakoski.

Olen jo lähettänyt TVY:n jäsenyhdis-tyksille sähköpostia asiasta ja pyytänyt kentältä näkemyksiä ja kokemuksia kun-toukseen liittyen. Kyse on paljolti kun-touttavaa työtoimintaa ja työllistymis-tä edistävää monialaista yhteispalvelua koskevien lakin soveltamisesta. Tieten-kin kuntoutukseen liittyy monesti ter-veydenhoitoon liittyviä toimenpiteitä. Pyydän, että jäsenyhdistykset sekä jä-senet antavat minulle rohkeasti palau-tetta siitä, mikä nykyisessä systeemissä on hyvää ja mikä on huonoa. Yksittäiset tapausselostukset kuntoutuksen epäon-nistumisesta tai onnistumisesta ovat ar-vokkaita.

Tämän artikkelin lähteenä olen käyt-tänyt paljolti Kuntouksen uudistamisko-mitean asettamispäätöstä ja siinä annet-tuja tietoja.

Timo KrohnTVY:n lakimies

järjestäjä- ja rahoittajatahojen osalta• jossa resurssien käyttö on läpinäky-

vää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oi-keudenmukaisesti

• jossa on käytössä parhaat toiminta-mallit ja uusin tutkimustieto.

Jotta kunnianhimoiseen lopputulok-seen päästään, komitean on uudistetta-va toimintakykyyn ja työelämään liitty-vän kuntoutuksen lakisääteiset edelly-tykset, kuntoutukseen pääsyn perusteet, oikeusturva sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen.

Kuntoutuksen uudistamiskomite-an puheenjohtajana on toimitusjohta-ja Kari Välimäki, joka on aikaisemmin toiminut muun muassa sosiaali- ja ter-veysministeriön kansliapäällikkönä. Va-rapuheenjohtajana on yleislääketieteen professori Mauno Vanhala. Puheenjoh-tajien lisäksi komiteaan kuuluu 21 var-sinaista jäsentä, jotka tulevat eri minis-

14 TVYtter 3/2016

MTV Huomenta Suomi 24.08.2015, juontaja Nina Rahkola.

Tilastokeskuksen mukaan 110 000 suomalaista on ollut työttömänä yli vuoden. 23.8.2015 arviolta 5000 ihmis-tä marssi mielenosoituksessa hallituk-sen leikkauksia vastaan. MTV:n Huo-menta Suomessa puitiin hallituksen leikkauksia vastaan tehtyä mielenosoi-tusta ja työttömyyttä. Elokuun mielen-osoitus sai jatkoa maaliskuussa 13.3.2016, jolloin arviolta n. 8000 marssijaa uudisti vaatimuksiaan. Seuraava haastattelu-re-ferointi on elokuun mielenosoituksesta.

Lähetyksen vieraina olivat ekonomi Rauno Haapanen ja Helsingin työttö-mien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola. Selostus perustuu pääasiassa MTV:n omaan referointiin keskustelus-ta, joka löytyy heidän verkkosivuiltaan. Katsojan omat tarkennukset on tekstis-sä kursivoitu.

Huomenta Suomessa vieraillut Hel-singin työttömien toiminnanjohtaja An-na-Maria Kantola on tyytyväinen, että mielenosoitus järjestettiin, mutta ei suoralta kädeltä osannut nimetä, mikä vaihtoehto leikkauksille voisi olla.

– Mielenosoitus kertoo, että ihmisil-lä on hätä tällä hetkellä. Se näytti myös, että eläkeläiset, osatyökykyiset ja työt-tömät – kaikki ovat leikkauksia vastaan. En suoraa lääkettä pysty antamaan työt-tömyyteen, mutta työllisyyden lisäämi-nen erilaisilla keinoilla on yksi aihe. Mitä enemmän työttömyyttä, sitä vähemmän kansallista ostovoimaa, Kantola sanoo.

– Rauno Haapanen kommentoi mielen-osoitusta toteamalla, että hyvä, että se järjestettiin. Hän olisi mielellään myös nähnyt näkyvämpää edustusta korkea-koulutetuista työttömistä, joita hä-nen mukaansa on jo n. 56 000 tuhatta. HeTy:n toiminnanjohtaja Kantola totesi, että korkeakoulutettuja oli myös osal-listujien keskuudessa runsaasti. Keskus-telu siirtyi tämän jälkeen käsittelemään valtiovallan leikkauspolitiikkaa, mihin Haapanen totesi seuraavaa.

– Aina leikkauksille löytyy perusteita, ei siitä ole kysymys. Mutta entä se, onko jatkuva leikkaaminen järkevää? Sehän vie ihmisiltä uskon tulevaisuuteen, tote-aa ekonomi ja työnhakija Rauno Haapa-nen.

Haapaselta ei juuri löydy luottoa sii-hen, että Suomeen saataisiin luotua 100 000 työpaikkaa.

– Ei niitä voi tyhjästä luoda. Suoma-laiset eivät osaa tällä hetkellä myydä tuotteitaan. Vienti ei vedä ja sitä kautta ei myöskään tule varoja kotimaan kaup-paan ja kotimaan talouselämän pyörittä-miseen. Haapasen mukaan talous ei lähde kasvuun ilman vientiä.

Uskoa huomiseen löytyy vieläKantolan mukaan työttömien arki ei ole epätoivon alhossa makaamista, sillä us-koa parempaan löytyy vielä.

– Tietysti vieläkin löytyy uskoa pa-rempaan, mutta tietenkin on huoli tu-levaisuudesta, sillä tilanne on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan. Pitkäai-kaistyöttömyys kasvaa koko ajan, viime vuodesta nousua on yli 20 prosenttia. Sa-maan aikaan nuorisotyöttömyys nousee, kohta ollaan 60 000 työttömässä. Se, mi-

Pitkäaikaistyöttömien vaikea työllistyminen

ten me valetaan uskoa varsinkin nuori-soon, on aika kova juttu.

Kantolan mukaan työllisyysmääräraho-ja ja palkkatukea tulisi lisätä, erityises-ti Kantola painottaa, että panostukset hyvin pitkälle maksavat itsensä takai-sin. Esimerkkinä hän mainitsee nuorille suunnatun Studio Pro-hankkeen, jon-ka vaikuttavuus arvio on n. 76 %. Toisin sanoen enemmistö osallistujista joista monet olivat jo syrjäytymis vaarassa saivat työ- tai opiskelupaikan.

– Järjestöt työllistävät paljon. Jos ajatel-laan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka työllistävät 30 000, niin mihin ne työntekijät laitetaan, jos palkkatuella ei voi työllistää tulevaisuudessa, Kantola kysyy.

Sekä Kantola että Haapanen muis-tuttavat, että työttömyys ei ole työttö-män vika, vaikka sellainen leima onkin helppo saada.

– Täällä on tämä länsimainen lää-käriajattelu, että syytetään oireita eikä niiden taustalla vaikuttavia asioita. Ei työttömyys ole työttömän syy. Taustalla voivat olla yt:t tai yrityksen kehittämis-toimenpiteet, mutta pienin tekijä on se työntekijä, Haapanen sanoo.

Erityisesti kritiikkiä osakseen saivat-kin työttömien kohtelu ja ennakkoasen-teet.

– Ihminen, joka jää työttömäksi, on heitetty roskikseen tai deletoitu. Hullu ajattelu, eihän se ammattitaito ja osaa-minen mihinkään häviä. Mutta kun on lyöty leima otsaan ja papereihin, että olet työtön, niin se työllistyminen taas on kauheen vaikeeta.

Työntekijöiden tulee sopeutua tilanteeseenTyömarkkinat ovat kokeneet vuosikym-menien aikana muutoksia, eikä Haapa-sen ja Kantolan mukaan enää ”Hesarin sivuilta työpaikkailmoituksen etsimi-nen” ole toimiva työnhakutapa.

– Työllistymistä ajatellaan helposti myös kaavamaisesti sillä tavalla, että se on pitkä työsuhde jossain. Sellaiset ovat jäämässä historiaan, tulevaisuudessa on sellaisia projektinomaisia sykäyksiä. Ol-laan between jobs. Ei se kiva tilanne ole,

Edunvalvonta

TVYtter 3/2016 15

mutta se on nykyinen malli, Haapanen pohtii tilannetta.

Piilotyöpaikkojen etsimistä tulisi myös helpottaa. Kantolan mukaan jär-jestöillä voisi olla tässä asiassa suurem-pi rooli.

– Pienyrittäjätkin varmaan palkkaisi-vat, mutta juuri niiden piilotyöpaikkojen etsimistä ja löytymistä täytyy tehostaa. Me järjestöt voisimme käydä asiakkaan kanssa eri työpaikoissa ja etsiä niitä hei-dän kanssaan.

Haapasen mielestä piilotyöpaikkojen lisäksi on muitakin syitä, minkä vuoksi firmat eivät rekrytoi.

– Se johtuu ehkä työelämän murrok-sesta. Myös firmat etsivät uutta tapaa tehdä asioita, uusia muotoja ja tekijöitä.

Erimielisyyttä irtisanomissuojastaHaapasen mukaan irtisanomissuojan heikentäminen on hyväksyttävää. Kan-tola älähtää ilmoille eriävän mielipiteen.

– Olen sen kannalla, ettei sitä heiken-nettäisi. Euroopassa on kovempiakin ir-tisanomissuojia, Suomessa on valitetta-vasti helppoa irtisanoa. Täällä on kuiten-kin mahdollisuus määräaikaisiin sopi-muksiin ja pitkiin koeaikoihin.

Ansiosidonnaisesta molemmat ovat samaa mieltä: siihen ei saa kajota.

– Työnhaku vaatii rahaa siinä kuin mikä tahansa muu toiminta. Jos koko ajan joutuu miettimään, että mistä ve-nyttää penniä, ei energia riitä työnha-kuun. Tämä on taas väärästä päästä sääs-tämistä, jos sitä alkaa leikata. Pitäisi an-taa edes mahdollisuus työllistymiseen, Haapanen sanoo.

– On ihan puppupuhetta, että halval-la saa ostettua hyvän ansiosidonnaisen, joka estää vastaanottamasta työpaikan. Meillä on kuitenkin yli 600 000 työnha-kijaa ja avoimia työpaikkoja on noin 30 000. Haloo, Kantola huomauttaa.

