työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ... · © työterveyslaitos –...

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret

-(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos


Nuorten suhde työelämään- ne vakiintuneet teesit

• Nuorten työuria tulee eheyttää ja heidän työkykyään ja terveellisiä tottumuksiaan tukea jo työuran alkutaipaleella.

• Ensimmäisillä työelämän kokemuksilla kauaskantoiset seuraukset hyvässä ja pahassa.

• Työelämä näyttäytyy monelle nuorelle pelottavana paikkana.

• Osa nuorista kokee työelämän vaatimukset ylivoimaisiksi, vaikka heillä on vasta vähän kokemuksia työstä (Myllyniemi 2009).

9.10.2012 2A Salmi


Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitykset tulevaisuudessa työpaikoilla

• Yli 40 % henkilöstöalan ammattilaisista uskoi vuonna 2011, että iän merkitys tulee kasvamaan tulevaisuu-dessa työpaikoilla (Monimuotoi-suusbarometri 2011)

Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitys tulevaisuudessa vuosina 2011 ja 2007

(merkitys kasvaa, %)

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Seksuaalinen suuntautuminen

Uskonto ja vakaumus**

Sukupuoli

Vammaisuus

Perhetilanne

Etninen tausta

Kielitausta*

Ikä

Osatyökykyisyys

2011

2007

* v. 2007 äidinkieli, ** v. 2007 kysytty erikseen

9.10.2012 Salmi et al 3


Työhyvinvointi, työpahoinvointi, työkyky, osatyökyky – mitä ihmettä?

9.10.2012 4A Salmi


Mikä nuoren työkykyä uhkaa?

• Nuoren voimavaroja ovat innostuneisuus ja avoimuus uudelle.

• Työkyvyn uhkia sen sijaan ovat vaikeus kiinnittyä työelämään, vaikeus päästä sisään työyhteisöön tai ammattikulttuuriin ja puutteellinen omienrajojen tunteminen, mikä voi osaltaan altistaajaksamisongelmille.

9.10.2012 5A Salmi

KUVA: Mistä työkykyisen taitajan tunnistaa –kyselyn tuloksista tehty sanapilvi

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9.10.2012 A Salmi

Seurauksena voi olla…

6

• uupumus• ammatillisen itsetunnon romahtaminen• syrjäytyminen


Miksi juuri työuran alku on erityistä aikaa?• Nuorilla työntekijöillä korostuvat työelämätaidot ja

oman työkyvyn edistämisen taidot sekä niiden oppiminen koulutuksessa. Toteutuuko?

• Työuran alku on nuorelle kriittinen elämänvaihe, jotta nuori voi rakentaa sellaista ammatti-identiteettiä, joka voi toimia hyvänä perustana voimavarojen ja työkyvyn kehittymiselle.

• Työuran alussa kokemukset työelämästä vaikuttavat siihen, millaiseksi suhde työelämään muodostuu.

• Myönteinen suhde työhön on yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn (Gould ja Polvinen 2006).

9.10.2012 7A Salmi


Mistä tietää, että nuori on (työ)hyvinvoinnin tiellä?

• Positiiviset kokemukset vahvistavat uskoa omiin kykyihin ja luovat myönteisen perustan ammatti-identiteetin kehitykselle.

• Sillä on merkitystä, miten nuori otetaan vastaan työyhteisöön. Yksilön ammatillinen kehittyminen on riippuvainen hänen mahdollisuuksistaan saada tukea esimiehiltään ja kokeneemmilta kollegoilta

• Tärkeää on huolehtia siitä, ettei aloittelijan vastuulle anneta kokemukseen nähden liian vaativia tehtäviä.

• Miten teillä? Entä työharjoittelijoiden kanssa? Keittääkö harjoittelija kahvia yksinään?

9.10.2012 8A Salmi


Ikävoima käyttöön – esimerkin voima on suuri…

"...aamu käynnistyy pelkällä kahvilla, jota tulee juotua työpäivän aikana 35 kuppia. Ruokaa syödään silloin kun ehtii..."

• Vuoropuhelun käyminen terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn omassa työssä liittyvistä tekijöistä kokeneiden ja nuorten työntekijöiden kesken on tärkeää

- > näin omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen koetaan yhteiseksi asiaksi & osaksi alan työkulttuuria (sosiaalinen tuki).

9.10.2012 9A Salmi


Nuoret miehet ja pojat valistajien luupissa- nuorille, sukupuolesta riippumatta, tärkeää

sosiaalinen palaute muilta nuorilta (Vuori, Bandura)- maksimaalinen positiivinen palaute joko

yksilöllisten ominaisuuksien kautta (hyvä opintojen hallinta) tai sosiaalisten olosuhteiden kautta (hyvä asema toveripiirissä) (Hobfoll)

- syrjäytymisen estämisessä kuitenkin sosiaalisen verkoston monimuotoisuus ja heterogeenisyys tärkeää; takaa monenlaiset kontaktit ja kaveripiirit

- yksinäisyys on nuorten itsensä mielestä isompi syrjäytymisen syy kuin mikään muu (Salmela-Aro)

9.10.2012 10A Salmi


Paljon puhutut työelämäyhteydet – onko niitä oikeasti?• millaisia työelämäyhteyksien pitäisi olla?

• yritysvierailuja?• luentoja?• työharjoittelua?• tietoa yrittäjyydestä?• opitun soveltamista kuvitteellisissa työelämätilanteissa?• jotain muuta?

• Entä mistä nuori haaveilee vs. eri alojen terveydentilavaatimukset?

• Millä tavalla tulevaisuuden haaveet otetaan huomioon terveystarkastuksissa, oppilaanohjauksessa/uraohjauksessa?Onko näillä toimijoilla yhteistyötä?

9.10.2012 11A Salmi


Syrjäytyminen seurausta toistuvasta tuetta jäämisestä• syrjäytyminen ei ole yksilön omaa toimintaa• oma mahdollisuus merkitä jää kokematta

• nuorille merkityksellisyys työssäkin tärkeintä; mitä tapahtuu, jos edes itse ei merkitse?

• nuorten mielestä apua pitäisi saada juuri kouluissa (Mäkelä)

• yhteiskunta (ja työelämä) ovat sitä kestävämpiä mitä moninaisempia ne ovat

9.10.2012 12A Salmi


Tutkimustieto käyttöön

9.10.2012 14A Salmi

- omasta työkyvystä huolehtiminen- työelämään kiinnittyminen

- työpaikkojen valmiudet tukea hyvinvointiaja terveyttä

- työpaikkojen yhteisöllisyyden tukeminen

työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ... · © työterveyslaitos –...

Documents