työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät marianna virtanen tiimipäällikkö, pst, dos
DESCRIPTION
Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät Marianna Virtanen tiimipäällikkö, PsT, dos. Kokkola 9.3.2011. Psyykkiset tekijät epäselvät tavoitteet liiallinen työmäärä tai liian kova työtahti vähäiset vaikuttamis-mahdollisuudet vähäiset kehittymis-mahdollisuudet - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät
Marianna Virtanentiimipäällikkö, PsT, dos.Kokkola 9.3.2011
2
Mitä ovat psykososiaaliset stressitekijät työssä?
• Psyykkiset tekijät
– epäselvät tavoitteet– liiallinen työmäärä tai
liian kova työtahti– vähäiset vaikuttamis-
mahdollisuudet– vähäiset kehittymis-
mahdollisuudet– jatkuvat keskeytykset ja
esteet – kohtuuton vastuu– olematon työstä saatu
palaute ja arvostus– epävarmuus
• Sosiaaliset tekijät
– yksintyöskentely– toimimaton yhteistyö– huono tiedonkulku – epäjohdonmukainen
johtaminen– epätasa-arvoinen kohtelu– epäasiallinen kohtelu ja
häirintä– kielteisiä tunteita herättävät
vuorovaikutustilanteet asiakas- ja potilastyössä
3
Työn hallinnan ja työn vaatimusten suhde: Karasekin työstressiteoria
TYÖN
HALLINTA
-monipuolisuus-päätösvalta-osallistumismahdollisuudet
TYÖN VAATIMUKSETPIENET SUURET
PIE
NI
SU
UR
I
passiivinenpaljon
kuormittava
aktiivinenvähänkuormittava
OPPIMINEN
KEHITTYMINEN
HAITALLINEN STRESSI
SAIRAUDEN RISKIKarasek, 1979
4
Meta-analyysi (Stansfeld & Candy, 2006)
• "Psychosocial work environment and mental health – a meta-analytic review"
• v. 1994-2005 käytiin läpi tietokannoista kaikki tutkimukset, joista löytyi 11 kriteerit täyttävää pitkittäistutkimusta
• Tulokset: Karasekin mallin mukainen korkea työstressi, ponnistelu-palkkio –epätasapaino, alhainen työssä saatu sosiaalinen tuki ja työn epävarmuus ennustivat mielenterveyden häiriön ilmaantuvuutta
• Vaikutus voimakkaampi miehillä kuin naisilla
Stansfeld & Candy, Scand J Work Environ Health, 2006
5
Työstressi ja depressio: toinen meta-analyysi (Bonde, 2008)
"This review provides consistent findings that perception of adverse psychosocial factors in the workplace is related to an elevated risk of subsequent depressive symptoms or major depressive episode; however, methodological limitations preclude causal inference. Studies implementing objective measures of job stressors or independent outcome ascertainment are warranted"
Bonde Occup Environ Med 2008
6
Kunta-10 -tutkimus ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointi –tutkimus, Työterveyslaitos
Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus
Oulu
VirratNokia
Turku
Valkeakoski
Vantaa
Espoo
Tampere
RaisioNaantali
Pohjois-Pohjanmaan shp
Pirkanmaan shp
Varsinais-Suomen shpHUS (Jorvi)
Vaasan shp
Kanta-Hämeen shp
10 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristäyht. 20% kunta-alan työntekijöistä
7
Työtoverien arvio =Yksikön keskiarvo – oma arvio
Oma arvio
Työstressin mittaaminen riippumattomasti
Sairausloma /työkyvyttömyys
8
11,09
0,83
1,4
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi
Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007
*
TTL: Kunta-alan aineisto (n=1323)
Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan sairauspoissaolon riski psyykkisesti oireilevilla miehillä
Vakioitu riski
9
11,05 1,09
1,17
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi
Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan sairaus-poissaolon riski psyykkisesti oireilevilla naisilla
*
TTL: Kunta-alan aineisto (n=6663) Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007
Vakioitu riski
10
1
1,421,54
2,27
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi
Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi työkyvyttömyyseläkkeen ennustajana neljän vuoden seurannassa
Laine et al., J Epidemiol Community Health, 2009
*
TTL: Kunta-alan aineisto (n=25 000)
Vakioitu riski
11
Miksi Karasekin mallin mukainen työn hallinta voi pienentää työkyvyttömyyden riskiä?
• Palkitseva työ motivoi jatkamaan työssä, vaikka terveys olisi heikentynytkin
• Hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittymismahdollisuudet voivat suojata työstressin, esim. työmäärän haitoilta, koska hallinnan tunne lisääntyy
– -> työmäärää voi kontrolloida – -> työssä oppiminen tuottaa tyydytystä, jolloin suuret
vaatimukset eivät ole aina rasite
• Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta
12
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin
MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA• Työpäivän pituuteen
• Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan
• Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa
• Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa
• Työvuorojärjestelyihin
• Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin
• Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen
13
0
5
10
15
20
25
30
35
Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitäalk
avu
us /
1000 t
yövu
osi
Vahtera et al. 2010 (OEM)
14
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
TULE Mielenterveys Kasvaimet Sydänsairaudet Muut syyt
Miehet Naiset
Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine
*
Työaikojen hallinta ja työkyvyttömyys-eläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa
* *
21%48% 33%
ns ns *
31%
ns nsns ns
Hallinnan lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4)
*
15
Miksi vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat pienentää työkyvyttömyyden riskiä?
• Auttaa jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt
• Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat suojata työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen)
• Helpottaa työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä
• Mahdollistaa työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän
• Voi olla merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta
16
Päätöksenteon oikeudenmukaisuuson myös psykososiaalinen tekijä työssä
Koko organisaation läpäisevät periaatteet• Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan?• Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen
periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)?
• Onko päätöksenteko puolueetonta?• Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon?• Ovatko päätökset korjattavissa?• Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja
onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat?Kohtelun oikeudenmukaisuus• Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja
niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin?
• Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen?
17
Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi…
• Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen • Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä• Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan• Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita• Protestoivat harvemmin työtehtävistään• Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen• Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa
18
Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (naiset)
1,00 1,00 1,00 1,00
1,79
2,26
1,52
1,32
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Heikentynytitsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot
korkein neljännes
matalin neljännes
Riskisuhde/ odds ratio
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
Koettuoikeudenmukaisuus
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
*
*
**
19
Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (naiset)
1,00 1,00 1,00 1,00
1,66
2,10
1,30
1,15
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
Heikentynytitsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot
korkein neljännes
matalin neljännes
Riskisuhde/ odds ratio
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
Koettuoikeudenmukaisuus
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
*
*
* *
20
Miksi oikeudenmukaisuus voi vaikuttaa työntekijän terveyteen ja työkykyyn?
• Identiteetti:– Oikeudenmukainen kohtelu on viesti
kunnioituksesta ja asemasta työyhteisössä• Itsetunto:
– Myönteinen käsitys itsestä
• Yhteenkuuluvuus:– Tärkeät ihmissuhteet
• Autonomia/hallinnan tunne:– pystyy ennakoimaan– pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin
asioihin ja tulevaisuuteen