Katsojan kommenttiMielenkiintoinen keskustelu, ja vaikka se käytiin jo elokuussa 2015, heti halli-tusvastaisen ”leikkaus”-mielenosoituk-sen jälkeen, niin ehkä juuri sen takia on syytä kommentoida keskustelua, että asia ei arkistoituisi unohduksiin ennen-aikaisesti. Keskustelussa nousi esiin ai-heita kuten työllisyyden lisääminen, viennin veto, työttömän leima, leikka-uspolitiikka, irtisanomissuoja ja ansiosi-donnaisen kesto.

Edellämainittuja aiheita on osittain jo varsin kattavasti kommentoitu mm. TVYtter lehden numeroissa 3–4/2015, jo-ten Haapalan ja Kantolan näkemykset näistä aiheista ovat jo sellaisinaan var-sin kattavia eikä niiden erikseen kom-mentoiminen sinällään tuo kovin paljon uutta. Keskityn pariin aiheeseen jotka keskustelussa nousivat esille nimittäin ”työttömän leima” ja hölmösti painote-tun leikkauspolitiikan vaikutus ihmisten arkeen ja tulevaisuuden uskoon.

Työttömän leima ja ”Berufsverbot”Hitlerin saksassa, Neuvostoliitossa ja erityisesti Itä-Saksassa oli valtaapitävien puolelta käytössä aikoinaan ”ammatti-kielto” käytäntö (Berufsverbot). Kyseessä oli yhteiskunnassa valtaapitävän koneis-ton menetelmä eristää henkilö ja estää hänen edellytykset harjoittaa ammatti-aan. Eristäminen kohdistui usein tiede, taide-, kulttuuri- ja toimittaja ammat-tikuntiin, mutta koski myös muita am-mattikuntia. Käytännössä kenen tahan-sa ammatinharjoittaminen voitiin estää. Riitti, että hallintokoneisto omista lähtö-kohdistaan määritteli persona non grata statuksen. Yksilö voitiin näin määritellä yhteiskunnassa ei toivotuksi henkilöksi eväämällä hänen edellytykset harjoittaa ammattiaan. Kyse oli eräänlaisesta yh-teiskunnan harjoittamasta ”työpaikka-kiusaamista”.

Jokainen, joka tämän kirjoituk-sen lukee ja on tietoinen työttömien kohtaloista tässä maassa, missä työt-tömyysturvan karenssikäytännöillä ja epäoikeudenmukaisilla toimeentulotu-kikäytännöillä syrjäytetään krooniseen köyhyyteen ja äärimmäisissä tapauksis-sa lopullisesti Honkanummelle tuhan-sia henkilöitä, pitäisi kysyä seuraavaa:

Eroavatko käytännöt Suomessa työl-lisyyspolitiikan ja yhteiskunnassa olevi-en asenteiden osalta yleisesti ottaen itse asiassa kovinkaan paljon edellä maini-tuista ammattikieltokäytännöistä? Vas-taan, että eivät eroa!

LeikkauspolitiikkaOhjelmassa käsitellyn leikkauspolitii-kan painotusten suhteen, totean vain, että nykyinen hallitus johtaa maata ku-ten huonon pörssiyrityksen hallitus oh-jaa tuhon tiellä olevaa pörssiyritystä. Pa-niikkisaneerausta paniikkisaneerauk-sen perään jolloin pää seuraavaksi pää-tyy vetävään käteen. Pallo on hukassa niin sanotusti.

Rauno Haapanen oli oikeilla jäljillä, kun hän ohjelmassa totesi, että halli-tuksen ajama ”jatkuva leikkaaminen” vie ihmisiltä uskon tulevaisuuteen. Tehostaa ja kehittää täytyy, mut-ta ei yhden vuoden tai vaalikauden perspektiivillä, vaan n. 10 vuoden perspektiivillä. Lopuksi on todet-tava, että työllisyys-, yliopisto- ja korkeakoulupolitiikkaa pitää joh-taa ”päivän politiikan” ulkopuo-lelta kuten vakiintuneen perhe-yhtiön hallitus ohjaa perheyhti-ötä sukupolvesta toiseen.

Kristian Sundman

Kuva

t: M

TV

MTV Huomenta Suomi 28.8.2015. Juontaja Nina Rahkola, haastateltavana Anna-Maria Kantola ja Rauno Haapanen.

Edunvalvonta

16 TVYtter 3/2016

Edunvalvonta: Nuoret

Julkisuudessa on keskusteltu ja yhteen ääneen todettu, että leikkaukset eivät tuo lisää niitä paljon kaivattuja työpaikkoja. Mistä työpaikkoja sitten saadaan? Mikä on päättäjien visio Suomen tulevaisuuden aloista? Kysyimme kansanedustajilta näkemyksiä oman vaalipiirin tulevaisuuden aloista ja kuinka niitä voidaan kehittää, jotta uusia työpaikkoja syntyy.

Mitkä ovat oman vaalipiirisi tulevaisuuden alat ja kuinka niitä voidaan kehittää niin, että työpaikkoja syntyy?

Anna-Maja Henriksson, rkp., Vaasan vaalipiiri

Ruotsalainen eduskuntaryhmä esit-ti äskettäin kymmenen toteuttamiskel-poista vaihtoehtoa työllisyyden paran-tamiseksi. Vaihtoehtoina esitämme mm. kotihoidon tuen ja perhevapaajärjestel-mien uudistamista naisten saamisek-si työelämään, työvoimapalvelujen kil-pailuttamista, kotitalousvähennyksen korottaminen ja turvapaikanhakijoiden työnteon käytännön esteiden poistamis-ta.

Päättäjien visio Suomen tulevaisuu-desta pitäisi ylipäätänsä olla enemmän positiivinen kuin mitä ilmapiiri tänään on. Yhteiskuntamme on löydettävä kei-noja, joilla voidaan toivotta myös uu-sia, ihmisille suosittuja, jakamistalouk-sia kuten Airbnb ja Uber tervetulleiksi. Päättäjien tehtävänä ei kuitenkaan pidä olla määrittää, minkä alojen tulevai-suudessa pitäisi olla menestyksekkäitä. Päättäjien tehtävänä on antaa eri aloil-le kehykset pärjätä, luoda itselleen mah-dollisuuksia ja toivottavasti myös kasvaa, työllistää ihmisiä ja tehdä kauppaa. Tosi-asia on, että uudet työpaikat luodaan yhä enemmän pien- ja keskikokoisissa yri-tyksissä ja siksi yritysten toimintaedelly-tykset pitää olla parhaat mahdolliset.

Uskon, että meillä Pohjanmaalla on monta mahdollisuutta, koska elinkeino-elämämme on niin monipuolinen. Elin-keinoelämän moninaisuus on rikkaus, ei ainoastaan eri alojen ihmisille, vaan se antaa myös vakautta. Pohjanmaalla löy-tyy esimerkiksi maailman huippuyrityk-siä esimerkiksi purjeveneiden valmis-telussa, ruokateollisuudessa ja energia-alalla. Pohjanmaalla on yksi Suomen al-haisimmista työttömyysasteista ja uskon, että se johtuu yrittäjyydestä ja kovasta uskosta, että pystytään menestymään.

Tiina Elovaara, ps., Pirkanmaan vaali-piiri

Työllinen ja työtön - käsitteiden ra-janveto vähenee, meillä tulee olemaan enemmän freelancer ja osatyöllisen kal-taista työtä. Mahdollinen perustulo - tai kansalaispalkka voi helpottaa perustoi-meentuloa.

Työpaikkoja syntyy, kun Suomi saa uudistettua rakenteitaan. Teollisesta tuotannosta on siirryttävä uuteen. Ti-lanne on erittäin vaikea, koska taantuma on kestänyt jo vuosia. Silti 90-luvun la-man jälkeen vuoteen 2008 Suomeen syn-tyi 500 000 uutta työpaikkaa. Vaadittiin Nokia ja uutta kehitystä. Uutta tarvitaan nytkin.

Uskon että merkittävä määrä työpai-koista syntyy terveyssektorilla tukipal-veluista ja ennaltaehkäisevistä palveluis-ta. Ikääntyvä väestö työllistää. Toivon erityisesti, että hoiva-alan naisyrittäjät saavat vahvemman sijan myös suomalai-sessa viennissä.

Tulevaisuuden työpaikat päättäjien silmin

TVYtter 3/2016 17


Tulevaisuudessa Suomi voi olla bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edel-läkävijä. Meillä on erinomaista teknolo-gista ja digitaalista osaamista. Ylipää-tään tekninen kehitys on vähentänyt työvoiman tarvetta alkutuotannossa ja teollisuudessa, uusia työpaikkoja syntyy erilaisten palveluiden tuottamiseen.

Pirkanmaalta löytyy vahvuuksia kai-kille näille osa-alueille. Pirkanmaan tu-leva korkeakoulujen yhdistyminen tarjo-aa mahdollisuuksia koulutuksen ja tut-kimuksen vahvistamiseen alueella. Toi-von vahvempaa koulutusvientiä ulko-maille.

Hanna Sarkkinen, vas., Oulun vaali-piiri

Oulun vaalipiiri on iso ja maantie-teellisesti laaja alue, jossa on jo nyt hy-vin monipuolista ja monenlaista elinkei-noalaa ja erilaisia työpaikkoja. Näin on varmasti ja toivottavasti myös tulevai-suudessa.

Tieto- ja viestintäteknologia on run-saasti työllistävä ja vahva sektori Oulun alueella. Uskon sen olevan sitä myös tu-levaisuudessa. ICT-alalla jatkuva uusiu-tuminen on kuitenkin välttämätöntä, jo-ten jotta ICT-ala pysyy vahvana, se vaatii vahvaa koulutusta ja monipuolista tutki-musyhteistyötä yliopiston ja eri tutkimu-sorganisaatioiden kannalta. Terveystek-nologia on Oulun seudulla nouseva ala, jossa yhdistyy lääketieteen osaaminen ja alueen vahva teknologiaosaaminen. Alo-jen kehitys vaatii elinvoimaista ja riittä-västi rahoitettua yliopistoa ja tutkimuslaitoksia.

Perinteinen teollisuus on toki myös vahvaa Oulun vaalipiirissä. Perinteisen-kin teollisuuden pitää jatkuvasti uusiu-tua, jotta se on elinvoimaisia työllistäjiä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi met-säteollisuudessa on paljon potentiaalia. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa tuotteiden ja tuotantoprosessien kehitystä. Metsä-ala voi jatkossa tuoda entistä enemmän työtä Oulun vaalipiiriin niin puunkor-juussa ja kuljetuksessa, kuin sahoilla, biotuotetehtailla, energiantuotannos-sa kuin puutuotetehtaillakin. On tärke-ää, että myös puun jatkojalostus tehdään paikallisesti, työllisyyden kannalta on pidettävä huoli siitä, ettei Pohjois-Suomi jää vain raaka-ainereservaatin asemaan.

