työkyvyttömyyseläke¶kyvytt... · 2021. 1. 16. · kela työkyvyttömyyseläke 08.01.2021...

Työkyvyttömyyseläke

11.06.2021

KELA Työkyvyttömyyseläke 11.06.2021

Sisällysluettelo1 Etuusohje .................................................................................................................................. 1

1.1 Asiakkaan kokonaistilanne ................................................................................................ 1

1.2 Kuntoutustarpeen selvittäminen ........................................................................................ 21.2.1 Ammatillisen kuntoutuksen vastuun selvittäminen ................................................... 21.2.2 Työkykyarvioinnin muistiinpanot .............................................................................. 3

1.3 Oikeus ja edellytykset ....................................................................................................... 41.3.1 Ikä ............................................................................................................................ 51.3.2 Suomessa asuminen ............................................................................................... 51.3.2.1 Asumisaikavaatimus (karenssiaika) ...................................................................... 51.3.3 KEL:n mukainen työkyvyttömyys ............................................................................. 61.3.3.1 Alle 20-vuotiaat ..................................................................................................... 71.3.3.1.1 Yhteistyö: nuoren kuntoutusraha ja työkyvyttömyyseläke .................................. 71.3.3.2 Alle 60-vuotiaat ..................................................................................................... 91.3.3.3 60 vuotta täyttäneet .............................................................................................. 91.3.3.4 Sokeat, liikuntakyvyttömät tai avuttomat ............................................................. 101.3.3.4.1 Suhde ansiotuloihin ja muihin etuuksiin ........................................................... 111.3.3.5 Arvio työkyvystä: sairauspäiväraha ja työeläkkeet .............................................. 121.3.4 Kansainväliset säännökset .................................................................................... 121.3.4.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ........................................................................... 131.3.4.1.1 Asumisaikavaatimus (karenssiaika) ................................................................. 131.3.4.1.2 Oikeus ja edellytykset ...................................................................................... 151.3.4.1.3 Oikeus nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen .................................................... 161.3.4.2 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus .................................................................. 171.3.4.3 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset .............................................................. 18

1.4 Suhde muihin etuuksiin ................................................................................................... 191.4.1 Asumisen tuet ........................................................................................................ 191.4.2 Eläketuki ................................................................................................................ 191.4.3 KEL:n varhennettu vanhuuseläke .......................................................................... 191.4.4 Kuntoutus ja kuntoutusraha ................................................................................... 201.4.5 Lapsikorotus ........................................................................................................... 231.4.6 Opintoetuudet ........................................................................................................ 231.4.7 Perhe-eläke ............................................................................................................ 231.4.8 Perhe-etuudet ........................................................................................................ 241.4.9 Perustulo ................................................................................................................ 241.4.10 Sairauspäivärahat ................................................................................................ 241.4.11 Takuueläke ........................................................................................................... 251.4.12 Toimeentulotuki .................................................................................................... 261.4.13 Työttömyysturva ................................................................................................... 261.4.14 Vammaisetuudet .................................................................................................. 26

1.5 Hakeminen ...................................................................................................................... 271.5.1 Vireilletulo .............................................................................................................. 301.5.1.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................... 311.5.1.2 Asiakirjan siirto .................................................................................................... 31

i


1.5.2 Kuka voi hakea etuutta? ........................................................................................ 311.5.2.1 Henkilö itse ......................................................................................................... 311.5.2.2 Edunvalvoja ........................................................................................................ 321.5.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................... 331.5.2.4 Asiamies eli valtuutettu ....................................................................................... 331.5.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö .............................................................................. 341.5.2.6 Kunta ................................................................................................................... 341.5.2.7 Kuolinpesä .......................................................................................................... 341.5.3 Hakuaika ................................................................................................................ 341.5.4 Lisäselvitysten pyytäminen .................................................................................... 351.5.5 Lääketieteelliset lisäselvitykset .............................................................................. 371.5.6 Tutkimus työkyvyn selvittämiseksi ......................................................................... 371.5.7 Hakeminen ilman edeltävää sairauspäivärahakautta ............................................ 381.5.8 Hakemuksen peruminen ........................................................................................ 391.5.9 Kansainväliset säännökset .................................................................................... 401.5.9.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ........................................................................... 401.5.9.1.1 EU-eläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu Suomessa .................................. 421.5.9.1.2 EU-eläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu toisessa sosiaaliturva-asetuksiasoveltavassa maassa ...................................................................................................... 451.5.9.1.3 EU-hakemuksen peruminen ............................................................................ 461.5.9.2 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus .................................................................. 471.5.9.2.1 Peruseläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu Suomessa ............................... 471.5.9.2.2 Hakemus Suomeen toisesta Pohjoismaasta ................................................... 481.5.9.3 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset .............................................................. 491.5.9.3.1 Toisen sosiaaliturvasopimusmaan eläkkeen hakeminen ................................. 491.5.9.3.2 Hakemus Suomeen toisesta sosiaaliturvasopimusmaasta .............................. 51

1.6 Määrä .............................................................................................................................. 53

1.7 Määräytymisperusteet ..................................................................................................... 541.7.1 Perhesuhteet .......................................................................................................... 541.7.1.1 Eri talous ............................................................................................................. 541.7.1.2 Yhteistalous ........................................................................................................ 551.7.1.3 Avoliitto ............................................................................................................... 551.7.1.4 Suojattu perheluokka .......................................................................................... 561.7.2 Tulot ....................................................................................................................... 561.7.2.1 Työeläkkeet ......................................................................................................... 581.7.2.1.1 Lakisääteiset työ- ja perhe-eläkkeet ................................................................ 581.7.2.1.2 Vapaaehtoiset lisäeläkkeet .............................................................................. 601.7.2.2 Tapaturmaeläkkeet .............................................................................................. 601.7.2.3 Liikennevahinkokorvaukset ................................................................................. 611.7.2.4 Sotilasvammakorvaukset .................................................................................... 611.7.2.5 Luopumiskorvaukset ........................................................................................... 621.7.2.6 Rajoitetusti tuloksi otettavat etuudet ................................................................... 621.7.2.7 Eläke ulkomailta .................................................................................................. 631.7.2.8 Eläketulojen jäätyminen ...................................................................................... 641.7.2.8.1 Kansaneläke alkaa 1.1.2008 tai myöhemmin .................................................. 641.7.2.8.2 Kansaneläke alkanut ennen 1.1.2008 ............................................................. 651.7.2.8.2.1 Ilman jäätymisaikaa olevat jäätyvät eläkkeet ................................................ 65

ii


1.7.2.8.2.2 Eläke tai sen korotus on jäänyt alle 1.9.1991 voimassa olleen tarkistusrajan.......................................................................................................................................... 661.7.2.8.3 Perustemuutos ja jäätymisen purkautuminen .................................................. 671.7.2.8.3.1 Esimerkkejä perustemuutoksista .................................................................. 681.7.2.8.4 Jäätyminen keskeyttämistilanteissa ................................................................. 701.7.2.9 Eläkkeiden ja korvausten määrän selvittäminen ................................................. 711.7.2.9.1 Ulkomaan eläkkeiden ja korvausten määrän selvittäminen ............................. 711.7.3 Ulkomailla olon vaikutus eläkkeen määrään (suhteutus) ....................................... 751.7.3.1 Eläkkeen määrään vaikuttava vakuutusaika ....................................................... 751.7.3.2 Suhteutus ............................................................................................................ 761.7.4 Kansainväliset säännökset .................................................................................... 761.7.4.1 EU-lainsäädännön vaikutukset eläkkeen määrään ............................................. 771.7.4.1.1 Eläkkeen määrään vaikuttava vakuutusaika .................................................... 771.7.4.1.2 Eläketulot ......................................................................................................... 811.7.4.1.3 Perhesuhteiden vaikutus .................................................................................. 841.7.4.1.4 Eläkkeen määrän laskeminen .......................................................................... 841.7.4.2 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus .................................................................. 881.7.4.3 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset .............................................................. 89

1.8 Ratkaiseminen ................................................................................................................. 891.8.1 Käsittelypaikka ....................................................................................................... 901.8.1.1 Kansainvälisten eläkeasioiden käsittelypaikka .................................................... 921.8.2 Esteellisyydestä ..................................................................................................... 951.8.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ................................................................................... 951.8.2.2 Esteellisyyden toteaminen .................................................................................. 951.8.3 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen .................................................................. 951.8.4 Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely ............................................................... 951.8.5 Kuuleminen ............................................................................................................ 961.8.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? ............................................................................ 961.8.5.2 Miten kuullaan? ................................................................................................... 961.8.6 Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen ...................................................................... 961.8.6.1 Sairauspäivärahaan liittyvät asiat ....................................................................... 971.8.6.1.1 Sairauspäivärahan laskennallisen ajan määrittäminen .................................... 991.8.6.2 Työkyvyttömyyseläkeoikeuden alkamisesta lukien ........................................... 1001.8.6.3 Työeläkkeen alkamiseen liittyvät asiat .............................................................. 1011.8.6.4 Ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan liittyvät asiat ....................... 1011.8.6.5 Maksun alkaminen erityisestä syystä enemmän kuin 6 kk takautuen ............... 1021.8.7 Päätöksen antaminen .......................................................................................... 1021.8.7.1 Työkyvyttömyyseläkepäätöksen antaminen ...................................................... 1031.8.7.2 Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin ...................................................... 1041.8.7.3 Väliaikainen päätös ........................................................................................... 1051.8.7.4 Päätöksensaajat ................................................................................................ 1061.8.8 Kansainväliset säännökset .................................................................................. 1071.8.8.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ......................................................................... 1081.8.8.1.1 Vakuutuskausitodistus .................................................................................... 1081.8.8.1.2 Väliaikainen ratkaiseminen ............................................................................ 1101.8.8.1.3 Lopullinen ratkaisu ......................................................................................... 1111.8.8.1.4 Päätösten yhteenveto .................................................................................... 1131.8.8.2 Sosiaaliturvasopimukset ................................................................................... 113