Palvelualat työllistävät todella pal-jon. Palvelualojen kehitys on kuitenkin puutteellista. Esimerkiksi matkailussa on paljon kehitettävää ja matkailumark-kinointiin olisi panostettava enemmän. Kunnat voivat kehittää palvelualan toi-mintaedellytyksiä esimerkiksi kaavoi-tuksella ja luomalla houkuttelevia ra-kennettuja ympäristöjä, joissa palvelu-alat voivat toimia. Palvelualat luovat työ-tä myös matalammin koulutetuille, joten sen kehittämiseen on kiinnitettävä kas-vavaa huomiota. Uskon myös kulttuu-rialan olevan jatkossa suurempi työllis-täjä pohjoisessa ja Oulun seudulla. Tätä tukee esimerkiksi käyttöönotettava av-alan tuotantotuki, jolla toivottavasti saa-daan houkuteltuja tv- ja elokuvaproduk-tioita alueelle.

Julkinen sektori on iso työllistäjä, eikä sitä saa nähdä vain kulueränä, vaan tärkeänä palveluiden tuottajana ja ta-louden toimijana. Toivottavasti julkisen sektorin työpaikkoja on jatkossa myös Pohjois-Suomessa, eikä kaikkea keskite-tä etelään.

Oulun vaalipiirin työllisyyden ja elinkeinoelämän kehityksen kan-nalta olennaista on pitää huolta riittävistä ja laadukkaista koulu-tusmahdollisuuksista ja yliopis-ton, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaky-vystä,

sillä ne tuottavat osaajia alueen talous-elämän tarpeisiin ja luovat elinvoimaa alueelle sekä mahdollistavat nuorille alu-eelle jäämisen Helsinkiin muuttamisen sijaan.

Sari Essayah, kd., Savo-Karjalan vaali-piiri

Savo-Karjalan alueella vahvoja toi-mialoja ovat nyt ja tulevaisuudessakin maa- ja metsätalous sekä siihen liitty-vät elintarviketeollisuus ja puunjalostus sekä sahateollisuus, metalli- ja konepaja-teollisuus, teknologiateollisuuskin pär-jää alueella. Bioenergia saattaa myös olla suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.

Kaikilla näillä toimialoilla on seurat-tava alan kehitystä ja pyrittävä olemaan mielellään itse alan kärjessä (Ponsse, Valio, Genelec, Normet, Abloy). Alueel-la tarvitaan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa myös tulevaisuudessa, jolla voidaan varmistaa kilpailukyky ja hyvä tuottavuus. Ammatillisesta koulutuk-sesta on huolehdittava sekä ihmisten ammattitaidon päivittämisestä.

18 TVYtter 3/2016

Joona Räsänen, sdp., Uudenmaan vaa-lipiiri

Yhtä tai kahta alaa on vaikea yksilöi-dä, sillä kaiken kaikkiaan Uusimaa on tulevaisuudessakin Suomen talouden ve-turi. Mikäli se yskii, yskii koko Suomi. Maankäyttö-, liikenne- ja asuntopolitii-kan keinoin on varmistettava, että ihmi-sille ja yrityksille on parhaat mahdolliset olosuhteet toimia.

Helsingin ja Uudenmaan alue ei myöskään kilpaile Suomen sisällä mui-den alueiden kanssa, vaan se kilpailee kansainvälisesti muiden metropolien kanssa. Tämä tulisi muistaa, kun julki-sista panostuksista keskustellaan.

Antti Häkkänen, kok., Kaakkois-Suo-men vaalipiiri

Suomessa on useita tulevaisuuden aloja, joilla tulee olemaan työpaikko-ja. Oman vaalipiiriini keskeisimmät alat ovat biotalouteen ja sosiaali- ja tervey-denhuoltoon.

Biotalouteen liittyvää osaaminen tu-lee mahdollistamaan työllistymistä itäi-sessä Suomessa. Samoin kouluttautu-minen sosiaali- ja terveysalalle mahdol-listaa työllistymisen. Sote-alan ammat-tilaisia tarvitaan jatkuvasti lisää. Valin-nanvapauden tuleminen sote-palvelui-hin tulee synnyttämään uusia pienyri-tyksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja.

Katri Kulmuni, kesk., Lapin vaalipiiriUusia työpaikkoja syntyy yhtäältä

kilpailukykysopimuksen kautta, kun yk-sikkötyökustannuksia alennetaan, pal-kat pysyvät ennallaan vuoden pidem-pään ja työllistämisen kynnystä samal-la madalletaan. Myös kilpailukykysopi-muksen laajan kattavuuden seuraukse-na annettavat yli 500 miljoonan euron veronkevennykset parantavat ostovoi-maa ja sitä kautta kysyntää ja työllisyyt-tä. Sopimus on Euroopan mittakaavas-sakin historiallinen ja jo sen solmimi-nen osoittaa, että Suomessa asioista kye-tään sopimaan työmarkkinaosapuolten ja hallitusten kesken. Tämä lisää mm. investoijien luottamusta Suomen yritys-toimintaympäristöön. Kilpailukykysopi-muksen on arveltu tuovan jopa 35 000–40 000 uutta työpaikkaa.

Liikennepuolella Liikennekaari on kunnianhimoinen hanke, joka vähen-tää sääntelyä ja mahdollistaa uudenlais-ta yrittäjyyttä. Toteutuessaan uusia työ-paikkoja voisi tulla arviolta jopa 20 000.

Tulevaisuuden aloja ovat esimerkik-si korkean tason teknologia, palveluvien-ti, matkailu, elintarviketeollisuus ja de-sign, vain joitakin mainitakseni. Kaik-kea emme varmasti edes osaa vielä en-nustaa. Esimerkiksi esineiden internet on aihe, jota kannattaa seurata. Lisäksi biotaloudessa on suuri potentiaali: alalla on suuria jo varmistuneita ja potentiaa-lisia investointeja ympäri maata. Metsä-teollisuus ei todellakaan ole mikään au-ringonlaskun ala. Kaivos- ja metallite-ollisuuden suhdanteet ovat tällä hetkel-lä huonommat, mutta ne ovat edelleen meille tärkeitä.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovit-taminen on muuttuneessa työelämässä äärimmäisen tärkeää. Meillä on paljon epätyypillisiä työsuhteita, osa-aikatyötä ja kausittaista työtä, joka jää tekemättä kannustinloukkujen takia. Sosiaalitur-van täytyy olla vahva, mutta sen pitää sallia myös joustavasti työn tekeminen. Tähän hallitus pureutuu perustulokokei-lulla, joka on ainutlaatuinen maailmassa ja tuo meille toivottavasti tärkeää dataa perustulon jatkovalmisteluun.

Lapissa biotalous ja matkailu ovat tällä hetkellä ykkösalat. Kiinalainen Kai-di päättää vuoden loppuun mennessä, toteuttaako se miljardi-investoinnin Ke-miin rakentaakseen sinne biodieselteh-taan. Kemijärvelle on suunnitteilla bio-tuotetehdas. Matkailupuolella on vahva noususuhdanne ja ympäri Lappia on me-nossa majoitus- ja palveluinvestointeja.

Pitkällä tähtäimellä Lapin elinkei-noihin vaikuttaa arktisen alueen suurin-vestoinnit kuten mahdollinen jäämeren raideyhteys. Ratayhteyksien kehittämi-nen vaikuttaa olennaisesti kaivoshank-keisiin. Lappi on kolmen valtakunnan rajalla, joten kansainvälinen rajakauppa on maakunnalle äärimmäisen tärkeää ja rajankäynnin esteiden poistaminen kau-pan ja ihmisten liikkuvuuden tieltä edis-tää myös alueen työllisyyttä.

Haastattelija Kaisa Heikkiläyhteyskoordinaattori

TVY Media


Uudet rekrytointitapahtumat käynnistävät syksyä pääkaupunkiseudulla. Käänne 2016 ja Walk for jobs -rekrytointitapahtumat pyrkivät löytämään uusia tapoja tuoda työnhakijoita ja työnantajia yhteen. Käänne 2016 kääntää perinteisen messuasetelman niin, että ständeillä omaa osaamistaan esittelevät työnhakijat ja työnantajat ovat vierailevassa roolissa. Walk for jobs -tapahtuma taas kerää työnhakijat ja työnantajat urheilukentälle tutustumaan toisiinsa kävelyn merkeissä.

Sosiaalinen media tarjoaa tänä päi-vänä uudenlaiset mahdollisuudet verkostoitua ja tätä mahdollisuut-ta nuori sukupolvi käyttää hyö-

dykseen. Facebook on tarjonnut myös työttömille mahdollisuuden verkostoi-tua ja löytää samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Tähän tarpeeseen perustettiin Paula Rannan ja Emilia Hannulan joh-dolla pääkaupunkiseudulla asuville kor-keakoulutetuille työnhakijoille Between Jobs Helsinki -ryhmä Facebookiin. Ryh-mässä ilmeni kiinnostusta yhteiselle ta-paamiselle ja tuosta tapaamisesta syn-tyi idea uudenlaisesta rekrytointitapah-tumasta. Noin kymmenen hengen ydin-tiimi rakensi talkoovoimin tapahtuman parissa kuukaudessa. Porukalla etsittiin tilat tapahtumalle, markkinointiin ta-pahtumaa sekä työnhakijoille että työn-antajille, kasattiin nettisivut ja haettiin sponsoreita.

Walk for Jobs –tapahtuman taustal-la on Omaehtoisten työllistymisen tuki OTTY ja sen jäsenjärjestöinä olevan am-mattiliitot. Heidän ja talkoolaisten joh-dolla järjestettiin Walk for Jobs – tapah-tuma nyt ensimmäistä kertaa Helsingis-sä. Mallia haettiin Tampereelta, jossa ta-pahtuma järjestettiin tänä syksynä jo vii-dettä kertaa.

Käänne 2016 -tapahtuma toteutet-tiin keskiviikkona 14.9. Helsingin Casi-non Fennia -salissa. Paikalla oli yhteen-sä 70 viestinnän ja markkinoinnin, pro-

jektinhallinnan, tapahtumatuotannon, HR:n, tutkimuksen ja kehittämisen sekä palvelumuotoilun osaajaa. Työnantajia sekä muita tapahtumasta kiinnostuneita kävi päivän mittaan yhteensä noin viiti-senkymmentä. Tapahtumassa oli ohjel-massa kontaktien luomisen lisäksi myös lyhyitä luentoja liittyen työnhakijan mo-tivaatioon, rekrytointiviestinnästä, teko-älystä ja tämän päivän työelämästä.

Työn perässä taas käveltiin Walk for Jobs –tapahtumassa perjantaina 16.9. Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä. Toista sataa asiantuntija- ja esimiestyö-tä etsivää työnhakijaa osallistui tapahtu-maan, jota aurinkoinen keli suosi. Työn-antajia oli kolmisenkymmentä. Paikalla oli myös mahdollista tehdä ammattiliit-tojen uravalmentajien kanssa kävelyitä kentän ympäri.

”Uusia rekrytointitapoja tarvitaan”. Tämä viesti toistui niin työnhakijoiden kuin järjestäjien suusta kummassakin tapahtumassa. Osallistujat olivat val-miita kokeilemaan uusia keinoja, käyttä-mään aikaansa tapahtumien järjestämi-seen ja laittamaan itsensä likoon. Kään-ne ja Walk for jobs -tapahtumat luotiin piilotyöpaikkojen löytämiseen ja hel-pottamaan myös yrittäjien rekrytointia. Nähtäväksi jää, tarttuvatko yritykset tu-levaisuudessa uusiin rekrytointitapahtu-miin. Peli on ainakin avattu työnhakijoi-den puolelta. Pallo on nyt työnantajilla.

Kaisa Heikkiläyhteyskoordinaattori

TVY Media

Rekrytointitapahtumat uuteen uskoon

TVYtter 3/2016 19



20 TVYtter 3/2016

Työttömyys ei ole enää vakityön vastapari. Kirkon ja TVY:n uuden hankkeen, jonka avajaisissa tänään olemme, keskiössä on työelämän murros ja työttömyys. Minun tulokulmani tähän keskusteluun on nuoren asema työmarkkinoilla. Työttömyys on enemmän ja enemmän yhä useamman nuoren perustila, josta ajoittaisina jaksoina ponnistetaan silpputöihin, vuokrafirmojen nollasopimuslistoille, epämääräisiin freelancekuvioihin, työkokeiluun, alipalkattuun ”mahdollisuuteen”, joka vastaa käytännössä ilmaistyötä.

Asuin edelliset seitsemän vuot-ta Yhdysvalloissa. Kerron tässä puheessa omista kokemuksis-tani nuoren naisena yhteiskun-

nassa, jossa ei koskaan ole ollut Suomen kaltaisia hyvinvointivaltion rakenteita. Kerron kokemuksiani USA:sta varoitta-vina esimerkkeinä siitä, mitä tapahtuu, kun työmarkkinoilla pyristely tapahtuu täyden epävarmuuden ja epävakauden varassa. Jatkuvan epävarmuuden kanssa eläminen on Suomessa jo monen arki, ja tämä epävarmuus on vain lisääntymässä.

Puheeni keskiöön nostan kaksi pää-teesiä, jotka tällä hetkellä puuttuvat po-litiikasta. Ensimmäinen on oman ase-mansa hahmottaminen yhteiskunnassa suhteessa omaan etuoikeusasemaansa ja mahdollisiin koetun rakenteellisen syr-jinnän muotoihin. Kun opimme tarkas-telemaan omaa asemaamme yhteiskun-nassa syrjinnän, mutta myös etuoikeu-den kautta, voimme keskittyä vaatimaan politiikkaa, jonka perusta on tasa-arvo.

Tulen hyvätuloisesta perheestä. En lapsuudessani tuntenut koskaan pulaa, minua kannustettiin kokeilemaan eri harrastuksia. Vanhempani uhrasivat lo-puttomasti aikaa jalkapalloharrastuk-seni eteen ja urheilulukion jälkeen sain täyden jalkapallostipendin Amerikkalai-seen yliopistoon. Kuten lähes kaikki, jot-ka nauttivat jostain tai useammasta etu-oikeudesta, en osannut koskaan mieltää luokkataustani vaikutuksia saavutuk-siini. Ei ole ihmekään, että urheiluhar-rastukseni tuotti tulosta, olivathan van-

hempani kuskanneet minua viisi kertaa viikossa Espoosta Roihuvuoreen HJK:n edustusjoukkueen harjoituksiin.

Etuoikeuksien tarkasteluun pääsin käsiksi oikeastaan vasta aloittaessani su-kupuolentutkimuksen opinnot Yhdys-valloissa. Tulin tietoiseksi omasta valkoi-suudestani ja sen kantamista lukuisista etuoikeuksista. Samalla opin terminolo-giaa, jolla nimetä epäoikeudenmukaisia ilmiöitä, joita olin havainnut ympärilläni koko elämän.

Sukupuolentutkimuksesta kehittyi minulle intohimo. Huomasin jatkuvasti, miten sortavat rakenteet vaikuttivat niin historian kirjoissa, politiikassa, kauno-kirjallisuuden kaanonissa, seksi- ja seu-rustelusuhteissa, muodissa, talouside-ologiassa ja työ- ja opiskeluyhteisöissä. Hain valmistuttuani Helsingin Yliopis-ton maisteriohjelmaan, jossa sain mah-dollisuuden tarkastella yhteiskunnan valtarakenteita kriittisesti kotimaani nä-kökulmasta.

Valmistuin optimistisena kaksi vuot-ta sitten. Maisteripaperit kourassa kak-sikymmentäneljävuotiaana olin teh-nyt juuri niin kuin minulle oli kerrottu. Opiskelin, valmistuin, eli onnistuin mi-

Kirkko etsii uusia ratkaisuja osallistavaan työllisyyspolitiikkaan

Julkistamistilaisuus Kirkkohallituksen Mikael-sali, Eteläranta 8, Helsinki keskiviikkona 15.6.2016.

”Toinen teesi, joka liittyy edelliseen,

on oman itsensä ja oman tarinan näkeminen poliittisena voimalähteenä. Kun Kari Latvus pyysi minua puhumaan tänään tänne, kerroin hänelle lyhyesti puhelimessa osan tarinoistani, jotka kohta jaan. Kari innostui ja lainasi osuvasti feministisen liikkeen kiteyttämää slogania: henkilökohtainen on poliittista. Jakamalla henkilökohtaisia tarinoitamme muodostamme pohjan politiikalle, joka aidosti vastaa yhteiskunnan tarpeita. Kirkon ja TVY:n alkava hanke, jonka tarkoitus on lievittää pitkäaikaistyöttömyyden tuottamaa ahdinkoa, on siksi juuri tänä ajankohtana erityisen tärkeä.

”Monet meistä jaksavat pitkään uskoa, että

jos venyn vielä hieman, jos teen ilmaiseksi tämän keikan, tai kirjoitan tämän jutun, tai hyväksyn aluksi tämän olemattoman palkan, varmasti osoitan olevani tarpeeksi hyvä ja työllistettävä. Lisäksi rakenteellisen syrjinnän asettamia esteitä työmarkkinoille pääsyssä ei tunnisteta poliittisessa päätöksenteossa.

nuun kohdistuneisiin odotuksiin näh-den. Valmistumisen jälkeen, olen hake-nut satoja ns. ”oman alan töitä” ilman mi-tään lopputulosta.

Yhdysvalloissa toimin pitkään tar-joilijana, koska se on nuorena naisena helppo työpaikka saada. Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja tuntipalkkani oli kolme dollaria, eikä ilta- tai viikonlop-pulisistä, saatikka palkallisista sairas- tai lomapäivistä ollut puhettakaan. Jos lumimyrsky yllätti tai oli muuten vain hiljainen ilta, tiesin tienaavani yhteen-sä vain sen kolme dollaria tunnissa, josta

kuitenkin verotettiin. Seksististen kom-menttien sadellessa nuorelle naiselle sain sovitella oma-arvontuntoni kanssa, menetänkö tipin vai alistanko itseni sor-tavan käytöksen kohteeksi. Joka työvuo-ron päätteeksi sain kaksi ilmaista tuop-pia, joiden arvo oli yhteensä noin kym-menen dollaria. Usein join kummatkin, koska laskin tipit jaettuna tuntimääräl-lä ja totesin, että kymmenen dollaria on kuitenkin arvoltaan suhteessa paljon.

Olen myös ollut pyörätaksikuski. Työkaverini olivat kaltaisiani nuoria, tai-teilijoita, muusikoita ja kansalaisaktivis-teja, joiden osaamista ja taitoa yhteis-kuntamme ei arvota rahallisesti. Pyö-rätaksin vuokra kuskeille oli päivästä ja tuntimäärästä riippuen 50-150 dollaria. Asiakkaita naarattiin Bostonin turistiry-sien liepeiltä, sekä ennen ja jälkeen suur-ten urheilutapahtumien. Asiakkaat mak-

soivat ainoastaan käteisellä ja hinta oli sovittava etukäteen, etteivät he kyydin lopuksi maksaisi liian vähän. Kuskien keskuudessa liikkui legendaarisia huhuja ökyrikkaista asiakkaista, jotka saattoivat lätkäistä tipiksi käteen useamman sata-sen, jolloin päivän työt olisi yhden ajon jälkeen kuitattu.

Useimmiten kuskasin kuitenkin vain humalaisia baseball faneja, jotka eivät aina vaivautuneet madaltamaan ään-tään, kun kommentoivat alentavin sa-nakääntein kehoani. Yhden aikaan yöl-lä pyöräilin kotiin dollaritukkujen kans-sa, joita en vienyt pankkiin, vaan varas-toin sukkalaatikkoon, ettei niistä jäisi merkintää tililleni, koska pienen palkan vuoksi me kaikki kiersimme veroja.

Olin myös töissä kahvilassa, jossa koko henkilökunnan palkka maksettiin pimeänä. Palkkapäivää ei oltu määrätty,

”Olen ollut työttömänä, pätkätöissä,

vuokrafirmoissa, minulla on ollut parhaimmillaan kolme eri työpaikkaa samaan aikaan ja niiden sovittaminen yhteen, jotta pärjäisin. Olen saanut yhdet potkut, olen ottanut vähintään viidet loparit.

”Nämä työkokemukset ovat Yhdysvalloista,

mutta kerron ne tässä, koska muutettuani elokuussa takaisin Suomeen seitsemän vuoden jälkeen, en voinut uskoa, millä vauhdilla Suomessa kuopattiin epävarmuutta ja epävakautta ehkäiseviä yhteiskunnallisia tukipilareita.