iii


1.9 Maksaminen .................................................................................................................. 1141.9.1 Maksuosoite ......................................................................................................... 1141.9.1.1 Ulkomaan maksuosoite ..................................................................................... 1151.9.2 Maksunsaajat ....................................................................................................... 1151.9.2.1 Etuudensaaja .................................................................................................... 1161.9.2.2 Edunvalvontavaltuutettu .................................................................................... 1161.9.2.3 Edunvalvoja ...................................................................................................... 1171.9.2.4 Kunta ................................................................................................................. 1181.9.2.4.1 Laitos- tai perhehoito (AML 14 §) .................................................................. 1191.9.2.4.2 Sijais- ja jälkihuolto ........................................................................................ 1201.9.2.4.3 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt .................................................... 1201.9.2.5 Vangin perhe ..................................................................................................... 1221.9.2.6 Kuolinpesä ........................................................................................................ 1231.9.3 Ulosotto ................................................................................................................ 1231.9.3.1 Tulopohja .......................................................................................................... 1241.9.3.2 Suojaosuus ....................................................................................................... 1241.9.3.3 Toimenpiteet palvelupisteessä .......................................................................... 1251.9.3.4 Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus ......................................................... 1271.9.4 Maksaminen regressinä ....................................................................................... 1271.9.4.1 Maksaminen toimeentulotuen korvaukseksi ..................................................... 1291.9.4.2 Työttömyysetuuden korvaukseksi ..................................................................... 1301.9.4.3 Kuntoutusrahan korvaukseksi ........................................................................... 1311.9.4.4 Sairauspäivärahan korvaukseksi ...................................................................... 1321.9.4.5 Maahanmuuttajan erityistuen korvaukseksi ...................................................... 1321.9.4.6 Maksaminen opintotuen liikamaksun korvaukseksi .......................................... 1321.9.4.7 Maksaminen perhe-eläkkeen liikamaksun korvaukseksi (ennakkosuoritus) ..... 1331.9.4.8 Maksaminen takuueläkkeen liikamaksun korvaukseksi .................................... 1331.9.4.9 Maksaminen Potilasvakuutuskeskukselle ......................................................... 1331.9.4.9.1 Toimenpiteet toimistossa/TK-ratkaisukeskuksessa ........................................ 1341.9.5 Kansainväliset säännökset .................................................................................. 1351.9.5.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ......................................................................... 1351.9.5.1.1 Maksaminen regressivaatimuksella ............................................................... 1351.9.5.1.2 Maksaminen takaisinperintänä ...................................................................... 1371.9.5.2 Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset ................................................................ 1371.9.6 Viivästyskorotus ................................................................................................... 1371.9.6.1 Viivästysaika ..................................................................................................... 1381.9.6.1.1 Kolmen kuukauden sääntö ............................................................................ 1381.9.6.1.2 Yhden kuukauden sääntö .............................................................................. 1401.9.6.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) ......................................... 1401.9.6.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) ....................................... 1411.9.6.2 Erityistilanteet .................................................................................................... 1411.9.6.3 Korkoprosentti ................................................................................................... 1421.9.6.4 Ei viivästyskorotusta ......................................................................................... 1431.9.7 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ................................................................ 1431.9.7.1 Ennakonpidätyksen perusteet ........................................................................... 1441.9.7.2 Tietojen saanti ja käyttöönotto .......................................................................... 1451.9.7.2.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................. 1451.9.7.2.2 Tiedot maksunsaajalta ................................................................................... 145

iv


1.9.7.2.3 Ennakonpidätyksen tallennus ........................................................................ 1461.9.7.3 Toimittaminen .................................................................................................... 1461.9.7.3.1 Kansaneläke .................................................................................................. 1471.9.7.3.2 Eläkejärjestelmien välinen kuittaus ................................................................ 1481.9.7.3.3 Tulontasaus ja jaksottaminen ........................................................................ 1481.9.7.4 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ........................................................... 1491.9.7.5 Takaisin maksetut etuudet ................................................................................ 1501.9.7.6 Regressisuoritukset ........................................................................................... 1501.9.7.7 Vuosi-ilmoitukset ............................................................................................... 1501.9.7.8 Kuukausivalvonta .............................................................................................. 1511.9.8 Etuusmaksujen peruutukset pankista .................................................................. 1511.9.8.1 Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen ............................................. 152

1.10 Ilmoitusvelvollisuus ...................................................................................................... 152

1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ............................................................................... 152

1.12 Tarkistaminen .............................................................................................................. 1531.12.1 Eläkeoikeuden tarkistaminen ............................................................................. 1541.12.2 Myöntämisperusteen tarkistaminen ................................................................... 1551.12.3 Perhesuhteiden muutos ..................................................................................... 1551.12.3.1 Puolison- tai oma laitoshoito ........................................................................... 1561.12.3.2 Puolison vankilassaolo .................................................................................... 1571.12.4 Vuositulojen muutos ........................................................................................... 1571.12.5 Tarkistamisajankohta .......................................................................................... 1591.12.6 Eläkelaji vaihtuu ................................................................................................. 1591.12.7 Ennen 1.9.1991 alle vuositulon nousurajan jäänyt eläke tai sen korotus ........... 1591.12.8 Vuosien 1983 ja 1984 suojat ............................................................................. 1601.12.9 Ulkomailla asuvan olosuhteiden tarkistus .......................................................... 1601.12.10 Vakinainen muutto Suomeen ........................................................................... 1611.12.11 Kansainväliset säännökset ............................................................................... 1621.12.11.1 EU-säännökset .............................................................................................. 1631.12.11.2 Siirtyminen asetuksen 883/2004 erityismääräyksen mukaiseen laskentaan........................................................................................................................................ 1651.12.11.3 Siirtymäsäännökset Euroopan unionin laajentuessa ..................................... 1671.12.11.4 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset ......................................................... 168

1.13 Keskeyttäminen ........................................................................................................... 1681.13.1 Väliaikainen keskeyttäminen .............................................................................. 1691.13.2 Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksi .............................................................. 1701.13.3 Vakinainen muutto ulkomaille ............................................................................ 1701.13.4 Kansainväliset säännökset ................................................................................ 1721.13.4.1 EU-säännösten vaikutukset ............................................................................ 1721.13.4.2 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset .......................................................... 172

1.14 Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen ........................................................ 1731.14.1 Ratkaiseminen ................................................................................................... 1811.14.2 Lepäävän eläkkeen maksuunpano .................................................................... 1821.14.3 Lepäävän eläkkeen lakkaaminen ...................................................................... 1841.14.4 Alle 3 kuukauden työskentely ............................................................................ 185

v


1.14.5 Erillislain voimassaolo ........................................................................................ 1861.14.6 Muut etuudet eläkkeen lepäämisen aikana ....................................................... 1871.14.7 Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke ................................................. 1891.14.8 Kansaneläkelaki ja eläkkeen lepäämään jättäminen ......................................... 1901.14.8.1 Muut etuudet eläkkeen lepäämisen aikana .................................................... 192

1.15 Lakkauttaminen ........................................................................................................... 1921.15.1 Kansainväliset säännökset ................................................................................ 197

1.16 Liikamaksu ................................................................................................................... 1971.16.1 Takaisinperintä ................................................................................................... 1981.16.2 Regressimenettely ............................................................................................. 1981.16.2.1 Tuloksi otettavasta eläkkeestä valitus vireillä ................................................. 1981.16.2.2 Tulona huomioon otettavaa eläkettä korotettu takautuen ............................... 1991.16.2.3 Työperhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi ..................... 2001.16.2.4 SOLITA-huolto- ja perhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi........................................................................................................................................ 2021.16.2.5 Takuueläkkeen maksaminen kansaneläkkeen korvaukseksi .......................... 2031.16.3 Ennakkosuoritus ................................................................................................. 2031.16.4 Kansainväliset säännökset ................................................................................ 2041.16.4.1 EU-lainsäädännön vaikutukset ....................................................................... 2041.16.4.1.1 Kelan regressivaatimus ................................................................................ 2041.16.4.1.2 Kelan etuuksien takaisinperintä ................................................................... 206

1.17 Muutoksenhaku ........................................................................................................... 2061.17.1 EU-lainsäädännön vaikutukset .......................................................................... 206

vi


1 EtuusohjeEtuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje onensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuuautomaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista.

Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet

• päätöksen oikaisu ja poistaminen• takaisinperintä• muutoksenhaku.

Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.

1.1 Asiakkaan kokonaistilanneSelvitä asiakkaan kokonaistilanne ratkaisutyön mallin mukaisesti, kun

• käsittelet työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvää asiaa• osallistut asiantuntijana asiakkaan kokonaistilanteen ja kuntoutustarpeen

selvittämiseen muussa yhteydessä.

Huolehdi tiedonkulusta ja kirjaa tarpeelliset tiedot työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin.

Jos havaitset kokonaistilanteen kartoittamisessa, että asiakkaalla on useita taiisoja ongelmia terveydessä, elämänhallinnassa tai toimeentulossa, hän voi hyötyämoniammatillisesta palvelusta.

Kokonaistilanteen hahmottaminenEtene ratkaisutyön mallin mukaisesti ja huomioi erityisesti

• muut terveysperusteiset etuudet, näiden asiakirjat sekä asiantuntijalääkärin arviotja asiantuntijalausunnot

• työttömyysturvan lausunnot sekä• tiedot työeläkkeistä ja korvauksista.

Pohdi asiakkaan toimintakykyä ja elämäntilannetta kokonaisuutena. Arvioi

• mistä asioista olisi tarpeen keskustella asiakkaan kanssa• tarvitaanko lisäselvitystä esim. hoitotaholta• selvitätkö asiakkaan tilannetta toisen etuuden ratkaisutyön asiantuntijan tai

asiantuntijalääkärin kanssa.

Asiakkaan ohjaaminen ja jatkon varmistaminenSelvittäessäsi asiakkaan työkyvyttömyyseläkkeeseen (ml. kuntoutustuki) liittyvää asiaa,arvioi myös ohjausta

• muiden etuuksien hakemisessa Kelalta• muiden etuuksien tai palveluiden hakemiseen muulta taholta.

Jos asiakkaan hakemus hylätään, jatkon varmistamisen tärkeys korostuu.

Lue lisää neuvontavelvollisuudesta.