TVYtter 3/2016 21

”Minkä takia miesten ammattiurheiluun

syydettiin rahaa, samalla, kun minä en nuorena naisena koskaan edes vaivautunut unelmoimaan ammattiurheilijan urasta? Minkä takia aikuiset miehet kommentoivat teini-ikäisten tyttöjen ulkonäköä ostarilla? Minkä takia en kertonut vanhemmilleni ensimmäisistä ihastuksistani samaa sukupuolta oleviin ihmisiin? Minkä takia olin kiusaantunut, jos sukulaismieheni heittivät vitsejä eri etnisten ryhmien kustannuksella?

vaan palkan perään piti erikseen kysel-lä pomolta. Palkka maksettiin epämää-räiseltä ajalta seteleinä erissä käteen. En-simmäiset kaksi viikkoa pomoni ei edes vastannut kysymykseeni siitä, paljon-ko on tuntipalkkani. Mitään kahvilan myynnistä ei oltu inventoitu. Tämä johti työntekijöiden keskuudessa siihen, että keksimme vakioasiakkaille omia alehin-toja ja iskimme silmää. Palkaksi he sul-loivat yhden dollarin seteleitä tippikul-hoomme.

Olin Bostonissa kaksi vuotta ilman terveysvakuutusta. Kun kerran sairas-tuin, sain antibiootit niin, että ystäväni nelikymppisen poikaystävän omalääkä-ri kirjoitti minulle reseptin ilman, että koskaan kävin hänen vastaanotollaan. Apteekissa toivoin, että hän olisi kirjoit-tanut vierasperäisen sukunimen edes jo-takuinkin oikein, etten olisi herättänyt epäilystä.

Suomessa ammattiliittoja parjataan kankeina ja joustamattomina. Kun mi-nut pakotettiin baarissa istumaan kol-men dollarin tuntipalkalla aamu kah-teen, vaikka keittiö oli jo mennyt kiin-ni, koska baarityöntekijänä toiminutta naista ei voinut jättää yksin, olisimme kaivanneet järjestäytynyttä työvoimaa tueksemme. Sairauden yllättäessä joko mentiin töihin tai oltiin ilman palkkaa.

Työkaverillani oli tapana tulla keit-tiössä taakseni hönkäilemään ja kysy-mään, voinko tehdä hänelle takahuo-neessa seksuaalisia ”palveluksia”. Sek-suaalisen häirinnän kohteena olisin kai-vannut yhteiskunnallista tukiverkostoa, joka puolustaa oikeuksiani. Tutustuin eräässä pätkätoimistotyössä kaksikym-mentäneljävuotiaaseen naiseen, joka oli kaksi viikkoa sitten synnyttänyt toisen lapsensa. Ilman yhteiskunnan tukemaa vanhempainvapaata hänen oli pakko tul-la töihin, vaikka istuminenkin teki kipe-ää. Lounastauolla hän pumppasi maidon kipeistä rinnoistaan samalla, kun hänen työtön ystävänsä, joka hoiti palkatta vas-tasyntynyttä, lähetti vauvan ensi hymyt äidilleen kännykkäkuvina.

Kuten puheeni alussa totesin, mi-nulta meni kauan, ennen kuin tulin tie-toiseksi omasta luokkaetuoikeudestani sekä ihonvärini takaamasta immunitee-tistä rasismille ja rodullistamiselle. Kun katson suomalaisen hyvinvointivaltion järjestelmällistä romuttamista ja kasva-vaa epätasa-arvoa, on minusta itsestään selvää, että pää- ulko- ja valtiovarainmi-nisterimme ovat autuaan tietämättömiä omista etuoikeusasemistaan.

Hallituskokoonpano edustaa minus-ta katsottuna sitä ikäpolvea, joka on hyö-tynyt hyvinvointivaltiosta ponnahdus-lautana, ei turvaverkkona. He eivät ole punninneet omakohtaisesti, miten jokai-sen lapsen oikeus ilmaiseen, täyspäiväi-seen päivähoitoon saattaa vaikuttaa hei-dän työllistymiseensä. He ovat nautti-neet opintotuesta, joka on vastannut sen ajan asumis- ja elinkustannuksia.

Nuoristyöttömyys on nousussa ja nuorten sukupolvien pääsy isoihin tai edes riittäviin tuloihin on vähintään vii-västynyt. Niin sanotut Y- ja X-sukupolvet kärsivät 1990-luvun ja tämän hetkisestä taantumasta. Suuret ikäluokat ovat vält-tyneet lähes kokonaan kummankin la-man leikkauksien vaikutuksista, vaikka elintasokuilut kasvavat myös sukupolvi-en sisällä. Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sa-noo, että ehkäistäkseen sukupolvien vä-listä taloudellista epätasa-arvoa ja kasva-via elintasokuiluja, koulutukseen pitäi-si panostaa ja lapsiperheitä tukea siten, että molemmilla vanhemmilla olisi mah-dollisuus käydä töissä.

Olen viimeaikoina tutustunut oma-elämänkertoihin poliittisena työkaluna Satasärmäinen nainen -teoksen kautta. Teokseen on koottu viisitoista suoma-laisen naisen kirjoittamaa omelämäker-taa, Suomen 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Haluankin lopettaa puheeni vuonna 1921 Helsingissä syntyneen hammaslääkärin sanoin, jotka hän kirjoitti elämäkertaan-sa, ja joka julkaistiin Satasärmäisessä naisessa vuonna 1992:

”Minua huolettaa , minkälaisen pel-totilkun jätämme tuleville polville pyö-ritettäväksi. Keinot on jo keksitty koko komeuden räjäyttämiseksi säpäleiksi. Luonto on kaluttu niin puhtaaksi, ettei mikään keino pysty sitä kokonaan elvyt-tämään.

Olen kuitenkin optimisti. Näen, mi-ten paljon enemmän tietoa ja valmiuk-sia omilla lapsillani on omaan sukupol-veeni verrattuna. Olen varma, että hei-dän sukupolvestaan nousee yksilöt ja yh-teisöjä, jotka asettavat globaalisen edun yksilön edun edelle ja kehittävät sellaiset menetelmät, jotta eläminen maapallol-la on edelleen mahdollista. Toivon, että tulevaisuudessa tekniikka alistetaan al-kuperäiseen asemaansa eli palvelemaan, ja että inhimillisyyden annetaan sanella elämisen ehdot”.

Kiitos.

Nelli Elisa Ruotsalainen, FMViestintävastaava, TVY ry

”Tällä hetkellä on absurdia, että politiikan

vallankahvassa on joukko keskenään niin homogeenisiä ihmisiä: valkoisia, keski-ikäisiä, cissukupuolisia, vammattomia, varakkaita, heteromiehiä. Miten he voivat säätää lakeja, jotka heijastavat tämän yhteiskunnan ihmisten moninaisia tarpeita?

”Kuten puheessani olen tuonut esille

omien tarinoiden kautta, henkilökohtainen todellakin on poliittista. Oman itsensä kirjoittaminen tai puhuminen marginaalista keskiöön, ja etenkin politiikan keskiöön, olkoon siis meille kaikille, etenkin työttömille ja pitkäaikaistyöttömille, nuorille ja moniperustaista syrjintää kokeville ihmisille, poliittisesti voimauttava teko.


22 TVYtter 3/2016

Perusmaksutili on pankkitili, jo-hon kuuluu vähimmäismaksu-palvelut, esimerkiksi maksukort-ti, käteisen nostaminen ja tilisiir-

rot verkkopankissa. Esityksen mukaan talletuspankeille tulee velvollisuus tarjo-ta tällaisia tilejä.

Oikeus perusmaksutiliin on voimas-sa koko Euroopan talousalueella (ETA), joten suomalaisten on vastedes helpompi avata perusmaksutili toisessa ETA-maas-sa.

Pankkien mukautetut palvelut toimintarajoitteisilleKaikki asiakkaat saavat oikeuden verk-kopankkitunnuksiin, sillä niistä tulee osa peruspankkipalveluja. Verkkopank-kitunnusten tarjoamisesta voi jatkossa kieltäytyä vain lakiin perustuvin objek-tiivisin syin, esimerkiksi jos asiakkaal-la ei ole henkilötunnusta. Muun muassa maksuhäiriömerkintä ei ole hyväksyttä-vä syy kieltäytymiseen.

Myös iäkkäillä ja toimintarajoitteisil-la ihmisillä pitää olla mahdollisuus käyt-tää maksutiliä, maksupalveluita ja säh-köistä tunnistautumista. Esityksen mu-kaan pankkien pitää tarvittaessa mu-kauttaa palveluitaan ja varmistaa niiden toimivuus myös apuvälineillä.

Oikeus pankkitunnuksiin tukee myös julkisten palvelujen digitalisointia. Kansalaiset tarvitsevat pankkitunnuksia tunnistautumiseen, kun he asioivat jul-kisen hallinnon verkkopalveluissa. Laki-esitys vahvistaa kansalaisten tasapuolis-ta kohtelua.

Tilimaksujen vertailu helpottuuKuluttajien tiedonsaantiin maksupalve-luiden ja -tilien hinnoittelusta esitetään seuraavia parannuksia:• Kuluttajat voivat vertailla maksupal-

velujen kustannuksia hintojen ver-tailusivustolla.

• Maksupalveluntarjoajien pitää antaa kuluttajille yksityiskohtainen erittely perimistään maksupalveluiden ja -ti-lien kuluista.

• Palveluntarjoajien täytyy tehdä asia-kirja perittävistä maksuista ja sanas-to maksupalvelujen käsitteistä.

Palveluntarjoajan vaihtaminen helpottuuLainmuutokset helpottavat maksupal-veluntarjoajan vaihtamista. Kuluttajan ei esimerkiksi tarvitse itse huolehtia uu-sien maksuyhteystietojensa ilmoittami-sesta, sillä uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa tämän uudet yhteystiedot tois-tuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Tavoitteena kilpailun lisääminenLainmuutoksilla pannaan täytäntöön EU:n perusmaksutilidirektiivi. Uudis-tuksilla tavoitellaan peruspankkipalve-luiden saamisen varmistamista ja kilpai-lun lisäämistä maksupalvelujen tarjon-nassa.

Hallitus antoi esityksensä lainmuu-toksista 25.8.2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2016.