1


1.2 Kuntoutustarpeen selvittäminenEnnen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista (ml. kuntoutustuki), Kelan onselvitettävä asiakkaan oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja kuntoutusrahaantai tarvittaessa ohjattava asiakas muuhun lakisääteiseen kuntoutukseen (KEL 568/200713§).

Asiakkaalle kuntoutustarpeen selvittämisen tulos kerrotaan työkyvyttömyyseläkettäkoskevassa päätöksessä ja tarvittaessa yhteydenotossa.

Hyödynnä ammatillisen kuntoutuksen etuusohjetta:

• Sairaus tai vamma• Työkyky• Opiskelukyky• Työnhakija• Elämänhallinta.

Hyödynnä kuntoutustarpeen selvittämisessä asiantuntijayhteistyötä (esim.sairauspäivärahan ja kuntoutuksen asiantuntija sekä asiantuntijalääkäri).

Katso myös:

• Työkyvyttömyyseläkepäätöksen antaminen: kuntoutustarpeen selvittäminen• nuoren kuntoutusraha: Yhteistyö TK-ratkaisukeskuksen ja vakuutuspiirin välillä.

Asiakkaan ohjaaminen ammatilliseen kuntoutukseenAsiakkaan kokonaistilanteen ja kuntoutustarpeen selvittämisen yhteydessä ammatillisenkuntoutusselvityksen järjestäminen voi tulla ajankohtaiseksi.

Lue lisää:

• Työkyvyttömyyseläkkeen prosessiohje, Kuntoutusasian käsittely• Ammatillinen kuntoutusselvitys, Edellytykset 6§.

1.2.1 Ammatillisen kuntoutuksen vastuunselvittäminen

Kela vastaa nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisestakuntoutuksesta. Lisäksi Kela järjestää joitain ammatillisen kuntoutuksen palveluitatyöeläkekuntoutuksen piiriin kuuluville asiakkaille.

Lue lisää

• Kelan ja työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö.

Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta senkustannuksista tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella.

Työeläkelaitoksen on selvitettävä asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksia ja oikeuttatyöeläkekuntoutukseen ennen päätöksen antamista (TyEL 395/2006 36 § ja 25§).Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalla on

• yhteys työelämään (vakiintunut työhistoria)

2


• ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta yhteensävähintään 36 820,43 euroa (vuoden 2021 taso)

• työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja ammatillisen kuntoutuksen järjestämistä pidetääntarkoituksenmukaisena.

Huomautus

Selvitä asiakkaan kuntoutttava eläkelaitos Työeläke-kyselyllä tai ETK:ntyöeläkeotepalvelulla.

1.2.2 Työkykyarvioinnin muistiinpanotAsiakkaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn liittyvät olennaiset tiedot kirjataanTyökykyarvioinnin muistiinpanot- näytölle. Kirjaaminen sujuvoittaa asiakkaankokonaistilanteeseen perehtymistä ja kuntoutustarpeen arviointia.

Kirjaa työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn liittyvät johtopäätökset, kun niitä on mietittymoniammatillisesti tai kun olet asiaa selvitellyt. Huolehdi siitä, että tiedot ovat ajantasalla.

Käytä kirjaamisen apuna seuraavaa väliotsikkorunkoa soveltuvin osin:

• Koulutus– Esim. tutkinnot, keskeytyneet opinnot ja osasuoritukset

• Ammatti tai muu toiminta• Nykyisen työn tai muun toiminnan kuvaus• Työhistoria• Myönnetyt ja hylätyt etuudet

– Viimeisimmät ratkaisut, mitä myönnetty ja mille ajalle, mitä hylätty ja miltäajalta Kelasta ja muualta

• Aikaisemmat työkyvyttömyysjaksot• Tiedot hoidosta, kuntoutuksesta ja tukitoimista

– Esim. hoitosuunnitelma, eri tahojen järjestämä kuntoutus, sosiaalitoimen taikoulun tukitoimet

• Hoidon ja kuntoutuksen jatkosuunnitelma• Asiakkaan toimintakyky ja kokonaistilanne

– Esim. asiakkaan motivaatio, myös oma näkemys työ- ja toimintakyvystä,tavoitteet, tarpeet ja sovitut asiat

• Asiantuntijoiden välinen yhteistyö Kelassa– Esim. etuuskäsittelijöiden välinen yhteistyö, MAP-palveluun ohjaaminen

• Kumppanuustyö– Esim. keskeisimmät yhteistyökumppanit, tarvittavat yhteystiedot

• Asioinnissa ja ratkaisutyössä huomioitavaa– Esim. etuuksien välinen viestintä tarvittaessa

Digitaalisen työkaverin kirjaamat muistiinpanotDigitaalinen työkaveri on aloittanut työskentelyn sairauspäivärahassa jaosasairauspäivärahassa 16.4.2021 lukien.

Digitaalinen työkaveri kirjaa Työkykyarvioinnin muistiinpanot aina, kun

3

https://kvh.etk.fi/siteminderagent/forms/login.fcc?TYPE=33554432&REALMOID=06-6e07f4ef-d2cc-101a-afce-85048bc20000&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=-SM-2tNYV7yniSvEQH65UBwd90%2fw3DBnBmh1bNqOcrFaJxGBWUUQtuf47qtJjDg7KaWS&TARGET=-SM-HTTP%3a%2f%2fkvh%2eetk%2efi%2fkvh_login%2flogin%2ejsphttps://kvh.etk.fi/siteminderagent/forms/login.fcc?TYPE=33554432&REALMOID=06-6e07f4ef-d2cc-101a-afce-85048bc20000&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=-SM-2tNYV7yniSvEQH65UBwd90%2fw3DBnBmh1bNqOcrFaJxGBWUUQtuf47qtJjDg7KaWS&TARGET=-SM-HTTP%3a%2f%2fkvh%2eetk%2efi%2fkvh_login%2flogin%2ejsp


• sairauspäivärahan ratkaisussa ylittyy 60 tai 150 suorituspäivää tai• osasairauspäivärahaa myönnetään.

Käsitellessäsi sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa on erittäin tärkeää täyttääOnni -järjestelmän paneelit huolellisesti, jotta tarvittavat tiedot asiakkaan tilanteestasiirtyvät muistiinpanoon. Katso teknisestä ohjeesta erityisesti kohdat:

• Työ ja toiminta• Kuntoutustarpeen selvittäminen

Katso sairauspäivärahan työvälineet, Digitaalisen työkaverin ("Tarmo" -robotin)poimimat tiedot, ja lue, mitkä tiedot digitaalinen työkaveri poimii Onnista kirjaustatehdessään.

Jos Onniin vietyjen tietojen lisäksi ilmenee tarve kirjata Työkykyarvioinninmuistiinpanoihin jotain muuta asiakkaan tilanteesta, kirjaa tiedot.

Huomautus

Kun sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt ja asiakas hakeepäivärahaa uudelleen, joudut selvittämään oikeutta sairauspäivärahaan.Tallenna näihin tilanteisiin liittyvän selvittämistyön johtopäätökset ainaTyökykyarvioinnin muistiinpanot –näytölle, vaikka robotti kirjaisikinmuistiinpanot muilta osin. Kirjaa tieto siitä, onko 12 kuukauden työkykyisyystäyttynyt enimmäisaikaan nähden ja mitkä sairaudet ovat aiheuttaneetenimmäisajan aikana työkyvyttömyyttä. Kirjaa myös tieto lisäpäiväoikeudestaja lisäpäivien suorituspäivistä.

Huomautus

Digitaalinen työkaveri ei kirjaa muistiinpanoa tarkistus- ja oikaisuratkaisuissa.Tallenna tarvittaessa myös näihin liittyvät asiat itse Työkykyarvioinninmuistiinpanoihin.

1.3 Oikeus ja edellytyksetTyökyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki) maksetaan 16-64- vuotiaalle, joka onsairauden, vian tai vamman takia työkyvytön ((KEL 568/2007 12 §). Kuntoutustuki onsairauden hoidon, kuntoutumisen sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistelunajaksi myönnettävä määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Huomautus

Ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista (ml. kuntoutustuki) Kelanon selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve ja –mahdollisuudet sekä ohjattavaasiakasta kuntoutusasioissa (KEL 568/2007 13§).

Kelan työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos asiakkaan muut eläkkeet ja korvaukseteivät ylitä tulorajaa (KEL 568/2007 19 §).

Katso myös Asumisaikavaatimus (karenssiaika).

4


1.3.1 IkäTyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16-64 –vuotiaalle. Työkyvyttömyyseläkettävoidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana asiakas täyttää 65vuotta.

(KEL 568/2007 12 § 1 mom.)

1.3.2 Suomessa asuminenEläke voidaan myöntää Suomessa asuvalle hakijalle. Asumisella tarkoitetaankansaneläkelaissa säädetyissä eläkkeissä sitä, että hakija asuu vakinaisesti Suomessatai on työnteon perusteella Suomessa vakuutettu.

Hakijan aikaisempi ulkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen myöntämiseen jaeläkkeen määrään, jos hän ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen jaeläkkeen alkamisen välistä aikaa.

1.3.2.1 Asumisaikavaatimus (karenssiaika)Kansaneläkettä varten hakijalle sekä leskeneläkettä varten hakijalle ja edunjättäjällekarttuu vakuutusaikaa Suomessa asutulta ajalta ja sellaiselta ulkomailla olonajalta, jolloin hän on edelleen Suomessa vakuuttamislain mukaisesti vakuutettu.Vakuutusaikaa kertyy siten myös ajalta, jolloin henkilö on tehnyt Suomessa työtä siten,että vakuuttamislain edellyttämä ansiotasovaatimus täyttyy. Vakuutusaikaa kertyy myösns. jälkisuojan ajalta, ks. tarkemmin: työskentelyn päättyminen. Vakuutusaikaa karttuukahteen tarkoitukseen eli

• eläkeoikeutta varten (karenssiaika)• eläkkeen määrän laskemista eli suhteuttamista varten.

Karenssiajalla tarkoitetaan aikaa, joka hakijan ja edunjättäjän on ennen eläkkeenalkamista täytynyt asua Suomessa tai olla täällä vakuutettu ulkomailla olostaanhuolimatta.