Kaikille oikeus perusmaksutiliin ja verkkopankkitunnuksiinPankista saa tulevaisuudessa entistä varmemmin perusmaksutilin ja siihen liittyvät maksupalvelut. Hallitus esittää, että pankit voisivat kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Risto Koponen, puh. 02955 30355, risto.koponen(at)vm.fi

Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, armi.taipale(at)vm.fi

Hallituksen esitys: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804da8b5

VALTIOVARAINMINISTERIÖN TIEDOTE 25.8.2016


TVYtter 3/2016 23

Edunvalvonta

24 TVYtter 3/2016

Outokummun vanhan kaivoksen ravintola Karbidissa kokoontui toukokuussa joukko ihmisiä kuulemaan Pohjois-Karjalan Siun Sote- hankkeesta ja kertomaan omia ajatuksiaan palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Aamupäivän alustuksen jälkeen jakaannuimme ryhmiin koostamaan kysymyksiä ja pohdintoja aiheesta. Iltapäivällä käsittelimme kysymyksiä paneelissa, joka koostui eri alojen virkamiehistä ja kokemusasiantuntijoista.

Keskeisiä huolenaiheita olivat lä-hipalveluiden järjestäminen, jär-jestöjen rooli tulevaisuudessa, organisaation haasteet asiakas-

palvelussa ja huoli ihmisarvon kasvavas-ta erosta rikkaiden ja köyhien ihmisten välillä.

Lähipalveluiden järjestäminenPelko palvelujen karkaamisesta tavalli-sen ihmisen ulottumattomiin oli monen kysymyksen keskeinen aihe. Luottamus siihen, että lähipalvelut ovat tasapuoli-sesti kaikkien saatavilla, on haasteellis-ta. Jo nyt koetaan, että ainoastaan rahal-la saa laadukasta palvelua kohtuullisessa ajassa ja pelko siitä, että palvelujen yhti-öittäminen lisää epätasa-arvoa, kasvaa. Jos suuret kansainväliset yritykset saa-vat monopoliaseman, palvelujen tuot-taminen syrjäkylille loppuu. Asuntojen arvo syrjäseuduilla on niin alhainen, et-tei pois muuttaminen ole kaikille mah-dollista silloinkaan, kun palvelujen tarve pysyvästi kasvaa.

”Kuinka palvelujen laatu taataan? Onko mitään sanktioita siitä, jos palve-lu ei vastaa laatukriteerejä? Miten Siun Sotessa ylitetään toimialarajat? Milloin ihminen nähdään oikeasti kokonaisuu-tena?”

OrganisaatiotPalvelujen käyttäjillä – tavallisilla ihmi-sillä – on huoli siitä, että uudistettaessa ensimmäiset kuukaudet ja vuodet me-nevät organisaation sisäisen tasapainon ja vastuunjaon etsimiseen. Kokemukset siitä, että työntekijä pakenee ongelmati-lanteessa organisaation ongelmien taak-se, ovat monille tuttuja. Avun ja tuen ha-kijaa ei lohduta toteamus siitä, ”ettemme voi asialle mitään organisaatiouudistuk-sen vuoksi”. Onko suuri muutos hallin-nassa ja onko tiedonkulku arkisen perus-työn toteuttajille varmistettu? Tapa, jol-la palvelun hakijaa kohdellaan asiakasti-lanteessa, on ihmisarvoisen kohtelun pe-rusta. Suuret ja kauniit lauseet katto-or-ganisaatiossa eivät lämmitä kuntalaista.

JärjestötoimintaJärjestöissä toimii suuri joukko ihmisiä ja järjestöt tarjoavat mahdollisuuden elä-mänmakuiseen toimintaan ja vaikutta-miseen silloinkin, kun palkkatyö ei syys-tä tai toisesta ole mahdollista. Järjestö-toiminnan merkitys kansalaisyhteiskun-nan hyvinvoinnin lisääjänä ja ylläpitäjä-nä on tunnustettu. Toiminnassa mukana olevilla on kuitenkin kokemus siitä, että tunnistaminen ja tunnustaminen jäävät korulauseiksi. Yhteistyötä haetaan vi-rallisen sektorin tarpeisiin ja palvelujen aukkojen täyttämiseen, mutta todellinen kumppanuus toteutuu vain harvoin.

Siun Sotessa on ymmärrettävä järjes-töjen erityinen toimintamalli; toimijat ovat kokemusasiantuntijoita ja heidän arvonsa järjestöissä on suuri. Työ pai-nottuu erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan, ja sen merkitys on vaikeas-ti arvioitavissa taloudellisesti. Järjestö-toiminta tarvitsee pitkäjänteistä organi-sointia ja sen järjestäminen ei onnistu il-man vakaata talouspohjaa.

Onko köyhällä ja rikkaalla sama ih-misarvo? On liian helppoa ja yksioikoista todeta että ”tietysti on”. Kokemus omasta ihmisarvosta koostuu pienistä palasista; kuinka minua kohdellaan, olenko minä omien asioideni keskiössä vai päättä-vätkö niistä muut, minulle tuntematto-mat tahot? Kuullaanko minua ja saanko olla kokonainen ihminen? Tiedän, että minulla on ihmisarvo, mutta tietävätkö muut sen?

Saila MusikkaIhmisarvotyöryhmän jäsen

Ihmisarvopäivät Outokummussa 19.5.2016Kuilu Siun Sote, kenen Sote – missä ihminen?

Kuva

: Sai

la M

usik

ka

Edunvalvonta

Kaiken loppu vai uuden alku?

TVY25v

TVYtter 3/2016 25

Lavalla: Poliitikot työttömien asialla? Tule seuraamaan poliitikkojen haastoa ja kysymään työttömyyden hoidosta. Juha-na Vartiainen/Kai Mykkänen (kok.), Hannakaisa Heikkinen (kesk.), An-ders Adlercreutz (RKP), Antero Lauk-kanen (KD), Tarja Filatov/Satu Taavit-sainen (SDP), Kai Mykkänen (Vas.liit-to), Outi Alanko-Kahiluoto/Olli-Poi-ka Parviainen (Vihreät).

Torilla: PS, RKP, Keskusta, Helsingin ja Uudenmaan vasemmistoliitto, SDP, KD, Vihreät

Graffiti ja neulegraffiti pisteet – Tat-sin nuoret valtaajat, Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030 – Kepa ry, Ääni työttömälle kampanjainfo – Tule jättä-mään terveiset päättäjille

Ruokaa tarjolla: Soppatykki – Helsin-gin työttömät HeTy. EU:n ruokajakelu: TVY. Makkarajakelu: Fair Transport.

Tapahtuma on osa Agenda2030 – ti-laisuuksien sarjaa.

Ääni työttömälle -toritapahtuma kuvinTiistaina 17.5.2016 klo 14–16.30 Kampin Narinkkatorilla. www.facebook.com/aanityottomalle

Kuva

t: Ju

ha K

erän

en

Oltuani lähes vuoden työttömänä, päätin lähteä Uuteen-Seelantiin töihin. Puoli vuotta maailman toisella puolella antoi voimia, energiaa ja uutta asennetta, jolla palata jälleen Suomen arkeen. Työttömyysjakso ennen lähtöä oli ollut raskas: kukaan ei ottanut koppia minusta, tyhjästä arjesta oli vaikea saada otetta, työnhaussa tuli pettymys pettymyksen jälkeen, ilmapiiri ahdisti ja ammatillinen itsetunto oli alhaalla. Nyt maailmalta hankitulla energialla päätin, etten anna Suomessa vallitsevan ilmapiirin enää lannistaa.

S uomeen palattuani kyselin Fa-cebookin erilaisista verkostois-ta, mistä löytäisin työnhakuun mentorointia. Kaipasin, että joku

pysähtyisi kanssani miettimään, kuin-ka minun osaamisellani pääsisi jälleen kiinni työelämään. Minulle vinkattiin, että voisin kysyä TE-palveluista itselle-ni uraohjaajaa. Olin kokenut TE-palve-luiden tuen riittämättömäksi, mutta nyt minut ohjattiin sieltä Helsingin kaupun-gin Respa-hankkeen palveluiden piiriin. Respa tarjoaa alle 30-vuotiaille työttö-mille tukea ja apua koulutus- ja työnha-kuasioissa.

Respasta sain itselleni uraohjaajan miettimään yhdessä kanssani seuraavia askeleita. Yhdessä pohdimme vahvuuk-sia ja heikkouksia, kiinnostuksen koh-teita ja osaamista. Olin helpottunut, että joku otti minusta kopin ja istui alas kans-sa miettimään tilannettani. Pohdimme eri väyliä ja mahdollisuuksia työllistyä niiden kautta sekä asetimme päämääriä. Lisäksi minua kannustettiin toteutta-maan omia juttujani ja päätöstäni aloit-taa opiskelu avoimessa yliopistossa. Lä-heisten, ystävien ja perheen, apu on ol-lut korvaamatonta. Heidän avullaan py-rin tekemään arjestani mahdollisimman mielekkään. Jokainen auttoi omalla ta-vallaan, mistä olen hyvin kiitollinen.

Kesällä perustin parin ystäväni kans-sa blogisivuston, jossa pureuduimme työttömyyteen. Sivuston työstäminen antoi uutta innostusta ja samalla hen-gähdystaukoa työnhakuun. Blogin kaut-ta sain mahdollisuuden tuoda omia ja muiden työttömyyden kohdanneiden ajatuksia esille. Aloin etsiä muita samas-sa tilanteessa olevia ja vaihtamaan aja-tuksia työttömyydestä. Vertaistuki oli tärkeää. Löysin uusia ystäviä ja ihmisiä, jotka olivat lähteneet kääntämään työt-tömyyttä voitoksi. Pääsin esittämään työttömien tuntemuksia ja näkökulmia myös Suomenmaan lehtihaastattelussa ja YLE:n A-studiossa.

Blogisivuston myötä lähdin etsimään myös mahdollisuuksia tehdä laajemmin yhteistyötä työttömyyden parissa ja otin yhteyttä TVY:n toiminnanjohtaja Juk-ka Haapakoskeen. Tuo tapaaminen joh-ti työtarjoukseen RAY:n Paikka auki – Nuoret työelämään hankkeessa. Ennen kuin ehdin kunnolla tajuta, olin jo en-simmäistä työpäivää TVY:n toimistolla yhteyskoordinaattorina.

Polun löytämiseen on tarvittu apua useasta suunnasta. Työllistymästäni aut-toi niin ystävien, perheen ja tuttavien tuki kuin Helsingin kaupungin ja valtion tarjoamat tuet nuorille työttömille. Aika ajoin sen polun löytäminen tuntui yksi-näiseltä ja toivottomalta. Yhtenä tuollai-sena hetkenä minulle on jäänyt mieleen ystäväni viesti: Synkintä on ennen aurin-gonnousua. Tämän toivon meidän muis-tavan nyt, kun päivät lyhenevät jälleen pimeisiin iltoihin. Pimeydestä huolimat-ta toivon meidän jaksavan kannatella ja auttaa toinen toisiamme muistaen, että vielä se polku eteenpäin löytyy.