Esimerkki

Suomesta Kiinaan lähetetylle työntekijälle karttuu Suomen vakuutusaikaasiltä ajalta, jona hän on edelleen vakuuttamislain 11 §:n mukaan

Suomessa asuvan henkilön asemassa, eli vakuutettuna Suomessa.

Karenssiajan karttumista ei estä 65 vuoden iän täyttäminen eikä ulkomaisen eläkkeensaaminen. Karenssiaikana otetaan huomioon myös sellainen Suomessa asuttu aika,jona henkilö on saanut aikaisemmin eläkettä tai pitkäaikaistyöttömien eläketukea.Jos henkilö ei ole asunut Suomessa ennen 65 vuoden ikää, hänellä ei ole lainkaaneläkkeen määrään vaikuttavaa vakuutusaikaa eikä hän voi saada kansaneläkettä. Sensijaan tällaisella henkilöllä voi olla oikeus takuueläkkeeseen.

Karenssiaika on kolme vuotta. Se täyttyy, kun hakijalle ja edunjättäjälle on karttunutvakuutusaikaa 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen eläkkeen alkamiseen saakka

5


vähintään kolme vuotta. Lesken karenssiajan on pitänyt täyttyä ennen edunjättäjänkuolemaa. Ajan ei tarvitse olla yhdenjaksoista (KEL 568/2007 9 §).

Lapsella ei ole karenssiaikaa. Riittää, että hän asuu Suomessa edunjättäjän kuollessatai muuttaa Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta (KEL 568/2007 9 §).

Nuorena työkyvyttömäksi tulleelta työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta ei edellytetäkarenssiajan täyttämistä. Nuorella työkyvyttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on tulluttyökyvyttömäksi alle 19-vuotiaana ja asuessaan Suomessa tai joka on saanut 16 vuottatäyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea (KEL 568/2007 9 §).

Selvitä Suomessa asuminen ja täällä vakuutettuna olo karenssiaikaa varten hakijan jaedunjättäjän Vakuutusjaksot-tiedoista. Jos tiedot ovat puutteelliset, ne täydennetäänKV-keskuksessa.

Lue lisää karenssiajasta EU-tilanteissa.

1.3.3 KEL:n mukainen työkyvyttömyysTyökyvyn arvioinnissa huomioidaan

• sairaus, vika tai vamma• ikä• koulutus• ammattitaito• aiempi työ.

Arvio perustuu ensisijaisesti lääkärinlausunnoissa esitettyihin objektiivisiintutkimuslöydöksiin ja hakemuksessa esitettyihin tietoihin.

KEL:n mukainen työkyvyttömyys ei edellytä täyttä työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tulee ollaalentunut siinä määrin, ettei asiakas kykenisi jäljellä olevalla työkyvyllä työhön, jokaturvaisi hänelle kohtuullisen toimeentulon.

Huomautus

Asiakkaan sairauden tai vamman haitta-aste tai invaliditeettiprosentti eivätratkaise oikeutta KEL:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Ikä, työkyvyn arviointi ja lakiperusteTyökyvyn arviointi

• Alle 20-v• Nuoren kuntoutusraha

on ensisijainen etuustyökyvyttömyyseläkkeeseen (ml.kuntoutustuki) nähden.

• KEL 16 §• KEL 12 § 2 mom.

• Alle 60-v• Työkykyä arvioidaan myös muuhun

kuin omaan ammattiin tai työhön.

• KEL 12 § 2 mom.

• Yli 60-v• Työkykyä arvioidaan omaan työhön,

jos työura on pitkä.

• KEL 12 § 3 mom.

6


• Työkyvyttömyyseläke myönnetään,jos asiakas on pysyvästi sokea,liikuntakyvytön tai avuton.

• KEL 12 § 4 mom.

Lue lisää TK-ratkaisukeskuksen etuuskäsittelijän ratkaisijavaltuudet ja arviopyyntöasiantuntijalääkärille.

1.3.3.1 Alle 20-vuotiaatAlle 20-vuotiaalle nuoren kuntoutusraha tai ammatillinen kuntoutus ja sen ajaltamaksettava kuntoutusraha ovat ensisijaisia työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden(ml. kuntoutustuki). Kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusraha) voi saada, jos onvakuutettuna Suomessa.

Työkyvyttömyyseläke (kuntoutustuki) voidaan myöntää alle 20-vuotiaalle, jos

• hänellä ei katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutumiseen• hänen ammatillinen kuntoutus (ml. nuoren kuntoutusraha) on sairauden vuoksi

keskeytynyt• hänen ammatillinen kuntoutus (ml. nuoren kuntouturaha) on päättynyt

tuloksettomana.

Lue lisää

• Kuntoutus ja kuntoutusraha

Nuoren työkyvyttömän eläkeAlle 19-vuotiaalla voi olla oikeus nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen. Nuorentyökyvyttömän eläkkeessä ei ole asumisaikavaatimusta eikä sitä suhteuteta Suomessaasuttuun aikaan.

Lue lisää kansallisista tilanteista etuusohjeen kohdasta Asumisaikavaatimus(karenssiaika), Suhteutus (kela.fi) ja EU-tilanteista kohdasta Oikeus nuorentyökyvyttömän eläkkeeseen.

Katso myös 13.1.2021 järjestetyn koulutuksen diat ja tallenne Koulutus-sivustolta.

Huomautus

Nuorella työkyvyttömällä voi olla oikeus myös takuueläkkeeseen. Lue lisäätakuueläkkeen saamisen edellytyksistä etuusohjeesta.

1.3.3.1.1 Yhteistyö: nuoren kuntoutusraha jatyökyvyttömyyseläke

Kela arvioi alle 20-vuotiaan ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia, kun asiakashakee nuoren kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki).

Jos sekä nuoren kuntoutusrahan että työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytyksettäyttyvät, asiakas ei voi tehdä valintaa etuuksien välillä. Nuoren kuntoutusraha onensisijainen etuus suhteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

7

https://video-sinetti.kela.fi/Etuusty/Forms/Kela%20tuotettu%20video/videoplayerpage.aspx?ID=5816&FolderCTID=0x0120D520A80800490118843774284DA69BF84B9F25E7E500054D91290EDEFD428BEA4510D15B41D2009F4F957F785BA549BB008153D9070265&List=61be2f0d-0e70-47cf-a629-265b67101db8&RootFolder=%2FEtuusty%2FNuoren%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6m%C3%A4n%20koulutus%2013%2E01%2E2021%2FAdditional%20Content&RecSrc=%2FEtuusty%2FNuoren%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6m%C3%A4n%20koulutus%2013%2E01%2E2021


Nuoren kuntoutusrahaSelvitä työkyvyttömyyseläkeasia yhteistyössä työkyvyttömyyseläkkeen etuuskäsittelijänkanssa ennen nuoren kuntoutusrahan ratkaisua, jos

• nuoren kuntoutusrahan tarkoitus (ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen jatyöllistymisen edistäminen) ei täyty vaikean sairauden tai vamman vuoksi

• KHOPS:n mukainen kuntoutus päättyy tai keskeytyy ja sairauden tai vammanvuoksi on ilmeista, ettei nuori voi jatkossa työllistyä ja saada toimeentuloa vapaillatyömarkkinoilla.

Toimi näin

• Ole tarvittaessa yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen etuuskäsittelijään asiakkaankokonaistilanteen selvittämiseksi. Yhteystiedot löydät työvälineistä.

• Soita tarvittaessa asiakkaalle ja kerro ennakoivasti kokonaistilanteesta jahakemuskäsittelyn etenemisestä.

• Tee arviopyyntö asiantuntijalääkärille– Ohjaa arviopyyntö työjonoon Asiantuntijalääkäriyksikkö/Lääkäri/Konsultaatio1

32010 (tarkenne: Nuori, lisätarkenne TK-eläke?)

Jos nuoren kuntoutusraha hylätään ja työkyvyttömyyseläke olisi myönnettävissä:

• Konsultoi työkyvyttömyyseläkkeen etuuskäsittelijää ja sovityökyvyttömyyseläkeasian etenemisestä.

– Työkyvyttömyyseläkkeen etuuskäsittelijä tekee Oiwaan hakemuspyyntö -työnja kirjaa työhön hakemuskäsittelyn kannalta olennaiset asiat.

• Soita asiakkaalle ja selitä kokonaistilanne. Ohjaa asiakastatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

• Tee kirjaukset Työkyvynarvioinnin muistiinpanot -kenttään.• Ilmoita ratkaisusta tarvittaessa KHOPS:n yhteyshenkilölle.

Jos kummankaan etuuden, nuoren kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeen,myöntäminen ei ole mahdollista, arvioi, voitko ohjata asiakasta hakemaan muutaetuutta, kuten opintoetuutta, sairauspäivärahaa tai toimeentulotukea.

Jos sinulle herää huoli asiakkaan tilanteesta, muista nämä:

• Kuntaan tehtävät ilmoitukset• Moniammatillinen palvelu

TyökyvyttömyyseläkeSelvitä nuoren kuntoutusraha-asia ja nuoren mahdollisuudet kuntoutua ammatillisesti,jos alle 20-vuotias hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Toimi näin

• Ole tarvittaessa yhteydessä nuoren kuntoutusrahan etuuskäsittelijään asiakkaankokonaistilanteen selvittämiseksi. Yhteystiedot löydät työvälineistä.

• Soita tarvittaessa asiakkaalle ja kerro ennakoivasti kokonaistilanteesta jahakemuskäsittelyn etenemisestä.

• Tee arviopyyntö asiantuntijalääkärille.

8


– Ohjaa arviopyyntö työjonoon Asiantuntijalääkäriyksikkö/Lääkäri/Konsultaatio132010 (tarkenne: Nuori, lisätarkenne: nukura?)

Jos työkyvyttömyyseläke hylätään ja nuoren kuntoutusraha olisi myönnettävissä:

• Konsultoi nuoren kuntoutusrahan etuuskäsittelijää ja sovi nuorenkuntoutusrahaetuusasian etenemisesä.

– Nuoren kuntoutusrahan etuuskäsittelijä tekee Oiwaan hakemustyön ja kirjaatyöhön hakemuskäsittelyn kannalta oleelliset asiat.

• Soita asiakkaalle ja selitä kokonaistilanne. Ohjaa asiakasta nuoren kuntoutusrahanhakemiseen.

• Tee kirjaukset Työkyvynarvioinnin muistiinpanot -kenttään.

Jos kummankaan etuuden, nuoren kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeen,myöntäminen ei ole mahdollista, arvioi, voitko ohjata nuorta hakemaan muuta etuutta,kuten opintoetuutta, sairauspäivärahaa tai toimeentulotukea.

Jos sinulle herää huoli asiakkaan tilanteesta, muista nämä:

• Kuntaan tehtävät ilmoitukset• Moniammatillinen palvelu

1.3.3.2 Alle 60-vuotiaatTyökykyä arvioidaan asiakkaan

• tavalliseen työhön ja• muuhun tavalliseen työhön verrattavaan työhön, joka turvaa kohtuullisen

toimeentulon.

Muun työn ja kohtuullisen toimeentulon arvioinnissa huomioidaan

• ikä• ammattitaito ja koulutus• muut seikat.

1.3.3.3 60 vuotta täyttäneetTyökykyä arvioidaan suhteessa asiakkaan työhön ja ammattiin eli lievemmin kuin alle60-vuotiaalla.

Arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta, kun asiakas

• on täyttänyt 60 vuotta ja• hänellä on pitkä työhistoria.

Huomioi asiakkaan

• ammattitaito• koulutus• sairauden tai vamman vaikutus työ- ja toimintakykyyn• työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus• ansiotyöhistoria.

9


Työhistorialla tarkoitetaan työssäolovuosia Suomessa tai ulkomailla. Kelanratkaisukäytännössä rajana on pidetty vähintään 10 vuoden työskentelyä.

Työhistoriaan voi sisältyä katkoksia työttömyyden, sairauslomien tai lastenhoidonvuoksi. Työ on voinut olla kausiluonteista tai osa-aikaista. Asiakkaan työskentely onvoinut päättyä jo aiemmin.

Lue lisää 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta.

1.3.3.4 Sokeat, liikuntakyvyttömät tai avuttomatTyökyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle,samoin kuin asiakkaalle, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästiniin avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen apua (KEL 568/2007 12 § 4mom.). Työeläkelaeissa ei ole vastaavaa erityissäännöstä.

Asiakas on oikeutettu KEL 12 § 4.mom. työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka häntyöskentelisi.

Jos KEL 12 § 4 mom. edellytykset eivät täyty, arvioidaan yleisen työkyvyttömyydenedellytyksiä (alle 60- vuotiaat ja 60 vuotta täyttäneet).

Katso myös

• Myöntämisperusteen tarkistaminen• Sairauspäivärahanan liittyvät asiat.

SokeusSokeana pidetään asiakasta, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi liikkuanäkönsä heikkouden johdosta kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuuyleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puoleltaalle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.

Jos keskeisen näön tai näkökenttien osalta näkökyky on rajatapaus, arvioidaanseuraavia asioita:

• Kykeneekö asiakas liikkumaan näkönsä turvin oudossa ympäristössä?• Tarvitseeko asiakas näkövammaisten apuvälineitä liikkumisessa (esim. valkoinen

keppi)?• Onko asiakkaalla etenevä, näkökykyyn vaikuttava sairaus?• Hämäränäköongelma ei yksinään riitä eläkkeen myöntämiseen. Jos kuitenkin yllä

esitetyt seikat ovat rajoilla ja asiakas ei pysty liikkumaan näkökykynsä turvin, voikokonaisuus puoltaa KEL 12 § 4 mom. mukaisen eläkkeen myöntämistä.

LiikuntakyvyttömyysLiikuntakyvyttömänä pidetään asiakasta, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen.Alaraajojen toiminnallisesta tilanteesta johtuen seisominen saattaa onnistua, muttaaskeltakaan ei itsenäisesti edes apuvälineiden turvin kykene ottamaan.

Asiakas ei ole liikuntakyvytön, jos hänelle on tehty molemminpuolinen alaraaja-amputaatio, mutta kävely on proteesein mahdollista.

10


AvuttomuusTyökyvyttömyyseläkettä ei soveltamiskäytännössä ole juurikaan myönnetty pysyvänavuttomuuden johdosta. Tällaisena on pidetty tilannetta, jossa asiakkaalla ei ollut käsiä.

1.3.3.4.1 Suhde ansiotuloihin ja muihin etuuksiinAnsiotulot eivät vaikuta KEL 12 § 4 mom. mukaisen eläkkeen maksamiseen eikä senmäärään. Asiakas voi työskennellä, eikä Kelan eläkettä laiteta lepäämään.

Huomautus

Jos asiakas saa lisäksi

- takuueläkettä, ansiotulot vaikuttavat ja takuueläke jää lepäämään, josansioraja ylittyy

- työeläkettä, ansiotulot voivat vaikuttaa työeläkkeen maksun jatkumiseen.Jos ansiotulot estävät työeläkkeen maksun, voi KEL 12 § 4 mom. mukaiseneläkkeen määrä korottua.

Suhde muihin etuuksiinAsiakkaan muut etuudet, eläkkeet ja korvaukset voivat vaikuttaa KEL 12 § 4. mom.määrään (tulot) tai niitä voi saada samanaikaisesti.

Asiakas voi saada samanaikaisesti esimerkiksi

• sairauspäivärahaa• vanhempainpäivärahaa• kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusraha)• työttömyysetuutta• takuueläkettä• eläkkeensaajan asumistukea• eläkettä saavan hoitotukea• lapsikorotusta.

Asiakas ei voi saada samanaikaisesti

• opintotukea• 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Huomautus

Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus ylimpään vammaistukeen.Toisaalta sokealla ja liikuntakyvyttömällä on oikeus KEL 12 § 4 mom.eläkkeeseen ja vähintään eläkettä saavan perushoitotukeen.

Jos asiakas työskentelee, vammaistuen sekä työkyvyttömyyseläkkeen jaeläkettä saavan hoitotuen edullisuusvertailu voi tulla kyseeseen.

11


1.3.3.5 Arvio työkyvystä: sairauspäiväraha jatyöeläkkeet

Sairauspäiväraha, työeläkkeet ja työkyvyttömyys

Sairauspäiväraha

• SVL 1224/2004 8 luku4 §

Työntekijäneläkelain mukainentyökyvyttömyyseläke

• TyEL 395/2006 35§

Julkisten alojentyöeläkelain mukainentyökyvyttömyyseläke

• JuEL 81/2016 33§

Työkykyä arvioidaansuhteessa asiakkaantavalliseen työhön.

Tavallinen työ = oma työ taisiihen läheisesti verrattavatyö.

Alle 60-vuotiaan työkykyäarvioidaan myös muuhunkuin omaan ammattiin taityöhön.60-vuotta täyttäneentyökykyä arvioidaan omaantyöhön, jos työura on pitkä.

Työkykyä arvioidaanomaan työhön, jostyökyvyttömyys alkaapalvelussuhteen aikana.

Jos palvelussuhdeon päättynyt,työkykyä arvioidaansamankaltaisesti kuinyksityisten alojentyöeläkelaeissa ja Kelassa.

Pääosin kansan- ja työeläkkeiden arviot työkyvyttömyyseläkeoikeudesta ovatyhtenevät.

Esimerkki

Epilepsiaa sairastava 58- vuotias ammattiautoilija on työkyvytön omaantyöhönsä sairauspäivärahan edellyttämällä tavalla. Iän puolesta tämä eikuitenkaan riitä työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi, jos hänellä on työkykyämuuhun työhön. Kuntoutuksen mahdollisuudet on selvitettävä.

1.3.4 Kansainväliset säännöksetUlkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntämiseen,eläkkeen määrään ja maksamiseen, jos

• eläkkeenhakija tai edunjättäjä ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iäntäyttämisen jälkeistä aikaa tai

• hakija asuu ulkomailla eläkettä hakiessaan tai• edunjättäjä asuu ulkomailla kuollessaan.

Euroopan unionin 1.5.2010 sovellettaviksi tulleissa sosiaaliturva-asetuksissa 883/2004(perusasetus) ja 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) sekä niitä edeltävissä asetuksissa1408/1971 ja 574/1972 sekä Suomen solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa onkansaneläkelakia suotuisampia määräyksiä siitä, millä edellytyksillä eläkkeeseenon oikeus, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna maissa, joissa mainittujakansainvälisiä säännöksiä sovelletaan.

Kansainvälisten asetusten ja sopimusten perusteella eläke voidaan myöntää myöstoisessa maassa asuvalle, mikä kansallisen lain perusteella ei ole mahdollista.

12


1.3.4.1 EU-lainsäädännön vaikutukset(883/2004 artiklat 44–59)(1408/1971 artiklat 37–49)(859/2003 artikla 1)(1231/2010 artikla 1)(EU-sekakomitean päätös 1/2012)(ETA-sekakomitean päätös 76/2011)

Kelan eläkkeissä sovelletaan 1.5.2010 lukien perusasetusta 883/2004 jatäytäntöönpanoasetusta 987/2009 niihin EU-maiden kansalaisiin, jotka ovat olleeteläkevakuutettuina Suomessa ja vähintään yhdessä muussa EU-maassa (EU-maat).Asetukset 883/2004 ja 987/2009 on ulotettu asetuksella 1231/2010 koskemaan1.1.2011 alkaen myös 3. maiden kansalaisia.

Ennen 1.5.2010 EU- ja Eta-maiden kesken työntekijöihin ja heidänperheenjäseniinsä sovellettiin aikaisempia asetuksia 1408/1971ja 574/1972, joita Suomi alkoi soveltaa 1.1.1994. Tanskaa lukuunottamatta muut EU-maat ovat soveltaneet 1.6.2003 lukien asetuksen859/2003 perusteella asetuksia 1408/1971 ja 574/1972 myös 3.maiden työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä, jotka oleskelevatEU-alueella laillisesti.

Eta-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein alkoivat ETA-sekakomitean päätöksellä76/2011 soveltaa 1.6.2012 lukien asetuksia 883/2004 ja 987/2009 EU- ja Eta-maidenkansalaisiin, mutta eivät 3. maiden kansalaisiin.