Kaisa HeikkiläTVY:n yhteyskoordinaattori

Polku takaisin työelämään

Jäsenkenttä

26 TVYtter 3/2016

Kolumni: Työterveyslaitos

Maailma muuttuu ja Kykyviisari sen mukanaTyö- ja toimintakykyä arvioivan Kykyviisari-mittarin kehittämistyössä on viimeisen puolentoista vuoden aikana kuultu suurta joukkoa mittaria koekäyttäviä hankkeita ja työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä. Olemme saaneet valtavasti vinkkejä ja palautetta menetelmän parantamiseksi.

Yksi Kykyviisarin avulla omaa työ- ja toimintakykyään arvi-oinut, sittemmin työllistynyt, henkilö kertoi, että ”Kykyviisa-

rin täytössä ajattelin, että noinko huono minä olen, vaikka työssä huomasin myö-hemmin, miten hyvä olen”. Toisaalta toi-sissa palautteissa on kerrottu, että ”itsel-le selkiytyi oma kuva elämäntilanteesta” ja että ”Kykyviisari on rehellinen kuva-us, mutta tulos voi masentaa”. Aika usein tuodaan esille yhteisen keskustelun tär-keyttä – omat tulokset olisi mukava käy-dä läpi yhdessä jonkun kanssa ja miettiä, että mitä ne tarkoittavat.

Kykyviisarin kehittäjäporukka on ottanut yhteiskehittämisen tosissaan ja palautteet on koostettu. Uusi Kykyvii-sari 2.0 – versio, jossa on mukana myös palautejärjestelmä käyttäjälle, ilmestyy syksyn aikana. Kykyviisari 2.0 ei ole vie-lä lopullinen tai valmis, mutta se on huo-mattavasti käyttäjäystävällisempi kuin ensimmäinen mittariversio. Aika näyt-tää kuinka hyvin uudistettu versio vas-taa toiveisiin ja kysyntään. Kehittämis-työ jatkuu aina vuoden 2017 loppupuo-lelle asti yhdessä ESR:n toimintalinjasta 5 rahoituksensa saaneiden hankkeiden kanssa, jotka antavat palautetta ja kehit-tämisideoita myös 2.0 versiosta. Vuoden 2017 lopussa Kykyviisarin on mahdollista laajentua myös muiden käyttäjäryhmien saavutettaville. Kiinnostusta tähän on-kin jo mukavasti ollut.

Kykyviisari 2.0 on edeltäjäänsä sel-keästi lyhyempi pituudeltaan ja sen ky-symyksiin on helpompi vastata. Kysely on jaoteltu helposti hahmotettavien työ- ja toimintakykyyn liittyvien kysymys-kokonaisuuksien mukaan esim. hyvin-vointiin, arkeen ja osallisuuteen. Uutena osa-alueena mukaan on tullut taitoihin ja osaamiseen liittyvät kysymykset sekä tulevaisuuden toiveita kartoittava osuus.

Koko kyselyä ja siitä saatavaa sanallista palautetta yhdistää kannustavuus, sel-keys, helppo tulkittavuus ja ratkaisukes-keisyys. Kyselyyn vastaaja saa kokonais-valtaisesti tietoa omasta työ-ja toimin-takyvystään ja tarvittaessa ratkaisuja ti-lanteen muuttamiseksi. Vastaajaa tukeva henkilö esim. hanketyöntekijä voi puo-lestaan tutustua vastaajaan Kykyviisarin avulla. Hän voi nostaa esiin sekä vastaa-jan vahvuuksia että ilmenneitä haasteita ja yhdessä keskustellen asettaa tavoittei-ta jatkoon. Tapahtuneen muutoksen voi arvioida vastaamalla Kykyviisariin uu-destaan.

Toisinaan on hankalan tuntuista ta-sapainoilla kannustavuuden ja rehel-lisyyden välimaastossa. Mittariin liit-tyvässä kehittämistyössä tämä tuntuu korostuvan. Mittarin tulisi olla muu-tosherkkä ja totuudenmukainen. Toi-saalta – mitä hyötyä on sellaisesta mit-tarista, joka ei paljasta tavalla tai toisella meistä jokaisen potentiaalia, noita pin-nan alla muhivia mahdollisuuksia ja ole-massa olevaa hyvää. Ovathan nekin asi-at totta.

Miten minua sitten voisi kannustaa vaalimaan terveyttäni ja työkykyäni? Ai-van oikein, kannustamalla, mutta ei sii-rappisesti. Olipa lähtökohtani millainen vaan. Saman ajatuksen voi heittää myös päälaelleen – muuttuisinko syyllistämäl-lä tai pielessä olevia asioita kertaamal-la? Tähän tuskin tarvinnee edes vasta-ta... Joka tapauksessa Kykyviisari on it-searviointimenetelmänä nyt toivottavas-ti entistä helppokäyttöisempi, kannusta-vampi, lähempänä meistä jokaista ja silti aivan yhtä totuudenmukainen kuin en-nenkin.

Oletko Facebookissa? Liity ”Kykyvii-sari – keskustelua ja kehittämistä” – ryh-määmme.

Anne Salmi ja Miia Wikström Työterveyslaitos

[email protected] www.ttl.fi/kykyviisari

www.ttl.fi/kykyviisari

Jäsenkenttä

TVYtter 3/2016 27

Jäsenkenttä

28 TVYtter 3/2016

Tavoitteena on lisätä eri yhdistys-ten, kuntien ja TE-palveluiden yhteistyötä. Hankkeessa kehi-tetään malli, jonka avulla kan-

salaisjärjestöjä voidaan hyödyntää, kun työttömiä ohjataan terveystarkastuksiin ja sosiaalipalveluihin. Hanketta rahoit-tavat STM ESR-rahoituksella sekä Raha-automaattiyhdistys. Hanke toimii 2016-2019.

Mitä Terveydeksi tarjoaa?Terveydeksi toimii työttömien matalan-kynnyksen kohtaamispaikoissa ja EU-ruokajakelupisteissä. Sosiaalipalveluoh-jaaja ja terveyspalveluohjaaja tapaavat työttömiä kohtaamispaikoissa. Heiltä saa tarvittaessa yksilöllistä palveluneu-vontaa esimerkiksi terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke järjestää infotilai-suuksia ja kouluttaa matalan kynnyksen toimipisteiden työntekijöitä ja vapaaeh-toisia.

Ulla-Maija Kopra terveyspalveluohjaaja

Olen 47-vuotias neljän nuoren äiti Van-taalta. Koulutustaustaltani olen sairaan-hoitaja ja terveydenhoitaja AMK. Lisäksi olen suorittanut erilaisia päihdehoitoon liittyviä lisäkoulutuksia ja työtehtäväni liki 15 vuoden aikana ovat olleetkin päih-de- ja mielenterveys puolella.

Ennen tätä nykyistä työtä Terveydek-si-hankkeessa työskentelin kolme vuotta toisessa työttömien hankkeessa tervey-denhoitajana. Sitä kautta kiinnostukseni heräsi vielä enemmän työttömien ja huo-no-osaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Toivonkin nykyisessä työssäni pääseväni vaikuttamaan omalla ammattiosaamisellani esimerkiksi työt-tömien terveyden edistämiseen ja vas-taamaan terveyteen liittyviin kysymyk-siin osaamiseni pohjalta.

Minua on kuvattu iloiseksi ja autta-vaiseksi ja myös ”sitkeäksi sissiksi”. Lisäi-sin tuohon kuvaukseen vielä, että kans-sani on helppo tulla toimeen. Luonto on minulle tärkeä ja salilla käynnin lisäksi metsästä saan omaan jaksamiseeni lisää virtaa. Myös lukeminen ja elokuvat ovat vapaa-ajan viettooni liittyviä harrastuk-sia. Arvomaailmassani perhe, terveys ja oma ja lasten hyvinvointi ovat ykkössi-jalla.

Terveydeksi-hankkeen aikana ter-veyspalveluohjaajana tulen tutustumaan erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ih-misiin ja tukemaan ja ohjaamaan heitä heidän omien tarpeidensa pohjalta, hel-lävaraisesti mutta määrätietoisesti, esi-merkiksi lääkärintarkastuksiin. Jos ter-veydessä jokin asia huolestuttaa, mutta ei ole ollut vaikka jaksamista tai tietoa omista terveydenhoitoon liittyvistä oi-keuksista niin yhdessä selvitämme eri-laiset vaihtoehdot.

Nähdään!

Nina Vuorinen sosiaalipalveluohjaaja

Olen 30-vuotias sosiaalialan ammatti-lainen Helsingistä. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja työkokemusta mi-nulle on kertynyt monenlaisesta sosiaa-lialan työstä. Pisimmän työurani olen tehnyt sosiaalityöntekijänä. Olen työs-kennellyt paljon työttömien asiakkaiden kanssa, niin nuorten kuin vanhempien-kin. Nautin työstä, missä voin olla avuksi ja kehittää, eikä minulta puutu pitkäjän-teisyyttä. Minulla on vahva moniamma-tillinen ja asiakaslähtöinen työote. Luon-teeltani olen huumorintajuinen, rempseä ja luova.

Kolmivuotinen Terveydeksi-hanke aloitti työnsä elokuussa 2016Terveydeksi-hankkeen tarkoituksena on ohjata työttömiä oman asuinkunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti terveystarkastuksiin. Näin pyritään vahvistamaan työttömien elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä.

Lisätietoja

Nina Vuorinen sosiaalipalveluohjaaja puh.045 698 6761 [email protected]

Ulla-Maija Kopra terveyspalveluohjaaja puh. 045 699 5393 [email protected]

Soile Huumonen hankepäällikkö puh. 045 699 4234 [email protected]

Jäsenkenttä

TVYtter 3/2016 29

Terveydeksi -hankkeessa työskente-len sosiaalipalveluohjaajana. Työskente-len hankkeessa terveyspalveluohjaajan kanssa yhdessä ja erikseen jalkautuen TVY:n ja Ehyt Ry:n jäsenjärjestöjen koh-taamispaikkoihin ympäri Suomea. Tulen työssäni selvittämään, miten lakisäätei-set sosiaalipalvelut on järjestetty hank-keen kohdekaupungeissa ja antamaan sosiaalipalveluneuvontaa kohtaamispai-koissa käyville. Hankkeen tarkoituksena on antaa myös ohjausta jäsenjärjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotta he pystyisivät tahoillaan antamaan mah-dollisimman kattavaa palveluneuvontaa kuntansa sosiaalipalveluista.