ETA-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein eivät soveltaneet 3.maiden kansalaisiin myöskään asetuksia 1408/1971 ja 574/1972.Kuitenkin Islanti ja Norja soveltavat näitä asetuksia pohjoismaidenvälillä liikkuviin 3. maiden kansalaisiin uuden Pohjoismaisensosiaaliturvasopimuksen voimaantuloon saakka.

Sveitsi, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, soveltaa 1.4.2012 alkaen EU-sekakomiteanpäätöksellä 1/2012 asetuksia 883/2004 ja 987/2009 Sveitsin ja EU:n kansalaisiin.Sveitsi ei sovella niitä Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin.

Ennen 1.4.2012 Sveitsi sovelsi Euroopan unionin ja Sveitsin välisenerillissopimuksen perusteella aikaisempia asetuksia 1408/1971 ja574/1972 EU-kansalaisiin, mutta ei bulgarialaisiin, romanialaisiin, Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin.

Kukin maa käsittelee eläkehakemukset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ottaenlisäksi huomioon asetusten eläkemääräykset. Esimerkiksi on mahdollista, että hakijaa eipidetä työkyvyttömänä kaikissa maissa, joista eläkettä on haettu.

1.3.4.1.1 Asumisaikavaatimus (karenssiaika)Sosiaaliturva-asetusten mukaan vakuutusaikaa karttuu sekä eläkeoikeutta ettäeläkkeen määrää varten työnteosta ja yleensä vain yhdestä maasta kerrallaan.Asumisen perusteella vakuutusaikaa karttuu niissä maissa, joissa on myös

13

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDFhttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:344:0001:0003:FI:PDFhttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22012D0195:FI:NOThttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22011D0076:FI:NOT


asumisperusteinen eläketurva. Jos henkilö työskentelee muussa kuin asuinmaassa,vakuutusaikaa karttuu vain työskentelymaasta. Työskentely yhdessä maassa syrjäyttääsiis samanaikaisen asumisen toisessa maassa.

Esimerkki

Ruotsissa asuvalle rajatyöntekijälle, joka työskentelee Suomessa, karttuutyönteon ajalta kansaneläkettä varten vain Suomen vakuutusaikaa.

Eräät maat ilmoittavat vakuutuskausitodistuksissaan (E 205, P5000), onkovakuutusaika karttunut eläkeoikeutta vai eläkkeen määrää vai molempia varten. Elleitätä ole ilmoitettu, vakuutusajan tulkitaan kartuttaneen molempia.

Suomessa vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten karttuu täällä asumisesta jatyöskentelemisestä samoin periaattein kuin kansallisen lain mukaankin.

Aikana 1.1.1994–31.7.2004 työntekijälle on karttunut vakuutusaikaa myös sellaiseltatyönteon perusteella Suomessa työeläkevakuutuksen piirissä olon ajalta, jolta hänenei soveltamisalalain perusteella ajan lyhyyden vuoksi olisi katsottu asuvan Suomessa.Heinäkuusta 2004 maaliskuun loppuun 2019 työntekijän on työeläkevakuutettuna olostahuolimatta täytynyt työskennellä Suomessa vähintään neljän kuukauden ajan, jottavakuutusaikaa olisi karttunut kansaneläkettä ja perhe-eläkettä varten. Soveltamisalalainkumonneesta, 1.4.2019 voimaan tulleesta, vakuuttamislaista on poistettu tämä ns.neljän kuukauden sääntö. Vakuuttamislain mukaan työskentelyn edellytyksenä on tietynansiotason täyttyminen (vähintään 696,60 € /kk vuoden 2019 tasossa), jotta oikeusasumisperusteisiin etuuksiin voi syntyä ja siten vakuutusaikaa kertyä eläkettä varten.Kela saa tiedot työntekijän ansioista tulorekisteristä.

Selvittäessäsi Suomessa asuttua aikaa ota huomioon, mitä asetuksissa 1408/71 ja883/2004 määrätään lainvalinnasta eli siitä, minkä maan lainsäädäntöä työntekijäänajalla 1.1.1994 - 30.4.2010 ja henkilöön 1.5.2010 alkaen on sovellettu, sekä mitävakuuttamislaissa säädetään. Ota myös huomioon Kelan antamat vakuuttamisratkaisut.Kun selvität vuotta 1994 aikaisemman ajan Suomessa asumista, noudata kunakinajankohtana voimassa olleen kansaneläkelain Suomessa asumista koskeviamääräyksiä sekä Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä ja kahdenvälistensosiaaliturvasopimusten lainvalintamääräyksiä.

Ota eläkehakemusta käsitellessäsi huomioon myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin,Tanskan ja Sveitsin vahvistamat vakuutuskaudet, myös silloin kun nämä maat eivätsovella asetusta 883/2004 tai 1408/1971

• EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen perusteella• 3. valtion työntekijäkansalaisia koskevan asetuksen 859/2003 perusteella• 3. valtion kansalaisia koskevan asetuksen 1231/2010 perusteella.

Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa, jota EU-tilanteissa sosiaaliturva-asetustenohella sovelletaan Pohjoismaiden välillä liikkuneisiin henkilöihin, on takautuviaaikoja koskeva seuraavan sisältöinen määräys: Jos eläkkeenhakija oli ennen vuotta1994 ansainnut peruseläkeoikeuden asumalla yhdessä Pohjoismaassa ja samallaansainnut työeläkeoikeuden toisesta Pohjoismaasta, peruseläkkeenkin katsotaankertyneen samasta maasta kuin työeläkkeen. Jos hän on samanaikaisesti työskennellytkahdessa Pohjoismaassa, joista toinen oli myös asuinmaa, peruseläke on karttunut vainasuinmaasta. (Pohj.sop. artikla 18)

Asetusta 883/2004 sovellettaessa eläkeoikeutta varten otetaan tarvittaessa huomioonmyös henkilölle toisesta maasta eläkeoikeutta ja eläkkeen laskentaa varten karttuneet

14

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:31971R1408http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDFhttp://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140055?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=pohjoismainen


ajat. Suomen vakuutusaikaa täytyy kuitenkin olla vähintään yksi vuosi. Jos asiakkaallaei ole missään maassa yhden vuoden vakuutusaikaa, hänellä on kuitenkin oikeuskansaneläkkeeseen, jos hän on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa ja kaikkienmaiden vakuutusaikaa yhteensä on vähintään kolme vuotta. (KEL 568/2007 9 §,1408/1971 artikla 48, 883/2004 artiklat 6 ja 51).

Jos asetusta 1408/1971 sovellettaessa työntekijä ei ole ollutvakuutettuna Suomessa laissa edellytettyä kolmea vuotta,karenssiaikaa laskettaessa otetaan Suomen vakuutusajan lisäksihuomioon muissa asetuksia soveltavissa maissa vain eläkeoikeuttavarten karttuneet vakuutusajat.

1.3.4.1.2 Oikeus ja edellytykset(883/2004 artiklat 51 ja 52)(1408/1971 artiklat 45 ja 46)

Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen määrän laskentaan vaikuttaa se, milläperusteella EU-tilanteissa oikeus eläkkeeseen syntyy. Kirjaa eläkeoikeuden perusteeläkeratkaisuun.

Oikeus kansaneläkelain perusteellaMyös EU-tilanteissa oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kansaneläkelain perusteellamolempien edellytysten täyttyessä, jos

• hakija asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja • kolmen vuoden karenssiaika täyttyy Suomen vakuutusajalla ilman muissa maissa

kartuttaneiden vakuutusaikojen ottamista huomioon.

Oikeus sosiaaliturva-asetuksen eläkemääräysten perusteellaOikeus kansaneläkkeeseen syntyy vain sosiaaliturva-asetuksen (883/2004 ja1408/1971) perusteella, jos

• hakija asuu ulkomailla eläkeoikeuden alkaessa tai• Suomessa asuvan hakijan kolmen vuoden karenssiaika täyttyy vain ottamalla

huomioon myös muissa maissa karttuneet vakuutusajat (oikeutta ja määräävarten).

Lisäksi edellytetään (1408/1971), että hakija

• on tai on ollut työntekijä tai yrittäjä eli itsenäinen ammatinharjoittaja,• on Suomen lisäksi ollut eläkevakuutettuna vähintään yhdessä muussa

sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa,• asuu Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa ja• on 16 vuotta täytettyään ollut vakuutettuna Suomessa täällä vaaditusta kolmen

vuoden vakuutusajasta vähintään yhden vuoden. Jos kolmen vuoden karenssiaikaei täyty Suomen ajalla, enintään kaksi vuotta voidaan korvata toisessa asetuksiasoveltavassa maassa karttuneella vakuutusajalla.

Edellisen kappaleen ehtoja noudatetaan 1.5.2010 lukien myös asetusta 883/2004sovellettaessa, kuitenkin siten että hakija voi olla myös ns. ei-aktiivi eli ei ole tai ei oleollut työntekijä eikä yrittäjä. Jos ei-aktiivi asuu toisessa maassa eläkettä hakiessaan,riittää että hän on ollut vakuutettuna vain Suomessa. Myös toisesta maasta eläkkeen

15

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:31971R1408http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDFhttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0883:20100501:FI:PDFhttp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:31971R1408


laskentaa varten asumisesta karttuneella vakuutusajalla voi korvata eläkeoikeuttavarten vaadittavasta Suomen kolmen vuoden ajasta puuttuvan osan. Jos ei-aktiivi on 3.maan kansalainen, oikeus eläkkeeseen alkaa aikaisintaan 1.1.2011.

Sovellettaessa asetusta 1408/1971 työntekijään hakijan kansalaisuudella ei olevaikutusta. Eläkkeeseen on oikeus myös 3. maan työntekijäkansalaisella, joka täyttääedellä mainitut ehdot.

1.3.4.1.3 Oikeus nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen(883/2004 artiklat 5, 44 ja 46)

Suomen nuoren työkyvyttömän eläke on asetusta 883/2004 sovellettaessa ns. A-tyypineläke eli eläke, jonka määrä ei riipu vakuutusajan pituudesta ja joka mainitaan liitteessäVI. Nuoren työkyvyttömän eläkkeessä ei ole asumisaikavaatimusta eikä eläkettäsuhteuteuteta Suomessa asuttuun aikaan. Nuoren työkyvyttömän eläkkeen kannalta onmerkitystä sillä, onko hakija ollut vakuutettuna vain A-tyyppisissä eläkejärjestelmissävai sekä A-tyyppisissä ja B-tyyppisissä eläkejärjestelmissä. B-tyyppisellä järjestelmällätarkoitetaan muuta kuin A-tyyppistä eläkettä/ lainsäädäntöä. Kelan työkyvyttömyyseläkemuille kuin nuorille työkyvyttömille henkilöille on B-tyyppinen etuus.

Hakija on ollut vakuutettuna vain A-tyyppisten lainsäädäntöjen mukaan

Jos hakija asuu työkyvyttömyyden kohdatessa maassa, jossa on A-tyypin eläke,hän saa eläkkeen vain asuinmaastaan, jos hän muuten täyttää eläkkeen saamisenedellytykset. Ellei eläkettä myönnetä asuinmaasta, hän saa sen edellisestävakuutusmaastaan, jos sielläkin on A-tyypin eläkkeitä ja hänellä on siihen oikeuskyseisen maan lainsäädännön mukaan.

Esimerkki

Eläkkeen hakijan työkyvyttömyys on alkanut hänen ollessaan 17-vuotias jaasuessaan Virossa. Viro on myöntänyt hakijalle Work Ability Allowancen,joka on A-tyyppinen työkyvyttömyysetuus. Hakija on muuttanut Suomeen18-vuotiaana ja hakee työkyvyttömyyseläkettä. Hakijalla ei ole oikeuttanuoren työkyvyttömän eläkkeeseen Kelasta, koska hän on ollut vakuutettunapelkästään A-tyyppisissä eläkejärjestelmissä. Sen sijaan hänelle voi syntyäSuomessa asuessaan maahanmuuttajana oikeus takuueläkkeeseen.

Hakija on ollut vakuutettuna joko pelkästään B-tyyppisten lainsäädäntöjen taisekä A- että B-tyyppisten lainsäädäntöjen mukaan

Jos hakija on ollut vakuutettuna myös B-tyyppisissä järjestelmissä, nuorentyökyvyttömän eläkkeeseen sovelletaan EU-asetuksen eläkeluvun säännöksiä. Katsotarkemmin eläkkeen laskemisesta EU-tilanteissa.

Huomaa, että nuoren työkyvyttömän itsenäistä eläkettä ei suhteuteta vaan eläkelasketaan täydestä kansaneläkkeestä. Lisäksi itsenäistä eläkkeestä voidaan vähentäätoisen EU-maan maksama eläke asetuksen 883/2004 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.Pro rata -eläkettä laskettaessa teoreettista eläkettä vastaa täysi nuoren työkyvyttömäneläke ja pro rata -kerroin lasketaan Suomen ja kaikkien EU-asetuksia soveltavienmaiden vakuutuskausien suhteena.

16

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02004R0883-20190731&from=FI


Esimerkki

Eläkkeen hakijan työkyvyttömyys on alkanut hänen ollessaan 17-vuotiasja asuessaan Ruotsissa. Ruotsin sjuk- ja aktivitetsersättninig ovaat A-tyyppisiä työkyvyttömyysetuuksia. Ruotsin garantiersättning on B-tyyppinentyökyvyttömyysetuus. Hakija on muuttanut Suomeen 18-vuotiaana jahakee työkyvyttömyyseläkettä. Koska hakija on ollut vakuutettuna sekä A-että B-tyyppisten lainsäädäntöjen mukaan, hän voi saada Kelan nuorentyökyvyttömän eläkkeen. Itsenäisestä eläkkeestä voidaan vähentäämahdollinen Ruotsin myöntämä eläke.

Arvioidessasi oikeutta eläkkeeseen kansallisen lain ja EU-asetuksen perusteella,ota huomioon seuraavaa:

Oikeus kansaneläkelain perusteella nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen on hakijalla,joka

• asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja• jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen 19 vuoden ikää Suomessa asuttaessa tai• joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Oikeus sosiaaliturva-asetuksen perusteella eläkkeeseen on hakijalla, joka

• on EU-kansalainen• asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja• jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen 19 vuoden ikää toisessa EU-maassa tai• joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.

EU-asetuksia sovellettaessa työkyvyttömyyden alkaminen toisessa EU-maassa alle 19-vuotiaana voidaan rinnastaa työkyvyttömyyden alkamiseen Suomessa.

Nuoren työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä viimeistään 19-vuotispäivääseuraavan kuukauden alusta. Eläke voi alkaa myöhemminkin, jos nuori on saanutsairauspäivärahaa, joka on alkanut ennen 19 vuoden iän täyttämistä, ja eläkemyönnetään heti sen jatkoksi.

Toisessa maassa asuvalle, jolla ei ole ollenkaan asumisaikaa Suomessa 16 vuodeniän täyttämisen jälkeen, ei myönnetä nuoren työkyvyttömän eläkettä. Jos asumisaikaaSuomessa on vähintään yksi vuosi, toisessa maassa asuvalle voidaan myöntää pro rata–eläke.

1.3.4.2 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimusUusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.5.2014. Sopimuksellaulotetaan EU-asetuksen 883/2004 ja 987/2009 soveltaminen koskemaan kaikkiahenkilöitä, joihin pohjoismaista sopimusta sovelletaan ja jotka asuvat Pohjoismaassa,ellei sopimuksessa toisin määrätä. Vain asetuksen säännöksistä poikkeavat määräykseton kirjoitettu sopimukseen. Uusi sopimus korvaa aikaisemman 1.8.2004 alkaenvoimassa olleen sopimuksen. Färsaarten ja Grönlannin osalta aikaisempi sopimuskuitenkin on edelleen voimassa siihen saakka, kunnes tämä sopimus siellä tuleevoimaan.

Uuden sopimuksen merkitys eläkkeiden kannalta tulee olemaan vähäinen. Asetuksia883/2004 ja 987/2009 on sovellettu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 1.5.2010alkaen ja Norjassa ja Islannissa 1.6.2012 alkaen. Käytännössä sopimuksella onmerkitystä Färsaarten ja Grönlannin kannalta, jotka eivät ole EU:n jäseniä eivätkä

17


kuulu ETA-sopimuksen piiriin sekä pohjoismaiden välillä liikkuvien kolmansien maidenkansalaisten kannalta.

Sopimusta sovelletaan kaikkeen EU-asetuksen soveltamisalaan kuuluvaanlainsäädäntöön.

Oikeus ja edellytyksetKansaneläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka

• on Suomen lisäksi asunut vähintään yhdessä muussa Pohjoismaassa,• asuu Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa ja• on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Kolmen

vuoden asumisaikavaatimuksen täyttämiseksi voidaan kuitenkin lukea hyväksimuissa asetuksia soveltavissa maissa täyttyneitä vakuutuskausia edellyttäen, ettäSuomen vakuutusaikaa on vähintään yksi vuosi.

Hakijan kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Henkilön asuminen Pohjoismaassa perustuu maan kansalliseen lainsäädäntöön. Josei ole selvää, mitä lainsäädäntöä henkilöön tulee soveltaa, henkilön katsotaan asuvansiinä maassa, jossa hän on väestökirjoilla (Pohj. sop artikla 5).

1.3.4.3 Kahdenväliset sosiaaliturvasopimuksetSuomella on voimassa kahden välinen sosiaaliturvasopimus Amerikan Yhdysvaltojen,Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. Suomella on uudempiasosiaaliturvasopimuksia myös Intian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa. Muistasopimuksista poiketen Intian, Kiinan ja Etelä-Korean sopimusta sovelletaan ainoastaantyöeläkejärjestelmän eläkkeisiin eivätkä sopimukset vaikuta kansaneläkkeeseen.

Suomessa asuva kansaneläkkeen hakija saa eläkkeen aina kansaneläkelainperusteella, koska sopimuksissa ei ole enää lakia edullisempia määräyksiä.

Sopimukset sisältävät seuraavat eläkelajit, joita koskevat sopimusten mainitut artiklat

Sopimusmaa Voimaantuloaika Kelan eläkkeet Artiklat

USA 1.11.1992(17.5.1968)

vanhuuseläke japerhe-eläke

6 artikla

Kanada 1.2.1988 vanhuuseläke japerhe-eläke

10 artikla

Chile 1.1.2008 vanhuuseläke japerhe-eläke

12 artikla

Israel 1.9.1999 vanhuuseläke japerhe-eläke

14 artikla

Australia 1.7.2009 vanhuuseläke 15 artikla

Oikeus ja edellytyksetKansaneläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka

• on Suomen tai toisen sopimusmaan kansalainen,

18

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2007/20070098?search%255Bpika%255D=chile%252A&search%25http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2009/20090036?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=australia


• asuu toisessa sopimusmaassa ja• on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme

vuotta. Australian sopimusta sovellettaessa kolmen vuoden ajan ei tarvitse ollayhdenjaksoista. USA:n sopimusta sovellettaessa aika on yhdenjaksoiset viisivuotta.

Pakolainen ja valtioton henkilö rinnastetaan Suomen kansalaiseen.

1.4 Suhde muihin etuuksiinAsiakkaan muu etuus tai korvaus

• voi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen (ml. kuntoutustuki) määräytymiseen• voi estää työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen ja maksamisen• ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeen (ml. kuntoutustuki) määräytymiseen,

myöntämiseen eikä maksamiseen.

Työkyvyttömyyseläke voi puolestaan vaikuttaa toisen etuuden tai korvauksenmyöntämisedellytyksiin, määräytymiseen tai silleä ei ole vaikutusta.

Muun eläkkeen ja korvauksen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeenmäärätymiseen kerrottaan Tulot-sivulla.

1.4.1 Asumisen tuetJos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki) hän

• voi saada eläkkeensaajan asumistukea• ei voi saada yleistä asumistukea, jos hänellä olisi oikeus eläkkeensaajan

asumistukeen.