Sosiaalipalveluohjaajan työssä olen erityisesti kiinnostunut asiakkaiden elä-mänhallinnallisten taitojen vahvista-misesta sekä heidän motivoimisestaan. Odotan innolla, että pääsemme kartoit-tamaan, miten eri kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat järjestetty, mutta tätäkin enemmän odotan ihmisten koh-taamista. Hankkeessa työskentely on mi-nulle uusi aluevaltaus, mutta tähän asti-nen kokemukseni on ollut erittäin posi-tiivinen.

Omasta terveydestä huolehtiminen on minulle sydämen asia ja pidän tärkeä-nä, että arki on mieluisaa. Itse tasapaino-tan touhukasta arkeani joogaamalla sekä rauhoittumalla luonnossa.

Soile Huumonen hankepäällikkö

Olen 42-vuotias hankekonkari, koulu-tukseltani olen valtiotietieteiden maiste-ri, pääaineena sosiaalipolitiikka. Työko-kemusta minulla on vuosien ajalta työl-lisyydenhoidon parista sekä järjestöistä että kuntasektorilta. Olen työskennellyt mm. kuntouttavan työtoiminnan, työpa-jatoiminnan sekä erilaisten hankkeiden ja koulutusten parissa sekä esimies- että suunnittelutehtävissä. Olen suunnitellut ESR- ja RAY-hankkeita, hakenut näihin rahoituksia ja toiminut hankevastaavana ESR-hankkeessa sekä hankkeiden pro-jektipäälliköiden esimiehenä. Minulla oli Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä (TPY) ilo tehdä tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä esimerkiksi Marttojen kans-sa. Edellinen työpaikkani oli Vantaan kaupungilla, siellä olen työskennellyt kaupungin työllisyyspalveluissa.

Tässä hankkeessa minua erityisesti kiinnostaa mahdollisuus kehittää työt-tömille tarkoitettuja palveluita ja auttaa työttömiä ihmisiä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä terveys-neuvontaa ja terveystarkastuksia opiske-lu- ja työterveyshuollo ulkopuolelle jää-ville nuorille ja työikäisille. On kiinnos-tavaa nähdä, millaisessa tilanteessa eri puolilla Suomea eletään, miten sosiaa-li- ja terveyspalveluja on saatavilla ja mi-ten voimme hankkeella siihen vaikuttaa. Miten voimme lisätä työttömien tietoi-suutta oikeudestaan työttömien terveys-tarkastukseen sekä mm. päihdepalvelui-hin. Vastaan hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista sekä yhteyksistä jäsen-järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi huolehdin hankkeen taloushal-linnosta.

Vapaa-ajallani liikun mielelläni luon-nossa, pyöräilen ja kuntoilen. Luonteel-tani olen helposti lähestyttävä ja tutus-tun mielelläni uusiin ihmisiin. Pidän asi-oiden organisoinnista ja olen kiinnostu-nut kehittämistyöstä sekä asioiden miet-timisestä uusista näkökulmista.

Terveyspalveluohjaaja Ulla-Maija Kopra (vas.), sosiaalipalveluohjaaja Nina Vuorinen ja hankepäällikkö Soile Huumonen.

Kuva

: Kai

sa H

eikk

ilä

Jäsenkenttä

30 TVYtter 3/2016

TVY:n ja jäsenjärjestöjen väki kokoontui perinteisille Kesäpäiville, tällä kertaa Saarijärven kauniin Summassaaren kylpylähotelliin. Ohjelma parin päivän aikana oli jälleen monipuolista ja mielenkiintoista unohtamatta upeaa luontoa, josta saimme nauttia mm.virkistävillä kävelyretkillä. Ruoka oli makoisaa ja seura muutenkin iloista ja mukavaa. Monet osallistujat tunsivat jo toisensa, mutta mukaan mahtui myös uusiakin ihmisiä kuten TVY:n uuden Terveydeksi-hankkeen työntekijät.

Kesäpäivät aloitti Saarijärven kau-punginjohtaja Timo Rusanen omalla puheenvuorollaan, jossa kertoi mm. Saarijärven palveluis-

ta ja työllisyystilanteesta. Päivän ohjel-ma jatkui Summassaaren nähtävyyksien esittelyllä, kävelyretkellä ja muulla va-paaehtoisella toiminnalla.

Toisena päivänä oli uusien esitysten vuoro, jolloin Sirpakka- ja Terveys-hank-keet esittäytyivät. TVY:n lakimies Timo Krohn kertoi yhdistyksen hallituksen toiminnasta ja vastasi yleisön kysymyk-siin aiheeseen liittyen.

Kesäpäivillä päästiin osallistuman Olympialaisiin ja tikkakisaan, joissa jo-kainen osallistuja pääsi näyttämään omaa huippuosaamistaan. Uutena lajina oli mm. saappaanheitto.

Kiitos kaikille mieleenpainuvista ke-säpäivistä ja iloisiin näkemisiin ensi vuo-teen.

Ulla-Maija Kopra ja Nina VuorinenTerveys-hankkeen palveluohjaajat

TVY:n Kesäpäivät Summassaaressa Saarijärvellä 7.–9.9.2016

Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen avasi TVY:n Kesäpäivät 2016.

Sirpa Nieminen piti esitelmän JST:n Sirpakka-hankeesta.

Mikko Palasteen tarrapallotyylinäyte Kajaanista. Olympialaisissa heitettiin myös koripalloa ja saapasta.

Kuva

t: N

ina

Vuor

inen

TVY25v

Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokka varttui 1990-luvun laman aikana, jolloin työttömyys ja taloudelliset vaikeudet kohtasivat huomattavaa osaa perheistä. Tuolloin lasten ja perheiden peruspalveluita karsittiin voimakkaasti ja ehkäisevästä työstä tingittiin. Koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolatyötä karsittiin, lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas ja koulujen ja päiväkotien resursseissa ja henkilöstöstä säästettiin. Tätä samaa on tehty myös 2010-luvulla.

Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos THL ja Suomen nuorisotut-kimusseura julkistivat elokuun alussa uraa uurtavan seuranta-

tutkimuksensa, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä noin 60 000 henkilöä sikiökaudelta 25-vuoti-aiksi asti sekä heidän vanhempiaan.

Lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavat sekä perimä että biologinen, psykologinen ja sosiaalinen ympäristö. Siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalli-set päätökset sekä perheiden ja sukujen sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset elä-mänhallinnan voimavarat. Ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen ja psyykki-nen terveys kietoutuvat yhteen.

Vaikka lasten hyvinvointi lähtee per-heiden hyvinvoinnista, on muillakin ke-hitysympäristöillä kuten päiväkodilla, koululla, asuinympäristöllä ja harras-tuksilla suuri merkitys arjen sujumisen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Lapsuus-ajan kokemuksilla on selvä yhteys nuor-ten myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksesta käy ilmi, että 1990-lu-vun laman poliittiset päätökset näkyvät. Vuonna 1987 syntyneistä joka viides eli lähes 12 000 oli 21 vuoden ikään mennes-sä käyttänyt psyykenlääkkeitä tai käy-nyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidos-sa. Kaikkiaan noin 15 000:lla (25,9 %) oli merkintöjä rangaistusmääräysrekisteris-sä tai rikosrekisterissä. 11 000:lta (18,5 %) puuttui peruskoulun jälkeinen tutkinto noin viisi vuotta peruskoulun päättymi-sen jälkeen ja noin 8000 (13.6 %) ei ole työelämässä.

Lapsuuden aikainen köyhyys on yk-sittäisistä nuorten aikuisten hyvinvoin-nin riskitekijöistä merkittävin. Tutki-muksen mukaan vanhempien työttö-myys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäävät lasten koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmia sekä huos-taanottoja. Mitä nuorempi lapsi on ollut perheen kohdatessa taloudellista puu-tetta, sitä haitallisempaa se on myöhem-män hyvinvoinnin kannalta, kun mit-tareina on koulutus, teiniäitiys, rikolli-suus ja mielenterveys. Vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasautuminen vaikuttaa erityisen epäsuotuisalla taval-la nuorten kykyyn kiinnittyä yhteiskun-taan.

Terveysongelmat ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Näin ollen hyvinvoinnin tukeminen ja ehkäisevä työ pitää aloittaa varhain. Lapsiperheitä tulee auttaa jo ennen ongelmien ilmaan-tumista. Yksilön kannalta tarkasteltuna tänä päivänä suomalainen palvelujärjes-telmä toimii liian myöhään ja vasta vaka-vien ongelmien ilmaannuttua. Tämä on korjattava.

Suomessa varttuvilla lapsilla ja nuo-rilla pitää olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja saada tasavertaiset eväät myöhempään elämään vanhempien kou-lutuksesta, taloudellisesta asemasta, työ-tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Pois puute ja kurjuus!

Satu Taavitsainen

Laman varjo on pitkä

Yhteystiedot:

Soita, tekstaa: 0440-905546

Kirjoita: [email protected]

Lähetä kirjepostia: Nimi, 00102 Eduskunta

Tutustu: www.satutaavitsainen.com

FACEBOOK www.facebook.com/satu-taavitsaine

TWITTER @SatuTaavitsaine

INSTAGRAM Satutaavitsaine

Jäsenkenttä

TVYtter 3/2016 31

”Taidetta on

kaikkialla. Näkyvissä

ja näkymättömissä.

Yllättävän suuri osa

meille tärkeistä asioista

on näkymätöntä. Vesi,

jota juomme, ilma, jota

hengitämme, ja rakkaus,

jotta voimme rakastaa.”

Yhteisötaidetelos Sydänsyli

Hankerahoituksen selvittyä taidesukel-

lustyöpaja voidaan järjestää TVY:n jäse-

nille. Yhteen ryhmään tavoitteena olisi

saada 10–25 henkilöä.

Lisätietoja TVY:n verkkosivuilla.

Paula RusokallioCreatimagia

Puh. 044-0622242

[email protected]

www.creatimagia.com

”Myös suurin osa tunteista,

ajatustuksista, lahjoista ja

kyvyistämme ovat piilossa,

pinnan alla. Sukella itseesi

ja löydä oma aineeton

omaisuutesi.”

”1000 taideteosta yhdessä. Yksi sinun luomasi.”

”Tärkein aineisto ja materiaali on jo sinussa itsessään

mukana. Uskalla sukeltaa, taidetta itsestään.”

tvytter - tyottomat · 2016-09-30 · olli kangas: perustulokokeilu: miksi päädyttiin...

Documents