1.4.2 EläketukiJos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä tai se on lepäämässä (ml. kuntoutustuki),hänellä ei ole oikeutta eläketukeen.

Eläketuen saajalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntäätyökyvyttömyyseläkeoikeuden alkamisesta seuraavan kuukauden alusta.

Huomautus

Lisää päätöksen perusteluihin QED54 tai QED55 ja Eläketukilaki 16 §.

Lue lisää: Työkyvyttömyyseläkeoikeuden alkamisajankohta.

1.4.3 KEL:n varhennettu vanhuuseläkeTyökyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki) ei myönnetä, jos asiakas saa KEL:nmukaista varhennettua vanhuuseläkettä (KEL 568/2007 12 § 5 mom.).

19


Jos työkyvyttömyys on alkanut

• ennen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista tai• samasta ajankohdasta kuin varhennettu vanhuuseläke

työkyvyttömyyseläke (ml. kuntoutustuki) voidaan myöntää oikeuden alkamisestaseuraavan kuukauden alusta. Varhennettu vanhuuseläke lakkautetaan samastaajankohdasta lukien.

Lue lisää: Työkyvyttömyyseläkeoikeuden alkamisajankohta.

1.4.4 Kuntoutus ja kuntoutusrahaKelan järjestämä kuntoutus ja kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusraha

Eläkkeensaajan kuntoutusraha

KEL 12 § 4 mom. eläke ja kuntoutusraha

Työeläkekuntoutus

Regressitilanteet

Kelan järjestämä kuntoutus ja kuntoutusrahaEnnen työkyvyttömyyseläkkepäätöksen antamista, Kelan on selvitettävä asiakkaanoikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan tai tarvittaessa ohjattavaasiakas muuhun lakisääteiseen kuntoutukseen.

Kela järjestää

• ammatillista kuntoutusta• harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta• kuntoutuspsykoterapiaa• vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa sekä Kelan että muun tahon järjestämänkuntoutuksen ajalta.

Ammatillinen kuntoutus on lähtökohtaisesti ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseennähden. Jos asiakkaalle on myönnetty pitkäkestoinen ja yhdenjaksoinen ammatillisenkuntoutuksen toimenpide, työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä ennen kuntoutuksenpäättymistä. Asiakkaan toimeentulo turvataan kuntoutuksen ajan kuntoutusrahalla,jonka maksaminen perustuu kuntoutuspäätökseen.

Asiakkaan ammatillinen kuntoutus voi käynnistyä kuntoutustuen aikana. Jos asiakashakee kuntoutustukeen jatkoa ammatillisen kuntoutuksen aikana, kuntoutustuenmaksaminen voi jatkua.

Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajasta kuntoutusrahan jälkeen.

Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen ja estävä etuus työkyvyttömyyseläkkeeseennähden (KEL 568/2007 16§). Vaikka molempien etuuksien myöntöedellytyksettäyttyisivät, asiakas ei voi tehdä valintaa etuuksien välillä.

20


Jos alle 20-vuotias hakee työkyvyttömyyseläkettä, selvitä ensin oikeus nuorenkuntoutusrahaan Yhteistyö TK-ratkaisukeskuksen ja vakuutuspiirin välillä –ohjeenmukaisesti. Jos asiakas opiskelee ja hänelle myönnetään nuoren kuntoutusraha,Kelan on selvitettävä lisäksi oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena (KKRL566/2005 20 § 5 mom.).

Työkyvyttömyyseläke voi alkaa aikaisintaan nuoren kuntoutusrahan päättymistäseuraavan kuukauden alusta.

Jos nuoren KHOPS:n mukainen kuntoutus keskeytyy sairauden tai vamman vuoksi,eikä ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia enää ole, nuoren kuntoutusrahaamaksetaan keskeytymiskuukauden loppun saakka.

Lue lisää nuoren kuntoutusrahasta.

Eläkkeensaajan kuntoutusraha

Jos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea ja osallistuu kuntoutukseen,hän voi saada eläkkeensaajan kuntoutusrahaa 30 kalenteripäivän omavastuuajanjälkeen.

Eläkkeensaajan kuntoutusraha ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeenmääräytymisperusteisiin.

KEL 12 § 4 mom. eläke ja kuntoutusraha

Jos asiakas saa KEL 12 § 4 mom. mukaista eläkettä ja osallistuu kuntoutukseen,hänen kuntoutusraha ei määräydy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Jos taasasiakas saa työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja KEL 12 §:n 4 mom.mukaista eläkettä samanaikaisesti, hänen kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajankuntoutusrahana.

KEL 12 §:n 4 mom. eläkettä, kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusrahaa) jatakuueläkettä voi saada samanaikaisesti. Jos nuoren kuntoutusrahan saajallemyönnetään takautuvasti KEL 12 § 4. mom. eläke, maksua ei pidätetä regressinäKelalle, vaan eläke maksetaan asiakkaalle.

Lue lisää kuntoutusrahasta ja KEL 12 § 4 mom. eläkkeestä.

TyöeläkekuntoutusTyöeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaaammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaatyön tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun asiakas ei enää terveydentilansa vuoksi voijatkaa entisessä työssään.

Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat

• neuvonta ja ohjaus• työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä• työhönvalmennus• ammattitaidon täydentäminen tai ammattiin johtava koulutus• tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen.

Järjestämänsä kuntoutuksen ajalta työeläkelaitos voi maksaa

• kuntoutusrahaa tai osakuntoutusrahaa• kuntoutuskorotusta kuntoutustuen lisäksi• harkinnanvaraista kuntoutusavustusta

21


• korvata kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja.

Työeläkekuntoutuksen vaikutus Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen

Työeläkelaitoksen kuntoutusraha estää Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen.Työeläkeyhtiön maksaman kuntoutustuen lisänä maksettava kuntoutuskorotus (33prosenttia) puolestaan ei estä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä eikä se vaikutatyökyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteisiin.

Jos työeläkeyhtiö on maksanut välillä kuntoutustukea ja välillä kuntoutusrahaa, Kelantyökyvyttömyyseläkettä voi saada, kun työeläkeyhtiön kuntoutusrahan maksu onpäättynyt. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen määrä pysyy samana, jos sen maksaminenalkaa uudelleen, työeläkelaitoksen maksama kuntoutusrahan jälkeen.

Työeläkeyhtiön maksama kuntoutusrahan määrä on asiakkaan laskennallinentyökyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

RegressitilanteetKelan eläkkeet (työkyvyttömyys- ja takuueläke) voidaan myöntää takautuvastisamalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusraha). Samaltaajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävistäeläkkeistä (KEL 568/2007 70 § 1 mom., KKRL 566/2005 39§), TKL 703/2010 19§. Kuntoutusrahan lisäksi maksettua ylläpitokorvausta ei kuitenkaan peritä,koska takautuva eläke ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada sitä. Lue lisääylläpitokorvauksesta.

Työeläkeyhtiö puolestaan vähentää Kelan kuntoutusrahan, jos se myöntää ja maksaatyökyvyttömyyseläkkeen takautuvasti samalta ajalta (TyEL 395/2006 32 §, TyEL395/2006 42 §). Kela ei voi periä maksettua kuntoutusrahaa työeläkeyhtiöltä. Kelailmoittaa maksetun kuntoutusrahan ajan ja määrän työeläkeyhtiölle KRV05-kirjeellä.

Kuntoutusraha oikaistaan tai tarkistetaan eläkkeen/eläkkeiden alkamisesta lukien.Maksettua kuntoutusrahaa ei muuteta takautuvasti määräytymään eläkkeensaajankuntoutusrahana. Jos kuntoutusrahaa on vielä maksamatta, sen määräytyminenmuuttuu eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi.

Miten toimit?

Selvitä

• mille ajalle kuntoutusrahapäätös on annettu ja meneekö sen maksu päällekkäinsekä KEL:n että TyEL:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Huomioi, ettäetuus voidaan myöntää jaksoissa.

• kuntoutusrahan maksutiedot ja maksueräntiedot.– Ylläpitokorvausta ei peritä eläkkeestä

• onko KRV05-kirjettä lähetetty, jos asiakas hakee myös työeläkeyhtiöstä.– Kysy työeläkeyhtiöstä, minkä verran Kelan kuntoutusraha on vähentänyt

työeläkkeen maksua.– Jos KRV05-kirjettä ei ole vielä lähetetty, ole yhteydessä kuntoutusrahan

etuuskäsittelijään.• Takautuvien eläkkeiden vähentäminen -työkalulla, minkä verran kuntoutusrahaa jää

vähennettäväksi Kelan eläkkeestä (ja takuueläkkeestä).

22


1.4.5 LapsikorotusJos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki), hän voi saadalapsikorotusta. Sitä maksetaan asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvista alle 16-vuotiaista eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa lapsista ja kasvattilapsista.

1.4.6 OpintoetuudetOpintotukea (opintoraha ja opintolainan valtiontakaus) ei myönnetä, jos asiakas saaKelan työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki).

Lue lisää:

• opintotuen estävät etuudet• Maksaminen opintotuen liikamaksun korvaukseksi.

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta seuraaviin opiskelijoiden etuuksiin:

• Ateriatuki• Korkoavustus• Koulumatkatuki.

1.4.7 Perhe-eläkePerhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.

LeskeneläkeJos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki),

• hän voi saada leskeneläkkeenä alkueläkkeen.– Asiakkaalle maksetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja alkueläkkeen erotus.

• hän ei voi saada leskeneläkkeen jatkoeläkettä.Asiakkaalta ei pyydetä suostumusta jatkoeläkkeen lakkauttamiseen, jostyökyvyttömyyseläke myönnetään:

• Lakkauta jatkoeläke työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta alkaen.• Täydennä Maksuvaatimus-näytölle maksunsaajan tiedot: Kelan toimisto, tunnus

00480 (Kela/Palautustiimi/eläke).

Edullisuusvertailu jatkoeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen välillä

Leski voi valita itselleen edullisemman eläkkeen, jos hänellä olisi oikeus sekäjat

työkyvyttömyyseläke¶kyvytt... · 2021. 1. 16. · kela työkyvyttömyyseläke 08.01.2021...

Documents